Siirry suoraan sisältöön

Sosionomi (AMK)

Tutkinto:
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto

Tutkintonimike:
Sosionomi (AMK)

Laajuus:
210 op

Tutkinto-ohjelman nimi

Sosionomi (AMK)

Koulutusala

Terveys- ja hyvinvointialat
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.

Suuntautumisvaihtoehdot

Tutkinto-ohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja. Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden saaminen edellyttää kuitenkin, että opiskelija valitsee opintoja siten, että tutkintoon sisältyy vähintään 60 op varhaiskasvatuksen ja/tai sosiaalipedagogiikan opintoja, mukaan lukien pedagoginen harjoittelu lapsiryhmässä sekä opinnäytetyön tekeminen lapsuuteen, vanhemmuuteen tai varhaiskasvatukseen liittyvästä aihepiiristä.

Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)
Kelpoisuus: Sosionomi (AMK) -tutkinto antaa kelpoisuuden korkeakoulutasoista sosiaalialan osaamista edellyttäviin tehtäviin julkisen sektorin, yksityisen sektorin sekä vapaaehtois- ja järjestösektorin toiminnoissa. Sosionomi (AMK) on laillistettu ja rekisteröity sosiaalialan ammattihenkilö (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015).
Varhaiskasvatuslaissa (540/2018) määritellään, että varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävissä toimivalta sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneelta edellytetään vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot, jotka sisältyvät tutkintoon.

Tutkinnon taso

Tutkinto-ohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 6.
Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120

Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset

Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.
Valintaperusteet löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku

Tutkintovaatimukset ja -säännökset

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Tutkintosääntö ja arviointiasteikot

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Opintojen rakenne

Tutkinto-ohjelman opinnot koostuvat ammattikorkeakoululain mukaisesti perusopinnoista, ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä vuodessa.
Perusopinnot sisältävät SeAMK:n yhteisiä opintoja, sosiaali- ja terveysalan yhteisiä opintoja sekä alakohtaisia opintoja. Perusopinnot antavat valmiuksia opiskeluun ja perehdyttävät opiskelijan sosiaalialalla kohdattaviin ilmiöihin, alaa jäsentäviin käsitteisiin sekä alan työtehtäviin. Perusopinnoissa käsiteltävät aihepiirit syventyvät opintojen edetessä.
Ammattiopinnoissa opiskelijat perehtyvät sosiaalialan palveluihin ja lainsäädäntöön sekä monipuolisiin sosiaalialan työotteisiin ja –menetelmiin. Työotteet ja –menetelmät on ryhmitelty psykososiaalisiin ja toiminnallisiin sosiaalityön menetelmiin, valtaistaviin sosiaalityön menetelmiin sekä johtamisen menetelmiin. Ammattiopinnoissa jatketaan perehtymistä monipuolisesti eri asiakasryhmiin ja asiakastilanteisiin, jotta opiskelijalle syntyy laaja-alainen sosiaalialan osaaminen ja hänelle kehittyy valmiudet toimia sosiaalialan asiantuntijana erilaisten asiakasryhmien parissa sekä nähdä asiat ja niiden yhtymäkohdat kokonaisvaltaisesti. Ammattitaitoa edistävää harjoittelua kuvataan myöhemmin kohdassa Työssäoppiminen ja harjoittelu.
Kehittämisen ja tutkimisen taidot syvenevät opintojen edetessä. Ne lähtevät liikkeelle tiedonhankinnan, viestinnän ja tieteellisen kirjoittamisen taidoista, projektitoiminnasta ja innovaatio-osaamisesta ja etenevät alakohtaisin kehittämisen ja tutkimisen opintoihin. Opinnäytetyön suositellaan liittyvän työelämän tarpeisin ja se voi olla muodoltaan tutkimus tai selvitys, kehittämistehtävä, produktio tai tuote.
Vapaasti valittavat opinnot muodostuvat yksilöllisesti opiskelijan omien valintojen mukaan. Vapaasti valittavat opinnot voivat olla laajoja opintokokonaisuuksia, esim. monialaiset projektiopinnot, kansainvälisessä vaihdossa suoritettu opintokokonaisuus tai varhaiskasvatuksen opintokokonaisuus. Myös SeAMK:n vapaasti valittavien opintojen tarjontaa, muiden korkeakoulujen opintoja, opiskelijayhdistys- ja tutortoimintaa, sekä tutkintoa vastaavaa palkkatyötä voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuudessa edellytettävät varhaiskasvatuksen ja/tai sosiaalipedagogiikan opintopisteet (60 op) muodostuvat seuraavasti:
• Tutkinto-ohjelman kaikille pakolliset varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan pisteitä kerryttävät opinnot. Opintojen laajuus on vähintään 15 op, mutta opiskelijan valintojen perusteella määrä voi olla myös suurempi.
• Varhaiskasvatuksen opintokokonaisuus 15 op. Opiskelijan tulee sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihinsa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuus, jonka kaikki opintojaksot tulee suorittaa. Opintojaksojen suorittamisessa tulee noudattaa opintojaksojen yhteydessä kuvattua suorittamisjärjestystä.
• Varhaiskasvatuksen pedagoginen harjoittelu 15 op. Opiskelijan tulee suorittaa ammattitaitoa edistävä harjoittelu: Psykososiaaliset ja toiminnalliset sosiaalityön menetelmät varhaiskasvatuksessa siten, että lapsiryhmän ohjaaminen on mahdollista.
• Opinnäytetyö 15 op. Opiskelijan tulee laatia opinnäyteyönsä lapsiin, perheisin tai varhaiskasvatukseen kohdistuvasta aihepiiristä.
Sosiaalialan tutkinto-ohjelman opintojen eteneminen vaihtelee jossain määrin riippuen opintojen aloitusajankohdasta (syksy/kevät). Monimuoto-opetuksen ryhmillä on oma etenemisaikataulunsa, jota rytmittävät kerrallaan kahdeksan viikkoa kestävät lähiopetusjaksot 2,5-3 vuoden aikana. Päivätoteutuksen ja monimuotototeutuksen raja on joustava, sillä molempien toteutusten opiskelija voivat valita opintoja ristiin.
Opetusuunnitelmassa on viisi opintoja läpäisevää juonnetta, jotka kulkevat läpi opintojen. Ne perustuvat SeAMKin selvityksiin, tutkimuksiin ja strategiaan sekä ammattikorkeakoulutuksen kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin ja säädöksiin.
- Tiedonhankinta-juonne vahvistaa opiskelijan ammatillista ja alakohtaista tiedonhankintaosaamista läpi opintojen.
- Kansainvälisyys-juonne varmistaa opiskelijan kansainvälisen osaamisen kehittyminen opiskelun aikana.
- Yrittäjyys-juonteen mukaisilla opinnoilla autetaan opiskelijaa ymmärtämään yrittäjyyden ja yritystoiminnan keskeinen ja kasvava osuus yhteiskunnassa.
- Kestävä kehitys juonteena auttaa opiskelijaa tiedostamaan yhteiskuntavastuun ja ymmärtämään kestävän kehityksen moninaisuuden työelämätaitona.
- Uraohjaus juonteena auttaa opiskelijaa tunnistamaan omaa osaamistaan sekä omia vahvuuksiaan. Siihen kuuluvia alueita ovat myös työelämätuntemus, työnhakutaidot sekö elinikäinen oppiminen.
Opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa monialaisia työelämälähtöisiä projektiopintoja (ProSeAMK). Suositeltavin ajankohta monialaiseen projektiopiskeluun on viides lukukausi (syksyllä aloittavat päivätoteutuksen ryhmät), neljäs lukukausi (keväällä aloittavat päivätoteutuksen ryhmät), kolmas lukukausi (monimuotototeutuksen ryhmät)

Osaamistavoitteet

Sosiaalialan tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet noudattavat eurooppalaista koulutustasoluokitusta (EQF), jossa tutkinto sijoittuu tasolle 6. Osaamistavoitteet nousevat sosiaalialan ammattityön yhteiskunnallisesta tehtävästä ja alan ammatillisuuden luonteesta. Osaamistavoitteet käyvät yksityiskohtaisesti ilmi tutkinto-ohjelman sisällön kuvauksesta sekä tutkinto-ohjelmakohtaisesta kompetenssikuvauksesta, joita käsitellään seuraavaksi.

Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö

Sosiaalialan tutkinto-ohjelman ytimenä on sosiaalisen asiantuntijuus ihmisten arkipäivän elämässä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Se merkitsee kykyä ymmärtää ihmisen elämäntilanne voimavaroineen ja tarpeineen, sekä nähdä se osana laajempaa yhteiskunnallista ja kulttuurista kokonaisuutta. Tutkinto-ohjelma antaa taidot edistää ihmisten hyvinvointia, sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta psykososiaalisia ja toiminnallisia menetelmiä, valtaistavia menetelmiä ja johtamisen menetelmiä käyttäen.
Opintojen suorittaminen takaa laaja-alaisen ja korkeatasoisen sosiaalialan ammattitaidon muodostumisen sekä mahdollistaa työllistymisen eri asiakasryhmien pariin. Tutkinto-ohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja, mutta opinnot sisältävät valinnaisuutta sosionomin työmenetelmiin ja toimintaympäristöihin liittyen. Opintokokonaisuus: Empowerment in Social Work on mahdollista opiskella englannin kielellä.

Kompetenssit

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan. Sosionomi (AMK) –tutkinnon kompetenssit laaditaan yhteistyössä kaikkien sosionomi (AMK) –koulutusta järjestävien korkeakoulujen kesken. Korkeakoulut sitoutuvat järjestämään koulutuksensa siten, että kompetenssit saavutetaan, vaikka tutkinto-ohjelmien rakenne vaihtelee korkeakouluittain. SeAMK:ssa sosiaalialan tutkinto-ohjelma on muodostettu siten, että tutkinto-ohjelman opintokokonaisuudet vastaavat suoraan Sosionomi (AMK) –tutkinnon kompetensseja. Sosionomi (AMK) –tutkinnon kompetenssit on kuvattu seuraavassa.
Sosiaalialan eettinen osaaminen. Sosionomi (AMK) osaa toimia ihmis- ja perusoikeussäädösten, sosiaalialan arvojen ja ammattieettisten periaatteiden mukaisesti. Hän ymmärtää oman ihmiskäsityksensä ja arvomaailmansa merkityksen asiakastyössä. Hän osaa toimia arvoristiriitoja sisältävissä tilanteissa eettisesti perustellusti sekä edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Hän osaa asettua yhteiskunnalliselta asemaltaan haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden ja ryhmien puolelle.
Asiakastyön osaaminen. Sosionomi (AMK) osaa luoda ammatillisen vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteen sekä arvioida asiakkaan palvelutarpeita. Hän osaa tukea yksilöiden kasvua ja kehitystä sekä perheiden arkea ja perheenjäsenten keskinäisiä suhteita. Hän osaa osallistaen suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakkaan palveluprosessin. Sosionomi (AMK) osaa tunnistaa hyvinvoinnin suojaavia- ja riskitekijöitä sekä osaa soveltaa ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen tukemisen näkökulmia. Hän osaa tavoitteellisesti, voimavaraistaen ja osallisuutta tukien ohjata asiakkaita, asiakasryhmiä ja yhteisöjä. Hän osaa soveltaa ja arvioida asiakastyön teoreettisia työorientaatioita ja menetelmiä, sekä toimia kulttuurisensitiivisesti ja moninaisuutta tukien asiakastyössä sekä edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua. Hän osaa tehdä ohjaustyötä erilaisissa sähköisissä toimintaympäristöissä ja ohjata asiakkaita e-palvelujen käytössä. Hän osaa arvioida asiakastyötä ja dokumentoida sitä asiakaslähtöisesti.
Sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen. Sosionomi (AMK) osaa jäsentää hyvinvointiin ja kestävään kehitykseen liittyviä paikallisia ja globaaleja haasteita sekä niiden vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Hän tuntee alan juridisen säädöspohjan ja osaa soveltaa keskeistä lainsäädäntöä sekä hallitsee sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatus- ja koulutuspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen tavat sekä niiden ohjauksen ja valvonnan. Sosionomi (AMK) tuntee sosiaaliturvan ja hyvinvointipalvelujärjestelmät julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla sekä hallitsee sosiaaliturvaohjauksen, hän osaa sovittaa yhteen palveluita tarvelähtöisesti ja toimia muutoksen eteenpäin viejänä. Hän osaa toimia aktiivisena sosiaalialan asiantuntijana ja perustella asiakkaan etua sekä moniammatillisessa että monialaisessa yhteistyössä.
Kriittinen ja osallistava yhteiskuntaosaaminen: Sosionomi (AMK) kykenee ammatilliseen kriittiseen reflektioon. Hän osaa analysoida epätasa-arvoa, huono-osaisuutta sekä hyvinvointia tuottavia kansallisia ja globaaleja rakenteita ja prosesseja sekä ehkäistä syrjäytymistä. Hän kykenee puolustamaan haavoittuvassa asemassa olevien ja vaiennettujen ihmisten etuja sekä tuomaan poliittiseen päätöksentekoon ja vastuullisille toimijoille tietoa kohtuuttomista elämäntilanteista. Sosionomi (AMK) tuntee julkishallinnollisen päätöksentekojärjestelmän ja osaa toimia sen toimintaperiaatteiden mukaan. Hän osaa edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia sekä kykenee vaikuttamistyöhön eri toimijoiden kanssa.
Tutkimuksellinen kehittämis- ja innovaatio-osaaminen. Sosionomi (AMK) kykenee innovatiiviseen ongelmaratkaisuun ja verkostotyöhön sosiaalialan kehittämisessä. Hän osaa kehittää kumppanuuslähtöisesti asiakastyön menetelmiä, työkäytäntöjä sekä palveluprosesseja sekä suunnitella, toteuttaa ja arvioida kehittämishankkeita. Hän osaa soveltaa tutkimus- ja kehittämismenetelmiä toimintakäytäntöjen kehittämiseksi sekä tuottaa ja arvioida tietoa hyvinvoinnin edistämiseksi. Hän osaa toimia tutkimus- ja kehittämistyön eettisten periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti.
Työyhteisö-, johtamis- ja yrittäjyysosaaminen. Sosionomi (AMK) osaa toimia yhteistyökykyisesti monialaisessa tiimissä ja työyhteisöissä sekä kansainvälisissä ympäristöissä. Hän osaa toimia työyhteisön lähijohtajana, tuntee keskeisen työlainsäädännön ja osaa edistää työturvallisuutta. Hän osaa johtaa itseään sekä edistää omaa ja työyhteisön työhyvinvointia sekä arvioida työn laatua, tuloksia ja vaikutuksia. Hän tuntee talouden ja strategisen johtamisen merkityksen omassa työssään sekä sosiaalialan yrittäjätoiminnan perusedellytykset.

Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö

Sosiaalialan tutkinto-ohjelma perustuu sosiokonstruktivistiselle oppimisnäkemykselle. Sen mukaan opiskelija rakentaa aktiivisesti omia tietovarantojaan, arvioi oppimistarpeitaan ja suuntaa toimintaansa niiden saavuttamiseksi. Opettajan rooli on olla ohjaaja, joka auttaa tunnistamaan ja kulkemaan kohti ammatillista kehittymistä. Sosiaalialan opiskelussa pyritään kehittämään reflektiivisyyttä eli taitoa ja halua tarkastella oman toiminnan vaikuttimia ja vaikutuksia eri näkökulmista. Omia näkemyksiä ja osaamista kehitetään opiskelijaryhmässä. Ryhmä on oppimisympäristö, jossa opitaan vuorovaikutustaitoja, palautteen antamista ja vastaanottamista, sekä asioiden monipuolista ja eettistä tarkastelua.
Työelämälähtöisyys ja tutkiva oppiminen ohjaavat opetussisältöjä ja pedagogiikkaa. Opintojaksot tähtäävät työelämässä ja sen kehittämisessä tarvittavaan osaamiseen, joka kiteytyy sosionomi (AMK) –kompetensseissa (kuvattu edellä). Opintojaksojen teoreettista sisältöä sovelletaan työelämän tilanteisiin monipuolisilla tavoilla, esimerkiksi osallistumalla työelämäprojekteihin, toteuttamalla harjoituksia ja kehittämistehtäviä työelämässä, hankkimalla tietoa työelämän tiedonlähteitä hyödyntäen, ohjatuilla harjoittelujaksoilla sekä osallistumalla tutkimus-, kehittämis- ja palvelutoimintaan. Oppisisältöjä tarkastellaan monipuolisesti sekä tutkittua että kokemuksellista tietoa hyödyntäen. Alan kehittämistä korostetaan opintojen alusta lähtien.
Oppimisympäristön kehittämisen tavoitteena on monipuolinen opintotarjonta ja joustava eteneminen. Opintoja järjestetään monipuolisilla ja keskenään vaihtoehtoisilla menetelmillä, jotka antavat mahdollisuuksia opiskelijalle soveltuvimman opiskelutavan ja –tahdin noudattamiseen. Opiskelumenetelmiä ovat esim. luennot, lukupiirit, työelämäprojektit, ryhmätehtävät, demonstraatiot ja simulaatio, verkko-opiskelu ja itsenäinen opiskelu. Sekä päivä- että monimuotototeutuksen opinnoissa käytetään samaa opintotarjontaa ja opiskelija voi ottaa opintoja kaikille ryhmille suunnatuista toteutuksista ilmoittautumisvaiheessa kuvattujen periaatteiden mukaisesti.

Ahot-menettelyt

OT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistamisprosessi nivoutuu läheisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laatimiseen ja sitä päivitetään henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen yhteydessä.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan. Ohjeessa on nimetty tutkinto-ohjelman osaamisen tunnustamisen yhteyshenkilöt, jotka antavat ohjausta prosessiin liittyvissä asioissa.
Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään muun muassa
- vastaavansisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- opiskelijan haastatteluja
- kirjallisia ja suullisia tenttejä tai raportteja
- toiminnallisia tai kirjallisia tehtäviä tai näyttöjä
- esitelmiä, portfolioita.
OT-menettelyn ulkopuolelle jäävät opinnäytetyö ja kypsyyskoe. Erityisen tärkeää osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessissa on opiskelijan kyky kuvata omaa osaamistaan kunkin opintojakson tavoitteiden suunnassa. Teoriaopintojen sisältöihin OT-prosessia sovellettaessa tulisi huomioida, että teoreettisen aineksen hallinta on kyettävä osoittamaan. Tällöin pelkkä käytännön työkokemus tulee vain harvoin kysymykseen ainoana OT-perusteena.

Työssäoppiminen ja harjoittelu

Työssäoppiminen ja harjoittelu liittyvät läheisesti sekä edellä kuvattuihin perus- ja ammattiopintoihin, että sosionomi (AMK) -kompetensseihin. Sosionomi (AMK) –koulutuksessa harjoittelu on ohjattua. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijalle nimetään harjoittelua ohjaava opettaja sekä harjoittelunohjaaja työpaikalla. Opiskelijan toimintaa harjoittelupaikassa ohjaavat harjoittelujakson yleiset tavoitteet sekä opiskelijan omalle oppimiselleen asettamat tavoitteet. On suositeltavaa, että opiskelija suorittaisi eri harjoittelujaksonsa useammassa kuin yhdessä harjoittelupaikassa.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen voidaan todentaa esimerkiksi näytöin ja tehtävin.
Opinollistamisessa on kyse opiskelijan opintojen aikaisen työssäkäynnin tai muun toiminnan tuottaman osaamisen tunnistamisesta, arvioimisesta ja tunnustamisesta opintopisteinä. Opinnollistamisen edellytyksenä on, että opiskelijan työssä tai muussa toiminnassa on sisällöltään riittävästi opintojakson tavoitteiden mukaisia elementtejä ja se on kestoltaan riittävän laajaa. Opinnollistaminen toteutuu yhteistyössä opiskelijan, opintojakson opettajan ja opiskelijan työnantajan kanssa. Työnantaja sitoutuu tarjoamaan opinnollistamismahdollisuuden opintojakson tavoitteiden mukaisesti. Opinollistamismahdollisuuksista keskustellaan tutkinto-ohjelman opinnollistamisen yhdyshenkilön kanssa ja osana opiskelijan HOPS-prosessia. Tällöin kiinnitetään huomiota opintojen suorittamisen kokonaisuuteen ja sosionomilta edellytettävän monipuolisen osaamisen muodostumiseen. Opiskelija ehdottaa opintojaksoa opinnollistettavaksi hakukäytännöllä. Opinnollistaen saavutettu osaaminen osoitetaan opettajan ohjeistamalla näytöllä.

Ammatillinen osaamisprofiili

Sosionomi (AMK) voi toimia asiakastyössä, johtamistehtävissä, projektityössä ja yrittäjänä. Yleisimpiä tehtävänimikkeitä eri toiminta-alueilla ovat:
- Kasvatuksen ja ohjauksen tehtävät perheiden parissa: perheohjaaja, koulukuraattori, kasvattaja, nuoriso-ohjaaja, varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi. Sosionomit työskentelevät varhaiskasvatuksessa, lastensuojelussa, perhetyössä, koulutoimessa, ennaltaehkäisevässä työssä sekä eräissä erityiskasvatuksen tehtävissä.
- Sosiaalisen ohjauksen ja kuntoutuksen sekä aikuissosiaalityön tehtävät: sosiaaliohjaaja, työvalmentaja, palveluohjaaja, projektityöntekijä, työvoimaneuvoja, vakuutussihteeri. Sosionomit työskentelevät vammaispalveluissa, päihdetyössä, mielenterveystyössä, kriminaalityössä, vanhustyössä, työttömien toiminnassa, nuorisotyössä, maahanmuuttajatyössä, Kelassa, työvoimatoimistossa ja sosiaalitoimistossa.
- Sosiaalialan palveluiden johtamis- ja kehittämistehtävät: palvelujohtaja, toiminnanjohtaja, lastensuojeluyksikön johtaja, toimiston johtaja. Sosionomit työskentelevät johtamis- ja kehittämistehtävissä sosiaalipalveluiden eri sektoreilla, sosiaalialan järjestöissä, yrittäjätoiminnassa ja projekteissa, Kelassa ja työhallinnossa.
Kelpoisuus lastentarhanopettajan tehtäviin: Laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 ja Valtioneuvoston asetuksessa N:o 608/2005 määritellään, että lastentarhanopettajan tehtävissä toimivalta sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneelta edellytetään vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot, jotka sisältyvät tutkintoon (kuvattu edellä). 1.9.2019 jälkeen opintonsa aloittaneet voivat työskennellä varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatuksen sosionomi -nimikkeellä. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018).
Ammatilliset kieliopinnot suoritettuaan opiskelija osaa toimia oman alansa suullisissa ja kirjallisissa viestintätilanteissa, pystyy etsimään tietoa sekä seuraamaan oman ammattialansa kehitystä kohdekielillä.

Kansainvälisyys

Opintojen aikana on mahdollisuus lähteä opiskelijavaihtoon SeAMK:n kansainvälisten yhteistyökumppanien tarjoamiin tai opiskelijan itsensä perustelemiin vaihtokohteisiin. Suositeltavin vaihdon kesto on kolme kuukautta ja suositeltavin ajankohta on toinen tai kolmas opintovuosi. Tutkinto-ohjelman opiskelijat voivat osallistua ryhmänä kansainvälisille intensiivikursseille, jotka toteutetaan yhteistyöverkostojen yhteistyönä. Opintokokonaisuus Empowerment in Social Work on mahdollista opiskella englannin kielellä. Kotimaassa tapahtuvaa kansainvälistymistä edistetään vieraskielisen oppimateriaalin käytöllä, vaihto-opiskelijoiden ja vierailevien opettajien asiantuntemuksen hyödyntämisellä sekä tuomalla esille monikulttuurisia sisältöjä opetuksessa. Opiskelijoiden omaehtoista kansainvälistymistä pidetään suositeltavana.

Jatko-opintokelpoisuus

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto antaa kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen kelpoisuuden hakeutua alan ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin ja muuhun ylempään korkeakouluopetukseen niiden määrittämien valintaperusteiden mukaisesti.
Sosionomi (AMK)-tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden sosiaalialan ylempään amk-tutkintoon sekä sosiaali- ja terveysalan ylempään amk-tutkintoon (sosiaali-ja terveydenhuollon johtaminen ja kehittäminen). Sosionomit voivat hakeutua myös yliopistollisiin jatko-opintoihin (mm. sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto, sosiaalityö).

Valmistumisen edellytykset

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.

Opiskelumuoto

Päiväopiskelussa kokopäiväinen opiskelu, monimuotoryhmässä monimuoto-opiskelu

Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja

Päivi Rinne, 040 830 4190, paivi.rinne(at)seamk.fi, yksikön johtaja
Asta Niinimäki, puh. 040 868 0204, asta.niinimaki(at)seamk.fi, koulutuspäällikkö

Opinto-ohjaaja

Pirjo Takala, puh. 040 830 2167, pirjo.takala (at) seamk.fi

Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi

Tiina Välimäki, 040 830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040 830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat

Opiskelijapalvelut

Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi

Sosionomi (AMK), Päivätoteutus

Ajoitussuunnitelmat:


Sosionomi (AMK), Päivätoteutus

Ajoitussuunnitelmat:


Sosionomi (AMK), Päivätoteutus

Ajoitussuunnitelmat:


Sosionomi (AMK), Päivätoteutus

Ajoitussuunnitelmat:


Sosionomi (AMK), Päivätoteutus

Ajoitussuunnitelmat:


Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 06.09.2023

Ajoitus

01.09.2023 - 15.12.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Englanti
Paikat

5 - 15

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pirita Hakoneva
  • Viivi Heikura
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • IEPSW23F
    Empowerment in Social Work
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Students are familiar with social importance of media and communication from different perspectives of social work and activities. Students analytically examine media contents and recognise perspectives presented by various interest groups. They can explain how media acts and what kind of meanings it keeps inside.They can apply means of communication and influence. Students have argumentation and information seeking skills. They are familiar with the internal and external communication principles and practices in work communities. Students are familiar with the professional etiquette in social media. Students also examine communication culture from the perspective of sustainable development.

Sisältö

- media literacy: perceiving media reality and working as social work professional in media environment
- influence in society as part of empowering social work
- communication in society
- ethical instructions and legislation of media

Oppimateriaalit

Hall, C. Slembrouck, S. & Sarangi S. 2006. Language Practises in Social Work: Categorisation and Accountability in Child Welfare. : Chapter 9, p. 145 - 163 Narrative transformation in media reporting; Chapter 10, p.. 164 - 173 Conclusion.
Stocchetti, M. & Kukkonen, K. 2010. Critical Media Analysis: An Introduction for Media Professionals. Frankfurt am Main: Peter Lang AG. E-book.
Literature needed in assingments and in the exam is defined more closely during the course.

Opetusmenetelmät

Contact learning, learning assignments including e-learning, group discussions, exam.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Does not include any practise period.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Exam at the end of the course.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108 hours.including contact learning.

Lisätietoja opiskelijoille

Students can choose between this and the following courses:
- Structural Social Work
- Community-Oriented Social Work
- Empowering Social Work

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Students
- are able to recognize the importance of communication and media in society
- are able to recognize the wholeness of methods which media uses
- are able to recognize their individual behavior concerning media and communication and connected attitudes

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Students
- have capacities to itemize contents of media
- can bring out topics, which are essential from the perspective of citizens? empowerment
- are able to recognize their individual values and attitudes
- are able to recognize their responsibilities in communication-related tasks

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Students
- have competencies to evaluate and analyze critically the contents produced by different media sources
- have skills to act in network of citizens, media and other interest groups based on principles of empowering social work
- have capacities to recognize the influence of their individual values and attitudes to their actions

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Evaluation is based on active participation in contact learning, assignments andt the exam.

Esitietovaatimukset

Students of the Degree Programme in Social Services: Most part of the Basic studies

Lisätiedot

Students of the degree programme can choose between this and the following courses:
- Structural Social Work
- Community-Oriented Social Work
- Empowering Social Work

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 20.10.2023

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

1 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pirita Hakoneva
Opiskelijaryhmät
  • SOS20B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20C
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tietää verkkoympäristössä toteutettavia sosionomityön muotoja eri asiakasryhmien kohdalla. Opiskelija osaa arvioida verkkoympäristössä toimimisen soveltuvuutta eri asiakasryhmien ja erilaisten avun tarpeiden kannalta. Hän tiedostaa verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa tuottaa verkkoympäristöön soveltuvaa sisältöä ammatillisessa roolissa. Hän osaa ottaa huomioon palvelujen saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimukset.

Sisältö

- verkossa tapahtuva auttaminen sosionomin työkenttänä
- verkossa tapahtuvan auttamisen erityispiirteet ja eettiset periaatteet
- verkkoauttamisen muotoja
- ammatillinen toiminta sosiaalisessa mediassa
- saavutettavuus tietosuojan kysymykset
- kestävä kehitys

Oppimateriaalit

Kivistö & Päykkönen (toim.) Sosiaalityö digitalisaatiossa. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja. C Työpapereita 58.

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitukset, ryhmäkeskustelut

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

78h

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on vaihtoehtoinen opintojaksojen Teknologia ja arki, Kommunikaation apuvälineet ja Hyvinvointiteknologia kanssa.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä verkkoympäristöjä ja niissä toteutettavia sosionomityön muotoja asiakasryhmien kohdalla. Hän tunnistaa joitain verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija pystyy selviytymään verkossa ammatillisessa roolissa ja tietää verkkosisältöjen tuottamisen periaatteita. Hän tunnistaa joitain saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimuksia. Opiskelija osaa ohjatusti soveltaa oppimaansa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija hallitsee verkkoympäristöjä ja niissä toteutettavia sosionomityön muotoja eri asiakasryhmien kohdalla. Opiskelija osaa käyttää verkkoympäristöä yhtenä ammattityön muotona. Opiskelija osaa havainnoida verkkoympäristössä toimimisen soveltuvuutta eri asiakasryhmien ja erilaisten avun tarvitsijoiden kannalta. Hän tiedostaa monipuolisesti verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa toimia verkossa ammatillisessa roolissa ja tietää miten verkkosisältöjä tuotetaan. Hän huomioi saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimuksia. Opiskelija osaa käyttää oppimaansa käytäntöön.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee verkkoympäristöjä ja niissä toteutettavia sosionomityön muotoja eri asiakasryhmien kohdalla monipuolisesti. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti verkkoympäristöä yhtenä ammattityön muotona. Opiskelija osaa arvioida verkkoympäristössä toimimisen soveltuvuutta eri asiakasryhmien ja erilaisten avun tarvitsijoiden kannalta. Hän analysoi monipuolisesti verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa toimia verkossa ammatillisessa roolissa ja tietää miten verkkosisältöjä tuotetaan. Hän osaa ottaa saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimukset. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa käytäntöön.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opiskelija tietää verkkoympäristössä toteutettavia sosionomityön muotoja eri asiakasryhmien kohdalla. Opiskelija osaa arvioida verkkoympäristössä toimimisen soveltuvuutta eri asiakasryhmien ja erilaisten avun tarpeiden kannalta. Hän tiedostaa verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa tuottaa verkkoympäristöön soveltuvaa sisältöä ammatillisessa roolissa. Hän osaa ottaa huomioon palvelujen saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimukset.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä verkkoympäristöjä ja niissä toteutettavia sosionomityön muotoja asiakasryhmien kohdalla. Hän tunnistaa joitain verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija pystyy selviytymään verkossa ammatillisessa roolissa ja tietää verkkosisältöjen tuottamisen periaatteita. Hän tunnistaa joitain saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimuksia. Opiskelija osaa ohjatusti soveltaa oppimaansa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija hallitsee verkkoympäristöjä ja niissä toteutettavia sosionomityön muotoja eri asiakasryhmien kohdalla. Opiskelija osaa käyttää verkkoympäristöä yhtenä ammattityön muotona. Opiskelija osaa havainnoida verkkoympäristössä toimimisen soveltuvuutta eri asiakasryhmien ja erilaisten avun tarvitsijoiden kannalta. Hän tiedostaa monipuolisesti verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa toimia verkossa ammatillisessa roolissa ja tietää miten verkkosisältöjä tuotetaan. Hän huomioi saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimuksia. Opiskelija osaa käyttää oppimaansa käytäntöön

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee verkkoympäristöjä ja niissä toteutettavia sosionomityön muotoja eri asiakasryhmien kohdalla monipuolisesti. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti verkkoympäristöä yhtenä ammattityön muotona. Opiskelija osaa arvioida verkkoympäristössä toimimisen soveltuvuutta eri asiakasryhmien ja erilaisten avun tarvitsijoiden kannalta. Hän analysoi monipuolisesti verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa toimia verkossa ammatillisessa roolissa ja tietää miten verkkosisältöjä tuotetaan. Hän osaa ottaa saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimukset. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa käytäntöön.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen opintojaksojen Teknologia ja arki, Kommunikaation apuvälineet ja Hyvinvointiteknologia kanssa

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 24

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Juulia Mäkilaine
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelijalla on perustiedot ja -taidot luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista draamallisten menetelmien alueella, esimerkiksi teatteri, rooliharjoitukset, itseilmaisun harjoitukset. Opiskelija ymmärtää luovien, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien merkityksen minäkuvan, itsetunnon, itseilmaisun ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opiskelija osaa organisoida tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käytetään draamallisia menetelmiä. Hänellä on valmiudet innostaa ja rohkaista yksilöitä ja ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään. Opiskelija osaa työskennellä tavoitteellisesti luovien toimintojen alueella ja hän osaa suunnitella luovan toiminnan prosessin alusta loppuun. Hän on tietoinen luovista voimavaroistaan ja on motivoitunut käyttämään ja kehittämään niitä sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

Sisältö

- luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
- draamamenetelmien käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
- itseilmaisu, rooliharjoitukset, teatteri-ilmaisu
- toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset draamallisia menetelmiä hyödyntäen
- soveltavan draaman välineet käytännössä
- omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomin työssä

Oppimateriaalit

- Karkkulainen, M. 2011. Siivet selkään, draamakengät jalkaan – kohtaamisia draaman pedagogisilla näyttämöillä.
- Koskenniemi, P. 2007. Osallistava teatteri. Devising ja muita merkillisyyksiä.
- Rainio, E. 2007. Prosessidraama ja tutkiva teatterityö.

Opetusmenetelmät

luennot, draamaharjoitukset, itsenäinen opiskelu

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojakso ei sisällä harjoittelua

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106 tuntia, josta
- luennot 40 tuntia
- harjoitukset 40 tuntia
- itsenäinen opiskelu 26 tuntia

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Kuvan käyttö ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytyssä suorituksessa opiskelija kykenee osoittamaan perehtyneisyytensä draamallisten menetelmien käyttöön. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa draamallisia menetelmiä ryhmätoiminnassa. Opiskelijalla osoittaa valmiuksia ja halua kehittää omia luovia voimavarojaan.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja harjoituksiin. Oman ryhmänohjauksen pitäminen.

Esitietovaatimukset

Opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

Lisätiedot

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Kuvan käyttö ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

23.10.2023 - 15.12.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 24

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Juulia Mäkilaine
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelijalla on perustiedot ja -taidot luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista draamallisten menetelmien alueella, esimerkiksi teatteri, rooliharjoitukset, itseilmaisun harjoitukset. Opiskelija ymmärtää luovien, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien merkityksen minäkuvan, itsetunnon, itseilmaisun ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opiskelija osaa organisoida tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käytetään draamallisia menetelmiä. Hänellä on valmiudet innostaa ja rohkaista yksilöitä ja ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään. Opiskelija osaa työskennellä tavoitteellisesti luovien toimintojen alueella ja hän osaa suunnitella luovan toiminnan prosessin alusta loppuun. Hän on tietoinen luovista voimavaroistaan ja on motivoitunut käyttämään ja kehittämään niitä sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

Sisältö

- luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
- draamamenetelmien käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
- itseilmaisu, rooliharjoitukset, teatteri-ilmaisu
- toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset draamallisia menetelmiä hyödyntäen
- soveltavan draaman välineet käytännössä
- omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomin työssä

Oppimateriaalit

- Karkkulainen, M. 2011. Siivet selkään, draamakengät jalkaan – kohtaamisia draaman pedagogisilla näyttämöillä.
- Koskenniemi, P. 2007. Osallistava teatteri. Devising ja muita merkillisyyksiä.
- Rainio, E. 2007. Prosessidraama ja tutkiva teatterityö.

Opetusmenetelmät

luennot, draamaharjoitukset, itsenäinen opiskelu

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojakso ei sisällä harjoittelua

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106 tuntia, josta
- luennot 40 tuntia
- harjoitukset 40 tuntia
- itsenäinen opiskelu 26 tuntia

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Kuvan käyttö ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytyssä suorituksessa opiskelija kykenee osoittamaan perehtyneisyytensä draamallisten menetelmien käyttöön. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa draamallisia menetelmiä ryhmätoiminnassa. Opiskelijalla osoittaa valmiuksia ja halua kehittää omia luovia voimavarojaan.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja harjoituksiin. Oman ryhmänohjauksen pitäminen.

Esitietovaatimukset

Opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

Lisätiedot

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Kuvan käyttö ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 06.09.2023

Ajoitus

01.09.2023 - 13.10.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Englanti
Paikat

5 - 15

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Aino Asunmaa
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • IEPSW23F
    Empowerment in Social Work
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Students are able to define the concept of empowerment and describe how it is related to critical social work theories.
They know how to analyse social mechanisms behind marginalisation and analyse structures and processes which produce inequality and disadvantage on regional, national and international level. Students analyze practices, structures and processes which produce and maintain marginalisation, inequality and lack of engagement and power in society, welfare services and social work. Students recognise needs for empowering social work in the clients' lives, work communities and in social work responsibilities. They are familiar with empowering social work methods. Students can describe what kind of conflicts may emerge in empowering work processes and what kind of solutions there are to solve them. Students are prepared to plan and evaluate a social work process, in which empowering methods are used and sustainable development promoted. Students can critically analyse their attitudes and opinions. In working with clients, they can reflect their own individual values and ethical views.

Sisältö

- the concept of empowerment
- critical social work theories
- marginalization, inequality and disadvantage in society
- promoting empowerment in client work, social welfare organizations and society
- empowering methods in social work
- planning and evaluating a process of empowering social work
- empowering work and sustainable development
- evaluation of one's values and action

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

The students can define the concept of empowerment and describe the core content of the critical social theories underpinning it. They can describe such practices, processes and structures in society, service systems and social work that produce and maintain marginalization, inequality, lack of power and participation. They recognize the connections of these factors with ecosocial sustainability. The students are able to describe the needs, for empowering social lwork and the power structures in the lives of the service users as well as in the social work organizations and practices. The students are able to describe their own social work practice and the values behind it, and raise questions concerning value conflicts that they have experienced in social work practice and name structural factors connected to them.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

In addition, the students are able to reflect on the concept of empowerment from many perspectives and connect it to practical work and empowering methods. They can reflect the structural and social factors connected to their own values and the value conflicts they have experienced.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

In addition, the students are able to reflect critically and comprehensively on the marginalizing processes in the lives of service users, in social work organisations and in social work profession. They are able to analyse it by applying critical theories. They ae able to apply empowering social work methods in the case example in a creative way and describe the use of the methods in detail, taking into account the ecosocial sustainability. They can analyse and assess critically both their own actions and the professional practices of social work from the perspective of empowering goals of social work. They are able to assess the empowering approach in relation to the other possible approaches in social work.

Esitietovaatimukset

Students of the Degree Programme in Social Services: Basic studies of the degree programme

Lisätiedot

Finnish students can choose between this course and the following courses:
- Communication and Media in Social Work
- Structural Social Work
- Community-Oriented Social Work

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 20.10.2023

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Suzana Zegrea
Opiskelijaryhmät
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa sosiaalialan keskeisen englanninkielisen sanaston. Hän osaa kuvata englanniksi suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pääpiirteet. Hän tuntee sosiaalialan asiakasryhmiin liittyvän keskeisen sanaston. Hän osaa lukea erilaisia ammatillisia tekstejä ja käyttää lukemaansa tekstin laatimisen aineistona. Opiskelija pystyy kommunikoimaan englanniksi asiakastilanteissa ja työyhteisössä.
Opiskelijalla on valmiudet kehittää ammattitaitoaan englannin kielellä.

Sisältö

- ammattialan, suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja oman koulutuksen esittely englannin kielellä
- englanninkielinen sanasto asiakasryhmistä: lapset, nuoret, perheet, vammaiset, päihteiden käyttäjät, maahanmuuttajat, työttömät, asunnottomat ja mielenterveyden ongelmista kärsivät
- asiakastapauksen kuvaaminen englannin kielellä
- englannin kielen käyttäminen asiakashaastattelussa

Oppimateriaalit

Way to Welfare - English for Social Services (Kirsi & Juha Saarinen)
verkkomateriaalit

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija selviytyy rutiiniluonteisissa, suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa moniammatillisessa työyhteisössä (esim. sähköposti, lomakkeiden täyttö, CV, työyksikön esittely). Opiskelija antaa yksinkertaisia, suullisia ja tarvittaessa myös kirjallisia ohjeita erilaisille asiakkaille /ryhmille, kysyy asiakkaalta tämän nykyiseen ja aiempaan elämäntilanteeseen liittyviä, välttämättömiä tietoja sekä kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi. Opiskelija ymmärtää omiin työtehtäviinsä liittyviä sosiaalialan tekstejä.
Hän tekee kielen keskeisissä rakenteissa virheitä mikä vaikeuttaa viestintää ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja vaatii asian toistoa, käyttää sosiaalialan perussanastoa niin että tarpeelliset tiedot välittyvät kuulijalle ja lukijalle, ääntää ymmärrettävästi, mutta epätarkkuuksia saattaa esiintyä erityissanastossa, löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita ja turvautuu yleisesti käytettyihin apuvälineisiin viestinnässään.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija viestii suullisesti ja kirjallisesti moniammatilliselle työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (esim. puhelinkeskustelut, ulkopuoliset konsultaatiot, suullinen ja kirjallinen raportointi, suullinen esitys esim. vakuutusasiakirjat). Opiskelija selittää ja perustelee yksilölliset asiakasohjeet sekä kertoo tavallisimmista sosiaalialan menetelmistä ja prosesseista, selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa elämäntilannetta ja tekee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi sekä vastaa asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Opiskelija käyttää rakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin, käyttää hyvin sosiaalialan keskeistä sanastoa ja melko hyvin oman erityisalansa sanastoa, pyrkii viestimään tilanteen edellyttämällä tyylillä, ääntää melko luontevasti ja selkeästi, löytää silmäilemällä tekstin pääkohdat erilaisista sosiaalialan teksteistä ja käyttää eri keinoja viestinnän tukena.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija viestii täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti, suullisesti ja kirjallisesti englannin kielellä moniammatillisessa ja -kulttuurissa työyhteisössä vaativissakin vuorovaikutustilanteissa (esim. palaverit, sosiaalineuvottelut ja palautekeskustelut). Hän esittelee eri vaihtoehtoja luontevasti ja monipuolisesti asiakkaiden ohjaustilanteessa ottaen huomioon asiakkaiden kulttuuritaustan. Opiskelija haastattelee asiakkaita tilanteen edellyttämällä tavalla ja viestii myös haastavissa ja odottamattomissa asiakastilanteissa ammattimaisella tavalla. Opiskelija käyttää monipuolisia rakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi, käyttää täsmällisesti laajaa sosiaalialan kieltä mukaan lukien oman erityisalansa terminologian, ääntää selkeästi ja luontevasti, viestii tilanteen edellyttämällä tyylillä, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön arvioidakseen kriittisesti lähteen luotettavuuden ja käyttää tehokkaasti eri keinoja viestinnän tukena.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija selviytyy rutiiniluonteisissa, suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa moniammatillisessa työyhteisössä (esim. sähköposti, lomakkeiden täyttö, CV, työyksikön esittely). Opiskelija antaa yksinkertaisia, suullisia ja tarvittaessa myös kirjallisia ohjeita erilaisille asiakkaille /ryhmille, kysyy asiakkaalta tämän nykyiseen ja aiempaan elämäntilanteeseen liittyviä, välttämättömiä tietoja sekä kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi. Opiskelija ymmärtää omiin työtehtäviinsä liittyviä sosiaalialan tekstejä.
Hän tekee kielen keskeisissä rakenteissa virheitä mikä vaikeuttaa viestintää ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja vaatii asian toistoa, käyttää sosiaalialan perussanastoa niin että tarpeelliset tiedot välittyvät kuulijalle ja lukijalle, ääntää ymmärrettävästi, mutta epätarkkuuksia saattaa esiintyä erityissanastossa, löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita ja turvautuu yleisesti käytettyihin apuvälineisiin viestinnässään.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija viestii suullisesti ja kirjallisesti moniammatilliselle työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (esim. puhelinkeskustelut, ulkopuoliset konsultaatiot, suullinen ja kirjallinen raportointi, suullinen esitys esim. vakuutusasiakirjat). Opiskelija selittää ja perustelee yksilölliset asiakasohjeet sekä kertoo tavallisimmista sosiaalialan menetelmistä ja prosesseista, selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa elämäntilannetta ja tekee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi sekä vastaa asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Opiskelija käyttää rakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin, käyttää hyvin sosiaalialan keskeistä sanastoa ja melko hyvin oman erityisalansa sanastoa, pyrkii viestimään tilanteen edellyttämällä tyylillä, ääntää melko luontevasti ja selkeästi, löytää silmäilemällä tekstin pääkohdat erilaisista sosiaalialan teksteistä ja käyttää eri keinoja viestinnän tukena.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija viestii täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti, suullisesti ja kirjallisesti englannin kielellä moniammatillisessa ja -kulttuurissa työyhteisössä vaativissakin vuorovaikutustilanteissa (esim. palaverit, sosiaalineuvottelut ja palautekeskustelut). Hän esittelee eri vaihtoehtoja luontevasti ja monipuolisesti asiakkaiden ohjaustilanteessa ottaen huomioon asiakkaiden kulttuuritaustan. Opiskelija haastattelee asiakkaita tilanteen edellyttämällä tavalla ja viestii myös haastavissa ja odottamattomissa asiakastilanteissa ammattimaisella tavalla. Opiskelija käyttää monipuolisia rakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi, käyttää täsmällisesti laajaa sosiaalialan kieltä mukaan lukien oman erityisalansa terminologian, ääntää selkeästi ja luontevasti, viestii tilanteen edellyttämällä tyylillä, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön arvioidakseen kriittisesti lähteen luotettavuuden ja käyttää tehokkaasti eri keinoja viestinnän tukena.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

09.01.2024 - 12.01.2024

Ajoitus

04.03.2024 - 17.05.2024

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Suzana Zegrea
Opiskelijaryhmät
  • SOS24A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa sosiaalialan keskeisen englanninkielisen sanaston. Hän osaa kuvata englanniksi suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pääpiirteet. Hän tuntee sosiaalialan asiakasryhmiin liittyvän keskeisen sanaston. Hän osaa lukea erilaisia ammatillisia tekstejä ja käyttää lukemaansa tekstin laatimisen aineistona. Opiskelija pystyy kommunikoimaan englanniksi asiakastilanteissa ja työyhteisössä.
Opiskelijalla on valmiudet kehittää ammattitaitoaan englannin kielellä.

Sisältö

- ammattialan, suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja oman koulutuksen esittely englannin kielellä
- englanninkielinen sanasto asiakasryhmistä: lapset, nuoret, perheet, vammaiset, päihteiden käyttäjät, maahanmuuttajat, työttömät, asunnottomat ja mielenterveyden ongelmista kärsivät
- asiakastapauksen kuvaaminen englannin kielellä
- englannin kielen käyttäminen asiakashaastattelussa

Oppimateriaalit

Opettajan osoittama materiaali.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija selviytyy rutiiniluonteisissa, suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa moniammatillisessa työyhteisössä (esim. sähköposti, lomakkeiden täyttö, CV, työyksikön esittely). Opiskelija antaa yksinkertaisia, suullisia ja tarvittaessa myös kirjallisia ohjeita erilaisille asiakkaille /ryhmille, kysyy asiakkaalta tämän nykyiseen ja aiempaan elämäntilanteeseen liittyviä, välttämättömiä tietoja sekä kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi. Opiskelija ymmärtää omiin työtehtäviinsä liittyviä sosiaalialan tekstejä.
Hän tekee kielen keskeisissä rakenteissa virheitä mikä vaikeuttaa viestintää ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja vaatii asian toistoa, käyttää sosiaalialan perussanastoa niin että tarpeelliset tiedot välittyvät kuulijalle ja lukijalle, ääntää ymmärrettävästi, mutta epätarkkuuksia saattaa esiintyä erityissanastossa, löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita ja turvautuu yleisesti käytettyihin apuvälineisiin viestinnässään.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija viestii suullisesti ja kirjallisesti moniammatilliselle työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (esim. puhelinkeskustelut, ulkopuoliset konsultaatiot, suullinen ja kirjallinen raportointi, suullinen esitys esim. vakuutusasiakirjat). Opiskelija selittää ja perustelee yksilölliset asiakasohjeet sekä kertoo tavallisimmista sosiaalialan menetelmistä ja prosesseista, selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa elämäntilannetta ja tekee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi sekä vastaa asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Opiskelija käyttää rakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin, käyttää hyvin sosiaalialan keskeistä sanastoa ja melko hyvin oman erityisalansa sanastoa, pyrkii viestimään tilanteen edellyttämällä tyylillä, ääntää melko luontevasti ja selkeästi, löytää silmäilemällä tekstin pääkohdat erilaisista sosiaalialan teksteistä ja käyttää eri keinoja viestinnän tukena.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija viestii täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti, suullisesti ja kirjallisesti englannin kielellä moniammatillisessa ja -kulttuurissa työyhteisössä vaativissakin vuorovaikutustilanteissa (esim. palaverit, sosiaalineuvottelut ja palautekeskustelut). Hän esittelee eri vaihtoehtoja luontevasti ja monipuolisesti asiakkaiden ohjaustilanteessa ottaen huomioon asiakkaiden kulttuuritaustan. Opiskelija haastattelee asiakkaita tilanteen edellyttämällä tavalla ja viestii myös haastavissa ja odottamattomissa asiakastilanteissa ammattimaisella tavalla. Opiskelija käyttää monipuolisia rakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi, käyttää täsmällisesti laajaa sosiaalialan kieltä mukaan lukien oman erityisalansa terminologian, ääntää selkeästi ja luontevasti, viestii tilanteen edellyttämällä tyylillä, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön arvioidakseen kriittisesti lähteen luotettavuuden ja käyttää tehokkaasti eri keinoja viestinnän tukena.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

23.10.2023 - 15.12.2023

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Suzana Zegrea
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa sosiaalialan keskeisen englanninkielisen sanaston. Hän osaa kuvata englanniksi suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pääpiirteet. Hän tuntee sosiaalialan asiakasryhmiin liittyvän keskeisen sanaston. Hän osaa lukea erilaisia ammatillisia tekstejä ja käyttää lukemaansa tekstin laatimisen aineistona. Opiskelija pystyy kommunikoimaan englanniksi asiakastilanteissa ja työyhteisössä.
Opiskelijalla on valmiudet kehittää ammattitaitoaan englannin kielellä.

Sisältö

- ammattialan, suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja oman koulutuksen esittely englannin kielellä
- englanninkielinen sanasto asiakasryhmistä: lapset, nuoret, perheet, vammaiset, päihteiden käyttäjät, maahanmuuttajat, työttömät, asunnottomat ja mielenterveyden ongelmista kärsivät
- asiakastapauksen kuvaaminen englannin kielellä
- englannin kielen käyttäminen asiakashaastattelussa

Oppimateriaalit

Opettajan osoittama materiaali.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija selviytyy rutiiniluonteisissa, suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa moniammatillisessa työyhteisössä (esim. sähköposti, lomakkeiden täyttö, CV, työyksikön esittely). Opiskelija antaa yksinkertaisia, suullisia ja tarvittaessa myös kirjallisia ohjeita erilaisille asiakkaille /ryhmille, kysyy asiakkaalta tämän nykyiseen ja aiempaan elämäntilanteeseen liittyviä, välttämättömiä tietoja sekä kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi. Opiskelija ymmärtää omiin työtehtäviinsä liittyviä sosiaalialan tekstejä.
Hän tekee kielen keskeisissä rakenteissa virheitä mikä vaikeuttaa viestintää ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja vaatii asian toistoa, käyttää sosiaalialan perussanastoa niin että tarpeelliset tiedot välittyvät kuulijalle ja lukijalle, ääntää ymmärrettävästi, mutta epätarkkuuksia saattaa esiintyä erityissanastossa, löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita ja turvautuu yleisesti käytettyihin apuvälineisiin viestinnässään.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija viestii suullisesti ja kirjallisesti moniammatilliselle työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (esim. puhelinkeskustelut, ulkopuoliset konsultaatiot, suullinen ja kirjallinen raportointi, suullinen esitys esim. vakuutusasiakirjat). Opiskelija selittää ja perustelee yksilölliset asiakasohjeet sekä kertoo tavallisimmista sosiaalialan menetelmistä ja prosesseista, selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa elämäntilannetta ja tekee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi sekä vastaa asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Opiskelija käyttää rakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin, käyttää hyvin sosiaalialan keskeistä sanastoa ja melko hyvin oman erityisalansa sanastoa, pyrkii viestimään tilanteen edellyttämällä tyylillä, ääntää melko luontevasti ja selkeästi, löytää silmäilemällä tekstin pääkohdat erilaisista sosiaalialan teksteistä ja käyttää eri keinoja viestinnän tukena.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija viestii täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti, suullisesti ja kirjallisesti englannin kielellä moniammatillisessa ja -kulttuurissa työyhteisössä vaativissakin vuorovaikutustilanteissa (esim. palaverit, sosiaalineuvottelut ja palautekeskustelut). Hän esittelee eri vaihtoehtoja luontevasti ja monipuolisesti asiakkaiden ohjaustilanteessa ottaen huomioon asiakkaiden kulttuuritaustan. Opiskelija haastattelee asiakkaita tilanteen edellyttämällä tavalla ja viestii myös haastavissa ja odottamattomissa asiakastilanteissa ammattimaisella tavalla. Opiskelija käyttää monipuolisia rakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi, käyttää täsmällisesti laajaa sosiaalialan kieltä mukaan lukien oman erityisalansa terminologian, ääntää selkeästi ja luontevasti, viestii tilanteen edellyttämällä tyylillä, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön arvioidakseen kriittisesti lähteen luotettavuuden ja käyttää tehokkaasti eri keinoja viestinnän tukena.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 08.03.2024

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
  • SOS22A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on sisäistänyt reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen. Hänellä on palvelu- ja osaamistarpeiden ennakointiin liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista. Opiskelija osaa määritellä ennakoivan kehittämisen idean ja merkityksen sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä. Hän tietää palvelutarpeiden ja osaamisen ennakoinnissa käytettäviä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella ennakointiin liittyviä sosiaalisia, lakiin liittyviä, poliittisia, taloudellisia ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida ennakointiprosesseja. Opiskelija osaa viestittää ennakointiprosessien tuloksista päätöksentekotahoille ja julkisuuteen. Hänellä on valmiuksia tehdä kehittämisehdotuksia ennakointiprosessien tulosten perusteella. Opiskelija osaa arvioida ja raportoida sosiaalialan kehittämishankkeita.

Sisältö

- osaamisen ja palvelutarpeiden ennakointi
- ennakointimenetelmät
- sosiaaliset, lakiin liittyvät, eettiset, poliittiset ja taloudelliset näkökulmat
- ennakoinnin tulosten hyödyntäminen
- hankkeen arviointi ja raportointi

Oppimateriaalit

-Laaksonen, H., Laitinen H., & Hiilamo, H. (2020). Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä (Luku 9 Tulevaisuuden ennakointia, sivut 256-279). Helsinki: SanomaPro.
- Jalonen, H., Lehtinen, M., Tonteri, A., Koskinen,M., Nousiainen, A., & Jäppinen, T. Signaaleista tulevaisuus tarinoihin. Ennakoinnin lyhyt käsikirja. Turun ammattikorkeakoulu oppimateriaaleja 109. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Saatavissa : isbn9789522166524.pdf (turkuamk.fi)
- Sundqvist, S. & Oulasvirta, L. (toim.). Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (Kuntaliiton verkkojulkaisu). : Kuntaliitto. Pdf-julkaisu ladattavissa sivulta: Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa | Kuntaliitto.fi
•- Säädösvaikutusten arviointi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta. (Julkaisuja 2/2016). Sosiaali- ja terveysministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75241/02_2016_Saadosvaikutusten_arviointi_ihmisiin_fi_netti_kansilla.pdf?sequence=1
Yksi seuraavista:
-Nikander, J, Juntunen, E., Holmberg, A., Tuominen- Thuesen, M. Aikuisten parissa tehtävä työn osaamistarveraportti. Raportit ja Selvitykset 13. Opetushallitus. http://www.oph.fi/download/186322_Aikuisten_parissa_tehtavan_sosiaalialan_tyon_osaamistarpeet.pdf
- Backman, H. Englund, K. & Nordströn, A. 2012. Lapsissa on tulevaisuus. Päivähoitoon ja lapsi- ja perhetyöhön liittyviä tulevaisuuden skenaarioita ja osaamistarpeita. VOSE-projektin pilottiryhmän tulokset. Opetushallitus Raportteja ja selvityksiä 22. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/137253_2011_22_Lapsissa_on_tulevaisuus_VERKKOON.pdf
- Taipale-Lehto , U. & Bergman, T. 2013. Vanhuspalveluiden osaamistarve raportti. Opetushallitus Raportteja ja selvityksiä 14. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/154602_Vanhuspalveluiden_osaamistarveraportti.pdf
- Terveys 2050. Neljä skenaariota ihmislähtöisestä terveydestä ja valinnanvapaudesta. Demos Helsinki. Saatavissa: http://www.demoshelsinki.fi/wp-content/uploads/2015/06/Terveys2050.pdf

Opetusmenetelmät

Opiskelu Moodle-verkkoympäristössä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
- osaa kuvailla ja määritellä ennakoivan kehittämisen perusidean
- tunnistaa erilaisia ennakoivan kehittämisen käyttötapoja
- osaa kuvailla erilaisia raportointitapoja ja erilaisia viestintäkanavia.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa vertailla ennakoivan kehittämisen erilaisia sovelluksia ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä
- osaa hyödyntää erilaisia raportoinnin ja viestittämisen tapoja eri toimijatahoille

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa kriittisesti vertailla ennakoivan kehittämisen erilaisia sovelluksia ja analysoida niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä
- osaa raportoida ja viestittää monipuolisin keinoin kehittämisen tuloksista eri toimijatahoille

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Käyttäjälähtöinen kehittäminen
- Vaikuttavuuden arvioiminen

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on sisäistänyt reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen. Hänellä on palvelu- ja osaamistarpeiden ennakointiin liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista. Opiskelija osaa määritellä ennakoivan kehittämisen idean ja merkityksen sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä. Hän tietää palvelutarpeiden ja osaamisen ennakoinnissa käytettäviä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella ennakointiin liittyviä sosiaalisia, lakiin liittyviä, poliittisia, taloudellisia ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida ennakointiprosesseja. Opiskelija osaa viestittää ennakointiprosessien tuloksista päätöksentekotahoille ja julkisuuteen. Hänellä on valmiuksia tehdä kehittämisehdotuksia ennakointiprosessien tulosten perusteella. Opiskelija osaa arvioida ja raportoida sosiaalialan kehittämishankkeita.

Sisältö

- osaamisen ja palvelutarpeiden ennakointi
- ennakointimenetelmät
- sosiaaliset, lakiin liittyvät, eettiset, poliittiset ja taloudelliset näkökulmat
- ennakoinnin tulosten hyödyntäminen
- hankkeen arviointi ja raportointi

Oppimateriaalit

-Laaksonen, H., Laitinen H., & Hiilamo, H. (2020). Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä (Luku 9 Tulevaisuuden ennakointia, sivut 256-279). Helsinki: SanomaPro.
- Jalonen, H., Lehtinen, M., Tonteri, A., Koskinen,M., Nousiainen, A., & Jäppinen, T. Signaaleista tulevaisuus tarinoihin. Ennakoinnin lyhyt käsikirja. Turun ammattikorkeakoulu oppimateriaaleja 109. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Saatavissa : isbn9789522166524.pdf (turkuamk.fi)
- Sundqvist, S. & Oulasvirta, L. (toim.). Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (Kuntaliiton verkkojulkaisu). : Kuntaliitto. Pdf-julkaisu ladattavissa sivulta: Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa | Kuntaliitto.fi
•- Säädösvaikutusten arviointi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta. (Julkaisuja 2/2016). Sosiaali- ja terveysministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75241/02_2016_Saadosvaikutusten_arviointi_ihmisiin_fi_netti_kansilla.pdf?sequence=1
Yksi seuraavista:
-Nikander, J, Juntunen, E., Holmberg, A., Tuominen- Thuesen, M. Aikuisten parissa tehtävä työn osaamistarveraportti. Raportit ja Selvitykset 13. Opetushallitus. http://www.oph.fi/download/186322_Aikuisten_parissa_tehtavan_sosiaalialan_tyon_osaamistarpeet.pdf
- Backman, H. Englund, K. & Nordströn, A. 2012. Lapsissa on tulevaisuus. Päivähoitoon ja lapsi- ja perhetyöhön liittyviä tulevaisuuden skenaarioita ja osaamistarpeita. VOSE-projektin pilottiryhmän tulokset. Opetushallitus Raportteja ja selvityksiä 22. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/137253_2011_22_Lapsissa_on_tulevaisuus_VERKKOON.pdf
- Taipale-Lehto , U. & Bergman, T. 2013. Vanhuspalveluiden osaamistarve raportti. Opetushallitus Raportteja ja selvityksiä 14. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/154602_Vanhuspalveluiden_osaamistarveraportti.pdf
- Terveys 2050. Neljä skenaariota ihmislähtöisestä terveydestä ja valinnanvapaudesta. Demos Helsinki. Saatavissa: http://www.demoshelsinki.fi/wp-content/uploads/2015/06/Terveys2050.pdf

Opetusmenetelmät

Opiskelu Moodle-verkkoympäristössä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

81 tuntia

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
- osaa kuvailla ja määritellä ennakoivan kehittämisen perusidean
- tunnistaa erilaisia ennakoivan kehittämisen käyttötapoja
- osaa kuvailla erilaisia raportointitapoja ja erilaisia viestintäkanavia.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa vertailla ennakoivan kehittämisen erilaisia sovelluksia ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä
- osaa hyödyntää erilaisia raportoinnin ja viestittämisen tapoja eri toimijatahoille

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa kriittisesti vertailla ennakoivan kehittämisen erilaisia sovelluksia ja analysoida niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä
- osaa raportoida ja viestittää monipuolisin keinoin kehittämisen tuloksista eri toimijatahoille

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Käyttäjälähtöinen kehittäminen
- Vaikuttavuuden arvioiminen

Ilmoittautumisaika

13.03.2024 - 17.04.2024

Ajoitus

01.05.2024 - 31.08.2024

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 60

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Katariina Perttula

Tavoitteet

Opiskelija on sisäistänyt reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen. Hänellä on palvelu- ja osaamistarpeiden ennakointiin liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista. Opiskelija osaa määritellä ennakoivan kehittämisen idean ja merkityksen sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä. Hän tietää palvelutarpeiden ja osaamisen ennakoinnissa käytettäviä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella ennakointiin liittyviä sosiaalisia, lakiin liittyviä, poliittisia, taloudellisia ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida ennakointiprosesseja. Opiskelija osaa viestittää ennakointiprosessien tuloksista päätöksentekotahoille ja julkisuuteen. Hänellä on valmiuksia tehdä kehittämisehdotuksia ennakointiprosessien tulosten perusteella. Opiskelija osaa arvioida ja raportoida sosiaalialan kehittämishankkeita.

Sisältö

- osaamisen ja palvelutarpeiden ennakointi
- ennakointimenetelmät
- sosiaaliset, lakiin liittyvät, eettiset, poliittiset ja taloudelliset näkökulmat
- ennakoinnin tulosten hyödyntäminen
- hankkeen arviointi ja raportointi

Oppimateriaalit

-Laaksonen, H., Laitinen H., & Hiilamo, H. (2020). Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä (Luku 9 Tulevaisuuden ennakointia, sivut 256-279). Helsinki: SanomaPro.
- Jalonen, H., Lehtinen, M., Tonteri, A., Koskinen,M., Nousiainen, A., & Jäppinen, T. Signaaleista tulevaisuus tarinoihin. Ennakoinnin lyhyt käsikirja. Turun ammattikorkeakoulu oppimateriaaleja 109. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Saatavissa : isbn9789522166524.pdf (turkuamk.fi)
- Sundqvist, S. & Oulasvirta, L. (toim.). Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (Kuntaliiton verkkojulkaisu). : Kuntaliitto. Pdf-julkaisu ladattavissa sivulta: Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa | Kuntaliitto.fi
•- Säädösvaikutusten arviointi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta. (Julkaisuja 2/2016). Sosiaali- ja terveysministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75241/02_2016_Saadosvaikutusten_arviointi_ihmisiin_fi_netti_kansilla.pdf?sequence=1
Yksi seuraavista:
-Nikander, J, Juntunen, E., Holmberg, A., Tuominen- Thuesen, M. Aikuisten parissa tehtävä työn osaamistarveraportti. Raportit ja Selvitykset 13. Opetushallitus. http://www.oph.fi/download/186322_Aikuisten_parissa_tehtavan_sosiaalialan_tyon_osaamistarpeet.pdf
- Backman, H. Englund, K. & Nordströn, A. 2012. Lapsissa on tulevaisuus. Päivähoitoon ja lapsi- ja perhetyöhön liittyviä tulevaisuuden skenaarioita ja osaamistarpeita. VOSE-projektin pilottiryhmän tulokset. Opetushallitus Raportteja ja selvityksiä 22. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/137253_2011_22_Lapsissa_on_tulevaisuus_VERKKOON.pdf
- Taipale-Lehto , U. & Bergman, T. 2013. Vanhuspalveluiden osaamistarve raportti. Opetushallitus Raportteja ja selvityksiä 14. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/154602_Vanhuspalveluiden_osaamistarveraportti.pdf
- Terveys 2050. Neljä skenaariota ihmislähtöisestä terveydestä ja valinnanvapaudesta. Demos Helsinki. Saatavissa: http://www.demoshelsinki.fi/wp-content/uploads/2015/06/Terveys2050.pdf

Opetusmenetelmät

Opiskelu Moodle-verkkoympäristössä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

81 tuntia

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
- osaa kuvailla ja määritellä ennakoivan kehittämisen perusidean
- tunnistaa erilaisia ennakoivan kehittämisen käyttötapoja
- osaa kuvailla erilaisia raportointitapoja ja erilaisia viestintäkanavia.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa vertailla ennakoivan kehittämisen erilaisia sovelluksia ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä
- osaa hyödyntää erilaisia raportoinnin ja viestittämisen tapoja eri toimijatahoille

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa kriittisesti vertailla ennakoivan kehittämisen erilaisia sovelluksia ja analysoida niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä
- osaa raportoida ja viestittää monipuolisin keinoin kehittämisen tuloksista eri toimijatahoille

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija
- tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
- osaa kuvailla ja määritellä ennakoivan kehittämisen perusidean
- tunnistaa erilaisia ennakoivan kehittämisen käyttötapoja
- osaa kuvailla erilaisia raportointitapoja ja erilaisia viestintäkanavia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija
- osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa vertailla ennakoivan kehittämisen erilaisia sovelluksia ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä
- osaa hyödyntää erilaisia raportoinnin ja viestittämisen tapoja eri toimijatahoille

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa kriittisesti vertailla ennakoivan kehittämisen erilaisia sovelluksia ja analysoida niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä
- osaa raportoida ja viestittää monipuolisin keinoin kehittämisen tuloksista eri toimijatahoille

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Käyttäjälähtöinen kehittäminen
- Vaikuttavuuden arvioiminen

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 06.09.2023

Ajoitus

01.09.2023 - 13.10.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Englanti
Paikat

5 - 15

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Marja-Liisa Saariaho
Opiskelijaryhmät
  • IEPSW23F
    Empowerment in Social Work
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Students are prepared to use activity-based group work methods in their work with clients. Students know laws of group dynamics. They know which factors influence starting, maintaining and ending group processes. Students recognise needs for activity-based group methods and are familiar with various action models. Students know how activity-based methods can be used to support various client group's wellbeing, ability to function and self-realization and how the methods can promote group formation, sense of community and clients' goals. Students know the principles of social encouragement and sociocultural work in Finnish and international contexts. They know how to encourage groups of clients to recognise their own way of expressing themselves through activities or interests and how to encourage clients to acquire the necessary skills and other resources and to commit themselves to common activity. Students are able to promote the group process to ensure group members' participation and constructive solutions to potential conflicts.

Sisältö

- group work as a method in social work
- group dynamics, group process
- goal-oriented group facilitation
- sociocultural methods. social encouragement
- activity-based group methods in the Bachelor of Social Services' work, e.g. music, drama, sport actitivity, painting, graft

Oppimateriaalit

Toseland, R. W. ja Rivas, R. F. (2017). An introduction to group work practice. Eighth edition. Pearson Education limited.
Bradley T. Erford, Group work. (2011). Processes and Applications. The Merrill Counseling series.
The other material will be announced at the beginning of the course.

Opetusmenetelmät

lectures, discussions, drama and interaction exercises, group supervision exercises, experiments, action-based and interactive study methods, report of supervision excercises, individual essay

Kansainvälisyys

Studying in international group

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106 hours of work for a course participant including:
- contact lessons: 26h
- individual work of students: 80h

Lisätietoja opiskelijoille

Students can choose between this and the following courses:
- Facilitating Pedagogical Groups
- Facilitating Psychosocial Groups

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Students
- are able to name activity-based group work methods in the field of social work
- know the principles of group dynamics
- are able to recognize the needs for and models of activity-based group work
- are able to recognize, how a goal-oriented, activity-based group can support well-being, functional capacities and self-realization , how it strengthens group process and community spirit.
- can recognize, how to act in different activity-based group supervising situations
- are able to recognize the main principles of social encouragement and sociocultural work both in national and in international context
- they have capacities to promote the group-process in activity-based groups under supervision

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Students
- are able to use activity-based group work methods in the field of social work
- know the principles of group dynamics
- are able to recognize the needs for and models of activity-based group work
- are able to recognize, how a goal-oriented, activity-based group can support well-being, functional capacities and self-realization , how it strengthens group process and community spirit.
- can recognize, how to act in different activity-based group supervising situations
- are able to recognize the principles of social encouragement and sociocultural work both in national and in international context
- have competences to client-centered and sensitive acting in different supervision situations
- have competences to goal-oriented acting in complex group situations
- know how to be flexible, systematic, creative and active while supervising a activity-based group

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Students
- are able to use different activity-based group work methods in the field of social work
- have competences to indicate creative and innovative problem-solving capacity while supervising activity-based groups
- are able to analyze, how a goal-oriented, activity-based group supports well-being, functional capacities and self-realization , how it strengthens group process and community spirit.
- possess the knowledge of the principles of social encouragement and sociocultural work both in national and in international context
- have capacities to review and critically evaluate their individual group supervision skills and acting in the group
- have capacities to supervise activity-based groups in flexible, systematic, creative and active way
- have readiness to create and develop professional interaction and co-operation which support the clients? participation, while acting as supervisor of a activity-based group

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

interactive exercises, report of supervision excercises, individual essay

Esitietovaatimukset

Students of the Degree Programme in Social Services: Most part of the Basic studies

Lisätiedot

Students of the degree programme can choose between this and the following courses:
- Facilitating Pedagogical Groups
- Facilitating Psychosocial Groups

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

01.12.2023 - 10.05.2024

Laajuus

12 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Arja Haapaharju
  • Annukka Haapa-aho
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on perehtynyt sosiaalialan palvelujen johtamiseen, lähiesihenkilötyöhön ja organisaation kehittämiseen harjoittelujaksonsa puitteissa. Hänellä on taitoja tunnistaa ja tulkita johtamiseen, esihenkilötyöhön ja kehittämiseen liittyviä käytännön tilanteita. Opiskelija on perehtynyt toimintaa määrittäviin asiakirjoihin ja suunnitelmiin, rahoituksen perusteisiin ja lainsäädäntöön. Hän on saanut kokemusta tyypillisimpien sosionomin työkenttien johtamis- ja esihenkilötyön käytännön toteuttamisesta ohjaajan opastamana. Opiskelija osaa kokous- ja neuvottelutaitoja sekä dokumentoinnin ja tiedottamisen käytäntöjä. Opiskelija osaa arvioida omaa toimintaansa ja urasuunnittelunsa suuntaa. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa johtamisen haasteita julkisen, yksityisen ja järjestösektorin näkökulmista. Opiskelija ymmärtää oppivan organisaation ja kestävän kehityksen merkityksen sosiaalialan johtamisessa.

Sisältö

- strategiat, laadunhallinta
- organisaation rakenteet ja rahoitus
- sosiaalialan suositukset, linjaukset ja lainsäädäntö
- johtamis-, organisointi- ja kehittämistehtävät
- esihenkilötyö ja henkilöstöhallinto
- sidosryhmä- ja verkostoyhteistyö
- Henkilöstökokoukset
- koulutus ja työhyvinvointi
- oppiva organisaatio ja kestäväkehitys
- tiedottaminen

Oppimateriaalit

Harjoitteluohje sekä harjoittelupaikassa käytössä olevat asiakirjat.

Opetusmenetelmät

Kaksi orientointia, aktiivinen työskentely työpaikalla omien ja opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan. Harjoitteluraportin työstäminen. Tapaamiset harjoittelun aikana.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

harjoittelu

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

321 t

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson ensimmäinen orientointi 16.12.2022

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa soveltaa teoriatietoa käytännön harjoittelutilanteissa. Hän osaa kuvata henkilöstöhallinnon ja palveluiden johtamisen osaamistaan. Opiskelija osoittaa kriittistä ajattelua ja osaa nimetä kehittämistarpeita ja niihin vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi hyväksytty/hylätty opiskelijan tavoitteiden ja opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op sekä opintojaksot Palvelujen johtaminen ja Henkilöstöhallinto

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 15.12.2023

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Arja Haapaharju
Opiskelijaryhmät
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalialan organisaatioiden ja palveluprosessien kehittämiskohteita, esimerkiksi palvelujen laatu, vaikuttavuus ja muotoilu. Opiskelija tietää palveluprosessien kehittämisessä sovellettavia menetelmiä ja välineitä. Opiskelija tuntee sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteita, -verkostoja ja rahoitusmuotoja. Opiskelija osaa hankkia tietoa organisaation kehittämisen kotimaisista ja kansainvälisistä kehittämissuunnista. Hän osaa soveltaa tietämystään organisaation kehittämiseen opintoihin liittyvässä tehtävässä. Opiskelija osaa huomioida kestävän kehityksen näkökulman organisaation kehittämisessä.

Sisältö

- palveluiden kehittämisen menetelmät ja välineet
- sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteet ja verkostot
- palveluiden kehittämisen prosessi
- rakenteellinen kehittäminen

Oppimateriaalit

Kehittämistehtävän suorittamiseen tarvittava kansallinen ja kansainvälinen materiaali.

Opetusmenetelmät

kehittämistehtävän toteuttaminen opiskelijan laatiman kehittämissuunnitelman pohjalta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Harjoittelu

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

78 t

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa selittää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen prosesseja. Hän hallitsee kehittämisen keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaali- ja terveyspalvelujenpalveluiden kehittäjänä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opiskelija osaa selittää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen prosesseja. Hän hallitsee kehittämisen keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaali- ja terveyspalvelujenpalveluiden kehittäjänä.

Lisätiedot

suoritetaan samanaikaisesti opintojakson Harjoittelu: Johtamisen menetelmät kanssa tai sen jälkeen

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 17.05.2024

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Arja Haapaharju
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalialan organisaatioiden ja palveluprosessien kehittämiskohteita, esimerkiksi palvelujen laatu, vaikuttavuus ja muotoilu. Opiskelija tietää palveluprosessien kehittämisessä sovellettavia menetelmiä ja välineitä. Opiskelija tuntee sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteita, -verkostoja ja rahoitusmuotoja. Opiskelija osaa hankkia tietoa organisaation kehittämisen kotimaisista ja kansainvälisistä kehittämissuunnista. Hän osaa soveltaa tietämystään organisaation kehittämiseen opintoihin liittyvässä tehtävässä. Opiskelija osaa huomioida kestävän kehityksen näkökulman organisaation kehittämisessä.

Sisältö

- palveluiden kehittämisen menetelmät ja välineet
- sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteet ja verkostot
- palveluiden kehittämisen prosessi
- rakenteellinen kehittäminen

Oppimateriaalit

Kehittämistehtävän suorittamiseen tarvittava kansallinen ja kansainvälinen materiaali.

Opetusmenetelmät

kehittämistehtävän toteuttaminen opiskelijan laatiman kehittämissuunnitelman pohjalta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Harjoittelu

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

78 t

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa selittää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen prosesseja. Hän hallitsee kehittämisen keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaali- ja terveyspalvelujenpalveluiden kehittäjänä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opiskelija osaa selittää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen prosesseja. Hän hallitsee kehittämisen keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaali- ja terveyspalvelujenpalveluiden kehittäjänä.

Lisätiedot

suoritetaan samanaikaisesti opintojakson Harjoittelu: Johtamisen menetelmät kanssa tai sen jälkeen

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 17.05.2024

Laajuus

15 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Pirita Hakoneva
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän kanssa. Opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti tuen ja palveluiden tarpeen. Hän osaa kuvata tavoitteellisen ammattityön prosessin sekä osallistuu sen toteuttamiseen harjoittelupaikan mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä yksilön, ryhmän tai yhteisön ohjaamisessa. Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa valitsemiaan työmenetelmiä asiakkaiden ohjausprosessissa. Opiskelija osaa arvioida ammattieettisiä näkökulmia sosiaalialan työssä ja omassa toiminnassaan. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

Sisältö

- ammatillinen vuorovaikutussuhde
- asiakkaan ja asiakasryhmän sosiaalisen tilanteen ja tarpeiden arviointi
- tavoitteellisen psykososiaalisen ja toiminnallisen sosiaalityön prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tai pedagogisen varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- omien ammatillisten tavoitteiden asettaminen sekä oman toiminnan arviointi
- oma ammattieettinen pohdinta

Oppimateriaalit

Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin

Opetusmenetelmät

Orientoiva opetus, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävien tekeminen, palautetilaisuuksiin osallistuminen

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso koostuu harjoittelusta

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

405 tuntia: Orientoiva opetus 2x2 tuntia, 10 viikkoa harjoittelua, harjoittelun oppimistehtävien (tavoitteet + harjoittelureflektio) tuottaminen ja harjoittelun palaute 2 tuntia.

Sisällön jaksotus

Harjoittelujakso toteutuu viikoilla 10-19. Harjoittelun palaute on Teamsilla viikon 19 perjantaina, tarkempi aika sovitaan erikseen.

Lisätietoja opiskelijoille

Varhaiskasvatuksen tehtäviin tähtäävän opiskelijan tulee suorittaa yksi pedagoginen harjoittelu opintojensa aikana. Pedagoginen harjoittelu tarkoittaa varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävien harjoittelemista alle kouluikäisten lasten ohjaajana.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä. Opiskelija osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti sekä arvioida asiakkaan ja asiakasryhmän tarpeet. Hän osaa ohjata ja tukea asiakkaita ja/tai asiakasryhmää tavoitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen ja pedagogisen asiakastyön prosessin, soveltaa sitä toiminnassaan ja arvioida työmenetelmien merkityksiä asiakkaan tilanteen kannalta. Opiskelija osaa asettaa toiminnalleen tavoitteet ja arvioida omaa toimintaansa ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti yhtenä työyhteisön jäsenenä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Suoritettu harjoittelu tehtävineen.

Esitietovaatimukset

Ensimmäisen vuoden opinnot pääosin sekä opintojaksot Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä sekä Sosiaalilainsäädännön perusteet.
Opiskelijan suorittaessa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta, opiskelijalla tulee olla suoritettuna lisäksi opintojaksot Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

01.11.2023 - 22.03.2024

Laajuus

15 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pirita Hakoneva
  • Annukka Haapa-aho
  • Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän kanssa. Opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti tuen ja palveluiden tarpeen. Hän osaa kuvata tavoitteellisen ammattityön prosessin sekä osallistuu sen toteuttamiseen harjoittelupaikan mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä yksilön, ryhmän tai yhteisön ohjaamisessa. Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa valitsemiaan työmenetelmiä asiakkaiden ohjausprosessissa. Opiskelija osaa arvioida ammattieettisiä näkökulmia sosiaalialan työssä ja omassa toiminnassaan. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

Sisältö

- ammatillinen vuorovaikutussuhde
- asiakkaan ja asiakasryhmän sosiaalisen tilanteen ja tarpeiden arviointi
- tavoitteellisen psykososiaalisen ja toiminnallisen sosiaalityön prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tai pedagogisen varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- omien ammatillisten tavoitteiden asettaminen sekä oman toiminnan arviointi
- oma ammattieettinen pohdinta

Oppimateriaalit

Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin.

Opetusmenetelmät

Orientoiva opetus, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävien tekeminen ja palautetilaisuuksiin osallistuminen.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso koostuu harjoittelusta.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

405 tuntia: Orientoiva opetus 2x2 tuntia, 10 viikkoa harjoittelua, harjoittelun oppimistehtävien (tavoitteet + harjoittelureflektio) tuottaminen ja harjoittelun palaute 2 tuntia.

Sisällön jaksotus

*Harjoittelun Orientoiva opetus viikoilla 44 ja 50/2023.
*Harjoittelujakso toteutuu viikoilla 2-11 (8.1.-15.3.2024).
*Harjoittelun palautetunnit viikolla 12/2024 lähiopetuksena.

Lisätietoja opiskelijoille

Varhaiskasvatuksen tehtäviin tähtäävän opiskelijan tulee suorittaa yksi pedagoginen harjoittelu opintojensa aikana. Pedagoginen harjoittelu tarkoittaa varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävien harjoittelemista alle kouluikäisten lasten ohjaajana.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä. Opiskelija osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti sekä arvioida asiakkaan ja asiakasryhmän tarpeet. Hän osaa ohjata ja tukea asiakkaita ja/tai asiakasryhmää tavoitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen ja pedagogisen asiakastyön prosessin, soveltaa sitä toiminnassaan ja arvioida työmenetelmien merkityksiä asiakkaan tilanteen kannalta. Opiskelija osaa asettaa toiminnalleen tavoitteet ja arvioida omaa toimintaansa ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti yhtenä työyhteisön jäsenenä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät ja palautekeskustelut.

Esitietovaatimukset

Ensimmäisen vuoden opinnot pääosin sekä opintojaksot Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä sekä Sosiaalilainsäädännön perusteet.
Opiskelijan suorittaessa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta, opiskelijalla tulee olla suoritettuna lisäksi opintojaksot Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

20.11.2023 - 24.05.2024

Laajuus

15 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Asta Niinimäki
  • Pirita Hakoneva
  • Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän kanssa. Opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti tuen ja palveluiden tarpeen. Hän osaa kuvata tavoitteellisen ammattityön prosessin sekä osallistuu sen toteuttamiseen harjoittelupaikan mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä yksilön, ryhmän tai yhteisön ohjaamisessa. Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa valitsemiaan työmenetelmiä asiakkaiden ohjausprosessissa. Opiskelija osaa arvioida ammattieettisiä näkökulmia sosiaalialan työssä ja omassa toiminnassaan. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

Sisältö

- ammatillinen vuorovaikutussuhde
- asiakkaan ja asiakasryhmän sosiaalisen tilanteen ja tarpeiden arviointi
- tavoitteellisen psykososiaalisen ja toiminnallisen sosiaalityön prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tai pedagogisen varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- omien ammatillisten tavoitteiden asettaminen sekä oman toiminnan arviointi
- oma ammattieettinen pohdinta

Oppimateriaalit

Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin.

Opetusmenetelmät

Orientoiva opetus, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävien tekeminen ja palautetilaisuuksiin osallistuminen.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso koostuu harjoittelusta.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

405 tuntia: Orientoiva opetus 2x2 tuntia, 10 viikkoa harjoittelua, harjoittelun oppimistehtävien (tavoitteet + harjoittelureflektio) tuottaminen ja harjoittelun palaute 2 tuntia.

Sisällön jaksotus

*Harjoittelun Orientoiva opetus viikoilla 47/2023 ja 10/2024.
*Harjoittelujakso viikot 11-20 (11.3.-17.5.2024).
*Harjoittelun palautetunnit viikolla 21/2024 lähiopetuksena.

Lisätietoja opiskelijoille

Varhaiskasvatuksen tehtäviin tähtäävän opiskelijan tulee suorittaa yksi pedagoginen harjoittelu opintojensa aikana. Pedagoginen harjoittelu tarkoittaa varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävien harjoittelemista alle kouluikäisten lasten ohjaajana.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä. Opiskelija osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti sekä arvioida asiakkaan ja asiakasryhmän tarpeet. Hän osaa ohjata ja tukea asiakkaita ja/tai asiakasryhmää tavoitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen ja pedagogisen asiakastyön prosessin, soveltaa sitä toiminnassaan ja arvioida työmenetelmien merkityksiä asiakkaan tilanteen kannalta. Opiskelija osaa asettaa toiminnalleen tavoitteet ja arvioida omaa toimintaansa ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti yhtenä työyhteisön jäsenenä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät ja palautekeskustelut.

Esitietovaatimukset

Ensimmäisen vuoden opinnot pääosin sekä opintojaksot Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä sekä Sosiaalilainsäädännön perusteet.
Opiskelijan suorittaessa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta, opiskelijalla tulee olla suoritettuna lisäksi opintojaksot Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

13.05.2024 - 31.07.2024

Laajuus

15 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Pirita Hakoneva
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän kanssa. Opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti tuen ja palveluiden tarpeen. Hän osaa kuvata tavoitteellisen ammattityön prosessin sekä osallistuu sen toteuttamiseen harjoittelupaikan mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä yksilön, ryhmän tai yhteisön ohjaamisessa. Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa valitsemiaan työmenetelmiä asiakkaiden ohjausprosessissa. Opiskelija osaa arvioida ammattieettisiä näkökulmia sosiaalialan työssä ja omassa toiminnassaan. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

Sisältö

- ammatillinen vuorovaikutussuhde
- asiakkaan ja asiakasryhmän sosiaalisen tilanteen ja tarpeiden arviointi
- tavoitteellisen psykososiaalisen ja toiminnallisen sosiaalityön prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tai pedagogisen varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- omien ammatillisten tavoitteiden asettaminen sekä oman toiminnan arviointi
- oma ammattieettinen pohdinta

Oppimateriaalit

Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin

Opetusmenetelmät

Orientoiva opetus, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävien tekeminen, palautetilaisuuksiin osallistuminen. Erillinen HOPS-suunnitelma.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso koostuu harjoittelusta

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

405 tuntia: Orientoiva opetus 2x2 tuntia, 10 viikkoa harjoittelua, harjoittelun oppimistehtävien (tavoitteet + harjoittelureflektio) tuottaminen ja harjoittelun palaute 2 tuntia.

Sisällön jaksotus

Harjoittelujakso voi toteutua 20.5.24 alkaen. Harjoittelun ajankohta sovitaan aina erikseen ohjaavan opettajan kanssa huomioiden kesän vapaajaksot. Harjoittelun palaute sovitaan myös erikseen. Harjoittelu kesällä vaatii aina erillisen henkilökohtaisen opintosuunnitelman.

Lisätietoja opiskelijoille

Varhaiskasvatuksen tehtäviin tähtäävän opiskelijan tulee suorittaa yksi pedagoginen harjoittelu opintojensa aikana. Pedagoginen harjoittelu tarkoittaa varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävien harjoittelemista alle kouluikäisten lasten ohjaajana.

Harjoitteluun liittyvät orientaatot ovat samanaikaisesti harjoittelu toteutuksen 3001 kanssa.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä. Opiskelija osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti sekä arvioida asiakkaan ja asiakasryhmän tarpeet. Hän osaa ohjata ja tukea asiakkaita ja/tai asiakasryhmää tavoitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen ja pedagogisen asiakastyön prosessin, soveltaa sitä toiminnassaan ja arvioida työmenetelmien merkityksiä asiakkaan tilanteen kannalta. Opiskelija osaa asettaa toiminnalleen tavoitteet ja arvioida omaa toimintaansa ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti yhtenä työyhteisön jäsenenä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Suoritettu harjoittelu tehtävineen.

Esitietovaatimukset

Ensimmäisen vuoden opinnot pääosin sekä opintojaksot Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä sekä Sosiaalilainsäädännön perusteet.
Opiskelijan suorittaessa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta, opiskelijalla tulee olla suoritettuna lisäksi opintojaksot Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.12.2023 - 03.05.2024

Laajuus

10 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 85

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Anu Aalto
  • Marja-Liisa Saariaho
  • Pia-Christine Sainio
  • Milka Volanto
Opiskelijaryhmät
  • SOS22A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on harjaantunut tarkastelemaan asiakkaan tarpeita, asiakkaan tasa-arvoista asemaa ja asiakkuutta yhteiskunnassa vaikuttavien, osallistavien ja syrjivien rakenteiden ja prosessien näkökulmasta. Hän osaa tunnistaa syrjiviä toimintakäytäntöjä, järjestelmien saumakohtia ja palveluiden katvealueita, jotka vaikuttavat asiakkaan asemaan ja osallisuuteen heikentävästi. Opiskelija osaa toteuttaa asiakkaan osallisuutta tukevaa ja valtaistavaa toimintaa voimavaralähtöisesti sosiaalityön psykososiaalisilla, toiminnallisilla, luovilla, yhteisöllisillä, rakenteellisilla tai valtaistavilla menetelmillä. Opiskelija osaa valita menetelmät asiakkaan tai asiakasryhmän tarpeisiin, tilanteeseen ja voimavaroihin soveltuvalla tavalla. Hän osaa ottaa huomioon organisaation reunaehdot ja voimavarat valtaistavaa toimintaa suunnitellessaan. Opiskelija osaa toteuttaa asiakkaan tai asiakasryhmän osallisuutta ja valtaistumista edistävän prosessin, johon sisältyy suunnittelu, toteutus ja arviointi sosiaalialan työssä. Hänellä on valmiudet hankkia ja tuottaa tietoa valtaistavasta sosiaalityöstä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

Sisältö

- asiakaslähtöinen ja asiakkaan osallisuutta vahvistava valtaistava ja voimavaralähtöinen toiminta
- asiakkaan aseman ja asiakkuuden arvioiminen tasa-arvoisesta, rakenteellisesta ja valtaistavasta näkökulmasta
- asiakkaan osallisuutta ja valtaistumista edistävän prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- oman valtaistavan toiminnan arviointi ja kehittäminen suhteessa ekososiaaliseen kestävyyteen

Aika ja paikka

-

Oppimateriaalit

-

Opetusmenetelmät

Orientaatio, harjoittelu, kirjalliset tehtävät, ohjaustapaaminen, posteriseminaari.
Orientaatiossa ja posteriseminaarissa mahdollisuus hyödyntää ryhmän lähiopetusviikkoja.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Harjoittelu 7 vkoa

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei sisällä tenttiä.

Kansainvälisyys

Harjoittelun voi tehdä myös englanninkielellä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Harjoitteluaika on 270 tuntia.

Sisällön jaksotus

-

Lisätietoja opiskelijoille

Edeltävä osaaminen
Opiskelijalla tulle olla suoritettuna yksi vaihtoehtoisista opintojaksoista: Valtaistava sosiaalityö, Rakenteellinen sosiaalityö, Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö, Empowering social work, Viestintä ja media sosiaalialan työssä tai Communication and Media in Social Work.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty:
Opiskelija osaa nostaa esille ja havainnoida harjoittelun kohteessa syrjiviä toimintakäytäntöjä, järjestelmien saumakohtia ja palveluiden katvealueita, jotka vaikuttavat asiakkaan asemaa ja osallisuutta heikentävästi. Hän osaa hankkia syventävää tietoa asiasta.

Opiskelija osaa asettaa harjoittelulleen asiakkaan osallisuutta ja valtaistumista sisältävät tavoitteet,
jotka perustuvat hänen tiedonhankintaansa.

Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa sosiaalialan tai muun alan toimipaikkaan tai projektimaisesti tavoitteidensa pohjalta määrämittaisen prosessin, joka sisältää osallisuutta tukevaa ja valtaistavaa toimintaa sosiaalityön psykososiaalisilla, toiminnallisilla, luovilla, yhteisöllisillä, rakenteellisilla tai valtaistavilla menetelmillä.

Hän osaa perustella menetelmällisiä valintojaan teoriatiedolla.

Hän osaa ohjata suunnitteluaan ja toimintaansa organisaation ja asiakkaiden reunaehtojen, voimavarojen ja tilanteiden muutosten mukaisesti niin, että asetetut tavoitteet ja aikamäärät täyttyvät.

Raportissaan ja palautekeskustelussa opiskelija osaa kuvata harjoitteluorganisaation asiakkaiden tarpeita, heidän asemaansa ja asiakkuuttaan yhteiskunnassa vaikuttavien rakenteiden ja prosessien näkökulmasta, sekä tarkastella omaa toimintaansa asiakaslähtöisen, osallistavan ja valtaistavan työn käsittein. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan ja tuottaa ideoita valtaistavan työotteen käytöstä omalla ammatillisella urapolullaan.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu harjoittelun ja oppimistehtävävien suorittamiseen.

Esitietovaatimukset

Opiskelijalla pitää olla suoritettuna yksi vaihtoehtoisista opintojaksoista:
Valtaistava sosiaalityö tai Empowering social work,
Rakenteellinen sosiaalityö,
Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö,
Viestintä ja media sosiaalialan työssä tai Communication and Media in Social Work.

Lisätiedot

opintojakson voi suorittaa myös englannin kielellä

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

28.08.2023 - 15.12.2023

Laajuus

10 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 60

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Asta Niinimäki
  • Anu Aalto
  • Marja-Liisa Saariaho
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on harjaantunut tarkastelemaan asiakkaan tarpeita, asiakkaan tasa-arvoista asemaa ja asiakkuutta yhteiskunnassa vaikuttavien, osallistavien ja syrjivien rakenteiden ja prosessien näkökulmasta. Hän osaa tunnistaa syrjiviä toimintakäytäntöjä, järjestelmien saumakohtia ja palveluiden katvealueita, jotka vaikuttavat asiakkaan asemaan ja osallisuuteen heikentävästi. Opiskelija osaa toteuttaa asiakkaan osallisuutta tukevaa ja valtaistavaa toimintaa voimavaralähtöisesti sosiaalityön psykososiaalisilla, toiminnallisilla, luovilla, yhteisöllisillä, rakenteellisilla tai valtaistavilla menetelmillä. Opiskelija osaa valita menetelmät asiakkaan tai asiakasryhmän tarpeisiin, tilanteeseen ja voimavaroihin soveltuvalla tavalla. Hän osaa ottaa huomioon organisaation reunaehdot ja voimavarat valtaistavaa toimintaa suunnitellessaan. Opiskelija osaa toteuttaa asiakkaan tai asiakasryhmän osallisuutta ja valtaistumista edistävän prosessin, johon sisältyy suunnittelu, toteutus ja arviointi sosiaalialan työssä. Hänellä on valmiudet hankkia ja tuottaa tietoa valtaistavasta sosiaalityöstä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

Sisältö

- asiakaslähtöinen ja asiakkaan osallisuutta vahvistava valtaistava ja voimavaralähtöinen toiminta
- asiakkaan aseman ja asiakkuuden arvioiminen tasa-arvoisesta, rakenteellisesta ja valtaistavasta näkökulmasta
- asiakkaan osallisuutta ja valtaistumista edistävän prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- oman valtaistavan toiminnan arviointi ja kehittäminen suhteessa ekososiaaliseen kestävyyteen

Opetusmenetelmät

Orientaatio, harjoittelu, kirjalliset tehtävät, ohjaustapaaminen, posteriseminaari

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Harjoittelu 7 vkoa

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

-

Kansainvälisyys

Harjoittelun voi tehdä myös englanninkielellä

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Harjoitteluaika on 270 tuntia.

Lisätietoja opiskelijoille

Edeltävä osaaminen
Opiskelijalla tulle olla suoritettuna yksi vaihtoehtoisista opintojaksoista: Valtaistava sosiaalityö, Rakenteellinen sosiaalityö, Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö, Empowering social work, Viestintä ja media sosiaalialan työssä tai Communication and Media in Social Work.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty:
Opiskelija osaa nostaa esille ja havainnoida harjoittelun kohteessa syrjiviä toimintakäytäntöjä, järjestelmien saumakohtia ja palveluiden katvealueita, jotka vaikuttavat asiakkaan asemaa ja osallisuutta heikentävästi. Hän osaa hankkia syventävää tietoa asiasta.

Opiskelija osaa asettaa harjoittelulleen asiakkaan osallisuutta ja valtaistumista sisältävät tavoitteet,
jotka perustuvat hänen tiedonhankintaansa.

Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa sosiaalialan tai muun alan toimipaikkaan tai projektimaisesti tavoitteidensa pohjalta määrämittaisen prosessin, joka sisältää osallisuutta tukevaa ja valtaistavaa toimintaa sosiaalityön psykososiaalisilla, toiminnallisilla, luovilla, yhteisöllisillä, rakenteellisilla tai valtaistavilla menetelmillä.

Hän osaa perustella menetelmällisiä valintojaan teoriatiedolla.

Hän osaa ohjata suunnitteluaan ja toimintaansa organisaation ja asiakkaiden reunaehtojen, voimavarojen ja tilanteiden muutosten mukaisesti niin, että asetetut tavoitteet ja aikamäärät täyttyvät.

Raportissaan ja palautekeskustelussa opiskelija osaa kuvata harjoitteluorganisaation asiakkaiden tarpeita, heidän asemaansa ja asiakkuuttaan yhteiskunnassa vaikuttavien rakenteiden ja prosessien näkökulmasta, sekä tarkastella omaa toimintaansa asiakaslähtöisen, osallistavan ja valtaistavan työn käsittein. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan ja tuottaa ideoita valtaistavan työotteen käytöstä omalla ammatillisella urapolullaan.

Esitietovaatimukset

Opiskelijalla pitää olla suoritettuna yksi vaihtoehtoisista opintojaksoista:
Valtaistava sosiaalityö tai Empowering social work,
Rakenteellinen sosiaalityö,
Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö,
Viestintä ja media sosiaalialan työssä tai Communication and Media in Social Work.

Lisätiedot

opintojakson voi suorittaa myös englannin kielellä

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 20.10.2023

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Arja Haapaharju
Opiskelijaryhmät
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tuntee henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja siihen liittyvää lainsäädäntöä sosiaalialalla. Opiskelija osaa tunnistaa johtamisen ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä sekä suunnitella ja toteuttaa yhteistyötä ja kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Opiskelija on perehtynyt johtamisen osa-alueisiin ja hänellä on valmiuksia toimia työyhteisön esihenkilönä. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Opiskelijalla on valmiuksia henkilöstösuunnitelman laatimiseen. Opiskelija on sisäistänyt itsensä johtamisen näkökulman ja hän on motivoitunut kehittämään omaa työtään.

Sisältö

- henkilöstöhallinnon periaatteet ja lainsäädäntö
- lähijohtaminen ja työarjen organisoiminen
- osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen
- työhyvinvointi, työnohjaus, kehityskeskustelut, mentorointi
- henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, perehdyttäminen
- oman työn kehittäminen, itsensä johtaminen

Oppimateriaalit

Opiskelija valitsee käyttämänsä kirjallisuuden huomioiden opintojakson teemat. Kirjallisuuden tulee olla sekä suomenkielistä että vieraskielistä.

Opetusmenetelmät

Luennot, tehtävät, ryhmätyöskentelyt, ohjatut harjoitukset, vierailijat

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opiskelija kirjoittaa opintojakson päätteeksi yhteenvedon oppimisestaan

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

verkkokurssi

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133 tuntia, joka koostuu kontaktiopetuksesta, tehtävistä ja harjoituksista

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija hahmottaa henkilöstöhallinnon kokonaisuuden. Hän tiedostaa henkilöstösuunnitelman merkityksen organisaation toiminnan kannalta ja tunnistaa henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin yhteyden. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa henkilöstöhallinnon kysymyksiin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää ja toteuttaa henkilöstöhallinnon eri prosesseja. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja toimintatapojaan työntekijänä sekä esihenkilönä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata ja arvioida henkilöstöhallinnon prosessien vaikutuksia. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa henkilöstöjohtamisen kysymyksissä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Läsnäolo opinnoissa, osallistuminen harjoituksiin ja oppimistehtävien suorittaminen

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 20.10.2023

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Arja Haapaharju
Opiskelijaryhmät
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tuntee henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja siihen liittyvää lainsäädäntöä sosiaalialalla. Opiskelija osaa tunnistaa johtamisen ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä sekä suunnitella ja toteuttaa yhteistyötä ja kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Opiskelija on perehtynyt johtamisen osa-alueisiin ja hänellä on valmiuksia toimia työyhteisön esihenkilönä. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Opiskelijalla on valmiuksia henkilöstösuunnitelman laatimiseen. Opiskelija on sisäistänyt itsensä johtamisen näkökulman ja hän on motivoitunut kehittämään omaa työtään.

Sisältö

- henkilöstöhallinnon periaatteet ja lainsäädäntö
- lähijohtaminen ja työarjen organisoiminen
- osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen
- työhyvinvointi, työnohjaus, kehityskeskustelut, mentorointi
- henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, perehdyttäminen
- oman työn kehittäminen, itsensä johtaminen

Oppimateriaalit

Opiskelija valitsee käyttämänsä kirjallisuuden huomioiden opintojakson teemat. Kirjallisuuden tulee olla sekä suomenkielistä että vieraskielistä.

Opetusmenetelmät

Verkko-opiskelu: Viikoittain opiskelija kuuntelee luentotallenteet ja tutustuu annettuun materiaaliin, jonka jälkeen käydään joka viikko pienryhmässä keskustelua viikon teemasta ja tuotetaan yhteinen tuotos.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

kontaktikurssi

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133 tuntia

Sisällön jaksotus

Opintojakso alkaa yhteisellä online orientoinnilla.
Opintojakso koostuu viikoittaisista tehtävistä, joihin sisältyy online keskusteluja ja ryhmätöitä. Opintojakson lopuksi opiskelija kirjoittaa oppimisenyhteenvedon.

Lisätietoja opiskelijoille

Opiskelijalla tulee olla kätössään web-kamera ja kaiutin/kuulokkeet.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija hahmottaa henkilöstöhallinnon kokonaisuuden. Hän tiedostaa henkilöstösuunnitelman merkityksen organisaation toiminnan kannalta ja tunnistaa henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin yhteyden. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa henkilöstöhallinnon kysymyksiin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää ja toteuttaa henkilöstöhallinnon eri prosesseja. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja toimintatapojaan työntekijänä sekä esihenkilönä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata ja arvioida henkilöstöhallinnon prosessien vaikutuksia. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa henkilöstöjohtamisen kysymyksissä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

oppimistehtävien suorittaminen

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Arja Haapaharju
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tuntee henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja siihen liittyvää lainsäädäntöä sosiaalialalla. Opiskelija osaa tunnistaa johtamisen ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä sekä suunnitella ja toteuttaa yhteistyötä ja kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Opiskelija on perehtynyt johtamisen osa-alueisiin ja hänellä on valmiuksia toimia työyhteisön esihenkilönä. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Opiskelijalla on valmiuksia henkilöstösuunnitelman laatimiseen. Opiskelija on sisäistänyt itsensä johtamisen näkökulman ja hän on motivoitunut kehittämään omaa työtään.

Sisältö

- henkilöstöhallinnon periaatteet ja lainsäädäntö
- lähijohtaminen ja työarjen organisoiminen
- osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen
- työhyvinvointi, työnohjaus, kehityskeskustelut, mentorointi
- henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, perehdyttäminen
- oman työn kehittäminen, itsensä johtaminen

Oppimateriaalit

Opiskelija valitsee käyttämänsä kirjallisuuden huomioiden opintojakson teemat. Kirjallisuuden tulee olla sekä suomenkielistä että vieraskielistä.

Opetusmenetelmät

Luennot, tehtävät, ryhmätyöskentelyt, ohjatut harjoitukset, vierailijat

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opiskelija kirjoittaa opintojakson päätteeksi yhteenvedon oppimisestaan

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

verkkokurssi

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133 tuntia, joka koostuu kontaktiopetuksesta, tehtävistä ja harjoituksista

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija hahmottaa henkilöstöhallinnon kokonaisuuden. Hän tiedostaa henkilöstösuunnitelman merkityksen organisaation toiminnan kannalta ja tunnistaa henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin yhteyden. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa henkilöstöhallinnon kysymyksiin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää ja toteuttaa henkilöstöhallinnon eri prosesseja. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja toimintatapojaan työntekijänä sekä esihenkilönä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata ja arvioida henkilöstöhallinnon prosessien vaikutuksia. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa henkilöstöjohtamisen kysymyksissä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Läsnäolo opinnoissa, osallistuminen harjoituksiin ja oppimistehtävien suorittaminen

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Arja Haapaharju
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tuntee henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja siihen liittyvää lainsäädäntöä sosiaalialalla. Opiskelija osaa tunnistaa johtamisen ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä sekä suunnitella ja toteuttaa yhteistyötä ja kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Opiskelija on perehtynyt johtamisen osa-alueisiin ja hänellä on valmiuksia toimia työyhteisön esihenkilönä. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Opiskelijalla on valmiuksia henkilöstösuunnitelman laatimiseen. Opiskelija on sisäistänyt itsensä johtamisen näkökulman ja hän on motivoitunut kehittämään omaa työtään.

Sisältö

- henkilöstöhallinnon periaatteet ja lainsäädäntö
- lähijohtaminen ja työarjen organisoiminen
- osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen
- työhyvinvointi, työnohjaus, kehityskeskustelut, mentorointi
- henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, perehdyttäminen
- oman työn kehittäminen, itsensä johtaminen

Oppimateriaalit

Opiskelija valitsee käyttämänsä kirjallisuuden huomioiden opintojakson teemat. Kirjallisuuden tulee olla sekä suomenkielistä että vieraskielistä.

Opetusmenetelmät

Verkko-opiskelu: Viikoittain opiskelija kuuntelee luentotallenteet ja tutustuu annettuun materiaaliin, jonka jälkeen käydään joka viikko pienryhmässä keskustelua viikon teemasta ja tuotetaan yhteinen tuotos.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

kontaktikurssi

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133 tuntia

Sisällön jaksotus

Opintojakso alkaa yhteisellä online orientoinnilla.
Opintojakso koostuu viikoittaisista tehtävistä, joihin sisältyy online keskusteluja ja ryhmätöitä. Opintojakson lopuksi opiskelija kirjoittaa oppimisenyhteenvedon.

Lisätietoja opiskelijoille

Opiskelijalla tulee olla kätössään web-kamera ja kaiutin/kuulokkeet.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija hahmottaa henkilöstöhallinnon kokonaisuuden. Hän tiedostaa henkilöstösuunnitelman merkityksen organisaation toiminnan kannalta ja tunnistaa henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin yhteyden. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa henkilöstöhallinnon kysymyksiin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää ja toteuttaa henkilöstöhallinnon eri prosesseja. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja toimintatapojaan työntekijänä sekä esihenkilönä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata ja arvioida henkilöstöhallinnon prosessien vaikutuksia. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa henkilöstöjohtamisen kysymyksissä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

oppimistehtävien suorittaminen

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 27.10.2023

Laajuus

6 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Leena Elenius
  • Maria Valli
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet, myös kansainväliset lähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Sisältö

- hyvinvointi, koettu hyvinvointi
- elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
- työ, ikääntyminen, vammaisuus
- kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
- sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
- sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
- verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
- tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen

Oppimateriaalit

Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
Tiedonhankintataidot:
- SeAMK Kirjaston verkkosivut
- Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
- muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
- oheiskirjallisuus: Haasio, A. (2020). Löydä. Avain.

Opetusmenetelmät

Tietoperustaopinnot: lähiopetus, luennot, keskustelu, vierailut ja vierailijat, itsenäinen opiskelu, ryhmätyö, seminaari
Tiedonhankintataidot: lähiopetus, luennot, demonstraatiot, työpajat, harjoitustyöt

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Hyvinvointi ja elinolot käytännössä. Työelämätehtävä. Kokemushaastattelut.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

160 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtävät, seminaari, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

30.10.2023 - 15.12.2023

Laajuus

6 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Leena Elenius
  • Maria Valli
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet, myös kansainväliset lähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Sisältö

- hyvinvointi, koettu hyvinvointi
- elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
- työ, ikääntyminen, vammaisuus
- kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
- sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
- sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
- verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
- tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen

Oppimateriaalit

Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
Tiedonhankintataidot:
- SeAMK Kirjaston verkkosivut
- Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
- muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
- oheiskirjallisuus: Haasio, A. (2020). Löydä. Avain.

Opetusmenetelmät

Tietoperustaopinnot: lähiopetus, luennot, keskustelu, vierailut ja vierailijat, itsenäinen opiskelu, ryhmätyö, seminaari
Tiedonhankintataidot: lähiopetus, luennot, demonstraatiot, työpajat, harjoitustyöt

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Hyvinvointi ja elinolot käytännössä. Työelämätehtävä. Kokemushaastattelut.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

160 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtävät, seminaari, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.

Ilmoittautumisaika

09.01.2024 - 12.01.2024

Ajoitus

04.03.2024 - 17.05.2024

Laajuus

6 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Leena Elenius
  • Maria Valli
Opiskelijaryhmät
  • SOS24A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet, myös kansainväliset lähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Sisältö

- hyvinvointi, koettu hyvinvointi
- elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
- työ, ikääntyminen, vammaisuus
- kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
- sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
- sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
- verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
- tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen

Oppimateriaalit

Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
Tiedonhankintataidot:
- SeAMK Kirjaston verkkosivut
- Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
- muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
- oheiskirjallisuus: Haasio, A. (2020). Löydä. Avain.

Opetusmenetelmät

Hybriditoteutus
Tietoperustaopinnot: luennot, keskustelu, vierailut, itsenäinen opiskelu, ryhmätyö, tietomessut
Tiedonhankintataidot: lähiopetuksena työpajat, harjoitustyöt.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Hyvinvointi ja elinolot käytännössä. Työelämätehtävä. Kokemushaastattelut.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

160 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtävät, tietomessut, osallistuminen tietomessuihin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.

Ilmoittautumisaika

09.01.2024 - 12.01.2024

Ajoitus

04.03.2024 - 17.05.2024

Laajuus

6 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Leena Elenius
  • Maria Valli
Opiskelijaryhmät
  • MSOS24K
    Sosionomi (AMK), Monimuotototeutus

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet, myös kansainväliset lähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Sisältö

- hyvinvointi, koettu hyvinvointi
- elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
- työ, ikääntyminen, vammaisuus
- kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
- sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
- sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
- verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
- tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen

Oppimateriaalit

Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
Tiedonhankintataidot:
- SeAMK Kirjaston verkkosivut
- Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
- muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
- oheiskirjallisuus: Haasio, A. (2020). Löydä. Avain.

Opetusmenetelmät

Hybriditoteutus
Tietoperustaopinnot: luennot, keskustelu, vierailut, itsenäinen opiskelu, ryhmätyö, tietomessut
Tiedonhankintataidot: lähiopetuksena työpajat, harjoitustyöt.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Hyvinvointi ja elinolot käytännössä. Työelämätehtävä. Kokemushaastattelut.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

160 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtävät, tietomessut, osallistuminen tietomessuihin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 15.09.2023

Ajoitus

25.09.2023 - 05.12.2023

Laajuus

6 op

Virtuaaliosuus (op)

6 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

20 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Leena Elenius
  • Maria Valli
Opiskelijaryhmät
  • SOPE23S
    Sosionomityön perusteet

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet, myös kansainväliset lähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Sisältö

- hyvinvointi, koettu hyvinvointi
- elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
- työ, ikääntyminen, vammaisuus
- kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
- sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
- sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
- verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
- tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen

Oppimateriaalit

Tietoperusta: opettajan ilmoittama Moodle materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
Tiedonhankintataidot:
- SeAMK Kirjaston verkkosivut
- Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
- muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
- oheiskirjallisuus: Haasio, A. 2020. Löydä. Helsinki: Avain.

Opetusmenetelmät

Tietoperustaopinnot: Moodle-materiaali ja eri teoriateemoihin liittyvät tehtävät, vierailut, loppuseminaari; itsenäinen opiskelu, ryhmätyö
Tiedonhankintataidot: itsenäinen opiskelu, harjoitustyöt

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Hyvinvointi ja elinolot käytännössä. Työelämätehtävä. Kokemushaastattelut.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

160 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtävät, seminaari, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.

Ilmoittautumisaika

14.08.2023 - 21.04.2024

Ajoitus

04.09.2023 - 31.05.2024

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Anna-Kaarina Koivula
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa teknologian mahdollisuuksia hyvinvointipalveluissa ja yhteiskunnassamme. Opiskelija osaa tunnistaa käyttäjälähtöisen teknologian mahdollisuuksia ja rajoitteita osallistumisen ja toimintakyvyn edistämiseksi. Opiskelija osaa kuvata ja pohtia hyvinvointiteknologian eettisiä kysymyksiä.

Sisältö

- hyvinvointiteknologia
- teknologian mahdollisuudet ja rajoitteet - käyttäjälähtöinen teknologia eri asiakasryhmien näkökulmasta
- hyvinvointiteknologia, kestävä kehitys ja eettiset kysymykset

Oppimateriaalit

moodlen materiaalit

Opetusmenetelmät

verkko-opetus, suoritettavissa täysin itsenäisesti (moodle)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

noin 80 tuntia opiskelijan työtä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvata hyvinvointiteknologian sovelluksia ja niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa tunnistaa hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa vertailla hyvinvointiteknologian sovelluksia ja arvioida niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa määritellä hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa arvioida hyvinvointiteknologian sovelluksia sekä niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa analysoida hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

oppimistehtävät

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa kuvata hyvinvointiteknologian sovelluksia ja niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa tunnistaa hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa vertailla hyvinvointiteknologian sovelluksia ja arvioida niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa määritellä hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa arvioida hyvinvointiteknologian sovelluksia sekä niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa analysoida hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Teknologia ja arki
- Kommunikaation apuvälineet
- Digitaalisuus sosionomin työkentillä

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 27.10.2023

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Anu Aalto
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää, mitä hyvinvointiyhteiskunta -käsite tarkoittaa, mitkä sen piirteet ja toimintaperiaatteet ovat ja mitkä sen keskeisimmät kehitysvaiheet ovat olleet. Hän osaa selittää, mitä samankaltaisuutta ja mitä eroavuutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan piirteillä on erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin verrattuna. Opiskelija tietää, miten hyvinvointipalvelut sijoittuvat hyvinvointivaltion toimintoihin. Opiskelija tietää, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on organisoitu ja miten niiden rahoitus on järjestetty. Opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaista yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua. Opiskelija osaa kuvata julkisen, yksityisen ja järjestösektorin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina ja niiden keskinäistä vastuunjakoa hyvinvointipalveluiden tuottajina. Opiskelija osaa selittää, mitä tarkoitetaan formaalisella ja informaalisella avulla. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan, hyvinvointialueiden ja eri sektoreiden muutosnäkymät ja lähitulevaisuuden haasteet.

Sisältö

- hyvinvointiyhteiskunta -käsite
- pohjoismaiset ja eurooppalaiset hyvinvointimallit
- hyvinvointipalvelut osana hyvinvointiyhteiskuntaa ja hyvinvointialueita
- hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus
- julkinen, yksityinen ja kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajina
- informaalinen ja formaalinen apu

Oppimateriaalit

- Karisto, A., Takala, P. & Haapola, I. (2006 tai uudempi): Matkalla nykyaikaan. Elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut. http://stm.fi/sotepalvelut/jarjestelma-vastuut
Sosiaali- ja terveysministeriö.

- Palola, E. & Karjalainen, V. (toim.) 2011. Hukassa vai uuden jäljillä. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80271/970d363e-9edf-4b54-a76e-446b81ed34b5.pdf?sequence=1. THL: Helsinki.
- Möttönen, S. & Niemelä J. 2005. Kunta ja kolmas sektori. PS-kustannus: Jyväskylä.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, sisältää luentoja, tehtäviä, lukupiirin ja oppimispäiväkirjan.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

81h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

23.10.2023 - 15.12.2023

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 44

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Milka Volanto
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää, mitä hyvinvointiyhteiskunta -käsite tarkoittaa, mitkä sen piirteet ja toimintaperiaatteet ovat ja mitkä sen keskeisimmät kehitysvaiheet ovat olleet. Hän osaa selittää, mitä samankaltaisuutta ja mitä eroavuutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan piirteillä on erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin verrattuna. Opiskelija tietää, miten hyvinvointipalvelut sijoittuvat hyvinvointivaltion toimintoihin. Opiskelija tietää, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on organisoitu ja miten niiden rahoitus on järjestetty. Opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaista yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua. Opiskelija osaa kuvata julkisen, yksityisen ja järjestösektorin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina ja niiden keskinäistä vastuunjakoa hyvinvointipalveluiden tuottajina. Opiskelija osaa selittää, mitä tarkoitetaan formaalisella ja informaalisella avulla. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan, hyvinvointialueiden ja eri sektoreiden muutosnäkymät ja lähitulevaisuuden haasteet.

Sisältö

- hyvinvointiyhteiskunta -käsite
- pohjoismaiset ja eurooppalaiset hyvinvointimallit
- hyvinvointipalvelut osana hyvinvointiyhteiskuntaa ja hyvinvointialueita
- hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus
- julkinen, yksityinen ja kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajina
- informaalinen ja formaalinen apu

Oppimateriaalit

- Karisto, A., Takala, P. & Haapola, I. (2006 tai uudempi): Matkalla nykyaikaan. Elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos.

- Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut. http://stm.fi/sotepalvelut/jarjestelma-vastuut
Sosiaali- ja terveysministeriö.

- Palola, E. & Karjalainen, V. (toim.) 2011. Hukassa vai uuden jäljillä. https://www.julkari.fi/handle/10024/80271. THL: Helsinki.

- Möttönen, S. & Niemelä J. 2005. Kunta ja kolmas sektori. PS-kustannus: Jyväskylä.

- Karvonen, S., Kestilä, L., Saikkonen, P., & Aalto, A. (2022). Suomalaisten hyvinvointi 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/145692. THL: Helsinki

Opetusmenetelmät

Verkkototeutus, sisältäen verkkoluennot, itsenäinen opiskelu Moodle-alustalla, tehtävät ja oppimispäiväkirja.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

81h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

09.01.2024 - 12.01.2024

Ajoitus

08.01.2024 - 23.02.2024

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Milka Volanto
Opiskelijaryhmät
  • SOS24A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää, mitä hyvinvointiyhteiskunta -käsite tarkoittaa, mitkä sen piirteet ja toimintaperiaatteet ovat ja mitkä sen keskeisimmät kehitysvaiheet ovat olleet. Hän osaa selittää, mitä samankaltaisuutta ja mitä eroavuutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan piirteillä on erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin verrattuna. Opiskelija tietää, miten hyvinvointipalvelut sijoittuvat hyvinvointivaltion toimintoihin. Opiskelija tietää, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on organisoitu ja miten niiden rahoitus on järjestetty. Opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaista yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua. Opiskelija osaa kuvata julkisen, yksityisen ja järjestösektorin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina ja niiden keskinäistä vastuunjakoa hyvinvointipalveluiden tuottajina. Opiskelija osaa selittää, mitä tarkoitetaan formaalisella ja informaalisella avulla. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan, hyvinvointialueiden ja eri sektoreiden muutosnäkymät ja lähitulevaisuuden haasteet.

Sisältö

- hyvinvointiyhteiskunta -käsite
- pohjoismaiset ja eurooppalaiset hyvinvointimallit
- hyvinvointipalvelut osana hyvinvointiyhteiskuntaa ja hyvinvointialueita
- hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus
- julkinen, yksityinen ja kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajina
- informaalinen ja formaalinen apu

Oppimateriaalit

Karisto, A., Takala, P. & Haapola, I. (2006 tai uudempi): Matkalla nykyaikaan. Elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut. http://stm.fi/sotepalvelut/jarjestelma-vastuut
Sosiaali- ja terveysministeriö.

- Palola, E. & Karjalainen, V. (toim.) 2011. Hukassa vai uuden jäljillä. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80271/970d363e-9edf-4b54-a76e-446b81ed34b5.pdf?sequence=1. THL: Helsinki.
- Möttönen, S. & Niemelä J. 2005. Kunta ja kolmas sektori. PS-kustannus: Jyväskylä.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, sisältää luentoja, tehtäviä, lukupiirin ja oppimispäiväkirjan.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

81h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

09.01.2024 - 12.01.2024

Ajoitus

08.01.2024 - 08.03.2024

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Milka Volanto
Opiskelijaryhmät
  • AVOINAMK
    Avoin amk
  • MSOS24K
    Sosionomi (AMK), Monimuotototeutus

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää, mitä hyvinvointiyhteiskunta -käsite tarkoittaa, mitkä sen piirteet ja toimintaperiaatteet ovat ja mitkä sen keskeisimmät kehitysvaiheet ovat olleet. Hän osaa selittää, mitä samankaltaisuutta ja mitä eroavuutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan piirteillä on erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin verrattuna. Opiskelija tietää, miten hyvinvointipalvelut sijoittuvat hyvinvointivaltion toimintoihin. Opiskelija tietää, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on organisoitu ja miten niiden rahoitus on järjestetty. Opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaista yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua. Opiskelija osaa kuvata julkisen, yksityisen ja järjestösektorin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina ja niiden keskinäistä vastuunjakoa hyvinvointipalveluiden tuottajina. Opiskelija osaa selittää, mitä tarkoitetaan formaalisella ja informaalisella avulla. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan, hyvinvointialueiden ja eri sektoreiden muutosnäkymät ja lähitulevaisuuden haasteet.

Sisältö

- hyvinvointiyhteiskunta -käsite
- pohjoismaiset ja eurooppalaiset hyvinvointimallit
- hyvinvointipalvelut osana hyvinvointiyhteiskuntaa ja hyvinvointialueita
- hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus
- julkinen, yksityinen ja kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajina
- informaalinen ja formaalinen apu

Oppimateriaalit

- Karisto, A., Takala, P. & Haapola, I. (2006 tai uudempi): Matkalla nykyaikaan. Elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos.

- Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut. http://stm.fi/sotepalvelut/jarjestelma-vastuut
Sosiaali- ja terveysministeriö.

- Palola, E. & Karjalainen, V. (toim.) 2011. Hukassa vai uuden jäljillä. https://www.julkari.fi/handle/10024/80271. THL: Helsinki.

- Möttönen, S. & Niemelä J. 2005. Kunta ja kolmas sektori. PS-kustannus: Jyväskylä.

- Karvonen, S., Kestilä, L., Saikkonen, P., & Aalto, A. (2022). Suomalaisten hyvinvointi 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/145692. THL: Helsinki

Opetusmenetelmät

Verkkototeutus, sisältäen verkkoluennot, itsenäinen opiskelu Moodle-alustalla, tehtävät ja oppimispäiväkirja.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

81h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

30.10.2023 - 15.12.2023

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 44

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa nimetä keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen toimijoita sekä näiden olennaisimpia lähialoja ja yhteistyötahoja. Opiskelija osaa määritellä keskeisten toimijoiden toteuttamat tuen ja auttamisen muodot hyvinvoinnin järjestämisessä ja tuottamisessa. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa tunnistaa toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Sisältö

- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
- keskeiset sosiaalivakuutusetuudet
- työvoimahallinnon palvelut
- Digi- ja väestötietoviraston- ja oikeusaputoimiston palvelut
- yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön malleja
- yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen merkitys hyvinvointijärjestelmässä

Oppimateriaalit

- Hiilamo H., Laitinen H. & Laaksonen H. (toim.) (2020). Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. - Sosiaaliturvaopas Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2023. http://www.sosiaaliturvaopas.fi
- Lisäksi suositellaan perehtymistä Kelan ja STM:n englanninkielisiin sosiaaliturvaesitteisiin sekä kulloinkin kyseessä olevien organisaatioiden Internet-sivustoihin.
- lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama ajankohtainen materiaali

Opetusmenetelmät

Opintojakson voi suorittaa joko monimuoto- tai verkko-opintoina.
*Tässä esiteltävä monimuoto-opintototeutus sisältää lähiopetusta, työelämävierailuja ja verkko-opiskelua.

Kansainvälisyys

-Opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus perehtyä esimerkiksi Kelan englanninkielisiin materiaaleihin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Verkkototeutus verkkokurssina.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 tuntia.
Toteutus: Monimuoto-opetus, joka sisältää lähiopetusta 32 ja verkko- ja kirjallisuustyöskentelyä itsenäisesti 103h.

Lisätietoja opiskelijoille

Tässä esitelty kokonaisuus on lähiopetusta sisältävä monimuoto-opetusvaihtoehto.
Opiskelijat valitsevat joko kurssin Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta. Jompi kumpi kursseista on valittava eikä molempia voi valita siten, että sisällyttäisi toisen kursseista vapaavalintaisiin opintoihin.
Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva -kurssi on mahdollista suorittaa joko lähiopetuksena eli monimuotototeutuksena tai verkkototeutuksena.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

*Osallistuminen lähiopetukseen ja muihin kurssin toimintoihin aktiivisesti sekä yksi arvioinnin pääperusteen muodostava arvioitava oppimistehtävä toimivat arvioinnin perusteina arviointikriteereiden mukaisesti.

Hylätty (0)

Suoritus ei yllä tasolle 1.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Esitietovaatimukset

opintojakso tulee suorittaa samanaikaisesti opintojakson Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet -kanssa tai sen jälkeen

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen opintojakson Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta kanssa. Vaihtoehtoista opintojaksoa ei voi käyttää vapaasti valittaviin opintoihin.

Ilmoittautumisaika

09.01.2024 - 12.01.2024

Ajoitus

04.03.2024 - 17.05.2024

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
  • SOS24A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS24K
    Sosionomi (AMK), Monimuotototeutus

Tavoitteet

Opiskelija osaa nimetä keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen toimijoita sekä näiden olennaisimpia lähialoja ja yhteistyötahoja. Opiskelija osaa määritellä keskeisten toimijoiden toteuttamat tuen ja auttamisen muodot hyvinvoinnin järjestämisessä ja tuottamisessa. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa tunnistaa toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Sisältö

- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
- keskeiset sosiaalivakuutusetuudet
- työvoimahallinnon palvelut
- Digi- ja väestötietoviraston- ja oikeusaputoimiston palvelut
- yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön malleja
- yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen merkitys hyvinvointijärjestelmässä

Oppimateriaalit

- Hiilamo H., Laitinen H. & Laaksonen H. (toim.) (2020). Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. - Sosiaaliturvaopas Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2024. http://www.sosiaaliturvaopas.fi
- Lisäksi suositellaan perehtymistä Kelan ja STM:n englanninkielisiin sosiaaliturvaesitteisiin sekä kulloinkin kyseessä olevien organisaatioiden Internet-sivustoihin.
- lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama ajankohtainen materiaali

Opetusmenetelmät

-Tämä opinto suoritetaan verkko-opintoina Moodlessa kirjallisten oppimistehtävien ja keskustelualueella suoritettavien oppimistehtävien muodossa. Tehtävät suoritetaan itsenäisesti, mutta keskustelualueen hyödyntäminen vahvistaa kurssilla toteutuvaa yhteisöllistä oppimista. Varsinaisia ryhmätöitä kurssiin ei kuitenkaan sisälly. Keskustelualueita hyödynnetään jokaisen tuottamien selvitysten esittelyyn, ajatusten vaihtoon ja kurssin keskeisistä teemoista käytävään keskusteluun.
-Kurssin orientointi toteutuu Teamssin välityksellä lukujärjestyksessä ilmoitettavana ajankohtana.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Harjoitteluita ei sisälly toteutukseen.

Kansainvälisyys

-Opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus perehtyä esimerkiksi Kelan englanninkielisiin materiaaleihin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Monimuotototeutus lähiopetuksena.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 tuntia
Verkko-opintototeutus:
- orientointi verkossa 4h
- verkkotyöskentelyä itsenäisesti 131h.

Lisätietoja opiskelijoille

Tässä esitelty kokonaisuus on verkko-opintototeutus.
Opiskelijat valitsevat joko kurssin Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta. Jompi kumpi kursseista on valittava eikä molempia voi valita siten, että sisällyttäisi toisen kursseista vapaavalintaisiin opintoihin.
Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva -kurssi on mahdollista suorittaa joko lähiopetuksena eli monimuotototeutuksena tai verkkototeutuksena.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osallistuminen verkko-orientointiin (4h), aktiivinen osallistuminen verkossa (Moodle) erilaisiin keskustelu- ja verkkotehtäviin sekä pääasiallisen arviointiperusteen muodostava oppimistehtävä.

Hylätty (0)

Suoritus ei yllä tasolle 1.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Esitietovaatimukset

opintojakso tulee suorittaa samanaikaisesti opintojakson Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet -kanssa tai sen jälkeen

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen opintojakson Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta kanssa. Vaihtoehtoista opintojaksoa ei voi käyttää vapaasti valittaviin opintoihin.

Ilmoittautumisaika

28.08.2023 - 24.09.2023

Ajoitus

25.09.2023 - 01.10.2023

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Kulttuurituottaja

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Insinööri (AMK), Rakennustekniikka
  • Tradenomi (AMK), Kirjasto- ja tietopalveluala
  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Rakennusmestari (AMK), Rakennustekniikka
  • Tradenomi (AMK), Liiketalous
  • Sosionomi (AMK)
  • Restonomi (AMK)
  • Tradenomi (AMK), Pk-yrittäjyys
  • Agrologi (AMK)
  • Insinööri (AMK), Tietotekniikka
  • Insinööri (AMK), Automaatiotekniikka
  • Kulttuurituottaja (AMK)
  • Insinööri (AMK), Bio- ja elintarviketekniikka
  • Fysioterapeutti (AMK)
  • Insinööri (AMK), Konetekniikka
  • Geronomi (AMK)
Opettaja
  • Jussi Kareinen
  • Jaana Liukkonen
Opiskelijaryhmät
  • KUTU23
    Kulttuurituottaja (AMK), päivätoteutus

Tavoitteet

Opiskelija osaa:
- ratkoa todellisia työelämästä (yritykset, organisaatiot, yhdistykset) saatuja kehittämistehtäviä pienryhmissä, jotka koostuvat eri alojen opiskelijoista.
- toteuttaa asiakastutkimuksen ja siihen perustuen kehittää ja testata erilaisia ratkaisuja toimeksiantajan ongelmaan
- osaa huomioita liiketoiminnalliset näkökulmat ratkaisua valittaessa
- esitellä ammattimaisesti ryhmän valitseman ratkaisun eli konseptin toimeksiantajalle
- soveltaa muotoiluajattelua (design thinking) sekä sen prosessia jatkossa oman alan kehittämistehtävissä.

Sisältö

Päivätoteutuksessa opintojakso toteutetaan viikon mittaisena intensiiviopintojaksona, SeAMK Innovaatioviikkona. Sen aikana opiskelijat eivät osallistu muuhun SeAMKin opetukseen.
Monimuotototeutuksessa opintojakso toteutetaan verkko-opetuksena erikseen määritellyllä aikataululla.
- Ennakkotehtävä opintojakson käsitteistä sekä prosesseista (muotoiluajattelu, palvelumuotoilu, ryhmätyöskentely)
- Kehittämistehtävän ongelman analysointi
- Asiakastiedon keruu eri menetelmillä
- Ratkaisuvaihtoehtojen ideointi eri menetelmillä
- Ratkaisuvaihtoehtojen testaus sekä kehittäminen testauksen perusteella
- Ratkaisun eli konseptin esittely
- Ryhmätyöskentelytaidot sekä päivittäinen oman työskentelyn raportointi

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty
- Opiskelija osoittaa ennakkotehtävän hyväksytysti suorittamisella asiakaslähtöiseen kehittämisprosessiin liittyvien vaiheiden ja käsitteiden hallitsemisen.
- Opiskelija osoittaa hallitsevansa asiakaslähtöisen kehitysprosessin osallistumalla aktiivisesti kehittämistehtävän ratkomiseen ryhmässä.
- Opiskelija osaa kerätä asiakastietoa eri menetelmillä ja soveltaa aineistoa kehittämistehtävän ratkaisemisessa.
- Opiskelija on osallistunut ryhmän tulosten esittelyyn toimeksiantajalle.

Ilmoittautumisaika

23.10.2023 - 22.12.2023

Ajoitus

23.10.2023 - 31.05.2024

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

1 op

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Englanti
Paikat

8 - 8

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Anu Aalto
  • Marja-Liisa Saariaho
Opiskelijaryhmät
  • VVO
    VVO-ryhmä Peppiä varten

Tavoitteet

Opintojaksolla vertaillaan Suomen ja eurooppalaisen maan sosiaali- ja terveyspalvelujen eroja ja yhtäläisyyksiä.
- Opiskelija harjaantuu kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen ja toimimaan yhdessä eri kansallisuuksia edustavien opiskelijoiden kanssa
- Opiskelija osaa määritellä ja tunnistaa kansainvälisessä toimintaympäristössä historian, kulttuurin, lainsäädännön, rahoitusmallien, ja poliittisten päätösten vaikutuksia sosiaalialan asiakkaiden elämässä
- Opiskelija osaa huomioida sosiaalisten ongelmien vaikutuksia yksilön ja lähiyhteisön hyvinvointiin, päivittäiseen suoriutumiseen ja toimintakykyyn

Sisältö

Opintojaksolle määritellään sisältö kulloisenkin yhteistyökumppanin kanssa. Keväällä 2020 yhteistyökumppani on UAS Saxion Hollannista. Keväällä 2020 teemana on mielenterveys. - mielenterveys (elämänkaari ja ympäröivä yhteiskunta, sosiaaliset vaikutukset)
- viitekehys (arvot ja asenteet, mielenterveyspalvelut, lait ja asetukset),
- menetelmät (ehkäisevä mielenterveystyö, kuntoutus, kokemusasiantuntijuus)

Oppimateriaalit

Ilmoitetaan opintojakson alkaessa.

Opetusmenetelmät

- luentoja, tehtäviä yksin ja kansainvälisessä ryhmässä, työpajatyöskentely verkko-oppimisympäristössä
- opiskelu Hollannissa, Saxion UAS viikolla 6/2024
- opiskelu Suomenssa, Seamk:ssa viikolla 16/2024

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojaksolla on vierailukäyntejä.

Kansainvälisyys

Opiskelu kansainvälisessä ryhmässä englannin kielellä molemmissa korkeakouluissa SeAMK ja Saxion UAS.
Kotimajoitus tutustuttaa molempien maiden opiskelijan arkeen ja elämään

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106 h:
- 28 h kontaktiopetus
- 12 h itsenäinen työskentely
- 66 h osallistuminen intensiiviviikkoihin Suomessa ja Hollannissa

realization.localizedApproveRejectDescription

Hyväksytty/hylätty

Sisällön jaksotus

Teemana on mielenterveys:
- mielenterveys (elämänkaari ja ympäröivä yhteiskunta, sosiaaliset vaikutukset)
- viitekehys (arvot ja asenteet, mielenterveyspalvelut, lait ja asetukset),
- menetelmät (ehkäisevä mielenterveystyö, kuntoutus, kokemusasiantuntijuus)

Lisätietoja opiskelijoille

Intensiiviviikot:
- Opiskelijaryhmän orientointi ja valmistelut.
- Opintomatka Hollantiin ja opiskelu SAXION UAS:ssa viikolla, 6/ 2024
- Opiskelu Seamk:ssa viikolla 16/2024
- Opiskelija maksaa itse matkat kv-vaihtoviikolle Hollantiin.
- Majoittuminen vaihtoviikoilla kotimajoituksena toisen opiskelijan luona vuorotellen.
- Opiskelukielenä englanti

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Hyväksytty / Hylätty
- Opiskelija osallistuu koko opintojaksoon aktiivisesti
- Opiskelija osaa määritellä, tunnistaa ja arvioida teeman mukaisen ilmiön yksilöön ja yhteisöön vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija havaitsee kehittämiskohteita ja löytää niihin ratkaisuja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelija osaa vertailla eri maiden ja kulttuurien eroja teeman mukaisesti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Yksilölliset tehtävät, ryhmätehtävät, seminaarit.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

01.08.2023 - 06.09.2023

Ajoitus

01.09.2023 - 15.12.2023

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Englanti
Paikat

5 - 15

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Marja-Liisa Saariaho
Opiskelijaryhmät
  • IEPSW23F
    Empowerment in Social Work

Tavoitteet

Students understand the structure of social work education in Finland and compare it with their own education. Students will learn to know the professional fields of social work professionals in Finland. Students will understand the role and position of Bachelor of Social Services in the professional field. They will also have extensive knowledge of systems that provide welfare and social security in various sectors in Finland. Students have sufficient knowledge of the society and culture of the country, especially on the local level, to be able to cope with everyday life. They will also learn where to seek additional information. Students understand the content, pedagogical ideas and structure of the studies undertaken in Seinäjoki UAS.

Sisältö

- Social work education in Finland
- Social work professional fields
- Education and professional fields of Bachelor of Social Services
- Systems providing welfare and social security in Finland
- Finnish society and culture

-

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Pass:
The grade pass means that the student's performance must equal to grade 3 (good), which is equivalent to the grade C in the ECTS grading system. Students have understanding about social work education in Finland, professional fields of social work and the role and position of Bachelor of Social Services in the social field in Finland.

Ilmoittautumisaika

01.08.2023 - 06.09.2023

Ajoitus

01.09.2023 - 20.10.2023

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Englanti
Paikat

5 - 15

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Milka Volanto
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • AVOINAMK
    Avoin amk
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)
  • IEPSW23F
    Empowerment in Social Work

Tavoitteet

Students are able to explain the concept of welfare society, its essential features and principles and its historical development. Students can explain how the Finnish welfare society is similar to other European, especially Nordic, welfare models, and how it differs from them. Students know how the welfare services are integrated into the functions of the welfare state. They know how the services of the welfare society are organized and funded. Students are able to follow current social and economic debates. They know how to describe the respective roles of the public, private and third sector as actors in the welfare society and as providers of welfare services. Students can explain the meaning of formal and informal help.They can explain about the potential changes and imminent challenges of the welfare society and its various sectors.

Sisältö

- the concept of welfare society
- Nordic and European welfare models
- welfare services as part of the welfare society
- the public sector as a provider of welfare services
- the private sector as as provider of welfare sevices
- the third sector as a provider of welfare service
- informal and formal help

Oppimateriaalit

Anttonen, A., Häikiö, L. & Stefansson, K. (eds.) (2012). Welfare state, Universalism and Diversity. Celtenham: Edward Elgar.

Ng E.C.W. & Fisher, A. (2013). Understanding Well-Being in Multi-Levels: A review. In: Health, Culture and Society. Vol. 5, No 1, pp. 308-323.

Jungerstam, S. & Wentjärvi, A. (2019). Country Portrait Finland - The Finnish Welfare State. In: socialnet International [online]. 03.06.2019 [Date of citation: 14.4.2023]. Available from Internet: https://www.socialnet.de/en/international/finland

Valijärvi, R.-L. (2017). Representations of Finland in contemporary Finnish popular music. In: Finland Suomi 100: language, culture, history. Tuomarla, U. Piechnik, B. (eds.) Jagiellonian Library & University of Helsinki. Krakow & Helsinki.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, tehtävät, keskustelut, kirjallisuustentti.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kokonaistuntimäärä 81 tuntia.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Students are name essential features and principles of welfare society. Students can describe gestures of different welfare models. They are capable to recognize roles of different sectors and their perspectives of change as actors of welfare society.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Students are able to explain definition of welfare society, its essential features and principles. Students can name gestures of different welfare models. They are capable to compare roles of different sectors and their perspectives of change as actors of welfare society.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Students are able to name some essential features and principles of welfare society. Students can describe gestures of different welfare models. They are able to recognize roles and perspectives of change concerning different sectors as actors of welfare society. Students skills of economical literacy is possible to recognize.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi 1 - 5
Osallistuminen (80% luennoista)
Kirjallinen työ 60%
Ryhmätehtävät 40%

Esitietovaatimukset

no prerequisities

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

0 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Heli Simon
  • Jaana Store
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

x

Sisältö

x

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Ajoitus

04.03.2024 - 17.05.2024

Laajuus

0 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Jaana Store
Opiskelijaryhmät
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

x

Sisältö

x

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Ajoitus

08.01.2024 - 24.05.2024

Laajuus

0 op

Yksikkö

SeAMK Opintoasiainpalvelut

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Heli Simon
  • Jaana Store
Opiskelijaryhmät
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

x

Sisältö

x

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Ajoitus

04.09.2023 - 15.12.2023

Laajuus

0 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Heli Simon
  • Jaana Store
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

x

Sisältö

x

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

0 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Heli Simon
  • Jaana Store
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

x

Sisältö

x

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Ajoitus

04.03.2024 - 17.05.2024

Laajuus

0 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Jaana Store
Opiskelijaryhmät
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

x

Sisältö

x

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Ajoitus

08.01.2024 - 24.05.2024

Laajuus

0 op

Yksikkö

SeAMK Opintoasiainpalvelut

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Heli Simon
  • Jaana Store
Opiskelijaryhmät
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

x

Sisältö

x

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Ajoitus

04.09.2023 - 15.12.2023

Laajuus

0 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Heli Simon
  • Jaana Store
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

x

Sisältö

x

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

x Arviointi perustuu suullisen ja kirjallisen taitotason amk-kriteereihin.

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 07.09.2023

Ajoitus

11.03.2024 - 17.05.2024

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
  • Geronomi (AMK)
Opettaja
  • Kari Jokiranta
Opiskelijaryhmät
  • MGERO23
    Geronomi (AMK), monimuotototeutus

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- hahmottaa kansainvälistä taloutta ja sen vaikutuksia sosiaali- ja terveysalalle
- tarkastella kestävän kehityksen toteutumiseen liittyviä keskeisiä haasteita
- jäsentää kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen liittyviä erilaisia lähestymistapoja
- ohjata maahan muuttaneita ihmisiä heille tyypillisissä pulmatilanteissa
- tarkastella terveyteen ja sosiaalisiin ongelmiin liittyviä haasteita niiden kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa kehyksissä
- hahmottaa globaalia terveystilannetta ja sen merkittävimpiä uhkatekijöitä

Sisältö

- kansainvälinen talous
- kestävä kehitys
- kulttuurien välinen vuorovaikutus
- maahan muuttaneiden kohtaamat tyypilliset ongelmatilanteet
- kulttuuriset näkökulmat terveyden ja sosiaalisten ongelmien tarkastelussa
- globaali terveystilanne ja siihen liittyvät uhkatekijät

Oppimateriaalit

Luennoitsijan tarjoamat materiaalit.

Opetusmenetelmät

Luennot, opetuskeskustelut, opintopäiväkirja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Luennot 18h, itsenäinen opiskelu 36h.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteerit, hyvä (3)

x

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty: Opiskelija osallistuu opintojakson tapaamisiin ja osoittaa osaamistavoitteissa esitetyn osaamisen niiden aikana ja/tai suorittamalla opintojaksoon mahdollisesti kuuluvat tehtävät hyväksytysti.

Hylätty: Opiskelija ei saavuta opintojakson osaamistavoitteita eikä pysty osoittamaan osaamistaan niissä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintopäiväkirja, aktiivisuus kontaktiopetuksessa.

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 29.03.2024

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Kari Jokiranta
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- hahmottaa kansainvälistä taloutta ja sen vaikutuksia sosiaali- ja terveysalalle
- tarkastella kestävän kehityksen toteutumiseen liittyviä keskeisiä haasteita
- jäsentää kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen liittyviä erilaisia lähestymistapoja
- ohjata maahan muuttaneita ihmisiä heille tyypillisissä pulmatilanteissa
- tarkastella terveyteen ja sosiaalisiin ongelmiin liittyviä haasteita niiden kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa kehyksissä
- hahmottaa globaalia terveystilannetta ja sen merkittävimpiä uhkatekijöitä

Sisältö

- kansainvälinen talous
- kestävä kehitys
- kulttuurien välinen vuorovaikutus
- maahan muuttaneiden kohtaamat tyypilliset ongelmatilanteet
- kulttuuriset näkökulmat terveyden ja sosiaalisten ongelmien tarkastelussa
- globaali terveystilanne ja siihen liittyvät uhkatekijät

Oppimateriaalit

Luennoitsijan tarjoamat materiaalit.

Opetusmenetelmät

Luennot, opetuskeskustelut, opintopäiväkirja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Luennot 18h, itsenäinen opiskelu 36h.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteerit, hyvä (3)

x

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty: Opiskelija osallistuu opintojakson tapaamisiin ja osoittaa osaamistavoitteissa esitetyn osaamisen niiden aikana ja/tai suorittamalla opintojaksoon mahdollisesti kuuluvat tehtävät hyväksytysti.

Hylätty: Opiskelija ei saavuta opintojakson osaamistavoitteita eikä pysty osoittamaan osaamistaan niissä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintopäiväkirja, aktiivisuus kontaktiopetuksessa.

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 27.10.2023

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 36

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pirita Hakoneva
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.

Sisältö

• sosialisaatio
• keskeiset kehitysteoriat
• varhainen vuorovaikutus
• perhe ja vanhemmuus
• lasten ja perheiden hyvinvointi
• läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
• lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
• elämänkulku
• lapsi- ja nuorisokulttuurit

Aika ja paikka

-

Oppimateriaalit

Opettajan esittämä materiaali opintojakson alussa.

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, luennot, itsenäinen opiskelu, ryhmätyöt, tunnilla tehtävät harjoitukset ja tehtävät Moodle-alustalla, mahdollinen vierailija/vierailu sekä kotitentti.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ilmoitetaan opintojakson alkaessa.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kontaktikurssi tai opinnollistaminen.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133 tuntia

Sisällön jaksotus

-

Lisätietoja opiskelijoille

-

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa tunnistaa ja nimetä lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä kasvuun ja sosialisaatioon. Opiskelija osaa kuvata elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija tunnistaa erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurin sekä erityisen tuen tarpeen vaikutuksia kasvussa ja sosialisaatiossa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa soveltaa kasvuun, sosialisaatioon ja lasten sekä perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä ja teorioita. Opiskelija osaa selittää kiintymyssuhteen merkityksen sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä esimerkkejä. Opiskelija osaa jäsentää ja arvioida vanhemmuuden, kiintymyssuhteen ja erityisen tuen merkitystä sosialisaatioprosessissa. Opiskelija osaa selittää erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurin sekä erityisen tuen tarpeen merkityksiä kasvussa ja sosialisaatiossa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa tarkastella kriittisesti ja ymmärtää lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen sekä erityisen tuen merkitystä sosialisaatioprosessissa. Opiskelija osaa esimerkein eritellä ja yleistää kasvuun ja sosialisaatioon liittyviä näkökulmia laaja-alaisesti yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa analysoiden vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta lapsiin, perheisiin, hyvinvointiin, sosialisaatioon ja erityisen tuen tarpeisiin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, tehtävät verkkoalustalla ja tentti. Muut arvioinnin perusteet esitellään opintojakson alussa.

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

30.10.2023 - 15.12.2023

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Virpi Nikkola
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.

Sisältö

• sosialisaatio
• keskeiset kehitysteoriat
• varhainen vuorovaikutus
• perhe ja vanhemmuus
• lasten ja perheiden hyvinvointi
• läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
• lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
• elämänkulku
• lapsi- ja nuorisokulttuurit

Oppimateriaalit

Opettajan esittämä materiaali opintojakson alussa.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, vierailija/vierailu ja ryhmätyöt sekä tentti.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kontaktikurssi tai opinnollistaminen.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133 tuntia

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa tunnistaa ja nimetä lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä kasvuun ja sosialisaatioon. Opiskelija osaa kuvata elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija tunnistaa erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurin sekä erityisen tuen tarpeen vaikutuksia kasvussa ja sosialisaatiossa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa soveltaa kasvuun, sosialisaatioon ja lasten sekä perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä ja teorioita. Opiskelija osaa selittää kiintymyssuhteen merkityksen sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä esimerkkejä. Opiskelija osaa jäsentää ja arvioida vanhemmuuden, kiintymyssuhteen ja erityisen tuen merkitystä sosialisaatioprosessissa. Opiskelija osaa selittää erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurin sekä erityisen tuen tarpeen merkityksiä kasvussa ja sosialisaatiossa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa tarkastella kriittisesti ja ymmärtää lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen sekä erityisen tuen merkitystä sosialisaatioprosessissa. Opiskelija osaa esimerkein eritellä ja yleistää kasvuun ja sosialisaatioon liittyviä näkökulmia laaja-alaisesti yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa analysoiden vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta lapsiin, perheisiin, hyvinvointiin, sosialisaatioon ja erityisen tuen tarpeisiin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, tehtävät verkkoalustalla ja tentti. Muut arvioinnin perusteet esitellään opintojakson alussa

Ilmoittautumisaika

09.01.2024 - 12.01.2024

Ajoitus

08.01.2024 - 23.03.2024

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pirita Hakoneva
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • SOS24A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.

Sisältö

• sosialisaatio
• keskeiset kehitysteoriat
• varhainen vuorovaikutus
• perhe ja vanhemmuus
• lasten ja perheiden hyvinvointi
• läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
• lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
• elämänkulku
• lapsi- ja nuorisokulttuurit

Oppimateriaalit

Opettajan esittämä materiaali opintojakson alussa.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, luennot, itsenäinen opiskelu, mahdollinen vierailija/vierailu ja ryhmätyöt sekä tentti.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kontaktikurssi tai opinnollistaminen.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op=135 tuntia

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa tunnistaa ja nimetä lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä kasvuun ja sosialisaatioon. Opiskelija osaa kuvata elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija tunnistaa erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurin sekä erityisen tuen tarpeen vaikutuksia kasvussa ja sosialisaatiossa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa soveltaa kasvuun, sosialisaatioon ja lasten sekä perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä ja teorioita. Opiskelija osaa selittää kiintymyssuhteen merkityksen sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä esimerkkejä. Opiskelija osaa jäsentää ja arvioida vanhemmuuden, kiintymyssuhteen ja erityisen tuen merkitystä sosialisaatioprosessissa. Opiskelija osaa selittää erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurin sekä erityisen tuen tarpeen merkityksiä kasvussa ja sosialisaatiossa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa tarkastella kriittisesti ja ymmärtää lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen sekä erityisen tuen merkitystä sosialisaatioprosessissa. Opiskelija osaa esimerkein eritellä ja yleistää kasvuun ja sosialisaatioon liittyviä näkökulmia laaja-alaisesti yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa analysoiden vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta lapsiin, perheisiin, hyvinvointiin, sosialisaatioon ja erityisen tuen tarpeisiin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, tehtävät verkkoalustalla ja tentti. Muut arvioinnin perusteet esitellään opintojakson alussa.

Ilmoittautumisaika

09.01.2024 - 12.01.2024

Ajoitus

04.03.2024 - 17.05.2024

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pirita Hakoneva
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • MSOS24K
    Sosionomi (AMK), Monimuotototeutus

Tavoitteet

Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.

Sisältö

• sosialisaatio
• keskeiset kehitysteoriat
• varhainen vuorovaikutus
• perhe ja vanhemmuus
• lasten ja perheiden hyvinvointi
• läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
• lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
• elämänkulku
• lapsi- ja nuorisokulttuurit

Opetusmenetelmät

Verkko-opetus ja kontaktiopetus:
Opetuksessa hyödynnetään ryhmän lähijaksoviikkoja 10 ja 15, jolloin opetus on lähiopetusta. Lähijaksojen ulkopuolella opetus on verkossa.
Opetusmenetelminä käytetään luentoja verkossa ja lähiopetuksessa, yksilö- pari- ja pienryhmätehtäviä tunneilla ja Moodle-alustalla sekä tenttiä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ilmoitetaan opintojakson alkaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = 135 tuntia.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa tunnistaa ja nimetä lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä kasvuun ja sosialisaatioon. Opiskelija osaa kuvata elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija tunnistaa erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurin sekä erityisen tuen tarpeen vaikutuksia kasvussa ja sosialisaatiossa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa soveltaa kasvuun, sosialisaatioon ja lasten sekä perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä ja teorioita. Opiskelija osaa selittää kiintymyssuhteen merkityksen sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä esimerkkejä. Opiskelija osaa jäsentää ja arvioida vanhemmuuden, kiintymyssuhteen ja erityisen tuen merkitystä sosialisaatioprosessissa. Opiskelija osaa selittää erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurin sekä erityisen tuen tarpeen merkityksiä kasvussa ja sosialisaatiossa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa tarkastella kriittisesti ja ymmärtää lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen sekä erityisen tuen merkitystä sosialisaatioprosessissa. Opiskelija osaa esimerkein eritellä ja yleistää kasvuun ja sosialisaatioon liittyviä näkökulmia laaja-alaisesti yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa analysoiden vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta lapsiin, perheisiin, hyvinvointiin, sosialisaatioon ja erityisen tuen tarpeisiin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu opintojaksolle osallistumiseen ja aktiivisuuteen, tehtävien tekemiseen ja tenttiin.

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 15.09.2023

Ajoitus

12.02.2024 - 28.03.2024

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

20 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pirita Hakoneva
Opiskelijaryhmät
  • AVOINAMK
    Avoin amk
  • SOPE23S
    Sosionomityön perusteet

Tavoitteet

Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.

Sisältö

• sosialisaatio
• keskeiset kehitysteoriat
• varhainen vuorovaikutus
• perhe ja vanhemmuus
• lasten ja perheiden hyvinvointi
• läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
• lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
• elämänkulku
• lapsi- ja nuorisokulttuurit

Opetusmenetelmät

Verkko-opetus
Opetusmenetelminä käytetään luentoja verkossa, moodle-materiaalit, yksilö- pari- ja pienryhmätehtäviä Moodle-alustalla sekä tenttiä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ilmoitetaan opintojakson alkaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = 135 tuntia.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa tunnistaa ja nimetä lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä kasvuun ja sosialisaatioon. Opiskelija osaa kuvata elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija tunnistaa erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurin sekä erityisen tuen tarpeen vaikutuksia kasvussa ja sosialisaatiossa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa soveltaa kasvuun, sosialisaatioon ja lasten sekä perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä ja teorioita. Opiskelija osaa selittää kiintymyssuhteen merkityksen sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä esimerkkejä. Opiskelija osaa jäsentää ja arvioida vanhemmuuden, kiintymyssuhteen ja erityisen tuen merkitystä sosialisaatioprosessissa. Opiskelija osaa selittää erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurin sekä erityisen tuen tarpeen merkityksiä kasvussa ja sosialisaatiossa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa tarkastella kriittisesti ja ymmärtää lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen sekä erityisen tuen merkitystä sosialisaatioprosessissa. Opiskelija osaa esimerkein eritellä ja yleistää kasvuun ja sosialisaatioon liittyviä näkökulmia laaja-alaisesti yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa analysoiden vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta lapsiin, perheisiin, hyvinvointiin, sosialisaatioon ja erityisen tuen tarpeisiin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu opintojaksolle osallistumiseen ja aktiivisuuteen, tehtävien tekemiseen ja tenttiin.

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

23.10.2023 - 31.12.2023

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 20

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pirita Hakoneva
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)
  • AVOINAMK
    Avoin amk

Tavoitteet

Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.

Sisältö

• sosialisaatio
• keskeiset kehitysteoriat
• varhainen vuorovaikutus
• perhe ja vanhemmuus
• lasten ja perheiden hyvinvointi
• läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
• lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
• elämänkulku
• lapsi- ja nuorisokulttuurit

Oppimateriaalit

Opettajan esittämä materiaali opintojakson alussa.

Opetusmenetelmät

Verkkototeutus, itsenäinen opiskelu, vierailija/vierailu ja ryhmätyöt sekä tentti.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kontaktikurssi tai opinnollistaminen.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133 tuntia

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa tunnistaa ja nimetä lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä kasvuun ja sosialisaatioon. Opiskelija osaa kuvata elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija tunnistaa erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurin sekä erityisen tuen tarpeen vaikutuksia kasvussa ja sosialisaatiossa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa soveltaa kasvuun, sosialisaatioon ja lasten sekä perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä ja teorioita. Opiskelija osaa selittää kiintymyssuhteen merkityksen sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä esimerkkejä. Opiskelija osaa jäsentää ja arvioida vanhemmuuden, kiintymyssuhteen ja erityisen tuen merkitystä sosialisaatioprosessissa. Opiskelija osaa selittää erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurin sekä erityisen tuen tarpeen merkityksiä kasvussa ja sosialisaatiossa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa tarkastella kriittisesti ja ymmärtää lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen sekä erityisen tuen merkitystä sosialisaatioprosessissa. Opiskelija osaa esimerkein eritellä ja yleistää kasvuun ja sosialisaatioon liittyviä näkökulmia laaja-alaisesti yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa analysoiden vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta lapsiin, perheisiin, hyvinvointiin, sosialisaatioon ja erityisen tuen tarpeisiin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, tehtävät verkkoalustalla ja tentti. Muut arvioinnin perusteet esitellään opintojakson alussa

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 10.09.2023

Ajoitus

11.12.2023 - 31.05.2024

Laajuus

10 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

18 - 24

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Tiina Kohtamäki
Opiskelijaryhmät
  • KOTA23
    Kohtaamistaide
  • VVO
    VVO-ryhmä Peppiä varten

Tavoitteet

Opiskelija osaa suunnitella, ohjata ja arvioida Kohtaamistaiteen toimintaa terveys-, sosiaali- ja kasvatusalan arjessa. Hän osaa luovasti toteuttaa Kohtaamistaiteen periaatteiden mukaisia kuvataideryhmiä sekä hallitsee Kohtaamistaiteen taidetyöskentelyjen menetelmiä ja taidetyöskentelyn ohjaamista. Hän tunnistaa jatko-osaamistarpeensa ja täydentää osaamistaan.

Sisältö

- Kohtaamistaiteeseen liittyvien käsitteiden ja ilmiöiden huomioiminen kohderyhmien näkökulmasta ryhmän suunnittelussa ja ohjaamisessa
- erilaisten työmenetelmien hyödyntäminen tavoitteellisesti ja perustellen Kohtaamistaiteen taidetuokioissa
- oman oppimisprosessin monipuolinen analysointi ja reflektointi
- tiedonhankinnan syventäminen Kohtaamistaiteesta ja Clinical Artista

Oppimateriaalit

Pusa, Tiina (toim.) 2014. Kohtaamistaide. Käsikirja ohjaajalle. Laurea Julkaisut 22. Vantaa: Hansaprint.
Opinnäytetyöt Kohtaamistaiteesta Theseuksesta
Muu opintojakson aikana annettu materiaali

Opetusmenetelmät

Erilaiset yksilö-, pari- ja ryhmätehtävät, toiminnalliset harjoitukset ja itsenäinen opiskelu. Oman ryhmän ohjausharjoittelu, joka pitää sisällään prosessin suunnittelun, ohjaamisen ja arvioinnin.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso sisältää työelämäyhteistyönä suoritettavan Kohtaamistaiteen ohjausprosessin suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin (8 ryhmäkertaa)

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Toteutus yksilö- ja ryhmämuotoisena työskentelynä sisältäen kontaktiopetusta, oppimistehtäviä ja itsenäistä työskentelyä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Koulutus sisältää sekä kontaktiopetusta 36h, että itsenäistä ja parityöskentelyä.
Koulutuksen aikana suunnitellaan, ohjataan ja arvioidaan parin kanssa 8 ryhmäkerran Kohtaamistaiteen ryhmäprosessi työelämässä.

realization.localizedApproveRejectDescription

Kontaktipäiviin osallistuminen ja tehtävien suorittaminen.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteerit, hyvä (3)

x

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija
- on hahmottanut ja kykenee jäsentämään teoreettisesti Kohtaamistaiteeseen liittyviä käsitteitä ja ilmiöitä kohderyhmänsä näkökulmasta ryhmän suunnittelussa ja ohjaamisessa
- hyödyntää tavoitteellisesti ja perustellen erilaisia työmenetelmiä Kohtaamistaiteen taidetuokioissa
- kuvaa oman oppimisprosessinsa monipuolisesti analysoiden ja reflektoiden
- etsii tietoa Kohtaamistaiteesta ja Clinical Artista syventääkseen ja laajentaakseen osaamistaan

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi koostuu seuraavista osioista: tuntityöskentely, harjoitukset ja tehtävät. Kurssi arvioidaan asteikolla hyväksytty /hylätty.

Hyväksytty
Opiskelija
- hahmottanut ja teoreettisesti jäsentää Kohtaamistaiteeseen liittyviä käsitteitä ja ilmiöitä kohderyhmänsä näkökulmasta ryhmän suunnittelussa ja ohjaamisessa
- hyödyntää tavoitteellisesti ja perustellen erilaisia työmenetelmiä Kohtaamistaiteen taidetuokioissa
- oman oppimisprosessin kuvaaminen monipuolisesti analysoiden ja reflektoiden
- etsii tietoa Kohtaamistaiteesta ja Clinical Artista syventääkseen ja laajentaakseen osaamistaan

Hylätty
Opiskelijan suorituksessa puutteita ja tavoitteet ei täyty

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 10.09.2023

Ajoitus

28.09.2023 - 05.12.2023

Laajuus

5 op

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Tiina Kohtamäki
Opiskelijaryhmät
  • VVO
    VVO-ryhmä Peppiä varten

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot kohtaamistaiteen historiasta, filosofiasta ja toimintaympäristöistä. Hän tunnistaa kohtaamistaiteen periaatteet, joita ovat kohtaaminen, arvostus, moniaistisuus, struktuuri, vaiheittaisuus ja valintojen teko. Opiskelijalla on valmius kunnioittaa jokaisen ihmisen itseilmaisun ja taidetyöskentelyn merkityksellisyyttä ja iloa. Hänellä on valmiudet hyödyntää kohtaamistaiteessa jaettuja kokemuksia oman ammatillisen kehittymisensä tukena.

Sisältö

- kohtaamistaiteen historia, filosofia ja toimintaympäristöt
- kohtaamistaiteen periaatteet
- kuvataiteet kohtaamistaiteen työmenetelmänä

Oppimateriaalit

Seuraavat artikkelit julkaisusta: Pusa, Tiina (toim.) 2014. Kohtaamistaide. Käsikirja ohjaajalle. Laurea Julkaisut 22. Vantaa: Hansaprint.
Rankanen & Pusa: Taideterapia ja Kohtaamistaide Suomessa; ss. 10-15
Ahos & Kahelin: Moniammatillisuus Kohtaamistaiteessa; ss. 30-33
Artikkeli: Pusa, Tiina & Oshiro, Taizo: Cherry blossoms and beets – Development on the Encounter Art in Finnish-Japanese co-operation
Omavalintainen opinnäytetyö Theseuksesta
Kohtamäki, Tiina 2022: Kohtaamistaide®- kohtaamisia taiteen avulla. Kasvatus. https://www.theseus.fi/handle/10024/781041

Opetusmenetelmät

Erilaiset yksilö-, pari- ja ryhmätehtävät, toiminnalliset harjoitukset, kokemuksellinen oppiminen, luennot, itsenäinen opiskelu

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojakso ei sisällä harjoittelua

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Toteutus yksilö- ja ryhmämuotoisena työskentelynä sisältäen kontaktiopetusta, oppimistehtäviä ja itsenäistä työskentelyä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

130 tuntia, josta
- luennot 36 tuntia
- harjoitukset 44 tuntia
- itsenäinen opiskelu 50 tuntia

Sisällön jaksotus

- Kohtaamistaiteen historia, filosofia ja toimintaympäristöt
- Kohtaamistaiteen periaatteisiin perehtyminen omakohtaisen tekemisen ja artikkeleiden kautta
- Kohtaamistaiteen työmenetelmät kuvataiteen eri menetelmiä käyttäen
- Oma oppiminen ja ryhmäreflektointi

Lisätietoja opiskelijoille

Kohtaamistaide® on ryhmämuotoista kuvataidetoimintaa erilaisissa sosiaali-, terveys-, kasavatus ja kulttuurialan toimintaympäristöissä. Kohtaamistaiteessa ihminen nähdään yhteisönsä jäsenenä ja toiminnassa korostuu kaikkien aistien käyttäminen.

Kohtaamistaiteen perusteet - opintojakson suorittamisen jälkeen opintoja voi jatkaa 10 op laajuisella opintojaksolla. Opintojaksot yhdessä antavat Kohtaamistaiteen ohjaaja -pätevyyden. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa järjestetään syksyllä 2023 Kohtaamistaiteen perusteet -opintojakso ja lukuvuonna 2023-2024 ohjaamisen-opintojakso, joka antaa Kohtaamistaideohjaajan® osaamisen ja oikeudet (5+10 op).

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteerit, hyvä (3)

x

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tuntee Kohtaamistaiteen historiaa, filosofiaa ja toimintaympäristöt. Hän tuntee Kohtaamistaiteen periaatteet käytännössä ja teoriassa. Opiskelijalla on kokemuksia taidetyöskentelystä ja hän kykenee reflektoimaan omaa ja ryhmän prosessia.
- Tuntityöskentely, harjoitukset ja tehtävät. Lopputehtävän tuottaminen

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty/Hylätty
Tuntityöskentely, harjoitukset ja tehtävät. Lopputehtävän tuottaminen.

Lisätiedot

Kohtaamistaide on ryhmämuotoista kuvataidetoimintaa erilaisissa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan toimintaympäristöissä. Kohtaamistaiteessa ihminen nähdään yhteisönsä jäsenenä ja toiminnassa korostuu kaikkien aistien käyttäminen. Tekeminen on porrastettu niin, että kokematonkin tekijä pääsee nauttimaan taiteen tekemisen esteettisestä lumosta ja teoksensa arvostavasta katselusta yhdessä vertaisryhmän kanssa. Kohtaamistaide pohjautuu japanilaiseen Clinical Art -menetelmään.

Kohtaamistaiteen perusteet - opintojakson suorittamisen jälkeen opintoja jatketaan10 op laajuisella opintojaksolla. Opintojaksot yhdessä antavat Kohtaamistaiteen ohjaaja -pätevyyden.

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 20.10.2023

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 25

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Marja-Liisa Saariaho
Opiskelijaryhmät
  • SOS20B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20C
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa, milloin kommunikaation apuvälineitä tarvitaan eri asiakasryhmien kanssa tapahtuvassa kommunikaatiossa, esimerkiksi kehitysviivästymät, toimintakyvyn ongelmat kommunikaation alueella, puutteellisen kielitaidon aiheuttamat kommunikaatio-ongelmat. Opiskelija tuntee yleisimmät puhetta korvaavan kommunikoinnin (ACC) menetelmät, kuten tukiviittomat, kuvien käyttö, kommunikaatio esineiden avulla, kirjoittamalla ja elekielellä. Opiskelija tunnistaa yleisimpiä kommunikaation apuvälineitä toimiessaan eri asiakasryhmien parissa. Hänellä on taito tunnistaa kommunikaation apuvälineiden kehittämistarvetta asiakkaan kanssa toimiessaan ja edistää vaihtoehtoisten kommunikaatiomuotojen kehittämistä moniammatillisessa yhteistyössä.

Sisältö

- kommunikaatiovaikeuksien yleisimmät syyt
- tukiviittomien perusteet ja käyttö
- kuvallisen kommunikaation apuvälineet ja niiden käyttö
- esineiden käyttö kommunikoinnissa
- kirjoittaminen kommunikoinnin tukena
- kommunikaatio-ohjelmat
- kommunikaation apuvälineiden käyttöön ohjaaminen

Oppimateriaalit

- Huuhtanen,K. (toim.) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. 2012. Kehitysvammaliitto. Solver palvelut Oy. Kouvola.
- Hämäläinen , P. & Haapala,M. Sosiaalinen kommunikaatio - taitojen kartoittaminen ja kuntoutus, ss. 181-244. Teoksessa Timonen, T. & Hämäläinen Pirita (toim.) Autismin kirjon kuntoutusmenetelmät. 2019. PS-Kustannus.
- Pihlaja, P. & Viitala R. (toim.) Varhaiserityiskasvatus. 2018. ss. 183-221, ss. 287-363. PS-Kustannus.
- Savikuja, T. & Puustjärvi, A. (toim.) NEPSY-opas, Tukea neuropsykiatrisiin haasteisiin. 2022. ss. 15-82, ss. 129-165, ss.167-174
- Trygg B.H., Graafinen kommunikointi. Esineet, kuvat ja symbolit puhetta tukevassa ja korvaavassa kommunikoinnissa. 2010. Kehitysvammaliitto. Solver palvelut Oy. Kouvola.
- Papunetin sivusto, http://papunet.net/
- Muu materiaali ilmoitetaan opetuksen alussa.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, essee.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Asiantuntijavierailut, yhteistyö työelämän kanssa.Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

80 h
- mistä lähiopetusta: 28h
- itsenäistä työskentelyä: 52h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää kommunikaatiovaikeuksien yleisimmät syyt. Opiskelija osaa tunnistaa eri asiakasryhmien kanssa käytettävät kommunikaation apuvälineet. Hän osaa ohjatusti käyttää erilaisia kommunikaatiomenetelmiä eri asiakasryhmien kanssa. Opiskelija osaa ohjatusti soveltaa oppimaansa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija hallitsee kommunikaatiovaikeuksien yleisimmät syyt ja osaa joidenkin kommunikaation apuvälineiden käytön asiakkaiden kanssa, joilla on kommunikaatiovaikeuksia. Opiskelija osaa havainnoida asiakkaiden tarpeet käyttäessään eri kommunikaatiomenetelmiä. Opiskelija osaa toimia ammatillisesti käyttäessään eri kommunikaatiomenetelmiä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa käytäntöön.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee monipuolisesti yleisimpien kommunikaation apuvälineiden käytön eri asiakasryhmien kanssa tapahtuvassa kommunikaatiossa. Opiskelija osaa arvioida eri kommunikaation apuvälineiden soveltuvuutta eri asiakasryhmien kanssa tehtävässä sosiaalialan työssä. Hän tunnistaa asiakkaan kommunikaation apuvälineiden kehittämistarpeet ja osaa edistää vaihtoehtoisten kommunikaatiomuotojen kehittämistä moniammatillisessa yhteistyössä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa käytäntöön.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

28.08.2023 - 15.12.2023

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Hilkka Latva-Somppi
  • Tiina Välimäki
  • Leena Elenius
  • Pirjo Takala
  • Elina Kangasluoma
  • Milka Volanto
  • Kari Jokiranta
Opiskelijaryhmät
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa
- toimia ammattikorkeakoulussa
- kehittää omia oppimis- ja opiskelutaitojaan
- hyödyntää monipuolisesti eri oppimisympäristöjä
- tutustua omaan opiskelualaansa ja työmahdollisuuksiin alalla (ml. kansainvälisyys)
- suunnitella omia opintojaan omien uratoiveidensa näkökulmasta

Sisältö

Korkeakouluopiskelu:
- opintojen rakenne ja opintojen suorittamisen eri mahdollisuudet (ml. kansainvälisyys)
- korkeakouluopiskelua ohjaavat säädökset, opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet, SeAMKin toimintaperiaatteet ja säännöt
- opiskelijajärjestön toiminta sekä palvelut
- opiskelu- ja oppimistaidot sekä itsetuntemus sekä niissä kehittyminen
- hyvinvointipalvelut SeAMKissa

Urasuunnittelu:
- oman alan tarjoamat työmahdollisuudet, sidosryhmiin tutustuminen, alan kansainvälinen toimintaympäristö
- jatko-opintomahdollisuudet ja urasuunnittelu

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty
• Osaa tunnistaa ja löytää SeAMKin opiskelua ohjaavat säännökset ja periaatteet. Osaa käyttää SeAMKin keskeisiä sähköisiä välineitä ja löytää Intrasta oman opiskelun kannalta tarpeellisia tietoja. Tunnistaa oman oppimistyylinsä ja löytää keinoja sen kehittämiseksi. Tunnistaa oman alansa uramahdollisuuksia.
• Tuntee oman opetussuunnitelmansa ja osaa tulkita sitä opintojen suunnittelussaan

Hylätty
• Ei tunnista ja löydä SeAMKin opiskelua ohjaavia säännöksiä ja periaatteita. Ei osaa käyttää SeAMKin sähköisiä välineitä ja Intraa opiskelun tukena. Ei tunnista omaa oppimistyyliään eikä löydä keinoja sen kehittämiseksi. Ei osaa määritellä oman alansa uramahdollisuuksia.
• Ei tunne omaa opetussuunnitelmaansa.

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

28.08.2023 - 15.12.2023

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Hilkka Latva-Somppi
  • Tiina Välimäki
  • Pirita Hakoneva
  • Leena Elenius
  • Pirjo Takala
  • Elina Kangasluoma
  • Kari Jokiranta
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa
- toimia ammattikorkeakoulussa
- kehittää omia oppimis- ja opiskelutaitojaan
- hyödyntää monipuolisesti eri oppimisympäristöjä
- tutustua omaan opiskelualaansa ja työmahdollisuuksiin alalla (ml. kansainvälisyys)
- suunnitella omia opintojaan omien uratoiveidensa näkökulmasta

Sisältö

Korkeakouluopiskelu:
- opintojen rakenne ja opintojen suorittamisen eri mahdollisuudet (ml. kansainvälisyys)
- korkeakouluopiskelua ohjaavat säädökset, opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet, SeAMKin toimintaperiaatteet ja säännöt
- opiskelijajärjestön toiminta sekä palvelut
- opiskelu- ja oppimistaidot sekä itsetuntemus sekä niissä kehittyminen
- hyvinvointipalvelut SeAMKissa

Urasuunnittelu:
- oman alan tarjoamat työmahdollisuudet, sidosryhmiin tutustuminen, alan kansainvälinen toimintaympäristö
- jatko-opintomahdollisuudet ja urasuunnittelu

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty
• Osaa tunnistaa ja löytää SeAMKin opiskelua ohjaavat säännökset ja periaatteet. Osaa käyttää SeAMKin keskeisiä sähköisiä välineitä ja löytää Intrasta oman opiskelun kannalta tarpeellisia tietoja. Tunnistaa oman oppimistyylinsä ja löytää keinoja sen kehittämiseksi. Tunnistaa oman alansa uramahdollisuuksia.
• Tuntee oman opetussuunnitelmansa ja osaa tulkita sitä opintojen suunnittelussaan

Hylätty
• Ei tunnista ja löydä SeAMKin opiskelua ohjaavia säännöksiä ja periaatteita. Ei osaa käyttää SeAMKin sähköisiä välineitä ja Intraa opiskelun tukena. Ei tunnista omaa oppimistyyliään eikä löydä keinoja sen kehittämiseksi. Ei osaa määritellä oman alansa uramahdollisuuksia.
• Ei tunne omaa opetussuunnitelmaansa.

Ilmoittautumisaika

08.01.2024 - 12.01.2024

Ajoitus

01.01.2024 - 31.07.2024

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Hilkka Latva-Somppi
  • Tiina Välimäki
  • Leena Elenius
  • Pirjo Takala
  • Annukka Haapa-aho
  • Elina Kangasluoma
  • Kari Jokiranta
Opiskelijaryhmät
  • SOS24A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa
- toimia ammattikorkeakoulussa
- kehittää omia oppimis- ja opiskelutaitojaan
- hyödyntää monipuolisesti eri oppimisympäristöjä
- tutustua omaan opiskelualaansa ja työmahdollisuuksiin alalla (ml. kansainvälisyys)
- suunnitella omia opintojaan omien uratoiveidensa näkökulmasta

Sisältö

Korkeakouluopiskelu:
- opintojen rakenne ja opintojen suorittamisen eri mahdollisuudet (ml. kansainvälisyys)
- korkeakouluopiskelua ohjaavat säädökset, opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet, SeAMKin toimintaperiaatteet ja säännöt
- opiskelijajärjestön toiminta sekä palvelut
- opiskelu- ja oppimistaidot sekä itsetuntemus sekä niissä kehittyminen
- hyvinvointipalvelut SeAMKissa

Urasuunnittelu:
- oman alan tarjoamat työmahdollisuudet, sidosryhmiin tutustuminen, alan kansainvälinen toimintaympäristö
- jatko-opintomahdollisuudet ja urasuunnittelu

Oppimateriaalit

Moodlessa oleva materiaali.

Opetusmenetelmät

Luennot, itsenäiset tehtävät

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

54h, josta osa lähiopetusta ja osa itsenäistä työskentelyä.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty
• Osaa tunnistaa ja löytää SeAMKin opiskelua ohjaavat säännökset ja periaatteet. Osaa käyttää SeAMKin keskeisiä sähköisiä välineitä ja löytää Intrasta oman opiskelun kannalta tarpeellisia tietoja. Tunnistaa oman oppimistyylinsä ja löytää keinoja sen kehittämiseksi. Tunnistaa oman alansa uramahdollisuuksia.
• Tuntee oman opetussuunnitelmansa ja osaa tulkita sitä opintojen suunnittelussaan

Hylätty
• Ei tunnista ja löydä SeAMKin opiskelua ohjaavia säännöksiä ja periaatteita. Ei osaa käyttää SeAMKin sähköisiä välineitä ja Intraa opiskelun tukena. Ei tunnista omaa oppimistyyliään eikä löydä keinoja sen kehittämiseksi. Ei osaa määritellä oman alansa uramahdollisuuksia.
• Ei tunne omaa opetussuunnitelmaansa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty / hylätty

Ilmoittautumisaika

08.01.2024 - 12.01.2024

Ajoitus

08.01.2024 - 31.05.2024

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Anu Aalto
  • Hilkka Latva-Somppi
  • Tiina Välimäki
  • Leena Elenius
  • Pirjo Takala
  • Elina Kangasluoma
  • Kari Jokiranta
Opiskelijaryhmät
  • MSOS24K
    Sosionomi (AMK), Monimuotototeutus

Tavoitteet

Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa
- toimia ammattikorkeakoulussa
- kehittää omia oppimis- ja opiskelutaitojaan
- hyödyntää monipuolisesti eri oppimisympäristöjä
- tutustua omaan opiskelualaansa ja työmahdollisuuksiin alalla (ml. kansainvälisyys)
- suunnitella omia opintojaan omien uratoiveidensa näkökulmasta

Sisältö

Korkeakouluopiskelu:
- opintojen rakenne ja opintojen suorittamisen eri mahdollisuudet (ml. kansainvälisyys)
- korkeakouluopiskelua ohjaavat säädökset, opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet, SeAMKin toimintaperiaatteet ja säännöt
- opiskelijajärjestön toiminta sekä palvelut
- opiskelu- ja oppimistaidot sekä itsetuntemus sekä niissä kehittyminen
- hyvinvointipalvelut SeAMKissa

Urasuunnittelu:
- oman alan tarjoamat työmahdollisuudet, sidosryhmiin tutustuminen, alan kansainvälinen toimintaympäristö
- jatko-opintomahdollisuudet ja urasuunnittelu

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty
• Osaa tunnistaa ja löytää SeAMKin opiskelua ohjaavat säännökset ja periaatteet. Osaa käyttää SeAMKin keskeisiä sähköisiä välineitä ja löytää Intrasta oman opiskelun kannalta tarpeellisia tietoja. Tunnistaa oman oppimistyylinsä ja löytää keinoja sen kehittämiseksi. Tunnistaa oman alansa uramahdollisuuksia.
• Tuntee oman opetussuunnitelmansa ja osaa tulkita sitä opintojen suunnittelussaan

Hylätty
• Ei tunnista ja löydä SeAMKin opiskelua ohjaavia säännöksiä ja periaatteita. Ei osaa käyttää SeAMKin sähköisiä välineitä ja Intraa opiskelun tukena. Ei tunnista omaa oppimistyyliään eikä löydä keinoja sen kehittämiseksi. Ei osaa määritellä oman alansa uramahdollisuuksia.
• Ei tunne omaa opetussuunnitelmaansa.

Ajoitus

30.09.2023 - 15.04.2024

Laajuus

2 op

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Frami

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Insinööri (AMK), Rakennustekniikka
  • Tradenomi (AMK), Kirjasto- ja tietopalveluala
  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Rakennusmestari (AMK), Rakennustekniikka
  • Tradenomi (AMK), Liiketalous
  • Sosionomi (AMK)
  • Restonomi (AMK)
  • Tradenomi (AMK), Pk-yrittäjyys
  • Agrologi (AMK)
  • Insinööri (AMK), Tietotekniikka
  • Insinööri (AMK), Automaatiotekniikka
  • Kulttuurituottaja (AMK)
  • Insinööri (AMK), Bio- ja elintarviketekniikka
  • Fysioterapeutti (AMK)
  • Insinööri (AMK), Konetekniikka
  • Geronomi (AMK)
Opettaja
  • Tiina Hietala

Tavoitteet

Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa
- toimia ammattikorkeakoulussa
- kehittää omia oppimis- ja opiskelutaitojaan
- hyödyntää monipuolisesti eri oppimisympäristöjä
- tutustua omaan opiskelualaansa ja työmahdollisuuksiin alalla (ml. kansainvälisyys)
- suunnitella omia opintojaan omien uratoiveidensa näkökulmasta

Sisältö

Korkeakouluopiskelu:
- opintojen rakenne ja opintojen suorittamisen eri mahdollisuudet (ml. kansainvälisyys)
- korkeakouluopiskelua ohjaavat säädökset, opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet, SeAMKin toimintaperiaatteet ja säännöt
- opiskelijajärjestön toiminta sekä palvelut
- opiskelu- ja oppimistaidot sekä itsetuntemus sekä niissä kehittyminen
- hyvinvointipalvelut SeAMKissa

Urasuunnittelu:
- oman alan tarjoamat työmahdollisuudet, sidosryhmiin tutustuminen, alan kansainvälinen toimintaympäristö
- jatko-opintomahdollisuudet ja urasuunnittelu

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty
• Osaa tunnistaa ja löytää SeAMKin opiskelua ohjaavat säännökset ja periaatteet. Osaa käyttää SeAMKin keskeisiä sähköisiä välineitä ja löytää Intrasta oman opiskelun kannalta tarpeellisia tietoja. Tunnistaa oman oppimistyylinsä ja löytää keinoja sen kehittämiseksi. Tunnistaa oman alansa uramahdollisuuksia.
• Tuntee oman opetussuunnitelmansa ja osaa tulkita sitä opintojen suunnittelussaan

Hylätty
• Ei tunnista ja löydä SeAMKin opiskelua ohjaavia säännöksiä ja periaatteita. Ei osaa käyttää SeAMKin sähköisiä välineitä ja Intraa opiskelun tukena. Ei tunnista omaa oppimistyyliään eikä löydä keinoja sen kehittämiseksi. Ei osaa määritellä oman alansa uramahdollisuuksia.
• Ei tunne omaa opetussuunnitelmaansa.

Ilmoittautumisaika

15.12.2023 - 21.04.2024

Ajoitus

08.01.2024 - 31.05.2024

Laajuus

2 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Frami

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Insinööri (AMK), Rakennustekniikka
  • Tradenomi (AMK), Kirjasto- ja tietopalveluala
  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Rakennusmestari (AMK), Rakennustekniikka
  • Tradenomi (AMK), Liiketalous
  • Sosionomi (AMK)
  • Restonomi (AMK)
  • Tradenomi (AMK), Pk-yrittäjyys
  • Agrologi (AMK)
  • Insinööri (AMK), Tietotekniikka
  • Insinööri (AMK), Automaatiotekniikka
  • Kulttuurituottaja (AMK)
  • Insinööri (AMK), Bio- ja elintarviketekniikka
  • Fysioterapeutti (AMK)
  • Insinööri (AMK), Konetekniikka
  • Geronomi (AMK)
Opettaja
  • Johanna Koivula

Tavoitteet

Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa
- toimia ammattikorkeakoulussa
- kehittää omia oppimis- ja opiskelutaitojaan
- hyödyntää monipuolisesti eri oppimisympäristöjä
- tutustua omaan opiskelualaansa ja työmahdollisuuksiin alalla (ml. kansainvälisyys)
- suunnitella omia opintojaan omien uratoiveidensa näkökulmasta

Sisältö

Korkeakouluopiskelu:
- opintojen rakenne ja opintojen suorittamisen eri mahdollisuudet (ml. kansainvälisyys)
- korkeakouluopiskelua ohjaavat säädökset, opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet, SeAMKin toimintaperiaatteet ja säännöt
- opiskelijajärjestön toiminta sekä palvelut
- opiskelu- ja oppimistaidot sekä itsetuntemus sekä niissä kehittyminen
- hyvinvointipalvelut SeAMKissa

Urasuunnittelu:
- oman alan tarjoamat työmahdollisuudet, sidosryhmiin tutustuminen, alan kansainvälinen toimintaympäristö
- jatko-opintomahdollisuudet ja urasuunnittelu

Oppimateriaalit

Opettajan jakama materiaali moodlessa

Opetusmenetelmät

Verkkokurssi
Itsenäisesti suoritettavat tehtävät moodlessa

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Yhteensä n. 54 h itsenäistä työskentelyä

realization.localizedApproveRejectDescription

Hyväksytty
• Osaa tunnistaa ja löytää SeAMKin opiskelua ohjaavat säännökset ja periaatteet. Osaa käyttää SeAMKin keskeisiä sähköisiä välineitä ja löytää Intrasta oman opiskelun kannalta tarpeellisia tietoja. Tunnistaa oman oppimistyylinsä ja löytää keinoja sen kehittämiseksi. Tunnistaa oman alansa uramahdollisuuksia.
• Tuntee oman opetussuunnitelmansa ja osaa tulkita sitä opintojen suunnittelussaan

Hylätty
• Ei tunnista ja löydä SeAMKin opiskelua ohjaavia säännöksiä ja periaatteita. Ei osaa käyttää SeAMKin sähköisiä välineitä ja Intraa opiskelun tukena. Ei tunnista omaa oppimistyyliään eikä löydä keinoja sen kehittämiseksi. Ei osaa määritellä oman alansa uramahdollisuuksia.
• Ei tunne omaa opetussuunnitelmaansa.

Lisätietoja opiskelijoille

Opettaja lähettää opintojakson aloitusviestin, jossa moodlen tiedot SeAMKin sähköpostiin kerran viikossa uusille ilmoittautuneille.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty
• Osaa tunnistaa ja löytää SeAMKin opiskelua ohjaavat säännökset ja periaatteet. Osaa käyttää SeAMKin keskeisiä sähköisiä välineitä ja löytää Intrasta oman opiskelun kannalta tarpeellisia tietoja. Tunnistaa oman oppimistyylinsä ja löytää keinoja sen kehittämiseksi. Tunnistaa oman alansa uramahdollisuuksia.
• Tuntee oman opetussuunnitelmansa ja osaa tulkita sitä opintojen suunnittelussaan

Hylätty
• Ei tunnista ja löydä SeAMKin opiskelua ohjaavia säännöksiä ja periaatteita. Ei osaa käyttää SeAMKin sähköisiä välineitä ja Intraa opiskelun tukena. Ei tunnista omaa oppimistyyliään eikä löydä keinoja sen kehittämiseksi. Ei osaa määritellä oman alansa uramahdollisuuksia.
• Ei tunne omaa opetussuunnitelmaansa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson kaikkien tehtävien palauttaminen hyväksytysti arviointikriteerien mukaisesti.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 22.10.2023

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

1 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 38

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tarkastella yksilöjen, yhteisöjen ja yhteiskuntien suhteita globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Hän osaa kuvata kulttuurin ja elämäntavan keskeisiä merkityksiä ihmisen identiteetin rakentumiselle. Opiskelija osaa selittää monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet. Hän osaa kuvata ja selittää vähemmistöjen ja enemmistöjen suhteita, globaalia muuttoliikettä ja sen taustalla olevia ekososiaalisia ja taloudellisia tekijöitä sekä erityisesti pakolaisuutta yleisenä ilmiönä ja yksittäisen ihmisen kokemuksena. Opiskelija osaa kuvata maahanmuuttoon liittyvää syrjintää, ennakkoluuloja ja rasismia sekä tunnistaa tekijöitä niiden taustalla. Hän osaa tarkastella omaa kansallista ja etnistä identiteettiään ja omia valmiuksiaan kohdata kulttuurista ja sosiaalista moninaisuutta. Hän löytää itsenäisesti edellä oleviin käsitteisiin liittyvää tietoa ja osaa arvioida sen luotettavuutta. Opiskelija kehittää kykyä reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisissa ja globaaleissa yhteisöissä.

Sisältö

- etninen, kulttuurinen ja sosiaalinen moninaisuus, kulttuurierot, enemmistöt ja vähemmistöt
- globaali muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus
- kultuuriin sopeutuminen, kotoutuminen
- kansallinen ja etninen identiteetti, stereotypiat ja ennakkoluulot, rasismi
- vähemmistöaseman tai maahanmuuton vaikutus identiteettiin
- monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuurinen sensitiivisyys
- kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden jäsennyksiä

Oppimateriaalit

Castaneda, A. E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S., Santalahti, P. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-100-3.

Kääriälä, A., Keski-Säntti, M., Aaltonen, M., Haikkola, L., Huotari, T., Ilmakunnas, I., Juutinen, A., Kiilakoski, T., Merikukka, M., Pekkarinen, E., Rask, S., Ristikari, T., Salo, J. & Gissler, M. 2020. Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä. Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 15/2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-582-7.

Saukkonen, P. 2020. Vimmainen maailma. Kirjoituksia muuttoliikkeestä, monikulttuurisuudesta ja nationalismista. Julkaisuja 35, 2020. Helsinki: Siirtolaisuusinstituutti. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/03/j-35-isbn-978-952-7167-93-9-vimmainen-maailma.pdf.

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, etäopetus, itsenäinen opiskelu Moodlealustalla, oppimistehtävä

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108h: Lähiopetus, yksi etäluento, itsenäinen opiskelu Moodlealustalla, oppimistehtävä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön. Opiskelija osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa.

Opiskelija löytää keskeisiin käsitteisiin liittyvää ajankohtaista tietoa. Hän osaa muodostaa oman perustellun näkemyksen aihealueen kysymyksistä. Opiskelija osaa kuvata eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia.
Opiskelija osaa kuvata omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä konkreettisen tavoitteen oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa käyttää soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija löytää ajankohtaista ja luotettavaa tietoa keskeisistä käsitteistä ja hyödyntää niitä omien näkemysten esittämisessä. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella konkreettisia tavoitteita oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi monipuolisesti perustellen.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunnistaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön. Opiskelija osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa.

Opiskelija löytää keskeisiin käsitteisiin liittyvää ajankohtaista tietoa. Hän osaa muodostaa oman perustellun näkemyksen aihealueen kysymyksistä. Opiskelija osaa kuvata eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia.
Opiskelija osaa kuvata omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä konkreettisen tavoitteen oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa käyttää soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija löytää ajankohtaista ja luotettavaa tietoa keskeisistä käsitteistä ja hyödyntää niitä omien näkemysten esittämisessä. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella konkreettisia tavoitteita oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi monipuolisesti perustellen.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 20.10.2023

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

1 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Anu Aalto
Opiskelijaryhmät
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tarkastella yksilöjen, yhteisöjen ja yhteiskuntien suhteita globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Hän osaa kuvata kulttuurin ja elämäntavan keskeisiä merkityksiä ihmisen identiteetin rakentumiselle. Opiskelija osaa selittää monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet. Hän osaa kuvata ja selittää vähemmistöjen ja enemmistöjen suhteita, globaalia muuttoliikettä ja sen taustalla olevia ekososiaalisia ja taloudellisia tekijöitä sekä erityisesti pakolaisuutta yleisenä ilmiönä ja yksittäisen ihmisen kokemuksena. Opiskelija osaa kuvata maahanmuuttoon liittyvää syrjintää, ennakkoluuloja ja rasismia sekä tunnistaa tekijöitä niiden taustalla. Hän osaa tarkastella omaa kansallista ja etnistä identiteettiään ja omia valmiuksiaan kohdata kulttuurista ja sosiaalista moninaisuutta. Hän löytää itsenäisesti edellä oleviin käsitteisiin liittyvää tietoa ja osaa arvioida sen luotettavuutta. Opiskelija kehittää kykyä reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisissa ja globaaleissa yhteisöissä.

Sisältö

- etninen, kulttuurinen ja sosiaalinen moninaisuus, kulttuurierot, enemmistöt ja vähemmistöt
- globaali muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus
- kultuuriin sopeutuminen, kotoutuminen
- kansallinen ja etninen identiteetti, stereotypiat ja ennakkoluulot, rasismi
- vähemmistöaseman tai maahanmuuton vaikutus identiteettiin
- monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuurinen sensitiivisyys
- kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden jäsennyksiä

Oppimateriaalit

Castaneda, A. E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S., Santalahti, P. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-100-3.

Kääriälä, A., Keski-Säntti, M., Aaltonen, M., Haikkola, L., Huotari, T., Ilmakunnas, I., Juutinen, A., Kiilakoski, T., Merikukka, M., Pekkarinen, E., Rask, S., Ristikari, T., Salo, J. & Gissler, M. 2020. Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä. Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 15/2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-582-7.

Saukkonen, P. 2020. Vimmainen maailma. Kirjoituksia muuttoliikkeestä, monikulttuurisuudesta ja nationalismista. Julkaisuja 35, 2020. Helsinki: Siirtolaisuusinstituutti. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/03/j-35-isbn-978-952-7167-93-9-vimmainen-maailma.pdf.

Opetusmenetelmät

Kontaktitunnit, itsenäinen opiskelu Moodlealustalla, tehtävät

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön. Opiskelija osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa.

Opiskelija löytää keskeisiin käsitteisiin liittyvää ajankohtaista tietoa. Hän osaa muodostaa oman perustellun näkemyksen aihealueen kysymyksistä. Opiskelija osaa kuvata eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia.
Opiskelija osaa kuvata omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä konkreettisen tavoitteen oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa käyttää soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija löytää ajankohtaista ja luotettavaa tietoa keskeisistä käsitteistä ja hyödyntää niitä omien näkemysten esittämisessä. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella konkreettisia tavoitteita oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi monipuolisesti perustellen.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävät

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunnistaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön. Opiskelija osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa.

Opiskelija löytää keskeisiin käsitteisiin liittyvää ajankohtaista tietoa. Hän osaa muodostaa oman perustellun näkemyksen aihealueen kysymyksistä. Opiskelija osaa kuvata eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia.
Opiskelija osaa kuvata omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä konkreettisen tavoitteen oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa käyttää soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija löytää ajankohtaista ja luotettavaa tietoa keskeisistä käsitteistä ja hyödyntää niitä omien näkemysten esittämisessä. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella konkreettisia tavoitteita oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi monipuolisesti perustellen.
Englanniksi

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 08.03.2024

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

1 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 44

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tarkastella yksilöjen, yhteisöjen ja yhteiskuntien suhteita globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Hän osaa kuvata kulttuurin ja elämäntavan keskeisiä merkityksiä ihmisen identiteetin rakentumiselle. Opiskelija osaa selittää monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet. Hän osaa kuvata ja selittää vähemmistöjen ja enemmistöjen suhteita, globaalia muuttoliikettä ja sen taustalla olevia ekososiaalisia ja taloudellisia tekijöitä sekä erityisesti pakolaisuutta yleisenä ilmiönä ja yksittäisen ihmisen kokemuksena. Opiskelija osaa kuvata maahanmuuttoon liittyvää syrjintää, ennakkoluuloja ja rasismia sekä tunnistaa tekijöitä niiden taustalla. Hän osaa tarkastella omaa kansallista ja etnistä identiteettiään ja omia valmiuksiaan kohdata kulttuurista ja sosiaalista moninaisuutta. Hän löytää itsenäisesti edellä oleviin käsitteisiin liittyvää tietoa ja osaa arvioida sen luotettavuutta. Opiskelija kehittää kykyä reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisissa ja globaaleissa yhteisöissä.

Sisältö

- etninen, kulttuurinen ja sosiaalinen moninaisuus, kulttuurierot, enemmistöt ja vähemmistöt
- globaali muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus
- kultuuriin sopeutuminen, kotoutuminen
- kansallinen ja etninen identiteetti, stereotypiat ja ennakkoluulot, rasismi
- vähemmistöaseman tai maahanmuuton vaikutus identiteettiin
- monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuurinen sensitiivisyys
- kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden jäsennyksiä

Oppimateriaalit

Castaneda, A. E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S., Santalahti, P. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-100-3.

Kääriälä, A., Keski-Säntti, M., Aaltonen, M., Haikkola, L., Huotari, T., Ilmakunnas, I., Juutinen, A., Kiilakoski, T., Merikukka, M., Pekkarinen, E., Rask, S., Ristikari, T., Salo, J. & Gissler, M. 2020. Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä. Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 15/2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-582-7.

Saukkonen, P. 2020. Vimmainen maailma. Kirjoituksia muuttoliikkeestä, monikulttuurisuudesta ja nationalismista. Julkaisuja 35, 2020. Helsinki: Siirtolaisuusinstituutti. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/03/j-35-isbn-978-952-7167-93-9-vimmainen-maailma.pdf.

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, itsenäinen opiskelu Moodlealustalla, oppimistehtävä

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108 h: lähiopetus, itsenäinen opiskelu Moodlealustalla, oppimistehtävä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön. Opiskelija osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa.

Opiskelija löytää keskeisiin käsitteisiin liittyvää ajankohtaista tietoa. Hän osaa muodostaa oman perustellun näkemyksen aihealueen kysymyksistä. Opiskelija osaa kuvata eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia.
Opiskelija osaa kuvata omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä konkreettisen tavoitteen oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa käyttää soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija löytää ajankohtaista ja luotettavaa tietoa keskeisistä käsitteistä ja hyödyntää niitä omien näkemysten esittämisessä. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella konkreettisia tavoitteita oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi monipuolisesti perustellen.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunnistaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön. Opiskelija osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa.

Opiskelija löytää keskeisiin käsitteisiin liittyvää ajankohtaista tietoa. Hän osaa muodostaa oman perustellun näkemyksen aihealueen kysymyksistä. Opiskelija osaa kuvata eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia.
Opiskelija osaa kuvata omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä konkreettisen tavoitteen oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa käyttää soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija löytää ajankohtaista ja luotettavaa tietoa keskeisistä käsitteistä ja hyödyntää niitä omien näkemysten esittämisessä. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella konkreettisia tavoitteita oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi monipuolisesti perustellen.

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

11.03.2024 - 03.05.2024

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Anu Aalto
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tarkastella yksilöjen, yhteisöjen ja yhteiskuntien suhteita globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Hän osaa kuvata kulttuurin ja elämäntavan keskeisiä merkityksiä ihmisen identiteetin rakentumiselle. Opiskelija osaa selittää monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet. Hän osaa kuvata ja selittää vähemmistöjen ja enemmistöjen suhteita, globaalia muuttoliikettä ja sen taustalla olevia ekososiaalisia ja taloudellisia tekijöitä sekä erityisesti pakolaisuutta yleisenä ilmiönä ja yksittäisen ihmisen kokemuksena. Opiskelija osaa kuvata maahanmuuttoon liittyvää syrjintää, ennakkoluuloja ja rasismia sekä tunnistaa tekijöitä niiden taustalla. Hän osaa tarkastella omaa kansallista ja etnistä identiteettiään ja omia valmiuksiaan kohdata kulttuurista ja sosiaalista moninaisuutta. Hän löytää itsenäisesti edellä oleviin käsitteisiin liittyvää tietoa ja osaa arvioida sen luotettavuutta. Opiskelija kehittää kykyä reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisissa ja globaaleissa yhteisöissä.

Sisältö

- etninen, kulttuurinen ja sosiaalinen moninaisuus, kulttuurierot, enemmistöt ja vähemmistöt
- globaali muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus
- kultuuriin sopeutuminen, kotoutuminen
- kansallinen ja etninen identiteetti, stereotypiat ja ennakkoluulot, rasismi
- vähemmistöaseman tai maahanmuuton vaikutus identiteettiin
- monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuurinen sensitiivisyys
- kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden jäsennyksiä

Oppimateriaalit

Castaneda, A. E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S., Santalahti, P. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-100-3.

Kääriälä, A., Keski-Säntti, M., Aaltonen, M., Haikkola, L., Huotari, T., Ilmakunnas, I., Juutinen, A., Kiilakoski, T., Merikukka, M., Pekkarinen, E., Rask, S., Ristikari, T., Salo, J. & Gissler, M. 2020. Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä. Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 15/2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-582-7.

Saukkonen, P. 2020. Vimmainen maailma. Kirjoituksia muuttoliikkeestä, monikulttuurisuudesta ja nationalismista. Julkaisuja 35, 2020. Helsinki: Siirtolaisuusinstituutti. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/03/j-35-isbn-978-952-7167-93-9-vimmainen-maailma.pdf.

Opetusmenetelmät

Itsenäinen opiskelu Moodlealustalla, tehtävät

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön. Opiskelija osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa.

Opiskelija löytää keskeisiin käsitteisiin liittyvää ajankohtaista tietoa. Hän osaa muodostaa oman perustellun näkemyksen aihealueen kysymyksistä. Opiskelija osaa kuvata eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia.
Opiskelija osaa kuvata omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä konkreettisen tavoitteen oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa käyttää soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija löytää ajankohtaista ja luotettavaa tietoa keskeisistä käsitteistä ja hyödyntää niitä omien näkemysten esittämisessä. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella konkreettisia tavoitteita oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi monipuolisesti perustellen.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Verkkotehtävät

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunnistaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön. Opiskelija osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa.

Opiskelija löytää keskeisiin käsitteisiin liittyvää ajankohtaista tietoa. Hän osaa muodostaa oman perustellun näkemyksen aihealueen kysymyksistä. Opiskelija osaa kuvata eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia.
Opiskelija osaa kuvata omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä konkreettisen tavoitteen oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa käyttää soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija löytää ajankohtaista ja luotettavaa tietoa keskeisistä käsitteistä ja hyödyntää niitä omien näkemysten esittämisessä. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella konkreettisia tavoitteita oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi monipuolisesti perustellen.

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 22.10.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 24

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Tiina Kohtamäki
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelijalla on perustiedot ja taidot luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista kuvan käytön alueella, esimerkiksi kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina. Opiskelija ymmärtää luovien, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien merkityksen minäkuvan, itsetunnon, itseilmaisun ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opiskelija osaa organisoida tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käytetään menetelmänä kuvallisen ilmaisun eri muotoja. Hänellä on valmiudet innostaa ja rohkaista yksilöitä ja ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään kuvan avulla. Opiskelija osaa työskennellä tavoitteellisesti luovien toimintojen alueella ja hän osaa suunnitella luovan toiminnan prosessin alusta loppuun. Hän on tietoinen luovista voimavaroistaan ja on motivoitunut käyttämään ja kehittämään niitä sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

Sisältö

- luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
- luovan toiminnan prosessi
- kuvan käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
- kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina
- toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset kuvallisen ilmaisun menetelmiä hyödyntäen
- luovan toiminnan prosessi
- omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa

Oppimateriaalit

- Voimaa Taiteesta. Malleja taiteen soveltamiseen hyvinvointialalla. 2013.Tampereen yliopisto, Tutkivan teatterityön keskus: Tammerprint
Saatavana: http://www.voimaataiteesta.fi/uploads/pdf/Voimaa_taiteesta.pdf
- Kohtamäki, T, Palomäki, S-L. 2010. Valokuvat vanhainkodin asukkaiden elämäntarinoiden lähteenä.Janus 2010 vol 18 (1) 2010, 35-47
- Aalto, Anu, Araneva, Marjaana, Kohtamäki, Tiina (2014) Valokuvamenetelmät sosiaalialan työssä. Teoksessa Toikko, Timo (toim.) (2014) Sosiaalityön menetelmien jäljillä. Anja Mäntylän rahasto: Fram Oy, 120?128.
- Voimauttava valokuvaus. Saatavana: http://www.voimauttavavalokuva.net/index.htm
Halkola, U.: Mannermaa, L.: Koffert, T.: Koulu, L. 2009. Valokuvan terapeuttinen voima. Keuruu: Otava,

Opetusmenetelmät

Erilaiset yksilö-, pari- ja ryhmätehtävät, toiminnalliset harjoitukset, kokemuksellinen oppiminen, luennot, itsenäinen opiskelu

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojakso ei sisällä harjoittelua

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106 tuntia, josta
- luennot 24 tuntia
- harjoitukset ja itsenäinen opiskelu 82 tuntia

realization.localizedApproveRejectDescription

Tuntityöskentelyyn osallistuminen, tehtävien tuottaminen

Sisällön jaksotus

- luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
- luovan toiminnan prosessi
- kuvan käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
- kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina
- toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset kuvallisen ilmaisun menetelmiä hyödyntäen
- omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytyssä suorituksessa opiskelija hallitsee osaamistavoitteiden mukaiset tiedot hyvin luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista kuvan käyttöä hyödyntävien menetelmien alueella. Hän kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan kuvan käyttöä hyödyntäviä menetelmiä. Opiskelija osaa tiedostaa omia luovia voimavarojaan. Opiskelija käyttää luovia taitojaan työvälineenä ja osaa pohtia kuvan käytön soveltamistapoja sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tuntityöskentely (poissaolot korvataan), harjoitukset ja tehtävät. Lopputehtävän tuottaminen.

Esitietovaatimukset

Sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin.

Lisätiedot

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

18.03.2024 - 24.05.2024

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 24

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Tiina Kohtamäki
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelijalla on perustiedot ja taidot luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista kuvan käytön alueella, esimerkiksi kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina. Opiskelija ymmärtää luovien, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien merkityksen minäkuvan, itsetunnon, itseilmaisun ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opiskelija osaa organisoida tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käytetään menetelmänä kuvallisen ilmaisun eri muotoja. Hänellä on valmiudet innostaa ja rohkaista yksilöitä ja ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään kuvan avulla. Opiskelija osaa työskennellä tavoitteellisesti luovien toimintojen alueella ja hän osaa suunnitella luovan toiminnan prosessin alusta loppuun. Hän on tietoinen luovista voimavaroistaan ja on motivoitunut käyttämään ja kehittämään niitä sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

Sisältö

- luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
- luovan toiminnan prosessi
- kuvan käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
- kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina
- toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset kuvallisen ilmaisun menetelmiä hyödyntäen
- luovan toiminnan prosessi
- omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa

Oppimateriaalit

- Voimaa Taiteesta. Malleja taiteen soveltamiseen hyvinvointialalla. 2013.Tampereen yliopisto, Tutkivan teatterityön keskus: Tammerprint
Saatavana: http://www.voimaataiteesta.fi/uploads/pdf/Voimaa_taiteesta.pdf
- Kohtamäki, T, Palomäki, S-L. 2010. Valokuvat vanhainkodin asukkaiden elämäntarinoiden lähteenä.Janus 2010 vol 18 (1) 2010, 35-47
- Aalto, Anu, Araneva, Marjaana, Kohtamäki, Tiina (2014) Valokuvamenetelmät sosiaalialan työssä. Teoksessa Toikko, Timo (toim.) (2014) Sosiaalityön menetelmien jäljillä. Anja Mäntylän rahasto: Fram Oy, 120?128.
- Voimauttava valokuvaus. Saatavana: http://www.voimauttavavalokuva.net/index.htm
Halkola, U.: Mannermaa, L.: Koffert, T.: Koulu, L. 2009. Valokuvan terapeuttinen voima. Keuruu: Otava,

Opetusmenetelmät

Erilaiset yksilö-, pari- ja ryhmätehtävät, toiminnalliset harjoitukset, kokemuksellinen oppiminen, luennot, itsenäinen opiskelu

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojakso ei sisällä harjoittelua

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106 tuntia, josta
- luennot 24 tuntia
- harjoitukset ja itsenäinen opiskelu 80 tuntia

Sisällön jaksotus

- luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
- luovan toiminnan prosessi
- kuvan käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
- kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina
- toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset kuvallisen ilmaisun menetelmiä hyödyntäen
- omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytyssä suorituksessa opiskelija hallitsee osaamistavoitteiden mukaiset tiedot hyvin luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista kuvan käyttöä hyödyntävien menetelmien alueella. Hän kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan kuvan käyttöä hyödyntäviä menetelmiä. Opiskelija osaa tiedostaa omia luovia voimavarojaan. Opiskelija käyttää luovia taitojaan työvälineenä ja osaa pohtia kuvan käytön soveltamistapoja sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tuntityöskentely (poissaolot korvataan), harjoitukset ja tehtävät. Lopputehtävän tuottaminen.

Esitietovaatimukset

Sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin.

Lisätiedot

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 13.10.2023

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Anu Aalto
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on sisäistänyt reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen. Hänellä on käyttäjälähtöiseen kehittämiseen ja yhteiskehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista. Opiskelija osaa määritellä käyttäjälähtöiseen kehittämiseen ja yhteiskehittämisen idean ja merkityksen palveluiden kehittämisessä. Opiskelija tietää käyttäjälähtöisen kehittämiseen ja yhteiskehittämiseen liittyviä tiedonhankinnan menetelmiä ja eri toteuttamistapoja. Opiskelija osaa tehdä kehittämisehdotuksia tiedonhankinnan tulosten perusteella ja hänellä on valmiuksia kehittää palveluita niiden pohjalta. Hän osaa viestittää kehittämisen tuloksista eri kohderyhmille. julkisuuteen. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa, arvioida ja raportoida käyttäjälähtöistä kehittämistoimintaa sosiaalialalla.

Sisältö

- käyttäjälähtöisen kehittämisen ja yhteiskehittämisen idea
- käyttäjälähtöisen kehittämisen prosessin ja menetelmien käytön suunnittelu, toteutus ja arviointi
työelämäedustajien kanssa
- käyttäjälähtöisen kehittämisen tuloksista viestiminen
- kehittämistoiminnan arviointi ja raportointi

Oppimateriaalit

Ahonen, T. 2017: Palvelumuotoilu sotessa: palvelumuotoilun käsikirja sosiaali- ja terveysalan palvelujen kehittämiseen.

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu.

Yhdessä innovoimaan - osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa: Osuva-tutkimushankkeen loppuraportti. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-433-5.

Opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen työskentely, oppimistehtävä

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

80 t

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
- osaa kuvailla ja määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen ja yhteiskehittämisen perusidean
- tunnistaa erilaisia käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmiä ja käyttötapoja
- osaa raportoida ja viestittää kehittämisen keskeisitä tuloksista

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa analysoida käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmiä ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä teoriatietoa hyödyntäen
- osaa raportoida ja viestittää kehittämisen vaiheista ja tuloksista eri toimijatahoille

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa kriittisesti monipuolisesti analysoida käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmien soveltamista ja niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä teoriaa monipuolisesti hyödyntäen
- osaa raportoida ja viestittää kehittämisen vaiheista ja tuloksista eri toimijatahoille

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija
- tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
- osaa kuvailla ja määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen ja yhteiskehittämisen perusidean
- tunnistaa erilaisia käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmiä ja käyttötapoja
- osaa raportoida ja viestittää kehittämisen keskeisitä tuloksista

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija
- osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa analysoida käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmiä ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä teoriatietoa hyödyntäen
- osaa raportoida ja viestittää kehittämisen vaiheista ja tuloksista eri toimijatahoille

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa kriittisesti monipuolisesti analysoida käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmien soveltamista ja niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä teoriaa monipuolisesti hyödyntäen
- osaa raportoida ja viestittää kehittämisen vaiheista ja tuloksista eri toimijatahoille

Lisätiedot

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Vaikuttavuuden arvioiminen
- Ennakoiva kehittäminen

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Anu Aalto
Opiskelijaryhmät
  • SOS22A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on sisäistänyt reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen. Hänellä on käyttäjälähtöiseen kehittämiseen ja yhteiskehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista. Opiskelija osaa määritellä käyttäjälähtöiseen kehittämiseen ja yhteiskehittämisen idean ja merkityksen palveluiden kehittämisessä. Opiskelija tietää käyttäjälähtöisen kehittämiseen ja yhteiskehittämiseen liittyviä tiedonhankinnan menetelmiä ja eri toteuttamistapoja. Opiskelija osaa tehdä kehittämisehdotuksia tiedonhankinnan tulosten perusteella ja hänellä on valmiuksia kehittää palveluita niiden pohjalta. Hän osaa viestittää kehittämisen tuloksista eri kohderyhmille. julkisuuteen. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa, arvioida ja raportoida käyttäjälähtöistä kehittämistoimintaa sosiaalialalla.

Sisältö

- käyttäjälähtöisen kehittämisen ja yhteiskehittämisen idea
- käyttäjälähtöisen kehittämisen prosessin ja menetelmien käytön suunnittelu, toteutus ja arviointi
työelämäedustajien kanssa
- käyttäjälähtöisen kehittämisen tuloksista viestiminen
- kehittämistoiminnan arviointi ja raportointi

Oppimateriaalit

Ahonen, T. 2017: Palvelumuotoilu sotessa: palvelumuotoilun käsikirja sosiaali- ja terveysalan palvelujen kehittämiseen.

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu.

Yhdessä innovoimaan - osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa: Osuva-tutkimushankkeen loppuraportti. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-433-5.

Opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen työskentely, oppimistehtävä

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

80 t

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
- osaa kuvailla ja määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen ja yhteiskehittämisen perusidean
- tunnistaa erilaisia käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmiä ja käyttötapoja
- osaa raportoida ja viestittää kehittämisen keskeisitä tuloksista

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa analysoida käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmiä ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä teoriatietoa hyödyntäen
- osaa raportoida ja viestittää kehittämisen vaiheista ja tuloksista eri toimijatahoille

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa kriittisesti monipuolisesti analysoida käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmien soveltamista ja niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä teoriaa monipuolisesti hyödyntäen
- osaa raportoida ja viestittää kehittämisen vaiheista ja tuloksista eri toimijatahoille

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija
- tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
- osaa kuvailla ja määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen ja yhteiskehittämisen perusidean
- tunnistaa erilaisia käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmiä ja käyttötapoja
- osaa raportoida ja viestittää kehittämisen keskeisitä tuloksista

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija
- osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa analysoida käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmiä ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä teoriatietoa hyödyntäen
- osaa raportoida ja viestittää kehittämisen vaiheista ja tuloksista eri toimijatahoille

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa kriittisesti monipuolisesti analysoida käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmien soveltamista ja niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä teoriaa monipuolisesti hyödyntäen
- osaa raportoida ja viestittää kehittämisen vaiheista ja tuloksista eri toimijatahoille

Lisätiedot

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Vaikuttavuuden arvioiminen
- Ennakoiva kehittäminen

Ilmoittautumisaika

14.08.2023 - 21.04.2024

Ajoitus

04.09.2023 - 31.05.2024

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 36

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • SOS22A
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tietää lapsen ja perheen elämäntilanteeseen liittyviä voimavaroja ja riskitekijöitä sekä osaa määritellä varhaisen tukemisen periaatteet varhaiskasvatuspalveluissa. Opiskelija osaa määritellä varhaiskasvatuksen ja eri tahojen tuottamia lapsiperheiden palveluita ja osaa ohjata perheitä palveluiden piiriin. Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti ja ymmärtää monialaisen yhteistyön merkityksen varhaisen tuen näkökulmasta. Opiskelija osaa määritellä dialogisen vuorovaikutuksen merkityksen perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Opiskelija osaa toimia lapsilähtöisesti huomioiden lapsen oikeuksien toteutumisen ammatillisessa toiminnassaan. Opiskelija osaa tukea ja edistää lapsen ja perheen kuulluksi tulemista sekä osallisuutta varhaiskasvatuksen ympäristössä.

Sisältö

- varhaiskasvatuksen ja lapsiperheiden palvelut
- kasvatuksellinen yhteistyö ja monialaisuus varhaiskasvatuksessa
- lapsen ja perheen elämäntilanteeseen liittyvien voimavarojen sekä riskitekijöiden tunnistaminen ja puheeksi ottaminen
- dialogisen vuorovaikutuksen periaatteet
- varhaisen tuen periaatteet ja toteuttaminen
- lapsen oikeudet ja lapsilähtöinen toiminta osana varhaiskasvatuspalveluita
- osallisuuden edistäminen varhaiskasvatuksen palveluissa, Vasu

Aika ja paikka

-

Oppimateriaalit

-Ahonen, Liisa (2019). Haastavat kasvatustilanteet. Lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja.
-Pienet tuetut askeleet. Varhaiskasvatuksen uudistuva tuki ja kehittyvät käytänteet (2022). Heiskanen, Noora & Marja Syrjämäki (toim.). PS-kustannus.
-Sandberg, Erja (2021). Pedagoginen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. PS-kustannus.
-Varhaiserityiskasvatus (2019). Päivi Pihlaja & Riitta Viitala (toim.). PS-kustannus.
-Pulkkinen, Lea (2022): Lapsen hyvinvointi alkaa kodista. PS-kustannus.
-Pöyhönen, Julia & Heidi Livingston (2023). Hyvän vanhemman salaisuus. Tuuma.
-Ahonen, Liisa (2023). Tiimin voima varhaiskasvatuksessa. PS-Kustannus.

Muu materiaali ilmoitetaan opintojakson Moodlessa.

Opetusmenetelmät

Verkko-opetus. Suoritettavissa täysin itsenäisesti.
Non stop -kurssi Moodle -alustalla ensisijaisesti varhaiskasvatuksen opintoja suorittaville.
Itsenäinen opiskelu verkossa sisältäen orientaation, orientoivat luennot ja itsenäiset harjoittelutehtävät sekä avoimen oppimispäiväkirjan. Kirjallisuustentti Examissa.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ilmoitetaan opintojakson Moodle-pohjalla.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

3 op = 81 tuntia

Sisällön jaksotus

-

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on ensisijaisesti suunnattu varhaiskasvatuksen opintoja suorittaville tutkinto-opiskelijoille. Ennen osallistumista opintojaksolle opiskelijalla on oltava suoritettuna varhaiskasvatukseen liittyvät muut opinnot: 1) Lapsen kehitys ja oppiminen, 2) Varhaiskasvatuksen pedagogiikka, 3) Pienryhmätoiminta ja yhteisöllisyys varhaiskasvatuksessa

Opintojakso on tarjolla myös muille aiheesta kiinnostuneille opiskelijoille: Opintojakso soveltuu vapaasti valittaviin opintoihin heille, jotka eivät suorita varhaiskasvatuksen syventävää kokonaisuutta. Tällöin edellä mainittuja opintojaksoja ei tarvitse olla suoritettuina.
Jos opiskelija haluaa saada varhaiskasvatuksen sosionomin pätevyyden, hän opiskelee kaikki varhaiskasvatuksen kokonaisuuteen kuuluvat opintojaksot opintojen alkuvaiheessa tehdyn suunnitelman mukaisesti.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä kasvatuksellisen yhteistyön ja dialogisen toiminnan periaatteita. Hän osaa nimetä lapsen oikeuksien huomioimiseen ja lapsilähtöiseen toimintaan liittyviä periaatteita. Hän osaa kuvata erilaisten perheiden tarpeita, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija osaa nimetä varhaisen tukemisen periaatteita. Hän tuntee pääpiirteissään lapsiperhepalveluita ja hän osaa kuvata, kuinka niitä voidaan hyödyntää. Opiskelija osaa kuvata lapsen ja perheen osallisuuteen vaikuttavia seikkoja.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Opiskelija osaa toimia sekä lasten että perheiden kanssa dialogisesti. Hän tietää lapsen oikeuksien huomioimiseen ja lapsilähtöiseen toimintaan liittyvät periaatteet. Hän osaa huomioida erilaisten perheiden tarpeet, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija tietää varhaisen tukemisen periaatteet ja osaa tukea lasta ja perhettä niiden mukaisesti. Hän tuntee eri tahojen tuottamat lapsiperhepalvelut pääpiirteissään ja hän osaa hyödyntää niitä lasten ja perheiden tukemisessa. Opiskelija tietää ja osaa hyödyntää lapsen ja perheen osallisuutta edistäviä menetelmiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Opiskelija osaa toimia sekä lasten että perheen kanssa dialogisesti. Hän osaa kriittisesti arvioida ja analysoida lapsen etua ja lapsilähtöisyyden toteutumista omassa toiminnassaan sekä huomioida erilaisten perheiden tarpeet, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija osaa analysoiden soveltaa varhaisen tukemisen periaatteita omat ammatilliset vahvuudet ja heikkoudet huomioiden. Hän tuntee eri tahojen tuottamien lapsiperheiden palveluiden kokonaisuuden ja osaa hyödyntää niitä lapsen ja perheen tukemiseksi. Opiskelija osaa tukea ja edistää lapsen ja perheen kuulluksi tulemista sekä osallisuutta eri yhteisöissä. Opiskelija osaa analysoida lapsen ja perheen varhaisen tuen toteutumisen edellytyksiä ja siihen käytettäviä menetelmiä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu aktiivisuuteen Moodlessa, tehtävien hyväksyttyyn suoritukseen sekä kirjallisuustenttiin.

Esitietovaatimukset

Opintojaksot: Lapsen kehitys ja oppiminen, Varhaiskasvatuksen pedagogiikka, Pienryhmätoiminta ja yhteisöllisys varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta suorittaville.

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 08.09.2023

Ajoitus

01.01.2024 - 31.07.2024

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pirita Hakoneva
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tunnistaa lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyviä keskeisiä lainalaisuuksia. Hän tietää lapsen toimijuuden ja osallisuuden merkityksen lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle sekä osaa vahvistaa lapsen toimijuutta ja osallisuutta. Opiskelija tietää, mistä lapsen leikkitaidot koostuvat eri ikäkausina. Hän tunnistaa leikin ja fyysisen aktiivisuuden sekä lasten vertaiskulttuurin merkityksen lapsen kehitykseen. Opiskelija osaa kertoa lapsen vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisten taitojen kehityksestä ja osaa tukea niitä. Opiskelija osaa perustella pedagogiikan merkityksen lapsen kokonaisvaltaisessa kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa. Opiskelija osaa arvioida sekä lapsen kehitykseen ja oppimiseen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä että kehitystä ja oppimista hidastavia tai vaarantavia tekijöitä.

Sisältö

- Lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen
- Lapsen toimijuuden ja osallisuuden vahvistaminen
- Leikin ja fyysisen aktiivisuuden merkitys
- Lasten vertaiskulttuuri
- Lapsen vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisten taitojen kehitys
- Pedagogiikan merkitys lapsen kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa

Aika ja paikka

Exam-tentti Kampustalon Exam-tilassa.

Oppimateriaalit

Koivula, M. & Siippainen, A. & Eerola-Pennanen, P. (toim.) (2017). Valloittava varhaiskasvatus: Oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia. Tampere: Kustannusosakeyhtiö Vastapaino Oy, s. 7 – 177 ja 283 – 322. E-kirjaa lukeville alue on luvut 1 - 9 ja 17 - 20.

Köngäs, M. (2019). Tunneäly varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Nurmi, J-E., Ahonen, T. & Lyytinen, H. (2014). Ihmisen psykologinen kehitys. Jyväskylä: PS-Kustannus, s. 12 – 141. E-kirjaa lukeville alue alkaa esipuheesta ja viimeinen luettava kokonaisuus on Keskilapsuus. Nuoruus-luku ei enää kuulu tenttialueeseen.

Kirjallisuus löytyy kokonaisuudessaan myös e-aineistona.

Opetusmenetelmät

Opintojakso on tarkoitettu vain varhaiskasvatuksen kokonaisuuden suorittaville.
Varhaiskasvatuksen kirjatentti. Itsenäinen opiskelu.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Suoritus Kampustalon Exam-tenttitilassa itselle sopivaan aikaan opintojakson suoritusajankohdan huomioon ottaen.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa joitakin lapsen kasvuun, kehityksen ja oppimisen liittyviä asioita. Hän tuntee joitakin lapsen toimijuuden ja osallisuuden vahvistamiseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa jossain määrin kertoa lapsen leikin kehityksestä ja tuntee käsitteen lasten vertaiskulttuuri. Hän osaa määritellä joitakin lapsen vuorovaikutustaitoihin kuuluvia tekijöitä. Opiskelija tunnistaa pedagogiikan merkityksen lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyen.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tietää keskeisimmät lapsen kasvuun, kehityksen ja oppimisen vaikuttavat tekijät ja osaa kuvata näitä tekijöitä käyttäen teoriatietoa. Opiskelija osaa kertoa lapsen toimijuuden ja osallisuuden merkityksestä lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen sekä osaa tuoda esiin keinoja vahvistaa lapsen toimijuutta ja osallisuutta. Opiskelija tuntee, mistä lapsen leikkitaidot koostuvat eri ikäkausina. Hän tunnistaa leikin ja fyysisen aktiivisuuden sekä lasten vertaiskulttuurin merkityksen lapsen kehitykseen ja osaa tuoda tätä osaamistaan teoriaan viitaten esiin. Opiskelija osaa kertoa lapsen vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisten taitojen kehityksestä ja osaa tukea niitä. Opiskelija osaa arvioida pedagogiikan merkitystä lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyen. Hän tunnistaa eri tekijöiden välisiä yhteyksiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä kasvatus- ja kehityspsykologisten teorioiden avulla. Hän osaa kertoa perustellen lapsen toimijuuden ja osallisuuden merkityksen lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle sekä osaa tuoda esiin analysoiden eri keinoja vahvistaa niitä. Opiskelija tuntee, mistä lapsen leikkitaidot koostuvat eri ikäkausina ja osaa kertoa monipuolisesti leikin ja fyysisen aktiivisuuden sekä lasten vertaiskulttuurin merkityksestä lapsen kehitykseen. Opiskelija osaa tuoda teoriaan viitaten esiin lapsen vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisten taitojen kehitykseen liittyviä tekijöitä ja osaa monipuolisesti tukea niitä. Opiskelija osaa selittää monipuolisesti pedagogiikan merkityksen lapsen kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa. Hän osaa analysoida lapsen kehitystä toisaalta kasvun ja oppimisen lainalaisuuksien näkökulmasta ja toisaalta yksilöllisenä kehitysprosessina. Opiskelija osaa analysoida ja perustella lapsen kehitykseen ja oppimiseen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä sekä sitä hidastavia tai vaarantavia tekijöitä. Hänellä on kyky analysoida eri tekijöiden välisiä yhteyksiä monipuolisesti.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Lisätiedot

Opintojakso on suoritettava ennen muiden varhaiskasvatuksen kokonaisuuteen sisältyvien opintojen suorittamista.

Ilmoittautumisaika

09.01.2024 - 12.01.2024

Ajoitus

08.01.2024 - 31.05.2024

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 25

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pirita Hakoneva
Opiskelijaryhmät
  • SOS24A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS24K
    Sosionomi (AMK), Monimuotototeutus

Tavoitteet

Opiskelija tunnistaa lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyviä keskeisiä lainalaisuuksia. Hän tietää lapsen toimijuuden ja osallisuuden merkityksen lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle sekä osaa vahvistaa lapsen toimijuutta ja osallisuutta. Opiskelija tietää, mistä lapsen leikkitaidot koostuvat eri ikäkausina. Hän tunnistaa leikin ja fyysisen aktiivisuuden sekä lasten vertaiskulttuurin merkityksen lapsen kehitykseen. Opiskelija osaa kertoa lapsen vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisten taitojen kehityksestä ja osaa tukea niitä. Opiskelija osaa perustella pedagogiikan merkityksen lapsen kokonaisvaltaisessa kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa. Opiskelija osaa arvioida sekä lapsen kehitykseen ja oppimiseen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä että kehitystä ja oppimista hidastavia tai vaarantavia tekijöitä.

Sisältö

- Lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen
- Lapsen toimijuuden ja osallisuuden vahvistaminen
- Leikin ja fyysisen aktiivisuuden merkitys
- Lasten vertaiskulttuuri
- Lapsen vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisten taitojen kehitys
- Pedagogiikan merkitys lapsen kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa

Aika ja paikka

Exam-tentti Kampustalon Exam-tilassa.

Oppimateriaalit

Koivula, M. & Siippainen, A. & Eerola-Pennanen, P. (toim.) (2017). Valloittava varhaiskasvatus: Oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia. Tampere: Kustannusosakeyhtiö Vastapaino Oy, s. 7 – 177 ja 283 – 322. E-kirjaa lukeville alue on luvut 1 - 9 ja 17 - 20.

Köngäs, M. (2019). Tunneäly varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Nurmi, J-E., Ahonen, T. & Lyytinen, H. (2014). Ihmisen psykologinen kehitys. Jyväskylä: PS-Kustannus, s. 12 – 141. E-kirjaa lukeville alue alkaa esipuheesta ja viimeinen luettava kokonaisuus on Keskilapsuus. Nuoruus-luku ei enää kuulu tenttialueeseen.

Kirjallisuus löytyy kokonaisuudessaan myös e-aineistona.

Opetusmenetelmät

Opintojakso on tarkoitettu vain varhaiskasvatuksen kokonaisuuden suorittaville.
Varhaiskasvatuksen kirjatentti. Itsenäinen opiskelu.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Suoritus Kampustalon Exam-tenttitilassa itselle sopivaan aikaan opintojakson suoritusajankohdan huomioon ottaen.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa joitakin lapsen kasvuun, kehityksen ja oppimisen liittyviä asioita. Hän tuntee joitakin lapsen toimijuuden ja osallisuuden vahvistamiseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa jossain määrin kertoa lapsen leikin kehityksestä ja tuntee käsitteen lasten vertaiskulttuuri. Hän osaa määritellä joitakin lapsen vuorovaikutustaitoihin kuuluvia tekijöitä. Opiskelija tunnistaa pedagogiikan merkityksen lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyen.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tietää keskeisimmät lapsen kasvuun, kehityksen ja oppimisen vaikuttavat tekijät ja osaa kuvata näitä tekijöitä käyttäen teoriatietoa. Opiskelija osaa kertoa lapsen toimijuuden ja osallisuuden merkityksestä lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen sekä osaa tuoda esiin keinoja vahvistaa lapsen toimijuutta ja osallisuutta. Opiskelija tuntee, mistä lapsen leikkitaidot koostuvat eri ikäkausina. Hän tunnistaa leikin ja fyysisen aktiivisuuden sekä lasten vertaiskulttuurin merkityksen lapsen kehitykseen ja osaa tuoda tätä osaamistaan teoriaan viitaten esiin. Opiskelija osaa kertoa lapsen vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisten taitojen kehityksestä ja osaa tukea niitä. Opiskelija osaa arvioida pedagogiikan merkitystä lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyen. Hän tunnistaa eri tekijöiden välisiä yhteyksiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä kasvatus- ja kehityspsykologisten teorioiden avulla. Hän osaa kertoa perustellen lapsen toimijuuden ja osallisuuden merkityksen lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle sekä osaa tuoda esiin analysoiden eri keinoja vahvistaa niitä. Opiskelija tuntee, mistä lapsen leikkitaidot koostuvat eri ikäkausina ja osaa kertoa monipuolisesti leikin ja fyysisen aktiivisuuden sekä lasten vertaiskulttuurin merkityksestä lapsen kehitykseen. Opiskelija osaa tuoda teoriaan viitaten esiin lapsen vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisten taitojen kehitykseen liittyviä tekijöitä ja osaa monipuolisesti tukea niitä. Opiskelija osaa selittää monipuolisesti pedagogiikan merkityksen lapsen kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa. Hän osaa analysoida lapsen kehitystä toisaalta kasvun ja oppimisen lainalaisuuksien näkökulmasta ja toisaalta yksilöllisenä kehitysprosessina. Opiskelija osaa analysoida ja perustella lapsen kehitykseen ja oppimiseen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä sekä sitä hidastavia tai vaarantavia tekijöitä. Hänellä on kyky analysoida eri tekijöiden välisiä yhteyksiä monipuolisesti.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Lisätiedot

Opintojakso on suoritettava ennen muiden varhaiskasvatuksen kokonaisuuteen sisältyvien opintojen suorittamista.

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 07.09.2023

Ajoitus

09.01.2024 - 31.03.2024

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Sosionomi (AMK)
  • Terveydenhoitaja (AMK)
Opettaja
  • Aino Asunmaa
Opiskelijaryhmät
  • MGERO23
    Geronomi (AMK), monimuotototeutus

Tavoitteet

Opiskelija tunnistaa lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tunnistaa erilaiset lääkemuodot, niiden antotavat sekä lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä. Opiskelija ymmärtää lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen periaatteet lääkehuollossa. Opiskelija osaa etsiä ja arvioida lääketietoa. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet lääkehoidossa.

Sisältö

- lääkehoidon keskeiset käsitteet
- lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
- lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
- lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden
- lääkehoidon kirjaaminen
- lääketieto ja sen arviointi
- lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
- itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

Oppimateriaalit

- Saano & Taam-Ukkonen.Turvallisen lääkehoidon perusteet. 2018.
- Turvallinen lääkehoito: Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen. 2021. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162847

Opetusmenetelmät

Verkkototeutus:
Instruktioluento katsottavissa moodlesta
Itsenäinen opiskelu
Vapaaehtoinen osallistuminen Teamsin kautta järjestettävään sparraukseen, jossa on mahdollisuus esittää kysymyksiä ym.
Moodletentti

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 x 26,5 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä ja ohjeita
- tunnistaa lääkehoidon keskeisiä käsitteitä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- tunnnistaa lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- tunnistaalääkehoidon keskeiset käsitteet
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- osaa etsiä lääketietoa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- tunnistaa lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
- Osaa etsiä ja arvioida lääketietoa

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hylätty:
Opiskelija
- ei tiedä lääkehoitoa koskevia säädöksiä ja ohjeita
- ei tiedä lääkemuotoja eikä niiden antotapoja ja oikeaa säilytystä, käsittelyä ja hävittämistä lääkehuollossa
- ei osaa etsiä lääketietoa

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Ops:ssa kuvattujen osaamistavoitteiden täyttyminen, joka näytetään tentissä

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 22.10.2023

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Sosionomi (AMK)
  • Terveydenhoitaja (AMK)
Opettaja
  • Aino Asunmaa
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tunnistaa lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tunnistaa erilaiset lääkemuodot, niiden antotavat sekä lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä. Opiskelija ymmärtää lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen periaatteet lääkehuollossa. Opiskelija osaa etsiä ja arvioida lääketietoa. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet lääkehoidossa.

Sisältö

- lääkehoidon keskeiset käsitteet
- lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
- lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
- lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden
- lääkehoidon kirjaaminen
- lääketieto ja sen arviointi
- lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
- itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

Oppimateriaalit

Opiskelumateriaali Moodlessa

Opetusmenetelmät

luento-opetus, käytännön harjoituksia

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Yksi kirjallinen 2h:n koe, kaksi uusintamahdollisuutta

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä ja ohjeita
- tunnistaa lääkehoidon keskeisiä käsitteitä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- tunnnistaa lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- tunnistaalääkehoidon keskeiset käsitteet
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- osaa etsiä lääketietoa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- tunnistaa lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
- Osaa etsiä ja arvioida lääketietoa

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hylätty:
Opiskelija
- ei tiedä lääkehoitoa koskevia säädöksiä ja ohjeita
- ei tiedä lääkemuotoja eikä niiden antotapoja ja oikeaa säilytystä, käsittelyä ja hävittämistä lääkehuollossa
- ei osaa etsiä lääketietoa

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen oppitunneilla ja kirjallinen koe. Kokeen tyydyttävästi (T1) läpäisemisen edellytys on, että vähintään 50% vastauksista on oikein .Arviointikriteerit

Tyydyttävä
1-2
Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti

Hyvä
3-4
Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein

Kiitettävä
5
Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
- käyttää lääketietoa oikein

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

23.10.2023 - 15.12.2023

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Sosionomi (AMK)
  • Terveydenhoitaja (AMK)
Opettaja
  • Aino Asunmaa
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tunnistaa lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tunnistaa erilaiset lääkemuodot, niiden antotavat sekä lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä. Opiskelija ymmärtää lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen periaatteet lääkehuollossa. Opiskelija osaa etsiä ja arvioida lääketietoa. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet lääkehoidossa.

Sisältö

- lääkehoidon keskeiset käsitteet
- lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
- lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
- lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden
- lääkehoidon kirjaaminen
- lääketieto ja sen arviointi
- lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
- itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

Oppimateriaalit

Saano & Taam-Ukkonen.Turvallisen lääkehoidon perusteet . 2018

Turvallinen lääkehoito : Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen. 2021. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162847

Opetusmenetelmät

Verkkototeutus
Instruktioluento opintojakson alkaessa.
Itsenäinen opiskelu, Moodletentti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 x 26,5 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä ja ohjeita
- tunnistaa lääkehoidon keskeisiä käsitteitä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- tunnnistaa lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- tunnistaalääkehoidon keskeiset käsitteet
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- osaa etsiä lääketietoa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- tunnistaa lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
- Osaa etsiä ja arvioida lääketietoa

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hylätty:
Opiskelija
- ei tiedä lääkehoitoa koskevia säädöksiä ja ohjeita
- ei tiedä lääkemuotoja eikä niiden antotapoja ja oikeaa säilytystä, käsittelyä ja hävittämistä lääkehuollossa
- ei osaa etsiä lääketietoa

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

.
Ops:ssa kuvattujen osaamistavoitteiden täyttyminen, joka näytetään opintojakson tentissä.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 08.03.2024

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Aino Asunmaa
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tunnistaa lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tunnistaa erilaiset lääkemuodot, niiden antotavat sekä lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä. Opiskelija ymmärtää lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen periaatteet lääkehuollossa. Opiskelija osaa etsiä ja arvioida lääketietoa. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet lääkehoidossa.

Sisältö

- lääkehoidon keskeiset käsitteet
- lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
- lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
- lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden
- lääkehoidon kirjaaminen
- lääketieto ja sen arviointi
- lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
- itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

Oppimateriaalit

Opiskelumateriaali Moodlessa

Opetusmenetelmät

Kontaktitoteutus
Sisältää luento-opetusta, osallistavia tehtäviä ja tentin

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti opintojakson lopuksi
Kaksi uusintamahdollisuutta

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2x 26,5h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä ja ohjeita
- tunnistaa lääkehoidon keskeisiä käsitteitä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- tunnnistaa lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- tunnistaalääkehoidon keskeiset käsitteet
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- osaa etsiä lääketietoa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- tunnistaa lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
- Osaa etsiä ja arvioida lääketietoa

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hylätty:
Opiskelija
- ei tiedä lääkehoitoa koskevia säädöksiä ja ohjeita
- ei tiedä lääkemuotoja eikä niiden antotapoja ja oikeaa säilytystä, käsittelyä ja hävittämistä lääkehuollossa
- ei osaa etsiä lääketietoa

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen oppitunneilla ja kirjallinen koe. Kokeen tyydyttävästi (T1) läpäisemisen edellytys on, että vähintään 50% vastauksista on oikein .Arviointikriteerit

Tyydyttävä
1-2
Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti

Hyvä
3-4
Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein

Kiitettävä
5
Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
- käyttää lääketietoa oikein

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

11.03.2024 - 03.05.2024

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Aino Asunmaa
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tunnistaa lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tunnistaa erilaiset lääkemuodot, niiden antotavat sekä lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä. Opiskelija ymmärtää lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen periaatteet lääkehuollossa. Opiskelija osaa etsiä ja arvioida lääketietoa. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet lääkehoidossa.

Sisältö

- lääkehoidon keskeiset käsitteet
- lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
- lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
- lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden
- lääkehoidon kirjaaminen
- lääketieto ja sen arviointi
- lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
- itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

Oppimateriaalit

- Saano & Taam-Ukkonen.Turvallisen lääkehoidon perusteet . 2018
- Turvallinen lääkehoito : Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen. 2021. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162847

Opetusmenetelmät

Verkkototeutus:
Instruktioluento katsottavissa moodlesta
Itsenäinen opiskelu
Vapaaehtoinen osallistuminen Teamsin kautta järjestettävään sparraukseen, jossa on mahdollisuus esittää kysymyksiä ym.
Moodletentti

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 x 26,5 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä ja ohjeita
- tunnistaa lääkehoidon keskeisiä käsitteitä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- tunnnistaa lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- tunnistaalääkehoidon keskeiset käsitteet
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- osaa etsiä lääketietoa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- tunnistaa lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
- Osaa etsiä ja arvioida lääketietoa

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hylätty:
Opiskelija
- ei tiedä lääkehoitoa koskevia säädöksiä ja ohjeita
- ei tiedä lääkemuotoja eikä niiden antotapoja ja oikeaa säilytystä, käsittelyä ja hävittämistä lääkehuollossa
- ei osaa etsiä lääketietoa

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Ops:ssa kuvattujen osaamistavoitteiden täyttyminen, joka näytetään tentissä

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 11.10.2023

Ajoitus

01.09.2023 - 05.11.2023

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Fysioterapeutti

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
  • Fysioterapeutti (AMK)
Opettaja
  • Raila Kärnä
Opiskelijaryhmät
  • FYS22
    Fysioterapeutti (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön.

Sisältö

- lääkehoidon keskeiset käsitteet
- lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
- lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
- lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen
- lääkehoidon kirjaaminen
- lääketieto ja sen arviointi
- lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
- itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

Oppimateriaalit

Suomeksi
Kirjana: Saano S.&Taam-Ukkonen M. 2020. (2018). Lääkehoidon käsikirja. SanomaPro.
- Lääkelaki.
- STM. 2006. Turvallinen lääkehoito. Uusi painos, 2015.
- ajankohtainen oppimateriaali / Terveysportti
- eReseptikoulutus- verkkomateriaali

Opetusmenetelmät

Teoriaopetus
Ryhmätyö
Itsenäinen opiskelu
Seminaarit
Koe

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
- käyttää lääketietoa oikein

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hylätty:
Opiskelija
- ei tiedä lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- ei tiedä lääkemuotoja eikä niiden antotapoja ja oikeaa säilytystä, käsittelyä ja hävittämistä lääkehuollossa
- ei osaa käyttää lääketietoa

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Suomeksi
Koe arvioidaan numeerisesti asteikolla 1-5
Seminaarityön hyväksytty suorittaminen ja esittäminen

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Aino Asunmaa
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tietää tulevana laillistettuna sosiaalihuollon ammattihenkilönä, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä turvallinen lääkehoito perustuu osaamiseen ja osaamisen varmistamiseen. Opiskelija tietää, että toteutetaan lääkehoitoa missä ympäristössä tahansa, tulee sen perustua toiminta- tai työyksikkökohtaiseen lääkehoitosuunnitelmaan, joka antaa raamit turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen.

Hän on perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

Sisältö

- turvallisen lääkehoidon perusteet toimintayksikössä, osaamisen varmistaminen ja lupakäytänteet
- sosionomin työkentän asiakkaiden lääkehoidon erityiskysymyksiä
- yleisimpien kansansairauksien lääkehoito
- asiakkaan lääkehoitosuunnitelma
- eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän läheistensä ohjaus lääkehoidossa
- lääkelaskujen perusteet

Oppimateriaalit

Saatavilla Moodlessa opintojakson alusta

Opetusmenetelmät

Kontaktitoteutus
Tentti koostuu kahdesta osiosta: teoriat + lääkelaskut

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopuksi

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 x 26,5 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä moniammatillisen työn käsitteen ja tavoitteet. Opiskelija osaa nimetä moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa kuvata sosiaalialan asiantuntijan rooleja ja tehtäviä moniammatillisissa toimintaympäristöissä.

Opiskelija osaa kuvata asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Hän osaa tunnistaa, mitä muita asiantuntijuuksia asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selvittää pääpiirteet sosiaalietuuksista, palveluista, tukitoimista ja avunlähteistä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tarkastella moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti sosiaalialan asiantuntijan rooleja, tehtäviä ja häneen kohdistuvia odotuksia moniammatillisissa toimintaympäristöissä.

Opiskelija osaa tarkastella asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Opiskelija osaa tunnistaa ja perustella, mitä muuta kuin sosiaalityön asiantuntijuutta asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selittää mitä sosiaalietuuksia, palveluja, tukitoimia ja avunlähteitä asiakas voi eri tilanteissa saada. Hän osaa arvioida asiakkaan tarvitsemien palvelujen kokonaisuutta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa verrata sosiaalialan asiantuntemuksen luonnetta suhteessa muiden ammattialojen asiantuntemukseen.

Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen työn ongelmakohtia ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa esittää ja perustella ratkaisuja, joilla asiakkaan näkökulmaa voi nostaa esille ja edistää moniammatillista yhteistyötä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkemmat tiedot nähtävillä ops:ssa

Esitietovaatimukset

opintojakso Lääkehoidon perusteet

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.03.2024 - 17.05.2024

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Aino Asunmaa
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tietää tulevana laillistettuna sosiaalihuollon ammattihenkilönä, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä turvallinen lääkehoito perustuu osaamiseen ja osaamisen varmistamiseen. Opiskelija tietää, että toteutetaan lääkehoitoa missä ympäristössä tahansa, tulee sen perustua toiminta- tai työyksikkökohtaiseen lääkehoitosuunnitelmaan, joka antaa raamit turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen.

Hän on perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

Sisältö

- turvallisen lääkehoidon perusteet toimintayksikössä, osaamisen varmistaminen ja lupakäytänteet
- sosionomin työkentän asiakkaiden lääkehoidon erityiskysymyksiä
- yleisimpien kansansairauksien lääkehoito
- asiakkaan lääkehoitosuunnitelma
- eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän läheistensä ohjaus lääkehoidossa
- lääkelaskujen perusteet

Oppimateriaalit

- Saatavilla Moodlessa opintojakson alusta
- Lääkelaskut haltuun, Oppiportti

Opetusmenetelmät

Verkkototeutus:
Instruktioluento katsottavissa moodlesta
Itsenäinen opiskelu (sisältäen oppimistehtävät)
Vapaaehtoinen osallistuminen Teamsin kautta järjestettävään sparraukseen, jossa on mahdollisuus esittää kysymyksiä ym.
Moodletentti

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopuksi
Tentti koostuu kahdesta osuudesta: Teoria ja lääkelaskut

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Teoriaosuus 1 ½ op,
Lääkelaskut ½ op

Lisätietoja opiskelijoille

Voimassaoleva lääkehoidon osaamisen näyttö korvaa lääkelaskuosuuden

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä moniammatillisen työn käsitteen ja tavoitteet. Opiskelija osaa nimetä moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa kuvata sosiaalialan asiantuntijan rooleja ja tehtäviä moniammatillisissa toimintaympäristöissä.

Opiskelija osaa kuvata asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Hän osaa tunnistaa, mitä muita asiantuntijuuksia asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selvittää pääpiirteet sosiaalietuuksista, palveluista, tukitoimista ja avunlähteistä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tarkastella moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti sosiaalialan asiantuntijan rooleja, tehtäviä ja häneen kohdistuvia odotuksia moniammatillisissa toimintaympäristöissä.

Opiskelija osaa tarkastella asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Opiskelija osaa tunnistaa ja perustella, mitä muuta kuin sosiaalityön asiantuntijuutta asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selittää mitä sosiaalietuuksia, palveluja, tukitoimia ja avunlähteitä asiakas voi eri tilanteissa saada. Hän osaa arvioida asiakkaan tarvitsemien palvelujen kokonaisuutta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa verrata sosiaalialan asiantuntemuksen luonnetta suhteessa muiden ammattialojen asiantuntemukseen.

Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen työn ongelmakohtia ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa esittää ja perustella ratkaisuja, joilla asiakkaan näkökulmaa voi nostaa esille ja edistää moniammatillista yhteistyötä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkemmat tiedot nähtävillä ops:ssa

Esitietovaatimukset

opintojakso Lääkehoidon perusteet

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 20.10.2023

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 35

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Aino Asunmaa
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tietää tulevana laillistettuna sosiaalihuollon ammattihenkilönä, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä turvallinen lääkehoito perustuu osaamiseen ja osaamisen varmistamiseen. Opiskelija tietää, että toteutetaan lääkehoitoa missä ympäristössä tahansa, tulee sen perustua toiminta- tai työyksikkökohtaiseen lääkehoitosuunnitelmaan, joka antaa raamit turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen.

Hän on perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

Sisältö

- turvallisen lääkehoidon perusteet toimintayksikössä, osaamisen varmistaminen ja lupakäytänteet
- sosionomin työkentän asiakkaiden lääkehoidon erityiskysymyksiä
- yleisimpien kansansairauksien lääkehoito
- asiakkaan lääkehoitosuunnitelma
- eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän läheistensä ohjaus lääkehoidossa
- lääkelaskujen perusteet

Oppimateriaalit

Saatavilla Moodlessa opintojakson alusta.

Opetusmenetelmät

Kontaktitoteutus

Luennot 20 h, josta proviisorin osuutta 2 x4 h.
Tentit: teoriat + lääkelaskut

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopuksi.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 x 26,5 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä moniammatillisen työn käsitteen ja tavoitteet. Opiskelija osaa nimetä moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa kuvata sosiaalialan asiantuntijan rooleja ja tehtäviä moniammatillisissa toimintaympäristöissä.

Opiskelija osaa kuvata asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Hän osaa tunnistaa, mitä muita asiantuntijuuksia asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selvittää pääpiirteet sosiaalietuuksista, palveluista, tukitoimista ja avunlähteistä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tarkastella moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti sosiaalialan asiantuntijan rooleja, tehtäviä ja häneen kohdistuvia odotuksia moniammatillisissa toimintaympäristöissä.

Opiskelija osaa tarkastella asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Opiskelija osaa tunnistaa ja perustella, mitä muuta kuin sosiaalityön asiantuntijuutta asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selittää mitä sosiaalietuuksia, palveluja, tukitoimia ja avunlähteitä asiakas voi eri tilanteissa saada. Hän osaa arvioida asiakkaan tarvitsemien palvelujen kokonaisuutta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa verrata sosiaalialan asiantuntemuksen luonnetta suhteessa muiden ammattialojen asiantuntemukseen.

Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen työn ongelmakohtia ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa esittää ja perustella ratkaisuja, joilla asiakkaan näkökulmaa voi nostaa esille ja edistää moniammatillista yhteistyötä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

1 5/ ks ops

Esitietovaatimukset

opintojakso Lääkehoidon perusteet

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

23.10.2023 - 15.12.2023

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 45

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Aino Asunmaa
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tietää tulevana laillistettuna sosiaalihuollon ammattihenkilönä, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä turvallinen lääkehoito perustuu osaamiseen ja osaamisen varmistamiseen. Opiskelija tietää, että toteutetaan lääkehoitoa missä ympäristössä tahansa, tulee sen perustua toiminta- tai työyksikkökohtaiseen lääkehoitosuunnitelmaan, joka antaa raamit turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen.

Hän on perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

Sisältö

- turvallisen lääkehoidon perusteet toimintayksikössä, osaamisen varmistaminen ja lupakäytänteet
- sosionomin työkentän asiakkaiden lääkehoidon erityiskysymyksiä
- yleisimpien kansansairauksien lääkehoito
- asiakkaan lääkehoitosuunnitelma
- eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän läheistensä ohjaus lääkehoidossa
- lääkelaskujen perusteet

Oppimateriaalit

Saatavilla Moodlessa opintojakson alusta.
Lääkelaskut haltuun, Oppiportti

Opetusmenetelmät

Suoritus Moodlen oppimistehtävin ja materiaalein, Tentit: teoriat + lääkelaskut MOODLESSA

PAITSI:
Livenä: Luennot/proviisori 2 x4 h.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopuksi.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Teoriaosuus 1 ja 1/2 op,
Lääkelaskut 1/2 op

Lisätietoja opiskelijoille

Voimassaoleva lääkehoidon osaamisen näyttö korvaa lääkelaskuosuuden.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä moniammatillisen työn käsitteen ja tavoitteet. Opiskelija osaa nimetä moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa kuvata sosiaalialan asiantuntijan rooleja ja tehtäviä moniammatillisissa toimintaympäristöissä.

Opiskelija osaa kuvata asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Hän osaa tunnistaa, mitä muita asiantuntijuuksia asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selvittää pääpiirteet sosiaalietuuksista, palveluista, tukitoimista ja avunlähteistä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tarkastella moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti sosiaalialan asiantuntijan rooleja, tehtäviä ja häneen kohdistuvia odotuksia moniammatillisissa toimintaympäristöissä.

Opiskelija osaa tarkastella asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Opiskelija osaa tunnistaa ja perustella, mitä muuta kuin sosiaalityön asiantuntijuutta asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selittää mitä sosiaalietuuksia, palveluja, tukitoimia ja avunlähteitä asiakas voi eri tilanteissa saada. Hän osaa arvioida asiakkaan tarvitsemien palvelujen kokonaisuutta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa verrata sosiaalialan asiantuntemuksen luonnetta suhteessa muiden ammattialojen asiantuntemukseen.

Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen työn ongelmakohtia ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa esittää ja perustella ratkaisuja, joilla asiakkaan näkökulmaa voi nostaa esille ja edistää moniammatillista yhteistyötä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

1 5/ ks ops

Esitietovaatimukset

opintojakso Lääkehoidon perusteet

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

25.09.2023 - 15.12.2023

Laajuus

2 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Opintoasiainpalvelut

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Aino Asunmaa
Opiskelijaryhmät
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tietää tulevana laillistettuna sosiaalihuollon ammattihenkilönä, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä turvallinen lääkehoito perustuu osaamiseen ja osaamisen varmistamiseen. Opiskelija tietää, että toteutetaan lääkehoitoa missä ympäristössä tahansa, tulee sen perustua toiminta- tai työyksikkökohtaiseen lääkehoitosuunnitelmaan, joka antaa raamit turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen.

Hän on perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

Sisältö

- turvallisen lääkehoidon perusteet toimintayksikössä, osaamisen varmistaminen ja lupakäytänteet
- sosionomin työkentän asiakkaiden lääkehoidon erityiskysymyksiä
- yleisimpien kansansairauksien lääkehoito
- asiakkaan lääkehoitosuunnitelma
- eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän läheistensä ohjaus lääkehoidossa
- lääkelaskujen perusteet

Oppimateriaalit

Saatavilla Moodlessa opintojakson alusta.
Lääkelaskut haltuun, Oppiportti

Opetusmenetelmät

Suoritus Moodlen oppimistehtävin ja materiaalein, Tentit: teoriat + lääkelaskut MOODLESSA

PAITSI:
Livenä: Luennot/proviisori 2 x4 h viikolla 39

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopuksi.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Teoriaosuus 1 ja 1/2 op,
Lääkelaskut 1/2 op

Lisätietoja opiskelijoille

Voimassaoleva lääkehoidon osaamisen näyttö korvaa lääkelaskuosuuden.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä moniammatillisen työn käsitteen ja tavoitteet. Opiskelija osaa nimetä moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa kuvata sosiaalialan asiantuntijan rooleja ja tehtäviä moniammatillisissa toimintaympäristöissä.

Opiskelija osaa kuvata asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Hän osaa tunnistaa, mitä muita asiantuntijuuksia asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selvittää pääpiirteet sosiaalietuuksista, palveluista, tukitoimista ja avunlähteistä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tarkastella moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti sosiaalialan asiantuntijan rooleja, tehtäviä ja häneen kohdistuvia odotuksia moniammatillisissa toimintaympäristöissä.

Opiskelija osaa tarkastella asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Opiskelija osaa tunnistaa ja perustella, mitä muuta kuin sosiaalityön asiantuntijuutta asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selittää mitä sosiaalietuuksia, palveluja, tukitoimia ja avunlähteitä asiakas voi eri tilanteissa saada. Hän osaa arvioida asiakkaan tarvitsemien palvelujen kokonaisuutta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa verrata sosiaalialan asiantuntemuksen luonnetta suhteessa muiden ammattialojen asiantuntemukseen.

Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen työn ongelmakohtia ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa esittää ja perustella ratkaisuja, joilla asiakkaan näkökulmaa voi nostaa esille ja edistää moniammatillista yhteistyötä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

1 5/ ks ops

Esitietovaatimukset

opintojakso Lääkehoidon perusteet

Ilmoittautumisaika

16.11.2023 - 07.01.2024

Ajoitus

01.01.2024 - 31.07.2024

Laajuus

2 op

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Englanti
Paikat

12 - 24

Tutkinto-ohjelma
  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Bachelor of Health Care, Nursing
  • Sosionomi (AMK)
  • Vapaasti valittavat opinnot
  • Terveydenhoitaja (AMK)
  • Fysioterapeutti (AMK)
  • Geronomi (AMK)
Opettaja
  • Jutta Potila
  • Maria Valli
  • Virpi Rantanen
Opiskelijaryhmät
  • SH22K
    Sairaanhoitaja (AMK)
  • SH21S
    Sairaanhoitaja (AMK)
  • MGERO21
    Geronomi (AMK), monimuotototeutus
  • FYS22
    Fysioterapeutti (AMK)
  • FYS21
    Fysioterapeutti (AMK)
  • RN21
    Degree Programme in Nursing, Nursing Branch, Registered Nurse, RN, (UAS)
  • MRN22
    Degree Programme in Nursing, Nursing Branch, Registered Nurse, RN, (UAS)
  • MGERO22
    Geronomi (AMK), monimuotototeutus
  • SH21K
    Sairaanhoitaja (AMK)
  • MSH21KA
    Sairaanhoitaja (AMK), monimuotototeutus
  • IEPN24S
    Sneak Peek of Finnish Nursing Education
  • MSH21S
    Sairaanhoitaja (AMK), monimuotototeutus
  • MRN23
    Bachelor of Health Care, Nursing
  • MGERO23
    Geronomi (AMK), monimuotototeutus
  • FYS23
    Fysioterapeutti (AMK)
  • MSH22SB
    Sairaanhoitaja (AMK), monimuotototeutus
  • TH22
    Terveydenhoitaja (AMK)
  • TH21
    Terveydenhoitaja (AMK)

Tavoitteet

Student
- knows how to work in a multi-professional work group and utilize the expertise of group members in different areas -can map and comprehensively support the functional capacity of the elderly -identify the factors affecting the elderly client's survival at home -can assess the resources of clients with different cultural backgrounds and their loved ones and take these into account in the planning and implementation of care work and rehabilitation -knows how to take advantage of the opportunities offered by technology in supporting elderly living at home

- Student encounters multicultural peer students and other people with respect and equality and gives and takes feedback

-Student evaluates and develops the work, assumes responsibility for his/her actions and becomes aware of the interaction and co-operation skills and development needs of him/ herself

-Student practices simulated client situations in Finnish and in English

Sisältö

- Multi-professional collaboration in healthcare services

- Rehabilitation and supporting the functional capacity of the elderly at home

- Utilizing technological solutions and taking multicultural backgrounds account in the client work for the elderly

Oppimateriaalit

Opettajien osoittama materiaali Moodle alustalla

Opetusmenetelmät

Simulaatiot, luennot, oppimispäiväkirja, tutustumiskäynnit ja verkkotehtävät

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

54 h

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on kaksikielinen.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Accepted: The student participates in the meetings of the study period and demonstrates the competence presented in the competence objectives during them and by successfully completing the tasks belonging to the study period.
Fail: -The student does not achieve the competence goals of the course and cannot demonstrate his competence in them.

-The student is not able to reflect and to recognize strengths and weaknesses in his/ her interaction and co-operation skills and does not seek to develop himself/ herself or to adapt his/her course of action accordingly.

- The student is not able to act in a professional manner in interaction and co-operation in simulated client situations. The student does not participate in the learning process nor shares knowledge with the peers.

- The student has not actively participated in studies and in simulations.

Esitietovaatimukset

30 op previous studies are required

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

01.01.2024 - 31.05.2024

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Anu Aalto
  • Virpi Nikkola
  • Annukka Haapa-aho
  • Pia-Christine Sainio
  • Katariina Perttula
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa raportoida tutkimus- tai kehittämistyönsä koko prosessin loogisesti ja selkeästi siten, että ulkopuolinen lukija ymmärtää, miten opinnäytetyö on toteutettu ja miten tulokset on saatu aikaan. Hän osaa kirjoittaa
asiatekstiä ja perustella väitteensä, sekä hyödyntää tutkimuslähteitä monipuolisesti ja eettisesti. Opiskelijalla on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätahojen kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Hänellä on valmiudet soveltaa hankkimaansa tietoa käytäntöön ja hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja oppimistaan. Opiskelija toimii SeAMKin ja ohjaajan ohjeiden mukaan työn loppuun saattamisessa.

Sisältö

- opinnäytetyön viimeistely
- Ourginal-tarkistus
- kypsyysnäytteen kirjoittaminen
- opinnäytetyön julkaiseminen

Oppimateriaalit

- SeAMK:n kirjallisten töiden ohje
- SeAMK:n opinnäytetyön ohje

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Arvioinnissa sovelletaan Seamkin opinnäytetyöoppaan liitteessä olevaa arviointikriteeristöä.

Esitietovaatimukset

Opintojakso: Opinnäytetyöseminaari 2

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

01.08.2023 - 31.12.2023

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Anu Aalto
  • Virpi Nikkola
  • Pia-Christine Sainio
  • Milka Volanto
  • Taja Kiiskilä
  • Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
  • SOS20B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa raportoida tutkimus- tai kehittämistyönsä koko prosessin loogisesti ja selkeästi siten, että ulkopuolinen lukija ymmärtää, miten opinnäytetyö on toteutettu ja miten tulokset on saatu aikaan. Hän osaa kirjoittaa
asiatekstiä ja perustella väitteensä, sekä hyödyntää tutkimuslähteitä monipuolisesti ja eettisesti. Opiskelijalla on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätahojen kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Hänellä on valmiudet soveltaa hankkimaansa tietoa käytäntöön ja hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja oppimistaan. Opiskelija toimii SeAMKin ja ohjaajan ohjeiden mukaan työn loppuun saattamisessa.

Sisältö

- opinnäytetyön viimeistely
- Ourginal-tarkistus
- kypsyysnäytteen kirjoittaminen
- opinnäytetyön julkaiseminen

Oppimateriaalit

- SeAMK:n kirjallisten töiden ohje
- SeAMK:n opinnäytetyön ohje

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Arvioinnissa sovelletaan Seamkin opinnäytetyöoppaan liitteessä olevaa arviointikriteeristöä.

Esitietovaatimukset

Opintojakso: Opinnäytetyöseminaari 2

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

01.01.2024 - 31.05.2024

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Anu Aalto
  • Virpi Nikkola
  • Annukka Haapa-aho
  • Pia-Christine Sainio
  • Milka Volanto
  • Taja Kiiskilä
  • Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
  • SOS22A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija valitsee opinnäytetyön aiheen ensi sijassa työelämän tarjoamista aiheista. Hän osaa suunnitella toteuttamiskelpoisen tutkimuksen tai kehittämistyön, joka täyttää opinnäytetyön vaatimukset. Suunnitelmaa tehdessään hän osaa hyödyntää moninaisia tiedonlähteitä lähdekritiikin huomioiden. Hän kykenee valitsemaan ja määrittelemään työn kannalta keskeiset käsitteet ja termit sekä osaa selvittää tehtävän kannalta keskeiset aiemmat tutkimukset. Opiskelijalla on valmiudet tehdä tutkimus- ja kehittämistoiminnan suunnittelussa yhteistyötä työelämätahojen kanssa ja hän huomioi tutkimuseettiset kysymykset.

Sisältö

- tutkimus-/tai kehittämistehtävän asettaminen, perustelu ja sen käsitteellinen tarkastelu
- tutkimussuunnitelman tai kehittämistoiminnan suunnitelman tekeminen, menetelmien valinta
- yhteistyö työelämätahojen kanssa
- opinnäytetyön realistinen suunnitelma

Oppimateriaalit

- SeAMK:n kirjallisten töiden ohje
- SeAMK:n opinnäytetyön ohje

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Arvioinnissa sovelletaan Seamkin opinnäytetyöoppaan liitteessä olevaa arviointikriteeristöä: intra.seamk.fi/opiskelu Seamkissa/Opiskelu/Kirjallisten töiden ja opinnäytetöiden ohjeet/opinnäytetyön arviointikriteerit.

Esitietovaatimukset

Opintojakso Tutkimus- ja kehittämistyön perusteet

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

28.08.2023 - 15.12.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Anu Aalto
  • Virpi Nikkola
  • Annukka Haapa-aho
  • Pia-Christine Sainio
  • Milka Volanto
  • Taja Kiiskilä
  • Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija valitsee opinnäytetyön aiheen ensi sijassa työelämän tarjoamista aiheista. Hän osaa suunnitella toteuttamiskelpoisen tutkimuksen tai kehittämistyön, joka täyttää opinnäytetyön vaatimukset. Suunnitelmaa tehdessään hän osaa hyödyntää moninaisia tiedonlähteitä lähdekritiikin huomioiden. Hän kykenee valitsemaan ja määrittelemään työn kannalta keskeiset käsitteet ja termit sekä osaa selvittää tehtävän kannalta keskeiset aiemmat tutkimukset. Opiskelijalla on valmiudet tehdä tutkimus- ja kehittämistoiminnan suunnittelussa yhteistyötä työelämätahojen kanssa ja hän huomioi tutkimuseettiset kysymykset.

Sisältö

- tutkimus-/tai kehittämistehtävän asettaminen, perustelu ja sen käsitteellinen tarkastelu
- tutkimussuunnitelman tai kehittämistoiminnan suunnitelman tekeminen, menetelmien valinta
- yhteistyö työelämätahojen kanssa
- opinnäytetyön realistinen suunnitelma

Oppimateriaalit

- SeAMK:n kirjallisten töiden ohje
- SeAMK:n opinnäytetyön ohje

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Arvioinnissa sovelletaan Seamkin opinnäytetyöoppaan liitteessä olevaa arviointikriteeristöä: intra.seamk.fi/opiskelu Seamkissa/Opiskelu/Kirjallisten töiden ja opinnäytetöiden ohjeet/opinnäytetyön arviointikriteerit.

Esitietovaatimukset

Opintojakso Tutkimus- ja kehittämistyön perusteet

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 30.04.2023

Ajoitus

01.08.2023 - 31.12.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Anu Aalto
  • Virpi Nikkola
  • Annukka Haapa-aho
  • Pia-Christine Sainio
  • Milka Volanto
  • Katariina Perttula
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tarkentaa ja syventää opinnäytetyön suunnitelmaa, konkretisoida sen toteuttamiskelpoiseksi, sekä ryhtyä toteuttamaan sitä. Hän osaa suunnitella ja ryhtyä toteuttamaan aineistonkeruuta, joka tuottaa riittävän määrän laadukasta aineistoa tutkimuskysymykseen vastaamiseen tai kehittämistoiminnan toteuttamiseen. Hän osaa etsiä opinnäytetyöhön soveltuvia lähteitä ja hyödyntää niitä monipuolisesti työn teoreettisen taustan kirjoittamisessa, lähdekritiikki huomioiden. Opiskelijalla on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätahojen kanssa sekä huomioida eettiset kysymykset toteuttaessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Sisältö

- opinnäytetyön teoreettisiin lähtökohtiin perehtyminen
- tutkimuksen toteuttamisen valmistelu
- aineiston keruun suunnittelu
- yhteistyö työelämätahojen kanssa
- eettisten kysymysten pohdinta ja ratkaiseminen

Oppimateriaalit

- SeAMK:n kirjallisten töiden ohje
- SeAMK:n opinnäytetyön ohje

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Arvioinnissa sovelletaan Seamkin opinnäytetyöoppaan liitteessä olevaa arviointikriteeristöä:intra.seamk.fi/opiskelu Seamkissa/Opiskelu/Kirjallisten töiden ja opinnäytetöiden ohjeet/opinnäytetyön arviointikriteerit

Esitietovaatimukset

Opintojakso: Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

01.01.2024 - 31.05.2024

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Anu Aalto
  • Virpi Nikkola
  • Annukka Haapa-aho
  • Pia-Christine Sainio
  • Milka Volanto
  • Taja Kiiskilä
  • Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tarkentaa ja syventää opinnäytetyön suunnitelmaa, konkretisoida sen toteuttamiskelpoiseksi, sekä ryhtyä toteuttamaan sitä. Hän osaa suunnitella ja ryhtyä toteuttamaan aineistonkeruuta, joka tuottaa riittävän määrän laadukasta aineistoa tutkimuskysymykseen vastaamiseen tai kehittämistoiminnan toteuttamiseen. Hän osaa etsiä opinnäytetyöhön soveltuvia lähteitä ja hyödyntää niitä monipuolisesti työn teoreettisen taustan kirjoittamisessa, lähdekritiikki huomioiden. Opiskelijalla on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätahojen kanssa sekä huomioida eettiset kysymykset toteuttaessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Sisältö

- opinnäytetyön teoreettisiin lähtökohtiin perehtyminen
- tutkimuksen toteuttamisen valmistelu
- aineiston keruun suunnittelu
- yhteistyö työelämätahojen kanssa
- eettisten kysymysten pohdinta ja ratkaiseminen

Oppimateriaalit

- SeAMK:n kirjallisten töiden ohje
- SeAMK:n opinnäytetyön ohje

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Arvioinnissa sovelletaan Seamkin opinnäytetyöoppaan liitteessä olevaa arviointikriteeristöä:intra.seamk.fi/opiskelu Seamkissa/Opiskelu/Kirjallisten töiden ja opinnäytetöiden ohjeet/opinnäytetyön arviointikriteerit

Esitietovaatimukset

Opintojakso: Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

01.01.2024 - 31.05.2024

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Anu Aalto
  • Virpi Nikkola
  • Annukka Haapa-aho
  • Pia-Christine Sainio
  • Milka Volanto
  • Katariina Perttula
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tehdä opinnäytetyön raportille loogisesti etenevän ja selkeän rakenteen. Hän kykenee kirjoittamaan työn teoriapohjan, valikoimaan soveltuvat käsitteet ja aikatauluttamaan työtään realistisesti. Hän osaa kuvailla aineiston keruun ja analyysin siten, että opinnäytetyön vaiheet ilmenevät selkeästi. Opiskelija osaa kriittisesti pohtia ja arvioida omaa ja muiden opinnäytetyöntekijöiden toimintaa ja hänellä on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätoimijoiden kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Opiskelija tietää tutkimusetiikan periaatteet ja osaa soveltaa niitä toimintaansa ja raportointiinsa.

Sisältö

- opinnäytetyön käsitteiden määrittely ja teorian kirjoittaminen
- aineiston keruun ja analysoimisen raportointi
- kehittämistoimien raportointi
- tutkimus- tai kehittämistulosten raportointi
- itsearviointi ja vertaisarviointi
- yhteistyö työelämätoimijoiden kanssa
- Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset

Oppimateriaalit

- SeAMK:n kirjallisten töiden ohje
- SeAMK:n opinnäytetyön ohje

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Arvioinnissa sovelletaan Seamkin opinnäytetyöoppaan liitteessä olevaa arviointikriteeristöä:intra.seamk.fi/opiskelu Seamkissa/Opiskelu/Kirjallisten töiden ja opinnäytetöiden ohjeet/opinnäytetyön arviointikriteerit.

Esitietovaatimukset

Opintojakso: Opinnäytetyöseminaari 2

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

01.08.2023 - 31.12.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Anu Aalto
  • Virpi Nikkola
  • Annukka Haapa-aho
  • Pia-Christine Sainio
  • Milka Volanto
  • Taja Kiiskilä
  • Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
  • SOS20B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tehdä opinnäytetyön raportille loogisesti etenevän ja selkeän rakenteen. Hän kykenee kirjoittamaan työn teoriapohjan, valikoimaan soveltuvat käsitteet ja aikatauluttamaan työtään realistisesti. Hän osaa kuvailla aineiston keruun ja analyysin siten, että opinnäytetyön vaiheet ilmenevät selkeästi. Opiskelija osaa kriittisesti pohtia ja arvioida omaa ja muiden opinnäytetyöntekijöiden toimintaa ja hänellä on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätoimijoiden kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Opiskelija tietää tutkimusetiikan periaatteet ja osaa soveltaa niitä toimintaansa ja raportointiinsa.

Sisältö

- opinnäytetyön käsitteiden määrittely ja teorian kirjoittaminen
- aineiston keruun ja analysoimisen raportointi
- kehittämistoimien raportointi
- tutkimus- tai kehittämistulosten raportointi
- itsearviointi ja vertaisarviointi
- yhteistyö työelämätoimijoiden kanssa
- Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset

Oppimateriaalit

- SeAMK:n kirjallisten töiden ohje
- SeAMK:n opinnäytetyön ohje

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Arvioinnissa sovelletaan Seamkin opinnäytetyöoppaan liitteessä olevaa arviointikriteeristöä:intra.seamk.fi/opiskelu Seamkissa/Opiskelu/Kirjallisten töiden ja opinnäytetöiden ohjeet/opinnäytetyön arviointikriteerit.

Esitietovaatimukset

Opintojakso: Opinnäytetyöseminaari 2

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Annukka Haapa-aho
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa nimetä työllisyyden hoidon toimijoita. Lisäksi opiskelija osaa tunnistaa työllisyyttä hoitavaan tehtäväkenttään ja palvelurakenteeseen ajankohtaisesti liittyviä ilmiöitä. Opiskelijalla on valmiudet käyttää psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta opintoihin ja työhön valmentamisen tehtävissä toimiessaan. Opiskelija osaa nimetä nuorten, maahanmuuttajien, pitkäaikaistyöttömien ja eri syistä vammaisten henkilöiden opintoihin ja työelämään tukemisessa huomioitavia erityistarpeita. Opiskelija osaa kuvata, millaisissa työympäristöissä opinto- ja työvalmennusta toteutetaan. Lisäksi opiskelija osaa kuvata kuntouttavan työtoiminnan ideat ja prosessit.

Sisältö

- työllisyyden hoidon toimijat ja ajankohtaiset ilmiöt
- opiskelun ja työelämässä toimimisen haasteet eri asiakasryhmillä
- opinto- ja työvalmennuksen toteuttamisympäristöt, työorientaatiot, toimintatavat
- opinto- ja työvalmennuksen yhteistyötahot ja niiden toimintalogiikka
- kuntouttava työtoiminta
- ohjaajan/ valmentajan rooli ja tehtävät
- motivoiva keskustelu

Oppimateriaalit

Hakala, K.2017.Työllistymistarinoita.Kehitysvammaliitto ry.
Jahnukainen, M.ym.2019.Oma paikka haussa - maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus. Gaudeamus.
Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/tyoelamaosallisuus/kuntouttava-tyotoiminta
Lämsä, A-L.2015.Erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistyminen.
Oksanen, J.2014.Motivointi työvälineenä.

Opetusmenetelmät

Itsenäinen verkko-opiskelu, kaksi etäopetuskertaa, ryhmätyö

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108h, josta etäopetusta 4h.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä työllisyyden hoidon toimijoita. Lisäksi opiskelija osaa tunnistaa työllisyyttä hoitavaan tehtäväkenttään ja palvelurakenteeseen ajankohtaisesti liittyviä ilmiöitä. Opiskelija osaa perustella miksi opintoihin ja työhönvalmennus edellyttää psykososiaalista osaamista. Opiskelija osaa nimetä erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija kuvailee opinto- ja työvalmennusta toteuttavia työympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvata työllisyyden hoidon toimijoita ja tehtäviä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella työllisyyttä hoitavaan tehtäväkenttään ja palvelurakenteeseen ajankohtaisesti liittyviä ilmiöitä. Opiskelija tarkastelee monipuolisesti erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija jäsentää asiakaslähtöisesti opinto- ja työvalmennusta toteuttavia toimintaympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija tarkastelee opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti työllisyyden hoidon toimijoita. Lisäksi opiskelija osaa tunnistaa ja analysoida työllisyyttä hoitavaan tehtäväkenttään ja palvelurakenteeseen ajankohtaisesti liittyviä ilmiöitä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija jäsentää asiakaslähtöisesti opinto- ja työvalmennusta toteuttavia toimintaympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija tarkastelee opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja ja toimintatapoja monipuolisesti pohtien.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävät verkossa, osallistuminen etäopetukseen. Opintojakso päättyy Moodlessa suoritettavaan, soveltavaan esseetehtävään.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä työllisyyden hoidon toimijoita. Lisäksi opiskelija osaa tunnistaa työllisyyttä hoitavaan tehtäväkenttään ja palvelurakenteeseen ajankohtaisesti liittyviä ilmiöitä. Opiskelija osaa perustella miksi opintoihin ja työhönvalmennus edellyttää psykososiaalista osaamista. Opiskelija osaa nimetä erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija kuvailee opinto- ja työvalmennusta toteuttavia työympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa kuvata työllisyyden hoidon toimijoita ja tehtäviä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella työllisyyttä hoitavaan tehtäväkenttään ja palvelurakenteeseen ajankohtaisesti liittyviä ilmiöitä. Opiskelija tarkastelee monipuolisesti erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija jäsentää asiakaslähtöisesti opinto- ja työvalmennusta toteuttavia toimintaympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija tarkastelee opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti työllisyyden hoidon toimijoita. Lisäksi opiskelija osaa tunnistaa ja analysoida työllisyyttä hoitavaan tehtäväkenttään ja palvelurakenteeseen ajankohtaisesti liittyviä ilmiöitä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija jäsentää asiakaslähtöisesti opinto- ja työvalmennusta toteuttavia toimintaympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija tarkastelee opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja ja toimintatapoja monipuolisesti pohtien.

Esitietovaatimukset

Sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin.

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
- Perheohjaus
- Sosiaalinen kuntoutus
- Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
- Sosiaaliohjaus avopalveluissa
- Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 20.10.2023

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Annukka Haapa-aho
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa nimetä työllisyyden hoidon toimijoita. Lisäksi opiskelija osaa tunnistaa työllisyyttä hoitavaan tehtäväkenttään ja palvelurakenteeseen ajankohtaisesti liittyviä ilmiöitä. Opiskelijalla on valmiudet käyttää psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta opintoihin ja työhön valmentamisen tehtävissä toimiessaan. Opiskelija osaa nimetä nuorten, maahanmuuttajien, pitkäaikaistyöttömien ja eri syistä vammaisten henkilöiden opintoihin ja työelämään tukemisessa huomioitavia erityistarpeita. Opiskelija osaa kuvata, millaisissa työympäristöissä opinto- ja työvalmennusta toteutetaan. Lisäksi opiskelija osaa kuvata kuntouttavan työtoiminnan ideat ja prosessit.

Sisältö

- työllisyyden hoidon toimijat ja ajankohtaiset ilmiöt
- opiskelun ja työelämässä toimimisen haasteet eri asiakasryhmillä
- opinto- ja työvalmennuksen toteuttamisympäristöt, työorientaatiot, toimintatavat
- opinto- ja työvalmennuksen yhteistyötahot ja niiden toimintalogiikka
- kuntouttava työtoiminta
- ohjaajan/ valmentajan rooli ja tehtävät
- motivoiva keskustelu

Oppimateriaalit

Hakala, K.2017.Työllistymistarinoita.Kehitysvammaliitto ry.
Jahnukainen, M.ym.2019.Oma paikka haussa - maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus. Gaudeamus.
Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/tyoelamaosallisuus/kuntouttava-tyotoiminta
Lämsä, A-L.2015.Erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistyminen.
Oksanen, J.2014.Motivointi työvälineenä.

Opetusmenetelmät

Itsenäinen verkko-opiskelu, kaksi etäopetuskertaa, ryhmätyö

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108h, josta etäopetusta 5h.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä työllisyyden hoidon toimijoita. Lisäksi opiskelija osaa tunnistaa työllisyyttä hoitavaan tehtäväkenttään ja palvelurakenteeseen ajankohtaisesti liittyviä ilmiöitä. Opiskelija osaa perustella miksi opintoihin ja työhönvalmennus edellyttää psykososiaalista osaamista. Opiskelija osaa nimetä erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija kuvailee opinto- ja työvalmennusta toteuttavia työympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvata työllisyyden hoidon toimijoita ja tehtäviä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella työllisyyttä hoitavaan tehtäväkenttään ja palvelurakenteeseen ajankohtaisesti liittyviä ilmiöitä. Opiskelija tarkastelee monipuolisesti erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija jäsentää asiakaslähtöisesti opinto- ja työvalmennusta toteuttavia toimintaympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija tarkastelee opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti työllisyyden hoidon toimijoita. Lisäksi opiskelija osaa tunnistaa ja analysoida työllisyyttä hoitavaan tehtäväkenttään ja palvelurakenteeseen ajankohtaisesti liittyviä ilmiöitä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija jäsentää asiakaslähtöisesti opinto- ja työvalmennusta toteuttavia toimintaympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija tarkastelee opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja ja toimintatapoja monipuolisesti pohtien.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävät verkossa, osallistuminen etäopetukseen. Opintojakso päättyy Moodlessa suoritettavaan, soveltavaan esseetehtävään.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä työllisyyden hoidon toimijoita. Lisäksi opiskelija osaa tunnistaa työllisyyttä hoitavaan tehtäväkenttään ja palvelurakenteeseen ajankohtaisesti liittyviä ilmiöitä. Opiskelija osaa perustella miksi opintoihin ja työhönvalmennus edellyttää psykososiaalista osaamista. Opiskelija osaa nimetä erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija kuvailee opinto- ja työvalmennusta toteuttavia työympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa kuvata työllisyyden hoidon toimijoita ja tehtäviä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella työllisyyttä hoitavaan tehtäväkenttään ja palvelurakenteeseen ajankohtaisesti liittyviä ilmiöitä. Opiskelija tarkastelee monipuolisesti erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija jäsentää asiakaslähtöisesti opinto- ja työvalmennusta toteuttavia toimintaympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija tarkastelee opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti työllisyyden hoidon toimijoita. Lisäksi opiskelija osaa tunnistaa ja analysoida työllisyyttä hoitavaan tehtäväkenttään ja palvelurakenteeseen ajankohtaisesti liittyviä ilmiöitä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija jäsentää asiakaslähtöisesti opinto- ja työvalmennusta toteuttavia toimintaympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija tarkastelee opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja ja toimintatapoja monipuolisesti pohtien.

Esitietovaatimukset

Sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin.

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
- Perheohjaus
- Sosiaalinen kuntoutus
- Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
- Sosiaaliohjaus avopalveluissa
- Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

23.10.2023 - 15.12.2023

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Asta Niinimäki
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä osallisuus- ja marginaalisuus –käsitteet ja tunnistaa niiden sosiaalityön tehtäväkenttään sijoittuvan yhteyden. Opiskelija osaa tarkastella osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa erityisesti köyhyyden, addiktioiden, rikollisuuden, asunnottomuuden, työttömyyden ja yksinäisyyden näkökulmista. Opiskelija osaa sijoittaa osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan työn tehtäväkenttää. Opiskelija osaa tarkastella marginaalisuutta tuottavia ilmiöitä kansallisina ja globaaleina kysymyksinä. Opiskelija osaa pohtia opintojakson teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Sisältö

- osallisuus, osattomuus, osallistaminen, osallistuminen
- asiakasosallisuus
- marginaalisuus
- integraatio
- aktiivinen kansalaisuus
- köyhyys, työttömyys, rikollisuus, asunnottomuus, addiktiot, yksinäisyys

Oppimateriaalit

Gothóni, R.ym.(2016).Osallisuus yhteiskunnallisena haasteena.Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Isola, A-M.&Suominen, E.(2016).Suomalainen köyhyys.Into-Kustannus Oy.
Juhila, K.(2015). Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat.Vastapaino.
Kivivuori, J.ym.(2018).Kriminologia.Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa.Gaudeamus.
Pyyvaara, U.&Timonen, A.(2017).Naamat - tarinoita asunnottomuudesta.Into-Kustannus Oy.
Saari, J., Eskelinen, N.&Björklund, L.(2020).Raskas perintö -ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Gaudeamus.
Tammi, T.&Raento, P.(Toim.).(2014).Addiktioyhteiskunta.Riippuvuus aikamme ilmiönä.Gaudeamus.

Opetusmenetelmät

Opintojakso toteutuu verkko-opiskeluna.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133h

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso orientoidaan Teamsissa viikolla 43. Orientointi tallennetaan ja on katsottavissa opiskelijalle sopivana ajankohtana.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojaksolla laaditaan teemakohtainen oppimistehtävä, joka arvioidaan asteikolla 1-5. Tehtävän arvosanasta muodostuu opintojakson arvosana.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

02.10.2023 - 24.11.2023

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Milka Volanto
Opiskelijaryhmät
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä osallisuus- ja marginaalisuus –käsitteet ja tunnistaa niiden sosiaalityön tehtäväkenttään sijoittuvan yhteyden. Opiskelija osaa tarkastella osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa erityisesti köyhyyden, addiktioiden, rikollisuuden, asunnottomuuden, työttömyyden ja yksinäisyyden näkökulmista. Opiskelija osaa sijoittaa osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan työn tehtäväkenttää. Opiskelija osaa tarkastella marginaalisuutta tuottavia ilmiöitä kansallisina ja globaaleina kysymyksinä. Opiskelija osaa pohtia opintojakson teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Sisältö

- osallisuus, osattomuus, osallistaminen, osallistuminen
- asiakasosallisuus
- marginaalisuus
- integraatio
- aktiivinen kansalaisuus
- köyhyys, työttömyys, rikollisuus, asunnottomuus, addiktiot, yksinäisyys

Oppimateriaalit

- Gothóni, R. ym. (2016). Osallisuus yhteiskunnallisena haasteena. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

- Isola, A-M.&Suominen, E. (2016). Suomalainen köyhyys. Into-Kustannus Oy.

- Juhila, K. (2015). Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Vastapaino.

- Kivivuori, J. ym. (2018). Kriminologia. Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Gaudeamus.

- Pyyvaara, U. & Timonen, A. (2017). Naamat - tarinoita asunnottomuudesta. Into-Kustannus Oy.

- Saari, J. (2016). Yksinäisten Suomi. Gaudeamus.

- Saari, J., Eskelinen, N. & Björklund, L. (2020). Raskas perintö -ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Gaudeamus.

- Bessonoff, A., Tammi, T., & Raento, P. (2013). Addiktioyhteiskunta: Riippuvuus aikamme ilmiönä. Gaudeamus.

Opetusmenetelmät

Opintojakso sisältää lähiopetusta, opiskelua itsenäisesti sekä ryhmässä ja lisäksi sosiaalialan tehtäväkentälle toteutuvia toimipistevierailuja.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua, mutta sosiaalialan tehtäväkentälle toteutuvia toimipistevierailuja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen ja oppimistehtävät.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 08.03.2024

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

1 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 44

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Asta Niinimäki
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä osallisuus- ja marginaalisuus –käsitteet ja tunnistaa niiden sosiaalityön tehtäväkenttään sijoittuvan yhteyden. Opiskelija osaa tarkastella osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa erityisesti köyhyyden, addiktioiden, rikollisuuden, asunnottomuuden, työttömyyden ja yksinäisyyden näkökulmista. Opiskelija osaa sijoittaa osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan työn tehtäväkenttää. Opiskelija osaa tarkastella marginaalisuutta tuottavia ilmiöitä kansallisina ja globaaleina kysymyksinä. Opiskelija osaa pohtia opintojakson teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Sisältö

- osallisuus, osattomuus, osallistaminen, osallistuminen
- asiakasosallisuus
- marginaalisuus
- integraatio
- aktiivinen kansalaisuus
- köyhyys, työttömyys, rikollisuus, asunnottomuus, addiktiot, yksinäisyys

Oppimateriaalit

Gothóni, R.ym.(2016).Osallisuus yhteiskunnallisena haasteena.Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Isola, A-M.&Suominen, E.(2016).Suomalainen köyhyys.Into-Kustannus Oy.
Juhila, K.(2015). Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat.Vastapaino.
Kivivuori, J.ym.(2018).Kriminologia.Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa.Gaudeamus.
Pyyvaara, U.&Timonen, A.(2017).Naamat - tarinoita asunnottomuudesta.Into-Kustannus Oy.
Saari, J., Eskelinen, N.&Björklund, L.(2020).Raskas perintö -ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Gaudeamus.
Tammi, T.&Raento, P.(Toim.).(2014).Addiktioyhteiskunta.Riippuvuus aikamme ilmiönä.Gaudeamus.

Opetusmenetelmät

Opintojakso toteutuu lähiopiskeluna.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojaksolla tehdään vierailuja eri sosiaalialan tehtäväkentille.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133h

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso orientoidaan viikolla 2.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojaksolla laaditaan teemakohtainen oppimistehtävä, joka arvioidaan asteikolla 1-5. Tehtävän arvosanasta muodostuu opintojakson arvosana.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

11.03.2024 - 03.05.2024

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Milka Volanto
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä osallisuus- ja marginaalisuus –käsitteet ja tunnistaa niiden sosiaalityön tehtäväkenttään sijoittuvan yhteyden. Opiskelija osaa tarkastella osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa erityisesti köyhyyden, addiktioiden, rikollisuuden, asunnottomuuden, työttömyyden ja yksinäisyyden näkökulmista. Opiskelija osaa sijoittaa osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan työn tehtäväkenttää. Opiskelija osaa tarkastella marginaalisuutta tuottavia ilmiöitä kansallisina ja globaaleina kysymyksinä. Opiskelija osaa pohtia opintojakson teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Sisältö

- osallisuus, osattomuus, osallistaminen, osallistuminen
- asiakasosallisuus
- marginaalisuus
- integraatio
- aktiivinen kansalaisuus
- köyhyys, työttömyys, rikollisuus, asunnottomuus, addiktiot, yksinäisyys

Oppimateriaalit

Gothóni, R. ym. (2016). Osallisuus yhteiskunnallisena haasteena. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Isola, A-M.&Suominen, E. (2016). Suomalainen köyhyys. Into-Kustannus Oy.
Juhila, K. (2015). Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Vastapaino.
Kivivuori, J. ym. (2018). Kriminologia. Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Gaudeamus.
Pyyvaara, U. & Timonen, A. (2017). Naamat - tarinoita asunnottomuudesta. Into-Kustannus Oy.
Saari, J. (2016). Yksinäisten Suomi. Gaudeamus.
Saari, J., Eskelinen, N. & Björklund, L. (2020). Raskas perintö -ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Gaudeamus.
Bessonoff, A., Tammi, T., & Raento, P. (2013). Addiktioyhteiskunta: Riippuvuus aikamme ilmiönä. Gaudeamus.

Opetusmenetelmät

Opintojakso toteutuu verkko-opiskeluna.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 h

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso orientoidaan Teamsissa viikolla 10. Orientointi tallennetaan ja on katsottavissa opiskelijalle sopivana ajankohtana.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojaksolla laaditaan teemakohtainen oppimistehtävä, joka arvioidaan asteikolla 1-5. Tehtävän arvosanasta muodostuu opintojakson arvosana.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 15.09.2023

Ajoitus

01.04.2024 - 24.05.2024

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 45

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Asta Niinimäki
Opiskelijaryhmät
  • AVOINAMK
    Avoin amk
  • SOPE23S
    Sosionomityön perusteet

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä osallisuus- ja marginaalisuus –käsitteet ja tunnistaa niiden sosiaalityön tehtäväkenttään sijoittuvan yhteyden. Opiskelija osaa tarkastella osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa erityisesti köyhyyden, addiktioiden, rikollisuuden, asunnottomuuden, työttömyyden ja yksinäisyyden näkökulmista. Opiskelija osaa sijoittaa osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan työn tehtäväkenttää. Opiskelija osaa tarkastella marginaalisuutta tuottavia ilmiöitä kansallisina ja globaaleina kysymyksinä. Opiskelija osaa pohtia opintojakson teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Sisältö

- osallisuus, osattomuus, osallistaminen, osallistuminen
- asiakasosallisuus
- marginaalisuus
- integraatio
- aktiivinen kansalaisuus
- köyhyys, työttömyys, rikollisuus, asunnottomuus, addiktiot, yksinäisyys

Oppimateriaalit

Gothóni, R.ym.(2016).Osallisuus yhteiskunnallisena haasteena.Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Isola, A-M.&Suominen, E.(2016).Suomalainen köyhyys.Into-Kustannus Oy.
Juhila, K.(2015). Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat.Vastapaino.
Kivivuori, J.ym.(2018).Kriminologia.Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa.Gaudeamus.
Pyyvaara, U.&Timonen, A.(2017).Naamat - tarinoita asunnottomuudesta.Into-Kustannus Oy.
Saari, J., Eskelinen, N.&Björklund, L.(2020).Raskas perintö -ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Gaudeamus.
Tammi, T.&Raento, P.(Toim.).(2014).Addiktioyhteiskunta.Riippuvuus aikamme ilmiönä.Gaudeamus.

Opetusmenetelmät

Opintojakso toteutuu verkko-opiskeluna.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133h

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso orientoidaan Teamsissa viikolla 14. Orientointi tallennetaan ja on katsottavissa opiskelijalle sopivana ajankohtana.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojaksolla laaditaan teemakohtainen oppimistehtävä, joka arvioidaan asteikolla 1-5. Tehtävän arvosanasta muodostuu opintojakson arvosana.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 20.10.2023

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

4.5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 36

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Annukka Haapa-aho
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä sosiaalipalvelujen johtamiseen liittyvät peruskäsitteet ja johtamisen osa-alueet. Opiskelija osaa nimetä palveluiden järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyviä reunaehtoja sekä soveltaa lainsäädäntöä ja hallinnon periaatteita palveluiden organisoimisessa sosionomin työkentillä. Opiskelija tietää lainsäädännön edellyttämät toimet sekä kansainväliset, kansalliset ja paikalliset suositukset ja linjaukset palvelujen järjestämisessä ja hän osaa soveltaa niitä ammattialansa palvelujen johtamiseen. Opiskelija ymmärtää sidosryhmäyhteistyön merkityksen ja kykenee toimimaan yhteistyön aktiivisena osapuolena. Opiskelija on perehtynyt päätöksenteon prosesseihin julkisissa, yksityisissä ja järjestösektorin toiminnoissa. Hänellä on kustannustietoisuutta ja osaamista talouden suunnitteluun. Opiskelija tuntee sosiaalialan palvelutarjonnan ja kilpailuttamisen pelisääntöjä. Opiskelijalla on perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä monialaisessa ympäristössä.

Sisältö

- johtamisen teorioita ja käsitteitä
- johtamisen toimintamalleja
- suositukset, linjaukset, ohjelmat ja lainsäädäntö
- sidosryhmät, moniammatillinen yhteistyö
- päätöksenteko organisaatioissa
- palveluiden rahoitus ja talouden suunnittelu
- kilpailuttaminen ja ulkoisten palveluiden johtaminen

Oppimateriaalit

Sydänmaanlakka: Älykäs julkinen johtaminen (2015)
Reikko, Salonen, uusitalo: Puun ja kuoren välissä – lähijohtajuus sosiaali-ja terveysalalla. (2010, saatavissa verkossakin)
Rissanen, Lammintakanen: Sosiaali- ja terveysjohtaminen
Niiranen, Seppänen-Järvelä, Sinkkonen, Vartiainen: Johtaminen Sosiaalialalla (2010)
Kulmala (toim.): Parempi vanhustyö - menetelmiä johtamisen kehittämiseen (2017)
Laaksonen ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä (2020)

Opetusmenetelmät

Verkkototeutus, mutta seminaari 4h (vko 41) on lähiopetuksena.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 h: seminaari lähitoteutuksena, ennakkotehtävä seminaariin, itsenäinen opiskelu Moodle-alustalla, oppimistehtävät.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa sosiaalipalvelujen johtamisen reunaehdot, perusteet ja päätöksenteon prosessit sekä osaa hyödyntää niitä työssään.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa soveltaa sosiaalipalveluiden johtamisen teorioita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija tunnistaa omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaalipalveluiden tehtävissä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa arvioida ja analysoida palveluiden johtamista. Hän tunnistaa sosiaalialan johtamisen rajat ylittävänä ja tietoon perustuvana toimintana. Opiskelija hallitsee johtamisen prosessit erilaisissa organisaatioissa. Opiskelija osaa nähdä omien arvojensa ja asenteidensa vaikutukset toimintaansa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävä

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 20.10.2023

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 36

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Annukka Haapa-aho
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä sosiaalipalvelujen johtamiseen liittyvät peruskäsitteet ja johtamisen osa-alueet. Opiskelija osaa nimetä palveluiden järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyviä reunaehtoja sekä soveltaa lainsäädäntöä ja hallinnon periaatteita palveluiden organisoimisessa sosionomin työkentillä. Opiskelija tietää lainsäädännön edellyttämät toimet sekä kansainväliset, kansalliset ja paikalliset suositukset ja linjaukset palvelujen järjestämisessä ja hän osaa soveltaa niitä ammattialansa palvelujen johtamiseen. Opiskelija ymmärtää sidosryhmäyhteistyön merkityksen ja kykenee toimimaan yhteistyön aktiivisena osapuolena. Opiskelija on perehtynyt päätöksenteon prosesseihin julkisissa, yksityisissä ja järjestösektorin toiminnoissa. Hänellä on kustannustietoisuutta ja osaamista talouden suunnitteluun. Opiskelija tuntee sosiaalialan palvelutarjonnan ja kilpailuttamisen pelisääntöjä. Opiskelijalla on perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä monialaisessa ympäristössä.

Sisältö

- johtamisen teorioita ja käsitteitä
- johtamisen toimintamalleja
- suositukset, linjaukset, ohjelmat ja lainsäädäntö
- sidosryhmät, moniammatillinen yhteistyö
- päätöksenteko organisaatioissa
- palveluiden rahoitus ja talouden suunnittelu
- kilpailuttaminen ja ulkoisten palveluiden johtaminen

Oppimateriaalit

Sydänmaanlakka: Älykäs julkinen johtaminen (2015)
Reikko, Salonen, uusitalo: Puun ja kuoren välissä – lähijohtajuus sosiaali-ja terveysalalla. (2010, saatavissa verkossakin)
Rissanen, Lammintakanen: Sosiaali- ja terveysjohtaminen
Niiranen, Seppänen-Järvelä, Sinkkonen, Vartiainen: Johtaminen Sosiaalialalla (2010)
Kulmala (toim.): Parempi vanhustyö - menetelmiä johtamisen kehittämiseen (2017)
Laaksonen ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä (2020)

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, seminaari, vierailijat ja oppimistehtävä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 h: lähiopetus, seminaari, ennakkotehtävä seminaariin, itsenäinen opiskelu, oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa sosiaalipalvelujen johtamisen reunaehdot, perusteet ja päätöksenteon prosessit sekä osaa hyödyntää niitä työssään.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa soveltaa sosiaalipalveluiden johtamisen teorioita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija tunnistaa omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaalipalveluiden tehtävissä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa arvioida ja analysoida palveluiden johtamista. Hän tunnistaa sosiaalialan johtamisen rajat ylittävänä ja tietoon perustuvana toimintana. Opiskelija hallitsee johtamisen prosessit erilaisissa organisaatioissa. Opiskelija osaa nähdä omien arvojensa ja asenteidensa vaikutukset toimintaansa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävä

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

4.5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 38

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Annukka Haapa-aho
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä sosiaalipalvelujen johtamiseen liittyvät peruskäsitteet ja johtamisen osa-alueet. Opiskelija osaa nimetä palveluiden järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyviä reunaehtoja sekä soveltaa lainsäädäntöä ja hallinnon periaatteita palveluiden organisoimisessa sosionomin työkentillä. Opiskelija tietää lainsäädännön edellyttämät toimet sekä kansainväliset, kansalliset ja paikalliset suositukset ja linjaukset palvelujen järjestämisessä ja hän osaa soveltaa niitä ammattialansa palvelujen johtamiseen. Opiskelija ymmärtää sidosryhmäyhteistyön merkityksen ja kykenee toimimaan yhteistyön aktiivisena osapuolena. Opiskelija on perehtynyt päätöksenteon prosesseihin julkisissa, yksityisissä ja järjestösektorin toiminnoissa. Hänellä on kustannustietoisuutta ja osaamista talouden suunnitteluun. Opiskelija tuntee sosiaalialan palvelutarjonnan ja kilpailuttamisen pelisääntöjä. Opiskelijalla on perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä monialaisessa ympäristössä.

Sisältö

- johtamisen teorioita ja käsitteitä
- johtamisen toimintamalleja
- suositukset, linjaukset, ohjelmat ja lainsäädäntö
- sidosryhmät, moniammatillinen yhteistyö
- päätöksenteko organisaatioissa
- palveluiden rahoitus ja talouden suunnittelu
- kilpailuttaminen ja ulkoisten palveluiden johtaminen

Oppimateriaalit

Kulmala (toim.): Parempi vanhustyö - menetelmiä johtamisen kehittämiseen (2017)
Laaksonen ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä (2020)
Reikko, Salonen, uusitalo: Puun ja kuoren välissä – lähijohtajuus sosiaali-ja terveysalalla. (2010, saatavissa verkossakin)
Rissanen, Lammintakanen: Sosiaali- ja terveysjohtaminen
Rousu, Sirkka & Lanne-Eriksson, Minna toim. (2021) https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-308-4
Sydänmaanlakka: Älykäs julkinen johtaminen (2015)

Opetusmenetelmät

Verkkototeutus, mutta seminaari (4h) on lähiopetuksena viikolla 8.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 h: seminaari lähitoteutuksena (4h) viikolla 8, ennakkotehtävä seminaariin, itsenäinen opiskelu Moodle-alustalla, oppimistehtävät.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa sosiaalipalvelujen johtamisen reunaehdot, perusteet ja päätöksenteon prosessit sekä osaa hyödyntää niitä työssään.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa soveltaa sosiaalipalveluiden johtamisen teorioita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija tunnistaa omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaalipalveluiden tehtävissä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa arvioida ja analysoida palveluiden johtamista. Hän tunnistaa sosiaalialan johtamisen rajat ylittävänä ja tietoon perustuvana toimintana. Opiskelija hallitsee johtamisen prosessit erilaisissa organisaatioissa. Opiskelija osaa nähdä omien arvojensa ja asenteidensa vaikutukset toimintaansa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävä

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 36

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Annukka Haapa-aho
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä sosiaalipalvelujen johtamiseen liittyvät peruskäsitteet ja johtamisen osa-alueet. Opiskelija osaa nimetä palveluiden järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyviä reunaehtoja sekä soveltaa lainsäädäntöä ja hallinnon periaatteita palveluiden organisoimisessa sosionomin työkentillä. Opiskelija tietää lainsäädännön edellyttämät toimet sekä kansainväliset, kansalliset ja paikalliset suositukset ja linjaukset palvelujen järjestämisessä ja hän osaa soveltaa niitä ammattialansa palvelujen johtamiseen. Opiskelija ymmärtää sidosryhmäyhteistyön merkityksen ja kykenee toimimaan yhteistyön aktiivisena osapuolena. Opiskelija on perehtynyt päätöksenteon prosesseihin julkisissa, yksityisissä ja järjestösektorin toiminnoissa. Hänellä on kustannustietoisuutta ja osaamista talouden suunnitteluun. Opiskelija tuntee sosiaalialan palvelutarjonnan ja kilpailuttamisen pelisääntöjä. Opiskelijalla on perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä monialaisessa ympäristössä.

Sisältö

- johtamisen teorioita ja käsitteitä
- johtamisen toimintamalleja
- suositukset, linjaukset, ohjelmat ja lainsäädäntö
- sidosryhmät, moniammatillinen yhteistyö
- päätöksenteko organisaatioissa
- palveluiden rahoitus ja talouden suunnittelu
- kilpailuttaminen ja ulkoisten palveluiden johtaminen

Oppimateriaalit

Kulmala (toim.): Parempi vanhustyö - menetelmiä johtamisen kehittämiseen (2017)
Laaksonen ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä (2020)
Reikko, Salonen, uusitalo: Puun ja kuoren välissä – lähijohtajuus sosiaali-ja terveysalalla. (2010, saatavissa verkossakin)
Rissanen, Lammintakanen: Sosiaali- ja terveysjohtaminen
Rousu, Sirkka & Lanne-Eriksson, Minna toim. (2021) https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-308-4
Sydänmaanlakka: Älykäs julkinen johtaminen (2015)

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, seminaari, vierailijat ja oppimistehtävä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 h: lähiopetus, seminaari, ennakkotehtävät, itsenäinen opiskelu, oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa sosiaalipalvelujen johtamisen reunaehdot, perusteet ja päätöksenteon prosessit sekä osaa hyödyntää niitä työssään.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa soveltaa sosiaalipalveluiden johtamisen teorioita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija tunnistaa omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaalipalveluiden tehtävissä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa arvioida ja analysoida palveluiden johtamista. Hän tunnistaa sosiaalialan johtamisen rajat ylittävänä ja tietoon perustuvana toimintana. Opiskelija hallitsee johtamisen prosessit erilaisissa organisaatioissa. Opiskelija osaa nähdä omien arvojensa ja asenteidensa vaikutukset toimintaansa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävä

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

30.10.2023 - 15.12.2023

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 38

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksellisen toimintatavan ja periaatteet. Opiskelija osaa palveluohjauksen keinoin suunnata ja koota tarpeen mukaisia palveluita erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden tueksi. Hän osaa arvioida asiakkaan palvelutarpeita monipuolisesti ja sosiaalialan eettisten periaatteiden mukaisesti. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmien toimintalogiikkaa sekä palveluohjauksellisen toimintatavan eri tasot. Opiskelija osaa edesauttaa palvelukokonaisuuden toteutumista yhteistyöverkostoissa ja hän ymmärtää moniammatillisen yhteistyön merkityksen. Hänellä on valmiuksia sovittaa yhteen esim. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluita. Opiskelija osaa käyttää asiakaskohtaisesti soveltuvia ammattityön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija on perehtynyt palveluohjauksen käytäntöön erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa. Hänellä on valmiudet hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla. Opiskelija osaa hyödyntää digitaalisia palveluita osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä.

Sisältö

- palveluohjauksen käsite ja palveluohjauksellinen toimintatapa
- asiakkaan palvelutarpeen arvioiminen
- palveluohjauksen prosessi
- asiakaslähtöisyys palveluohjausprosessissa
- eettinen osaaminen palveluohjauksessa
- julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen hyödyntäminen asiakkaan yksilöllisessä elämäntilanteessa
- palvelujärjestelmien toimintaperiaatteet ja -logiikka
- kirjaaminen palveluohjauksessa
- palveluohjaus nuorten, mielenterveysongelmaisten, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa
- moniammatillinen yhteistyö
- verkostotyö
- digitaaliset palvelut osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä

Oppimateriaalit

Blommila, K. Juntunen, M. & Kosunen, S. (toim.) Puheenvuoroja palveluohjauksesta. 2022, sivut 19- 168 ja ehkä sivut 247-265 ja 280-290,
Ketola, T. & Alaverdyan, A. 2020. Ihmisiä kohtaamassa: Asiakaslähtöisen palveluohjauksen jäljillä työikäisten palveluissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 295/2020, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-595-1
Patronen M., Hämäläinen J., Sola J., Leisio J., Koistinen T. & Holja T. Palvelutori – Ohjaus- ja neuvontapalvelu ikäihmisille. 2015. 2. uudistettu laitos. Sitran selvityksiä 82. https://media.sitra.fi/2017/02/27174904/Selvityksia82_uud_p-2.pdf
-Suominen, S. ja Tuominen M. 2007. Palveluohjaus: portti itsenäiseen elämään. Profami.
-Zechner M. (toim.) Näkökulmia palvelutarpeen arviointiin. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 144. Seinäjoki 2019. https://www.theseus.fi/handle/10024/226365

Opetusmenetelmät

Verkkototeutus, oppimistehtävät

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 h: Verkkototeutus, mahdollisesti lähiopetus viikoilla 3 ja 10, itsenäinen opiskelu, oppimistehtävä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän tuntee, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa nimetä palveluohjauksessa käytettäviä asiakastyön menetelmiä. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

Hyvä (3-4)

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja.

Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa käyttää soveltuvia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa erilaisia menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa soveltaa tarkoituksenmukaisia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija osaa hyödyntää monipuolisesti palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa.

Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen yhteistyön merkitystä palveluohjausprosessissa. Opiskelijalla on valmiuksia hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävät

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunnistaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän tuntee, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa nimetä palveluohjauksessa käytettäviä asiakastyön menetelmiä. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja.

Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa käyttää soveltuvia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa erilaisia menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa soveltaa tarkoituksenmukaisia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija osaa hyödyntää monipuolisesti palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa.

Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen yhteistyön merkitystä palveluohjausprosessissa. Opiskelijalla on valmiuksia hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

28.08.2023 - 20.10.2023

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksellisen toimintatavan ja periaatteet. Opiskelija osaa palveluohjauksen keinoin suunnata ja koota tarpeen mukaisia palveluita erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden tueksi. Hän osaa arvioida asiakkaan palvelutarpeita monipuolisesti ja sosiaalialan eettisten periaatteiden mukaisesti. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmien toimintalogiikkaa sekä palveluohjauksellisen toimintatavan eri tasot. Opiskelija osaa edesauttaa palvelukokonaisuuden toteutumista yhteistyöverkostoissa ja hän ymmärtää moniammatillisen yhteistyön merkityksen. Hänellä on valmiuksia sovittaa yhteen esim. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluita. Opiskelija osaa käyttää asiakaskohtaisesti soveltuvia ammattityön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija on perehtynyt palveluohjauksen käytäntöön erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa. Hänellä on valmiudet hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla. Opiskelija osaa hyödyntää digitaalisia palveluita osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä.

Sisältö

- palveluohjauksen käsite ja palveluohjauksellinen toimintatapa
- asiakkaan palvelutarpeen arvioiminen
- palveluohjauksen prosessi
- asiakaslähtöisyys palveluohjausprosessissa
- eettinen osaaminen palveluohjauksessa
- julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen hyödyntäminen asiakkaan yksilöllisessä elämäntilanteessa
- palvelujärjestelmien toimintaperiaatteet ja -logiikka
- kirjaaminen palveluohjauksessa
- palveluohjaus nuorten, mielenterveysongelmaisten, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa
- moniammatillinen yhteistyö
- verkostotyö
- digitaaliset palvelut osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä

Oppimateriaalit

- Opettajan osoittama materiaali Moodle- oppimisympäristössä
- Blommila, K. Juntunen, M. & Kosunen, S. (toim.) 2022.Puheenvuoroja palveluohjauksesta. Suomen palveluohjausyhdistys ry, Teoksesta s.19-168 , s. 247-265 ja s. 280-290.
- Hänninen, K. Palveluohjaus. Asiakaslähtöistä palvelua vauvasta vaariin. Stakes, FinSoc. Raportteja 20/2007. http://www.julkari.fi/handle/10024/75697
- Ketola, T. & Alaverdyan, A. 2020. Ihmisiä kohtaamassa: Asiakaslähtöisen palveluohjauksen jäljillä työikäisten palveluissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 295/2020, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-595-1
- Pietiläinen, E. ja Seppälä, H. 2003. Palveluohjaus asiakastyössä ja organisaatiossa. Kehitysvammaliitto.
- Patronen M., Hämäläinen J., Sola J., Leisio J., Koistinen T. & Holja T. Palvelutori – Ohjaus- ja neuvontapalvelu ikäihmisille. 2015. 2. uudistettu laitos. Sitran selvityksiä 82. https://media.sitra.fi/2017/02/27174904/Selvityksia82_uud_p-2.pdf
- Suominen, S. ja Tuominen M. 2007. Palveluohjaus: portti itsenäiseen elämään. Profami.
- Zechner M. (toim.) Näkökulmia palvelutarpeen arviointiin. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 144. Seinäjoki 2019. https://www.theseus.fi/handle/10024/226365

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, itsenäisiä tehtäviä pareittain ja ryhmissä, asiantuntijavierailut, seminaari

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 t
- kontaktiopetusta 28h
- itsenäistä työskentelyä 107h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän tuntee, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa nimetä palveluohjauksessa käytettäviä asiakastyön menetelmiä. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

Hyvä (3-4)

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja.

Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa käyttää soveltuvia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa erilaisia menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa soveltaa tarkoituksenmukaisia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija osaa hyödyntää monipuolisesti palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa.

Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen yhteistyön merkitystä palveluohjausprosessissa. Opiskelijalla on valmiuksia hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 15.03.2024

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksellisen toimintatavan ja periaatteet. Opiskelija osaa palveluohjauksen keinoin suunnata ja koota tarpeen mukaisia palveluita erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden tueksi. Hän osaa arvioida asiakkaan palvelutarpeita monipuolisesti ja sosiaalialan eettisten periaatteiden mukaisesti. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmien toimintalogiikkaa sekä palveluohjauksellisen toimintatavan eri tasot. Opiskelija osaa edesauttaa palvelukokonaisuuden toteutumista yhteistyöverkostoissa ja hän ymmärtää moniammatillisen yhteistyön merkityksen. Hänellä on valmiuksia sovittaa yhteen esim. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluita. Opiskelija osaa käyttää asiakaskohtaisesti soveltuvia ammattityön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija on perehtynyt palveluohjauksen käytäntöön erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa. Hänellä on valmiudet hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla. Opiskelija osaa hyödyntää digitaalisia palveluita osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä.

Sisältö

- palveluohjauksen käsite ja palveluohjauksellinen toimintatapa
- asiakkaan palvelutarpeen arvioiminen
- palveluohjauksen prosessi
- asiakaslähtöisyys palveluohjausprosessissa
- eettinen osaaminen palveluohjauksessa
- julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen hyödyntäminen asiakkaan yksilöllisessä elämäntilanteessa
- palvelujärjestelmien toimintaperiaatteet ja -logiikka
- kirjaaminen palveluohjauksessa
- palveluohjaus nuorten, mielenterveysongelmaisten, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa
- moniammatillinen yhteistyö
- verkostotyö
- digitaaliset palvelut osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä

Oppimateriaalit

- Opettajan osoittama materiaali Moodle- oppimisympäristössä
- Blommila, K. Juntunen, M. & Kosunen, S. (toim.) 2022.Puheenvuoroja palveluohjauksesta. Suomen palveluohjausyhdistys ry, Teoksesta s.19-168 , s. 247-265 ja s. 280-290.
- Hänninen, K. Palveluohjaus. Asiakaslähtöistä palvelua vauvasta vaariin. Stakes, FinSoc. Raportteja 20/2007. http://www.julkari.fi/handle/10024/75697
- Ketola, T. & Alaverdyan, A. 2020. Ihmisiä kohtaamassa: Asiakaslähtöisen palveluohjauksen jäljillä työikäisten palveluissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 295/2020, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-595-1
- Pietiläinen, E. ja Seppälä, H. 2003. Palveluohjaus asiakastyössä ja organisaatiossa. Kehitysvammaliitto.
- Patronen M., Hämäläinen J., Sola J., Leisio J., Koistinen T. & Holja T. Palvelutori – Ohjaus- ja neuvontapalvelu ikäihmisille. 2015. 2. uudistettu laitos. Sitran selvityksiä 82. https://media.sitra.fi/2017/02/27174904/Selvityksia82_uud_p-2.pdf
- Suominen, S. ja Tuominen M. 2007. Palveluohjaus: portti itsenäiseen elämään. Profami.
- Zechner M. (toim.) Näkökulmia palvelutarpeen arviointiin. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 144. Seinäjoki 2019. https://www.theseus.fi/handle/10024/226365

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, itsenäisiä tehtäviä pareittain ja ryhmissä, asiantuntijavierailut, seminaari

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 t
- kontaktiopetusta 24h
- itsenäistä työskentelyä 111h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän tuntee, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa nimetä palveluohjauksessa käytettäviä asiakastyön menetelmiä. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

Hyvä (3-4)

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja.

Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa käyttää soveltuvia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa erilaisia menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa soveltaa tarkoituksenmukaisia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija osaa hyödyntää monipuolisesti palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa.

Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen yhteistyön merkitystä palveluohjausprosessissa. Opiskelijalla on valmiuksia hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 38

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Marja-Liisa Saariaho
Opiskelijaryhmät
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksellisen toimintatavan ja periaatteet. Opiskelija osaa palveluohjauksen keinoin suunnata ja koota tarpeen mukaisia palveluita erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden tueksi. Hän osaa arvioida asiakkaan palvelutarpeita monipuolisesti ja sosiaalialan eettisten periaatteiden mukaisesti. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmien toimintalogiikkaa sekä palveluohjauksellisen toimintatavan eri tasot. Opiskelija osaa edesauttaa palvelukokonaisuuden toteutumista yhteistyöverkostoissa ja hän ymmärtää moniammatillisen yhteistyön merkityksen. Hänellä on valmiuksia sovittaa yhteen esim. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluita. Opiskelija osaa käyttää asiakaskohtaisesti soveltuvia ammattityön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija on perehtynyt palveluohjauksen käytäntöön erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa. Hänellä on valmiudet hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla. Opiskelija osaa hyödyntää digitaalisia palveluita osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä.

Sisältö

- palveluohjauksen käsite ja palveluohjauksellinen toimintatapa
- asiakkaan palvelutarpeen arvioiminen
- palveluohjauksen prosessi
- asiakaslähtöisyys palveluohjausprosessissa
- eettinen osaaminen palveluohjauksessa
- julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen hyödyntäminen asiakkaan yksilöllisessä elämäntilanteessa
- palvelujärjestelmien toimintaperiaatteet ja -logiikka
- kirjaaminen palveluohjauksessa
- palveluohjaus nuorten, mielenterveysongelmaisten, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa
- moniammatillinen yhteistyö
- verkostotyö
- digitaaliset palvelut osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä

Oppimateriaalit

- Opettajan osoittama materiaali Moodle- oppimisympäristössä
- Blommila, K. Juntunen, M. & Kosunen, S. (toim.) 2022.Puheenvuoroja palveluohjauksesta. Suomen palveluohjausyhdistys ry, Teoksesta s.19-168 , s. 247-265 ja s. 280-290.
- Hänninen, K. Palveluohjaus. Asiakaslähtöistä palvelua vauvasta vaariin. Stakes, FinSoc. Raportteja 20/2007. http://www.julkari.fi/handle/10024/75697
- Ketola, T. & Alaverdyan, A. 2020. Ihmisiä kohtaamassa: Asiakaslähtöisen palveluohjauksen jäljillä työikäisten palveluissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 295/2020, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-595-1
- Pietiläinen, E. ja Seppälä, H. 2003. Palveluohjaus asiakastyössä ja organisaatiossa. Kehitysvammaliitto.
- Patronen M., Hämäläinen J., Sola J., Leisio J., Koistinen T. & Holja T. Palvelutori – Ohjaus- ja neuvontapalvelu ikäihmisille. 2015. 2. uudistettu laitos. Sitran selvityksiä 82. https://media.sitra.fi/2017/02/27174904/Selvityksia82_uud_p-2.pdf
- Suominen, S. ja Tuominen M. 2007. Palveluohjaus: portti itsenäiseen elämään. Profami.
- Zechner M. (toim.) Näkökulmia palvelutarpeen arviointiin. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 144. Seinäjoki 2019. https://www.theseus.fi/handle/10024/226365

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, itsenäisiä tehtäviä pareittain ja ryhmissä, asiantuntijavierailut, seminaari

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 t
- kontaktiopetusta 28h
- itsenäistä työskentelyä 107h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän tuntee, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa nimetä palveluohjauksessa käytettäviä asiakastyön menetelmiä. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

Hyvä (3-4)

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja.

Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa käyttää soveltuvia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa erilaisia menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa soveltaa tarkoituksenmukaisia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija osaa hyödyntää monipuolisesti palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa.

Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen yhteistyön merkitystä palveluohjausprosessissa. Opiskelijalla on valmiuksia hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

01.01.2024 - 08.03.2024

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

2.5 op

T&K-osuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Opintoasiainpalvelut

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksellisen toimintatavan ja periaatteet. Opiskelija osaa palveluohjauksen keinoin suunnata ja koota tarpeen mukaisia palveluita erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden tueksi. Hän osaa arvioida asiakkaan palvelutarpeita monipuolisesti ja sosiaalialan eettisten periaatteiden mukaisesti. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmien toimintalogiikkaa sekä palveluohjauksellisen toimintatavan eri tasot. Opiskelija osaa edesauttaa palvelukokonaisuuden toteutumista yhteistyöverkostoissa ja hän ymmärtää moniammatillisen yhteistyön merkityksen. Hänellä on valmiuksia sovittaa yhteen esim. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluita. Opiskelija osaa käyttää asiakaskohtaisesti soveltuvia ammattityön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija on perehtynyt palveluohjauksen käytäntöön erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa. Hänellä on valmiudet hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla. Opiskelija osaa hyödyntää digitaalisia palveluita osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä.

Sisältö

- palveluohjauksen käsite ja palveluohjauksellinen toimintatapa
- asiakkaan palvelutarpeen arvioiminen
- palveluohjauksen prosessi
- asiakaslähtöisyys palveluohjausprosessissa
- eettinen osaaminen palveluohjauksessa
- julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen hyödyntäminen asiakkaan yksilöllisessä elämäntilanteessa
- palvelujärjestelmien toimintaperiaatteet ja -logiikka
- kirjaaminen palveluohjauksessa
- palveluohjaus nuorten, mielenterveysongelmaisten, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa
- moniammatillinen yhteistyö
- verkostotyö
- digitaaliset palvelut osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä

Oppimateriaalit

Blommila, K. Juntunen, M. & Kosunen, S. (toim.) Puheenvuoroja palveluohjauksesta. 2022, sivut 19- 168 ja ehkä sivut 247-265 ja 280-290,
Ketola, T. & Alaverdyan, A. 2020. Ihmisiä kohtaamassa: Asiakaslähtöisen palveluohjauksen jäljillä työikäisten palveluissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 295/2020, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-595-1
Patronen M., Hämäläinen J., Sola J., Leisio J., Koistinen T. & Holja T. Palvelutori – Ohjaus- ja neuvontapalvelu ikäihmisille. 2015. 2. uudistettu laitos. Sitran selvityksiä 82. https://media.sitra.fi/2017/02/27174904/Selvityksia82_uud_p-2.pdf
Suominen, S. ja Tuominen M. 2007. Palveluohjaus: portti itsenäiseen elämään. Profami.
Zechner M. (toim.) Näkökulmia palvelutarpeen arviointiin. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 144. Seinäjoki 2019. https://www.theseus.fi/handle/10024/226365

Opetusmenetelmät

Toteutuu pääosin verkossa, lähiopetusta viikoilla 3 ja 10.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakso voidaan myös opinnollistaa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 h: verkko-opinnot, lähiopetus viikoilla 3 ja 10, itsenäinen opiskelu Moodle-alustalla, oppimistehtävät.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän tuntee, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa nimetä palveluohjauksessa käytettäviä asiakastyön menetelmiä. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

Hyvä (3-4)

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja.

Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa käyttää soveltuvia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa erilaisia menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa soveltaa tarkoituksenmukaisia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija osaa hyödyntää monipuolisesti palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa.

Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen yhteistyön merkitystä palveluohjausprosessissa. Opiskelijalla on valmiuksia hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävät

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunnistaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän tuntee, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa nimetä palveluohjauksessa käytettäviä asiakastyön menetelmiä. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja.

Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa käyttää soveltuvia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa erilaisia menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa soveltaa tarkoituksenmukaisia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija osaa hyödyntää monipuolisesti palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa.

Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen yhteistyön merkitystä palveluohjausprosessissa. Opiskelijalla on valmiuksia hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla.

Ilmoittautumisaika

13.03.2024 - 17.04.2024

Ajoitus

01.05.2024 - 31.08.2024

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 60

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS24A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS24K
    Sosionomi (AMK), Monimuotototeutus

Tavoitteet

Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksellisen toimintatavan ja periaatteet. Opiskelija osaa palveluohjauksen keinoin suunnata ja koota tarpeen mukaisia palveluita erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden tueksi. Hän osaa arvioida asiakkaan palvelutarpeita monipuolisesti ja sosiaalialan eettisten periaatteiden mukaisesti. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmien toimintalogiikkaa sekä palveluohjauksellisen toimintatavan eri tasot. Opiskelija osaa edesauttaa palvelukokonaisuuden toteutumista yhteistyöverkostoissa ja hän ymmärtää moniammatillisen yhteistyön merkityksen. Hänellä on valmiuksia sovittaa yhteen esim. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluita. Opiskelija osaa käyttää asiakaskohtaisesti soveltuvia ammattityön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija on perehtynyt palveluohjauksen käytäntöön erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa. Hänellä on valmiudet hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla. Opiskelija osaa hyödyntää digitaalisia palveluita osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä.

Sisältö

- palveluohjauksen käsite ja palveluohjauksellinen toimintatapa
- asiakkaan palvelutarpeen arvioiminen
- palveluohjauksen prosessi
- asiakaslähtöisyys palveluohjausprosessissa
- eettinen osaaminen palveluohjauksessa
- julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen hyödyntäminen asiakkaan yksilöllisessä elämäntilanteessa
- palvelujärjestelmien toimintaperiaatteet ja -logiikka
- kirjaaminen palveluohjauksessa
- palveluohjaus nuorten, mielenterveysongelmaisten, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa
- moniammatillinen yhteistyö
- verkostotyö
- digitaaliset palvelut osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä

Oppimateriaalit

Blommila Karri, Juntunen Miia, Kosunen Sirkka (toim.) (2022) Puheenvuoroja palveluohjauksesta. Suomen palveluohjausyhdistys SPO ry. Profami Oy.

Helminen Jari (2022). Sosiaaliohjauksen tekijät ja tehtävät.

Hänninen, K. Palveluohjaus. Asiakaslähtöistä palvelua vauvasta vaariin. Stakes, FinSoc. Raportteja 20/2007. http://www.julkari.fi/handle/10024/75697

Ketola, T. & Alaverdyan, A. 2020. Ihmisiä kohtaamassa: Asiakaslähtöisen palveluohjauksen jäljillä työikäisten palveluissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 295/2020, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-595-1

Suominen, S. ja Tuominen M. 2007. Palveluohjaus: portti itsenäiseen elämään. Profami.

Zechner M. (toim.) Näkökulmia palvelutarpeen arviointiin. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 144. Seinäjoki 2019. https://www.theseus.fi/handle/10024/226365

Opetusmenetelmät

Verkkototeutus

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133 h: itsenäinen opiskelu Moodlessa, itsenäiset tehtävät sekä oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän tuntee, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa nimetä palveluohjauksessa käytettäviä asiakastyön menetelmiä. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

Hyvä (3-4)

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja.

Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa käyttää soveltuvia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa erilaisia menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa soveltaa tarkoituksenmukaisia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija osaa hyödyntää monipuolisesti palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa.

Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen yhteistyön merkitystä palveluohjausprosessissa. Opiskelijalla on valmiuksia hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla.

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pirita Hakoneva
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa nimetä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa määritellä pedagogisen ryhmätoiminnan tarpeita. Lisäksi hän osaa määritellä, miten pedagogisen ryhmätoiminnan avulla voidaan ohjata asiakasta ja asiakasryhmää löytämään uusia tietoja ja taitoja erilaisten elämänvaiheiden edellyttämiin valmiuksiin ja henkilökohtaiseen kehittymiseen. Opiskelija osaa rakentaa opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden asiakasryhmän tarpeet huomioiden. Hän osaa asettaa toiminnan pedagogiset tavoitteet ja valita soveltuvat menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän osaa tarkastella dialogisuuden ja osallisuuden merkitystä pedagogisessa prosessissa. Opiskelija osaa edistää ryhmän toimintaa siten, että ryhmän jäsenten osallisuus toteutuu ja mahdolliset ristiriitatilanteet ratkaistaan rakentavasti.

Sisältö

- ryhmädynamiikka ja ryhmäprosessi
- pedagogiset ryhmätyömenetelmät sosionomin työssä
- pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen
- tavoitteellinen ryhmän ohjaaminen ja toiminnan arviointi

Oppimateriaalit

Opintojakson alussa esitelty kirjallisuus. Lisäksi opiskelijan itsensä valitsema kirjallisuus.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, ryhmänohjausharjoitukset, oppimistehtävä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä tunnistaa ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä ja erilaisten pedagogisten ryhmätoimintojen tarpeita. Opiskelija osaa rakentaa opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden ja perustella kyseisen toiminnan tavoitteita ja käytettyjä pedagogisia menetelmiä. Opiskelija osaa kuvailla omaa ja ryhmän toimintaa sekä ryhmätoiminnan oppimista ja osallisuutta vahvistavia tekijöitä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä perustelee ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisten pedagogisten ryhmätoimintojen tarpeita. Opiskelija osaa suunnitella opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden ja arvioida kyseisen toiminnan tavoitteita ja käytettyjä pedagogisia menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan oppimista ja osallisuutta vahvistavia tekijöitä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia moniulotteisesti. Lisäksi opiskelija osaa arvioida ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä erotella erilaisten pedagogisten ryhmätoimintojen tarpeita. Opiskelija osaa rakentaa monipuolisen opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden ja analysoida kyseisen toiminnan tavoitteita ja käytettyjä pedagogisia menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa laajasti ja reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan oppimista ja osallisuutta vahvistavia tekijöitä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, ohjausharjoituksen arviointi. Arvosteltava oppimistehtävä.

Esitietovaatimukset

opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Toiminnallisten ryhmien ohjaaminen
- Psykososiaalisten ryhmien ohjaaminen

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

23.10.2023 - 15.12.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 28

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pirita Hakoneva
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa nimetä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa määritellä pedagogisen ryhmätoiminnan tarpeita. Lisäksi hän osaa määritellä, miten pedagogisen ryhmätoiminnan avulla voidaan ohjata asiakasta ja asiakasryhmää löytämään uusia tietoja ja taitoja erilaisten elämänvaiheiden edellyttämiin valmiuksiin ja henkilökohtaiseen kehittymiseen. Opiskelija osaa rakentaa opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden asiakasryhmän tarpeet huomioiden. Hän osaa asettaa toiminnan pedagogiset tavoitteet ja valita soveltuvat menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän osaa tarkastella dialogisuuden ja osallisuuden merkitystä pedagogisessa prosessissa. Opiskelija osaa edistää ryhmän toimintaa siten, että ryhmän jäsenten osallisuus toteutuu ja mahdolliset ristiriitatilanteet ratkaistaan rakentavasti.

Sisältö

- ryhmädynamiikka ja ryhmäprosessi
- pedagogiset ryhmätyömenetelmät sosionomin työssä
- pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen
- tavoitteellinen ryhmän ohjaaminen ja toiminnan arviointi

Oppimateriaalit

Opintojakson alussa esitelty kirjallisuus. Lisäksi opiskelijan itsensä valitsema kirjallisuus.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, ryhmänohjausharjoitukset, oppimistehtävä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä tunnistaa ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä ja erilaisten pedagogisten ryhmätoimintojen tarpeita. Opiskelija osaa rakentaa opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden ja perustella kyseisen toiminnan tavoitteita ja käytettyjä pedagogisia menetelmiä. Opiskelija osaa kuvailla omaa ja ryhmän toimintaa sekä ryhmätoiminnan oppimista ja osallisuutta vahvistavia tekijöitä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä perustelee ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisten pedagogisten ryhmätoimintojen tarpeita. Opiskelija osaa suunnitella opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden ja arvioida kyseisen toiminnan tavoitteita ja käytettyjä pedagogisia menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan oppimista ja osallisuutta vahvistavia tekijöitä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia moniulotteisesti. Lisäksi opiskelija osaa arvioida ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä erotella erilaisten pedagogisten ryhmätoimintojen tarpeita. Opiskelija osaa rakentaa monipuolisen opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden ja analysoida kyseisen toiminnan tavoitteita ja käytettyjä pedagogisia menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa laajasti ja reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan oppimista ja osallisuutta vahvistavia tekijöitä.

Esitietovaatimukset

opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Toiminnallisten ryhmien ohjaaminen
- Psykososiaalisten ryhmien ohjaaminen

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

T&K-osuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalista työotetta ja ammatillisen vuorovaikutuksen menetelmiä. Opiskelija osaa kuvata perheohjauksessa käytettäviä keskeisiä työtapoja sekä menetelmiä ja arvioida niiden soveltuvuutta erilaisissa asiakastilanteissa.

Opiskelija osaa kuvata, millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän osaa eritellä perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja malleja. Opiskelija ymmärtää systeemisen toimintamallin periaatteet ja monialaisen työotteen merkityksen perheohjauksen kontekstissa. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin.

Sisältö

-perheohjauksen ja lähikäsitteiden määrittely
-perheohjauksen toimintaympäristöt
-perheohjaajan rooli ja ammatillinen vuorovaikutus perheohjauksessa
-perheohjauksen prosessi, dokumentointi
-systeeminen toimintamalli, monialaisuus
-perheohjauksen keskeiset menetelmät
-oman toiminnan arvioiminen ja kehittäminen

Oppimateriaalit

Early intervention and prevention in family and parenting support. Compendium of Inspiring Practices. Eurochild October 2012.
Monen kodin lapset (2018). Forsberg & Ritala-Koskinen (toim.). Gaudeamus.
Halme, Kekkonen & Perälä 2012. Perhekeskukset Suomessa. Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen. Raportti 62/2012. THL.
Vilén, Seppänen, Tapio & Toivanen (toim.).2014.Kohtaamisia lapsiperheissä. Menetelmiä perhetyöhön.
Järvinen,R; Lankinen, A;Taajamo,T:,Veistilä, M;Virolainen A. (toim.) Perheen parhaaksi: Perhetyön arkea. Helsinki: Edita. Luku 6: Perhetyön sisällöt, sivut 112-156.
Rönkkö 2008. Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen näkökulma vuorovaikutuksessa. Teoksessa. Vuorovaikutuksellinen tukeminen. Vilen, Leppämäki & Ekström (toim.). WSOY, sivut 171-203. Hyvärinen & Pösö (toim.).2018. Lasten haastattelu lastensuojelussa.PS-kustannus.
Muu opettajan osoittama materiaali.

Opetusmenetelmät

Verkkototeutus: luentotallenteet, itsenäinen opiskelu, tentti sekä oppimistehtävä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108 h: luentotallenteet, itsenäinen opiskelu, verkkokeskustelut sekä oppimistehtävä.

Sisällön jaksotus

Opintojakso toteutuu aikavälillä 8.1 - 1.3.2023.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisen perheohjauksen eroavaisuuden. Opiskelija osaa nimetä, millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän osaa määritellä psykososiaalisen työn perusteet ja ammatillisen vuorovaikutuksen merkityksen perheohjauksessa. Opiskelija osaa nimetä perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä. Opiskelija osaa tunnistaa tavoitteellisen perheohjauksen prosessin eri vaiheet, osaa tunnistaa systeemisen toimintamallin pääpiirteet ja monialaisuuden periaatteet sekä perheohjaajan roolin perhetyössä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvata sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisen perheohjauksen erot ja merkitykset. Opiskelija osaa määritellä millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän osaa toimia perheohjauksen asiakastilanteissa ammatillista vuorovaikutusta soveltaen. Opiskelija osaa arvioida perheohjauksellisen työskentelytavan tarvetta lapsiperheiden palveluissa. Hän osaa soveltaa ja analysoida perheohjauksessa käytettäviä menetelmiä. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin, osaa huomioida monialaisuuden työskentelyssään sekä osaa kuvata systeemisen toimintamallin piirteitä perheohjauksessa. Opiskelija osaa reflektoida toimintatapojaan ammattieettisestä näkökulmasta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tarkastella ja analysoida sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisen perheohjauksen eroavaisuuksia ja merkityksiä. Opiskelija osaa arvioida kriittisesti perheohjauksen tarvetta ja sisältöä lapsiperheiden palveluissa. Opiskelija osaa arvioida omia valmiuksiaan soveltaa psykososiaalista työtä ja ammatillista vuorovaikutusta perheohjauksessa. Hän osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin ja kehittää sitä huomioiden myös monialaisuuden sekä systeemisen toimintamallin. Hän osaa arvioida perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja arvioida ammattieettisesti omaa toimintaansa sekä rooliaan perheohjauksen prosessissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisen perheohjauksen eroavaisuuden. Opiskelija osaa nimetä, millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän tunnistaa psykososiaalisen työn perusteet ja ammatillisen vuorovaikutuksen merkityksen perheohjauksessa. Opiskelija osaa nimetä perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä. Opiskelija osaa tunnistaa tavoitteellisen perheohjauksen prosessin eri vaiheet, osaa tunnistaa systeemisen toimintamallin pääpiirteet ja monialaisuuden periaatteet sekä perheohjaajan roolin perhetyössä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa kuvata sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisen perheohjauksen erot ja merkitykset. Opiskelija osaa kuvata millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän osaa toimia perheohjauksen asiakastilanteissa ammatillista vuorovaikutusta soveltaen. Opiskelija osaa arvioida perheohjauksellisen työskentelytavan tarvetta lapsiperheiden palveluissa. Hän osaa soveltaa perheohjauksessa käytettäviä menetelmiä. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin, osaa huomioida monialaisuuden työskentelyssään sekä osaa kuvata systeemisen toimintamallin piirteitä perheohjauksessa. Opiskelija osaa reflektoida toimintatapojaan ammattieettisestä näkökulmasta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tarkastella ja analysoida sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisen perheohjauksen eroavaisuuksia ja merkityksiä. Opiskelija osaa analysoida kriittisesti perheohjauksen tarvetta ja sisältöä lapsiperheiden palveluissa. Opiskelija osaa arvioida omia valmiuksiaan soveltaa psykososiaalista työtä ja ammatillista vuorovaikutusta perheohjauksessa. Hän osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin ja kehittää sitä huomioiden myös monialaisuuden sekä systeemisen toimintamallin. Hän osaa analysoida perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja arvioida ammattieettisesti omaa toimintaansa sekä rooliaan perheohjauksen prosessissa.

Esitietovaatimukset

sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
- Opintoihin ja työhön valmentaminen
- Sosiaalinen kuntoutus
- Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
- Sosiaaliohjaus avopalveluissa
- Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

23.10.2023 - 15.12.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalista työotetta ja ammatillisen vuorovaikutuksen menetelmiä. Opiskelija osaa kuvata perheohjauksessa käytettäviä keskeisiä työtapoja sekä menetelmiä ja arvioida niiden soveltuvuutta erilaisissa asiakastilanteissa.

Opiskelija osaa kuvata, millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän osaa eritellä perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja malleja. Opiskelija ymmärtää systeemisen toimintamallin periaatteet ja monialaisen työotteen merkityksen perheohjauksen kontekstissa. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin.

Sisältö

-perheohjauksen ja lähikäsitteiden määrittely
-perheohjauksen toimintaympäristöt
-perheohjaajan rooli ja ammatillinen vuorovaikutus perheohjauksessa
-perheohjauksen prosessi, dokumentointi
-systeeminen toimintamalli, monialaisuus
-perheohjauksen keskeiset menetelmät
-oman toiminnan arvioiminen ja kehittäminen

Aika ja paikka

-

Oppimateriaalit

- Kohtaamisia lapsiperheissä. Menetelmiä perhetyöhön. 2010. Vilen, M., Seppänen, P., Tapio, N. &Toivanen, R. (toim.)
- Rönkkö, L & Rytkönen, T. Monisäikeinen perhetyö. 2010. WSOY.
- Perheen parhaaksi: Perhetyön arkea. 2012. Järvinen, R; Lankinen, A; Taajamo,T; Veistilä, M; Virolainen A. (toim.) 2.uud.p. Helsinki: Edita. Luku 6: Perhetyön sisällöt, sivut 112-156.
- Rönkkö, L. 2008. Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen näkökulma vuorovaikutuksessa. Teoksessa. Vilen, M., Leppämäki, P. & Ekström, L. (toim.) Vuorovaikutuksellinen tukeminen. WSOY, sivut 171-203.
- Lasten haastattelu lastensuojelussa 2018. Hyvärinen, S. & Pösö T. (toim.).
-Pulkkinen, Lea (2022). Lapsen hyvinvointi alkaa kodista.
-Avola, Pauliina & Viivi Pentikäinen (2019). Kukoistava kasvatus.
-Pöyhönen, Julia & Heidi Livingston (2023) Hyvän vanhemman salaisuus. Teema.

Opetusmenetelmät

Lähiopetus
Orientoiva alkutentti, luennot lähiopetuksessa, itsenäinen työskentely Moodle- oppimisalustalla (reflektiopäiväkirja ja verkkomateriaaliin tutustuminen), pienryhmätyöskentely tunneilla, vierailijat, mahdollinen opintokäynti, opintojakson kokoava lopputehtävä pienryhmissä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua.
Vierailijaluennot, mahdollinen vierailukäynti perheohjauksen toimintaympäristöön.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ajankohdat ilmoitetaan opintojakson orientaatiossa.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

4 op = 108 tuntia

Sisällön jaksotus

-

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Opintoihin ja työhön valmentaminen
- Sosiaalinen kuntoutus
- Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
- Sosiaaliohjaus avopalveluissa
- Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisen perheohjauksen eroavaisuuden. Opiskelija osaa nimetä, millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän osaa määritellä psykososiaalisen työn perusteet ja ammatillisen vuorovaikutuksen merkityksen perheohjauksessa. Opiskelija osaa nimetä perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä. Opiskelija osaa tunnistaa tavoitteellisen perheohjauksen prosessin eri vaiheet, osaa tunnistaa systeemisen toimintamallin pääpiirteet ja monialaisuuden periaatteet sekä perheohjaajan roolin perhetyössä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvata sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisen perheohjauksen erot ja merkitykset. Opiskelija osaa määritellä millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän osaa toimia perheohjauksen asiakastilanteissa ammatillista vuorovaikutusta soveltaen. Opiskelija osaa arvioida perheohjauksellisen työskentelytavan tarvetta lapsiperheiden palveluissa. Hän osaa soveltaa ja analysoida perheohjauksessa käytettäviä menetelmiä. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin, osaa huomioida monialaisuuden työskentelyssään sekä osaa kuvata systeemisen toimintamallin piirteitä perheohjauksessa. Opiskelija osaa reflektoida toimintatapojaan ammattieettisestä näkökulmasta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tarkastella ja analysoida sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisen perheohjauksen eroavaisuuksia ja merkityksiä. Opiskelija osaa arvioida kriittisesti perheohjauksen tarvetta ja sisältöä lapsiperheiden palveluissa. Opiskelija osaa arvioida omia valmiuksiaan soveltaa psykososiaalista työtä ja ammatillista vuorovaikutusta perheohjauksessa. Hän osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin ja kehittää sitä huomioiden myös monialaisuuden sekä systeemisen toimintamallin. Hän osaa arvioida perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja arvioida ammattieettisesti omaa toimintaansa sekä rooliaan perheohjauksen prosessissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu opiskelijan aktiiviseen osallistumiseen lähiopetuksessa ja Moodle-alustalla, oppimispäiväkirjan kirjoittamiseen sekä osallistumisesta yksilö-ja ryhmätehtäviin. Lisäksi orientoiva alkutentti sekä pienryhmässä toteutettava lopputehtävä arvioidaan asteikolla 1-5.

Esitietovaatimukset

sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
- Opintoihin ja työhön valmentaminen
- Sosiaalinen kuntoutus
- Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
- Sosiaaliohjaus avopalveluissa
- Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

Ilmoittautumisaika

13.03.2024 - 17.04.2024

Ajoitus

27.05.2024 - 31.08.2024

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Asta Niinimäki
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS24A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS24K
    Sosionomi (AMK), Monimuotototeutus

Tavoitteet

Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalista työotetta ja ammatillisen vuorovaikutuksen menetelmiä. Opiskelija osaa kuvata perheohjauksessa käytettäviä keskeisiä työtapoja sekä menetelmiä ja arvioida niiden soveltuvuutta erilaisissa asiakastilanteissa.

Opiskelija osaa kuvata, millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän osaa eritellä perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja malleja. Opiskelija ymmärtää systeemisen toimintamallin periaatteet ja monialaisen työotteen merkityksen perheohjauksen kontekstissa. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin.

Sisältö

-perheohjauksen ja lähikäsitteiden määrittely
-perheohjauksen toimintaympäristöt
-perheohjaajan rooli ja ammatillinen vuorovaikutus perheohjauksessa
-perheohjauksen prosessi, dokumentointi
-systeeminen toimintamalli, monialaisuus
-perheohjauksen keskeiset menetelmät
-oman toiminnan arvioiminen ja kehittäminen

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisen perheohjauksen eroavaisuuden. Opiskelija osaa nimetä, millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän osaa määritellä psykososiaalisen työn perusteet ja ammatillisen vuorovaikutuksen merkityksen perheohjauksessa. Opiskelija osaa nimetä perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä. Opiskelija osaa tunnistaa tavoitteellisen perheohjauksen prosessin eri vaiheet, osaa tunnistaa systeemisen toimintamallin pääpiirteet ja monialaisuuden periaatteet sekä perheohjaajan roolin perhetyössä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvata sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisen perheohjauksen erot ja merkitykset. Opiskelija osaa määritellä millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän osaa toimia perheohjauksen asiakastilanteissa ammatillista vuorovaikutusta soveltaen. Opiskelija osaa arvioida perheohjauksellisen työskentelytavan tarvetta lapsiperheiden palveluissa. Hän osaa soveltaa ja analysoida perheohjauksessa käytettäviä menetelmiä. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin, osaa huomioida monialaisuuden työskentelyssään sekä osaa kuvata systeemisen toimintamallin piirteitä perheohjauksessa. Opiskelija osaa reflektoida toimintatapojaan ammattieettisestä näkökulmasta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tarkastella ja analysoida sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisen perheohjauksen eroavaisuuksia ja merkityksiä. Opiskelija osaa arvioida kriittisesti perheohjauksen tarvetta ja sisältöä lapsiperheiden palveluissa. Opiskelija osaa arvioida omia valmiuksiaan soveltaa psykososiaalista työtä ja ammatillista vuorovaikutusta perheohjauksessa. Hän osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin ja kehittää sitä huomioiden myös monialaisuuden sekä systeemisen toimintamallin. Hän osaa arvioida perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja arvioida ammattieettisesti omaa toimintaansa sekä rooliaan perheohjauksen prosessissa.

Esitietovaatimukset

sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
- Opintoihin ja työhön valmentaminen
- Sosiaalinen kuntoutus
- Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
- Sosiaaliohjaus avopalveluissa
- Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 17.05.2024

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pirita Hakoneva
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelijalla on valmiudet suunnitella, toteuttaa ja arvioida pedagogista toimintaa varhaiskasvatuksessa. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan. Hän tunnistaa lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä ja osaa käyttää niitä toimintaa suunnitellessaan ja ohjatessaan. Opiskelija tietää pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteet ja hänellä on valmiuksia toteuttaa niitä omassa toiminnassaan laaja-alaisesti. Opiskelija osaa ottaa toiminnassaan huomioon kulttuurien moninaisuuden. Hän tietää kestävän kehityksen toteuttamistapoja ja osaa huomioida niitä toiminnassaan. Opiskelijalla on valmiuksia suunnitella varhaiskasvatustoimintaa siten, että integraatio ympäröivään, yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon toteutuu.

Sisältö

- pedagogisen toiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- havainnointi varhaispedagogiikassa
- pedagoginen dokumentointi
- pienryhmätoiminta varhaiskasvatuksessa
- yhteisöllisyys varhaiskasvatuksessa
- monikulttuurisuus
- kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen ohjauskokemuksia hyödyntäen

Oppimateriaalit

Opintojakson alussa esitelty kirjallisuus. Lisäksi opiskelijan valitsema kirjallisuus.

Opetusmenetelmät

Orientaatio, itsenäiset oppimistehtävät pedagogisen harjoittelujakson aikana, palauteseminaari.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso on osa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta. Opintojakso suoritetaan pedagogisen harjoittelun aikana. Opintojaksolla toteutetaan Living lab-menetelmää, jossa toimitaan aidossa työelämäympäristössä.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille ohjatusti. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan ohjatusti. Hän tietää joitakin lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä. Opiskelija tietää joitakin pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteita. Hän tunnistaa kestävän kehityksen toimintatapoja ja varhaiskasvatustoiminnan yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille sekä arvioida sitä. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan. Hän tietää lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä ja huomioi niitä omassa toiminnassaan. Opiskelija tietää pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteita ja osaa huomioida niitä omassa toiminnassaan. Hän tietää kestävän kehityksen toimintatapoja ja ymmärtää varhaiskasvatustoiminnan integraation merkityksen ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa monipuolista varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille sekä arvioida sitä. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sensitiivisesti sekä dokumentoida havaintojaan monipuolisesti. Hän osaa analysoida lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä ja soveltaa niitä omassa toiminnassaan laaja-alaisesti. Opiskelija on sisäistänyt pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteet, hän osaa soveltaa niitä omassa toiminnassaan monipuolisesti. Hän osaa soveltaa kestävän kehityksen toimintatapoja ja edistää varhaiskasvatustoiminnan integraatiota ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5. Itsenäisten tehtävien arvosanasta muodostuu opintojakson arvosana.

Esitietovaatimukset

Opintojaksot: Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta suorittaville.

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

01.11.2023 - 22.03.2024

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pirita Hakoneva
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelijalla on valmiudet suunnitella, toteuttaa ja arvioida pedagogista toimintaa varhaiskasvatuksessa. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan. Hän tunnistaa lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä ja osaa käyttää niitä toimintaa suunnitellessaan ja ohjatessaan. Opiskelija tietää pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteet ja hänellä on valmiuksia toteuttaa niitä omassa toiminnassaan laaja-alaisesti. Opiskelija osaa ottaa toiminnassaan huomioon kulttuurien moninaisuuden. Hän tietää kestävän kehityksen toteuttamistapoja ja osaa huomioida niitä toiminnassaan. Opiskelijalla on valmiuksia suunnitella varhaiskasvatustoimintaa siten, että integraatio ympäröivään, yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon toteutuu.

Sisältö

- pedagogisen toiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- havainnointi varhaispedagogiikassa
- pedagoginen dokumentointi
- pienryhmätoiminta varhaiskasvatuksessa
- yhteisöllisyys varhaiskasvatuksessa
- monikulttuurisuus
- kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen ohjauskokemuksia hyödyntäen

Oppimateriaalit

Opintojakson alussa esitelty kirjallisuus. Lisäksi opiskelijan valitsema kirjallisuus.

Opetusmenetelmät

Orientaatio, itsenäiset oppimistehtävät pedagogisen harjoittelujakson aikana ja palauteseminaari.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso on osa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta. Opintojakso suoritetaan pedagogisen harjoittelun aikana. Opintojaksolla toteutetaan Living lab-menetelmää, jossa toimitaan aidossa työelämäympäristössä.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille ohjatusti. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan ohjatusti. Hän tietää joitakin lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä. Opiskelija tietää joitakin pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteita. Hän tunnistaa kestävän kehityksen toimintatapoja ja varhaiskasvatustoiminnan yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille sekä arvioida sitä. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan. Hän tietää lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä ja huomioi niitä omassa toiminnassaan. Opiskelija tietää pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteita ja osaa huomioida niitä omassa toiminnassaan. Hän tietää kestävän kehityksen toimintatapoja ja ymmärtää varhaiskasvatustoiminnan integraation merkityksen ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa monipuolista varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille sekä arvioida sitä. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sensitiivisesti sekä dokumentoida havaintojaan monipuolisesti. Hän osaa analysoida lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä ja soveltaa niitä omassa toiminnassaan laaja-alaisesti. Opiskelija on sisäistänyt pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteet, hän osaa soveltaa niitä omassa toiminnassaan monipuolisesti. Hän osaa soveltaa kestävän kehityksen toimintatapoja ja edistää varhaiskasvatustoiminnan integraatiota ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5. Itsenäisten tehtävien arvosanasta muodostuu opintojakson arvosana.

Esitietovaatimukset

Opintojaksot: Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta suorittaville.

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

01.11.2023 - 31.07.2024

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pirita Hakoneva
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelijalla on valmiudet suunnitella, toteuttaa ja arvioida pedagogista toimintaa varhaiskasvatuksessa. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan. Hän tunnistaa lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä ja osaa käyttää niitä toimintaa suunnitellessaan ja ohjatessaan. Opiskelija tietää pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteet ja hänellä on valmiuksia toteuttaa niitä omassa toiminnassaan laaja-alaisesti. Opiskelija osaa ottaa toiminnassaan huomioon kulttuurien moninaisuuden. Hän tietää kestävän kehityksen toteuttamistapoja ja osaa huomioida niitä toiminnassaan. Opiskelijalla on valmiuksia suunnitella varhaiskasvatustoimintaa siten, että integraatio ympäröivään, yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon toteutuu.

Sisältö

- pedagogisen toiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- havainnointi varhaispedagogiikassa
- pedagoginen dokumentointi
- pienryhmätoiminta varhaiskasvatuksessa
- yhteisöllisyys varhaiskasvatuksessa
- monikulttuurisuus
- kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen ohjauskokemuksia hyödyntäen

Oppimateriaalit

Opintojakson alussa esitelty kirjallisuus. Lisäksi opiskelijan valitsema kirjallisuus.

Opetusmenetelmät

Orientaatio, itsenäiset oppimistehtävät pedagogisen harjoittelujakson aikana, palauteseminaari.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso on osa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta. Opintojakso suoritetaan pedagogisen harjoittelun aikana. Opintojaksolla toteutetaan Living lab-menetelmää, jossa toimitaan aidossa työelämäympäristössä.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille ohjatusti. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan ohjatusti. Hän tietää joitakin lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä. Opiskelija tietää joitakin pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteita. Hän tunnistaa kestävän kehityksen toimintatapoja ja varhaiskasvatustoiminnan yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille sekä arvioida sitä. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan. Hän tietää lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä ja huomioi niitä omassa toiminnassaan. Opiskelija tietää pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteita ja osaa huomioida niitä omassa toiminnassaan. Hän tietää kestävän kehityksen toimintatapoja ja ymmärtää varhaiskasvatustoiminnan integraation merkityksen ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa monipuolista varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille sekä arvioida sitä. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sensitiivisesti sekä dokumentoida havaintojaan monipuolisesti. Hän osaa analysoida lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä ja soveltaa niitä omassa toiminnassaan laaja-alaisesti. Opiskelija on sisäistänyt pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteet, hän osaa soveltaa niitä omassa toiminnassaan monipuolisesti. Hän osaa soveltaa kestävän kehityksen toimintatapoja ja edistää varhaiskasvatustoiminnan integraatiota ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5. Itsenäisten tehtävien arvosanasta muodostuu opintojakson arvosana.

Esitietovaatimukset

Opintojaksot: Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta suorittaville.

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

02.10.2023 - 08.12.2023

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Opintoasiainpalvelut

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 25

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Virpi Nikkola
Opiskelijaryhmät
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelijalla on valmiudet suunnitella, toteuttaa ja arvioida pedagogista toimintaa varhaiskasvatuksessa. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan. Hän tunnistaa lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä ja osaa käyttää niitä toimintaa suunnitellessaan ja ohjatessaan. Opiskelija tietää pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteet ja hänellä on valmiuksia toteuttaa niitä omassa toiminnassaan laaja-alaisesti. Opiskelija osaa ottaa toiminnassaan huomioon kulttuurien moninaisuuden. Hän tietää kestävän kehityksen toteuttamistapoja ja osaa huomioida niitä toiminnassaan. Opiskelijalla on valmiuksia suunnitella varhaiskasvatustoimintaa siten, että integraatio ympäröivään, yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon toteutuu.

Sisältö

- pedagogisen toiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- havainnointi varhaispedagogiikassa
- pedagoginen dokumentointi
- pienryhmätoiminta varhaiskasvatuksessa
- yhteisöllisyys varhaiskasvatuksessa
- monikulttuurisuus
- kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen ohjauskokemuksia hyödyntäen

Oppimateriaalit

Opintojakson alussa esitelty kirjallisuus. Lisäksi opiskelijan valitsema kirjallisuus.

Opetusmenetelmät

Orientaatio, itsenäiset oppimistehtävät pedagogisen harjoittelujakson aikana, palauteseminaari.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso on osa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta. Opintojakso suoritetaan pedagogisen harjoittelun aikana. Opintojaksolla toteutetaan Living lab-menetelmää, jossa toimitaan aidossa työelämäympäristössä.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille ohjatusti. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan ohjatusti. Hän tietää joitakin lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä. Opiskelija tietää joitakin pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteita. Hän tunnistaa kestävän kehityksen toimintatapoja ja varhaiskasvatustoiminnan yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille sekä arvioida sitä. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan. Hän tietää lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä ja huomioi niitä omassa toiminnassaan. Opiskelija tietää pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteita ja osaa huomioida niitä omassa toiminnassaan. Hän tietää kestävän kehityksen toimintatapoja ja ymmärtää varhaiskasvatustoiminnan integraation merkityksen ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa monipuolista varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille sekä arvioida sitä. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sensitiivisesti sekä dokumentoida havaintojaan monipuolisesti. Hän osaa analysoida lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä ja soveltaa niitä omassa toiminnassaan laaja-alaisesti. Opiskelija on sisäistänyt pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteet, hän osaa soveltaa niitä omassa toiminnassaan monipuolisesti. Hän osaa soveltaa kestävän kehityksen toimintatapoja ja edistää varhaiskasvatustoiminnan integraatiota ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5. Itsenäisten tehtävien arvosanasta muodostuu opintojakson arvosana.

Esitietovaatimukset

Opintojaksot: Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta suorittaville.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

02.10.2023 - 24.11.2023

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- selittää projektityyppisen työskentelyn luonteen sekä sen, milloin projektityöskentelymalli on tarpeellinen
- esitellä perustiedot ja ?valmiudet, joiden perusteella hän voi osallistua projektityöhön sekä projektien suunnitteluun.
- selittää projektiin liittyvät käsitteet, projektisuunnitelman sisällön, projektin aikasuunnitte-lun ja projektin ohjaamisen (elinkaari).
- esitellä projektisyklin eri vaiheisiin liittyvät tehtävät.

Sisältö

- projektitoiminnan käsitteet ja toimintatavat
- projektin vaiheet ja prosessi
- projektisuunnitelma (aika-, resurssi- ja kustannussuunnittelu)
- projektiorganisaatio ja sidosryhmät
- projektin muutokset, riskit ja ongelmat
- projektiviestintä ja raportointi
- projektin päättäminen

Oppimateriaalit

Jokin projektinhallinnan perusteet sisältävä oppikirja sekä Projektin Johdon pätevyys 3.0 ( http://www.pry.fi/UserFiles/33fa4818-2dbf-44aa-a497-0e74914327b1/Web/IPMA-sertifiointi/ENG/PMAF_NCB_3.0_v1.3.pdf )

Esimerkkejä mainitut perusteet sisältävistä kirjoista:
- Pelin, R. (2011). Projektihallinnan käsikirja. (7. painos). Keuruu: Otava.
- Kettunen, S. (2009). Onnistu projektissa. (2. painos). WSOYpro.
- Artto, K., Martinsuo, M., Kujala, J. (2011). Projektiliiketoiminta. (3. painos) (löytyy myös netistä)
- Ruuska, K. (2012). Pidä projekti hallinnassa. (7. painos).

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

1-2:
Opiskelija hallitsee projektin keskeisimmät käsitteet ja hallintamenetelmät. Hän kykenee tekemään projektisuunnitelman ja hänellä on ymmärtämystä projektin läpiviennistä ja hallinnasta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

3-4:
Opiskelija hallitsee hyvin projektin keskeisimmät käsitteet ja hallintamenetelmät. Hän kykenee tekemään erilaisia projektisuunnitelmia ja hänellä on hyvä ymmärtämys projektin läpiviennistä ja hallinnasta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

5:
Opiskelija hallitsee erinomaisesti projektin keskeisimmät käsitteet ja hallintamenetelmät. Hän kykenee tekemään erilaisia projektisuunnitelmia ja analysoimaan niitä. Hänellä erittäin hyvä ymmärrys projektin läpiviennistä ja hallinnasta sekä johtamisesta.

Esitietovaatimukset

Aikaisempia opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

09.01.2024 - 12.01.2024

Ajoitus

05.02.2024 - 12.04.2024

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
  • Geronomi (AMK)
Opettaja
  • Asta Niinimäki
Opiskelijaryhmät
  • MSOS24K
    Sosionomi (AMK), Monimuotototeutus

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä projektitoiminnan roolia ja merkitystä sosionomin tehtäväkentillä.
Opiskelija osaa tunnistaa projektityön yhdeksi sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen työvälineeksi.
Opiskelija osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan projektitoiminnan luonteenomaisia piirteitä.
Opiskelija osaa kuvata projektityön prosessia ja nimetä eri vaiheisiin sisältyvät ydintehtävät.
Opiskelija osaa tunnistaa ja nimetä onnistuneen projektin edellytyksiä.

Sisältö

- Projektitoiminnan käsitteet ja toimintatavat
- Projektiorganisaatio ja sidosryhmät
- Projektin vaiheet ja prosessi
- Projektien rahoituslähteet
- Projektiviestintä
- Projektin johtaminen

Oppimateriaalit

Kymäläinen, H-R., Lakkala, M., Carver, E. & Kamppari, K.(2016).Opas projektityöskentelyyn. Helsingin yliopisto. Tieteestä toimintaa -verkoston julkaisu. Opas_projektityöskentelyyn_2016.pdf (helsinki.fi)
Kettunen, S. (2009). Onnistu projektissa. (2. painos). WSOYpro.
Paasivaara, L., Suhonen, M.& Virtanen, P.(2013).Projektijohtaminen hyvinvointipalvelussa. (2.painos).Tietosanoma.
Ruuska, K. (2012). Pidä projekti hallinnassa. (7. painos).
Muu opettajan osoittama opiskelumateriaali.

Opetusmenetelmät

Opintojakso toteutuu pääosin itsenäisenä verkko-opiskeluna. Opintojaksolla laaditaan harjoitustyö, jota työstetään lähiopetustunneilla.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

81h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä projektien roolia ja merkitystä sosiaali- ja terveysalalla. Opiskelija osaa määritellä projektin keskeisimmät käsitteet ja toimintatavat. Opiskelija osaa kuvata projektin vaiheet ja prosessin. Hän tietää keskeisimmät sosiaali- ja terveysalan projektien rahoituslähteet. Opiskelija osaa nimetä keskeiset projektiviestinnän ja johtamisen elementit

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä ja kuvailla projektitoiminnan roolia ja merkitystä sosiaali- ja terveysalalla ja siten sosionomin tehtäväkentillä. Hän osaa kuvailla monipuolisesti projektin käsitteitä, toimintaa, projektin vaiheita ja prosesseja. Opiskelija tunnistaa ja kuvailee projektiviestinnän, johtamisen ja onnistuneen projektin välisiä merkitysyhteyksiä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä ja kuvailla moninäkökulmaisesti projektitoiminnan roolia ja merkitystä sosiaali- ja terveysalalla ja siten sosionomin tehtäväkentillä. Hän osaa avata kattavasti projektin käsitteitä. Opiskelija osaa tarkastella analyyttisesti projektin toimintaa, sen vaiheita ja prosesseja. Opiskelija osaa analysoida projektiviestinnän, johtamisen ja onnistuneen projektin välisiä merkitysyhteyksiä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojaksolla laaditaan harjoitustyö.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa määritellä projektien roolia ja merkitystä sosiaali- ja terveysalalla. Opiskelija osaa määritellä projektin keskeisimmät käsitteet ja toimintatavat. Opiskelija osaa kuvata projektin vaiheet ja prosessin. Hän tietää keskeisimmät sosiaali- ja terveysalan projektien rahoituslähteet. Opiskelija osaa nimetä keskeiset projektiviestinnän ja johtamisen elementit

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa määritellä ja kuvailla projektitoiminnan roolia ja merkitystä sosiaali- ja terveysalalla ja siten sosionomin tehtäväkentillä. Hän osaa kuvailla monipuolisesti projektin käsitteitä, toimintaa, projektin vaiheita ja prosesseja. Opiskelija tunnistaa ja kuvailee projektiviestinnän, johtamisen ja onnistuneen projektin välisiä merkitysyhteyksiä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä ja kuvailla moninäkökulmaisesti projektitoiminnan roolia ja merkitystä sosiaali- ja terveysalalla ja siten sosionomin tehtäväkentillä. Hän osaa avata kattavasti projektin käsitteitä. Opiskelija osaa tarkastella analyyttisesti projektin toimintaa, sen vaiheita ja prosesseja. Opiskelija osaa analysoida projektiviestinnän, johtamisen ja onnistuneen projektin välisiä merkitysyhteyksiä.

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 22.10.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

10 - 25

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelijalla on valmiudet organisoida psykososiaalista, muutokseen tähtäävää ryhmätoimintaa sekä käynnistää ryhmätoimintaa asiakasryhmien tarpeet huomioiden. Hänellä on valmiudet edistää ryhmäprosessia siten, että ryhmän jäsenten osallisuus toteutuu ja mahdolliset ristiriitatilanteet ratkaistaan rakentavasti. Opiskelija osaa nimetä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia. Hän osaa nimetä ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa tunnistaa ryhmätoiminnan tarpeita asiakasryhmissä. Hän osaa perustella, miten psykososiaalisen ryhmätoiminnan ja vertaistuen avulla voidaan tukea asiakasryhmien hyvinvointia, toimintakykyä ja arjen hallintaa sekä yhteisistä kokemuksista voimaantumista. Opiskelija osaa nimetä sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn periaatteita ja toimintatapoja. Opiskelija osaa nimetä terapeuttiseen kohtaamiseen ja kokemuksellisuuteen perustuvia työmenetelmiä.

Sisältö

- ryhmätyö sosiaalityön menetelmänä
- ryhmädynamiikka, ryhmäprosessi
- tavoitteellinen ryhmän ohjaaminen
- psykososiaalinen työote ryhmätoiminnassa
- sosiokulttuuriset menetelmät, sosiaalinen innostaminen
- vertaisryhmätoiminta ja kokemuksellisuus
- vertaistukiryhmät, asumisyhteisöjen ryhmätoiminnat, kokemuksen jakaminen ja kokemuksesta oppiminen

Oppimateriaalit

-Heikkinen, A. ym. (2007). Näe minut - kuule minua. Kokemuksia ryhmistä.
- Jansson, A. (2012) (toim). Psykososiaalinen ryhmätoiminta yksinäisyyden lievittäjänä.
- Kopakkala, A. (2005). Ryhmä, jengi, tiimi: ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen.
- Kurki, L. (2000). Sosiokulttuurinen innostaminen.
- Ståhlberg, L. (2019). Pienryhmäohjaajan opas.
- Lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama materiaali.

Opetusmenetelmät

- Lähiopetustoteutus: Yksilö- ja ryhmätyöskentely sisältäen lähiopetusta, esimerkkejä asiakastilanteista, oppimistehtäviä ja kirjareflektion.
-Myös yhteistyötä työelämäyhteistyötahojen kanssa yhteisen ryhmänohjaustoteutuksen merkeissä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-Yhtenä opetusmenetelmistä: Työelämäyhteistyönä ryhmänohjauksen käytännön toteutus.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

4 op, 108 tuntia.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Pedagogisten ryhmien ohjaaminen
- Toiminnallisten ryhmien ohjaaminen

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimeätä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa perustella erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja perustella kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa kuvailla omaa ja ryhmän toimintaa sekä erottella ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä perustella ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi opiskelija osaa vertailla erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja arvioida kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia moniulotteisesti. Lisäksi opiskelija osaa arvioida ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä erotella erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja analysoida kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- Kirjaessee muodostaa arvioinnin pääperusteen.
-Kurssin oppimistehtävien (sis. myös lähiopetustunnit) suorittaminen on hyväksytyn kurssisuorituksen edellytys pääasiallisen arviointiperusteen muodostuessa kirjaesseestä.
Arviointi:1-5.

Hylätty (0)

Suoritus ei yllä tasolle 1.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimeätä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa perustella erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja perustella kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa kuvailla omaa ja ryhmän toimintaa sekä erottella ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä perustella ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi opiskelija osaa vertailla erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja arvioida kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia moniulotteisesti. Lisäksi opiskelija osaa arvioida ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä erotella erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja analysoida kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

Esitietovaatimukset

opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Pedagogisten ryhmien ohjaaminen
- Toiminnallisten ryhmien ohjaaminen

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 15.03.2024

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 25

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelijalla on valmiudet organisoida psykososiaalista, muutokseen tähtäävää ryhmätoimintaa sekä käynnistää ryhmätoimintaa asiakasryhmien tarpeet huomioiden. Hänellä on valmiudet edistää ryhmäprosessia siten, että ryhmän jäsenten osallisuus toteutuu ja mahdolliset ristiriitatilanteet ratkaistaan rakentavasti. Opiskelija osaa nimetä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia. Hän osaa nimetä ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa tunnistaa ryhmätoiminnan tarpeita asiakasryhmissä. Hän osaa perustella, miten psykososiaalisen ryhmätoiminnan ja vertaistuen avulla voidaan tukea asiakasryhmien hyvinvointia, toimintakykyä ja arjen hallintaa sekä yhteisistä kokemuksista voimaantumista. Opiskelija osaa nimetä sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn periaatteita ja toimintatapoja. Opiskelija osaa nimetä terapeuttiseen kohtaamiseen ja kokemuksellisuuteen perustuvia työmenetelmiä.

Sisältö

- ryhmätyö sosiaalityön menetelmänä
- ryhmädynamiikka, ryhmäprosessi
- tavoitteellinen ryhmän ohjaaminen
- psykososiaalinen työote ryhmätoiminnassa
- sosiokulttuuriset menetelmät, sosiaalinen innostaminen
- vertaisryhmätoiminta ja kokemuksellisuus
- vertaistukiryhmät, asumisyhteisöjen ryhmätoiminnat, kokemuksen jakaminen ja kokemuksesta oppiminen

Oppimateriaalit

-Heikkinen, A. ym. (2007). Näe minut - kuule minua. Kokemuksia ryhmistä.
- Jansson, A. (2012) (toim). Psykososiaalinen ryhmätoiminta yksinäisyyden lievittäjänä.
- Kopakkala, A. (2005). Ryhmä, jengi, tiimi: ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen.
- Kurki, L. (2000). Sosiokulttuurinen innostaminen.
- Ståhlberg, L. (2019). Pienryhmäohjaajan opas.
- Lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama materiaali.

Opetusmenetelmät

- Lähiopetustoteutus: Yksilö- ja ryhmätyöskentely sisältäen lähiopetusta, esimerkkejä asiakastilanteista, oppimistehtäviä ja kirjareflektion.
-Myös yhteistyötä työelämäyhteistyötahojen kanssa yhteisen ryhmänohjaustoteutuksen merkeissä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-Yhtenä opetusmenetelmistä: Työelämäyhteistyönä ryhmänohjauksen käytännön toteutus.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

4 op, 108 tuntia.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Pedagogisten ryhmien ohjaaminen
- Toiminnallisten ryhmien ohjaaminen

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimeätä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa perustella erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja perustella kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa kuvailla omaa ja ryhmän toimintaa sekä erottella ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä perustella ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi opiskelija osaa vertailla erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja arvioida kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia moniulotteisesti. Lisäksi opiskelija osaa arvioida ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä erotella erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja analysoida kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- Kirjaessee muodostaa arvioinnin pääperusteen.
-Kurssin oppimistehtävien (sis. myös lähiopetustunnit) suorittaminen on hyväksytyn kurssisuorituksen edellytys pääasiallisen arviointiperusteen muodostuessa kirjaesseestä.
Arviointi:1-5.

Hylätty (0)

Suoritus ei yllä tasolle 1.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimeätä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa perustella erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja perustella kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa kuvailla omaa ja ryhmän toimintaa sekä erottella ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä perustella ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi opiskelija osaa vertailla erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja arvioida kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia moniulotteisesti. Lisäksi opiskelija osaa arvioida ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä erotella erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja analysoida kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

Esitietovaatimukset

opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Pedagogisten ryhmien ohjaaminen
- Toiminnallisten ryhmien ohjaaminen

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 08.03.2024

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

8 - 15

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
Opiskelijaryhmät
  • SOS22A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen ja kuvata sen yhtymäkohdat valtaistavaan sosiaalityöhön. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä. Hän osaa tarkastella yksilöiden ja yhteisöjen sosiaalista tilannetta yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelijalla on valmiudet hankkia ja tuottaa tietoa asiakasryhmän tilanteesta päätöksenteon tarpeisiin. Opiskelija tuntee erilaisia rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjä ja menetelmiä. Opiskelijalla on valmiuksia edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa. Opiskelijalla on kyky reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisessa ja globaalissa yhteisössä sekä taito kehittää itseään toiminnassa.

Sisältö

-rakenteellisen sosiaalityön käsite
-valtaistavan sosiaalityön käsite
-rakenteellisten ja sosiaalisten tekijöiden vaikutusten arviointi, ekossosiaalinen sosiaalityö ja kestävä kehitys
-rakenteellisen sosiaalityön eri käytännöt ja menetelmät sosionomityössä
-rakenteellisen sosiaalityön tiedonhankinta ja tiedontuotanto

Oppimateriaalit

-Liukko, E., Muurinen, H., Kokkonen, T., & Santalahti, V. (toim.). (2022). Vaikuttava rakenteellinen sosiaalityö. Raportti 1/2022 . THL. Saatavana: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143940/RAP2022_001_WEB_final.pdf?sequence=7&isAllowed=y
- Kivipelto, M. (2021). Rakenteellisen sosiaalityön katsaus. Työpaperi 16/2021. THL Saatavana: https://www.julkari.fi/handle/10024/142735
- Juhila, K. (2018). Aika, paikka & sosiaalityö. Vastapaino. s.10-19, 190-262 (luvut 1,4 ja 5)
ja joku seuraavista:
- Hirvonen, J., Kilpeläinen, V., Piirainen, K., Surakka,A., Tanttu, S., & Tuikka, A. (2021). Tiedolla vaikuttamisen mahdollisuudesta toteutukseen. Rakenteellisen sosiaalityön osaamiskartoitus. XAMK. Saatavana: https://www.theseus.fi/handle/10024/377388
- Lyly, A. (2016). Sosiaalinen raportointi asiakastiedon tuottajana Esimerkkinä aikuissosiaalityö ja lastensuojelu. Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto Tutkimuksia ja raportteja 2 / 2016.
Saatavana: https://www.hel.fi/static/sote/hankkeet/sosiaalinen-raportointi-asiakastiedon-tuottajana.pdf
- Niemi, M. (2018). Sosiaalinen raportti ikääntyneiden perhesuhteissa ilmenevästä kaltoinkohtelusta. Helsingin kaupunki. Saatavana: https://www.hel.fi/static/sote/sosrap/raportit/sosiaalinen-raportti-ikaantyneiden-perhesuhteissa-ilmenevasta-kaltoinkohtelusta-GESO.pdf
- Meriluoto, T., Marila-Penttinen, L., & Lehtinen, E. (toim.). (2015). Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirja. Ensi- ja turvakotien liitto.
Saatavana: https://issuu.com/ensi-jaturvakotienliitto/docs/osallisuus._osallisuuden_kokemusasi

Opetusmenetelmät

Toteutus 2 : kontaktiopetus, sisältäen luennot, harjoitukset ja esseen

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojakso ei sisällä harjoittelua

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

toteutus 1: tentti

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108, josta 28h kontaktia sisältäen seminaaripäivän.

Lisätietoja opiskelijoille

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Viestintä ja media sosiaalialan työssä
- Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
- Valtaistava sosiaalityö

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen yleispiirteet ja kytkeä sen valtaistavaan sosiaalityöhön, mutta osaaminen on kapea-alaista. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä jollain tapaa. Hän osaa nimetä yleisesti yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Lisäksi opiskelija osaa nimetä joitakin tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä ja menetelmistä. Opiskelija tunnistaa osallisuuteen ja osallistumiseen liittyviä mahdollisuuksia ja tietää vaikuttamistyön tapoja. Opiskelijalla on kyky reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisessa ja globaalissa yhteisössä sekä taito kehittää itseään toiminnassa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää rakenteellisen sosiaalityön käsitteen valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa jäsentää yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta ymmärtäen niiden dynaamisen luonteen. Lisäksi opiskelija osaa esitellä monipuolisesti erilaisia tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä omaan ammattityöhön soveltaen. Opiskelija osaa raportoida ja edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa. Opiskelijalla on kyky reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisessa ja globaalissa yhteisössä sekä taito kehittää itseään toiminnassa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa arvioida rakenteellisen sosiaalityön merkitystä kriittisesti ja laaja- alaisesti valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa suhteuttaa rakenteellisen sosiaalityön menetelmiä ja toimintatapoja monipuolisesti myös muihin sosiaalityön käytäntöihin vertaillen.

Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä rakenteellisen sosiaalityön merkityksestä kaikilla 3-4 arvosana- asteikon osa-alueilla. Lisäksi opiskelija osaa tuottaa uusia tapoja toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä sosionomin työtehtävissä. Opiskelijalla on kyky reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisessa ja globaalissa yhteisössä sekä taito kehittää itseään toiminnassa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointimenetelmät toteutuksen mukaan:
toteutus 2: tuntityöskentely 25 % ja essee 75%

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 31.05.2024

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
Opiskelijaryhmät
  • SOS22A
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen ja kuvata sen yhtymäkohdat valtaistavaan sosiaalityöhön. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä. Hän osaa tarkastella yksilöiden ja yhteisöjen sosiaalista tilannetta yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelijalla on valmiudet hankkia ja tuottaa tietoa asiakasryhmän tilanteesta päätöksenteon tarpeisiin. Opiskelija tuntee erilaisia rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjä ja menetelmiä. Opiskelijalla on valmiuksia edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa. Opiskelijalla on kyky reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisessa ja globaalissa yhteisössä sekä taito kehittää itseään toiminnassa.

Sisältö

-rakenteellisen sosiaalityön käsite
-valtaistavan sosiaalityön käsite
-rakenteellisten ja sosiaalisten tekijöiden vaikutusten arviointi, ekossosiaalinen sosiaalityö ja kestävä kehitys
-rakenteellisen sosiaalityön eri käytännöt ja menetelmät sosionomityössä
-rakenteellisen sosiaalityön tiedonhankinta ja tiedontuotanto

Oppimateriaalit

- Liukko, E., Muurinen, H., Kokkonen, T., & Santalahti, V. (toim.). (2022). Vaikuttava rakenteellinen sosiaalityö. Raportti 1/2022 . THL. Saatavana: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143940/RAP2022_001_WEB_final.pdf?sequence=7&isAllowed=y
- Kivipelto, M. (2021). Rakenteellisen sosiaalityön katsaus. Työpaperi 16/2021. THL Saatavana: https://www.julkari.fi/handle/10024/142735
- Juhila, K. (2018). Aika, paikka & sosiaalityö. Vastapaino. s.10-19, 190-262 (luvut 1,4 ja 5)
ja joku seuraavista:
- Hirvonen, J., Kilpeläinen, V., Piirainen, K., Surakka,A., Tanttu, S., & Tuikka, A. (2021). Tiedolla vaikuttamisen mahdollisuudesta toteutukseen. Rakenteellisen sosiaalityön osaamiskartoitus. XAMK. Saatavana: https://www.theseus.fi/handle/10024/377388
- Lyly, A. (2016). Sosiaalinen raportointi asiakastiedon tuottajana Esimerkkinä aikuissosiaalityö ja lastensuojelu. Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto Tutkimuksia ja raportteja 2 / 2016.
Saatavana: https://www.hel.fi/static/sote/hankkeet/sosiaalinen-raportointi-asiakastiedon-tuottajana.pdf
- Niemi, M. (2018). Sosiaalinen raportti ikääntyneiden perhesuhteissa ilmenevästä kaltoinkohtelusta. Helsingin kaupunki. Saatavana: https://www.hel.fi/static/sote/sosrap/raportit/sosiaalinen-raportti-ikaantyneiden-perhesuhteissa-ilmenevasta-kaltoinkohtelusta-GESO.pdf
- Meriluoto, T., Marila-Penttinen, L., & Lehtinen, E. (toim.). (2015). Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirja. Ensi- ja turvakotien liitto.
Saatavana: https://issuu.com/ensi-jaturvakotienliitto/docs/osallisuus._osallisuuden_kokemusasi

Opetusmenetelmät

toteutus 1: tentti, itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojakso ei sisällä harjoittelua

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti tehdään Exam-tenttinä, katso ohjeet Intrasta. Tenttiä voi tehdä koko lukuvuoden ajan.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

toteutus 2: tuntityöskentely ja essee

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108h

Lisätietoja opiskelijoille

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Viestintä ja media sosiaalialan työssä
- Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
- Valtaistava sosiaalityö

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen yleispiirteet ja kytkeä sen valtaistavaan sosiaalityöhön, mutta osaaminen on kapea-alaista. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä jollain tapaa. Hän osaa nimetä yleisesti yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Lisäksi opiskelija osaa nimetä joitakin tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä ja menetelmistä. Opiskelija tunnistaa osallisuuteen ja osallistumiseen liittyviä mahdollisuuksia ja tietää vaikuttamistyön tapoja. Opiskelijalla on kyky reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisessa ja globaalissa yhteisössä sekä taito kehittää itseään toiminnassa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää rakenteellisen sosiaalityön käsitteen valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa jäsentää yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta ymmärtäen niiden dynaamisen luonteen. Lisäksi opiskelija osaa esitellä monipuolisesti erilaisia tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä omaan ammattityöhön soveltaen. Opiskelija osaa raportoida ja edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa. Opiskelijalla on kyky reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisessa ja globaalissa yhteisössä sekä taito kehittää itseään toiminnassa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa arvioida rakenteellisen sosiaalityön merkitystä kriittisesti ja laaja- alaisesti valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa suhteuttaa rakenteellisen sosiaalityön menetelmiä ja toimintatapoja monipuolisesti myös muihin sosiaalityön käytäntöihin vertaillen.

Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä rakenteellisen sosiaalityön merkityksestä kaikilla 3-4 arvosana- asteikon osa-alueilla. Lisäksi opiskelija osaa tuottaa uusia tapoja toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä sosionomin työtehtävissä. Opiskelijalla on kyky reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisessa ja globaalissa yhteisössä sekä taito kehittää itseään toiminnassa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

1-5

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 20.10.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

8 - 14

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen ja kuvata sen yhtymäkohdat valtaistavaan sosiaalityöhön. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä. Hän osaa tarkastella yksilöiden ja yhteisöjen sosiaalista tilannetta yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelijalla on valmiudet hankkia ja tuottaa tietoa asiakasryhmän tilanteesta päätöksenteon tarpeisiin. Opiskelija tuntee erilaisia rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjä ja menetelmiä. Opiskelijalla on valmiuksia edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa. Opiskelijalla on kyky reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisessa ja globaalissa yhteisössä sekä taito kehittää itseään toiminnassa.

Sisältö

-rakenteellisen sosiaalityön käsite
-valtaistavan sosiaalityön käsite
-rakenteellisten ja sosiaalisten tekijöiden vaikutusten arviointi, ekossosiaalinen sosiaalityö ja kestävä kehitys
-rakenteellisen sosiaalityön eri käytännöt ja menetelmät sosionomityössä
-rakenteellisen sosiaalityön tiedonhankinta ja tiedontuotanto

Oppimateriaalit

-Liukko, E., Muurinen, H., Kokkonen, T., & Santalahti, V. (toim.). (2022). Vaikuttava rakenteellinen sosiaalityö. Raportti 1/2022 . THL. Saatavana: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143940/RAP2022_001_WEB_final.pdf?sequence=7&isAllowed=y
- Kivipelto, M. (2021). Rakenteellisen sosiaalityön katsaus. Työpaperi 16/2021. THL Saatavana: https://www.julkari.fi/handle/10024/142735
- Juhila, K. (2018). Aika, paikka & sosiaalityö. Vastapaino. s.10-19, 190-262 (luvut 1,4 ja 5)
ja joku seuraavista:
- Hirvonen, J., Kilpeläinen, V., Piirainen, K., Surakka,A., Tanttu, S., & Tuikka, A. (2021). Tiedolla vaikuttamisen mahdollisuudesta toteutukseen. Rakenteellisen sosiaalityön osaamiskartoitus. XAMK. Saatavana: https://www.theseus.fi/handle/10024/377388
- Lyly, A. (2016). Sosiaalinen raportointi asiakastiedon tuottajana Esimerkkinä aikuissosiaalityö ja lastensuojelu. Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto Tutkimuksia ja raportteja 2 / 2016.
Saatavana: https://www.hel.fi/static/sote/hankkeet/sosiaalinen-raportointi-asiakastiedon-tuottajana.pdf
- Niemi, M. (2018). Sosiaalinen raportti ikääntyneiden perhesuhteissa ilmenevästä kaltoinkohtelusta. Helsingin kaupunki. Saatavana: https://www.hel.fi/static/sote/sosrap/raportit/sosiaalinen-raportti-ikaantyneiden-perhesuhteissa-ilmenevasta-kaltoinkohtelusta-GESO.pdf
- Meriluoto, T., Marila-Penttinen, L., & Lehtinen, E. (toim.). (2015). Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirja. Ensi- ja turvakotien liitto.
Saatavana: https://issuu.com/ensi-jaturvakotienliitto/docs/osallisuus._osallisuuden_kokemusasi

Opetusmenetelmät

Toteutus 2 : kontaktiopetus, sisältäen luennot, harjoitukset ja esseen

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojakso ei sisällä harjoittelua

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

toteutus 1: tentti

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108, josta 28h kontaktia sisältäen seminaaripäivän.

Lisätietoja opiskelijoille

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Viestintä ja media sosiaalialan työssä
- Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
- Valtaistava sosiaalityö

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen yleispiirteet ja kytkeä sen valtaistavaan sosiaalityöhön, mutta osaaminen on kapea-alaista. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä jollain tapaa. Hän osaa nimetä yleisesti yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Lisäksi opiskelija osaa nimetä joitakin tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä ja menetelmistä. Opiskelija tunnistaa osallisuuteen ja osallistumiseen liittyviä mahdollisuuksia ja tietää vaikuttamistyön tapoja. Opiskelijalla on kyky reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisessa ja globaalissa yhteisössä sekä taito kehittää itseään toiminnassa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää rakenteellisen sosiaalityön käsitteen valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa jäsentää yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta ymmärtäen niiden dynaamisen luonteen. Lisäksi opiskelija osaa esitellä monipuolisesti erilaisia tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä omaan ammattityöhön soveltaen. Opiskelija osaa raportoida ja edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa. Opiskelijalla on kyky reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisessa ja globaalissa yhteisössä sekä taito kehittää itseään toiminnassa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa arvioida rakenteellisen sosiaalityön merkitystä kriittisesti ja laaja- alaisesti valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa suhteuttaa rakenteellisen sosiaalityön menetelmiä ja toimintatapoja monipuolisesti myös muihin sosiaalityön käytäntöihin vertaillen.

Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä rakenteellisen sosiaalityön merkityksestä kaikilla 3-4 arvosana- asteikon osa-alueilla. Lisäksi opiskelija osaa tuottaa uusia tapoja toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä sosionomin työtehtävissä. Opiskelijalla on kyky reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisessa ja globaalissa yhteisössä sekä taito kehittää itseään toiminnassa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointimenetelmät toteutuksen mukaan:
toteutus 2: tuntityöskentely 25 % ja essee 75%

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • roo.sv
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Jaana Store
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Kurssin päätyttyä opiskelija osaa ruotsin kielellä kertoa itsestään ja koulutuksestaan sosiaalialalla, käyttää sosiaalialan sanastoa, haastatella ja esitellä asiakkaan elämäntilanteen ja tilan. Opiskelija osaa kertoa suullisesti ja kirjallisesti sosiaaliturvajärjestelmästä sekä ohjata ja neuvoa asiakasta erilaisissa sosiaalialan palvelutilanteissa.

Sisältö

- sosiaalialan sanaston käyttäminen suullisesti ja kirjallisesti
- sosiaalialan työlle tyypillisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelu
- erilaisten asiakasryhmien ongelmat
- suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä
- ammattialan ja sosiaalialan koulutuksen esittely

Oppimateriaalit

Materiaalina mm.
- Tuunanen M.& Wallinheimo K. 2008. Flexsocial. Svenska för högskolor. Otava.

Muu opettajan osoittama materiaali.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, suulliset ja kirjalliset harjoitukset, ryhmä- ja parityöskentely, itsenäinen työskentely.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Työmäärä yhteensä 80 h mistä kontaktiopetusta 24 h ja itsenäistä työskentelyä 56 h.

Lisätietoja opiskelijoille

Oppitunneilla 80% läsnäolovelvollisuus.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija käyttää viestinnässään yksinkertaisia rakenteita ja suppeaa sanastoa, mutta virheet haittaavat ymmärrettävyyttä. Ymmärtää hidasta ja selkeää puhetta ja helpohkoa ammattialan tekstiä. Selviää auttavasti ennakoitavissa työelämän tilanteissa. Ääntämisessä havaittavissa muiden kielten vaikutusta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija käyttää viestinnässään perusrakenteita lähes virheettömästi ja ammattialan perussanastoa ymmärrettävästi. Opiskelija selviytyy kohtalaisesti ennakoiduissa työelämän tilanteissa. Ääntää ymmärrettävästi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija käyttää viestinnässään lähes virheettömästi monipuolisia rakenteita ja laajaa ammattialan sanastoa. On aktiivinen ja selviytyy itsenäisesti ja sujuvasti työelämän kirjallisissa ja suullisissa tilanteissa. Ääntäminen kohdekielenomaista.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen ohjattuun työskentelyyn, suullisen kielitaidon aktiivinen harjoittelu, kirjallisten ja suullisten tehtävien suorittaminen hyväksytysti sekä tentti.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.03.2024 - 17.05.2024

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • roo.sv
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Jaana Store
Opiskelijaryhmät
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Kurssin päätyttyä opiskelija osaa ruotsin kielellä kertoa itsestään ja koulutuksestaan sosiaalialalla, käyttää sosiaalialan sanastoa, haastatella ja esitellä asiakkaan elämäntilanteen ja tilan. Opiskelija osaa kertoa suullisesti ja kirjallisesti sosiaaliturvajärjestelmästä sekä ohjata ja neuvoa asiakasta erilaisissa sosiaalialan palvelutilanteissa.

Sisältö

- sosiaalialan sanaston käyttäminen suullisesti ja kirjallisesti
- sosiaalialan työlle tyypillisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelu
- erilaisten asiakasryhmien ongelmat
- suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä
- ammattialan ja sosiaalialan koulutuksen esittely

Oppimateriaalit

Materiaalina mm.
- Tuunanen M.& Wallinheimo K. 2008. Flexsocial. Svenska för högskolor. Otava.

Muu opettajan osoittama materiaali.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, suulliset ja kirjalliset harjoitukset, ryhmä- ja parityöskentely, itsenäinen työskentely.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Työmäärä yhteensä 80 h mistä kontaktiopetusta 24 h ja itsenäistä työskentelyä 56 h.

Lisätietoja opiskelijoille

Oppitunneilla 80% läsnäolovelvollisuus.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija käyttää viestinnässään yksinkertaisia rakenteita ja suppeaa sanastoa, mutta virheet haittaavat ymmärrettävyyttä. Ymmärtää hidasta ja selkeää puhetta ja helpohkoa ammattialan tekstiä. Selviää auttavasti ennakoitavissa työelämän tilanteissa. Ääntämisessä havaittavissa muiden kielten vaikutusta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija käyttää viestinnässään perusrakenteita lähes virheettömästi ja ammattialan perussanastoa ymmärrettävästi. Opiskelija selviytyy kohtalaisesti ennakoiduissa työelämän tilanteissa. Ääntää ymmärrettävästi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija käyttää viestinnässään lähes virheettömästi monipuolisia rakenteita ja laajaa ammattialan sanastoa. On aktiivinen ja selviytyy itsenäisesti ja sujuvasti työelämän kirjallisissa ja suullisissa tilanteissa. Ääntäminen kohdekielenomaista.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen ohjattuun työskentelyyn, suullisen kielitaidon aktiivinen harjoittelu, kirjallisten ja suullisten tehtävien suorittaminen hyväksytysti sekä tentti.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 24.05.2024

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Opintoasiainpalvelut

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • roo.sv
Paikat

12 - 38

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Jaana Store
Opiskelijaryhmät
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Kurssin päätyttyä opiskelija osaa ruotsin kielellä kertoa itsestään ja koulutuksestaan sosiaalialalla, käyttää sosiaalialan sanastoa, haastatella ja esitellä asiakkaan elämäntilanteen ja tilan. Opiskelija osaa kertoa suullisesti ja kirjallisesti sosiaaliturvajärjestelmästä sekä ohjata ja neuvoa asiakasta erilaisissa sosiaalialan palvelutilanteissa.

Sisältö

- sosiaalialan sanaston käyttäminen suullisesti ja kirjallisesti
- sosiaalialan työlle tyypillisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelu
- erilaisten asiakasryhmien ongelmat
- suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä
- ammattialan ja sosiaalialan koulutuksen esittely

Oppimateriaalit

Materiaalina mm.
- Tuunanen M.& Wallinheimo K. 2008. Flexsocial. Svenska för högskolor. Otava.

Muu opettajan osoittama materiaali.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, Moodle sekä etäopetus Teamsissä, suulliset ja kirjalliset harjoitukset, ryhmä- ja parityöskentely, itsenäinen työskentely.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Työmäärä yhteensä 80 h koostuu kontaktioepuksesta, opetuksesta Teamsissä ja Moodlessa yhteensä 24 h ja itsenäistä työskentelyä 56 h.

Lisätietoja opiskelijoille

Oppitunneilla 80% läsnäolovelvollisuus.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija käyttää viestinnässään yksinkertaisia rakenteita ja suppeaa sanastoa, mutta virheet haittaavat ymmärrettävyyttä. Ymmärtää hidasta ja selkeää puhetta ja helpohkoa ammattialan tekstiä. Selviää auttavasti ennakoitavissa työelämän tilanteissa. Ääntämisessä havaittavissa muiden kielten vaikutusta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija käyttää viestinnässään perusrakenteita lähes virheettömästi ja ammattialan perussanastoa ymmärrettävästi. Opiskelija selviytyy kohtalaisesti ennakoiduissa työelämän tilanteissa. Ääntää ymmärrettävästi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija käyttää viestinnässään lähes virheettömästi monipuolisia rakenteita ja laajaa ammattialan sanastoa. On aktiivinen ja selviytyy itsenäisesti ja sujuvasti työelämän kirjallisissa ja suullisissa tilanteissa. Ääntäminen kohdekielenomaista.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen ohjattuun työskentelyyn, suullisen kielitaidon aktiivinen harjoittelu, kirjallisten ja suullisten tehtävien suorittaminen hyväksytysti sekä suullinen ja kirjallinen tentti.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 20.10.2023

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • roo.sv
Paikat

12 - 38

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Jaana Store
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Kurssin päätyttyä opiskelija osaa ruotsin kielellä kertoa itsestään ja koulutuksestaan sosiaalialalla, käyttää sosiaalialan sanastoa, haastatella ja esitellä asiakkaan elämäntilanteen ja tilan. Opiskelija osaa kertoa suullisesti ja kirjallisesti sosiaaliturvajärjestelmästä sekä ohjata ja neuvoa asiakasta erilaisissa sosiaalialan palvelutilanteissa.

Sisältö

- sosiaalialan sanaston käyttäminen suullisesti ja kirjallisesti
- sosiaalialan työlle tyypillisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelu
- erilaisten asiakasryhmien ongelmat
- suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä
- ammattialan ja sosiaalialan koulutuksen esittely

Oppimateriaalit

Materiaalina mm.
- Tuunanen M.& Wallinheimo K. 2008. Flexsocial. Svenska för högskolor. Otava.

Muu opettajan osoittama materiaali.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, suulliset ja kirjalliset harjoitukset, ryhmä- ja parityöskentely, itsenäinen työskentely.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Työmäärä yhteensä 80 h mistä kontaktiopetusta 24 h ja itsenäistä työskentelyä 56 h.

Lisätietoja opiskelijoille

Oppitunneilla 80% läsnäolovelvollisuus.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija käyttää viestinnässään yksinkertaisia rakenteita ja suppeaa sanastoa, mutta virheet haittaavat ymmärrettävyyttä. Ymmärtää hidasta ja selkeää puhetta ja helpohkoa ammattialan tekstiä. Selviää auttavasti ennakoitavissa työelämän tilanteissa. Ääntämisessä havaittavissa muiden kielten vaikutusta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija käyttää viestinnässään perusrakenteita lähes virheettömästi ja ammattialan perussanastoa ymmärrettävästi. Opiskelija selviytyy kohtalaisesti ennakoiduissa työelämän tilanteissa. Ääntää ymmärrettävästi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija käyttää viestinnässään lähes virheettömästi monipuolisia rakenteita ja laajaa ammattialan sanastoa. On aktiivinen ja selviytyy itsenäisesti ja sujuvasti työelämän kirjallisissa ja suullisissa tilanteissa. Ääntäminen kohdekielenomaista.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen ohjattuun työskentelyyn, suullisen kielitaidon aktiivinen harjoittelu, kirjallisten ja suullisten tehtävien suorittaminen hyväksytysti sekä tentti.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

23.10.2023 - 05.01.2024

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • roo.sv
Paikat

12 - 38

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Jaana Store
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Kurssin päätyttyä opiskelija osaa ruotsin kielellä kertoa itsestään ja koulutuksestaan sosiaalialalla, käyttää sosiaalialan sanastoa, haastatella ja esitellä asiakkaan elämäntilanteen ja tilan. Opiskelija osaa kertoa suullisesti ja kirjallisesti sosiaaliturvajärjestelmästä sekä ohjata ja neuvoa asiakasta erilaisissa sosiaalialan palvelutilanteissa.

Sisältö

- sosiaalialan sanaston käyttäminen suullisesti ja kirjallisesti
- sosiaalialan työlle tyypillisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelu
- erilaisten asiakasryhmien ongelmat
- suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä
- ammattialan ja sosiaalialan koulutuksen esittely

Oppimateriaalit

Materiaalina mm.
- Tuunanen M.& Wallinheimo K. 2008. Flexsocial. Svenska för högskolor. Otava.

Muu opettajan osoittama materiaali.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, suulliset ja kirjalliset harjoitukset, ryhmä- ja parityöskentely, itsenäinen työskentely.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Työmäärä yhteensä 80 h mistä kontaktiopetusta 24 h ja itsenäistä työskentelyä 56 h.

Lisätietoja opiskelijoille

Oppitunneilla 80% läsnäolovelvollisuus.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija käyttää viestinnässään yksinkertaisia rakenteita ja suppeaa sanastoa, mutta virheet haittaavat ymmärrettävyyttä. Ymmärtää hidasta ja selkeää puhetta ja helpohkoa ammattialan tekstiä. Selviää auttavasti ennakoitavissa työelämän tilanteissa. Ääntämisessä havaittavissa muiden kielten vaikutusta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija käyttää viestinnässään perusrakenteita lähes virheettömästi ja ammattialan perussanastoa ymmärrettävästi. Opiskelija selviytyy kohtalaisesti ennakoiduissa työelämän tilanteissa. Ääntää ymmärrettävästi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija käyttää viestinnässään lähes virheettömästi monipuolisia rakenteita ja laajaa ammattialan sanastoa. On aktiivinen ja selviytyy itsenäisesti ja sujuvasti työelämän kirjallisissa ja suullisissa tilanteissa. Ääntäminen kohdekielenomaista.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen ohjattuun työskentelyyn, suullisen kielitaidon aktiivinen harjoittelu, kirjallisten ja suullisten tehtävien suorittaminen hyväksytysti sekä tentti.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 07.09.2023

Ajoitus

11.03.2024 - 17.05.2024

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Sosionomi (AMK)
  • Terveydenhoitaja (AMK)
  • Fysioterapeutti (AMK)
  • Geronomi (AMK)
Opettaja
  • Anu Aalto
Opiskelijaryhmät
  • MGERO23
    Geronomi (AMK), monimuotototeutus

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa kuvata yrittäjyysosaamisen pääpiirteet sekä pohtia omia tavoitteittaan ja vahvuuksiaan suhteessa niihin.
- osaa kuvata ja tarkastella sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista arvoa ja hahmottaa miten ne eroavat toisistaan
- tunnistaa arvojen ympäristösidonnaisuudet sekä rakenteet, joissa niitä voidaan tuottaa
- osaa kuvata yritystoiminnan merkityksen yhteiskunnassa ja kansantaloudessa ja tunnistaa erilaisia yrittäjyyden ilmenemistapoja elämässä.
- osaa kuvata kannattavan liiketoiminnan edellytykset
- tuntee yrityksen perustamiseen liittyvät vaiheet
- tunnistaa sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden erityispiirteitä ja mahdollisuuksia
- tuntee yrittäjyyteen liittyvät mahdollisuudet SeAMKissa

Sisältö

- Yrittäjyyskompetenssi, itsetuntemus ja minäpystyvyys, yrittäjyys osana elämää
- Arvon luominen, arvon tuottaminen eri rakenteissa, kuten yrityksissä ja yhdistyksissä
- Yrittäjyyden ja liiketoiminnan peruskäsitteet ja ansaintalogiikkaa, talouden lukutaito, riskien hallinta, megatrendit
- Liiketoiminnan perustamisen vaiheet
- Liiketoimintasuunnitelma liikeidean jäsentämisen työkaluna
- Sosiaali- ja terveysalan yritystoiminnan erityispiirteet osana yhteiskuntaa, lainsäädäntö,
- Yrittäjyystaitojen syventäminen SeAMKissa (SeAMK Business Hub, SeAMKPro, SeiES jne.)

Oppimateriaalit

Moodlesta löytyvä materiaali
Oheismateriaali & lisälukemista:
- Taivas ja helvetti 2.0
- Urheilijan taivas ja helvetti, paras versio itsestäsi
- Taivas ja helvetti - Riko rajasi
- Aki Hintsa: Voittamisen anatomia

Opetusmenetelmät

Itsenäinen opiskelu moodle-alustalla, kontaktitunnit, itsenäiset ja ryhmätehtävät

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

80t

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- ottaa vastuun tehtävistään
- kuvata ja pohtia yrittäjyyttä ja liiketoimintaa
- tuntee liiketoiminnan tietoperustaa ja vastuullisuuden sisältöä sosiaali- ja terveydenhuollossa

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa
- arvioida omia mahdollisuuksiaan toimia yrittäjänä
- arvioida liiketoiminnan mahdollisuuksia sekä yrittäjäksi ryhtymistä
- tunnistaa ja kuvata omat verkostonsa sosiaali- ja terveysalalla
- osaa kuvata hyvin liiketoiminnan tietoperustaa ja vastuullisuuden yhteyksiä liiketoimintaan.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa
- arvioida yrittäjyyden haasteita ja mahdollisuuksia
- analysoida ja arvioida liiketoimintamahdollisuuksia, strategisia valintoja ja liiketoimintamalleja

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hylätty:
Suoritus on hylätty, jos opiskelija ei ole suoriutunut kurssin tehtävistä hyväksytysti. Opiskelija kuvaa puutteellisesti sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen arvon luontia, eikä tunnista niiden merkitystä yritystoiminnassa ja yhteiskunnassa. Opiskelija ei tunnista liiketoiminnan peruskäsitteitä, eikä osaa kuvata kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä. Opiskelija ei kuvaa omaa suhdettaan yrittäjyyteen ja yrittäjyyskompetenssiin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävät

Hylätty (0)

Hylätty:
Suoritus on hylätty, jos opiskelija ei ole suoriutunut kurssin tehtävistä hyväksytysti. Opiskelija kuvaa puutteellisesti sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen arvon luontia, eikä tunnista niiden merkitystä yritystoiminnassa ja yhteiskunnassa. Opiskelija ei tunnista liiketoiminnan peruskäsitteitä, eikä osaa kuvata kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä. Opiskelija ei kuvaa omaa suhdettaan yrittäjyyteen ja yrittäjyyskompetenssiin.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija
- ottaa vastuun tehtävistään
- kuvata ja pohtia yrittäjyyttä ja liiketoimintaa
- tuntee liiketoiminnan tietoperustaa ja vastuullisuuden sisältöä sosiaali- ja terveydenhuollossa

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa
- arvioida omia mahdollisuuksiaan toimia yrittäjänä
- arvioida liiketoiminnan mahdollisuuksia sekä yrittäjäksi ryhtymistä
- tunnistaa ja kuvata omat verkostonsa sosiaali- ja terveysalalla
- osaa kuvata hyvin liiketoiminnan tietoperustaa ja vastuullisuuden yhteyksiä liiketoimintaan.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa
- arvioida yrittäjyyden haasteita ja mahdollisuuksia
- analysoida ja arvioida liiketoimintamahdollisuuksia, strategisia valintoja ja liiketoimintamalleja

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

11.03.2024 - 03.05.2024

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Anu Aalto
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa kuvata yrittäjyysosaamisen pääpiirteet sekä pohtia omia tavoitteittaan ja vahvuuksiaan suhteessa niihin.
- osaa kuvata ja tarkastella sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista arvoa ja hahmottaa miten ne eroavat toisistaan
- tunnistaa arvojen ympäristösidonnaisuudet sekä rakenteet, joissa niitä voidaan tuottaa
- osaa kuvata yritystoiminnan merkityksen yhteiskunnassa ja kansantaloudessa ja tunnistaa erilaisia yrittäjyyden ilmenemistapoja elämässä.
- osaa kuvata kannattavan liiketoiminnan edellytykset
- tuntee yrityksen perustamiseen liittyvät vaiheet
- tunnistaa sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden erityispiirteitä ja mahdollisuuksia
- tuntee yrittäjyyteen liittyvät mahdollisuudet SeAMKissa

Sisältö

- Yrittäjyyskompetenssi, itsetuntemus ja minäpystyvyys, yrittäjyys osana elämää
- Arvon luominen, arvon tuottaminen eri rakenteissa, kuten yrityksissä ja yhdistyksissä
- Yrittäjyyden ja liiketoiminnan peruskäsitteet ja ansaintalogiikkaa, talouden lukutaito, riskien hallinta, megatrendit
- Liiketoiminnan perustamisen vaiheet
- Liiketoimintasuunnitelma liikeidean jäsentämisen työkaluna
- Sosiaali- ja terveysalan yritystoiminnan erityispiirteet osana yhteiskuntaa, lainsäädäntö,
- Yrittäjyystaitojen syventäminen SeAMKissa (SeAMK Business Hub, SeAMKPro, SeiES jne.)

Oppimateriaalit

Moodlessa oleva materiaali,
Oheismateriaali & lisälukemista:
- Taivas ja helvetti 2.0
- Urheilijan taivas ja helvetti, paras versio itsestäsi
- Taivas ja helvetti - Riko rajasi
- Aki Hintsa: Voittamisen anatomia

Opetusmenetelmät

Itsenäinen opiskelu moodle-alustalla, itsenäiset ja ryhmätehtävät

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

80t

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- ottaa vastuun tehtävistään
- kuvata ja pohtia yrittäjyyttä ja liiketoimintaa
- tuntee liiketoiminnan tietoperustaa ja vastuullisuuden sisältöä sosiaali- ja terveydenhuollossa

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa
- arvioida omia mahdollisuuksiaan toimia yrittäjänä
- arvioida liiketoiminnan mahdollisuuksia sekä yrittäjäksi ryhtymistä
- tunnistaa ja kuvata omat verkostonsa sosiaali- ja terveysalalla
- osaa kuvata hyvin liiketoiminnan tietoperustaa ja vastuullisuuden yhteyksiä liiketoimintaan.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa
- arvioida yrittäjyyden haasteita ja mahdollisuuksia
- analysoida ja arvioida liiketoimintamahdollisuuksia, strategisia valintoja ja liiketoimintamalleja

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hylätty:
Suoritus on hylätty, jos opiskelija ei ole suoriutunut kurssin tehtävistä hyväksytysti. Opiskelija kuvaa puutteellisesti sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen arvon luontia, eikä tunnista niiden merkitystä yritystoiminnassa ja yhteiskunnassa. Opiskelija ei tunnista liiketoiminnan peruskäsitteitä, eikä osaa kuvata kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä. Opiskelija ei kuvaa omaa suhdettaan yrittäjyyteen ja yrittäjyyskompetenssiin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävät

Hylätty (0)

Hylätty:
Suoritus on hylätty, jos opiskelija ei ole suoriutunut kurssin tehtävistä hyväksytysti. Opiskelija kuvaa puutteellisesti sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen arvon luontia, eikä tunnista niiden merkitystä yritystoiminnassa ja yhteiskunnassa. Opiskelija ei tunnista liiketoiminnan peruskäsitteitä, eikä osaa kuvata kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä. Opiskelija ei kuvaa omaa suhdettaan yrittäjyyteen ja yrittäjyyskompetenssiin.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija
- ottaa vastuun tehtävistään
- kuvata ja pohtia yrittäjyyttä ja liiketoimintaa
- tuntee liiketoiminnan tietoperustaa ja vastuullisuuden sisältöä sosiaali- ja terveydenhuollossa

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa
- arvioida omia mahdollisuuksiaan toimia yrittäjänä
- arvioida liiketoiminnan mahdollisuuksia sekä yrittäjäksi ryhtymistä
- tunnistaa ja kuvata omat verkostonsa sosiaali- ja terveysalalla
- osaa kuvata hyvin liiketoiminnan tietoperustaa ja vastuullisuuden yhteyksiä liiketoimintaan.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa
- arvioida yrittäjyyden haasteita ja mahdollisuuksia
- analysoida ja arvioida liiketoimintamahdollisuuksia, strategisia valintoja ja liiketoimintamalleja

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 22.10.2023

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 36

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä eettisen toiminnan perustan ja siihen liittyvät teoreettiset käsitteet. Hän osaa selittää ihmis- ja perusoikeussäädökset, sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet. Hän osaa arvioida ja kuvata ammattieettisten periaatteiden merkitystä sosionomin työssä. Opiskelija osaa määritellä reflektion käsitteen ja hänellä on reflektion perusvalmiudet. Opiskelija tiedostaa kehittymistarvetta omassa toiminnassaan. Hän kykenee havaitsemaan arvoristiriitoja ja etsimään niihin ammattieettisiä ratkaisuja. Hän tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja osaa soveltaa niitä. Opiskelija tiedostaa huono-osaisuutta ehkäisevän toiminnan tärkeyden alueellisissa, kansallisissa ja globaaleissa ympäristöissä.

Sisältö

- etiikka, ihmiskäsitys, moraali ja arvot
- eettiset periaatteet
- sosiaalialan ammattieettiset periaatteet
- reflektion merkitys sosiaalialan työssä
- eettinen kirjaaminen
- kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuu

Oppimateriaalit

-Juujärvi S., Myyry L. & Pesso K. (2007). Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Tammi. (Vaihtoehtotoinen materiaali kirjalle saatavissa opintojakson Moodlessa)
- Arki, arvot ja etiikka. (2007). Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. www.talentia.fi.
- YK:n ihmisoikeussopimukset
- Muu opintojakson materiaali

Opetusmenetelmät

lähiopetus, johon sisältyy luennot, harjoitukset, oppimistehtävän tekeminen sekä itsenäisesti kirjallisuuteen perehtymistä ja tentti

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojaksoon ei kuulu harjoittelua

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti on opintojakson lopussa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

81 tuntia, josta kontaktia 24 tuntia

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa sosiaalialan eettisen toiminnan periaatteet ja haasteet. Hän tiedostaa sosiaalialan työn yhteiskunnallisen merkityksen sekä kestävän kehityksen ja ihmis- ja perusoikeussäädösten vaikutuksia sosiaalialaan. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa alan eettisiä kysymyksiä ja reflektiota kohtaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää ja arvioida sosiaalialan eettisiä kysymyksiä. Hän tunnistaa ja tulkitsee sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen sekä ihmis- ja perusoikeussäädösten välisiä yhteyksiä. Opiskelija reflektoi omia arvojaan ja toimintatapojaan alan ammattilaisena.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa arvioida kriittisesti sosiaalialan eettisiä kysymyksiä ja omakohtaisesti perustella niitä. Opiskelija osoittaa ammattieettistä herkkyyttä kyeten vertailemaan erilaisten ratkaisujen seurauksia ammatillisessa työssä. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa eettisissä ja arvoperustaisissa kysymyksissä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- tuntityöskentely ja oppimistehtävä 25%
- yksilötentti 75%

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 24.11.2023

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 36

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
Opiskelijaryhmät
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä eettisen toiminnan perustan ja siihen liittyvät teoreettiset käsitteet. Hän osaa selittää ihmis- ja perusoikeussäädökset, sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet. Hän osaa arvioida ja kuvata ammattieettisten periaatteiden merkitystä sosionomin työssä. Opiskelija osaa määritellä reflektion käsitteen ja hänellä on reflektion perusvalmiudet. Opiskelija tiedostaa kehittymistarvetta omassa toiminnassaan. Hän kykenee havaitsemaan arvoristiriitoja ja etsimään niihin ammattieettisiä ratkaisuja. Hän tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja osaa soveltaa niitä. Opiskelija tiedostaa huono-osaisuutta ehkäisevän toiminnan tärkeyden alueellisissa, kansallisissa ja globaaleissa ympäristöissä.

Sisältö

- etiikka, ihmiskäsitys, moraali ja arvot
- eettiset periaatteet
- sosiaalialan ammattieettiset periaatteet
- reflektion merkitys sosiaalialan työssä
- eettinen kirjaaminen
- kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuu

Oppimateriaalit

-Juujärvi S.& Myyry L. & Pesso K. 2007. Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Helsinki:Tammi.
- Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. 2022. www.talentia.fi.
- YK:n ihmisoikeussopimukset
- Muu tunneilla jaettava materiaali.

Opetusmenetelmät

lähiopetus, johon sisältyy luennot, harjoitukset, oppimistehtävän tekeminen sekä itsenäisesti kirjallisuuteen perehtymistä ja tentti

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojaksoon ei kuulu harjoittelua

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti on opintojakson lopussa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

81 tuntia

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa sosiaalialan eettisen toiminnan periaatteet ja haasteet. Hän tiedostaa sosiaalialan työn yhteiskunnallisen merkityksen sekä kestävän kehityksen ja ihmis- ja perusoikeussäädösten vaikutuksia sosiaalialaan. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa alan eettisiä kysymyksiä ja reflektiota kohtaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää ja arvioida sosiaalialan eettisiä kysymyksiä. Hän tunnistaa ja tulkitsee sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen sekä ihmis- ja perusoikeussäädösten välisiä yhteyksiä. Opiskelija reflektoi omia arvojaan ja toimintatapojaan alan ammattilaisena.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa arvioida kriittisesti sosiaalialan eettisiä kysymyksiä ja omakohtaisesti perustella niitä. Opiskelija osoittaa ammattieettistä herkkyyttä kyeten vertailemaan erilaisten ratkaisujen seurauksia ammatillisessa työssä. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa eettisissä ja arvoperustaisissa kysymyksissä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- tuntityöskentely ja oppimistehtävä 25%
- yksilötentti 75%

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 08.03.2024

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 44

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä eettisen toiminnan perustan ja siihen liittyvät teoreettiset käsitteet. Hän osaa selittää ihmis- ja perusoikeussäädökset, sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet. Hän osaa arvioida ja kuvata ammattieettisten periaatteiden merkitystä sosionomin työssä. Opiskelija osaa määritellä reflektion käsitteen ja hänellä on reflektion perusvalmiudet. Opiskelija tiedostaa kehittymistarvetta omassa toiminnassaan. Hän kykenee havaitsemaan arvoristiriitoja ja etsimään niihin ammattieettisiä ratkaisuja. Hän tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja osaa soveltaa niitä. Opiskelija tiedostaa huono-osaisuutta ehkäisevän toiminnan tärkeyden alueellisissa, kansallisissa ja globaaleissa ympäristöissä.

Sisältö

- etiikka, ihmiskäsitys, moraali ja arvot
- eettiset periaatteet
- sosiaalialan ammattieettiset periaatteet
- reflektion merkitys sosiaalialan työssä
- eettinen kirjaaminen
- kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuu

Oppimateriaalit

Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. 2017. www.talentia.fi.
Juujärvi S.& Myyry L. & Pesso K. 2007. Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Helsinki:Tammi.
Pehkonen, Aini ; Väänänen-Fomin, Marja (toim.) 2011. Sosiaalityön arvot ja etiikka. PS-kustannus
Pohjola, A, Kemppainen T., Niskala, A & Peronius Nina (toim.) 2019. Yhteiskunnallisen asemansa ottava sosiaalityö. Vastapaino.
YK:n ihmisoikeussopimukset

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, casetyöskentely, itsenäinen työskentely ja tentti

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojaksoon ei kuulu harjoittelua

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti on opintojakson lopussa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

81 tuntia: lähiopetus, casetyöskentely, itsenäinen työskentely ja tentti.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa sosiaalialan eettisen toiminnan periaatteet ja haasteet. Hän tiedostaa sosiaalialan työn yhteiskunnallisen merkityksen sekä kestävän kehityksen ja ihmis- ja perusoikeussäädösten vaikutuksia sosiaalialaan. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa alan eettisiä kysymyksiä ja reflektiota kohtaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää ja arvioida sosiaalialan eettisiä kysymyksiä. Hän tunnistaa ja tulkitsee sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen sekä ihmis- ja perusoikeussäädösten välisiä yhteyksiä. Opiskelija reflektoi omia arvojaan ja toimintatapojaan alan ammattilaisena.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa arvioida kriittisesti sosiaalialan eettisiä kysymyksiä ja omakohtaisesti perustella niitä. Opiskelija osoittaa ammattieettistä herkkyyttä kyeten vertailemaan erilaisten ratkaisujen seurauksia ammatillisessa työssä. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa eettisissä ja arvoperustaisissa kysymyksissä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Casetyöskentely
Yksilötentti

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunnistaa sosiaalialan eettisen toiminnan periaatteet ja haasteet. Hän tiedostaa sosiaalialan työn yhteiskunnallisen merkityksen sekä kestävän kehityksen ja ihmis- ja perusoikeussäädösten vaikutuksia sosiaalialaan. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa alan eettisiä kysymyksiä ja reflektiota kohtaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa selittää ja arvioida sosiaalialan eettisiä kysymyksiä. Hän tunnistaa ja tulkitsee sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen sekä ihmis- ja perusoikeussäädösten välisiä yhteyksiä. Opiskelija reflektoi omia arvojaan ja toimintatapojaan alan ammattilaisena.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa arvioida kriittisesti sosiaalialan eettisiä kysymyksiä ja omakohtaisesti perustella niitä. Opiskelija osoittaa ammattieettistä herkkyyttä kyeten vertailemaan erilaisten ratkaisujen seurauksia ammatillisessa työssä. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa eettisissä ja arvoperustaisissa kysymyksissä.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

11.03.2024 - 03.05.2024

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 44

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä eettisen toiminnan perustan ja siihen liittyvät teoreettiset käsitteet. Hän osaa selittää ihmis- ja perusoikeussäädökset, sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet. Hän osaa arvioida ja kuvata ammattieettisten periaatteiden merkitystä sosionomin työssä. Opiskelija osaa määritellä reflektion käsitteen ja hänellä on reflektion perusvalmiudet. Opiskelija tiedostaa kehittymistarvetta omassa toiminnassaan. Hän kykenee havaitsemaan arvoristiriitoja ja etsimään niihin ammattieettisiä ratkaisuja. Hän tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja osaa soveltaa niitä. Opiskelija tiedostaa huono-osaisuutta ehkäisevän toiminnan tärkeyden alueellisissa, kansallisissa ja globaaleissa ympäristöissä.

Sisältö

- etiikka, ihmiskäsitys, moraali ja arvot
- eettiset periaatteet
- sosiaalialan ammattieettiset periaatteet
- reflektion merkitys sosiaalialan työssä
- eettinen kirjaaminen
- kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuu

Oppimateriaalit

-Juujärvi S., Myyry L. & Pesso K. (2007). Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Tammi. (Vaihtoehtotoinen materiaali kirjalle saatavissa opintojakson Moodlessa)
- Arki, arvot ja etiikka. (2007). Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. www.talentia.fi.
- YK:n ihmisoikeussopimukset
- Muu opintojakson materiaali

Opetusmenetelmät

Verkko-opetus, johon sisältyy itsenäinen opiskelu annetusta materiaalista ja oppimistehtävien tekeminen. Opintojaksolla on aikaan sidottuja oppimistehtäviä. Opintojaksoon kuuluva tentti tehdään Examissa.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojaksoon ei kuulu harjoittelua

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Exam-tentti on opintojakson lopussa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

80 tuntia

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa sosiaalialan eettisen toiminnan periaatteet ja haasteet. Hän tiedostaa sosiaalialan työn yhteiskunnallisen merkityksen sekä kestävän kehityksen ja ihmis- ja perusoikeussäädösten vaikutuksia sosiaalialaan. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa alan eettisiä kysymyksiä ja reflektiota kohtaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää ja arvioida sosiaalialan eettisiä kysymyksiä. Hän tunnistaa ja tulkitsee sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen sekä ihmis- ja perusoikeussäädösten välisiä yhteyksiä. Opiskelija reflektoi omia arvojaan ja toimintatapojaan alan ammattilaisena.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa arvioida kriittisesti sosiaalialan eettisiä kysymyksiä ja omakohtaisesti perustella niitä. Opiskelija osoittaa ammattieettistä herkkyyttä kyeten vertailemaan erilaisten ratkaisujen seurauksia ammatillisessa työssä. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa eettisissä ja arvoperustaisissa kysymyksissä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- verkkokurssin materiaaliin tutustuminen sekä oppimistehtävät 25%
- yksilötentti 75%

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 31.05.2024

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

1 - 88

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Sos 2 Nimeämätön
  • Sos 1 Nimeämätön
  • Marja-Liisa Saariaho
  • Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa kuvata sosionomityön tyypillisimmät työkentät. Hän osaa kertoa harjoitteluorganisaationsa tehtävän ja tavoitteet hyvinvointipalveluiden kentässä. Opiskelija osaa kuvata palvelun käyttäjien ja tukea tarvitsevien arkielämää, sen voimavaroja, haasteita ja avun tarpeita. Hänellä on valmiuksia kohdata palveluiden piirissä olevia ja heidän läheisiään. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn tavoitteita ja periaatteita. Hän osaa kuvata asiakkaan palveluverkostoa. Opiskelija osaa reflektoida omia kokemuksiaan ja pohtia sosionomiuransa suuntaa.

Sisältö

Harjoittelujakson suorittaminen hyvinvointipalveluiden organisaatiossa, joka voi edustaa julkista, yksityistä tai järjestösektoria. Harjoittelun voi toteuttaa projektimuotoisesti myös muissa työelämän oppimisympäristöissä. Harjoittelupaikan tulee olla sosionomityön näkökulmasta perusteltu ja sijoittua opiskelijalle entuudestaan tuntemattomaan tehtäväkenttään. Varhaiskasvatuksen kentällä ovat mahdollisia organisaatiot, joissa toiminnan välittömänä kohteena ovat sekä lapsi että hänen perheensä ja mahdollisesti hänen muut läheisensä (esim. avoimet varhaiskasvatuspalvelut).

Oppimateriaalit

Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin.

Opetusmenetelmät

Harjoittelun Orientointi, harjoittelupaikan hankinta, harjoittelutavoitteiden kirjaaminen, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävän laatiminen ja harjoitteluseminaariin osallistuminen.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

- Opintojakso sisältää 3 viikon harjoittelujakson.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 tuntia: Orientointi (4h), Harjoittelu (3 vkoa/38h/vko yht. 114h), Oppimistehtävät (tavoitteiden laadinta -tehtävä + oppimistehtävä harj. kokemuksista 9h) ja Harjoitteluseminaari (8h).

realization.localizedApproveRejectDescription

Opiskelija osaa kuvata sosionomityön tyypillisimmät työkentät. Hän osaa kuvata harjoitteluorganisaationsa tehtävän ja tavoitteet. Opiskelija osaa kuvata palvelun käyttäjien tuen tarpeita, Hänellä on kokemuksia palveluiden piirissä olevien ja heidän läheistensä kohtaamisesta. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn tavoitteita ja periaatteita. Hän osaa kuvata asiakkaan palveluverkostoa. Opiskelija osaa reflektoida omia kokemuksiaan ja pohtia sosionomiuransa suuntaa.

Sisällön jaksotus

Harjoittelun Orientointi toteutetaan viikolla 3/2024.
Harjoittelu toteutuu viikoilla 19-21/2024. Harjoittelun seminaaripäivä toteutuu lähiopetuksena viikolla 22/2024.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa kuvata sosionomityön tyypillisimmät työkentät. Hän osaa kuvata harjoitteluorganisaationsa tehtävän ja tavoitteet. Opiskelija osaa kuvata palvelun käyttäjien tuen tarpeita, Hänellä on kokemuksia palveluiden piirissä olevien ja heidän läheistensä kohtaamisesta. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn tavoitteita ja periaatteita. Hän osaa kuvata asiakkaan palveluverkostoa. Opiskelija osaa reflektoida omia kokemuksiaan ja pohtia sosionomiuransa suuntaa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät ja harjoittelun seminaari.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

22.04.2024 - 28.04.2024

Ajoitus

08.04.2024 - 13.09.2024

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
  • MSOS24K
    Sosionomi (AMK), Monimuotototeutus

Tavoitteet

Opiskelija osaa kuvata sosionomityön tyypillisimmät työkentät. Hän osaa kertoa harjoitteluorganisaationsa tehtävän ja tavoitteet hyvinvointipalveluiden kentässä. Opiskelija osaa kuvata palvelun käyttäjien ja tukea tarvitsevien arkielämää, sen voimavaroja, haasteita ja avun tarpeita. Hänellä on valmiuksia kohdata palveluiden piirissä olevia ja heidän läheisiään. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn tavoitteita ja periaatteita. Hän osaa kuvata asiakkaan palveluverkostoa. Opiskelija osaa reflektoida omia kokemuksiaan ja pohtia sosionomiuransa suuntaa.

Sisältö

Harjoittelujakson suorittaminen hyvinvointipalveluiden organisaatiossa, joka voi edustaa julkista, yksityistä tai järjestösektoria. Harjoittelun voi toteuttaa projektimuotoisesti myös muissa työelämän oppimisympäristöissä. Harjoittelupaikan tulee olla sosionomityön näkökulmasta perusteltu ja sijoittua opiskelijalle entuudestaan tuntemattomaan tehtäväkenttään. Varhaiskasvatuksen kentällä ovat mahdollisia organisaatiot, joissa toiminnan välittömänä kohteena ovat sekä lapsi että hänen perheensä ja mahdollisesti hänen muut läheisensä (esim. avoimet varhaiskasvatuspalvelut).

Oppimateriaalit

Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin.

Opetusmenetelmät

Harjoittelun Orientointi, harjoittelupaikan hankinta, harjoittelutavoitteiden kirjaaminen, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävän laatiminen ja harjoitteluseminaariin osallistuminen.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

- Opintojakso sisältää 3 viikon harjoittelujakson.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 tuntia: Orientointi (4h), Harjoittelu (3 vkoa/38h/vko yht. 114h), Oppimistehtävät (tavoitteiden laadinta -tehtävä + oppimistehtävä harj. kokemuksista 9h) ja Harjoitteluseminaari (8h).

realization.localizedApproveRejectDescription

Opiskelija osaa kuvata sosionomityön tyypillisimmät työkentät. Hän osaa kuvata harjoitteluorganisaationsa tehtävän ja tavoitteet. Opiskelija osaa kuvata palvelun käyttäjien tuen tarpeita, Hänellä on kokemuksia palveluiden piirissä olevien ja heidän läheistensä kohtaamisesta. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn tavoitteita ja periaatteita. Hän osaa kuvata asiakkaan palveluverkostoa. Opiskelija osaa reflektoida omia kokemuksiaan ja pohtia sosionomiuransa suuntaa.

Sisällön jaksotus

Harjoittelun Orientointi toteutetaan viikolla 15/2024 lähiopetuksena.
Harjoittelu toteutuu viikoilla 35-37/2024. Harjoittelun seminaaripäivä toteutuu lähiopetuksena viikolla 38/2024.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa kuvata sosionomityön tyypillisimmät työkentät. Hän osaa kuvata harjoitteluorganisaationsa tehtävän ja tavoitteet. Opiskelija osaa kuvata palvelun käyttäjien tuen tarpeita, Hänellä on kokemuksia palveluiden piirissä olevien ja heidän läheistensä kohtaamisesta. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn tavoitteita ja periaatteita. Hän osaa kuvata asiakkaan palveluverkostoa. Opiskelija osaa reflektoida omia kokemuksiaan ja pohtia sosionomiuransa suuntaa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät ja harjoittelun seminaari.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 12.01.2024

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Annukka Haapa-aho
  • Milka Volanto
Opiskelijaryhmät
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa kuvata sosionomityön tyypillisimmät työkentät. Hän osaa kertoa harjoitteluorganisaationsa tehtävän ja tavoitteet hyvinvointipalveluiden kentässä. Opiskelija osaa kuvata palvelun käyttäjien ja tukea tarvitsevien arkielämää, sen voimavaroja, haasteita ja avun tarpeita. Hänellä on valmiuksia kohdata palveluiden piirissä olevia ja heidän läheisiään. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn tavoitteita ja periaatteita. Hän osaa kuvata asiakkaan palveluverkostoa. Opiskelija osaa reflektoida omia kokemuksiaan ja pohtia sosionomiuransa suuntaa.

Sisältö

Harjoittelujakson suorittaminen hyvinvointipalveluiden organisaatiossa, joka voi edustaa julkista, yksityistä tai järjestösektoria. Harjoittelun voi toteuttaa projektimuotoisesti myös muissa työelämän oppimisympäristöissä. Harjoittelupaikan tulee olla sosionomityön näkökulmasta perusteltu ja sijoittua opiskelijalle entuudestaan tuntemattomaan tehtäväkenttään. Varhaiskasvatuksen kentällä ovat mahdollisia organisaatiot, joissa toiminnan välittömänä kohteena ovat sekä lapsi että hänen perheensä ja mahdollisesti hänen muut läheisensä (esim. avoimet varhaiskasvatuspalvelut).

Oppimateriaalit

Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin.

Opetusmenetelmät

Harjoittelun Orientointi, harjoittelupaikan hankinta, harjoittelutavoitteiden kirjaaminen, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävän laatiminen ja harjoitteluseminaariin osallistuminen.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

- Opintojakso sisältää 3 viikon harjoittelujakson.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 tuntia: sis. Orientointi (4h), Harjoittelu (3 vkoa/39h/vko yht. 118h),
Harjoitteluseminaari (4h)
Oppimistehtävät (tavoitteiden laadinta -tehtävä + oppimistehtävä harj. kokemuksista 9h).

realization.localizedApproveRejectDescription

Opiskelija osaa kuvata sosionomityön tyypillisimmät työkentät. Hän osaa kuvata harjoitteluorganisaationsa tehtävän ja tavoitteet. Opiskelija osaa kuvata palvelun käyttäjien tuen tarpeita, Hänellä on kokemuksia palveluiden piirissä olevien ja heidän läheistensä kohtaamisesta. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn tavoitteita ja periaatteita. Hän osaa kuvata asiakkaan palveluverkostoa. Opiskelija osaa reflektoida omia kokemuksiaan ja pohtia sosionomiuransa suuntaa.

Sisällön jaksotus

Harjoittelun Orientointi toteutetaan viikolla 36/2023.
Harjoittelu toteutuu viikoilla 48-50/2024. Harjoittelun seminaaripäivä toteutuu viikolla 50/2023.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa kuvata sosionomityön tyypillisimmät työkentät. Hän osaa kuvata harjoitteluorganisaationsa tehtävän ja tavoitteet. Opiskelija osaa kuvata palvelun käyttäjien tuen tarpeita, Hänellä on kokemuksia palveluiden piirissä olevien ja heidän läheistensä kohtaamisesta. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn tavoitteita ja periaatteita. Hän osaa kuvata asiakkaan palveluverkostoa. Opiskelija osaa reflektoida omia kokemuksiaan ja pohtia sosionomiuransa suuntaa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät ja harjoittelun seminaari.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 20.10.2023

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

T&K-osuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Hilkka Latva-Somppi
  • Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa löytää ammattialan kannalta tarkoituksenmukaisia ja kiinnostavia tutkimuskohteita. Opiskelija tietää sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa sovellettavia tutkimusotteita ja -menetelmiä sekä niiden ominaispiirteitä. Hän osaa arvioida tutkimusotteiden ja -menetelmien soveltuvuutta erilaisten tutkimuskohteiden kannalta. Opiskelija osaa rajata tutkimustehtävän ja muodostaa tutkimuskysymykset. Opiskelija osaa selittää tutkimusprosessin kokonaisuuden ja luonteen laadullisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa. Opiskelija osaa käyttää tärkeimpiä laadullisia ja määrällisiä tutkimustyökaluja ja hän tunnistaa toimintatutkimuksen prosessin. Opiskelija keskittyy opiskelemaan valintansa mukaan erityisesti määrällisten, laadullisten tai toimintatutkimuksellisten menetelmien soveltamiseen.

Sisältö

- tutkimuksellinen ajattelu
- sosiaalitieteissä sovellettavat tyypillisimmät tutkimusotteet ja tutkimusmenetelmät
- tutkimustehtävän ja tutkimuskysymysten määrittely
- tutkimusprosessi laadullisisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa
- Webropol -työkalu, laadullisen analyysin työkalut
- Laadulliset tutkimusmenetelmät: haastattelu, havainnointi
- Määrälliset tutkimusmenetelmät: SPSS -tilastointiohjelma, taulukot, tunnusluvut, graafiset esitykset
- Toimintatutkimuksen menetelmät: toimintatutkimuksen prosessi, monimenetelmäisyys

Oppimateriaalit

- Greasley, Pete (2008) Quantitative Data Analysis Using SPSS: An Introduction for Health and Social Sciences. Open University Press. (e-kirja).
- Heikkilä, Tarja (2014) Tilastollinen tutkimus. Edita.
- Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, H. Tutkimushaastattelu. teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Gaudeamus.
- Kananen, Jorma (2014) Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä (Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 176). Jyväskylän ammattikorkeakolu.
- Kananen, Jorma (2014) Toimintatutkimus kehittämistutkimuksen muotona. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja.
- Puusa, A & Juuti, P. (2011). Menetelmäviidakon raivaajat: perusteita laadullisen tutkimuslähestymistavan valintaan. JTO.
- Sarajärvi, Anneli & Tuomi, Jouni. (2009). Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Kustannusosakeyhtiö Tammi.
- Vilkka, H. & Airaksinen, T. (2003). Toiminnallinen opinnäytetyö. Kustannusosakeyhtiö Tammi.
- Salonen, K. (2013). Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön : opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. (Turun ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 72). Turun ammattikorkeakoulu. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf
- Verkko-oppimisalustalla olevat materiaalit
- Muu opettajan jakama kirjallisuus

Opetusmenetelmät

Luennot, verkko-opiskelu, itsenäiset tehtävät.
Määrällinen tutkimus: verkko-opiskeluna orientaatiokertaa lukuunottamatta
Laadullinen tutkimus: Osittain verkko-opintoina (2/3), lisäksi analyysiharjoitukset kontaktiopintoina.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan kokonaistyömäärä 130 h, sisältäen
- Määrälliset tutkimusmenetelmät
- Laadulliset tutkimusmenetelmät
- Toiminnallisen opinnäytetyön menetelmät
- itsenäinen työskentely

Sisällön jaksotus

- tutkimuksellinen ajattelu
- sosiaalitieteissä sovellettavat tyypillisimmät tutkimusotteet ja tutkimusmenetelmät
- tutkimustehtävän ja tutkimuskysymysten määrittely
- tutkimusprosessi laadullisisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa
- Webropol -työkalu, mahdollisuus perehtyä myös SPSS-ohjelman käyttöön, laadullisen analyysin työkalut
- Laadulliset tutkimusmenetelmät: laadullisen tutkimuksen aineistot, laadullisten aineiston analyysitavat, tulosten raportointi,
- Määrälliset tutkimusmenetelmät: taulukot, tunnusluvut, graafiset esitykset
- Toiminnallisen opinnäytetyön menetelmät: toiminnallisen opinnäytetyön muodot (kehittämistyö, produktio, toimintatutkimus), toiminnallisen opinnäytetyön prosessi ja raportointi, monimenetelmäisyys toiminnallisessa opinnäytetyössä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden keskeiset piirteet. Opiskelija osaa ohjatusti käyttää laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä tutkimusaineiston analysoinnissa ja kykenee kuvailemaan toimintatutkimuksen prosessin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvata laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden keskeiset piirteet ja tietää näitä menetelmiä tai lähestymistapoja hyödyntävien tutkimusprosessien kokonaisuudet ja luonteet. Opiskelija kykenee arvioimaan näiden menetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta erilaisiin tutkimuskohteisiin ja -aiheisiin sekä osaa käyttää näitä menetelmiä tutkimuksen tekemisessä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden prosessit. Opiskelijalla on kyky havaita oman ammattialan kannalta keskeisiä ja tarkoituksenmukaisia tutkimuskohteita ja hän osaa vertailla laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusmenetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta erilaisissa tutkimuskohteissa. Opiskelija kykenee toteuttamaan tutkimuksia käyttäen laaja-alaisesti laadullisia, määrällisiä ja toimintatutkimuksellisia tutkimustyökaluja.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Luennoille osallistuminen, itsenäiset tehtäväsuoritukset.

Määrällinen tutkimus: arvosana muodostuu itsenäisten tehtäväsuoritusten perusteella.

Esitietovaatimukset

opintojakso Tutkimus- ja kehittämistyön perusteet

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 20.10.2023

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

T&K-osuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Hilkka Latva-Somppi
  • Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa löytää ammattialan kannalta tarkoituksenmukaisia ja kiinnostavia tutkimuskohteita. Opiskelija tietää sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa sovellettavia tutkimusotteita ja -menetelmiä sekä niiden ominaispiirteitä. Hän osaa arvioida tutkimusotteiden ja -menetelmien soveltuvuutta erilaisten tutkimuskohteiden kannalta. Opiskelija osaa rajata tutkimustehtävän ja muodostaa tutkimuskysymykset. Opiskelija osaa selittää tutkimusprosessin kokonaisuuden ja luonteen laadullisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa. Opiskelija osaa käyttää tärkeimpiä laadullisia ja määrällisiä tutkimustyökaluja ja hän tunnistaa toimintatutkimuksen prosessin. Opiskelija keskittyy opiskelemaan valintansa mukaan erityisesti määrällisten, laadullisten tai toimintatutkimuksellisten menetelmien soveltamiseen.

Sisältö

- tutkimuksellinen ajattelu
- sosiaalitieteissä sovellettavat tyypillisimmät tutkimusotteet ja tutkimusmenetelmät
- tutkimustehtävän ja tutkimuskysymysten määrittely
- tutkimusprosessi laadullisisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa
- Webropol -työkalu, laadullisen analyysin työkalut
- Laadulliset tutkimusmenetelmät: haastattelu, havainnointi
- Määrälliset tutkimusmenetelmät: SPSS -tilastointiohjelma, taulukot, tunnusluvut, graafiset esitykset
- Toimintatutkimuksen menetelmät: toimintatutkimuksen prosessi, monimenetelmäisyys

Oppimateriaalit

- Greasley, Pete (2008) Quantitative Data Analysis Using SPSS: An Introduction for Health and Social Sciences. Open University Press. (e-kirja).
- Heikkilä, Tarja (2014) Tilastollinen tutkimus. Edita.
- Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, H. Tutkimushaastattelu. teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Gaudeamus.
- Kananen, Jorma (2014) Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä (Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 176). Jyväskylän ammattikorkeakolu.
- Kananen, Jorma (2014) Toimintatutkimus kehittämistutkimuksen muotona. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja.
- Puusa, A & Juuti, P. (2011). Menetelmäviidakon raivaajat: perusteita laadullisen tutkimuslähestymistavan valintaan. JTO.
- Sarajärvi, Anneli & Tuomi, Jouni. (2009). Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Kustannusosakeyhtiö Tammi.
- Vilkka, H. & Airaksinen, T. (2003). Toiminnallinen opinnäytetyö. Kustannusosakeyhtiö Tammi.
- Salonen, K. (2013). Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön : opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. (Turun ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 72). Turun ammattikorkeakoulu. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf
- Verkko-oppimisalustalla olevat materiaalit
- Muu opettajan jakama kirjallisuus

Opetusmenetelmät

Luennot, verkko-opiskelu, itsenäiset tehtävät.
Määrällinen tutkimus: verkko-opiskeluna orientaatiokertaa lukuunottamatta
Laadullinen tutkimus: Osittain verkko-opintoina (2/3), lisäksi analyysiharjoitukset kontaktiopintoina.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan kokonaistyömäärä 130 h, sisältäen
- Määrälliset tutkimusmenetelmät
- Laadulliset tutkimusmenetelmät
- Toiminnallisen opinnäytetyön menetelmät
- itsenäinen työskentely

Sisällön jaksotus

- tutkimuksellinen ajattelu
- sosiaalitieteissä sovellettavat tyypillisimmät tutkimusotteet ja tutkimusmenetelmät
- tutkimustehtävän ja tutkimuskysymysten määrittely
- tutkimusprosessi laadullisisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa
- Webropol -työkalu, mahdollisuus perehtyä myös SPSS-ohjelman käyttöön, laadullisen analyysin työkalut
- Laadulliset tutkimusmenetelmät: laadullisen tutkimuksen aineistot, laadullisten aineiston analyysitavat, tulosten raportointi,
- Määrälliset tutkimusmenetelmät: taulukot, tunnusluvut, graafiset esitykset
- Toiminnallisen opinnäytetyön menetelmät: toiminnallisen opinnäytetyön muodot (kehittämistyö, produktio, toimintatutkimus), toiminnallisen opinnäytetyön prosessi ja raportointi, monimenetelmäisyys toiminnallisessa opinnäytetyössä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden keskeiset piirteet. Opiskelija osaa ohjatusti käyttää laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä tutkimusaineiston analysoinnissa ja kykenee kuvailemaan toimintatutkimuksen prosessin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvata laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden keskeiset piirteet ja tietää näitä menetelmiä tai lähestymistapoja hyödyntävien tutkimusprosessien kokonaisuudet ja luonteet. Opiskelija kykenee arvioimaan näiden menetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta erilaisiin tutkimuskohteisiin ja -aiheisiin sekä osaa käyttää näitä menetelmiä tutkimuksen tekemisessä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden prosessit. Opiskelijalla on kyky havaita oman ammattialan kannalta keskeisiä ja tarkoituksenmukaisia tutkimuskohteita ja hän osaa vertailla laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusmenetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta erilaisissa tutkimuskohteissa. Opiskelija kykenee toteuttamaan tutkimuksia käyttäen laaja-alaisesti laadullisia, määrällisiä ja toimintatutkimuksellisia tutkimustyökaluja.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Luennoille osallistuminen, itsenäiset tehtäväsuoritukset.

Määrällinen tutkimus: arvosana muodostuu itsenäisten tehtäväsuoritusten perusteella.

Esitietovaatimukset

opintojakso Tutkimus- ja kehittämistyön perusteet

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

T&K-osuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Hilkka Latva-Somppi
  • Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa löytää ammattialan kannalta tarkoituksenmukaisia ja kiinnostavia tutkimuskohteita. Opiskelija tietää sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa sovellettavia tutkimusotteita ja -menetelmiä sekä niiden ominaispiirteitä. Hän osaa arvioida tutkimusotteiden ja -menetelmien soveltuvuutta erilaisten tutkimuskohteiden kannalta. Opiskelija osaa rajata tutkimustehtävän ja muodostaa tutkimuskysymykset. Opiskelija osaa selittää tutkimusprosessin kokonaisuuden ja luonteen laadullisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa. Opiskelija osaa käyttää tärkeimpiä laadullisia ja määrällisiä tutkimustyökaluja ja hän tunnistaa toimintatutkimuksen prosessin. Opiskelija keskittyy opiskelemaan valintansa mukaan erityisesti määrällisten, laadullisten tai toimintatutkimuksellisten menetelmien soveltamiseen.

Sisältö

- tutkimuksellinen ajattelu
- sosiaalitieteissä sovellettavat tyypillisimmät tutkimusotteet ja tutkimusmenetelmät
- tutkimustehtävän ja tutkimuskysymysten määrittely
- tutkimusprosessi laadullisisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa
- Webropol -työkalu, laadullisen analyysin työkalut
- Laadulliset tutkimusmenetelmät: haastattelu, havainnointi
- Määrälliset tutkimusmenetelmät: SPSS -tilastointiohjelma, taulukot, tunnusluvut, graafiset esitykset
- Toimintatutkimuksen menetelmät: toimintatutkimuksen prosessi, monimenetelmäisyys

Oppimateriaalit

- Greasley, Pete (2008) Quantitative Data Analysis Using SPSS: An Introduction for Health and Social Sciences. Open University Press. (e-kirja).
- Heikkilä, Tarja (2014) Tilastollinen tutkimus. Edita.
- Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, H. Tutkimushaastattelu. teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Gaudeamus.
- Kananen, Jorma (2014) Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä (Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 176). Jyväskylän ammattikorkeakolu.
- Kananen, Jorma (2014) Toimintatutkimus kehittämistutkimuksen muotona. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja.
- Puusa, A & Juuti, P. (2011). Menetelmäviidakon raivaajat: perusteita laadullisen tutkimuslähestymistavan valintaan. JTO.
- Sarajärvi, Anneli & Tuomi, Jouni. (2009). Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Kustannusosakeyhtiö Tammi.
- Vilkka, H. & Airaksinen, T. (2003). Toiminnallinen opinnäytetyö. Kustannusosakeyhtiö Tammi.
- Salonen, K. (2013). Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön : opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. (Turun ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 72). Turun ammattikorkeakoulu. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf
- Verkko-oppimisalustalla olevat materiaalit
- Muu opettajan jakama kirjallisuus

Opetusmenetelmät

Luennot, verkko-opiskelu, itsenäiset tehtävät.
Määrällinen tutkimus: verkko-opiskeluna orientaatiokertaa lukuunottamatta
Laadullinen tutkimus: Osittain verkko-opintoina (2/3), lisäksi analyysiharjoitukset kontaktiopintoina.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan kokonaistyömäärä 130 h, sisältäen
- Määrälliset tutkimusmenetelmät
- Laadulliset tutkimusmenetelmät
- Toiminnallisen opinnäytetyön menetelmät
- itsenäinen työskentely

Sisällön jaksotus

- tutkimuksellinen ajattelu
- sosiaalitieteissä sovellettavat tyypillisimmät tutkimusotteet ja tutkimusmenetelmät
- tutkimustehtävän ja tutkimuskysymysten määrittely
- tutkimusprosessi laadullisisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa
- Webropol -työkalu, mahdollisuus perehtyä myös SPSS-ohjelman käyttöön, laadullisen analyysin työkalut
- Laadulliset tutkimusmenetelmät: laadullisen tutkimuksen aineistot, laadullisten aineiston analyysitavat, tulosten raportointi,
- Määrälliset tutkimusmenetelmät: taulukot, tunnusluvut, graafiset esitykset
- Toiminnallisen opinnäytetyön menetelmät: toiminnallisen opinnäytetyön muodot (kehittämistyö, produktio, toimintatutkimus), toiminnallisen opinnäytetyön prosessi ja raportointi, monimenetelmäisyys toiminnallisessa opinnäytetyössä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden keskeiset piirteet. Opiskelija osaa ohjatusti käyttää laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä tutkimusaineiston analysoinnissa ja kykenee kuvailemaan toimintatutkimuksen prosessin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvata laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden keskeiset piirteet ja tietää näitä menetelmiä tai lähestymistapoja hyödyntävien tutkimusprosessien kokonaisuudet ja luonteet. Opiskelija kykenee arvioimaan näiden menetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta erilaisiin tutkimuskohteisiin ja -aiheisiin sekä osaa käyttää näitä menetelmiä tutkimuksen tekemisessä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden prosessit. Opiskelijalla on kyky havaita oman ammattialan kannalta keskeisiä ja tarkoituksenmukaisia tutkimuskohteita ja hän osaa vertailla laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusmenetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta erilaisissa tutkimuskohteissa. Opiskelija kykenee toteuttamaan tutkimuksia käyttäen laaja-alaisesti laadullisia, määrällisiä ja toimintatutkimuksellisia tutkimustyökaluja.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Luennoille osallistuminen, itsenäiset tehtäväsuoritukset.

Määrällinen tutkimus: arvosana muodostuu itsenäisten tehtäväsuoritusten perusteella.

Esitietovaatimukset

opintojakso Tutkimus- ja kehittämistyön perusteet

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

06.11.2023 - 31.12.2023

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

T&K-osuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Hilkka Latva-Somppi
  • Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
  • SOS22A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa löytää ammattialan kannalta tarkoituksenmukaisia ja kiinnostavia tutkimuskohteita. Opiskelija tietää sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa sovellettavia tutkimusotteita ja -menetelmiä sekä niiden ominaispiirteitä. Hän osaa arvioida tutkimusotteiden ja -menetelmien soveltuvuutta erilaisten tutkimuskohteiden kannalta. Opiskelija osaa rajata tutkimustehtävän ja muodostaa tutkimuskysymykset. Opiskelija osaa selittää tutkimusprosessin kokonaisuuden ja luonteen laadullisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa. Opiskelija osaa käyttää tärkeimpiä laadullisia ja määrällisiä tutkimustyökaluja ja hän tunnistaa toimintatutkimuksen prosessin. Opiskelija keskittyy opiskelemaan valintansa mukaan erityisesti määrällisten, laadullisten tai toimintatutkimuksellisten menetelmien soveltamiseen.

Sisältö

- tutkimuksellinen ajattelu
- sosiaalitieteissä sovellettavat tyypillisimmät tutkimusotteet ja tutkimusmenetelmät
- tutkimustehtävän ja tutkimuskysymysten määrittely
- tutkimusprosessi laadullisisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa
- Webropol -työkalu, laadullisen analyysin työkalut
- Laadulliset tutkimusmenetelmät: haastattelu, havainnointi
- Määrälliset tutkimusmenetelmät: SPSS -tilastointiohjelma, taulukot, tunnusluvut, graafiset esitykset
- Toimintatutkimuksen menetelmät: toimintatutkimuksen prosessi, monimenetelmäisyys

Oppimateriaalit

- Greasley, Pete (2008) Quantitative Data Analysis Using SPSS: An Introduction for Health and Social Sciences. Open University Press. (e-kirja).
- Heikkilä, Tarja (2014) Tilastollinen tutkimus. Edita.
- Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, H. Tutkimushaastattelu. teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Gaudeamus.
- Kananen, Jorma (2014) Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä (Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 176). Jyväskylän ammattikorkeakolu.
- Kananen, Jorma (2014) Toimintatutkimus kehittämistutkimuksen muotona. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja.
- Puusa, A & Juuti, P. (2011). Menetelmäviidakon raivaajat: perusteita laadullisen tutkimuslähestymistavan valintaan. JTO.
- Sarajärvi, Anneli & Tuomi, Jouni. (2009). Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Kustannusosakeyhtiö Tammi.
- Vilkka, H. & Airaksinen, T. (2003). Toiminnallinen opinnäytetyö. Kustannusosakeyhtiö Tammi.
- Salonen, K. (2013). Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön : opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. (Turun ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 72). Turun ammattikorkeakoulu. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf
- Verkko-oppimisalustalla olevat materiaalit
- Muu opettajan jakama kirjallisuus

Opetusmenetelmät

Luennot, verkko-opiskelu, itsenäiset tehtävät.
Määrällinen tutkimus: verkko-opiskeluna orientaatiokertaa lukuunottamatta
Laadullinen tutkimus: Osittain verkko-opintoina (2/3), lisäksi analyysiharjoitukset kontaktiopintoina.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan kokonaistyömäärä 130 h, sisältäen
- Määrälliset tutkimusmenetelmät
- Laadulliset tutkimusmenetelmät
- Toiminnallisen opinnäytetyön menetelmät
- itsenäinen työskentely

Sisällön jaksotus

- tutkimuksellinen ajattelu
- sosiaalitieteissä sovellettavat tyypillisimmät tutkimusotteet ja tutkimusmenetelmät
- tutkimustehtävän ja tutkimuskysymysten määrittely
- tutkimusprosessi laadullisisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa
- Webropol -työkalu, mahdollisuus perehtyä myös SPSS-ohjelman käyttöön, laadullisen analyysin työkalut
- Laadulliset tutkimusmenetelmät: laadullisen tutkimuksen aineistot, laadullisten aineiston analyysitavat, tulosten raportointi,
- Määrälliset tutkimusmenetelmät: taulukot, tunnusluvut, graafiset esitykset
- Toiminnallisen opinnäytetyön menetelmät: toiminnallisen opinnäytetyön muodot (kehittämistyö, produktio, toimintatutkimus), toiminnallisen opinnäytetyön prosessi ja raportointi, monimenetelmäisyys toiminnallisessa opinnäytetyössä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden keskeiset piirteet. Opiskelija osaa ohjatusti käyttää laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä tutkimusaineiston analysoinnissa ja kykenee kuvailemaan toimintatutkimuksen prosessin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvata laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden keskeiset piirteet ja tietää näitä menetelmiä tai lähestymistapoja hyödyntävien tutkimusprosessien kokonaisuudet ja luonteet. Opiskelija kykenee arvioimaan näiden menetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta erilaisiin tutkimuskohteisiin ja -aiheisiin sekä osaa käyttää näitä menetelmiä tutkimuksen tekemisessä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden prosessit. Opiskelijalla on kyky havaita oman ammattialan kannalta keskeisiä ja tarkoituksenmukaisia tutkimuskohteita ja hän osaa vertailla laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusmenetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta erilaisissa tutkimuskohteissa. Opiskelija kykenee toteuttamaan tutkimuksia käyttäen laaja-alaisesti laadullisia, määrällisiä ja toimintatutkimuksellisia tutkimustyökaluja.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Luennoille osallistuminen, itsenäiset tehtäväsuoritukset.

Määrällinen tutkimus: arvosana muodostuu itsenäisten tehtäväsuoritusten perusteella.

Esitietovaatimukset

opintojakso Tutkimus- ja kehittämistyön perusteet

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 08.03.2024

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Milka Volanto
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa hankkia lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja sosiaalialan työntekijänä. Hän tuntee sosiaalilainsäädännön kokonaisuuden ja ymmärtää sen merkityksen sosiaalialan työssä. Hän osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän sosiaalipoliittisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija tunnistaa EU -lainsäädännön ja kansainvälisten sopimuksien vaikutuksen sosiaalityöhön. Hän osaa selittää lainsäätämisprosessien kulun.

Sisältö

- lainsäädännöllisen tiedon hakeminen ja käyttäminen
- sosiaalihuollon oikeusperiaatteet
- salassapitovelvollisuus
- keskeiset sosiaalilait ja asetukset

Oppimateriaalit

- ajankohtainen lainsäädäntö
- lisäksi tunneilla jaettava materiaali
- nettilinkit lainsäädännöllisen tiedon hakemiseen

Opetusmenetelmät

luennot, yksilö- ja ryhmätyöt, itsenäinen työskentely

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opiskelija tekee itsenäisiä tehtäviä, joista muodostuu opintojakson arvosana

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

verkkokurssi

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106 t, sisältää luennot, tehtävät ja itsenäisen opiskelun

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja selittää keskeisimpiä lakeja

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja esimerkkeihin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja huomioiden eri lakien merkityksen laaja-alaisesti. Opiskelija tukee muiden opiskelijoiden oppimista.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen sekä ryhmätyöhön, itsenäiset tehtävät

Lisätiedot

Opintojakso tulee suorittaa ennen ensimmäistä pitkää harjoittelua.

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

23.10.2023 - 15.12.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Milka Volanto
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa hankkia lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja sosiaalialan työntekijänä. Hän tuntee sosiaalilainsäädännön kokonaisuuden ja ymmärtää sen merkityksen sosiaalialan työssä. Hän osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän sosiaalipoliittisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija tunnistaa EU -lainsäädännön ja kansainvälisten sopimuksien vaikutuksen sosiaalityöhön. Hän osaa selittää lainsäätämisprosessien kulun.

Sisältö

- lainsäädännöllisen tiedon hakeminen ja käyttäminen
- sosiaalihuollon oikeusperiaatteet
- salassapitovelvollisuus
- keskeiset sosiaalilait ja asetukset

Oppimateriaalit

- ajankohtainen lainsäädäntö
- lisäksi tunneilla jaettava materiaali
- nettilinkit lainsäädännöllisen tiedon hakemiseen

Opetusmenetelmät

luennot, yksilö- ja ryhmätyöt, itsenäinen työskentely

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opiskelija tekee itsenäisiä tehtäviä, joista muodostuu opintojakson arvosana

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

verkkokurssi

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108 t, sisältää luennot, tehtävät ja itsenäisen opiskelun

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja selittää keskeisimpiä lakeja

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja esimerkkeihin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja huomioiden eri lakien merkityksen laaja-alaisesti. Opiskelija tukee muiden opiskelijoiden oppimista.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen sekä ryhmätyöhön, itsenäiset tehtävät

Lisätiedot

Opintojakso tulee suorittaa ennen ensimmäistä pitkää harjoittelua.

Ilmoittautumisaika

09.01.2024 - 12.01.2024

Ajoitus

08.01.2024 - 24.05.2024

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 80

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Arja Haapaharju
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS24A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS24K
    Sosionomi (AMK), Monimuotototeutus

Tavoitteet

Opiskelija osaa hankkia lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja sosiaalialan työntekijänä. Hän tuntee sosiaalilainsäädännön kokonaisuuden ja ymmärtää sen merkityksen sosiaalialan työssä. Hän osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän sosiaalipoliittisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija tunnistaa EU -lainsäädännön ja kansainvälisten sopimuksien vaikutuksen sosiaalityöhön. Hän osaa selittää lainsäätämisprosessien kulun.

Sisältö

- lainsäädännöllisen tiedon hakeminen ja käyttäminen
- sosiaalihuollon oikeusperiaatteet
- salassapitovelvollisuus
- keskeiset sosiaalilait ja asetukset

Oppimateriaalit

ajankohtainen lainsäädäntö
nettilinkit lainsäädännöllisen tiedon hakemiseen
muu suositeltava kirjallisuus

Opetusmenetelmät

verkkototeutus. Tehtävät suoritetaan opiskelijan valitsemassa järjestyksessä ja aikataulussa opintojakson aikana.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

kontaktitoteutus

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106 tuntia, joka koostuu lakeihin perehtymisestä ja tehtävien tekemisestä

Sisällön jaksotus

opintojakso sisältää yhdeksän erillistä tehtävää

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja selittää keskeisimpiä lakeja

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja esimerkkeihin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja huomioiden eri lakien merkityksen laaja-alaisesti. Opiskelija tukee muiden opiskelijoiden oppimista.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana (1-5) muodostuu suoritettujen tehtävien keskiarvosta.

Lisätiedot

Opintojakso tulee suorittaa ennen ensimmäistä pitkää harjoittelua.

Ilmoittautumisaika

08.01.2024 - 21.01.2024

Ajoitus

27.05.2024 - 31.08.2024

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 80

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Arja Haapaharju
Opiskelijaryhmät
  • AVOINAMK
    Avoin amk
  • SOS24A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS24K
    Sosionomi (AMK), Monimuotototeutus

Tavoitteet

Opiskelija osaa hankkia lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja sosiaalialan työntekijänä. Hän tuntee sosiaalilainsäädännön kokonaisuuden ja ymmärtää sen merkityksen sosiaalialan työssä. Hän osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän sosiaalipoliittisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija tunnistaa EU -lainsäädännön ja kansainvälisten sopimuksien vaikutuksen sosiaalityöhön. Hän osaa selittää lainsäätämisprosessien kulun.

Sisältö

- lainsäädännöllisen tiedon hakeminen ja käyttäminen
- sosiaalihuollon oikeusperiaatteet
- salassapitovelvollisuus
- keskeiset sosiaalilait ja asetukset

Oppimateriaalit

ajankohtainen lainsäädäntö
nettilinkit lainsäädännöllisen tiedon hakemiseen
muu suositeltava kirjallisuus

Opetusmenetelmät

verkkototeutus. Tehtävät suoritetaan opiskelijan valitsemassa järjestyksessä ja aikataulussa opintojakson aikana.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

kontaktitoteutus

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106 tuntia, joka koostuu lakeihin perehtymisestä ja tehtävien tekemisestä

Sisällön jaksotus

opintojakso sisältää yhdeksän erillistä tehtävää

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja selittää keskeisimpiä lakeja

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja esimerkkeihin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja huomioiden eri lakien merkityksen laaja-alaisesti. Opiskelija tukee muiden opiskelijoiden oppimista.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana (1-5) muodostuu suoritettujen tehtävien keskiarvosta.

Lisätiedot

Opintojakso tulee suorittaa ennen ensimmäistä pitkää harjoittelua.

Ilmoittautumisaika

20.11.2023 - 31.03.2024

Ajoitus

02.01.2024 - 10.05.2024

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 99

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Arja Haapaharju

Tavoitteet

Opiskelija osaa hankkia lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja sosiaalialan työntekijänä. Hän tuntee sosiaalilainsäädännön kokonaisuuden ja ymmärtää sen merkityksen sosiaalialan työssä. Hän osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän sosiaalipoliittisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija tunnistaa EU -lainsäädännön ja kansainvälisten sopimuksien vaikutuksen sosiaalityöhön. Hän osaa selittää lainsäätämisprosessien kulun.

Sisältö

- lainsäädännöllisen tiedon hakeminen ja käyttäminen
- sosiaalihuollon oikeusperiaatteet
- salassapitovelvollisuus
- keskeiset sosiaalilait ja asetukset

Oppimateriaalit

ajankohtainen lainsäädäntö
nettilinkit lainsäädännöllisen tiedon hakemiseen
muu suositeltava kirjallisuus

Opetusmenetelmät

verkkototeutus. Tehtävät suoritetaan opiskelijan valitsemassa järjestyksessä ja aikataulussa opintojakson aikana.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106 tuntia, joka koostuu lakeihin perehtymisestä ja tehtävien tekemisestä

Sisällön jaksotus

opintojakso sisältää yhdeksän erillistä tehtävää

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja selittää keskeisimpiä lakeja

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja esimerkkeihin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja huomioiden eri lakien merkityksen laaja-alaisesti. Opiskelija tukee muiden opiskelijoiden oppimista.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana (1-5) muodostuu suoritettujen tehtävien keskiarvosta.

Lisätiedot

Opintojakso tulee suorittaa ennen ensimmäistä pitkää harjoittelua.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 36

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä sosionomin ammattityössä, erityisesti lastensuojelun, toimeentulotuen, päihdehuollon ja vammaishuollon alueilla. Hän osaa tarkastella, millaisia reunaehtoja lainsäädännön soveltamiseen liittyy ja miten lainsäädäntö määrittää asiakkaan tarpeesta lähtevää asiakastyön prosessia. Opiskelija osaa soveltaa asiakastyön prosesseihin asiakkaan itsemääräämisoikeuden, asiakaslähtöisyyden ja tahdonvastaisten toimenpiteiden näkökulmia. Hän osaa hankkia tietoa lainsääsäädännöstä ja sen soveltamisesta.

Sisältö

- sosiaalilainsäädännön tulkinta
- soveltaminen asiakastyön prosessissa
- soveltamisen reunaehdot
- lastensuojelu, toimeentulotuki, päihdehuolto, vammaishuolto

Oppimateriaalit

Sosiaalilainsäädäntö ja rinnakkaisalojen soveltuva lainsäädäntö
Opettajan ohjeistama erillinen materiaali

Opetusmenetelmät

Osallistuminen kontaktiopetukseen (18h), tiedonhaku sekä itsenäinen verkko-opiskelu Moodle-oppimisalustalla. Itsenäiset case-oppimistehtävät. Työprosessien analysoiminen lainsäädännön soveltamisen näkökulmasta, työelämän asiantuntijat, kokemusasiantuntijat

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tehtävien palautus on opintojakson lopussa.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108tuntia, josta kontaktiopetusta 18h.

Sisällön jaksotus

Opintojakso alkaa orientoinnilla, tämän jälkeen ovat kontaktitunnit. Kontaktituntien jälkeen on varattu aikaa case-oppimistehtävien tekoon ja palautukseen.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojaksolla on oma Moodlepohja. Tarkemmat tiedot opintojakson alkaessa.
Sosiaalilainsäädännön perusteet on oltava suoritettuna, jotta tämä opintojakso voidaan arvioida.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa ja tiedostaa lainsäädännön asettamat reunaehdot sosionomin työssä. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosionomin ammattityön kannalta keskeistä lainsäädäntöä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää lainsäädännön merkityksen asiakastyön prosesseissa. Hän osaa hankkia ja soveltaa keskeisimpiä lakeja laaja-alaisesti huomioiden asiakkaiden oikeudet ja velvollisuudet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata ja arvioida lainsäädännön merkitystä sosiaalialalla sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä monipuolisesti. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä ja analysoida lainsäädännön merkityksiä ja vaikutuksia asiakastyön prosesseissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen opintojakson toteutukseen, case-oppimistehtävät.

Esitietovaatimukset

opintojakso Sosiaalilainsäädännön perusteet

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

23.10.2023 - 15.12.2023

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä sosionomin ammattityössä, erityisesti lastensuojelun, toimeentulotuen, päihdehuollon ja vammaishuollon alueilla. Hän osaa tarkastella, millaisia reunaehtoja lainsäädännön soveltamiseen liittyy ja miten lainsäädäntö määrittää asiakkaan tarpeesta lähtevää asiakastyön prosessia. Opiskelija osaa soveltaa asiakastyön prosesseihin asiakkaan itsemääräämisoikeuden, asiakaslähtöisyyden ja tahdonvastaisten toimenpiteiden näkökulmia. Hän osaa hankkia tietoa lainsääsäädännöstä ja sen soveltamisesta.

Sisältö

- sosiaalilainsäädännön tulkinta
- soveltaminen asiakastyön prosessissa
- soveltamisen reunaehdot
- lastensuojelu, toimeentulotuki, päihdehuolto, vammaishuolto

Aika ja paikka

-

Oppimateriaalit

Sosiaalilainsäädäntö ja rinnakkaisalojen soveltuva lainsäädäntö
Opettajan ohjeistama erillinen materiaali

Opetusmenetelmät

Osallistuminen kontaktiopetukseen (18h), tiedonhaku sekä opiskelu Moodle-oppimisalustalla. Itsenäiset case-oppimistehtävät. Työprosessien analysoiminen lainsäädännön soveltamisen näkökulmasta, työelämän asiantuntijat, kokemusasiantuntijat

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tehtävien palautus on opintojakson lopussa.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108 tuntia, josta kontaktiopetusta 18h.

Sisällön jaksotus

Opintojakso alkaa orientoinnilla, tämän jälkeen ovat kontaktitunnit. Kontaktituntien jälkeen on varattu aikaa case-oppimistehtävien tekoon ja palautukseen.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojaksolla on oma Moodlepohja. Tarkemmat tiedot opintojakson alkaessa.
Sosiaalilainsäädännön perusteet on oltava suoritettuna, jotta tämä opintojakso voidaan arvioida.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa ja tiedostaa lainsäädännön asettamat reunaehdot sosionomin työssä. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosionomin ammattityön kannalta keskeistä lainsäädäntöä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää lainsäädännön merkityksen asiakastyön prosesseissa. Hän osaa hankkia ja soveltaa keskeisimpiä lakeja laaja-alaisesti huomioiden asiakkaiden oikeudet ja velvollisuudet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata ja arvioida lainsäädännön merkitystä sosiaalialalla sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä monipuolisesti. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä ja analysoida lainsäädännön merkityksiä ja vaikutuksia asiakastyön prosesseissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen opintojakson toteutukseen, case-oppimistehtävät.

Esitietovaatimukset

opintojakso Sosiaalilainsäädännön perusteet

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

18.03.2024 - 24.05.2024

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 32

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä sosionomin ammattityössä, erityisesti lastensuojelun, toimeentulotuen, päihdehuollon ja vammaishuollon alueilla. Hän osaa tarkastella, millaisia reunaehtoja lainsäädännön soveltamiseen liittyy ja miten lainsäädäntö määrittää asiakkaan tarpeesta lähtevää asiakastyön prosessia. Opiskelija osaa soveltaa asiakastyön prosesseihin asiakkaan itsemääräämisoikeuden, asiakaslähtöisyyden ja tahdonvastaisten toimenpiteiden näkökulmia. Hän osaa hankkia tietoa lainsääsäädännöstä ja sen soveltamisesta.

Sisältö

- sosiaalilainsäädännön tulkinta
- soveltaminen asiakastyön prosessissa
- soveltamisen reunaehdot
- lastensuojelu, toimeentulotuki, päihdehuolto, vammaishuolto

Aika ja paikka

-

Oppimateriaalit

Sosiaalilainsäädäntö ja rinnakkaisalojen soveltuva lainsäädäntö
Opettajan ohjeistama erillinen materiaali

Opetusmenetelmät

Osallistuminen lähiopetukseen (18h), tiedonhaku sekä itsenäinen verkko-opiskelu Moodle-oppimisalustalla. Itsenäiset case-oppimistehtävät. Työprosessien analysoiminen lainsäädännön soveltamisen näkökulmasta, työelämän asiantuntijat, kokemusasiantuntijat

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tehtävien palautus on opintojakson lopussa.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108 tuntia, josta kontaktiopetusta 18h.

Sisällön jaksotus

Opintojakso alkaa orientoinnilla, tämän jälkeen ovat kontaktitunnit. Kontaktituntien jälkeen on varattu aikaa case-oppimistehtävien tekoon ja palautukseen.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojaksolla on oma Moodlepohja. Tarkemmat tiedot opintojakson alkaessa.
Sosiaalilainsäädännön perusteet on oltava suoritettuna, jotta tämä opintojakso voidaan arvioida.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa ja tiedostaa lainsäädännön asettamat reunaehdot sosionomin työssä. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosionomin ammattityön kannalta keskeistä lainsäädäntöä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää lainsäädännön merkityksen asiakastyön prosesseissa. Hän osaa hankkia ja soveltaa keskeisimpiä lakeja laaja-alaisesti huomioiden asiakkaiden oikeudet ja velvollisuudet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata ja arvioida lainsäädännön merkitystä sosiaalialalla sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä monipuolisesti. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä ja analysoida lainsäädännön merkityksiä ja vaikutuksia asiakastyön prosesseissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen opintojakson toteutukseen, case-oppimistehtävät.

Esitietovaatimukset

opintojakso Sosiaalilainsäädännön perusteet

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

09.10.2023 - 24.11.2023

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä sosionomin ammattityössä, erityisesti lastensuojelun, toimeentulotuen, päihdehuollon ja vammaishuollon alueilla. Hän osaa tarkastella, millaisia reunaehtoja lainsäädännön soveltamiseen liittyy ja miten lainsäädäntö määrittää asiakkaan tarpeesta lähtevää asiakastyön prosessia. Opiskelija osaa soveltaa asiakastyön prosesseihin asiakkaan itsemääräämisoikeuden, asiakaslähtöisyyden ja tahdonvastaisten toimenpiteiden näkökulmia. Hän osaa hankkia tietoa lainsääsäädännöstä ja sen soveltamisesta.

Sisältö

- sosiaalilainsäädännön tulkinta
- soveltaminen asiakastyön prosessissa
- soveltamisen reunaehdot
- lastensuojelu, toimeentulotuki, päihdehuolto, vammaishuolto

Aika ja paikka

-

Oppimateriaalit

Sosiaalilainsäädäntö ja rinnakkaisalojen soveltuva lainsäädäntö
Opettajan ohjeistama erillinen materiaali

Opetusmenetelmät

Osallistuminen kontaktiopetukseen (18h), tiedonhaku sekä opiskelu Moodle-oppimisalustalla. Itsenäiset case-oppimistehtävät. Työprosessien analysoiminen lainsäädännön soveltamisen näkökulmasta, työelämän asiantuntijat, kokemusasiantuntijat

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tehtävien palautus on opintojakson lopussa.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108 tuntia, josta kontaktiopetusta 18h.

Sisällön jaksotus

Opintojakso alkaa orientoinnilla, tämän jälkeen ovat kontaktitunnit. Kontaktituntien jälkeen on varattu aikaa case-oppimistehtävien tekoon ja palautukseen.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojaksolla on oma Moodlepohja. Tarkemmat tiedot opintojakson alkaessa.
Sosiaalilainsäädännön perusteet on oltava suoritettuna, jotta tämä opintojakso voidaan arvioida.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa ja tiedostaa lainsäädännön asettamat reunaehdot sosionomin työssä. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosionomin ammattityön kannalta keskeistä lainsäädäntöä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää lainsäädännön merkityksen asiakastyön prosesseissa. Hän osaa hankkia ja soveltaa keskeisimpiä lakeja laaja-alaisesti huomioiden asiakkaiden oikeudet ja velvollisuudet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata ja arvioida lainsäädännön merkitystä sosiaalialalla sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä monipuolisesti. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä ja analysoida lainsäädännön merkityksiä ja vaikutuksia asiakastyön prosesseissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen opintojakson toteutukseen, case-oppimistehtävät.

Esitietovaatimukset

opintojakso Sosiaalilainsäädännön perusteet

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

25.09.2023 - 31.12.2023

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

Yksikkö

SeAMK Opintoasiainpalvelut

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä sosionomin ammattityössä, erityisesti lastensuojelun, toimeentulotuen, päihdehuollon ja vammaishuollon alueilla. Hän osaa tarkastella, millaisia reunaehtoja lainsäädännön soveltamiseen liittyy ja miten lainsäädäntö määrittää asiakkaan tarpeesta lähtevää asiakastyön prosessia. Opiskelija osaa soveltaa asiakastyön prosesseihin asiakkaan itsemääräämisoikeuden, asiakaslähtöisyyden ja tahdonvastaisten toimenpiteiden näkökulmia. Hän osaa hankkia tietoa lainsääsäädännöstä ja sen soveltamisesta.

Sisältö

- sosiaalilainsäädännön tulkinta
- soveltaminen asiakastyön prosessissa
- soveltamisen reunaehdot
- lastensuojelu, toimeentulotuki, päihdehuolto, vammaishuolto

Aika ja paikka

-

Oppimateriaalit

Sosiaalilainsäädäntö ja rinnakkaisalojen soveltuva lainsäädäntö.
Opettajan ohjeistama erillinen materiaali.

Opetusmenetelmät

Itsenäinen verkko-opiskelu Moodle-oppimisalustalla. Itsenäisesti suoritettavat case-oppimistehtävät: Työprosessien analysoiminen lainsäädännön soveltamisen näkökulmasta. Orientaatioon hyödynnetään ryhmän lähiopetusviikkoa.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ilmoitetaan opintojakson alkaessa.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

tuntimäärä on 108 tuntia.

Sisällön jaksotus

-

Lisätietoja opiskelijoille

Kurssi alkaa orientaatiolla.
Sosiaalilainsäädännön perusteet on oltava suoritettuna, jotta tämä opintojakso voidaan arvioida.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa ja tiedostaa lainsäädännön asettamat reunaehdot sosionomin työssä. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosionomin ammattityön kannalta keskeistä lainsäädäntöä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää lainsäädännön merkityksen asiakastyön prosesseissa. Hän osaa hankkia ja soveltaa keskeisimpiä lakeja laaja-alaisesti huomioiden asiakkaiden oikeudet ja velvollisuudet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata ja arvioida lainsäädännön merkitystä sosiaalialalla sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä monipuolisesti. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä ja analysoida lainsäädännön merkityksiä ja vaikutuksia asiakastyön prosesseissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu aktiivisuuteen Moodle-alustalla sekä oppimistehtävien hyväksyttyyn suorittamiseen.

Esitietovaatimukset

opintojakso Sosiaalilainsäädännön perusteet

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 20.10.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa käyttää psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamiseen. Opiskelija osaa tunnistaa itsenäisen elämän, arjen hallinnan, yhteisöjen toimintaan osallistumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden haasteita asiakkaiden erilaisissa elämäntilanteissa ja heidän elämänkaarensa eri vaiheissa. Erityisesti opiskelija osaa tunnistaa ja arvioida kehitysvammaisten henkilöiden, työttömien, riippuvuuskuntoutujien ja mielenterveyskuntoutujien tarpeita ja osallisuuden mahdollisuuksia sosiaalisessa kuntoutuksessa. Opiskelija osaa määritellä sosiaalisen kuntoutuksen toimintaperiaatteet, tavoitteet ja prosessin. Hän osaa nimetä sosiaalisen kuntoutuksen toteutustapoja, työorientaatioita, menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelijal osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida kuntoutuksen prosessin. Opiskelija osaa selittää kirjaamisen merkityksen sosiaalisessa kuntoutuksessa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisen ohjauksen menetelmiä sosiaalisen kuntoutuksen käytännön toteutuksessa. Opiskelija osaa tunnistaa ja arvioida ohjauksellisia taitojaan.

Sisältö

- sosiaalisen kuntoutuksen käsite
- sosiaalisen kuntoutuksen muodot
- sosiaalisen kuntoutuksen tarpeet ja erityispiirteet
- kuntouttava työote
- kuntoutumisprosessi
- sosiaalisen kuntoutuksen toteuttajatahot
- dialogisuus ja voimavaralähtöisyys kuntoutumisprosessissa
- sosiaalisen kuntoutuksen suunnittelu, toteuttaminen ja arvioiminen
- moniammatillinen yhteistyö

Oppimateriaalit

-Kokko, R-L ja Veistilä, M. (2016). Sosiaalityö ja sosiaalinen kuntoutus yhteistyönä. Teoksessa M. Törrönen, K. Hänninen, P. Jouttimäki, T. Lehto-Lundén, P. Salovaara & M. Veistilä (toim.), Vastavuoroinen sosiaalityö. (s.220-230). Gaudeamus University Press.
-Kostilainen, H. ja Nieminen, A. (2018). (toim.) Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja DIAK TYÖELÄMÄ 13. Juvenes Print Oy. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-307-0
-Lindh,J. Härkäpää, K. & Kostamo-Pääkkö, K. (2018). (toim.) Sosiaalinen kuntoutuksessa. Hansaprint Oy.
-Muu opettajan osoittama ajankohtainen materiaali.

Opetusmenetelmät

- lähiopetus
- yksilö- ja ryhmätyöskentelyä
- Sosiaalisen kuntoutuksen toteutus työelämäyhteistyötahojen kanssa
- Tentti

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-Yhtenä opetusmenetelmistä: Työelämäyhteistyönä sosiaalisen kuntoutuksen käytännön toteutus.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Sovitaan kurssin alkaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106 tuntia.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
- Opintoihin ja työhön valmentaminen
- Perheohjaus
- Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
- Sosiaaliohjaus avopalveluissa
- Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa soveltaa joiltakin osin psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta sosiaalisen kuntoutuksen vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija osaa kuvata erilaisten asiakasryhmien itsenäisen elämän, arjen hallinnan, yhteisöjen toimintaan osallistumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden haasteita. Opiskelija osaa selittää sosiaalisen kuntoutuksen toimintaperiaatteet, tavoitteet ja prosessin. Hän osaa tulkita sosiaalisen kuntoutuksen toteutustapoja, työorientaatioita, menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa soveltaa asiakkaan tarpeisiin ja hänen sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteisiinsa soveltuvia sosiaaliohjauksen menetelmiä sosiaalisen kuntoutuksen käytännön toteutuksessa. Opiskelija osaa selittää kirjaamisen merkityksen sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa. Opiskelija osaa tunnistaa ja arvioida omia ohjauksellisia taitojaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa soveltaa olennaisin osin psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta sosiaalisen kuntoutuksen vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija osaa analysoida erilaisten asiakasryhmien itsenäisen elämän, arjen hallinnan, yhteisöjen toimintaan osallistumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden tarpeita. Opiskelija osaa jäsentää sosiaalisen kuntoutuksen toimintaperiaatteet, tavoitteet ja prosessin. Opiskelija osaa analysoida sosiaalisen kuntoutuksen toteutustapoja, työorientaatioita, menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida tietyiltä osin perustellun kuntoutuksen prosessin. Hän osaa soveltaa perusteltuja ja sekä asiakkaan tarpeiden ja toimintakyvyn kannalta olennaisia ratkaisuja. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti kirjaamisen merkityksen sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa ja soveltaa kirjaamisen periaatteita. Opiskelija osaa selittää ja arvioida omia ohjauksellisia taitojaan.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa soveltaa perustellusti ja monipuolisesti psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta sosiaalisen kuntoutuksen vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija osaa arvioida erilaisten asiakasryhmien itsenäisen elämän, arjen hallinnan, yhteisöjen toimintaan osallistumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden tarpeita. Opiskelija osaa monipuolisesti perustellen yhdistää sosiaalisen kuntoutuksen toimintaperiaatteet, tavoitteet ja prosessin. Opiskelija osaa analysoida sosiaalisen kuntoutuksen toteutustapoja, työorientaatioita, menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida olennaisin osin monipuolisesti perustellun kuntoutuksen prosessin. Opiskelija osaa soveltaa perusteltuja, asiakkaan tarpeisiin ja toimintakykyyn sekä suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseen soveltuvia menetelmiä ja välineitä. Opiskelija osaa arvioida monipuolisesti kirjaamisen merkitystä sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa. Opiskelija osaa soveltaa olennaisin osin kirjaamisen periaatteita. Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti omia ohjauksellisia taitojaan.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

-Luentoaineistoon ja kirjallisuuteen perustuva tentti. Arviointi:1-5.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa soveltaa joiltakin osin psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta sosiaalisen kuntoutuksen vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija osaa kuvata erilaisten asiakasryhmien itsenäisen elämän, arjen hallinnan, yhteisöjen toimintaan osallistumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden haasteita. Opiskelija osaa selittää sosiaalisen kuntoutuksen toimintaperiaatteet, tavoitteet ja prosessin. Hän osaa tulkita sosiaalisen kuntoutuksen toteutustapoja, työorientaatioita, menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa soveltaa asiakkaan tarpeisiin ja hänen sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteisiinsa soveltuvia sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön menetelmiä sosiaalisen kuntoutuksen käytännön toteutuksessa. Opiskelija osaa selittää kirjaamisen merkityksen sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa. Opiskelija osaa tunnistaa ja arvioida omia ohjauksellisia taitojaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa soveltaa olennaisin osin psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta sosiaalisen kuntoutuksen vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija osaa analysoida erilaisten asiakasryhmien itsenäisen elämän, arjen hallinnan, yhteisöjen toimintaan osallistumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden tarpeita. Opiskelija osaa jäsentää sosiaalisen kuntoutuksen toimintaperiaatteet, tavoitteet ja prosessin. Opiskelija osaa analysoida sosiaalisen kuntoutuksen toteutustapoja, työorientaatioita, menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida tietyiltä osin perustellun kuntoutuksen prosessin. Hän osaa soveltaa perusteltuja ja sekä asiakkaan tarpeiden ja toimintakyvyn kannalta olennaisia ratkaisuja. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti kirjaamisen merkityksen sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa ja soveltaa kirjaamisen periaatteita. Opiskelija osaa selittää ja arvioida omia ohjauksellisia taitojaan.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa soveltaa perustellusti ja monipuolisesti psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta sosiaalisen kuntoutuksen vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija osaa arvioida erilaisten asiakasryhmien itsenäisen elämän, arjen hallinnan, yhteisöjen toimintaan osallistumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden tarpeita. Opiskelija osaa monipuolisesti perustellen yhdistää sosiaalisen kuntoutuksen toimintaperiaatteet, tavoitteet ja prosessin. Opiskelija osaa analysoida sosiaalisen kuntoutuksen toteutustapoja, työorientaatioita, menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida olennaisin osin monipuolisesti perustellun kuntoutuksen prosessin. Opiskelija osaa soveltaa perusteltuja, asiakkaan tarpeisiin ja toimintakykyyn sekä suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseen soveltuvia menetelmiä ja välineitä. Opiskelija osaa arvioida monipuolisesti kirjaamisen merkitystä sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa. Opiskelija osaa soveltaa olennaisin osin kirjaamisen periaatteita. Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti omia ohjauksellisia taitojaan.

Esitietovaatimukset

opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
- Opintoihin ja työhön valmentaminen
- Perheohjaus
- Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
- Sosiaaliohjaus avopalveluissa
- Sosiaalityö moniammatillisisissa työyhteisöissä

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

18.03.2024 - 17.05.2024

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

10 - 25

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa käyttää psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamiseen. Opiskelija osaa tunnistaa itsenäisen elämän, arjen hallinnan, yhteisöjen toimintaan osallistumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden haasteita asiakkaiden erilaisissa elämäntilanteissa ja heidän elämänkaarensa eri vaiheissa. Erityisesti opiskelija osaa tunnistaa ja arvioida kehitysvammaisten henkilöiden, työttömien, riippuvuuskuntoutujien ja mielenterveyskuntoutujien tarpeita ja osallisuuden mahdollisuuksia sosiaalisessa kuntoutuksessa. Opiskelija osaa määritellä sosiaalisen kuntoutuksen toimintaperiaatteet, tavoitteet ja prosessin. Hän osaa nimetä sosiaalisen kuntoutuksen toteutustapoja, työorientaatioita, menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelijal osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida kuntoutuksen prosessin. Opiskelija osaa selittää kirjaamisen merkityksen sosiaalisessa kuntoutuksessa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisen ohjauksen menetelmiä sosiaalisen kuntoutuksen käytännön toteutuksessa. Opiskelija osaa tunnistaa ja arvioida ohjauksellisia taitojaan.

Sisältö

- sosiaalisen kuntoutuksen käsite
- sosiaalisen kuntoutuksen muodot
- sosiaalisen kuntoutuksen tarpeet ja erityispiirteet
- kuntouttava työote
- kuntoutumisprosessi
- sosiaalisen kuntoutuksen toteuttajatahot
- dialogisuus ja voimavaralähtöisyys kuntoutumisprosessissa
- sosiaalisen kuntoutuksen suunnittelu, toteuttaminen ja arvioiminen
- moniammatillinen yhteistyö

Oppimateriaalit

-Kokko, R-L ja Veistilä, M. (2016). Sosiaalityö ja sosiaalinen kuntoutus yhteistyönä. Teoksessa M. Törrönen, K. Hänninen, P. Jouttimäki, T. Lehto-Lundén, P. Salovaara & M. Veistilä (toim.), Vastavuoroinen sosiaalityö. (s.220-230). Gaudeamus University Press.
-Kostilainen, H. ja Nieminen, A. (2018). (toim.) Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja DIAK TYÖELÄMÄ 13. Juvenes Print Oy. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-307-0
-Lindh,J. Härkäpää, K. & Kostamo-Pääkkö, K. (2018). (toim.) Sosiaalinen kuntoutuksessa. Hansaprint Oy.
-Muu opettajan osoittama ajankohtainen materiaali.

Opetusmenetelmät

- Lähiopetustoteutus: Yksilö- ja ryhmätyöskentely sisältäen itsenäistä työskentelyä, lähiopetusta, esimerkkejä asiakastilanteista, oppimistehtäviä ja pääarviointiperusteen muodostava kirjallinen tehtävä, joka on samalla kirjaamisharjoite.
-Myös yhteistyötä työelämäyhteistyötahojen kanssa yhteisen sosiaalisen kuntoutuksen toteutuksen merkeissä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-Yhtenä opetusmenetelmistä: Työelämäyhteistyönä sosiaalisen kuntoutuksen käytännön toteutus.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108 tuntia.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
- Opintoihin ja työhön valmentaminen
- Perheohjaus
- Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
- Sosiaaliohjaus avopalveluissa
- Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa soveltaa joiltakin osin psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta sosiaalisen kuntoutuksen vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija osaa kuvata erilaisten asiakasryhmien itsenäisen elämän, arjen hallinnan, yhteisöjen toimintaan osallistumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden haasteita. Opiskelija osaa selittää sosiaalisen kuntoutuksen toimintaperiaatteet, tavoitteet ja prosessin. Hän osaa tulkita sosiaalisen kuntoutuksen toteutustapoja, työorientaatioita, menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa soveltaa asiakkaan tarpeisiin ja hänen sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteisiinsa soveltuvia sosiaaliohjauksen menetelmiä sosiaalisen kuntoutuksen käytännön toteutuksessa. Opiskelija osaa selittää kirjaamisen merkityksen sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa. Opiskelija osaa tunnistaa ja arvioida omia ohjauksellisia taitojaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa soveltaa olennaisin osin psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta sosiaalisen kuntoutuksen vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija osaa analysoida erilaisten asiakasryhmien itsenäisen elämän, arjen hallinnan, yhteisöjen toimintaan osallistumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden tarpeita. Opiskelija osaa jäsentää sosiaalisen kuntoutuksen toimintaperiaatteet, tavoitteet ja prosessin. Opiskelija osaa analysoida sosiaalisen kuntoutuksen toteutustapoja, työorientaatioita, menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida tietyiltä osin perustellun kuntoutuksen prosessin. Hän osaa soveltaa perusteltuja ja sekä asiakkaan tarpeiden ja toimintakyvyn kannalta olennaisia ratkaisuja. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti kirjaamisen merkityksen sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa ja soveltaa kirjaamisen periaatteita. Opiskelija osaa selittää ja arvioida omia ohjauksellisia taitojaan.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa soveltaa perustellusti ja monipuolisesti psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta sosiaalisen kuntoutuksen vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija osaa arvioida erilaisten asiakasryhmien itsenäisen elämän, arjen hallinnan, yhteisöjen toimintaan osallistumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden tarpeita. Opiskelija osaa monipuolisesti perustellen yhdistää sosiaalisen kuntoutuksen toimintaperiaatteet, tavoitteet ja prosessin. Opiskelija osaa analysoida sosiaalisen kuntoutuksen toteutustapoja, työorientaatioita, menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida olennaisin osin monipuolisesti perustellun kuntoutuksen prosessin. Opiskelija osaa soveltaa perusteltuja, asiakkaan tarpeisiin ja toimintakykyyn sekä suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseen soveltuvia menetelmiä ja välineitä. Opiskelija osaa arvioida monipuolisesti kirjaamisen merkitystä sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa. Opiskelija osaa soveltaa olennaisin osin kirjaamisen periaatteita. Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti omia ohjauksellisia taitojaan.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

-Osallistuminen lähiopetukseen ja kurssin oppimistehtävien suorittaminen on hyväksytyn kurssisuorituksen edellytys pääasiallisen arviointiperusteen muodostuessa kirjallisesta oppimistehtävästä.
-Arviointi:1-5.

Hylätty (0)

Suoritus ei yllä tasolle 1.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa soveltaa joiltakin osin psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta sosiaalisen kuntoutuksen vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija osaa kuvata erilaisten asiakasryhmien itsenäisen elämän, arjen hallinnan, yhteisöjen toimintaan osallistumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden haasteita. Opiskelija osaa selittää sosiaalisen kuntoutuksen toimintaperiaatteet, tavoitteet ja prosessin. Hän osaa tulkita sosiaalisen kuntoutuksen toteutustapoja, työorientaatioita, menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa soveltaa asiakkaan tarpeisiin ja hänen sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteisiinsa soveltuvia sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön menetelmiä sosiaalisen kuntoutuksen käytännön toteutuksessa. Opiskelija osaa selittää kirjaamisen merkityksen sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa. Opiskelija osaa tunnistaa ja arvioida omia ohjauksellisia taitojaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa soveltaa olennaisin osin psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta sosiaalisen kuntoutuksen vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija osaa analysoida erilaisten asiakasryhmien itsenäisen elämän, arjen hallinnan, yhteisöjen toimintaan osallistumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden tarpeita. Opiskelija osaa jäsentää sosiaalisen kuntoutuksen toimintaperiaatteet, tavoitteet ja prosessin. Opiskelija osaa analysoida sosiaalisen kuntoutuksen toteutustapoja, työorientaatioita, menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida tietyiltä osin perustellun kuntoutuksen prosessin. Hän osaa soveltaa perusteltuja ja sekä asiakkaan tarpeiden ja toimintakyvyn kannalta olennaisia ratkaisuja. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti kirjaamisen merkityksen sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa ja soveltaa kirjaamisen periaatteita. Opiskelija osaa selittää ja arvioida omia ohjauksellisia taitojaan.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa soveltaa perustellusti ja monipuolisesti psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta sosiaalisen kuntoutuksen vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija osaa arvioida erilaisten asiakasryhmien itsenäisen elämän, arjen hallinnan, yhteisöjen toimintaan osallistumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden tarpeita. Opiskelija osaa monipuolisesti perustellen yhdistää sosiaalisen kuntoutuksen toimintaperiaatteet, tavoitteet ja prosessin. Opiskelija osaa analysoida sosiaalisen kuntoutuksen toteutustapoja, työorientaatioita, menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida olennaisin osin monipuolisesti perustellun kuntoutuksen prosessin. Opiskelija osaa soveltaa perusteltuja, asiakkaan tarpeisiin ja toimintakykyyn sekä suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseen soveltuvia menetelmiä ja välineitä. Opiskelija osaa arvioida monipuolisesti kirjaamisen merkitystä sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa. Opiskelija osaa soveltaa olennaisin osin kirjaamisen periaatteita. Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti omia ohjauksellisia taitojaan.

Esitietovaatimukset

opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
- Opintoihin ja työhön valmentaminen
- Perheohjaus
- Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
- Sosiaaliohjaus avopalveluissa
- Sosiaalityö moniammatillisisissa työyhteisöissä

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 20.10.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pirita Hakoneva
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta asumisyhteisöjen asiakkaiden ohjauksessa. Opiskelija osaa tunnistaa arjen hallinnan, itsenäisen elämän ja kodinomaisten olosuhteiden toteutumisen haasteet erilaisten asiakasryhmien asumispalveluissa (lastensuojelu, nuorten asumispalvelut, kehitysvammahuolto, vanhustenhuolto, päihdehuolto, mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköt). Opiskelija osaa määritellä yksityisyyden suojaan, itsemääräämisoikeuteen ja rajoitustoimenpiteisiin liittyvät reunaehdot. Hänellä on valmiudet edistää asukkaan yksilöllisyyden huomioimista, täysivaltaista osallisuutta ja kansalaisuutta niiden puitteissa. Opiskelija osaa selittää omaohjaajan tehtäväkuvan ja erilaisissa yhteisöissä käytettäviä omaohjaajan ohjauksellisia työmenetelmiä. Hän osaa soveltaaasiakkaiden voimavarat huomioiden ohjauksellisia menetelmiä innostaessaan asukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan ja yhteisöllisyyden rakentamiseen.Hänellä on valmiudet edistää asumisyhteisöjen integroitumista osaksi ympäröivää yhteiskuntaa ja mahdollistaa esimerkiksi kulttuuriin ja luontoon liittyviä kokemuksia kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Opiskelijalla on valmiudet arvioida ja kehittää omaa toimintaansa.

Sisältö

- sosiaaliohjaus ja ohjaukselliset lähestymistavat asumisyhteisössä
- toiminnan puitteet asumisyhteisöissä: tilat, ympäristö, ravinto, päiväjärjestys, hoiva, hoito ja kuntoutus
- yhteisöllisyys asumisyhteisöissä
- omaohjaajan tehtäväkuva ja työmenetelmät
- itsemääräämisoikeus ja yksityisyys
- rajoitustoimenpiteet
- erilaisten ympäristöjen hyödyntäminen ohjauksessa
- kulttuuri, luonto, green care
- oman ohjausosaamisen arviointi ja kehittäminen

Oppimateriaalit

Opettajan osoittama materiaali verkkoalustalla

Opetusmenetelmät

Verkkototeutus: oppimistehtäviä, tutustumiskäyntejä sekä käytännössä tapahtuvaa työhön tutustumista ja osallistumista

Opintojakson voi myös opinnollistaa.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua, mutta työelämäyhteistyötä kyllä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106 tuntia:
- 80h itsenäinen työskentely verkossa
- 8 h opetusta verkossa (2h orientointi ja 6 seminaari)
- 20h harjoituksia

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
- Opintoihin ja työhön valmentaminen
- Sosiaalinen kuntoutus
- Perheohjaus
- Sosiaaliohjaus avopalveluissa
- Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa soveltaa joiltakin osin psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta asumisyhteisöjen asiakkaiden ohjauksessa. Opiskelija osaa tunnistaa arjen hallinnan, itsenäisen elämän ja kodinomaisten olosuhteiden toteutumisen haasteet erilaisten asiakasryhmien asumispalveluissa. Opiskelija osaa määritellä yksityisyyden suojaan, itsemääräämisoikeuteen ja rajoitustoimenpiteisiin liittyvät reunaehdot. Hän osaa selittää omaohjaajan tehtäväkuvan ja erotella erilaisissa yhteisöissä omaohjaajan hyödyntämiä ohjauksellisia työmenetelmiä. Hän osaa soveltaa, asiakkaiden voimavarat huomioiden, ohjauksellisia menetelmiä innostaessaan asukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan ja yhteisöllisyyden rakentamiseen. Opiskelija osaa luokitella asumisyhteisöjen ympäröivään yhteiskuntaan integroitumista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Hän osaa rakentaa suunnitelmallisen ohjaustyön prosessin, jolla myös edesautetaan asumisyhteisöjen integroitumista osaksi ympäröivää yhteiskuntaa ja mahdollistetaan esimerkiksi kulttuuriin ja luontoon liittyviä kokemuksia kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Opiskelija osaa tunnistaa ammatillisen vuorovaikutuksen ja psykososiaalisen ohjausosaamisen taitojaan ja niihin liittyviä kehittämiskohteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa soveltaa olennaisin osin psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta asumisyhteisöjen asiakkaiden ohjauksessa. Opiskelija osaa vertaillen analysoida arjen hallinnan, itsenäisen elämän ja kodinomaisten olosuhteiden toteutumisen haasteita erilaisten asiakasryhmien asumispalveluissa. Opiskelija osaa luokitella yksityisyyden suojaan, itsemääräämisoikeuteen ja rajoitustoimenpiteisiin liittyvät reunaehdot. Hän osaa arvioida omaohjaajan tehtäväkuvaa ja analysoida erilaisissa yhteisöissä omaohjaajan hyödyntämiä ohjauksellisia työmenetelmiä. Hän osaa hyvin perustellen soveltaa, asiakkaiden voimavarat huomioiden, kussakin tilanteessa olennaisia ohjauksellisia menetelmiä innostaessaan asukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan ja yhteisöllisyyden rakentamiseen. Opiskelija osaa selittää asumisyhteisöjen ympäröivään yhteiskuntaan integroitumista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Hän osaa suunnitella pääosin perustellun ohjaustyön prosessin, jolla myös edesautetaan asumisyhteisöjen integroitumista osaksi ympäröivää yhteiskuntaa ja mahdollistetaan esimerkiksi kulttuuriin ja luontoon liittyviä kokemuksia kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Opiskelija osaa analysoida hyvin perustellen ammatillisen vuorovaikutuksen ja psykososiaalisen ohjausosaamisen taitojaan ja niihin liittyviä kehittämiskohteita.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa soveltaa perustellusti ja monipuolisesti psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta asumisyhteisöjen asiakkaiden ohjauksessa. Opiskelija osaa monipuolisesti vertailla ja arvioida arjen hallinnan, itsenäisen elämän ja kodinomaisten olosuhteiden toteutumisen haasteita erilaisten asiakasryhmien asumispalveluissa. Opiskelija osaa selittää yksityisyyden suojaan, itsemääräämisoikeuteen ja rajoitustoimenpiteisiin liittyvät reunaehdot. Hän osaa arvioida monipuolisesti omaohjaajan tehtäväkuvaa ja erilaisissa yhteisöissä omaohjaajan hyödyntämiä ohjauksellisia työmenetelmiä. Hän osaa soveltaa monipuolisesti perustellen, asiakkaiden voimavarat huomioiden, kussakin tilanteessa olennaisia ohjauksellisia menetelmiä innostaessaan asukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan ja yhteisöllisyyden rakentamiseen. Opiskelija osaa vertailla ja analysoida asumisyhteisöjen ympäröivään yhteiskuntaan integroitumista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Hän osaa suunnitella monipuolisesti perustellun ohjaustyön prosessin, jolla myös edesautetaan asumisyhteisöjen integroitumista osaksi ympäröivää yhteiskuntaa ja mahdollistetaan esimerkiksi kulttuuriin ja luontoon liittyviä kokemuksia kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Opiskelija osaa analysoida laaja-alaisesti ja monipuolisesti ammatillisen vuorovaikutuksen ja psykososiaalisen ohjausosaamisen taitojaan ja niihin liittyviä kehittämiskohteita.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Verkko-oppimisalustalla tehdyt oppimistehtävät, harjoituksien tekeminen ja raportointi sekä osallistuminen seminaaripäivään

Esitietovaatimukset

opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
- Opintoihin ja työhön valmentaminen
- Sosiaalinen kuntoutus
- Perheohjaus
- Sosiaaliohjaus avopalveluissa
- Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

23.10.2023 - 15.12.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pirita Hakoneva
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta asumisyhteisöjen asiakkaiden ohjauksessa. Opiskelija osaa tunnistaa arjen hallinnan, itsenäisen elämän ja kodinomaisten olosuhteiden toteutumisen haasteet erilaisten asiakasryhmien asumispalveluissa (lastensuojelu, nuorten asumispalvelut, kehitysvammahuolto, vanhustenhuolto, päihdehuolto, mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköt). Opiskelija osaa määritellä yksityisyyden suojaan, itsemääräämisoikeuteen ja rajoitustoimenpiteisiin liittyvät reunaehdot. Hänellä on valmiudet edistää asukkaan yksilöllisyyden huomioimista, täysivaltaista osallisuutta ja kansalaisuutta niiden puitteissa. Opiskelija osaa selittää omaohjaajan tehtäväkuvan ja erilaisissa yhteisöissä käytettäviä omaohjaajan ohjauksellisia työmenetelmiä. Hän osaa soveltaaasiakkaiden voimavarat huomioiden ohjauksellisia menetelmiä innostaessaan asukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan ja yhteisöllisyyden rakentamiseen.Hänellä on valmiudet edistää asumisyhteisöjen integroitumista osaksi ympäröivää yhteiskuntaa ja mahdollistaa esimerkiksi kulttuuriin ja luontoon liittyviä kokemuksia kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Opiskelijalla on valmiudet arvioida ja kehittää omaa toimintaansa.

Sisältö

- sosiaaliohjaus ja ohjaukselliset lähestymistavat asumisyhteisössä
- toiminnan puitteet asumisyhteisöissä: tilat, ympäristö, ravinto, päiväjärjestys, hoiva, hoito ja kuntoutus
- yhteisöllisyys asumisyhteisöissä
- omaohjaajan tehtäväkuva ja työmenetelmät
- itsemääräämisoikeus ja yksityisyys
- rajoitustoimenpiteet
- erilaisten ympäristöjen hyödyntäminen ohjauksessa
- kulttuuri, luonto, green care
- oman ohjausosaamisen arviointi ja kehittäminen

Oppimateriaalit

Opettajan osoittama opetusmateriaali opintojakson alkaessa

Opetusmenetelmät

Opintojakson voi toteuttaa kahdella tavalla:
- Toteutus osittain LivingLab-ympäristössä, yksilö- ja ryhmämuotoisena työskentelynä sisältäen kontaktiopetusta, asiakasesimerkkitilanteita, oppimistehtäviä ja tutustumiskäyntejä, sekä käytännössä tapahtuvaa työhön tutustumista ja osallistumista.
- Opintojakson voi myös opinnollistaa.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua, mutta työelämä yhteistyötä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson voi toteuttaa kahdella tavalla:
- Toteutus yksilö- ja ryhmämuotoisena työskentelynä sisältäen kontaktiopetusta, asiakasesimerkkitilanteita, oppimistehtäviä ja tutustumiskäyntejä, sekä käytännössä tapahtuvaa työhön tutustumista ja osallistumista.
Tai
- Opinnollistamisen kautta omalla työpaikalla.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106 tuntia:
- 30h kontaktia;
- 24h harjoituksia;
- 52h itsenäistä opiskelua

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
- Opintoihin ja työhön valmentaminen
- Sosiaalinen kuntoutus
- Perheohjaus
- Sosiaaliohjaus avopalveluissa
- Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa soveltaa joiltakin osin psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta asumisyhteisöjen asiakkaiden ohjauksessa. Opiskelija osaa tunnistaa arjen hallinnan, itsenäisen elämän ja kodinomaisten olosuhteiden toteutumisen haasteet erilaisten asiakasryhmien asumispalveluissa. Opiskelija osaa määritellä yksityisyyden suojaan, itsemääräämisoikeuteen ja rajoitustoimenpiteisiin liittyvät reunaehdot. Hän osaa selittää omaohjaajan tehtäväkuvan ja erotella erilaisissa yhteisöissä omaohjaajan hyödyntämiä ohjauksellisia työmenetelmiä. Hän osaa soveltaa, asiakkaiden voimavarat huomioiden, ohjauksellisia menetelmiä innostaessaan asukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan ja yhteisöllisyyden rakentamiseen. Opiskelija osaa luokitella asumisyhteisöjen ympäröivään yhteiskuntaan integroitumista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Hän osaa rakentaa suunnitelmallisen ohjaustyön prosessin, jolla myös edesautetaan asumisyhteisöjen integroitumista osaksi ympäröivää yhteiskuntaa ja mahdollistetaan esimerkiksi kulttuuriin ja luontoon liittyviä kokemuksia kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Opiskelija osaa tunnistaa ammatillisen vuorovaikutuksen ja psykososiaalisen ohjausosaamisen taitojaan ja niihin liittyviä kehittämiskohteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa soveltaa olennaisin osin psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta asumisyhteisöjen asiakkaiden ohjauksessa. Opiskelija osaa vertaillen analysoida arjen hallinnan, itsenäisen elämän ja kodinomaisten olosuhteiden toteutumisen haasteita erilaisten asiakasryhmien asumispalveluissa. Opiskelija osaa luokitella yksityisyyden suojaan, itsemääräämisoikeuteen ja rajoitustoimenpiteisiin liittyvät reunaehdot. Hän osaa arvioida omaohjaajan tehtäväkuvaa ja analysoida erilaisissa yhteisöissä omaohjaajan hyödyntämiä ohjauksellisia työmenetelmiä. Hän osaa hyvin perustellen soveltaa, asiakkaiden voimavarat huomioiden, kussakin tilanteessa olennaisia ohjauksellisia menetelmiä innostaessaan asukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan ja yhteisöllisyyden rakentamiseen. Opiskelija osaa selittää asumisyhteisöjen ympäröivään yhteiskuntaan integroitumista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Hän osaa suunnitella pääosin perustellun ohjaustyön prosessin, jolla myös edesautetaan asumisyhteisöjen integroitumista osaksi ympäröivää yhteiskuntaa ja mahdollistetaan esimerkiksi kulttuuriin ja luontoon liittyviä kokemuksia kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Opiskelija osaa analysoida hyvin perustellen ammatillisen vuorovaikutuksen ja psykososiaalisen ohjausosaamisen taitojaan ja niihin liittyviä kehittämiskohteita.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa soveltaa perustellusti ja monipuolisesti psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta asumisyhteisöjen asiakkaiden ohjauksessa. Opiskelija osaa monipuolisesti vertailla ja arvioida arjen hallinnan, itsenäisen elämän ja kodinomaisten olosuhteiden toteutumisen haasteita erilaisten asiakasryhmien asumispalveluissa. Opiskelija osaa selittää yksityisyyden suojaan, itsemääräämisoikeuteen ja rajoitustoimenpiteisiin liittyvät reunaehdot. Hän osaa arvioida monipuolisesti omaohjaajan tehtäväkuvaa ja erilaisissa yhteisöissä omaohjaajan hyödyntämiä ohjauksellisia työmenetelmiä. Hän osaa soveltaa monipuolisesti perustellen, asiakkaiden voimavarat huomioiden, kussakin tilanteessa olennaisia ohjauksellisia menetelmiä innostaessaan asukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan ja yhteisöllisyyden rakentamiseen. Opiskelija osaa vertailla ja analysoida asumisyhteisöjen ympäröivään yhteiskuntaan integroitumista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Hän osaa suunnitella monipuolisesti perustellun ohjaustyön prosessin, jolla myös edesautetaan asumisyhteisöjen integroitumista osaksi ympäröivää yhteiskuntaa ja mahdollistetaan esimerkiksi kulttuuriin ja luontoon liittyviä kokemuksia kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Opiskelija osaa analysoida laaja-alaisesti ja monipuolisesti ammatillisen vuorovaikutuksen ja psykososiaalisen ohjausosaamisen taitojaan ja niihin liittyviä kehittämiskohteita.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Ilmoitetaan opintojakson alkaessa.

Esitietovaatimukset

opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
- Opintoihin ja työhön valmentaminen
- Sosiaalinen kuntoutus
- Perheohjaus
- Sosiaaliohjaus avopalveluissa
- Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä erilaisia sosiaaliohjausta hyödyntäviä sosiaaliturvan avopalveluiden toimijoita. Opiskelija osaa selittää heidän asiakastyössään hyödyntämiä sosiaaliohjauksen menetelmiä ja välineitä. Opiskelija osaa tunnistaa avopalveluasiakkaiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisen, osallisuuden ja itsenäisen suoriutumisen tarpeita (erityisesti ikäihmiset, vaikeavammaiset henkilöt, pitkäaikaissairaat, mielenterveyskuntoutujat, riippuvuuskuntoutujat). Opiskelija osaa nimetä avopalveluissa olevien asiakkaiden arvioinnissa käytettäviä toimintakyvyn mittareita. Opiskelija osaa suunnitella hyvinvointia ja toimintakykyä edistävän toimintojen ja palveluiden kokonaisuuden asiakkaan tarpeet ja hänen ympäristönsä voimavarat ja palvelut huomioiden. Opiskelija osaa selittää kirjaamisen merkityksen avopalveluiden sosiaaliohjauksen prosessissa. Opiskelija osaa tunnistaa omia ohjauksellisia taitojaan.

Sisältö

- sosiaaliohjaus avopalveluissa
- avopalveluasiakkaan hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja suoriutumisen tarpeet
- avopalveluasiakkaan toimintakyvyn arviointimittaristoja
- asiakkaan ja hänen lähiverkostonsa voimavarojen huomioiminen
- suunnitelmallisen ohjauksen osatekijöiden tunnistaminen
- psykososiaaliset ja toiminnalliset menetelmät sosiaaliohjauksessa
- kirjaaminen sosiaaliohjauksessa
- oman ohjauksellisen toiminnan tunnistaminen

Oppimateriaalit

-Helminen, J. (toim.) (2016). Sosiaaliohjaus - lähtökohtia ja käytäntöjä. Edita.
-Helminen, J. (toim.) (2017). Asiakkaan moniammatillinen ohjaus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Edita.
-Näkki P., Sayed T. (toim.) (2015). Asiakastyön menetelmiä sosiaalialalla. (s. 1 - 61). Edita.
-Peavy, V. R. (1998). Sociodynamic counselling. A constructivist perspective. (s. 83 - 94). Trafford.
https://www.taosinstitute.net/images/PublicationsFreeBooks/Peavy_SocioDynamicCounselling_lr.pdf
-Peavy, V. R. (1999). Sosiodynaaminen ohjaus Konstruktivistinen näkökulma 21.vuosisadan ohjaustyöhön. Työministeriö.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/77979/1/978-951-39-8877-7_jyx.pdf
- Muu opettajan osoittama ajankohtainen materiaali

Opetusmenetelmät

-Toteutus: Itsenäisenä opiskeluna, jolloin opinnot muodostuvat viidestä pohtivasta teoriaa ja käytäntöä yhdistävästä esseestä.
-Opinnoissa hyödynnetään myös Moodle-oppimisalustaa.
-Toteutuksen Orientointi tapahtuu sähköpostitse. Lisäksi jokainen voi halutessaan osallistua vapaaehtoiseen orientoivaan Teams-keskusteluun.
-Tarvittaessa mahdollisuus opettajan ohjaukseen Orientoinnissa kerrottavan mukaisesti.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua. Kurssin essee-tehtävät perustuvat kuitenkin osin opiskelijan vierailuun hänen valitsemassaan sosiaali- ja terveysalan sosiaaliohjausta tuottavassa toimipisteessä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

*108 tuntia.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
- Opintoihin ja työhön valmentaminen
- Sosiaalinen kuntoutus
- Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
- Perheohjaus
- Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä sosiaaliohjauksen käsitettä avopalveluissa sosionomin (AMK) ammatillisen osaamisen näkökulmasta. Opiskelija osaa nimetä erilaisia sosiaaliohjausta hyödyntäviä sosiaaliturvan avopalveluiden toimijoita. Opiskelija osaa selittää heidän asiakastyössään hyödyntämiä sosiaaliohjauksen menetelmiä ja välineitä. Hän osaa tunnistaa avopalveluasiakkaiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisen, osallisuuden ja itsenäisen suoriutumisen tarpeita (erityisesti ikäihmiset, vaikeavammaiset, pitkäaikaissairaat, mielenterveyskuntoutujat ja riippuvuuskuntoutujat). Opiskelija tietää hyvinvoinnin ja toimintakyvyn arvioinnissa käytettäviä mittareita. Opiskelija osaa tunnistaa asiakkaan voimavarat. Hän osaa löytää eri tahojen tuottamia palveluita ja osaa sovittaa ne yhteen asiakkaan ja hänen ympäristönsä voimavarat huomioiden. Opiskelija osaa selittää kirjaamisen merkityksen avopalveluiden sosiaaliohjauksen prosessissa. Opiskelija osaa tunnistaa omia ohjauksellisia taitojaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä monipuolisesti sosiaaliohjauksen käsitettä avopalveluissa sosionomin (AMK) ammatillisen osaamisen näkökulmasta. Opiskelija osaa esitellä erilaisia sosiaaliohjausta hyödyntäviä sosiaaliturvan avopalveluiden toimijoita. Opiskelija osaa monipuolisesti perustellen erotella heidän asiakastyössään hyödyntämiä sosiaaliohjauksen menetelmiä ja välineitä. Hän osaa tulkita avopalveluasiakkaiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisen, osallisuuden ja itsenäisen suoriutumisen tarpeita (erityisesti ikäihmiset, vaikeavammaiset, pitkäaikaissairaat, mielenterveyskuntoutujat ja riippuvuuskuntoutujat). Opiskelija osaa soveltaa hyvinvoinnin ja toimintakyvyn arvioinnissa käytettäviä mittareita esimerkkitilanteissa. Opiskelija osaa arvioida asiakkaan voimavarat. Opiskelija osaa perustellusti löytää eri tahojen tuottamia palveluita. Opiskelija osaa sovittaa löytämänsä palvelut yhteen asiakkaan ja hänen ympäristönsä voimavarat monipuolisesti huomioiden. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti kirjaamisen merkityksen avopalveluiden sosiaaliohjauksen prosessissa ja soveltaa kirjaamisen periaatteita sosiaaliohjauksessa. Opiskelija osaa selittää omia ohjauksellisia taitojaan.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida ja arvioida sosiaaliohjauksen- käsitettä sosionomin (AMK) ammatillisena osaamisena ja suhteessa sosiaalityöhön. Opiskelija osaa luokitella erilaisia sosiaaliohjausta hyödyntäviä sosiaaliturvan avopalveluiden toimijoita. Opiskelija osaa vertailla heidän asiakastyössään hyödyntämiä sosiaaliohjauksen menetelmiä ja välineitä. Hän osaa arvioida avopalveluasiakkaiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisen, osallisuuden ja itsenäisen suoriutumisen tarpeita (erityisesti ikäihmiset, vaikeavammaiset, pitkäaikaissairaat, mielenterveyskuntoutujat ja riippuvuuskuntoutujat). Opiskelija osaa soveltaa ja perustella hyvinvoinnin ja toimintakyvyn arvioinnissa käytettäviä mittareita esimerkkitilanteissa. Opiskelija osaa monipuolisesti perustellen arvioida asiakkaan voimavarat. Opiskelija osaa perustellusti löytää ja arvioida eri tahojen tuottamia palveluita. Opiskelija osaa vertaillen sovittaa löytämänsä palvelut yhteen asiakkaan ja hänen ympäristönsä voimavarat monipuolisesti yhdistäen. Opiskelija osaa arvioida monipuolisesti kirjaamisen merkitystä osana avopalveluiden sosiaaliohjauksen prosessia ja soveltaa kirjaamisen periaatteita sosiaaliohjauksessa. Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti omia ohjauksellisia taitojaan.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

-Arviointi perustuu viiteen soveltavaan, pohtivaan, teoriaa ja käytäntöä yhdistelevään esseesuoritukseen.
-Arviointikriteerit ilmenevät opetussuunnitelmasta.

Hylätty (0)

Suoritus ei yllä tasolle 1.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa määritellä sosiaaliohjauksen käsitettä avopalveluissa sosionomin (AMK) ammatillisen osaamisen näkökulmasta. Opiskelija osaa nimetä erilaisia sosiaaliohjausta hyödyntäviä sosiaaliturvan avopalveluiden toimijoita. Opiskelija osaa selittää heidän asiakastyössään hyödyntämiä sosiaaliohjauksen menetelmiä ja välineitä. Hän osaa tunnistaa avopalveluasiakkaiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisen, osallisuuden ja itsenäisen suoriutumisen tarpeita (erityisesti ikäihmiset, vaikeavammaiset, pitkäaikaissairaat, mielenterveyskuntoutujat ja riippuvuuskuntoutujat). Opiskelija tietää hyvinvoinnin ja toimintakyvyn arvioinnissa käytettäviä mittareita. Opiskelija osaa tunnistaa asiakkaan voimavarat. Hän osaa löytää eri tahojen tuottamia palveluita ja osaa sovittaa ne yhteen asiakkaan ja hänen ympäristönsä voimavarat huomioiden. Opiskelija osaa selittää kirjaamisen merkityksen avopalveluiden sosiaaliohjauksen prosessissa. Opiskelija osaa tunnistaa omia ohjauksellisia taitojaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa määritellä monipuolisesti sosiaaliohjauksen käsitettä avopalveluissa sosionomin (AMK) ammatillisen osaamisen näkökulmasta. Opiskelija osaa esitellä erilaisia sosiaaliohjausta hyödyntäviä sosiaaliturvan avopalveluiden toimijoita. Opiskelija osaa monipuolisesti perustellen erotella heidän asiakastyössään hyödyntämiä sosiaaliohjauksen menetelmiä ja välineitä. Hän osaa tulkita avopalveluasiakkaiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisen, osallisuuden ja itsenäisen suoriutumisen tarpeita (erityisesti ikäihmiset, vaikeavammaiset, pitkäaikaissairaat, mielenterveyskuntoutujat ja riippuvuuskuntoutujat). Opiskelija osaa soveltaa hyvinvoinnin ja toimintakyvyn arvioinnissa käytettäviä mittareita esimerkkitilanteissa. Opiskelija osaa arvioida asiakkaan voimavarat. Opiskelija osaa perustellusti löytää eri tahojen tuottamia palveluita. Opiskelija osaa sovittaa löytämänsä palvelut yhteen asiakkaan ja hänen ympäristönsä voimavarat monipuolisesti huomioiden. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti kirjaamisen merkityksen avopalveluiden sosiaaliohjauksen prosessissa ja soveltaa kirjaamisen periaatteita sosiaaliohjauksessa. Opiskelija osaa selittää omia ohjauksellisia taitojaan.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida ja arvioida sosiaaliohjauksen- käsitettä sosionomin (AMK) ammatillisena osaamisena ja suhteessa sosiaalityöhön. Opiskelija osaa luokitella erilaisia sosiaaliohjausta hyödyntäviä sosiaaliturvan avopalveluiden toimijoita. Opiskelija osaa vertailla heidän asiakastyössään hyödyntämiä sosiaaliohjauksen menetelmiä ja välineitä. Hän osaa arvioida avopalveluasiakkaiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisen, osallisuuden ja itsenäisen suoriutumisen tarpeita (erityisesti ikäihmiset, vaikeavammaiset, pitkäaikaissairaat, mielenterveyskuntoutujat ja riippuvuuskuntoutujat). Opiskelija osaa soveltaa ja perustella hyvinvoinnin ja toimintakyvyn arvioinnissa käytettäviä mittareita esimerkkitilanteissa. Opiskelija osaa monipuolisesti perustellen arvioida asiakkaan voimavarat. Opiskelija osaa perustellusti löytää ja arvioida eri tahojen tuottamia palveluita. Opiskelija osaa vertaillen sovittaa löytämänsä palvelut yhteen asiakkaan ja hänen ympäristönsä voimavarat monipuolisesti yhdistäen. Opiskelija osaa arvioida monipuolisesti kirjaamisen merkitystä osana avopalveluiden sosiaaliohjauksen prosessia ja soveltaa kirjaamisen periaatteita sosiaaliohjauksessa. Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti omia ohjauksellisia taitojaan.

Esitietovaatimukset

opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
- Opintoihin ja työhön valmentaminen
- Sosiaalinen kuntoutus
- Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
- Perheohjaus
- Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

23.10.2023 - 15.12.2023

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Marja-Liisa Saariaho
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturvajärjestelmän keskeisiä toimijoita. Opiskelija osaa määritellä eri toimijoiden roolit ja vastuut kansalaisten tuen ja palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa. Opiskelija tunnistaa palvelujärjestelmäosaamisen kautta kansalaisten sosiaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuden edellytyksiä. Opiskelija kykenee tunnistamaan erilaisissa elämäntilanteissa olevien kansalaisten palvelutarpeita ja hahmottamaan monialaisia palvelupolkuja. Opiskelija osaa arvioida sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen mukaisesti sosiaaliturvan sisältöjä, toimivuutta ja toimintaperiaatteita asiakkaan tarpeisiin vastaamisen näkökulmasta. Opiskelija tunnistaa erilaisten sosiaaliturvajärjestelmän toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja. Opiskelija on motivoitunut hankkimaan tietoa sosiaaliturvajärjestelmästä.

Sisältö

- sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuus
- sosiaalivakuutusetuudet, -avustukset ja -palvelut
- julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toiminta sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajana
- keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja etuudet asiakasesimerkkien kautta tarkasteltuna
- sosiaaliturvajärjestelmän ja asiakasosallisuuden kehittäminen

Oppimateriaalit

Havakka, P., Niemelä, M. & Uusitalo, H. 2017. Sosiaalivakuutus. Helsinki: Finva, Finanssi- ja vakuutuskustannus. (soveltuvin osin)
Ihalainen, J. & Kettunen, T. 2016. Turvaverkko vai trampoliini: sosiaaliturvan mahdollisuudet. 10. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Sosiaaliturvaopas. 2022. Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2022. https://sosiaaliturvaopas.fi/
Kelan julkaisemat oppaat ja esitteet sekä verkkomateriaali.

Opetusmenetelmät

lähiopetus, yksilö- ja ryhmätehtävät, asiantuntijavierailut, seminaari, tentti

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojakso ei sisällä harjoittelua

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

tentti opintojakson lopuksi

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133 t
- mistä kontaktiopetusta 36 h
- ryhmätyötä ja itsenäistä työskentelyä 97 h

Lisätietoja opiskelijoille

opintojakso on vaihtoehtoinen Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva -opintojakson kanssa

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa sosiaaliturvajärjestelmän keskeiset toimijat. Opiskelija osaa nimetä ja löytää keskeisimmät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä niiden toteuttamis- ja soveltamistavat asiakkaan näkökulmasta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tietää sosiaaliturvajärjestelmän sisältöjä, toimivuutta ja toimintaperiaatteita. Opiskelija tunnistaa erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden palvelutarpeita ja hahmottaa palvelupolkuja. Opiskelija tunnistaa erilaisten sosiaaliturvajärjestelmän toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja sekä kehittämisen kohtia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida sosiaaliturvajärjestelmän sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä sekä yhteyttä yksilökohtaisiin, yhteisöllisiin ja yhteiskunnallisiin taustatekijöihin. Opiskelija osaa nimetä sosiaaliturvajärjestelmän sisältöjä, toimivuutta ja toimintaperiaatteita asiakkaan tarpeisiin vastaamisen näkökulmasta. Opiskelija osaa tunnistaa ja arvioida sosiaaliturvajärjestelmän eri toimijoiden toimintatapoja ja monialaista yhteistyötä sekä kehittämisen kohtia.

Ilmoittautumisaika

09.01.2024 - 12.01.2024

Ajoitus

04.03.2024 - 17.05.2024

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Milka Volanto
Opiskelijaryhmät
  • SOS24A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS24K
    Sosionomi (AMK), Monimuotototeutus

Tavoitteet

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturvajärjestelmän keskeisiä toimijoita. Opiskelija osaa määritellä eri toimijoiden roolit ja vastuut kansalaisten tuen ja palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa. Opiskelija tunnistaa palvelujärjestelmäosaamisen kautta kansalaisten sosiaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuden edellytyksiä. Opiskelija kykenee tunnistamaan erilaisissa elämäntilanteissa olevien kansalaisten palvelutarpeita ja hahmottamaan monialaisia palvelupolkuja. Opiskelija osaa arvioida sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen mukaisesti sosiaaliturvan sisältöjä, toimivuutta ja toimintaperiaatteita asiakkaan tarpeisiin vastaamisen näkökulmasta. Opiskelija tunnistaa erilaisten sosiaaliturvajärjestelmän toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja. Opiskelija on motivoitunut hankkimaan tietoa sosiaaliturvajärjestelmästä.

Sisältö

- sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuus
- sosiaalivakuutusetuudet, -avustukset ja -palvelut
- julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toiminta sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajana
- keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja etuudet asiakasesimerkkien kautta tarkasteltuna
- sosiaaliturvajärjestelmän ja asiakasosallisuuden kehittäminen

Oppimateriaalit

Havakka, P., Niemelä, M. & Uusitalo, H. 2017. Sosiaalivakuutus. Helsinki: Finva, Finanssi- ja vakuutuskustannus. (soveltuvin osin)
Ihalainen, J. & Kettunen, T. 2016. Turvaverkko vai trampoliini: sosiaaliturvan mahdollisuudet. 10. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Sosiaaliturvaopas. 2022. Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2022. https://sosiaaliturvaopas.fi/
Kelan julkaisemat oppaat ja esitteet sekä verkkomateriaali.

Opetusmenetelmät

Lähiopetusta viikoilla 10, 15 ja 20, itsenäistä verkko-opiskelua, yksilö- ja ryhmätehtäviä verkossa, Moodle-tentti

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojakso ei sisällä harjoittelua

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opettajan määrittelemä suoritustapa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133 t

Lisätietoja opiskelijoille

opintojakso on vaihtoehtoinen Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva -opintojakson kanssa

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa sosiaaliturvajärjestelmän keskeiset toimijat. Opiskelija osaa nimetä ja löytää keskeisimmät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä niiden toteuttamis- ja soveltamistavat asiakkaan näkökulmasta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tietää sosiaaliturvajärjestelmän sisältöjä, toimivuutta ja toimintaperiaatteita. Opiskelija tunnistaa erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden palvelutarpeita ja hahmottaa palvelupolkuja. Opiskelija tunnistaa erilaisten sosiaaliturvajärjestelmän toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja sekä kehittämisen kohtia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida sosiaaliturvajärjestelmän sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä sekä yhteyttä yksilökohtaisiin, yhteisöllisiin ja yhteiskunnallisiin taustatekijöihin. Opiskelija osaa nimetä sosiaaliturvajärjestelmän sisältöjä, toimivuutta ja toimintaperiaatteita asiakkaan tarpeisiin vastaamisen näkökulmasta. Opiskelija osaa tunnistaa ja arvioida sosiaaliturvajärjestelmän eri toimijoiden toimintatapoja ja monialaista yhteistyötä sekä kehittämisen kohtia.

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 22.10.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Asta Niinimäki
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalityön tehtävät ja paikat erilaisissa hyvinvointialan ja rinnakkaisalojen organisaatioissa, joiden välitön perustehtävä ei kohdistu sosiaalialan toimintojen tai sosiaalihuollon toteuttamiseen. Tehtäväkenttinä esimerkiksi varhaiskasvatus, koulun sosiaalityö, sosiaalityö terveydenhuollon organisaatioissa ja kuntoutusorganisaatioissa, sosiaalityö kriminaalihuollossa, sosiaalityö työvoimahallinnossa ja kelassa. Opiskelija osaa tarkastella asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta sekä selvittää, mitä sosiaalietuuksia, palveluita, tukitoimia ja avunlähteitä asiakkaalla on käytettävissä. Opiskelija osaa tunnistaa millaisia muita kuin sosiaalityön asiantuntijuuksia asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelijalla on valmiudet toimia moniammatillisen työryhmän jäsenenä.

Sisältö

- sosiaalisen asiantuntijuus
- moniammatillisuus, yhteistyö, monialaisuus
- asiakkaan tilanteen ja palvelutarpeiden kartoitus
- tiedonhankinta palveluista, etuuksista ja lainsäädännöstä
- tiimityö, verkostotyö, dialogisuus
- varhaiskasvatus, koulun sosiaalityö, sosiaalityö terveydenhuollon organisaatiossa, sosiaalityö päihdetyössä, sosiaalityö työvoimahallinnossa

Oppimateriaalit

Helminen, J. (toim.).2017.Asiakkaan moniammatillinen ohjaus sosiaali-ja terveydenhuollossa. Metteri, A., Valokivi, H.&Ylinen, S.(toim.).2014.Terveys ja sosiaalityö.
Mönkkönen, K., Kekoni, T.&Pehkonen, A.2019.Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla.Gaudeamus.
Orjasniemi, T.2014.Moniammatillisen päihdetyön käytäntöjä kehittämässä – kohdeilmiöitä, menetelmiä, strategioita ja rajapintoja
Vierula, T.,Pösö, T.&Paavilainen, E.2019.Moniammatillisuus ja palvelutarvearviointi lapsi- ja perhepalveluissa.Ammattilaisten näkemykset pulmakohdista.Yhteiskuntapolitiikka 84 (2019):3.

Opetusmenetelmät

Opintojakso sisältää itsenäistä opiskelua, lähiopetusta, moniammatilliseen tapahtumaan osallistumisen, pienryhmätyöskentelyä ja case -harjoituksia.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojaksolla osallistutaan 3.10.2023 toteutuvaan moniammatilliseen tapahtumaan Seinäjoen Kampustalon Seinäjoki -salissa.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla on tentti (ajankohta sovitaan yhdessä) ja pienryhmissä työstettävä case -tehtävä, joka esitetään 18.10.2023.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakso toteutuu lukuvuoden aikana myös verkko-opintojaksona.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106h

Sisällön jaksotus

Opintojakso toteutuu aikavälillä 30.8.-20.10.2023. Opintojakson tenttiajankohta sovitaan orientoinnin yhteydessä. Opintojaksolla osallistutaan 3.10.2023 toteutuvaan moniammatilliseen tapahtumaan. Opintojaksolla laaditaan pienryhmissä työstettävä case -tehtävä, joka esitetään 18.10.2023.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä moniammatillisen työn käsitteen ja tavoitteet. Opiskelija osaa nimetä moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa kuvata sosiaalialan asiantuntijan rooleja ja tehtäviä moniammatillisissa toimintaympäristöissä.
Opiskelija osaa kuvata asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Hän osaa tunnistaa, mitä muita asiantuntijuuksia asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selvittää pääpiirteet sosiaalietuuksista, palveluista, tukitoimista ja avunlähteistä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tarkastella moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti sosiaalialan asiantuntijan rooleja, tehtäviä ja häneen kohdistuvia odotuksia moniammatillisissa toimintaympäristöissä.
Opiskelija osaa tarkastella asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Opiskelija osaa tunnistaa ja perustella , mitä muuta kuin sosiaalityön asiantuntijuutta asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selittää mitä sosiaalietuuksia, palveluja, tukitoimia ja avunlähteitä asiakas voi eri tilanteissa saada.Hän osaa arvioida asiakkaan tarvitsemien palvelujen kokonaisuutta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa verrata sosiaalialan asiantuntemuksen luonnetta suhteessa muiden ammattialojen asiantuntemukseen.
Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen työn ongelmakohtia ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa esittää ja perustella ratkaisuja, joilla asiakkaan näkökulmaa voi nostaa esille ja edistää moniammatillista yhteistyötä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojaksolla on tentti (arviointi 1-5, osuus 50%) ja pienryhmissä laadittava case -tehtävä (arviointi 1-5, osuus 50%).

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa määritellä moniammatillisen työn käsitteen ja tavoitteet. Opiskelija osaa nimetä moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa kuvata sosiaalialan asiantuntijan rooleja ja tehtäviä moniammatillisissa toimintaympäristöissä. Opiskelija osaa kuvata asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Hän osaa tunnistaa, mitä muita asiantuntijuuksia asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selvittää pääpiirteet sosiaalietuuksista, palveluista, tukitoimista ja avunlähteistä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa tarkastella moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti sosiaalialan asiantuntijan rooleja, tehtäviä ja häneen kohdistuvia odotuksia moniammatillisissa toimintaympäristöissä.
Opiskelija osaa tarkastella asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Opiskelija osaa tunnistaa ja perustella , mitä muuta kuin sosiaalityön asiantuntijuutta asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selittää mitä sosiaalietuuksia, palveluja, tukitoimia ja avunlähteitä asiakas voi eri tilanteissa saada. Hän osaa arvioida asiakkaan tarvitsemien palvelujen kokonaisuutta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa verrata sosiaalialan asiantuntemuksen luonnetta suhteessa muiden ammattialojen asiantuntemukseen. Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen työn ongelmakohtia ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa esittää ja perustella ratkaisuja, joilla asiakkaan näkökulmaa voi nostaa esille ja edistää moniammatillista yhteistyötä.

Esitietovaatimukset

opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
- Opintoihin ja työhön valmentaminen
- Sosiaalinen kuntoutus
- Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
- Sosiaaliohjaus avopalveluissa
- Perheohjaus

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

23.10.2023 - 15.12.2023

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

3.5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 34

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Annukka Haapa-aho
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalityön tehtävät ja paikat erilaisissa hyvinvointialan ja rinnakkaisalojen organisaatioissa, joiden välitön perustehtävä ei kohdistu sosiaalialan toimintojen tai sosiaalihuollon toteuttamiseen. Tehtäväkenttinä esimerkiksi varhaiskasvatus, koulun sosiaalityö, sosiaalityö terveydenhuollon organisaatioissa ja kuntoutusorganisaatioissa, sosiaalityö kriminaalihuollossa, sosiaalityö työvoimahallinnossa ja kelassa. Opiskelija osaa tarkastella asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta sekä selvittää, mitä sosiaalietuuksia, palveluita, tukitoimia ja avunlähteitä asiakkaalla on käytettävissä. Opiskelija osaa tunnistaa millaisia muita kuin sosiaalityön asiantuntijuuksia asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelijalla on valmiudet toimia moniammatillisen työryhmän jäsenenä.

Sisältö

- sosiaalisen asiantuntijuus
- moniammatillisuus, yhteistyö, monialaisuus
- asiakkaan tilanteen ja palvelutarpeiden kartoitus
- tiedonhankinta palveluista, etuuksista ja lainsäädännöstä
- tiimityö, verkostotyö, dialogisuus
- varhaiskasvatus, koulun sosiaalityö, sosiaalityö terveydenhuollon organisaatiossa, sosiaalityö päihdetyössä, sosiaalityö työvoimahallinnossa

Oppimateriaalit

Helminen, J. (toim.).2017.Asiakkaan moniammatillinen ohjaus sosiaali-ja terveydenhuollossa. Metteri, A., Valokivi, H.&Ylinen, S.(toim.).2014.Terveys ja sosiaalityö.
Mönkkönen, K., Kekoni, T.&Pehkonen, A.2019.Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla.Gaudeamus.
Orjasniemi, T.2014.Moniammatillisen päihdetyön käytäntöjä kehittämässä – kohdeilmiöitä, menetelmiä, strategioita ja rajapintoja
Vierula, T.,Pösö, T.&Paavilainen, E.2019.Moniammatillisuus ja palvelutarvearviointi lapsi- ja perhepalveluissa.Ammattilaisten näkemykset pulmakohdista.Yhteiskuntapolitiikka 84 (2019):3.

Opetusmenetelmät

Opintojakso toteutuu verkko-opiskeluna, lukuun ottamatta viikon 50 lähiopetustunteja - näille osallistuminen on velvoittava. Opintojakso sisältää pienryhmätyöskentelyä ja itsenäistä verkko-opiskelua.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä moniammatillisen työn käsitteen ja tavoitteet. Opiskelija osaa nimetä moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa kuvata sosiaalialan asiantuntijan rooleja ja tehtäviä moniammatillisissa toimintaympäristöissä.
Opiskelija osaa kuvata asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Hän osaa tunnistaa, mitä muita asiantuntijuuksia asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selvittää pääpiirteet sosiaalietuuksista, palveluista, tukitoimista ja avunlähteistä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tarkastella moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti sosiaalialan asiantuntijan rooleja, tehtäviä ja häneen kohdistuvia odotuksia moniammatillisissa toimintaympäristöissä.
Opiskelija osaa tarkastella asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Opiskelija osaa tunnistaa ja perustella , mitä muuta kuin sosiaalityön asiantuntijuutta asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selittää mitä sosiaalietuuksia, palveluja, tukitoimia ja avunlähteitä asiakas voi eri tilanteissa saada.Hän osaa arvioida asiakkaan tarvitsemien palvelujen kokonaisuutta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa verrata sosiaalialan asiantuntemuksen luonnetta suhteessa muiden ammattialojen asiantuntemukseen.
Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen työn ongelmakohtia ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa esittää ja perustella ratkaisuja, joilla asiakkaan näkökulmaa voi nostaa esille ja edistää moniammatillista yhteistyötä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso sisältää tentin (50%) ja ryhmissä työstettävän case- tehtävän (50%). Ryhmätyöskentely sisältää arviointiin vaikuttavan itsearvioinnin.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa määritellä moniammatillisen työn käsitteen ja tavoitteet. Opiskelija osaa nimetä moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa kuvata sosiaalialan asiantuntijan rooleja ja tehtäviä moniammatillisissa toimintaympäristöissä. Opiskelija osaa kuvata asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Hän osaa tunnistaa, mitä muita asiantuntijuuksia asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selvittää pääpiirteet sosiaalietuuksista, palveluista, tukitoimista ja avunlähteistä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa tarkastella moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti sosiaalialan asiantuntijan rooleja, tehtäviä ja häneen kohdistuvia odotuksia moniammatillisissa toimintaympäristöissä.
Opiskelija osaa tarkastella asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Opiskelija osaa tunnistaa ja perustella , mitä muuta kuin sosiaalityön asiantuntijuutta asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selittää mitä sosiaalietuuksia, palveluja, tukitoimia ja avunlähteitä asiakas voi eri tilanteissa saada. Hän osaa arvioida asiakkaan tarvitsemien palvelujen kokonaisuutta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa verrata sosiaalialan asiantuntemuksen luonnetta suhteessa muiden ammattialojen asiantuntemukseen.
Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen työn ongelmakohtia ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa esittää ja perustella ratkaisuja, joilla asiakkaan näkökulmaa voi nostaa esille ja edistää moniammatillista yhteistyötä.

Esitietovaatimukset

opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
- Opintoihin ja työhön valmentaminen
- Sosiaalinen kuntoutus
- Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
- Sosiaaliohjaus avopalveluissa
- Perheohjaus

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 27.10.2023

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 44

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Asta Niinimäki
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön keskeisiä teorioita ja käsitteitä. Opiskelija osaa selittää sosiaalityön merkitystä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa nimetä sosionomin (AMK) työn tehtäväalueita ja selittää niiden merkitystä sosiaalialan tehtäväkokonaisuudessa. Opiskelija osaa kuvata sosiaalityön tarvetta ja merkitystä sosionomin (AMK) eri tehtäväkentillä. Opiskelija osaa tarkastella sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välistä yhteyttä. Opiskelija osaa tarkastella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Sisältö

- sosiaalityön käsite
- sosiaalityön lähestymistavat
- sosiaalityön keskeiset teoriat
- sosiaalityö yksilöön, yhteisöön ja yhteiskuntaan vaikuttavana työnä
- sosiaalityön nykytilanne
- sosiaalityön vaikuttavuus ja sosiaalisesti kestävä kehitys
- Sosiaalityö sosionomin (AMK) tehtävänä

Oppimateriaalit

Jaakkola, H.(2019). Valitse innostus. Voimakirja sosiaalialalle. PS –kustannus.
Juhila, K. (2015). Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Osuuskunta Vastapaino.
Kananoja, A., Lähteinen, M.& Marjamäki, P.(2017).Sosiaalityön käsikirja. Tietosanoma Oy.
Mäkinen, P., Raatikainen, E., Rahikka, A. & Saarnio, T.(2020). Ammattina sosionomi.
Raunio, K. (2009). Olennainen sosiaalityössä. Gaudeamus Oy.
Törrö, M.ym.(2016).Vastavuoroinen sosiaalityö. Gaudeamus Oy.
Lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama materiaali.

Opetusmenetelmät

Opintojakso toteutuu verkko-opiskeluna. Opintojakso sisältää luentoja, virtuaalisia tai kontaktimuotoisia toimipistevierailuja sekä itsenäistä opiskelua.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua, mutta opintojaksolla tutustutaan sosiaalityön tehtäväkenttään virtuaalisilla tai kontaktimuotoisilla toimipistevierailuilla.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

78h

Sisällön jaksotus

Opintojakso orientoidaan viikolla 36/2023. Orientointiluento tallennetaan. Tallenne viedään opintojakson Moodle -pohjalle ja se on katsottavissa ja kuunneltavissa koko opintojakson toteutuksen ajan.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet sekä kuvailla sosiaalityön teorioita ja lähestymistapoja. Lisäksi opiskelija osaa nimetä sosionomin (AMK) tehtäväalueita osana sosiaalialan tehtäväkokonaisuutta. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella sosiaalityön lähestymistapoja ja peilata niitä sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön eri tehtäväalueilla ja sosiaalialan kokonaisuudessa. Opiskelija osaa tarkastella sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet monipuolisesti sekä analysoida sosiaalityön eri lähestymistapoja kiinnittäen ne sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella laaja-alaisesti sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön ja sosiaalialan eri tehtäväalueilla. Opiskelija osaa analysoida sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ja perustella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojaksolla laaditaan kirjallinen oppimistehtävä, jonka arvosanasta muodostuu opintojakson arvosana (1-5).

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa selittää sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet sekä kuvailla sosiaalityön teorioita ja lähestymistapoja. Lisäksi opiskelija osaa nimetä sosionomin (AMK) tehtäväalueita osana sosiaalialan tehtäväkokonaisuutta. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella sosiaalityön lähestymistapoja ja peilata niitä sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön eri tehtäväalueilla ja sosiaalialan kokonaisuudessa. Opiskelija osaa tarkastella sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet monipuolisesti sekä analysoida sosiaalityön eri lähestymistapoja kiinnittäen ne sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella laaja-alaisesti sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön ja sosiaalialan eri tehtäväalueilla. Opiskelija osaa analysoida sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ja perustella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

30.10.2023 - 15.12.2023

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

8 - 44

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön keskeisiä teorioita ja käsitteitä. Opiskelija osaa selittää sosiaalityön merkitystä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa nimetä sosionomin (AMK) työn tehtäväalueita ja selittää niiden merkitystä sosiaalialan tehtäväkokonaisuudessa. Opiskelija osaa kuvata sosiaalityön tarvetta ja merkitystä sosionomin (AMK) eri tehtäväkentillä. Opiskelija osaa tarkastella sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välistä yhteyttä. Opiskelija osaa tarkastella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Sisältö

- sosiaalityön käsite
- sosiaalityön lähestymistavat
- sosiaalityön keskeiset teoriat
- sosiaalityö yksilöön, yhteisöön ja yhteiskuntaan vaikuttavana työnä
- sosiaalityön nykytilanne
- sosiaalityön vaikuttavuus ja sosiaalisesti kestävä kehitys
- Sosiaalityö sosionomin (AMK) tehtävänä

Oppimateriaalit

Jaakkola, H. (2019). Valitse innostus. Voimakirja sosiaalialalle. PS –kustannus.
Juhila, K. (2015). Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Osuuskunta Vastapaino.
Kananoja, A., Lähteinen, M.& Marjamäki, P. (2017). Sosiaalityön käsikirja. Tietosanoma Oy.
Mäkinen, P., Raatikainen, E., Rahikka, A. & Saarnio, T. (2020). Ammattina sosionomi.
Raunio, K. (2009). Olennainen sosiaalityössä. Gaudeamus Oy.
Törrö, M.ym. (2016). Vastavuoroinen sosiaalityö. Gaudeamus Oy.
Lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama materiaali

Opetusmenetelmät

Opintojakso sisältää luentoja, pienryhmätyöskentelyä, alumniluentoja ja itsenäistä opiskelua. Tässä esiteltävä toteutus on lähiopetustoteutus.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua, mutta opintojaksolla tutustutaan sosiaalityön tehtäväkenttään alumniluennoilla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson voi opiskella lähiopetuksena tai verkko-opetuksena.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso toteutuu aikavälillä 30.10. - 15.12.2023. Opintojakson laajuus on 3op eli 81 tuntia.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet sekä kuvailla sosiaalityön teorioita ja lähestymistapoja. Lisäksi opiskelija osaa nimetä sosionomin (AMK) tehtäväalueita osana sosiaalialan tehtäväkokonaisuutta. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella sosiaalityön lähestymistapoja ja peilata niitä sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön eri tehtäväalueilla ja sosiaalialan kokonaisuudessa. Opiskelija osaa tarkastella sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet monipuolisesti sekä analysoida sosiaalityön eri lähestymistapoja kiinnittäen ne sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella laaja-alaisesti sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön ja sosiaalialan eri tehtäväalueilla. Opiskelija osaa analysoida sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ja perustella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojaksolla laaditaan kirjallinen oppimistehtävä, jonka arvosanasta muodostuu opintojakson arvosana (1-5).

Hylätty (0)

Suoritus ei yllä tasolle 1.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa selittää sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet sekä kuvailla sosiaalityön teorioita ja lähestymistapoja. Lisäksi opiskelija osaa nimetä sosionomin (AMK) tehtäväalueita osana sosiaalialan tehtäväkokonaisuutta. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella sosiaalityön lähestymistapoja ja peilata niitä sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön eri tehtäväalueilla ja sosiaalialan kokonaisuudessa. Opiskelija osaa tarkastella sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet monipuolisesti sekä analysoida sosiaalityön eri lähestymistapoja kiinnittäen ne sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella laaja-alaisesti sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön ja sosiaalialan eri tehtäväalueilla. Opiskelija osaa analysoida sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ja perustella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 15.09.2023

Ajoitus

02.01.2024 - 10.02.2024

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 45

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Asta Niinimäki
Opiskelijaryhmät
  • SOPE23S
    Sosionomityön perusteet

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön keskeisiä teorioita ja käsitteitä. Opiskelija osaa selittää sosiaalityön merkitystä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa nimetä sosionomin (AMK) työn tehtäväalueita ja selittää niiden merkitystä sosiaalialan tehtäväkokonaisuudessa. Opiskelija osaa kuvata sosiaalityön tarvetta ja merkitystä sosionomin (AMK) eri tehtäväkentillä. Opiskelija osaa tarkastella sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välistä yhteyttä. Opiskelija osaa tarkastella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Sisältö

- sosiaalityön käsite
- sosiaalityön lähestymistavat
- sosiaalityön keskeiset teoriat
- sosiaalityö yksilöön, yhteisöön ja yhteiskuntaan vaikuttavana työnä
- sosiaalityön nykytilanne
- sosiaalityön vaikuttavuus ja sosiaalisesti kestävä kehitys
- Sosiaalityö sosionomin (AMK) tehtävänä

Oppimateriaalit

Jaakkola, H.(2019). Valitse innostus. Voimakirja sosiaalialalle. PS –kustannus.
Juhila, K. (2015). Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Osuuskunta Vastapaino.
Kananoja, A., Lähteinen, M.& Marjamäki, P.(2017).Sosiaalityön käsikirja. Tietosanoma Oy.
Mäkinen, P., Raatikainen, E., Rahikka, A. & Saarnio, T.(2020). Ammattina sosionomi.
Raunio, K. (2009). Olennainen sosiaalityössä. Gaudeamus Oy.
Törrö, M.ym.(2016).Vastavuoroinen sosiaalityö. Gaudeamus Oy.
Lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama materiaali.

Opetusmenetelmät

Opintojakso toteutuu verkko-opiskeluna. Opintojakso sisältää luentoja, virtuaalisia tai kontaktimuotoisia toimipistevierailuja sekä itsenäistä opiskelua.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua, mutta opintojaksolla tutustutaan sosiaalityön tehtäväkenttään virtuaalisilla tai kontaktimuotoisilla toimipistevierailuilla.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

78h

Sisällön jaksotus

Opintojakso orientoidaan viikolla 1/2024.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet sekä kuvailla sosiaalityön teorioita ja lähestymistapoja. Lisäksi opiskelija osaa nimetä sosionomin (AMK) tehtäväalueita osana sosiaalialan tehtäväkokonaisuutta. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella sosiaalityön lähestymistapoja ja peilata niitä sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön eri tehtäväalueilla ja sosiaalialan kokonaisuudessa. Opiskelija osaa tarkastella sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet monipuolisesti sekä analysoida sosiaalityön eri lähestymistapoja kiinnittäen ne sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella laaja-alaisesti sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön ja sosiaalialan eri tehtäväalueilla. Opiskelija osaa analysoida sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ja perustella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojaksolla laaditaan kirjallinen oppimistehtävä, jonka arvosanasta muodostuu opintojakson arvosana (1-5).

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa selittää sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet sekä kuvailla sosiaalityön teorioita ja lähestymistapoja. Lisäksi opiskelija osaa nimetä sosionomin (AMK) tehtäväalueita osana sosiaalialan tehtäväkokonaisuutta. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella sosiaalityön lähestymistapoja ja peilata niitä sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön eri tehtäväalueilla ja sosiaalialan kokonaisuudessa. Opiskelija osaa tarkastella sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet monipuolisesti sekä analysoida sosiaalityön eri lähestymistapoja kiinnittäen ne sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella laaja-alaisesti sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön ja sosiaalialan eri tehtäväalueilla. Opiskelija osaa analysoida sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ja perustella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

09.01.2024 - 12.01.2024

Ajoitus

08.01.2024 - 23.02.2024

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
  • SOS24A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön keskeisiä teorioita ja käsitteitä. Opiskelija osaa selittää sosiaalityön merkitystä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa nimetä sosionomin (AMK) työn tehtäväalueita ja selittää niiden merkitystä sosiaalialan tehtäväkokonaisuudessa. Opiskelija osaa kuvata sosiaalityön tarvetta ja merkitystä sosionomin (AMK) eri tehtäväkentillä. Opiskelija osaa tarkastella sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välistä yhteyttä. Opiskelija osaa tarkastella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Sisältö

- sosiaalityön käsite
- sosiaalityön lähestymistavat
- sosiaalityön keskeiset teoriat
- sosiaalityö yksilöön, yhteisöön ja yhteiskuntaan vaikuttavana työnä
- sosiaalityön nykytilanne
- sosiaalityön vaikuttavuus ja sosiaalisesti kestävä kehitys
- Sosiaalityö sosionomin (AMK) tehtävänä

Oppimateriaalit

Jaakkola, H. (2019). Valitse innostus. Voimakirja sosiaalialalle. PS –kustannus.
Juhila, K. (2015). Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Osuuskunta Vastapaino.
Kananoja, A., Lähteinen, M.& Marjamäki, P. (2017). Sosiaalityön käsikirja. Tietosanoma Oy.
Mäkinen, P., Raatikainen, E., Rahikka, A. & Saarnio, T. (2020). Ammattina sosionomi.
Raunio, K. (2009). Olennainen sosiaalityössä. Gaudeamus Oy.
Törrö, M.ym. (2016). Vastavuoroinen sosiaalityö. Gaudeamus Oy.
Lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama materiaali.

Opetusmenetelmät

Lähiopetustoteutus: luentoja, pienryhmätyöskentelyä, alumniluentoja ja itsenäistä opiskelua. Itsenäisenä opiskeluna perehdytään kurssin oppimateriaaleihin ja laaditaan arviointiperusteen muodostava kirjallinen oppimistehtävä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua, mutta opintojaksolla tutustutaan sosiaalityön tehtäväkenttään alumniluennoilla.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Toteutus ei sisällä tenttiä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson voi opiskella lähiopetuksena tai verkko-opetuksena.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso toteutuu aikavälillä 08.01. - 23.02.2024. Opintojakson laajuus on 3op eli 81 tuntia.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet sekä kuvailla sosiaalityön teorioita ja lähestymistapoja. Lisäksi opiskelija osaa nimetä sosionomin (AMK) tehtäväalueita osana sosiaalialan tehtäväkokonaisuutta. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella sosiaalityön lähestymistapoja ja peilata niitä sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön eri tehtäväalueilla ja sosiaalialan kokonaisuudessa. Opiskelija osaa tarkastella sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet monipuolisesti sekä analysoida sosiaalityön eri lähestymistapoja kiinnittäen ne sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella laaja-alaisesti sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön ja sosiaalialan eri tehtäväalueilla. Opiskelija osaa analysoida sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ja perustella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojaksolla laaditaan kirjallinen oppimistehtävä, jonka arvosanasta muodostuu opintojakson arvosana (1-5).

Hylätty (0)

Suoritus ei yllä tasolle 1.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa selittää sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet sekä kuvailla sosiaalityön teorioita ja lähestymistapoja. Lisäksi opiskelija osaa nimetä sosionomin (AMK) tehtäväalueita osana sosiaalialan tehtäväkokonaisuutta. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella sosiaalityön lähestymistapoja ja peilata niitä sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön eri tehtäväalueilla ja sosiaalialan kokonaisuudessa. Opiskelija osaa tarkastella sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet monipuolisesti sekä analysoida sosiaalityön eri lähestymistapoja kiinnittäen ne sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella laaja-alaisesti sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön ja sosiaalialan eri tehtäväalueilla. Opiskelija osaa analysoida sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ja perustella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

09.01.2024 - 12.01.2024

Ajoitus

09.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

2.5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Milka Volanto
Opiskelijaryhmät
  • MSOS24K
    Sosionomi (AMK), Monimuotototeutus

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön keskeisiä teorioita ja käsitteitä. Opiskelija osaa selittää sosiaalityön merkitystä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa nimetä sosionomin (AMK) työn tehtäväalueita ja selittää niiden merkitystä sosiaalialan tehtäväkokonaisuudessa. Opiskelija osaa kuvata sosiaalityön tarvetta ja merkitystä sosionomin (AMK) eri tehtäväkentillä. Opiskelija osaa tarkastella sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välistä yhteyttä. Opiskelija osaa tarkastella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Sisältö

- sosiaalityön käsite
- sosiaalityön lähestymistavat
- sosiaalityön keskeiset teoriat
- sosiaalityö yksilöön, yhteisöön ja yhteiskuntaan vaikuttavana työnä
- sosiaalityön nykytilanne
- sosiaalityön vaikuttavuus ja sosiaalisesti kestävä kehitys
- Sosiaalityö sosionomin (AMK) tehtävänä

Oppimateriaalit

Jaakkola, H.2019. Valitse innostus. Voimakirja sosiaalialalle. PS –kustannus.
Juhila, K. 2015. Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Osuuskunta Vastapaino.
Kananoja, A., Lähteinen, M.& Marjamäki, P.2017.Sosiaalityön käsikirja. Tietosanoma Oy.
Mäkinen, P., Raatikainen, E., Rahikka, A. & Saarnio, T.2020. Ammattina sosionomi.
Raunio, K. 2009. Olennainen sosiaalityössä. Gaudeamus Oy.
Törrö, M.ym.2016.Vastavuoroinen sosiaalityö. Gaudeamus Oy.
Lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama materiaali.

Opetusmenetelmät

Opintojaksolla on lähiopetusta viikoilla 2 ja 6. Opintojakso sisältää itsenäistä opiskelua verkossa ja oppimistehtävän tekemistä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua, mutta opintojaksolla tutustutaan sosiaalityön tehtäväkenttään virtuaalisilla tai kontaktimuotoisilla toimipistevierailuilla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson voi opiskella lähiopetuksena tai verkko-opetuksena.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

81 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet sekä kuvailla sosiaalityön teorioita ja lähestymistapoja. Lisäksi opiskelija osaa nimetä sosionomin (AMK) tehtäväalueita osana sosiaalialan tehtäväkokonaisuutta. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella sosiaalityön lähestymistapoja ja peilata niitä sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön eri tehtäväalueilla ja sosiaalialan kokonaisuudessa. Opiskelija osaa tarkastella sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet monipuolisesti sekä analysoida sosiaalityön eri lähestymistapoja kiinnittäen ne sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella laaja-alaisesti sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön ja sosiaalialan eri tehtäväalueilla. Opiskelija osaa analysoida sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ja perustella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojaksolla laaditaan kirjallinen oppimistehtävä, jonka arvosanasta muodostuu opintojakson arvosana (1-5).

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa selittää sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet sekä kuvailla sosiaalityön teorioita ja lähestymistapoja. Lisäksi opiskelija osaa nimetä sosionomin (AMK) tehtäväalueita osana sosiaalialan tehtäväkokonaisuutta. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella sosiaalityön lähestymistapoja ja peilata niitä sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön eri tehtäväalueilla ja sosiaalialan kokonaisuudessa. Opiskelija osaa tarkastella sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet monipuolisesti sekä analysoida sosiaalityön eri lähestymistapoja kiinnittäen ne sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella laaja-alaisesti sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön ja sosiaalialan eri tehtäväalueilla. Opiskelija osaa analysoida sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ja perustella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ajoitus

08.01.2024 - 30.03.2024

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 25

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Asta Niinimäki
Opiskelijaryhmät
  • AVOINAMK
    Avoin amk
  • VAYLASOS24K
    Väyläopetussuunnitelma, Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön keskeisiä teorioita ja käsitteitä. Opiskelija osaa selittää sosiaalityön merkitystä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa nimetä sosionomin (AMK) työn tehtäväalueita ja selittää niiden merkitystä sosiaalialan tehtäväkokonaisuudessa. Opiskelija osaa kuvata sosiaalityön tarvetta ja merkitystä sosionomin (AMK) eri tehtäväkentillä. Opiskelija osaa tarkastella sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välistä yhteyttä. Opiskelija osaa tarkastella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Sisältö

- sosiaalityön käsite
- sosiaalityön lähestymistavat
- sosiaalityön keskeiset teoriat
- sosiaalityö yksilöön, yhteisöön ja yhteiskuntaan vaikuttavana työnä
- sosiaalityön nykytilanne
- sosiaalityön vaikuttavuus ja sosiaalisesti kestävä kehitys
- Sosiaalityö sosionomin (AMK) tehtävänä

Oppimateriaalit

Jaakkola, H.2019. Valitse innostus. Voimakirja sosiaalialalle. PS –kustannus.
Juhila, K. 2015. Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Osuuskunta Vastapaino.
Kananoja, A., Lähteinen, M.& Marjamäki, P.2017.Sosiaalityön käsikirja. Tietosanoma Oy.
Mäkinen, P., Raatikainen, E., Rahikka, A. & Saarnio, T.2020. Ammattina sosionomi.
Raunio, K. 2009. Olennainen sosiaalityössä. Gaudeamus Oy.
Törrö, M.ym.2016.Vastavuoroinen sosiaalityö. Gaudeamus Oy.
Lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama materiaali.

Opetusmenetelmät

Opintojakso toteutuu verkko-opiskeluna. Opintojakso sisältää luentoja, virtuaalisia tai kontaktimuotoisia toimipistevierailuja ja itsenäistä opiskelua.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua, mutta opintojaksolla tutustutaan sosiaalityön tehtäväkenttään virtuaalisilla tai kontaktimuotoisilla toimipistevierailuilla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson voi opiskella lähiopetuksena tai verkko-opetuksena.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

81 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet sekä kuvailla sosiaalityön teorioita ja lähestymistapoja. Lisäksi opiskelija osaa nimetä sosionomin (AMK) tehtäväalueita osana sosiaalialan tehtäväkokonaisuutta. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella sosiaalityön lähestymistapoja ja peilata niitä sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön eri tehtäväalueilla ja sosiaalialan kokonaisuudessa. Opiskelija osaa tarkastella sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet monipuolisesti sekä analysoida sosiaalityön eri lähestymistapoja kiinnittäen ne sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella laaja-alaisesti sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön ja sosiaalialan eri tehtäväalueilla. Opiskelija osaa analysoida sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ja perustella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojaksolla laaditaan kirjallinen oppimistehtävä, jonka arvosanasta muodostuu opintojakson arvosana (1-5).

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa selittää sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet sekä kuvailla sosiaalityön teorioita ja lähestymistapoja. Lisäksi opiskelija osaa nimetä sosionomin (AMK) tehtäväalueita osana sosiaalialan tehtäväkokonaisuutta. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella sosiaalityön lähestymistapoja ja peilata niitä sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön eri tehtäväalueilla ja sosiaalialan kokonaisuudessa. Opiskelija osaa tarkastella sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä sosiaalityön käsitteen ja tavoitteet monipuolisesti sekä analysoida sosiaalityön eri lähestymistapoja kiinnittäen ne sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin. Opiskelija osaa perustella laaja-alaisesti sosionomin (AMK) asiantuntijuutta sosiaalityön ja sosiaalialan eri tehtäväalueilla. Opiskelija osaa analysoida sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella ja perustella ammatillisia intressejään sosiaalialan tehtäväkentällä.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 15.12.2023

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Virpi Nikkola
Opiskelijaryhmät
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tuoda esille sosionomin erityisen osaamisen varhaiskasvatuksessa. Opiskelija on sisäistänyt monialaisen yhteistyön ja verkostoitumisen merkityksen varhaiskasvatuksessa ja hän osaa kuvata sosionomin roolia osana varhaiskasvatuksen tiimiä. Hän osaa tuoda esiin perheiden monimuotoisuuden sekä monikulttuurisuuden sensitiivisen kohtaamisen merkityksen. Opiskelijalla on valmius toteuttaa perhelähtöistä työotetta. Opiskelijalla on valmiudet pohtia sosionomin osaamisen hyödyntämistä varhaiskasvatuspalveluiden kehittämisessä.

Sisältö

- sosionomin kompetenssit varhaiskasvatuksessa
- moniammatillisuus varhaiskasvatuksessa
- varhaiskasvatuksen kehittäminen

Oppimateriaalit

opiskelijan valitsema materiaali

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa joitakin sosionomin varhaiskasvatusosaamisen alueita ja vahvuuksia. Hän tunnistaa ja osaa määritellä sosionomin roolin osana monialaista tiimiä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tietää keskeisimmät sosionomin varhaiskasvatusosaamisen alueet ja vahvuudet. Hän osaa kuvata ja selittää niitä käyttäen teoriatietoa. Opiskelija osaa kuvata sosionomin roolia osana monialaista tiimiä. Hän tuntee sosionomin osaamisen ja vahvuudet varhaiskasvatuspalvelujen kehittäjänä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa laaja-alaisesti analysoida sosionomin erityistä osaamista ja vahvuuksia varhaiskasvatuksessa teoriatiedon avulla. Hän on sisäistänyt sosionomin roolin osana monialaista tiimiä ja osaa analysoiden ja perustellen tuoda sitä esiin. Opiskelijalla on kyky arvioida monipuolisesti ja vertaillen sosionomin osaamista varhaiskasvatus-palveluiden kehittäjänä.

Esitietovaatimukset

Kaikki edeltävät varhaiskasvatuksen opintokokonaisuuden opintojaksot.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta suorittaville.

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 15.12.2023

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Virpi Nikkola
Opiskelijaryhmät
  • SOS20B
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tuoda esille sosionomin erityisen osaamisen varhaiskasvatuksessa. Opiskelija on sisäistänyt monialaisen yhteistyön ja verkostoitumisen merkityksen varhaiskasvatuksessa ja hän osaa kuvata sosionomin roolia osana varhaiskasvatuksen tiimiä. Hän osaa tuoda esiin perheiden monimuotoisuuden sekä monikulttuurisuuden sensitiivisen kohtaamisen merkityksen. Opiskelijalla on valmius toteuttaa perhelähtöistä työotetta. Opiskelijalla on valmiudet pohtia sosionomin osaamisen hyödyntämistä varhaiskasvatuspalveluiden kehittämisessä.

Sisältö

- sosionomin kompetenssit varhaiskasvatuksessa
- moniammatillisuus varhaiskasvatuksessa
- varhaiskasvatuksen kehittäminen

Oppimateriaalit

Opintojakson alussa esitelty kirjallisuus. Lisäksi opiskelijan valitsema kirjallisuus.

Opetusmenetelmät

Orientaatio. Itsenäinen oppimistehtävä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa joitakin sosionomin varhaiskasvatusosaamisen alueita ja vahvuuksia. Hän tunnistaa ja osaa määritellä sosionomin roolin osana monialaista tiimiä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tietää keskeisimmät sosionomin varhaiskasvatusosaamisen alueet ja vahvuudet. Hän osaa kuvata ja selittää niitä käyttäen teoriatietoa. Opiskelija osaa kuvata sosionomin roolia osana monialaista tiimiä. Hän tuntee sosionomin osaamisen ja vahvuudet varhaiskasvatuspalvelujen kehittäjänä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa laaja-alaisesti analysoida sosionomin erityistä osaamista ja vahvuuksia varhaiskasvatuksessa teoriatiedon avulla. Hän on sisäistänyt sosionomin roolin osana monialaista tiimiä ja osaa analysoiden ja perustellen tuoda sitä esiin. Opiskelijalla on kyky arvioida monipuolisesti ja vertaillen sosionomin osaamista varhaiskasvatus-palveluiden kehittäjänä.

Esitietovaatimukset

Kaikki edeltävät varhaiskasvatuksen opintokokonaisuuden opintojaksot.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta suorittaville.

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 25

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Annukka Haapa-aho
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelijalla on perustiedot ja -taidot luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista tarinallisuutta hyödyntävien menetelmien alueella, esimerkiksi kaunokirjallisuus ja muut tekstit, kirjoittaminen, muistelu, sadutus, itsetuntemusta edistävät menetelmät (elämänviiva, aarrekartta, päiväkirjat). Opiskelija ymmärtää luovien, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien merkityksen minäkuvan, itsetunnon, itseilmaisun ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opiskelija osaa organisoida tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käytetään tarinallisia menetelmiä. Hänellä on valmiudet innostaa ja rohkaista yksilöitä ja ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään tarinallisuutta hyödyntäen. Opiskelija osaa työskennellä tavoitteellisesti luovien toimintojen alueella ja hän osaa suunnitella luovan toiminnan prosessin alusta loppuun. Hän on tietoinen luovista voimavaroistaan ja on motivoitunut käyttämään ja kehittämään niitä sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

Sisältö

- luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
- luovan toiminnan prosessi
- tarinalliset menetelmät luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
- kaunokirjallisuus ja muut tekstit, kirjoittaminen, muistelu, sadutus, itsetuntemusta edistävät menetelmät, elämänviiva, aarrekartta, päiväkirjat
- toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset ilmaisullisia menetelmiä hyödyntäen
- luovan toiminnan prosessi
- omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa

Oppimateriaalit

- Hohenthal?Antin, L. 2013. Muistellaan: luovat menetelmät muistisairaantukena. Jyväskylä: PS-kustannus
- Karlsson L. 2014. Sadutus- avain osallisuuden toimintakulttuuriin. Helsinki: PS-kustannus
- Lauerma, L. (2021). Suvun jäljillä, löydä oma tarinasi. Kirjapaja.
- Muu materiaali ilmoitetaan opintojakson alussa

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, harjoitukset, itsenäiset tehtävät, kirjallisuuteen perehtyminen, ryhmänohjausharjoitteen suunnittelu ja toteutus asiakasryhmän parissa.

Vaihtoehtoisena suoritustapana opinnollistaminen Living Labin kautta, jolloin opiskelija suorittaa opintojakson tekemällä ryhmänohjauksia asiakkaiden parissa, suunnittelu, toteutus, arviointiraportti ja opintojakson yksi kirjallinen tehtävä. Tarkempi suoritusmuoto sovitaan opettajan kanssa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoisena suoritustapana opinnollistaminen Living Labin kautta, jolloin opiskelija suorittaa opintojakson tekemällä ryhmänohjauksia asiakkaiden parissa, suunnittelu, toteutus, arviointiraportti ja opintojakson yksi kirjallinen tehtävä. Tarkempi suoritusmuoto sovitaan opettajan kanssa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106h, josta lähiopetusta 16h.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytyssä suorituksessa opiskelija hallitsee osaamistavoitteiden mukaiset tiedot hyvin luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista tarinallisuutta hyödyntävien menetelmien alueella. Hän kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan tarinallisuutta hyödyntäviä menetelmiä käyttäen luovan toiminnan prosessin. Opiskelija osaa tiedostaa omia luovia voimavarojaan. Opiskelija käyttää luovia taitojaan työvälineenä ja osaa pohtia tarinallisuuden soveltamistapoja sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Opintojaksolla tehdään menetelmällisiä harjoituksia ja kirjallisia tehtäviä, jotka arvioidaan. Lisäksi pienryhmätilanteen suunnittelu ja toteutus arvioidaan.
Hyväksytyssä suorituksessa opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa luovan toiminnan prosessin tarinallisuutta hyödyntäviä menetelmiä käyttäen. Opiskelija osaa käyttää luovia taitojaan työvälineenä ja pohtia tarinallisuuden soveltamistapoja sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

Esitietovaatimukset

opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

Lisätiedot

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Kuvan käyttö ryhmätoiminnassa
- Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

18.03.2024 - 17.05.2024

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 22

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Annukka Haapa-aho
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelijalla on perustiedot ja -taidot luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista tarinallisuutta hyödyntävien menetelmien alueella, esimerkiksi kaunokirjallisuus ja muut tekstit, kirjoittaminen, muistelu, sadutus, itsetuntemusta edistävät menetelmät (elämänviiva, aarrekartta, päiväkirjat). Opiskelija ymmärtää luovien, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien merkityksen minäkuvan, itsetunnon, itseilmaisun ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opiskelija osaa organisoida tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käytetään tarinallisia menetelmiä. Hänellä on valmiudet innostaa ja rohkaista yksilöitä ja ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään tarinallisuutta hyödyntäen. Opiskelija osaa työskennellä tavoitteellisesti luovien toimintojen alueella ja hän osaa suunnitella luovan toiminnan prosessin alusta loppuun. Hän on tietoinen luovista voimavaroistaan ja on motivoitunut käyttämään ja kehittämään niitä sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

Sisältö

- luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
- luovan toiminnan prosessi
- tarinalliset menetelmät luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
- kaunokirjallisuus ja muut tekstit, kirjoittaminen, muistelu, sadutus, itsetuntemusta edistävät menetelmät, elämänviiva, aarrekartta, päiväkirjat
- toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset ilmaisullisia menetelmiä hyödyntäen
- luovan toiminnan prosessi
- omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa

Oppimateriaalit

- Hohenthal?Antin, L. 2013. Muistellaan: luovat menetelmät muistisairaantukena. Jyväskylä: PS-kustannus
- Karlsson L. 2014. Sadutus- avain osallisuuden toimintakulttuuriin. Helsinki: PS-kustannus
- Lauerma, L. (2021). Suvun jäljillä, löydä oma tarinasi. Kirjapaja.
- Muu materiaali ilmoitetaan opintojakson alkaessa

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, harjoitukset, itsenäiset tehtävät, kirjallisuuteen perehtyminen, ryhmänohjausharjoitteen suunnittelu ja toteutus asiakasryhmän parissa.

Vaihtoehtoisena suoritustapana opinnollistaminen Living Labin kautta, jolloin opiskelija suorittaa opintojakson tekemällä ryhmänohjauksia asiakkaiden parissa, suunnittelu, toteutus, arviointiraportti ja opintojakson yksi kirjallinen tehtävä. Tarkempi suoritusmuoto sovitaan opettajan kanssa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoisena suoritustapana opinnollistaminen Living Labin kautta, jolloin opiskelija suorittaa opintojakson tekemällä ryhmänohjauksia asiakkaiden parissa, suunnittelu, toteutus, arviointiraportti ja opintojakson yksi kirjallinen tehtävä. Tarkempi suoritusmuoto sovitaan opettajan kanssa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106h, josta lähiopetusta 16h.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytyssä suorituksessa opiskelija hallitsee osaamistavoitteiden mukaiset tiedot hyvin luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista tarinallisuutta hyödyntävien menetelmien alueella. Hän kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan tarinallisuutta hyödyntäviä menetelmiä käyttäen luovan toiminnan prosessin. Opiskelija osaa tiedostaa omia luovia voimavarojaan. Opiskelija käyttää luovia taitojaan työvälineenä ja osaa pohtia tarinallisuuden soveltamistapoja sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Opintojaksolla tehdään menetelmällisiä harjoituksia ja kirjallisia tehtäviä, jotka arvioidaan. Lisäksi pienryhmätilanteen suunnittelu ja toteutus arvioidaan.
Hyväksytyssä suorituksessa opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa luovan toiminnan prosessin tarinallisuutta hyödyntäviä menetelmiä käyttäen. Opiskelija osaa käyttää luovia taitojaan työvälineenä ja pohtia tarinallisuuden soveltamistapoja sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

Esitietovaatimukset

opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

Lisätiedot

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Kuvan käyttö ryhmätoiminnassa
- Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 08.03.2024

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

Yksikkö

SeAMK Opintoasiainpalvelut

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 38

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Annukka Haapa-aho
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelijalla on perustiedot ja -taidot luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista tarinallisuutta hyödyntävien menetelmien alueella, esimerkiksi kaunokirjallisuus ja muut tekstit, kirjoittaminen, muistelu, sadutus, itsetuntemusta edistävät menetelmät (elämänviiva, aarrekartta, päiväkirjat). Opiskelija ymmärtää luovien, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien merkityksen minäkuvan, itsetunnon, itseilmaisun ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opiskelija osaa organisoida tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käytetään tarinallisia menetelmiä. Hänellä on valmiudet innostaa ja rohkaista yksilöitä ja ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään tarinallisuutta hyödyntäen. Opiskelija osaa työskennellä tavoitteellisesti luovien toimintojen alueella ja hän osaa suunnitella luovan toiminnan prosessin alusta loppuun. Hän on tietoinen luovista voimavaroistaan ja on motivoitunut käyttämään ja kehittämään niitä sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

Sisältö

- luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
- luovan toiminnan prosessi
- tarinalliset menetelmät luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
- kaunokirjallisuus ja muut tekstit, kirjoittaminen, muistelu, sadutus, itsetuntemusta edistävät menetelmät, elämänviiva, aarrekartta, päiväkirjat
- toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset ilmaisullisia menetelmiä hyödyntäen
- luovan toiminnan prosessi
- omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa

Oppimateriaalit

Hohenthal Antin, L. 2013. Muistellaan: luovat menetelmät muistisairaantukena. Jyväskylä: PS-kustannus
Karlsson L. 2014. Sadutus- avain osallisuuden toimintakulttuuriin. Helsinki: PS-kustannus
http://issuu.com/heidikaartokallio/docs/kulttuurikuntouttajat_1_
Lauerma Liisa 2021 Suvun jäljllä, löydä oma tarinasi. Kirjapaja.
Sutinen Jussi 2010 SelfStory - elämäntarinamenetelmä.

Opetusmenetelmät

Verkkototeutus, lähiopetusta viikoilla 3 ja 10.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106h, josta lähiopetusta noin 10h.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytyssä suorituksessa opiskelija hallitsee osaamistavoitteiden mukaiset tiedot hyvin luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista tarinallisuutta hyödyntävien menetelmien alueella. Hän kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan tarinallisuutta hyödyntäviä menetelmiä käyttäen luovan toiminnan prosessin. Opiskelija osaa tiedostaa omia luovia voimavarojaan. Opiskelija käyttää luovia taitojaan työvälineenä ja osaa pohtia tarinallisuuden soveltamistapoja sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan Hyväksytty / Hylätty.

Esitietovaatimukset

opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

Lisätiedot

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Kuvan käyttö ryhmätoiminnassa
- Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa

Ajoitus

22.01.2024 - 31.05.2024

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Hilkka Latva-Somppi
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää yleisimmät teknologiaa ja digitaalisuutta hyödyntävät hyvinvointipalveluiden sovellukset, kuten e-lomakkeet, videoasioiminen ja verkkoneuvonta. Hän on perehtynyt teknologiaan, joka edistää itsenäistä asumista ja yhteisöllisyyttä, kuten apuvälineet, turvateknologia, älykäs koti ja kaupunki. Opiskelija osaa arvioida teknologiaa hyödyntävien palveluiden soveltuvuutta yksittäisen asiakkaan kannalta, hän osaa ohjata palveluiden ja välineiden käytössä sekä toimia teknologiavälitteisen palvelun osapuolena. Opiskelija osaa tunnistaa teknologisten ratkaisujen soveltuvuutta asiakkaan tarpeet huomioiden sekä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Sisältö

- sähköinen asioiminen
- henkilökohtaiset apuvälineet
- kotiin sijoitettavat teknologiset apuvälineet
- teknologian käytössä ohjaaminen
- ohjaaminen teknologiaympäristössä

Oppimateriaalit

Opettajan osoittama materiaali

Opetusmenetelmät

Virtuaaliopiskelu, oppimistehtävät ja muut aktiviteetit virtuaaliympäristössä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

78 tuntia itsenäistä työskentelyä.

Sisällön jaksotus

- sähköinen asioiminen
- henkilökohtaiset apuvälineet
- kotiin sijoitettavat teknologiset apuvälineet
- teknologian käytössä ohjaaminen
- ohjaaminen teknologiaympäristössä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää joitakin yleisimmistä teknologiaa ja digitaalisuutta hyödyntävistä hyvinvointipalveluiden sovelluksista ja osaa ohjata asiakasta näiden sovellusten peruskäytössä. Opiskelija osaa määritellä joitakin teknologiaa hyödyntävistä, itsenäistä asumista ja yhteisöllisyyttä edistävistä hyvinvointipalveluiden sovelluksista.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää useita yleisimmistä teknologiaa ja digitaalisuutta hyödyntävistä hyvinvointipalveluiden sovelluksista ja osaa ohjata asiakasta näiden sovellusten käytössä. Opiskelija osaa arvioida teknologiaa hyödyntävien, itsenäistä asumista ja yhteisöllisyyttä edistävien palveluiden soveltuvuutta yksittäisen asiakkaan kannalta ja osaa ohjata palveluiden ja välineiden käytössä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää teknologiaa ja digitaalisuutta hyödyntävien hyvinvointipalveluiden sovelluksia laaja-alaisesti ja osaa ohjata asiakasta näiden sovellusten käytössä. Hän osaa ohjata asiakasta hänen tarpeidensa mukaisten, itsenäistä asumista ja yhteisöllisyyttä tukevien, teknologiaa hyödyntävien palveluiden ja välineiden käytössä ottaen huomioon myös kestävän kehityksen.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Itsenäiset tehtäväsuoritukset.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

02.01.2024 - 25.02.2024

Ajoitus

04.03.2024 - 16.05.2024

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 60

Tutkinto-ohjelma
  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Sosionomi (AMK)
  • Terveydenhoitaja (AMK)
  • Fysioterapeutti (AMK)
  • Geronomi (AMK)
Opettaja
  • Pia Haapala

Tavoitteet

Opintojaksolla perehdytään sosiaali- ja terveysalan digitalisaation mahdollisuuksiin sekä siihen, mitä onnistunut sosiaali- ja terveysalan digitalisaatio edellyttää ja vaatii. Opintojaksolla tuodaan esille sosiaali- ja terveysalan digitaalisia palveluita, kotona asumisen teknologioita sekä robotiikan, tekoälyn ja mobiilin terveysteknologian ratkaisuja.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
- määritellä sosiaali- ja terveysalan teknologioiden ja digitaalisten palveluiden käsitteitä
- nimetä sosiaali- ja terveysalalla käytössä olevia digitaalisia palveluita ja tunnistaa niiden käyttötarkoituksen
- huomioida tietoturvan ja tietosuojan vaatimukset sosiaali- ja terveysalalla
- arvioida eettisyyttä osana teknologioiden ja digitaalisten palveluiden käyttöä
- perustella teknologioiden käytön hyötyjä suunnitellessaan esteettömiä ja saavutettavia palveluita
- selittää onnistuneen teknologian käyttöönottoprosessin
- luokitella olemassa olevia kotona asumista tukevia teknologisia ratkaisuja
- selittää ja perustella robotiikan, tekoälyn ja mobiilin terveysteknologian sovelluksia sosiaali- ja terveysalalla

Sisältö

Sosiaali- ja terveysalan digitalisaation käsitteet
Digitaaliset palvelut
Tietoturva ja tietosuoja
Etiikka
Esteettömyys ja saavutettavuus
Teknologioiden käyttöönotto
Kotona asumisen teknologiat
Robotiikka, tekoäly ja mobiili terveysteknologia

Opetusmenetelmät

Opintojakso toteutuu virtuaalisesti Moodle-oppimisympäristössä.

realization.localizedApproveRejectDescription

Opiskelija osaa
• määritellä sosiaali- ja terveysalan teknologioiden ja digitaalisten palveluiden keskeisimmät käsitteet
• nimetä keskeisimpiä sosiaali- ja terveysalalla käytössä olevia digitaalisia palveluita ja tunnistaa niiden käyttötarkoituksen
• huomioida tietoturvan ja tietosuojan sosiaali- ja terveysalalla
• arvioida eettisyyttä osana teknologioiden ja digitaalisten palveluiden käyttöä
• arvioida teknologian käytön hyötyjä suunnitellessaan esteettömiä ja saavutettavia palveluita
• selittää onnistuneen teknologian käyttöönottoprosessin pääpiirteet
• luokitella keskeisimpiä olemassa olevia kotona asumista tukevia teknologisia ratkaisuja
• selittää ja arvioida robotiikan, tekoälyn ja mobiilin terveysteknologian sovelluksia sosiaali- ja terveysalalla

?

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteerit, hyvä (3)

x

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
• määritellä sosiaali- ja terveysalan teknologioiden ja digitaalisten palveluiden keskeisimmät käsitteet
• nimetä keskeisimpiä sosiaali- ja terveysalalla käytössä olevia digitaalisia palveluita ja tunnistaa niiden käyttötarkoituksen
• huomioida tietoturvan ja tietosuojan sosiaali- ja terveysalalla
• arvioida eettisyyttä osana teknologioiden ja digitaalisten palveluiden käyttöä
• arvioida teknologian käytön hyötyjä suunnitellessaan esteettömiä ja saavutettavia palveluita
• selittää onnistuneen teknologian käyttöönottoprosessin pääpiirteet
• luokitella keskeisimpiä olemassa olevia kotona asumista tukevia teknologisia ratkaisuja
• selittää ja arvioida robotiikan, tekoälyn ja mobiilin terveysteknologian sovelluksia sosiaali- ja terveysalalla

Lisätiedot

Opintojakso toteutuu virtuaalisesti Moodle-oppimisympäristössä.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 27.10.2023

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Helena Sarvikas
  • Leena Elenius
Opiskelijaryhmät
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa eritellä tiedontarvettaan ja lähestyä sitä eri näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä aiheeseensa liittyviä käsitteitä (suomeksi, englanniksi) ja jäsentää niitä hierarkkisesti. Opiskelija osaa valita tiedontarpeeseen soveltuvat ammatilliset ja tutkimukselliset tiedonlähteet. Opiskelija osaa käyttää SeAMKin kirjaston tarjoamia kotimaisia ja kansainvälisiä sosiaalialan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa lähdeluettelomerkinnöissä SeAMKin kirjallisten töiden ohjeita.
Opiskelija osaa laatia tieteellisen tekstin kriteerit täyttävän laajahkon kirjallisen esityksen. Hän osaa ottaa viestinnällisen vastuun ja noudattaa viestintätilannetta koskevia sopimuksia ja eettisiä periaatteita. Hänellä on kypsyysnäytteen laatimiseen tarvittavat tiedot ja taidot.

Sisältö

Tiedonhankinta:
- oman aiheen jäsentäminen käsitteiden avulla sekä hakusanojen (suomi, englanti) ideointi
- sosiaalialan ammatillisen ja tutkimuksellisen tiedon tuottajat
- kotimaiset ja kansainväliset tietokannat ja verkkopalvelut (SeAMK Kirjaston e-kirjasto)
- verkkotiedonhaku ja uuden tiedon seuraamisen apuvälineet
- löydetyn tiedon tulkinta ja arviointi sekä tiedonhallinnan apuvälineitä
Viestintä:
- opinnäytetyön kirjoittaminen
- asiantuntijuuden osoittaminen
- tieteellisen tekstilajin kielen, rakenteen ja tyylin hallinta
- kielenhuolto ja oikeakielisyys
- lähteiden käyttö, lähdeviitteiden merkintä, lähdeluettelon laatiminen
- tieteellinen artikkeli ja tutkimustiedote

Oppimateriaalit

Hirsjärvi, S., Remes, P., & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita (15. uud. p.) Tammi. (tai uudempi painos).
Vilkka, H. (2020). Akateemisen lukemisen ja kirjoittamisen opas. PS-kustannus.
Vilkka, H (2021). Näin onnistut opinnäytetyössä: Ratkaisut tutkimuksen umpikujiin. PS-kustannus.
SeAMK Kirjallisten töiden ohje ja mallipohja.
SeAMK Kirjaston verkkosivut, Sosiaalialan tiedonhakuopas, muut verkkomateriaalit.
Muut opettajien osoittamat materiaalit.

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitustyöt, työpajat.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

53 h

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojaksolla on tiivis kytkentä opiskelijan omaan opinnäyteprosessiin. (Opinnäytetyön aihe, tiedonhankinta, lähteiden käyttö, raporttitekstin kirjoittaminen).

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa tiedontarpeitaan ja valitsee tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää SeAMKin kirjaston tarjoamia kokoelmia ja tunnistaa muita tietokantoja. Opiskelija osaa järjestää löytämäänsä tietoa ja arvioida sitä ohjatusti. Opiskelija laatimien tieteellisten tekstien kirjoitusasu ja lähdemerkinnät ovat puutteelliset.Opiskelija osaa käyttää teksteissään SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta pääpiirteittäin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti SeAMKin kirjaston tarjoamia kokoelmia ja tietokantoja sekä muita ammatillisia ja tutkimuksellisia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija laatii tieteellisiä tekstejä, joiden tavoite, tarkoitus, rakenne, kieli, tyyli ja tekstin muotoilu noudattavat pääosin tieteelliselle tekstille asetettuja vaatimuksia. Opiskelija osaa käyttää teksteissään SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta melko sujuvasti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä perustellen ne. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja kriittisesti SeAMKin kirjaston tarjoamia kokoelmia ja tietokantoja sekä muita ammatillisia ja tutkimuksellisia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija laatii tieteellisiä tekstejä, joiden tavoite, tarkoitus, rakenne, kieli, tyyli ja tekstin muotoilu noudattavat tieteelliselle tekstille asetettuja vaatimuksia. Opiskelija osaa soveltaa teksteissään SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta itsenäisesti ja sujuvasti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 1 - 5. Arvioinnin perusteena harjoitustehtävät: tiedonhankintasuunnitelma ja tekstinäyte.

Esitietovaatimukset

Tiedonhankinnan perusteet tai Hyvinvointi ja elinolot, joka sisältää tiedonhankinnan perusteet sekä Viestintätaidot

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 20.10.2023

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Helena Sarvikas
  • Leena Elenius
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa eritellä tiedontarvettaan ja lähestyä sitä eri näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä aiheeseensa liittyviä käsitteitä (suomeksi, englanniksi) ja jäsentää niitä hierarkkisesti. Opiskelija osaa valita tiedontarpeeseen soveltuvat ammatilliset ja tutkimukselliset tiedonlähteet. Opiskelija osaa käyttää SeAMKin kirjaston tarjoamia kotimaisia ja kansainvälisiä sosiaalialan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa lähdeluettelomerkinnöissä SeAMKin kirjallisten töiden ohjeita.
Opiskelija osaa laatia tieteellisen tekstin kriteerit täyttävän laajahkon kirjallisen esityksen. Hän osaa ottaa viestinnällisen vastuun ja noudattaa viestintätilannetta koskevia sopimuksia ja eettisiä periaatteita. Hänellä on kypsyysnäytteen laatimiseen tarvittavat tiedot ja taidot.

Sisältö

Tiedonhankinta:
- oman aiheen jäsentäminen käsitteiden avulla sekä hakusanojen (suomi, englanti) ideointi
- sosiaalialan ammatillisen ja tutkimuksellisen tiedon tuottajat
- kotimaiset ja kansainväliset tietokannat ja verkkopalvelut (SeAMK Kirjaston e-kirjasto)
- verkkotiedonhaku ja uuden tiedon seuraamisen apuvälineet
- löydetyn tiedon tulkinta ja arviointi sekä tiedonhallinnan apuvälineitä
Viestintä:
- opinnäytetyön kirjoittaminen
- asiantuntijuuden osoittaminen
- tieteellisen tekstilajin kielen, rakenteen ja tyylin hallinta
- kielenhuolto ja oikeakielisyys
- lähteiden käyttö, lähdeviitteiden merkintä, lähdeluettelon laatiminen
- tieteellinen artikkeli ja tutkimustiedote

Oppimateriaalit

Hirsjärvi, S., Remes, P., & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita (15. uud. p.) Tammi. (tai uudempi painos).
Vilkka, H. (2020). Akateemisen lukemisen ja kirjoittamisen opas. PS-kustannus.
Vilkka, H (2021). Näin onnistut opinnäytetyössä: Ratkaisut tutkimuksen umpikujiin. PS-kustannus.
SeAMK Kirjallisten töiden ohje ja mallipohja.
SeAMK Kirjaston verkkosivut, Sosiaalialan tiedonhakuopas, muut verkkomateriaalit.
Muut opettajien osoittamat materiaalit.

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitustyöt, työpajat.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

53 h

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojaksolla on tiivis kytkentä opiskelijan omaan opinnäyteprosessiin. (Opinnäytetyön aihe, tiedonhankinta, lähteiden käyttö, raporttitekstin kirjoittaminen).

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa tiedontarpeitaan ja valitsee tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää SeAMKin kirjaston tarjoamia kokoelmia ja tunnistaa muita tietokantoja. Opiskelija osaa järjestää löytämäänsä tietoa ja arvioida sitä ohjatusti. Opiskelija laatimien tieteellisten tekstien kirjoitusasu ja lähdemerkinnät ovat puutteelliset.Opiskelija osaa käyttää teksteissään SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta pääpiirteittäin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti SeAMKin kirjaston tarjoamia kokoelmia ja tietokantoja sekä muita ammatillisia ja tutkimuksellisia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija laatii tieteellisiä tekstejä, joiden tavoite, tarkoitus, rakenne, kieli, tyyli ja tekstin muotoilu noudattavat pääosin tieteelliselle tekstille asetettuja vaatimuksia. Opiskelija osaa käyttää teksteissään SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta melko sujuvasti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä perustellen ne. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja kriittisesti SeAMKin kirjaston tarjoamia kokoelmia ja tietokantoja sekä muita ammatillisia ja tutkimuksellisia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija laatii tieteellisiä tekstejä, joiden tavoite, tarkoitus, rakenne, kieli, tyyli ja tekstin muotoilu noudattavat tieteelliselle tekstille asetettuja vaatimuksia. Opiskelija osaa soveltaa teksteissään SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta itsenäisesti ja sujuvasti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 1 - 5. Arvioinnin perusteena harjoitustehtävät: tiedonhankintasuunnitelma ja tekstinäyte.

Esitietovaatimukset

Tiedonhankinnan perusteet tai Hyvinvointi ja elinolot, joka sisältää tiedonhankinnan perusteet sekä Viestintätaidot

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Helena Sarvikas
  • Leena Elenius
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa eritellä tiedontarvettaan ja lähestyä sitä eri näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä aiheeseensa liittyviä käsitteitä (suomeksi, englanniksi) ja jäsentää niitä hierarkkisesti. Opiskelija osaa valita tiedontarpeeseen soveltuvat ammatilliset ja tutkimukselliset tiedonlähteet. Opiskelija osaa käyttää SeAMKin kirjaston tarjoamia kotimaisia ja kansainvälisiä sosiaalialan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa lähdeluettelomerkinnöissä SeAMKin kirjallisten töiden ohjeita.
Opiskelija osaa laatia tieteellisen tekstin kriteerit täyttävän laajahkon kirjallisen esityksen. Hän osaa ottaa viestinnällisen vastuun ja noudattaa viestintätilannetta koskevia sopimuksia ja eettisiä periaatteita. Hänellä on kypsyysnäytteen laatimiseen tarvittavat tiedot ja taidot.

Sisältö

Tiedonhankinta:
- oman aiheen jäsentäminen käsitteiden avulla sekä hakusanojen (suomi, englanti) ideointi
- sosiaalialan ammatillisen ja tutkimuksellisen tiedon tuottajat
- kotimaiset ja kansainväliset tietokannat ja verkkopalvelut (SeAMK Kirjaston e-kirjasto)
- verkkotiedonhaku ja uuden tiedon seuraamisen apuvälineet
- löydetyn tiedon tulkinta ja arviointi sekä tiedonhallinnan apuvälineitä
Viestintä:
- opinnäytetyön kirjoittaminen
- asiantuntijuuden osoittaminen
- tieteellisen tekstilajin kielen, rakenteen ja tyylin hallinta
- kielenhuolto ja oikeakielisyys
- lähteiden käyttö, lähdeviitteiden merkintä, lähdeluettelon laatiminen
- tieteellinen artikkeli ja tutkimustiedote

Oppimateriaalit

Hirsjärvi, S., Remes, P., & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita (15. uud. p.) Tammi. (tai uudempi painos).
Vilkka, H. (2020). Akateemisen lukemisen ja kirjoittamisen opas. PS-kustannus.
Vilkka, H (2021). Näin onnistut opinnäytetyössä: Ratkaisut tutkimuksen umpikujiin. PS-kustannus.
SeAMK Kirjallisten töiden ohje ja mallipohja.
SeAMK Kirjaston verkkosivut, Sosiaalialan tiedonhakuopas, muut verkkomateriaalit.
Muut opettajien osoittamat materiaalit.

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitustyöt, työpajat.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

53 h

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojaksolla on tiivis kytkentä opiskelijan omaan opinnäyteprosessiin. (Opinnäytetyön aihe, tiedonhankinta, lähteiden käyttö, raporttitekstin kirjoittaminen).

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa tiedontarpeitaan ja valitsee tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää SeAMKin kirjaston tarjoamia kokoelmia ja tunnistaa muita tietokantoja. Opiskelija osaa järjestää löytämäänsä tietoa ja arvioida sitä ohjatusti. Opiskelija laatimien tieteellisten tekstien kirjoitusasu ja lähdemerkinnät ovat puutteelliset.Opiskelija osaa käyttää teksteissään SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta pääpiirteittäin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti SeAMKin kirjaston tarjoamia kokoelmia ja tietokantoja sekä muita ammatillisia ja tutkimuksellisia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija laatii tieteellisiä tekstejä, joiden tavoite, tarkoitus, rakenne, kieli, tyyli ja tekstin muotoilu noudattavat pääosin tieteelliselle tekstille asetettuja vaatimuksia. Opiskelija osaa käyttää teksteissään SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta melko sujuvasti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä perustellen ne. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja kriittisesti SeAMKin kirjaston tarjoamia kokoelmia ja tietokantoja sekä muita ammatillisia ja tutkimuksellisia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija laatii tieteellisiä tekstejä, joiden tavoite, tarkoitus, rakenne, kieli, tyyli ja tekstin muotoilu noudattavat tieteelliselle tekstille asetettuja vaatimuksia. Opiskelija osaa soveltaa teksteissään SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta itsenäisesti ja sujuvasti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 1 - 5. Arvioinnin perusteena harjoitustehtävät: tiedonhankintasuunnitelma ja tekstinäyte.

Esitietovaatimukset

Tiedonhankinnan perusteet tai Hyvinvointi ja elinolot, joka sisältää tiedonhankinnan perusteet sekä Viestintätaidot

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 20.10.2023

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Helena Sarvikas
  • Leena Elenius
Opiskelijaryhmät
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa eritellä tiedontarvettaan ja lähestyä sitä eri näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä aiheeseensa liittyviä käsitteitä (suomeksi, englanniksi) ja jäsentää niitä hierarkkisesti. Opiskelija osaa valita tiedontarpeeseen soveltuvat ammatilliset ja tutkimukselliset tiedonlähteet. Opiskelija osaa käyttää SeAMKin kirjaston tarjoamia kotimaisia ja kansainvälisiä sosiaalialan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa lähdeluettelomerkinnöissä SeAMKin kirjallisten töiden ohjeita.
Opiskelija osaa laatia tieteellisen tekstin kriteerit täyttävän laajahkon kirjallisen esityksen. Hän osaa ottaa viestinnällisen vastuun ja noudattaa viestintätilannetta koskevia sopimuksia ja eettisiä periaatteita. Hänellä on kypsyysnäytteen laatimiseen tarvittavat tiedot ja taidot.

Sisältö

Tiedonhankinta:
- oman aiheen jäsentäminen käsitteiden avulla sekä hakusanojen (suomi, englanti) ideointi
- sosiaalialan ammatillisen ja tutkimuksellisen tiedon tuottajat
- kotimaiset ja kansainväliset tietokannat ja verkkopalvelut (SeAMK Kirjaston e-kirjasto)
- verkkotiedonhaku ja uuden tiedon seuraamisen apuvälineet
- löydetyn tiedon tulkinta ja arviointi sekä tiedonhallinnan apuvälineitä
Viestintä:
- opinnäytetyön kirjoittaminen
- asiantuntijuuden osoittaminen
- tieteellisen tekstilajin kielen, rakenteen ja tyylin hallinta
- kielenhuolto ja oikeakielisyys
- lähteiden käyttö, lähdeviitteiden merkintä, lähdeluettelon laatiminen
- tieteellinen artikkeli ja tutkimustiedote

Oppimateriaalit

Hirsjärvi, S., Remes, P., & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita (15. uud. p.) Tammi. (tai uudempi painos).
Vilkka, H. (2020). Akateemisen lukemisen ja kirjoittamisen opas. PS-kustannus.
Vilkka, H (2021). Näin onnistut opinnäytetyössä: Ratkaisut tutkimuksen umpikujiin. PS-kustannus.
SeAMK Kirjallisten töiden ohje ja mallipohja.
SeAMK Kirjaston verkkosivut, Sosiaalialan tiedonhakuopas, muut verkkomateriaalit.
Muut opettajien osoittamat materiaalit.

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitustyöt, työpajat.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

53 h

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojaksolla on tiivis kytkentä opiskelijan omaan opinnäyteprosessiin. (Opinnäytetyön aihe, tiedonhankinta, lähteiden käyttö, raporttitekstin kirjoittaminen).

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa tiedontarpeitaan ja valitsee tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää SeAMKin kirjaston tarjoamia kokoelmia ja tunnistaa muita tietokantoja. Opiskelija osaa järjestää löytämäänsä tietoa ja arvioida sitä ohjatusti. Opiskelija laatimien tieteellisten tekstien kirjoitusasu ja lähdemerkinnät ovat puutteelliset.Opiskelija osaa käyttää teksteissään SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta pääpiirteittäin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti SeAMKin kirjaston tarjoamia kokoelmia ja tietokantoja sekä muita ammatillisia ja tutkimuksellisia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija laatii tieteellisiä tekstejä, joiden tavoite, tarkoitus, rakenne, kieli, tyyli ja tekstin muotoilu noudattavat pääosin tieteelliselle tekstille asetettuja vaatimuksia. Opiskelija osaa käyttää teksteissään SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta melko sujuvasti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä perustellen ne. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja kriittisesti SeAMKin kirjaston tarjoamia kokoelmia ja tietokantoja sekä muita ammatillisia ja tutkimuksellisia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija laatii tieteellisiä tekstejä, joiden tavoite, tarkoitus, rakenne, kieli, tyyli ja tekstin muotoilu noudattavat tieteelliselle tekstille asetettuja vaatimuksia. Opiskelija osaa soveltaa teksteissään SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta itsenäisesti ja sujuvasti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 1 - 5. Arvioinnin perusteena harjoitustehtävät: tiedonhankintasuunnitelma ja tekstinäyte.

Esitietovaatimukset

Tiedonhankinnan perusteet tai Hyvinvointi ja elinolot, joka sisältää tiedonhankinnan perusteet sekä Viestintätaidot

Ilmoittautumisaika

09.01.2024 - 12.01.2024

Ajoitus

01.01.2024 - 31.07.2024

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 38

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Hilkka Latva-Somppi
Opiskelijaryhmät
  • SOS24A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

- Opiskelija osaa käyttää käytössä olevia toimisto-ohjelmia, erilaisia verkkopalveluita ja verkko- oppimisympäristöä tietosuoja- ja tekijänoikeusasiat sekä tekoäly huomioiden
-Opiskelija osaa soveltaa tietoteknisiä perustaitoja uusissa laite- ja ohjelmistoympäristöissä

Sisältö

Johdatus toimisto-ohjelmiin
Tekstinkäsittely
- kirjallisten töiden ohjeen mukaiset asetukset
- asiakirjastandardi
Taulukkolaskenta
- laskentamallit
- kaaviot
Esitysgrafiikka
- esityksen sisältö ja rakenne
- esityksen asetukset
Verkkopalvelujen hyödyntäminen
- pilvipalvelut
- verkkoneuvottelu työvälineenä
Tietoturva ja tietosuoja
Tietosuoja
Tekijänoikeudet
Tekoäly

Oppimateriaalit

Moodlessa ko. toteutuksella oleva kurssimateriaali.

Opetusmenetelmät

Verkko-opetus, itsenäiset tehtäväsuoritukset.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä: 1 h kurssin orientaatioon osallistuminen, 103 tuntia itsenäistä työskentelyä.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa yleisimpien toimisto-ohjelmien ja verkkopalveluiden käyttömahdollisuuksia. Opiskelija hallitsee toimisto-ohjelmien yksinkertaisen peruskäytön ja ymmärtää tietosuojan ja tekijänoikeuksien ja tekoälyn merkityksen.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa toimisto-ohjelmien ja verkkopalveluiden käyttömahdollisuuksia ja ymmärtää niiden toimintaperiaatteet ja käyttömahdollisuudet henkilökohtaisen työskentelyn apuvälineinä. Opiskelija osaa käyttää toimisto-ohjelmia erilaisissa käyttötilanteissa huomioiden tietosuojan ja tekijänoikeudet tekoälyn mahdollisuudet ja rajoitukset.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa itsenäisesti ja monipuolisesti soveltaa toimisto-ohjelmia ja verkkopalveluita erilaisissa käyttötilanteissa huomioiden niihin liittyvät tietosuoja- ja tekijänoikeusasiat sekä tekoälyn mahdollisuudet ja rajoitukset.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointiasteikko 1-5.
Arvosana muodostuu itsenäisten tehtäväsuoritusten perusteella.

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 15.12.2023

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Hilkka Latva-Somppi
Opiskelijaryhmät
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

- Opiskelija osaa käyttää käytössä olevia toimisto-ohjelmia, erilaisia verkkopalveluita ja verkko- oppimisympäristöä tietosuoja- ja tekijänoikeusasiat sekä tekoäly huomioiden
-Opiskelija osaa soveltaa tietoteknisiä perustaitoja uusissa laite- ja ohjelmistoympäristöissä

Sisältö

Johdatus toimisto-ohjelmiin
Tekstinkäsittely
- kirjallisten töiden ohjeen mukaiset asetukset
- asiakirjastandardi
Taulukkolaskenta
- laskentamallit
- kaaviot
Esitysgrafiikka
- esityksen sisältö ja rakenne
- esityksen asetukset
Verkkopalvelujen hyödyntäminen
- pilvipalvelut
- verkkoneuvottelu työvälineenä
Tietoturva ja tietosuoja
Tietosuoja
Tekijänoikeudet
Tekoäly

Oppimateriaalit

Moodlessa ko. toteutuksella oleva kurssimateriaali.

Opetusmenetelmät

Verkko-opetus, itsenäiset tehtäväsuoritukset.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä: 1 h kurssin orientaatioon osallistuminen, 103 tuntia itsenäistä työskentelyä.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa yleisimpien toimisto-ohjelmien ja verkkopalveluiden käyttömahdollisuuksia. Opiskelija hallitsee toimisto-ohjelmien yksinkertaisen peruskäytön ja ymmärtää tietosuojan ja tekijänoikeuksien ja tekoälyn merkityksen.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa toimisto-ohjelmien ja verkkopalveluiden käyttömahdollisuuksia ja ymmärtää niiden toimintaperiaatteet ja käyttömahdollisuudet henkilökohtaisen työskentelyn apuvälineinä. Opiskelija osaa käyttää toimisto-ohjelmia erilaisissa käyttötilanteissa huomioiden tietosuojan ja tekijänoikeudet tekoälyn mahdollisuudet ja rajoitukset.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa itsenäisesti ja monipuolisesti soveltaa toimisto-ohjelmia ja verkkopalveluita erilaisissa käyttötilanteissa huomioiden niihin liittyvät tietosuoja- ja tekijänoikeusasiat sekä tekoälyn mahdollisuudet ja rajoitukset.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana muodostuu itsenäisten tehtäväsuoritusten perusteella.

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 15.12.2023

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Hilkka Latva-Somppi
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

- Opiskelija osaa käyttää käytössä olevia toimisto-ohjelmia, erilaisia verkkopalveluita ja verkko- oppimisympäristöä tietosuoja- ja tekijänoikeusasiat sekä tekoäly huomioiden
-Opiskelija osaa soveltaa tietoteknisiä perustaitoja uusissa laite- ja ohjelmistoympäristöissä

Sisältö

Johdatus toimisto-ohjelmiin
Tekstinkäsittely
- kirjallisten töiden ohjeen mukaiset asetukset
- asiakirjastandardi
Taulukkolaskenta
- laskentamallit
- kaaviot
Esitysgrafiikka
- esityksen sisältö ja rakenne
- esityksen asetukset
Verkkopalvelujen hyödyntäminen
- pilvipalvelut
- verkkoneuvottelu työvälineenä
Tietoturva ja tietosuoja
Tietosuoja
Tekijänoikeudet
Tekoäly

Oppimateriaalit

Moodlessa ko. toteutuksella oleva kurssimateriaali.

Opetusmenetelmät

Verkko-opetus, itsenäiset tehtäväsuoritukset.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä: 1 h kurssin orientaatioon osallistuminen, 103 tuntia itsenäistä työskentelyä.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa yleisimpien toimisto-ohjelmien ja verkkopalveluiden käyttömahdollisuuksia. Opiskelija hallitsee toimisto-ohjelmien yksinkertaisen peruskäytön ja ymmärtää tietosuojan ja tekijänoikeuksien ja tekoälyn merkityksen.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa toimisto-ohjelmien ja verkkopalveluiden käyttömahdollisuuksia ja ymmärtää niiden toimintaperiaatteet ja käyttömahdollisuudet henkilökohtaisen työskentelyn apuvälineinä. Opiskelija osaa käyttää toimisto-ohjelmia erilaisissa käyttötilanteissa huomioiden tietosuojan ja tekijänoikeudet tekoälyn mahdollisuudet ja rajoitukset.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa itsenäisesti ja monipuolisesti soveltaa toimisto-ohjelmia ja verkkopalveluita erilaisissa käyttötilanteissa huomioiden niihin liittyvät tietosuoja- ja tekijänoikeusasiat sekä tekoälyn mahdollisuudet ja rajoitukset.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana muodostuu itsenäisten tehtäväsuoritusten perusteella.

Ilmoittautumisaika

09.01.2024 - 12.01.2024

Ajoitus

08.01.2024 - 31.05.2024

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Hilkka Latva-Somppi
Opiskelijaryhmät
  • MSOS24K
    Sosionomi (AMK), Monimuotototeutus

Tavoitteet

- Opiskelija osaa käyttää käytössä olevia toimisto-ohjelmia, erilaisia verkkopalveluita ja verkko- oppimisympäristöä tietosuoja- ja tekijänoikeusasiat sekä tekoäly huomioiden
-Opiskelija osaa soveltaa tietoteknisiä perustaitoja uusissa laite- ja ohjelmistoympäristöissä

Sisältö

Johdatus toimisto-ohjelmiin
Tekstinkäsittely
- kirjallisten töiden ohjeen mukaiset asetukset
- asiakirjastandardi
Taulukkolaskenta
- laskentamallit
- kaaviot
Esitysgrafiikka
- esityksen sisältö ja rakenne
- esityksen asetukset
Verkkopalvelujen hyödyntäminen
- pilvipalvelut
- verkkoneuvottelu työvälineenä
Tietoturva ja tietosuoja
Tietosuoja
Tekijänoikeudet
Tekoäly

Oppimateriaalit

Moodlessa ko. toteutuksella oleva kurssimateriaali.

Opetusmenetelmät

Verkko-opetus, itsenäiset tehtäväsuoritukset.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä: 1 h kurssin orientaatioon osallistuminen, 103 tuntia itsenäistä työskentelyä.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa yleisimpien toimisto-ohjelmien ja verkkopalveluiden käyttömahdollisuuksia. Opiskelija hallitsee toimisto-ohjelmien yksinkertaisen peruskäytön ja ymmärtää tietosuojan ja tekijänoikeuksien ja tekoälyn merkityksen.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa toimisto-ohjelmien ja verkkopalveluiden käyttömahdollisuuksia ja ymmärtää niiden toimintaperiaatteet ja käyttömahdollisuudet henkilökohtaisen työskentelyn apuvälineinä. Opiskelija osaa käyttää toimisto-ohjelmia erilaisissa käyttötilanteissa huomioiden tietosuojan ja tekijänoikeudet tekoälyn mahdollisuudet ja rajoitukset.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa itsenäisesti ja monipuolisesti soveltaa toimisto-ohjelmia ja verkkopalveluita erilaisissa käyttötilanteissa huomioiden niihin liittyvät tietosuoja- ja tekijänoikeusasiat sekä tekoälyn mahdollisuudet ja rajoitukset.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana muodostuu itsenäisten tehtäväsuoritusten perusteella.

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 15.09.2023

Ajoitus

01.08.2023 - 05.12.2023

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Hilkka Latva-Somppi
Opiskelijaryhmät
  • SOPE23S
    Sosionomityön perusteet

Tavoitteet

- Opiskelija osaa käyttää käytössä olevia toimisto-ohjelmia, erilaisia verkkopalveluita ja verkko- oppimisympäristöä tietosuoja- ja tekijänoikeusasiat sekä tekoäly huomioiden
-Opiskelija osaa soveltaa tietoteknisiä perustaitoja uusissa laite- ja ohjelmistoympäristöissä

Sisältö

Johdatus toimisto-ohjelmiin
Tekstinkäsittely
- kirjallisten töiden ohjeen mukaiset asetukset
- asiakirjastandardi
Taulukkolaskenta
- laskentamallit
- kaaviot
Esitysgrafiikka
- esityksen sisältö ja rakenne
- esityksen asetukset
Verkkopalvelujen hyödyntäminen
- pilvipalvelut
- verkkoneuvottelu työvälineenä
Tietoturva ja tietosuoja
Tietosuoja
Tekijänoikeudet
Tekoäly

Oppimateriaalit

Moodlessa ko. toteutuksella oleva kurssimateriaali.

Opetusmenetelmät

Verkko-opetus, itsenäiset tehtäväsuoritukset.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä: 1 h kurssin orientaatioon osallistuminen, 103 tuntia itsenäistä työskentelyä.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa yleisimpien toimisto-ohjelmien ja verkkopalveluiden käyttömahdollisuuksia. Opiskelija hallitsee toimisto-ohjelmien yksinkertaisen peruskäytön ja ymmärtää tietosuojan ja tekijänoikeuksien ja tekoälyn merkityksen.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa toimisto-ohjelmien ja verkkopalveluiden käyttömahdollisuuksia ja ymmärtää niiden toimintaperiaatteet ja käyttömahdollisuudet henkilökohtaisen työskentelyn apuvälineinä. Opiskelija osaa käyttää toimisto-ohjelmia erilaisissa käyttötilanteissa huomioiden tietosuojan ja tekijänoikeudet tekoälyn mahdollisuudet ja rajoitukset.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa itsenäisesti ja monipuolisesti soveltaa toimisto-ohjelmia ja verkkopalveluita erilaisissa käyttötilanteissa huomioiden niihin liittyvät tietosuoja- ja tekijänoikeusasiat sekä tekoälyn mahdollisuudet ja rajoitukset.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana muodostuu itsenäisten tehtäväsuoritusten perusteella.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 11.10.2023

Ajoitus

23.10.2023 - 17.12.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Automaatio- ja tietotekniikka

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Frami

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Rakennusmestari (AMK), Rakennustekniikka
  • Insinööri (ylempi AMK), Rakentaminen
  • Tradenomi (AMK), Liiketalous
  • Sosionomi (AMK)
  • Restonomi (AMK)
  • Tradenomi (AMK), Pk-yrittäjyys
  • Agrologi (AMK)
  • Insinööri (AMK), Tietotekniikka
  • Insinööri (AMK), Automaatiotekniikka
  • Insinööri (AMK), Bio- ja elintarviketekniikka
  • Fysioterapeutti (AMK)
  • Insinööri (AMK), Konetekniikka
  • Geronomi (AMK)
Opettaja
  • Juha Yli-Hemminki
Opiskelijaryhmät
  • AUTE23B
    Insinööri (AMK), Automaatiotekniikka

Tavoitteet

- Opiskelija osaa käyttää käytössä olevia toimisto-ohjelmia, erilaisia verkkopalveluita ja verkko- oppimisympäristöä tietosuoja- ja tekijänoikeusasiat sekä tekoäly huomioiden
-Opiskelija osaa soveltaa tietoteknisiä perustaitoja uusissa laite- ja ohjelmistoympäristöissä

Sisältö

Johdatus toimisto-ohjelmiin
Tekstinkäsittely
- kirjallisten töiden ohjeen mukaiset asetukset
- asiakirjastandardi
Taulukkolaskenta
- laskentamallit
- kaaviot
Esitysgrafiikka
- esityksen sisältö ja rakenne
- esityksen asetukset
Verkkopalvelujen hyödyntäminen
- pilvipalvelut
- verkkoneuvottelu työvälineenä
Tietoturva ja tietosuoja
Tietosuoja
Tekijänoikeudet
Tekoäly

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa yleisimpien toimisto-ohjelmien ja verkkopalveluiden käyttömahdollisuuksia. Opiskelija hallitsee toimisto-ohjelmien yksinkertaisen peruskäytön ja ymmärtää tietosuojan ja tekijänoikeuksien ja tekoälyn merkityksen.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa toimisto-ohjelmien ja verkkopalveluiden käyttömahdollisuuksia ja ymmärtää niiden toimintaperiaatteet ja käyttömahdollisuudet henkilökohtaisen työskentelyn apuvälineinä. Opiskelija osaa käyttää toimisto-ohjelmia erilaisissa käyttötilanteissa huomioiden tietosuojan ja tekijänoikeudet tekoälyn mahdollisuudet ja rajoitukset.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa itsenäisesti ja monipuolisesti soveltaa toimisto-ohjelmia ja verkkopalveluita erilaisissa käyttötilanteissa huomioiden niihin liittyvät tietosuoja- ja tekijänoikeusasiat sekä tekoälyn mahdollisuudet ja rajoitukset.

Ilmoittautumisaika

15.12.2023 - 21.04.2024

Ajoitus

08.01.2024 - 31.05.2024

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Frami

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Rakennusmestari (AMK), Rakennustekniikka
  • Insinööri (ylempi AMK), Rakentaminen
  • Tradenomi (AMK), Liiketalous
  • Sosionomi (AMK)
  • Restonomi (AMK)
  • Tradenomi (AMK), Pk-yrittäjyys
  • Agrologi (AMK)
  • Insinööri (AMK), Tietotekniikka
  • Insinööri (AMK), Automaatiotekniikka
  • Insinööri (AMK), Bio- ja elintarviketekniikka
  • Fysioterapeutti (AMK)
  • Insinööri (AMK), Konetekniikka
  • Geronomi (AMK)
Opettaja
  • Raija Kangassalo

Tavoitteet

- Opiskelija osaa käyttää käytössä olevia toimisto-ohjelmia, erilaisia verkkopalveluita ja verkko- oppimisympäristöä tietosuoja- ja tekijänoikeusasiat sekä tekoäly huomioiden
-Opiskelija osaa soveltaa tietoteknisiä perustaitoja uusissa laite- ja ohjelmistoympäristöissä

Sisältö

Johdatus toimisto-ohjelmiin
Tekstinkäsittely
- kirjallisten töiden ohjeen mukaiset asetukset
- asiakirjastandardi
Taulukkolaskenta
- laskentamallit
- kaaviot
Esitysgrafiikka
- esityksen sisältö ja rakenne
- esityksen asetukset
Verkkopalvelujen hyödyntäminen
- pilvipalvelut
- verkkoneuvottelu työvälineenä
Tietoturva ja tietosuoja
Tietosuoja
Tekijänoikeudet
Tekoäly

Oppimateriaalit

Opettajan osoittama materiaali Moodlessa

Opetusmenetelmät

itsenäinen opiskelu verkossa

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä 108 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa yleisimpien toimisto-ohjelmien ja verkkopalveluiden käyttömahdollisuuksia. Opiskelija hallitsee toimisto-ohjelmien yksinkertaisen peruskäytön ja ymmärtää tietosuojan ja tekijänoikeuksien ja tekoälyn merkityksen.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa toimisto-ohjelmien ja verkkopalveluiden käyttömahdollisuuksia ja ymmärtää niiden toimintaperiaatteet ja käyttömahdollisuudet henkilökohtaisen työskentelyn apuvälineinä. Opiskelija osaa käyttää toimisto-ohjelmia erilaisissa käyttötilanteissa huomioiden tietosuojan ja tekijänoikeudet tekoälyn mahdollisuudet ja rajoitukset.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa itsenäisesti ja monipuolisesti soveltaa toimisto-ohjelmia ja verkkopalveluita erilaisissa käyttötilanteissa huomioiden niihin liittyvät tietosuoja- ja tekijänoikeusasiat sekä tekoälyn mahdollisuudet ja rajoitukset.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Itsenäiset harjoitustyöt, Moodle-tentit

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 22.10.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 24

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Tiina Kohtamäki
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelijalla on valmiudet ohjata asiakkaita toiminnallisen ryhmätyön menetelmiä hyödyntäen. Opiskelija tietää ryhmädynamiikan lainalaisuuksia. Hän tuntee ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavat tekijät. Opiskelija osaa tunnistaa toiminnallisen ryhmätoiminnan tarpeita ja toimintamalleja. Hän tietää, miten toiminnallisen ryhmätoiminnan avulla voidaan tukea asiakasryhmien hyvinvointia, toimintakykyä ja itsensä toteuttamista, vahvistaa ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä sekä asiakasryhmän tavoitteiden esille tuomista. Opiskelija tietää sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn periaatteet suomalaisessa ja kansainvälisessä kontekstissa. Hänellä on valmiudet innostaa asiakasryhmää tunnistamaan oma tapansa ilmentää toiminnallisuutta tai harrastuneisuutta, hankkimaan toiminnan vaatimat taidot ja muut resurssit sekä sitoutumaan yhteiseen toimintaan. Opiskelijalla on valmiudet edistää ryhmäprosessia siten, että ryhmän jäsenten osallisuus toteutuu ja mahdolliset ristiriitatilanteet ratkaistaan rakentavasti.

Sisältö

- ryhmätyö sosiaalityön menetelmänä
- ryhmädynamiikka, ryhmäprosessi
- tavoitteellinen ryhmän ohjaaminen
- sosiokulttuuriset menetelmät, sosiaalinen innostaminen
- toiminnalliset ryhmämenetelmät ,sosionomin työssä
- musiikki, draama, liikunta, maalaus, askartelu
- erilaisten toiminnallisten ryhmämenetelmien hyödyntäminen sosiaalisen innostamisen näkökulmasta

Oppimateriaalit

- Leskinen, E. (2009). Ryhmä toimimaan. Vinkkejä tutustumiseen, oppimiseen ja yhteistyöhön.
- Kataja J., Jaakkola T. ja Liukkonen J. (2011): Ryhmä liikkeelle! Toiminnallisia harjoituksia ryhmän kehittämiseksi.
- Niemistö, R. (2007). (7.p) Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Palmenia-kustannus
- Toseland, Ronald. W., Rivas, Robert. F. (2012). An Introduction to Group Work Practice. Seventh Edition.
- Kurki, L. (2000). Sosiokulttuurinen innostaminen.
- Malte-Colliard, K. & Marjukka L. (toim.) (2013). Voimaa taiteesta - Malleja taiteen soveltamiseen hyvinvointialalla.
- Levine Madori L. (2010). Therapeutic Thematic Arts Programming - Menetelmä ikääntyneiden aikuisten hoidossa ja kuntoutuksessa.
- Ruuskanen P., Savolainen K. ja Suonio M. (toim.) (2011). Toivo sosiaalisessa: Toivoa luova toimintakulttuuri sosiaalityössä.
- Karjalainen, A-L. (2019). Luovan toiminnan työtavat Käsikirja sosiaali- ja terveysalalle

Opetusmenetelmät

- luennot, itsenäinen opiskelu, ryhmänohjausharjoitukset, asiantuntijavierailut
- ryhmänohjaustilanteet
- harjoitukset raportoidaan
- Opintojakson voi opinnollistaa.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojakso ei sisällä harjoittelua

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106 tuntia, josta
- luennot 24h,
- harjoitukset 40h,
- itsenäinen opiskelu 42h

Lisätietoja opiskelijoille

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Pedagogisten ryhmien ohjaaminen
- Psykososiaalisten ryhmien ohjaaminen

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä toiminnallisen ryhmätyön menetelmiä sosiaalialan työssä. Hän tietää ryhmädynamiikan lainalaisuuksia. Opiskelija tunnistaa toiminnallisten ryhmätoimintojen tarpeita ja toimintamalleja. Hän tunnistaa, miten tavoitteellinen toiminnallinen ryhmä tukee asiakasryhmän hyvinvointia, toimintakykyä ja itsensä toteuttamista, vahvistaa ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä. Opiskelija tunnistaa, miten toimia tilanteen mukaisesti erilaisissa toiminnallisten ryhmien ohjaamistilanteissa. Opiskelija tunnistaa sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn periaatteita pääpiirteissään sekä suomalaisessa että kansainvälisessä yhteydessä. Opiskelija osaa ohjatusti edistää toiminnallisten ryhmien ryhmäprosessia niin, että ryhmän jäsenten osallisuus toteutuu.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa käyttää toiminnallisten ryhmätyön menetelmiä sosiaalialan työssä. Opiskelija tunnistaa ryhmädynamiikan lainalaisuuksia, toiminnallisten ryhmätoimintojen tarpeita ja toimintamalleja. Hän tunnistaa, miten tavoitteellinen toiminnallinen ryhmä tukee asiakasryhmän hyvinvointia, toimintakykyä ja itsensä toteuttamista, vahvistaa ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä. Opiskelija tunnistaa sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn periaatteet sekä suomalaisessa että kansainvälisessä yhteydessä. Hän osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti erilaisissa toiminnallisten ryhmien ohjaamistilanteissa. Opiskelija toimii tavoitteellisesti monimutkaisissa ryhmätilanteissa. Hän tietää, miten toimia joustavasti, järjestelmällisesti, luovasti ja aktiivisesti toiminnallisen ryhmän ohjauksessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa käyttää erilaisia toiminnallisen ryhmätyön menetelmiä sosiaalialan työssä. Opiskelija osoittaa luovaa ja innovatiivista ongelmanratkaisutaitoa toiminnallisten ryhmien ohjaamisessa. Hän osaa analysoida, miten tavoitteellinen toiminnallinen ryhmä tukee asiakasryhmän hyvinvointia, toimintakykyä ja itsensä toteuttamista, vahvistaa ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä. Opiskelija hallitsee sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn periaatteet sekä suomalaisessa että kansainvälisessä yhteydessä. Opiskelija osaa tarkastella ja arvioida kriittisesti omia ryhmän ohjaustaitojaan ja toimintaansa ryhmässä. Hän kykenee joustavaan, järjestelmälliseen, luovaan ja aktiiviseen toiminnallisen ryhmän ohjaukseen. Opiskelijalla on valmiudet luoda ja kehittää asiakkaan osallisuutta tukevaa ammatillista vuorovaikutus- ja yhteistyösuhdetta toimiessaan eri sosiaalialan asiakkaiden toiminnallisten ryhmien ohjaajana.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

ilmoitetaan opintojakson alussa

Hylätty (0)

Opintojakson tavoitteet ei täyty, tehtäviä jää tekemättä, paljon poissaoloja.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä toiminnallisen ryhmätyön menetelmiä sosiaalialan työssä. Hän tietää
ryhmädynamiikan lainalaisuuksia. Opiskelija tunnistaa toiminnallisten ryhmätoimintojen tarpeita ja toimintamalleja. Hän tunnistaa, miten tavoitteellinen toiminnallinen ryhmä tukee asiakasryhmän hyvinvointia, toimintakykyä ja itsensä toteuttamista, vahvistaa ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä.
Opiskelija tunnistaa, miten toimia tilanteen mukaisesti erilaisissa toiminnallisten ryhmien
ohjaamistilanteissa. Opiskelija tunnistaa sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn
periaatteita pääpiirteissään sekä suomalaisessa että kansainvälisessä yhteydessä. Opiskelija osaa ohjatusti edistää toiminnallisten ryhmien ryhmäprosessia niin, että ryhmän jäsenten osallisuus toteutuu.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa käyttää toiminnallisten ryhmätyön menetelmiä sosiaalialan työssä. Opiskelija
tunnistaa ryhmädynamiikan lainalaisuuksia, toiminnallisten ryhmätoimintojen tarpeita ja
toimintamalleja. Hän tunnistaa, miten tavoitteellinen toiminnallinen ryhmä tukee asiakasryhmän hyvinvointia, toimintakykyä ja itsensä toteuttamista, vahvistaa ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä.
Opiskelija tunnistaa sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn periaatteet sekä
suomalaisessa että kansainvälisessä yhteydessä. Hän osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti erilaisissa toiminnallisten ryhmien ohjaamistilanteissa. Opiskelija toimii tavoitteellisesti monimutkaisissa ryhmätilanteissa. Hän tietää, miten toimia joustavasti, järjestelmällisesti, luovasti ja aktiivisesti toiminnallisen ryhmän ohjauksessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa käyttää erilaisia toiminnallisen ryhmätyön menetelmiä sosiaalialan työssä. Opiskelija osoittaa luovaa ja innovatiivista ongelmanratkaisutaitoa toiminnallisten ryhmien ohjaamisessa. Hän osaa analysoida, miten tavoitteellinen toiminnallinen ryhmä tukee asiakasryhmän hyvinvointia,
toimintakykyä ja itsensä toteuttamista, vahvistaa ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä. Opiskelija
hallitsee sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn periaatteet sekä suomalaisessa että kansainvälisessä yhteydessä. Opiskelija osaa tarkastella ja arvioida kriittisesti omia ryhmän ohjaustaitojaan ja toimintaansa ryhmässä. Hän kykenee joustavaan, järjestelmälliseen, luovaan ja aktiiviseen toiminnallisen ryhmän ohjaukseen. Opiskelijalla on valmiudet luoda ja kehittää asiakkaan osallisuutta tukevaa ammatillista vuorovaikutus- ja yhteistyösuhdetta toimiessaan eri sosiaalialan asiakkaiden toiminnallisten ryhmien ohjaajana.

Esitietovaatimukset

opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Pedagogisten ryhmien ohjaaminen
- Psykososiaalisten ryhmien ohjaaminen

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

18.03.2024 - 17.05.2024

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 24

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Tiina Kohtamäki
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelijalla on valmiudet ohjata asiakkaita toiminnallisen ryhmätyön menetelmiä hyödyntäen. Opiskelija tietää ryhmädynamiikan lainalaisuuksia. Hän tuntee ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavat tekijät. Opiskelija osaa tunnistaa toiminnallisen ryhmätoiminnan tarpeita ja toimintamalleja. Hän tietää, miten toiminnallisen ryhmätoiminnan avulla voidaan tukea asiakasryhmien hyvinvointia, toimintakykyä ja itsensä toteuttamista, vahvistaa ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä sekä asiakasryhmän tavoitteiden esille tuomista. Opiskelija tietää sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn periaatteet suomalaisessa ja kansainvälisessä kontekstissa. Hänellä on valmiudet innostaa asiakasryhmää tunnistamaan oma tapansa ilmentää toiminnallisuutta tai harrastuneisuutta, hankkimaan toiminnan vaatimat taidot ja muut resurssit sekä sitoutumaan yhteiseen toimintaan. Opiskelijalla on valmiudet edistää ryhmäprosessia siten, että ryhmän jäsenten osallisuus toteutuu ja mahdolliset ristiriitatilanteet ratkaistaan rakentavasti.

Sisältö

- ryhmätyö sosiaalityön menetelmänä
- ryhmädynamiikka, ryhmäprosessi
- tavoitteellinen ryhmän ohjaaminen
- sosiokulttuuriset menetelmät, sosiaalinen innostaminen
- toiminnalliset ryhmämenetelmät ,sosionomin työssä
- musiikki, draama, liikunta, maalaus, askartelu
- erilaisten toiminnallisten ryhmämenetelmien hyödyntäminen sosiaalisen innostamisen näkökulmasta

Oppimateriaalit

- Leskinen, E. (2009). Ryhmä toimimaan. Vinkkejä tutustumiseen, oppimiseen ja yhteistyöhön.
- Kataja J., Jaakkola T. ja Liukkonen J. (2011): Ryhmä liikkeelle! Toiminnallisia harjoituksia ryhmän kehittämiseksi.
- Niemistö, R. (2007). (7.p) Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Palmenia-kustannus
- Toseland, Ronald. W., Rivas, Robert. F. (2012). An Introduction to Group Work Practice. Seventh Edition.
- Kurki, L. (2000). Sosiokulttuurinen innostaminen.
- Malte-Colliard, K. & Marjukka L. (toim.) (2013). Voimaa taiteesta - Malleja taiteen soveltamiseen hyvinvointialalla.
- Levine Madori L. (2010). Therapeutic Thematic Arts Programming - Menetelmä ikääntyneiden aikuisten hoidossa ja kuntoutuksessa.
- Ruuskanen P., Savolainen K. ja Suonio M. (toim.) (2011). Toivo sosiaalisessa: Toivoa luova toimintakulttuuri sosiaalityössä.
- Karjalainen, A-L. (2019). Luovan toiminnan työtavat Käsikirja sosiaali- ja terveysalalle

Opetusmenetelmät

- luennot, itsenäinen opiskelu, ryhmänohjausharjoitukset, asiantuntijavierailut
- ryhmänohjaustilanteet
harjoitukset raportoidaan ja esitellään seminaarissa
- Opintojakson voi opinnollistaa.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojakso ei sisällä harjoittelua

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106 tuntia, josta
- luennot 24h,
- harjoitukset 40h,
- itsenäinen opiskelu 42h

Lisätietoja opiskelijoille

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Pedagogisten ryhmien ohjaaminen
- Psykososiaalisten ryhmien ohjaaminen

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä toiminnallisen ryhmätyön menetelmiä sosiaalialan työssä. Hän tietää ryhmädynamiikan lainalaisuuksia. Opiskelija tunnistaa toiminnallisten ryhmätoimintojen tarpeita ja toimintamalleja. Hän tunnistaa, miten tavoitteellinen toiminnallinen ryhmä tukee asiakasryhmän hyvinvointia, toimintakykyä ja itsensä toteuttamista, vahvistaa ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä. Opiskelija tunnistaa, miten toimia tilanteen mukaisesti erilaisissa toiminnallisten ryhmien ohjaamistilanteissa. Opiskelija tunnistaa sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn periaatteita pääpiirteissään sekä suomalaisessa että kansainvälisessä yhteydessä. Opiskelija osaa ohjatusti edistää toiminnallisten ryhmien ryhmäprosessia niin, että ryhmän jäsenten osallisuus toteutuu.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa käyttää toiminnallisten ryhmätyön menetelmiä sosiaalialan työssä. Opiskelija tunnistaa ryhmädynamiikan lainalaisuuksia, toiminnallisten ryhmätoimintojen tarpeita ja toimintamalleja. Hän tunnistaa, miten tavoitteellinen toiminnallinen ryhmä tukee asiakasryhmän hyvinvointia, toimintakykyä ja itsensä toteuttamista, vahvistaa ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä. Opiskelija tunnistaa sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn periaatteet sekä suomalaisessa että kansainvälisessä yhteydessä. Hän osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti erilaisissa toiminnallisten ryhmien ohjaamistilanteissa. Opiskelija toimii tavoitteellisesti monimutkaisissa ryhmätilanteissa. Hän tietää, miten toimia joustavasti, järjestelmällisesti, luovasti ja aktiivisesti toiminnallisen ryhmän ohjauksessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa käyttää erilaisia toiminnallisen ryhmätyön menetelmiä sosiaalialan työssä. Opiskelija osoittaa luovaa ja innovatiivista ongelmanratkaisutaitoa toiminnallisten ryhmien ohjaamisessa. Hän osaa analysoida, miten tavoitteellinen toiminnallinen ryhmä tukee asiakasryhmän hyvinvointia, toimintakykyä ja itsensä toteuttamista, vahvistaa ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä. Opiskelija hallitsee sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn periaatteet sekä suomalaisessa että kansainvälisessä yhteydessä. Opiskelija osaa tarkastella ja arvioida kriittisesti omia ryhmän ohjaustaitojaan ja toimintaansa ryhmässä. Hän kykenee joustavaan, järjestelmälliseen, luovaan ja aktiiviseen toiminnallisen ryhmän ohjaukseen. Opiskelijalla on valmiudet luoda ja kehittää asiakkaan osallisuutta tukevaa ammatillista vuorovaikutus- ja yhteistyösuhdetta toimiessaan eri sosiaalialan asiakkaiden toiminnallisten ryhmien ohjaajana.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

ilmoitetaan opintojakson alussa

Hylätty (0)

Opintojakson tavoitteet ei täyty, tehtäviä jää tekemättä, paljon poissaoloja.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä toiminnallisen ryhmätyön menetelmiä sosiaalialan työssä. Hän tietää
ryhmädynamiikan lainalaisuuksia. Opiskelija tunnistaa toiminnallisten ryhmätoimintojen tarpeita ja toimintamalleja. Hän tunnistaa, miten tavoitteellinen toiminnallinen ryhmä tukee asiakasryhmän hyvinvointia, toimintakykyä ja itsensä toteuttamista, vahvistaa ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä.
Opiskelija tunnistaa, miten toimia tilanteen mukaisesti erilaisissa toiminnallisten ryhmien
ohjaamistilanteissa. Opiskelija tunnistaa sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn
periaatteita pääpiirteissään sekä suomalaisessa että kansainvälisessä yhteydessä. Opiskelija osaa ohjatusti edistää toiminnallisten ryhmien ryhmäprosessia niin, että ryhmän jäsenten osallisuus toteutuu.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa käyttää toiminnallisten ryhmätyön menetelmiä sosiaalialan työssä. Opiskelija
tunnistaa ryhmädynamiikan lainalaisuuksia, toiminnallisten ryhmätoimintojen tarpeita ja
toimintamalleja. Hän tunnistaa, miten tavoitteellinen toiminnallinen ryhmä tukee asiakasryhmän hyvinvointia, toimintakykyä ja itsensä toteuttamista, vahvistaa ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä.
Opiskelija tunnistaa sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn periaatteet sekä
suomalaisessa että kansainvälisessä yhteydessä. Hän osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti erilaisissa toiminnallisten ryhmien ohjaamistilanteissa. Opiskelija toimii tavoitteellisesti monimutkaisissa ryhmätilanteissa. Hän tietää, miten toimia joustavasti, järjestelmällisesti, luovasti ja aktiivisesti toiminnallisen ryhmän ohjauksessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa käyttää erilaisia toiminnallisen ryhmätyön menetelmiä sosiaalialan työssä. Opiskelija osoittaa luovaa ja innovatiivista ongelmanratkaisutaitoa toiminnallisten ryhmien ohjaamisessa. Hän osaa analysoida, miten tavoitteellinen toiminnallinen ryhmä tukee asiakasryhmän hyvinvointia,
toimintakykyä ja itsensä toteuttamista, vahvistaa ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä. Opiskelija
hallitsee sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn periaatteet sekä suomalaisessa että kansainvälisessä yhteydessä. Opiskelija osaa tarkastella ja arvioida kriittisesti omia ryhmän ohjaustaitojaan ja toimintaansa ryhmässä. Hän kykenee joustavaan, järjestelmälliseen, luovaan ja aktiiviseen toiminnallisen ryhmän ohjaukseen. Opiskelijalla on valmiudet luoda ja kehittää asiakkaan osallisuutta tukevaa ammatillista vuorovaikutus- ja yhteistyösuhdetta toimiessaan eri sosiaalialan asiakkaiden toiminnallisten ryhmien ohjaajana.

Esitietovaatimukset

opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Pedagogisten ryhmien ohjaaminen
- Psykososiaalisten ryhmien ohjaaminen

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

28.08.2023 - 15.12.2023

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Opintoasiainpalvelut

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 38

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelijalla on valmiudet ohjata asiakkaita toiminnallisen ryhmätyön menetelmiä hyödyntäen. Opiskelija tietää ryhmädynamiikan lainalaisuuksia. Hän tuntee ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavat tekijät. Opiskelija osaa tunnistaa toiminnallisen ryhmätoiminnan tarpeita ja toimintamalleja. Hän tietää, miten toiminnallisen ryhmätoiminnan avulla voidaan tukea asiakasryhmien hyvinvointia, toimintakykyä ja itsensä toteuttamista, vahvistaa ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä sekä asiakasryhmän tavoitteiden esille tuomista. Opiskelija tietää sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn periaatteet suomalaisessa ja kansainvälisessä kontekstissa. Hänellä on valmiudet innostaa asiakasryhmää tunnistamaan oma tapansa ilmentää toiminnallisuutta tai harrastuneisuutta, hankkimaan toiminnan vaatimat taidot ja muut resurssit sekä sitoutumaan yhteiseen toimintaan. Opiskelijalla on valmiudet edistää ryhmäprosessia siten, että ryhmän jäsenten osallisuus toteutuu ja mahdolliset ristiriitatilanteet ratkaistaan rakentavasti.

Sisältö

- ryhmätyö sosiaalityön menetelmänä
- ryhmädynamiikka, ryhmäprosessi
- tavoitteellinen ryhmän ohjaaminen
- sosiokulttuuriset menetelmät, sosiaalinen innostaminen
- toiminnalliset ryhmämenetelmät ,sosionomin työssä
- musiikki, draama, liikunta, maalaus, askartelu
- erilaisten toiminnallisten ryhmämenetelmien hyödyntäminen sosiaalisen innostamisen näkökulmasta

Aika ja paikka

-

Opetusmenetelmät

Verkko-opetus + lähiopetusjaksojen viikoilla lähiopetusta Kampuksella.
Opintojaksolla hyödynnetään Moodle -alustaa itsenäisiin, pari- ja pienryhmätehtäviin ja tuotoksiin. Lisäksi ryhmän lähijaksojen (viikoilla: 35, 39, ja 50) aikoina toteutetaan työpajoja lähiopetuksessa. Työpajoissa osallistutaan erilaisten toiminnallisten menetelmien harjoitteluun ja toteuttamiseen.
Opetus sisältää lisäksi luentoja, itsenäistä opiskelua, ryhmänohjausharjoituksia, opiskelijan itsenäisen vierailun toimipisteeseen ja raportin käynnistä, asiantuntijavierailut mahdollisuuksien mukaan, toiminnallisten menetelmien suunnittelu, toteutus sekä raportointi ja esitys.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua.
Tutustumiskäynti varhaiskasvatuksen tai sosiaalialan työn toimipisteeseen.
Mahdollisuus vierailuun ja vierailijoihin lähiviikkojen aikana.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ilmoitetaan opintojakson alkaessa.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

4 op = 108 tuntia, joista osa lähiviikkojen kontaktitunneilla ja työpajoissa sekä itsenäisellä vierailukäynnillä. Muu osa verkossa Moodle-alustalla.

Sisällön jaksotus

-

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojaksolla tehdään, kokeillaan, suunnitellaan toteutetaan erilaisia toiminnallisia ja luovia menetelmiä.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä toiminnallisen ryhmätyön menetelmiä sosiaalialan työssä. Hän tietää ryhmädynamiikan lainalaisuuksia. Opiskelija tunnistaa toiminnallisten ryhmätoimintojen tarpeita ja toimintamalleja. Hän tunnistaa, miten tavoitteellinen toiminnallinen ryhmä tukee asiakasryhmän hyvinvointia, toimintakykyä ja itsensä toteuttamista, vahvistaa ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä. Opiskelija tunnistaa, miten toimia tilanteen mukaisesti erilaisissa toiminnallisten ryhmien ohjaamistilanteissa. Opiskelija tunnistaa sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn periaatteita pääpiirteissään sekä suomalaisessa että kansainvälisessä yhteydessä. Opiskelija osaa ohjatusti edistää toiminnallisten ryhmien ryhmäprosessia niin, että ryhmän jäsenten osallisuus toteutuu.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa käyttää toiminnallisten ryhmätyön menetelmiä sosiaalialan työssä. Opiskelija tunnistaa ryhmädynamiikan lainalaisuuksia, toiminnallisten ryhmätoimintojen tarpeita ja toimintamalleja. Hän tunnistaa, miten tavoitteellinen toiminnallinen ryhmä tukee asiakasryhmän hyvinvointia, toimintakykyä ja itsensä toteuttamista, vahvistaa ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä. Opiskelija tunnistaa sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn periaatteet sekä suomalaisessa että kansainvälisessä yhteydessä. Hän osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti erilaisissa toiminnallisten ryhmien ohjaamistilanteissa. Opiskelija toimii tavoitteellisesti monimutkaisissa ryhmätilanteissa. Hän tietää, miten toimia joustavasti, järjestelmällisesti, luovasti ja aktiivisesti toiminnallisen ryhmän ohjauksessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa käyttää erilaisia toiminnallisen ryhmätyön menetelmiä sosiaalialan työssä. Opiskelija osoittaa luovaa ja innovatiivista ongelmanratkaisutaitoa toiminnallisten ryhmien ohjaamisessa. Hän osaa analysoida, miten tavoitteellinen toiminnallinen ryhmä tukee asiakasryhmän hyvinvointia, toimintakykyä ja itsensä toteuttamista, vahvistaa ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä. Opiskelija hallitsee sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn periaatteet sekä suomalaisessa että kansainvälisessä yhteydessä. Opiskelija osaa tarkastella ja arvioida kriittisesti omia ryhmän ohjaustaitojaan ja toimintaansa ryhmässä. Hän kykenee joustavaan, järjestelmälliseen, luovaan ja aktiiviseen toiminnallisen ryhmän ohjaukseen. Opiskelijalla on valmiudet luoda ja kehittää asiakkaan osallisuutta tukevaa ammatillista vuorovaikutus- ja yhteistyösuhdetta toimiessaan eri sosiaalialan asiakkaiden toiminnallisten ryhmien ohjaajana.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu opiskelijan aktiiviseen osallistumiseen Moodlessa sekä lähijaksoilla, toiminnallisten menetelmien suunnitelman tuottamiseen sekä sen raportointiin, opintokäyntiin ja käynnin raportoimiseen sekä tehtävän esitykseen.

Esitietovaatimukset

opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Pedagogisten ryhmien ohjaaminen
- Psykososiaalisten ryhmien ohjaaminen

Ilmoittautumisaika

20.11.2023 - 21.01.2024

Ajoitus

01.02.2024 - 31.05.2024

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Sosionomi (AMK)
  • Terveydenhoitaja (AMK)
  • Fysioterapeutti (AMK)
  • Geronomi (AMK)
Opettaja
  • Minna Laitila

Tavoitteet

Opiskelija osaa kuvata toipumisen ja toipumisorientaation keskeiset elementit ja osaa soveltaa niitä asiakastyössä
- Opiskelija on perehtynyt henkilökohtaisen toipumisen merkitykseen tutkimus- ja kokemustiedon perusteella
- Opiskelija tuntee toipumisen mittaamisen perusperiaatteet yksilö- ja organisaation tasolla
- Opiskelija omaksuu toipumisorientaation mielenterveys- ja päihdetyön keskeiseksi lähtökohdaksi ja toimintaa ohjaavaksi arvoksi
- Opiskelija tunnistaa kokemustiedon mahdollisuudet mielenterveys- ja päihdetyössä ja osaa hyödyntää kokemustietoa ja vertaisuutta

Sisältö

- Toipuminen ja toipumisorientaatio
- Henkilökohtainen toipuminen
- Toipumisen merkitys
- Toipumisen mittaaminen
- Kokemusasiantuntijuus, vertaistuki ja toipuminen

Oppimateriaalit

Materiaali Moodlessa

Opetusmenetelmät

Itsenäinen opiskelu Moodle-ympäristössä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op = noin 27 tuntia opiskelijan työtä

realization.localizedApproveRejectDescription

Suomeksi
Hyväksytty = H
Opiskelija osaa kuvata toipuminen ja toipumisorientaatio -käsitteiden sisällön.
Opiskelija osoittaa perehtyneensä toipumisorientaation ja kokemuksellisen tiedon merkitykseen.
Opiskelija on osallistunut opintojakson toteutukseen ja tehnyt annetut tehtävät.

Hylätty = 0
Opiskelija ei osaa kuvata toipuminen ja toipumisorientaatio -käsitteiden sisältöä.
Opiskelija ei ole perehtynyt toipumisorientaation ja kokemuksellisen tiedon merkitykseen
Opiskelija ei osallistunut opintojakson toteutukseen ja/tai tehnyt annettuja tehtäviä

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteerit, hyvä (3)

x

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty = H
Opiskelija osaa kuvata toipuminen ja toipumisorientaatio -käsitteiden sisällön.
Opiskelija osoittaa perehtyneensä toipumisorientaation ja kokemuksellisen tiedon merkitykseen.
Opiskelija on osallistunut opintojakson toteutukseen ja tehnyt annetut tehtävät.

Hylätty = 0
Opiskelija ei osaa kuvata toipuminen ja toipumisorientaatio -käsitteiden sisältöä.
Opiskelija ei ole perehtynyt toipumisorientaation ja kokemuksellisen tiedon merkitykseen
Opiskelija ei osallistunut opintojakson toteutukseen ja/tai tehnyt annettuja tehtäviä

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Moodlessa olevine tehtävien suorittaminen hyväksytysti

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pirita Hakoneva
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- tunnistaa tieteellisen ja arkiajattelun eroja
- määritellä tutkimuksellisia lähestymistapoja ja tutkimuksen peruskäsitteitä
- esitellä tutkimusprosessin ja raportoinnin vaiheet (rakenne)
- selittää kriittisen ajattelun merkityksen tutkivassa ja kehittävässä työotteessa
- antaa esimerkkejä tutkimusetiikan merkityksestä

Sisältö

- tieteellinen ajattelu ja arkiajattelu
- yleinen tutkimusetiikka
- keskeisiä tutkimusmenetelmiä
- tutkimuksen peruskäsitteet ja rakenne
- tutkimusprosessin ja - raportin vaiheet
- tutkiva ja kehittävä työote

Oppimateriaalit

Verkko-opiskelu -materiaalit Moodlessa.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara. Tutki ja kirjoita.
Heikkilä Tarja. Tilastollinen tutkimus.
Metsämuuronen. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä.
Tuomi & Sarajärvi. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Salonen, Kari et.al. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämistoiminnan menetelmiä ammatillisessa koulutuksessa
Vilkka Hanna. Tutki ja mittaa.

Opetusmenetelmät

Verkko-opetus

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä 1h kontaktia (alkuorientaatio) ja 51 h tuntia itsenäistä verkko-opiskelua.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

- Hyväksytty/hylätty
- Hyväksytty: Opiskelija osoittaa osaamistavoitteissa esitetyn osaamisensa suorittamalla opintojaksoon kuuluvat tehtävät hyväksytysti.
- Hylätty: Opiskelija ei saavuta opintojakson osaamistavoitteita eikä pysty osoittamaan osaamistaan niissä

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Verkko-oppimisalustalla tehtyjen oppimistehtävien hyväksytty suorittaminen

Esitietovaatimukset

Aikaisempia opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.03.2024 - 17.05.2024

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Hilkka Latva-Somppi
Opiskelijaryhmät
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- tunnistaa tieteellisen ja arkiajattelun eroja
- määritellä tutkimuksellisia lähestymistapoja ja tutkimuksen peruskäsitteitä
- esitellä tutkimusprosessin ja raportoinnin vaiheet (rakenne)
- selittää kriittisen ajattelun merkityksen tutkivassa ja kehittävässä työotteessa
- antaa esimerkkejä tutkimusetiikan merkityksestä

Sisältö

- tieteellinen ajattelu ja arkiajattelu
- yleinen tutkimusetiikka
- keskeisiä tutkimusmenetelmiä
- tutkimuksen peruskäsitteet ja rakenne
- tutkimusprosessin ja - raportin vaiheet
- tutkiva ja kehittävä työote

Oppimateriaalit

Verkko-opiskelu -materiaalit Moodlessa.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara. Tutki ja kirjoita.
Heikkilä Tarja. Tilastollinen tutkimus.
Metsämuuronen. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä.
Tuomi & Sarajärvi. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Salonen, Kari et.al. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämistoiminnan menetelmiä ammatillisessa koulutuksessa
Vilkka Hanna. Tutki ja mittaa.

Opetusmenetelmät

Verkko-opetus

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä 1h kontaktia (alkuorientaatio) ja 51 h tuntia itsenäistä verkko-opiskelua.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

- Hyväksytty/hylätty
- Hyväksytty: Opiskelija osoittaa osaamistavoitteissa esitetyn osaamisensa suorittamalla opintojaksoon kuuluvat tehtävät hyväksytysti.
- Hylätty: Opiskelija ei saavuta opintojakson osaamistavoitteita eikä pysty osoittamaan osaamistaan niissä

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Verkko-oppimisalustalla tehtyjen oppimistehtävien hyväksytty suorittaminen

Esitietovaatimukset

Aikaisempia opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

01.08.2023 - 31.12.2023

Laajuus

2 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Opintoasiainpalvelut

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pirita Hakoneva
Opiskelijaryhmät
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- tunnistaa tieteellisen ja arkiajattelun eroja
- määritellä tutkimuksellisia lähestymistapoja ja tutkimuksen peruskäsitteitä
- esitellä tutkimusprosessin ja raportoinnin vaiheet (rakenne)
- selittää kriittisen ajattelun merkityksen tutkivassa ja kehittävässä työotteessa
- antaa esimerkkejä tutkimusetiikan merkityksestä

Sisältö

- tieteellinen ajattelu ja arkiajattelu
- yleinen tutkimusetiikka
- keskeisiä tutkimusmenetelmiä
- tutkimuksen peruskäsitteet ja rakenne
- tutkimusprosessin ja - raportin vaiheet
- tutkiva ja kehittävä työote

Oppimateriaalit

Verkko-opiskelu -materiaalit Moodlessa.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara. Tutki ja kirjoita.
Heikkilä Tarja. Tilastollinen tutkimus.
Metsämuuronen. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä.
Tuomi & Sarajärvi. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Salonen, Kari et.al. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämistoiminnan menetelmiä ammatillisessa koulutuksessa
Vilkka Hanna. Tutki ja mittaa.

Opetusmenetelmät

Verkkototeutus, orientointi mahdollisuus viikolla 35 tai 39

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä 1h kontaktia (verkko-orientointi) ja 51 h tuntia itsenäistä verkko-opiskelua.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

- Hyväksytty/hylätty
- Hyväksytty: Opiskelija osoittaa osaamistavoitteissa esitetyn osaamisensa suorittamalla opintojaksoon kuuluvat tehtävät hyväksytysti.
- Hylätty: Opiskelija ei saavuta opintojakson osaamistavoitteita eikä pysty osoittamaan osaamistaan niissä

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Verkko-oppimisalustalla tehtävät oppimistehtävät

Esitietovaatimukset

Aikaisempia opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 27.10.2023

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 80

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pirita Hakoneva
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- tunnistaa tieteellisen ja arkiajattelun eroja
- määritellä tutkimuksellisia lähestymistapoja ja tutkimuksen peruskäsitteitä
- esitellä tutkimusprosessin ja raportoinnin vaiheet (rakenne)
- selittää kriittisen ajattelun merkityksen tutkivassa ja kehittävässä työotteessa
- antaa esimerkkejä tutkimusetiikan merkityksestä

Sisältö

- tieteellinen ajattelu ja arkiajattelu
- yleinen tutkimusetiikka
- keskeisiä tutkimusmenetelmiä
- tutkimuksen peruskäsitteet ja rakenne
- tutkimusprosessin ja - raportin vaiheet
- tutkiva ja kehittävä työote

Oppimateriaalit

Verkko-opiskelu -materiaalit Moodlessa.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara. Tutki ja kirjoita.
Heikkilä Tarja. Tilastollinen tutkimus.
Metsämuuronen. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä.
Tuomi & Sarajärvi. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Salonen, Kari et.al. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämistoiminnan menetelmiä ammatillisessa koulutuksessa
Vilkka Hanna. Tutki ja mittaa.

Opetusmenetelmät

Verkko-opetus, suurryhmä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä 1h kontaktia (alkuorientaatio) ja 51 h tuntia itsenäistä verkko-opiskelua.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

- Hyväksytty/hylätty
- Hyväksytty: Opiskelija osoittaa osaamistavoitteissa esitetyn osaamisensa suorittamalla opintojaksoon kuuluvat tehtävät hyväksytysti.
- Hylätty: Opiskelija ei saavuta opintojakson osaamistavoitteita eikä pysty osoittamaan osaamistaan niissä

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Verkko-oppimisalustalla tehtyjen oppimistehtävien hyväksytty suorittaminen

Esitietovaatimukset

Aikaisempia opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 22.10.2023

Laajuus

2 op

Virtuaaliosuus (op)

0.6 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Tiina Välimäki
  • Elina Kangasluoma
  • Kari Jokiranta
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- suunnitella omia opintojaan omien uratoiveidensa mukaisesti
- kehittää monipuolisesti työnhakutaitojaan
- tunnistaa omia uramahdollisuuksia
- ennakoida työelämän muuttuvia tarpeita
- tunnistaa monikulttuurisuuden ja globalisaation vaikutukset työelämään ja vuorovaikutukseen
- toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä ja hyödyntää kansainvälisiä verkostoja
- suunnitella omaa kansainvälistymistä opinnoissa ja työelämässä

Sisältö

- työelämän pelisäännöt ja työelämätaidot
- tulevaisuuden työelämän tarpeiden ennakointi
- urasuunnittelu- ja työnhakutaidot
- opintojen tavoitteellinen suunnittelu omien uratoiveiden näkökulmasta
- oman kansainvälistymisen suunnittelu
- opiskelu- ja harjoittelumahdollisuudet ulkomailla
- kansainvälinen toimintaympäristö ja monikulttuurisuus
- kansainväliset verkostot ja niiden hyödyntäminen

Oppimateriaalit

Kurssin opettajien osoittama oppimateriaali.

Opetusmenetelmät

Kari Jokirannan osuus: Luennot, opintopäiväkirja
Elina Kangasluoman osuus: 1. Orientaatio lähiopetuksena. 2. Oppimistehtävät verkossa itsenäisenä opiskeluna suoritettuina mielellään Urasuunnitteluosion päättäviin viimeisiin lähiopetustunteihin mennessä. 3. Urasuunnitteluosuuden päättävät oppitunnit lähiopetuksena.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Verkkototeutus

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

*KV-osuus: Luennot 12h, itsenäinen opiskelu 15h.
*Urasuunnitteluosuus: 2h Orientaatio, itsenäinen opiskelu verkossa 23h ja 2h keskustelu verkkossa suoritettujen oppimistehtävien pohjalta lähiopetuksena.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty: Opiskelija osallistuu opintojakson tapaamisiin ja osoittaa osaamistavoitteissa esitetyn osaamisen niiden aikana ja/tai suorittamalla opintojaksoon mahdollisesti kuuluvat tehtävät hyväksytysti.

Hylätty: Opiskelija ei saavuta opintojakson osaamistavoitteita eikä pysty osoittamaan osaamistaan niissä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kari Jokirannan osuus: Opintopäiväkirja, luennoille osallistuminen
Elina Kangasluoman osuus: Opiskelija osallistuu opintojakson lähiopetustunneille ja suorittaa opintojaksoon kuuluvat oppimistehtävät hyväksytysti.

Esitietovaatimukset

Edeltävä osaaminen: Opintojakso: Opiskelu ammattikorkeakoulussa

Suositeltavat muut opinnot: Ohjauksessa esiin tulevat suositeltavat opinnot

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 17.05.2024

Laajuus

2 op

Virtuaaliosuus (op)

0.6 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Tiina Välimäki
  • Elina Kangasluoma
  • Kari Jokiranta
Opiskelijaryhmät
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- suunnitella omia opintojaan omien uratoiveidensa mukaisesti
- kehittää monipuolisesti työnhakutaitojaan
- tunnistaa omia uramahdollisuuksia
- ennakoida työelämän muuttuvia tarpeita
- tunnistaa monikulttuurisuuden ja globalisaation vaikutukset työelämään ja vuorovaikutukseen
- toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä ja hyödyntää kansainvälisiä verkostoja
- suunnitella omaa kansainvälistymistä opinnoissa ja työelämässä

Sisältö

- työelämän pelisäännöt ja työelämätaidot
- tulevaisuuden työelämän tarpeiden ennakointi
- urasuunnittelu- ja työnhakutaidot
- opintojen tavoitteellinen suunnittelu omien uratoiveiden näkökulmasta
- oman kansainvälistymisen suunnittelu
- opiskelu- ja harjoittelumahdollisuudet ulkomailla
- kansainvälinen toimintaympäristö ja monikulttuurisuus
- kansainväliset verkostot ja niiden hyödyntäminen

Oppimateriaalit

Kurssin opettajien osoittama oppimateriaali.

Opetusmenetelmät

Kari Jokirannan osuus: Luennot, opintopäiväkirja
Elina Kangasluoman osuus: 1. Orientaatio lähiopetuksena. 2. Oppimistehtävät verkossa itsenäisenä opiskeluna suoritettuina mielellään Urasuunnitteluosion päättäviin viimeisiin lähiopetustunteihin mennessä. 3. Urasuunnitteluosuuden päättävät oppitunnit lähiopetuksena.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Verkkototeutus

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

*KV-osuus: Luennot 12h, itsenäinen opiskelu 15h.
*Urasuunnitteluosuus: 2h Orientaatio, itsenäinen opiskelu verkossa 23h ja 2h keskustelu verkkossa suoritettujen oppimistehtävien pohjalta lähiopetuksena.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty: Opiskelija osallistuu opintojakson tapaamisiin ja osoittaa osaamistavoitteissa esitetyn osaamisen niiden aikana ja/tai suorittamalla opintojaksoon mahdollisesti kuuluvat tehtävät hyväksytysti.

Hylätty: Opiskelija ei saavuta opintojakson osaamistavoitteita eikä pysty osoittamaan osaamistaan niissä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kari Jokirannan osuus: Opintopäiväkirja, luennoille osallistuminen
Elina Kangasluoman osuus: Opiskelija osallistuu opintojakson lähiopetustunneille ja suorittaa opintojaksoon kuuluvat oppimistehtävät hyväksytysti.

Esitietovaatimukset

Edeltävä osaaminen: Opintojakso: Opiskelu ammattikorkeakoulussa

Suositeltavat muut opinnot: Ohjauksessa esiin tulevat suositeltavat opinnot

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

28.08.2023 - 31.12.2023

Laajuus

2 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Opintoasiainpalvelut

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Tiina Välimäki
  • Elina Kangasluoma
  • Kari Jokiranta
Opiskelijaryhmät
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- suunnitella omia opintojaan omien uratoiveidensa mukaisesti
- kehittää monipuolisesti työnhakutaitojaan
- tunnistaa omia uramahdollisuuksia
- ennakoida työelämän muuttuvia tarpeita
- tunnistaa monikulttuurisuuden ja globalisaation vaikutukset työelämään ja vuorovaikutukseen
- toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä ja hyödyntää kansainvälisiä verkostoja
- suunnitella omaa kansainvälistymistä opinnoissa ja työelämässä

Sisältö

- työelämän pelisäännöt ja työelämätaidot
- tulevaisuuden työelämän tarpeiden ennakointi
- urasuunnittelu- ja työnhakutaidot
- opintojen tavoitteellinen suunnittelu omien uratoiveiden näkökulmasta
- oman kansainvälistymisen suunnittelu
- opiskelu- ja harjoittelumahdollisuudet ulkomailla
- kansainvälinen toimintaympäristö ja monikulttuurisuus
- kansainväliset verkostot ja niiden hyödyntäminen

Oppimateriaalit

Kurssin opettajien osoittama oppimateriaali.

Opetusmenetelmät

Verkkopainotteinen ryhmä. Verkkotehtävät.
Kari Jokirannan Kansainvälisyys-osuus: 1op.
Elina Kangasluoman Urasuunnittelu-osuus: 1op (Orientoivat tunnit 2h verkossa/Teams lukujärjestyksessä mainittuna ajankohtana+verkkotyöskentelyä itsenäisesti 23h+Urasuunnitteluosuuden päättävät ryhmätoimintaan ja keskusteluun perustuvat oppitunnit verkossa/Teams 2h.)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

VERKKOTOTEUTUS:
*KV-osuus: 27h.
*Urasuunnittelu-osuus (27h): 2h Orientaatio lukujärjestyksessä ilmoitettavana ajankohtana verkossa/ Teams. Itsenäinen opiskelu verkossa 23h ja 2h keskusteluun perustuvat oppitunnit verkkossa/Teams lukujärjestykseen merkittynä ajankohtana.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty: Opiskelija osallistuu opintojakson tapaamisiin ja osoittaa osaamistavoitteissa esitetyn osaamisen niiden aikana ja/tai suorittamalla opintojaksoon mahdollisesti kuuluvat tehtävät hyväksytysti.

Hylätty: Opiskelija ei saavuta opintojakson osaamistavoitteita eikä pysty osoittamaan osaamistaan niissä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Toteutuksen molempien osioiden Kansainvälisyys ja Urasuunnittelu oppimistehtävien (oppitunnit verkossa ja verkkotehtävät) suorittaminen.

Esitietovaatimukset

Edeltävä osaaminen: Opintojakso: Opiskelu ammattikorkeakoulussa

Suositeltavat muut opinnot: Ohjauksessa esiin tulevat suositeltavat opinnot

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

23.10.2023 - 15.12.2023

Laajuus

2 op

Virtuaaliosuus (op)

0.6 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 80

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Tiina Välimäki
  • Elina Kangasluoma
  • Kari Jokiranta
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- suunnitella omia opintojaan omien uratoiveidensa mukaisesti
- kehittää monipuolisesti työnhakutaitojaan
- tunnistaa omia uramahdollisuuksia
- ennakoida työelämän muuttuvia tarpeita
- tunnistaa monikulttuurisuuden ja globalisaation vaikutukset työelämään ja vuorovaikutukseen
- toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä ja hyödyntää kansainvälisiä verkostoja
- suunnitella omaa kansainvälistymistä opinnoissa ja työelämässä

Sisältö

- työelämän pelisäännöt ja työelämätaidot
- tulevaisuuden työelämän tarpeiden ennakointi
- urasuunnittelu- ja työnhakutaidot
- opintojen tavoitteellinen suunnittelu omien uratoiveiden näkökulmasta
- oman kansainvälistymisen suunnittelu
- opiskelu- ja harjoittelumahdollisuudet ulkomailla
- kansainvälinen toimintaympäristö ja monikulttuurisuus
- kansainväliset verkostot ja niiden hyödyntäminen

Oppimateriaalit

Kurssin opettajien osoittama oppimateriaali.

Opetusmenetelmät

Kari Jokirannan osuus: Luennot, opintopäiväkirja
Elina Kangasluoman osuus: 1. Orientaatio lähiopetuksena. 2. Oppimistehtävät verkossa itsenäisenä opiskeluna suoritettuina mielellään Urasuunnitteluosion päättäviin viimeisiin lähiopetustunteihin mennessä. 3. Urasuunnitteluosuuden päättävät oppitunnit lähiopetuksena.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Verkkototeutus

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

*KV-osuus: Luennot 12h, itsenäinen opiskelu 15h.
*Urasuunnitteluosuus: 2h Orientaatio, itsenäinen opiskelu verkossa 23h ja 2h keskustelu verkkossa suoritettujen oppimistehtävien pohjalta lähiopetuksena.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty: Opiskelija osallistuu opintojakson tapaamisiin ja osoittaa osaamistavoitteissa esitetyn osaamisen niiden aikana ja/tai suorittamalla opintojaksoon mahdollisesti kuuluvat tehtävät hyväksytysti.

Hylätty: Opiskelija ei saavuta opintojakson osaamistavoitteita eikä pysty osoittamaan osaamistaan niissä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kari Jokirannan osuus: Opintopäiväkirja, luennoille osallistuminen
Elina Kangasluoman osuus: Opiskelija osallistuu opintojakson lähiopetustunneille ja suorittaa opintojaksoon kuuluvat oppimistehtävät hyväksytysti.

Esitietovaatimukset

Edeltävä osaaminen: Opintojakso: Opiskelu ammattikorkeakoulussa

Suositeltavat muut opinnot: Ohjauksessa esiin tulevat suositeltavat opinnot

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 15.09.2023

Ajoitus

11.09.2023 - 13.10.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Englanti
Paikat

5 - 15

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Tiina Kohtamäki
Opiskelijaryhmät
  • IEPSW23F
    Empowerment in Social Work
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Students acquire basic skills and knowledge in creative methods and practices of using pictures, for example visual expression, photography, empowering photo, film and digital storytelling. Students understand how creative, culture and art-based methods can promote clients' self-image, self-esteem, self-expression and sense of community. Students know how to organize goal-oriented group activities, in which various methods of visual expression are used. Students can motivate and encourage individuals and group members to express themselves with help of pictures. Students know how to work in a goal-oriented manner in creative activities and how to plan a complete creative activity process. Students are aware of their creative resources and are motivated to use and development them in professional work in the social field

Sisältö

- creative group work methods in the work of Bachelor of Social Services
- use of pictures as a creative group method
- visual expression, photography, empowering photo, film and digital storytelling
- activity-based and experiential exercises using methods of visual expression
- the process of creative activity
- development of one's creative resources in the context of professional work in social services

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Pass:
The students
- have a good possession of the knowledge about creative methods and concepts in use of pictures, described in learning objectives
- are able to plan and to implement a creative process using pictures as working method
- are aware of their creative strengths
- are able to use their creative skills as working tools
- have capacities to reflect how to apply use of pictures in the context of social work

Esitietovaatimukset

Students of the Degree Program in Social Services: Most part of the Basic studies

Lisätiedot

Students of the degree program can choose between this and the following courses:
- Use of Drama Methods in Group Activities
- Use of Narrative Methods in Group Activitities

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 08.03.2024

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Milka Volanto
Opiskelijaryhmät
  • SOS22A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on sisäistänyt reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen. Hänellä on palvelujen ja prosessien vaikuttavuuden arviointiin liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista. Opiskelija tuntee vaikuttavuuden arvioimisen menetelmiä. Opiskelija osaa määritellä, mitä palvelujen ja prosessien vaikuttavuuden arvioimisella tarkoitetaan. Opiskelijalla on valmiudet suunnitella, toteuttaa ja arvioida vaikuttavuuden arvioimiseen kohdistuvia kehittämisprosesseja. Hänellä on valmiudet kehittää palveluja ja prosesseja, ennakoivalla ja kestävällä tavalla, vaikuttavuuden arvioimisesta saatujen tulosten perusteella. Opiskelija osaa tiedottaa kehittämistyön tuloksista. Opiskelija osaa arvioida ja raportoida sosiaalialan kehittämishankkeita.

Sisältö

- vaikuttavuuden arvioimisen määrittely
- vaikuttavuuden arvioimisen prosessi
- palvelujen ja prosessien kehittäminen tulosten pohjalta
- kehittämistyön tuloksista tiedottaminen
- hankkeen arviointi ja raportointi

Oppimateriaalit

Heliskoski, J., Humala, H., Kopola, R., Tonteri, A. ja Tykkyläinen, S. Vaikuttavuuden askelmerkit -
Työkaluja ja esimerkkejä palveluntuottajille. Sitra 2018. Sitran selvityksiä 130 https://moodle.seamk.fi/pluginfile.php/841888/mod_resource/content/1/vaikuttavuuden-askelmerkit.pdf

Osallistava ja osaava Suomi– sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Helsinki 2019. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Pitkänen, L., Torkki, P., Tolkki, H., Valtakari, M. ja Leskelä, R-L. Reittiopas vaikuttavuuteen -Vaikuttavuusperustainen ohjaus sote- ja työllisyyspalveluissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimus-toiminnan julkaisusarja 2020:1 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161983/2020_1_%20Reittiopas%20vaikuttavuuteen.pdf

STM ja OKM 10/2018 Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi - Tarkastelussa lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä ja esimerkkejä lapsivaikutusten arvioinneista https://moodle.seamk.fi/pluginfile.php/841887/mod_resource/content/1/LAVA_selvitys_valmis.pdf

Opetusmenetelmät

Toteutus pääosin verkossa

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

81 tuntia: itsenäinen verkko-opiskelu, 2 lähiopetuskertaa ja oppimistehtävä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
- osaa kuvailla ja määritellä vaikuttavuuden arvioinnin perusidean
- tunnistaa erilaisia vaikuttavuuden arvioinnin käyttötapoja
- osaa kuvailla erilaisia raportointitapoja ja erilaisia viestintäkanavia.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa vertailla vaikuttavuuden arvioinnin erilaisia sovelluksia ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä
- osaa hyödyntää erilaisia raportoinnin ja viestittämisen tapoja eri toimijatahoille

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa kriittisesti vertailla vaikuttavuuden arvioinnin erilaisia sovelluksia ja analysoida niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä
- osaa raportoida ja viestittää monipuolisin keinoin kehittämisen tuloksista eri toimijatahoille

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävä

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Käyttäjälähtöinen kehittäminen
- Ennakoiva kehittäminen

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 08.03.2024

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

3.5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Anu Aalto
  • Milka Volanto
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • SOS22A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä valtaistamisen käsitteen ja kuvata kuinka se liittyy sosiaalityön kriittisten teorioiden ydinsisältöön.
Opiskelija osaa analysoida syrjäyttäviä yhteiskunnallisia mekanismeja sekä epätasa-arvoa ja huono-osaisuutta tuottavia rakenteita ja prosesseja alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Opiskelija osaa analysoida yhteiskunnassa, palvelujärjestelmässä ja sosiaalityössä käytäntöjä, rakenteita ja prosesseja, jotka tuottavat ja ylläpitävät syrjäytymistä, eriarvoisuutta, osallisuuden ja vallan puutetta. Opiskelija osaa tunnistaa valtaistavan sosiaalityön tarpeita asiakkaiden elämässä, työyhteisöissä ja sosiaalialan työtehtävissä. Hän tietää valtaistavan sosiaalityön menetelmiä. Opiskelija osaa kuvata valtaistavan työn prosessissa mahdollisesti syntyviä ristiriitoja ja nimetä keinoja niiden ratkaisemiseksi.
Hänellä on valmiuksia suunnitella ja arvioida valtaistavia menetelmiä hyödyntävä ja kestävää kehitystä tukeva sosiaalityön prosessi.
Opiskelija osaa analysoida kriittisesti asenteitaan ja mielipiteitään sekä arvioida asiakastyössä oman toimintansa taustalla olevia arvoja ja eettisiä käsityksiä.

Sisältö

- valtaistamisen käsite
- kriittiset sosiaalityön teoriat
- syrjäytyminen, huono-osaisuus, eriarvoisuus yhteiskunnassa
- valtaistumisen edistäminen asiakastyössä, sosiaalialan organisaatioissa ja yhteiskunnassa
- menetelmät valtaistavassa sosiaalityössä
- valtaistavan sosiaalityön prosessin suunnitteleminen jaarviointi
- valtaistava työ ja ekososiaalinen kestävyys
- omien arvojen ja oman toiminnan arviointi

Oppimateriaalit

Diakonia-ammattikorkeakoulu. N.d. Huono-osaisuus Suomessa –karttasivusto. https://diak.shinyapps.io/karttasovellus/#ohje.

Hokkanen, L. 2014. Autetuksi tuleminen - valtaistavan sosiaalisen asianajon edellyttämät toimijuudet. Lapin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-730-8.

Leemann, L. & Hämäläinen, R-M. 2016. Asiakasosallisuus, sosiaalinen osallisuus ja
matalan kynnyksen palvelut. Pohdintaa käsitteiden sisällöstä. Yhteiskuntapolitiikka 81 (2016):5. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016102725606.

Mattila, M. 2020. Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020. Helsinki: Kaleva Sorsa Säätiö. Saatavilla: https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/08/Eriarvoisuus2020_web2.pdf.

Saari, J. 2015. Huono-osaiset - elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla. Helsinki: Gaudeamus.(Lainattavissa SeAMK-tunnuksilla; Ellibs)

Skene, K.R. 2021. What is the Unit of Empowerment? An Ecological Perspective. British Journal of Social Work, 1–20. https://doi.org/10.1093/bjsw/bcab012.

Opetusmenetelmät

Verkkototeutus, orientointi lähiopetuksena viikolla 3.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108 h: itsenäinen opiskelu Moodle-alustalla, orientointi lähiopetuksena, oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä valtaistamisen käsitteen ja kuvata sen taustalla olevien kriittisten sosiaalityön teorioiden ydinsisällön.
Opiskelija osaa kuvata yhteiskunnassa, palvelujärjestelmässä ja sosiaalityössä käytäntöjä, rakenteita tai prosesseja, jotka tuottavat ja ylläpitävät syrjäytymistä, eriarvoisuutta, osallisuuden ja vallan puutetta. Hän tunnistaa näiden tekijöiden yhteyksiä ekososiaaliseen kestävyyteen.
Opiskelija osaa kuvata valtaistavan sosiaalityön tarpeita ja valtarakenteita asiakkaiden elämässä, työyhteisöissä ja sosiaalialan työtehtävissä. Opiskelija osaa kuvata sosiaalityön prosessin, jonka tavoitteet ja menetelmät liittyvät valtaistavaan työotteeseen. Opiskelija osaa kuvata omaa toimintaansa asiakastyössä ja sen taustalla olevia arvoja sekä nostaa esille sosiaalityön käytännössä kokemiaan arvoristiriitoja ja nimetä yhteiskunnallisia tekijöitä niiden taustalla.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa tarkastella valtaistamisen käsitettä monipuolisesti ja liittää sen käytännön sosiaalityöhön ja eri valtaistaviin menetelmiin. Hän osaa kuvata arvojensa ja kokemiensa arvoristiriitojen yhteiskunnallista taustatekijöitä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa tarkastella kriittisesti ja laaja-alaisesti syrjäyttäviä prosesseja asiakkaiden elämässä, työyhteisöissä ja koko ammattialalla. Hän osaa soveltaa valtaistavan sosiaalityön menetelmiä oivaltavasti ja kuvata menetelmien sovelluksen yksityiskohtaisesti. Hän osaa ottaa huomioon ekososiaalisen kestävyyden näkökulman auttamisprosessissa. Hän osaa analysoida ja arvioida kriittisesti sekä omaa toimintaansa että yleensä sosiaalialan ammattityötä valtaistavan työn tavoitteiden näkökulmasta. Hän osaa arvioida valtaistavaa työotetta suhteessa sosiaalityön muihin lähestymistapoihin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävä

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
- Viestintä ja media sosiaalialan työssä
- Rakenteellinen sosiaalityö
- Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
- Empowering Social Work

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 20.10.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 25

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Anu Aalto
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä valtaistamisen käsitteen ja kuvata kuinka se liittyy sosiaalityön kriittisten teorioiden ydinsisältöön.
Opiskelija osaa analysoida syrjäyttäviä yhteiskunnallisia mekanismeja sekä epätasa-arvoa ja huono-osaisuutta tuottavia rakenteita ja prosesseja alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Opiskelija osaa analysoida yhteiskunnassa, palvelujärjestelmässä ja sosiaalityössä käytäntöjä, rakenteita ja prosesseja, jotka tuottavat ja ylläpitävät syrjäytymistä, eriarvoisuutta, osallisuuden ja vallan puutetta. Opiskelija osaa tunnistaa valtaistavan sosiaalityön tarpeita asiakkaiden elämässä, työyhteisöissä ja sosiaalialan työtehtävissä. Hän tietää valtaistavan sosiaalityön menetelmiä. Opiskelija osaa kuvata valtaistavan työn prosessissa mahdollisesti syntyviä ristiriitoja ja nimetä keinoja niiden ratkaisemiseksi.
Hänellä on valmiuksia suunnitella ja arvioida valtaistavia menetelmiä hyödyntävä ja kestävää kehitystä tukeva sosiaalityön prosessi.
Opiskelija osaa analysoida kriittisesti asenteitaan ja mielipiteitään sekä arvioida asiakastyössä oman toimintansa taustalla olevia arvoja ja eettisiä käsityksiä.

Sisältö

- valtaistamisen käsite
- kriittiset sosiaalityön teoriat
- syrjäytyminen, huono-osaisuus, eriarvoisuus yhteiskunnassa
- valtaistumisen edistäminen asiakastyössä, sosiaalialan organisaatioissa ja yhteiskunnassa
- menetelmät valtaistavassa sosiaalityössä
- valtaistavan sosiaalityön prosessin suunnitteleminen jaarviointi
- valtaistava työ ja ekososiaalinen kestävyys
- omien arvojen ja oman toiminnan arviointi

Oppimateriaalit

Diakonia-ammattikorkeakoulu. N.d. Huono-osaisuus Suomessa –karttasivusto. https://diak.shinyapps.io/karttasovellus/#ohje.

Hokkanen, L. 2014. Autetuksi tuleminen - valtaistavan sosiaalisen asianajon edellyttämät toimijuudet. Lapin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-730-8.

Leemann, L. & Hämäläinen, R-M. 2016. Asiakasosallisuus, sosiaalinen osallisuus ja
matalan kynnyksen palvelut. Pohdintaa käsitteiden sisällöstä. Yhteiskuntapolitiikka 81 (2016):5. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016102725606.

Mattila, M. 2020. Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020. Helsinki: Kaleva Sorsa Säätiö. Saatavilla: https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/08/Eriarvoisuus2020_web2.pdf.

Saari, J. 2015. Huono-osaiset - elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla. Helsinki: Gaudeamus.(Lainattavissa SeAMK-tunnuksilla; Ellibs)

Skene, K.R. 2021. What is the Unit of Empowerment? An Ecological Perspective. British Journal of Social Work, 1–20. https://doi.org/10.1093/bjsw/bcab012.
Englanniksi

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, ryhmänohjaus työelämätaholla, seminaari, ryhmätehtävä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ryhmätehtävä tehdään SPRn Kaveritaitoja-ohjelman parissa eri työelämätahoilla.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108 h: lähiopetus, seminaari, ryhmänohjaus työelämätaholla, ryhmätehtävä.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä valtaistamisen käsitteen ja kuvata sen taustalla olevien kriittisten sosiaalityön teorioiden ydinsisällön.
Opiskelija osaa kuvata yhteiskunnassa, palvelujärjestelmässä ja sosiaalityössä käytäntöjä, rakenteita tai prosesseja, jotka tuottavat ja ylläpitävät syrjäytymistä, eriarvoisuutta, osallisuuden ja vallan puutetta. Hän tunnistaa näiden tekijöiden yhteyksiä ekososiaaliseen kestävyyteen.
Opiskelija osaa kuvata valtaistavan sosiaalityön tarpeita ja valtarakenteita asiakkaiden elämässä, työyhteisöissä ja sosiaalialan työtehtävissä. Opiskelija osaa kuvata sosiaalityön prosessin, jonka tavoitteet ja menetelmät liittyvät valtaistavaan työotteeseen. Opiskelija osaa kuvata omaa toimintaansa asiakastyössä ja sen taustalla olevia arvoja sekä nostaa esille sosiaalityön käytännössä kokemiaan arvoristiriitoja ja nimetä yhteiskunnallisia tekijöitä niiden taustalla.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa tarkastella valtaistamisen käsitettä monipuolisesti ja liittää sen käytännön sosiaalityöhön ja eri valtaistaviin menetelmiin. Hän osaa kuvata arvojensa ja kokemiensa arvoristiriitojen yhteiskunnallista taustatekijöitä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa tarkastella kriittisesti ja laaja-alaisesti syrjäyttäviä prosesseja asiakkaiden elämässä, työyhteisöissä ja koko ammattialalla. Hän osaa soveltaa valtaistavan sosiaalityön menetelmiä oivaltavasti ja kuvata menetelmien sovelluksen yksityiskohtaisesti. Hän osaa ottaa huomioon ekososiaalisen kestävyyden näkökulman auttamisprosessissa. Hän osaa analysoida ja arvioida kriittisesti sekä omaa toimintaansa että yleensä sosiaalialan ammattityötä valtaistavan työn tavoitteiden näkökulmasta. Hän osaa arvioida valtaistavaa työotetta suhteessa sosiaalityön muihin lähestymistapoihin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Seminaarityöskentely sekä ryhmätehtävä

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
- Viestintä ja media sosiaalialan työssä
- Rakenteellinen sosiaalityö
- Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
- Empowering Social Work

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 22.10.2023

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pirita Hakoneva
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on omaksunut lapsilähtöisen toiminnan periaatteet. Hän osaa tukea lapsen osallisuutta ja aktiivista toimijuutta. Opiskelija osaa havainnoida ja arvioida lapsen ja lapsiryhmän tarpeita ja hän tunnistaa varhaiskasvatuksessa käytettävät tuen tasot. Hän osaa tukea ja ohjata lapsia kasvun, kehityksen ja oppimisen eri vaiheissa. Opiskelija tietää varhaiskasvatuksen keskeiset toimintaperiaatteet ja osaa niitä soveltaen suunnitella, toteuttaa ja arvioida pedagogisesti kehittävää ja tavoitteellista toimintaa lapsille ja lapsiryhmälle. Hänellä on valmiudet tukea ja edistää lapsen omaehtoista leikkiä ja tarvittaessa ohjata sitä. Opiskelijalla on valmiudet vahvistaa ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista ja lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Sisältö

- varhaiskasvatuksen toimintaperiaatteet
- varhaiskasvatussuunnitelman perusteet
- varhaiskasvatuslaki
- lapsilähtöisyys, lapsen osallisuus sekä lapsen oikeudet
- lapsen ja lapsiryhmän havainnointi
- pedagoginen dokumentointi
- lapsen ja lapsiryhmän tarpeiden arvioiminen
- tuen ja erityisen tuen tarjoaminen varhaiskasvatuksessa
- pedagogisen toiminnan suunnitteleminen
- leikki ja digitaalisuus varhaiskasvatuksessa

Oppimateriaalit

Opintojakson alussa esitelty kirjallisuus.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, lukupiirityöskentely, oppimispäiväkirja

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106 tuntia

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää joitakin varhaiskasvatuksen periaatteita. Hän osaa nimetä tavoitteellisen toiminnan periaatteita. Opiskelija osaa nimetä lapsen oikeudet ja kuvata hyvinvoinnin edistämiseen vaikuttavia seikkoja.Opiskelija osaa nimetä lapsen yksilöllisiä ja erityisen tuen tarpeita. Hän pyrkii ottamaan tuen tarpeet huomioon tukiessaan ja ohjatessaan lasta kasvun, kehityksen ja oppimisen eri vaiheissa.














Opiskelija osaa toimia lapsilähtöisesti ja perustella omaa toimintaansa. Opiskelija osaa analysoida ja arvioida lapsen yksilöllisiä ja erityisen tuen tarpeita sekä lapsiryhmän tarpeita. Hän osaa ottaa tarpeet monipuolisesti huomioon tukiessaan ja ohjatessaan lasta kasvun, kehityksen ja oppimisen eri vaiheissa. Opiskelija osaa soveltaa varhaiskasvatuksen keskeisiä periaatteita suunnitellessaan, toteuttaessaan ja arvioidessaan pedagogisesti kehittävää ja tavoitteellista toimintaa. Hän osaa tukea ja edistää lapsen omaehtoista leikkiä ja ohjata sitä. Opiskelijalla on taidot vahvistaa ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista ja hyvinvointia.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa toimia lapsilähtöisesti. Opiskelija tietää varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet. Opiskelija osaa tunnistaa lapsen tuen tarpeita sekä lapsiryhmän tarpeita. Hän huomioi lapsen ja lapsiryhmän tuen tarpeita tukiessaan ja ohjatessaan lasta kasvun, kehityksen ja oppimisen eri vaiheissa. Hän tuntee kehittävän ja tavoitteellisen toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja arvioimisen periaatteet. Hän tunnistaa lapsen omaehtoisen leikin merkityksen. Opiskelijalla on tietoa lasta vahvistavan toiminnan periaatteista sekä lapsen oikeuksien toteutumisen ja lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa toimia lapsilähtöisesti ja perustella omaa toimintaansa. Opiskelija osaa analysoida ja arvioida lapsen tuen tarpeita sekä lapsiryhmän tarpeita. Hän osaa ottaa lapsen ja lapsiryhmän tarpeet monipuolisesti huomioon tukiessaan ja ohjatessaan lasta kasvun, kehityksen ja oppimisen eri vaiheissa. Opiskelija osaa soveltaa varhaiskasvatuksen keskeisiä periaatteita suunnitellessaan, toteuttaessaan ja arvioidessaan pedagogisesti kehittävää ja tavoitteellista toimintaa. Hän osaa tukea ja edistää lapsen omaehtoista leikkiä ja ohjata sitä. Opiskelijalla on taidot vahvistaa ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista sekä lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, välitehtävien hyväksytty tekeminen, arvosteltava oppimistehtävä.

Esitietovaatimukset

Opintojakso: Lapsen kehitys ja oppiminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatusopintoja suorittaville opiskelijoille.

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

23.10.2023 - 15.12.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pirita Hakoneva
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on omaksunut lapsilähtöisen toiminnan periaatteet. Hän osaa tukea lapsen osallisuutta ja aktiivista toimijuutta. Opiskelija osaa havainnoida ja arvioida lapsen ja lapsiryhmän tarpeita ja hän tunnistaa varhaiskasvatuksessa käytettävät tuen tasot. Hän osaa tukea ja ohjata lapsia kasvun, kehityksen ja oppimisen eri vaiheissa. Opiskelija tietää varhaiskasvatuksen keskeiset toimintaperiaatteet ja osaa niitä soveltaen suunnitella, toteuttaa ja arvioida pedagogisesti kehittävää ja tavoitteellista toimintaa lapsille ja lapsiryhmälle. Hänellä on valmiudet tukea ja edistää lapsen omaehtoista leikkiä ja tarvittaessa ohjata sitä. Opiskelijalla on valmiudet vahvistaa ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista ja lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Sisältö

- varhaiskasvatuksen toimintaperiaatteet
- varhaiskasvatussuunnitelman perusteet
- varhaiskasvatuslaki
- lapsilähtöisyys, lapsen osallisuus sekä lapsen oikeudet
- lapsen ja lapsiryhmän havainnointi
- pedagoginen dokumentointi
- lapsen ja lapsiryhmän tarpeiden arvioiminen
- tuen ja erityisen tuen tarjoaminen varhaiskasvatuksessa
- pedagogisen toiminnan suunnitteleminen
- leikki ja digitaalisuus varhaiskasvatuksessa

Oppimateriaalit

Opintojakson alussa esitelty kirjallisuus.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, lukupiirityöskentely, oppimispäiväkirja.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106 tuntia.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää joitakin varhaiskasvatuksen periaatteita. Hän osaa nimetä tavoitteellisen toiminnan periaatteita. Opiskelija osaa nimetä lapsen oikeudet ja kuvata hyvinvoinnin edistämiseen vaikuttavia seikkoja.Opiskelija osaa nimetä lapsen yksilöllisiä ja erityisen tuen tarpeita. Hän pyrkii ottamaan tuen tarpeet huomioon tukiessaan ja ohjatessaan lasta kasvun, kehityksen ja oppimisen eri vaiheissa.














Opiskelija osaa toimia lapsilähtöisesti ja perustella omaa toimintaansa. Opiskelija osaa analysoida ja arvioida lapsen yksilöllisiä ja erityisen tuen tarpeita sekä lapsiryhmän tarpeita. Hän osaa ottaa tarpeet monipuolisesti huomioon tukiessaan ja ohjatessaan lasta kasvun, kehityksen ja oppimisen eri vaiheissa. Opiskelija osaa soveltaa varhaiskasvatuksen keskeisiä periaatteita suunnitellessaan, toteuttaessaan ja arvioidessaan pedagogisesti kehittävää ja tavoitteellista toimintaa. Hän osaa tukea ja edistää lapsen omaehtoista leikkiä ja ohjata sitä. Opiskelijalla on taidot vahvistaa ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista ja hyvinvointia.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa toimia lapsilähtöisesti. Opiskelija tietää varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet. Opiskelija osaa tunnistaa lapsen tuen tarpeita sekä lapsiryhmän tarpeita. Hän huomioi lapsen ja lapsiryhmän tuen tarpeita tukiessaan ja ohjatessaan lasta kasvun, kehityksen ja oppimisen eri vaiheissa. Hän tuntee kehittävän ja tavoitteellisen toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja arvioimisen periaatteet. Hän tunnistaa lapsen omaehtoisen leikin merkityksen. Opiskelijalla on tietoa lasta vahvistavan toiminnan periaatteista sekä lapsen oikeuksien toteutumisen ja lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa toimia lapsilähtöisesti ja perustella omaa toimintaansa. Opiskelija osaa analysoida ja arvioida lapsen tuen tarpeita sekä lapsiryhmän tarpeita. Hän osaa ottaa lapsen ja lapsiryhmän tarpeet monipuolisesti huomioon tukiessaan ja ohjatessaan lasta kasvun, kehityksen ja oppimisen eri vaiheissa. Opiskelija osaa soveltaa varhaiskasvatuksen keskeisiä periaatteita suunnitellessaan, toteuttaessaan ja arvioidessaan pedagogisesti kehittävää ja tavoitteellista toimintaa. Hän osaa tukea ja edistää lapsen omaehtoista leikkiä ja ohjata sitä. Opiskelijalla on taidot vahvistaa ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista sekä lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Esitietovaatimukset

Opintojakso: Lapsen kehitys ja oppiminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatusopintoja suorittaville opiskelijoille.

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 08.03.2024

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Viivi Heikura
  • Milka Volanto
Opiskelijaryhmät
  • SOS22A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tunnistaa median ja viestinnän yhteiskunnallisen merkityksen sosiaalialan eri toimintojen näkökulmasta. Opiskelija osaa tarkastella eri intressitahojen esille nostamia mediasisältöjä analyyttisesti ja kriittisesti. Hän osaa selittää median käyttämiä tapoja ja merkityksiä. Hän osaa soveltaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja viestinnän keinoja sekä osaa käyttää median mahdollisuuksia valtaistavassa ja vaikuttavassa sosiaalityössä yhdessä kansalaisten, median ja muiden sidosryhmien kanssa. Opiskelijalla on taidot argumentoida ja käsitellä kriittisesti eri lähteistä peräisin olevaa tietoa. Hän tietää yhteisöviestinnän periaatteet ja toimintamuodot sekä työyhteisön sisäisessä, että ulkoisessa viestinnässä. Hän tuntee sosiaalialan ja siihen liittyvän sosiaalisen median ammatillisen ohjeistuksen. Opiskelija osaa tarkastella alaan liittyvää viestintää ja median toimintaa kestävän kehityksen kannalta.

Sisältö

- medialukutaito: mediatodellisuuden hahmottaminen ja siinä sosiaalialan ammattilaisena toimiminen
-kestävän kehityksen näkökulmia viestinnässä ja tiedottamisessa
-osallistava ja valtaistava viestintä
- yhteiskunnallinen vaikuttaminen median kautta osana valtaistavaa sosiaalityötä
- yhteisöviestinnän perusteet
- sosiaalialan viestinnän lainsäädäntö ja eettisyys
- median eettiset ohjeet

Oppimateriaalit

Hall, C. Slembrouck, S. & Sarangi S. 2006. Language Practises in Social Work: Categorisation and Accountability in Child Welfare. : luku 9, s. 145 - 163 Narrative transformation in media reporting; Luku 10, s. 164 - 173 Conclusion.
Stocchetti, M. & Kukkonen, K. 2010. Critical Media Analysis: An Introduction for Media Professionals. Frankfurt am Main: Peter Lang AG. E-kirja.
Katleena Kortesuo (2016). Riko lasi hätätilanteessa. (Käsittelee kriisiviestintää, suunnattu lähinnä esimiesasemassa työskenteleville.)
Elina Nivala & Sanna Ryynänen (2019): Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Gaudeamus. (128-143)
A.-P. Pietilä (2018): Uutisissa valheita, valheista uutisia.
Laura, Tiitinen (2017): Sosiaalityö ja viestintä. Teoksessa: Sosiaalityön käsikirja. Kananoja, Miettinen & Marjamäki (toim.). Tietosanoma. Helsinki. (Luku 33. Palveluviestintä, Julkinen viestintä rakenteellisen sosiaalityön välineenä, Kriisiviestintä).

Opetusmenetelmät

Orientointi ja lähiopetusta viikolla 3, tehtävät Moodlessa.
Harjoitustyö kurssin aikana sovitulla tavalla.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua.
Mahdollisesti vieraileva luennoitsija media-alalta.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108 tuntia sisältäen kontaktiopetuksen

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Rakenteellinen sosiaalityö
- Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
- Valtaista sosiaalityö

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa median ja viestinnän yhteiskunnallisen merkityksen sosiaalialalla sekä hahmottaa median käyttämien viestintätapojen kokonaisuuden. Opiskelija tunnistaa median vaikutusmahdollisuudet valtaistavassa ja vaikuttavassa sosiaalityössä yhdessä kansalaisten, median ja muiden sidosryhmien kanssa. Opiskelija osaa kuvata eri lähteistä peräisin olevaa tietoa. Opiskelija tunnistaa yhteisöviestintään liittyviä periaatteita ja toimintamuotoja yhteisön sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. Opiskelija tunnistaa sosiaalialaan liittyvän tiedon tuottamisen tapoja ja ammatillisen ohjeistuksen. Opiskelija osaa kuvata viestinnän ja median toimintaa kestävän kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa viestintään ja mediaan liittyviä arvoja ja asenteita. Opiskelija osaa tunnistaa erilaisia arvioida mediasisältöjä ja käyttää median ja viestinnän keinoja osana valtaistavaa sosiaalityötä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tunnistaa ja arvioida median ja viestinnän yhteiskunnallisen merkityksen sosiaalialalla sekä hahmottaa median käyttämien viestintätapojen kokonaisuuden. Opiskelija osaa arvioida median vaikutusmahdollisuuksia valtaistavassa ja vaikuttavassa sosiaalityössä yhdessä kansalaisten, median ja muiden sidosryhmien kanssa. Opiskelija osaa tuoda esiin kansalaisten valtaistamisen kannalta ajankohtaisia aiheita. Opiskelija osaa arvioida eri lähteistä peräisin olevaa tietoa. Opiskelija tietää yhteisöviestintään liittyviä periaatteita ja toimintamuotoja yhteisön sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. Opiskelija osaa huomioida sosiaalialaan liittyvän tiedon tuottamisen tapoja ja ammatillisen ohjeistuksen. Opiskelija osaa arvioida viestinnän ja median toimintaa kestävän kehityksen kannalta. Opiskelija osaa tuoda esiin viestintään ja mediaan liittyviä arvoja ja asenteita. Opiskelija osaa tulkita erilaisia mediasisältöjä ja käyttää median ja viestinnän keinoja osana valtaistavaa sosiaalityötä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kriittisesti arvioida ja analysoida eri medialähteiden tuottamia sisältöjä. Opiskelija osaa analysoida median ja viestinnän yhteiskunnallista merkitystä sosiaalialalla sekä median käyttämien viestintätapojen kokonaisuutta. Opiskelija osaa kriittisesti arvioida median vaikutusmahdollisuuksia valtaistavassa ja vaikuttavassa sosiaalityössä yhdessä kansalaisten, median ja muiden sidosryhmien kanssa. Opiskelija osaa nostaa käsiteltäväksi kansalaisten valtaistamisen kannalta oleellisia aiheita sekä osaa toimia valtaistavan sosiaalityön periaatteiden mukaisesti kansalaisten, median ja muiden sidosryhmien verkostossa. Opiskelija osaa kriittisesti arvioida eri lähteistä peräisin olevaa tietoa. Opiskelija osaa soveltaa yhteisöviestintään liittyviä periaatteita ja toimintamuotoja yhteisön sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. Opiskelija osaa soveltaa sosiaalialaan liittyvän tiedon tuottamisen tapoja ja ammatillisen ohjeistuksen. Opiskelija osaa analysoida viestinnän ja median toimintaa kestävän kehityksen kannalta. Opiskelija osaa arvioida viestintään ja mediaan liittyviä arvoja ja asenteita. Opiskelija osaa arvioida ja tuottaa erilaisia mediasisältöjä sekä käyttää median ja viestinnän keinoja osana valtaistavaa sosiaalityötä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin perusteet: Osallistuminen kontaktiopetukseen, harjoitustehtävät itsenäisesti ja ryhmissä.

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Rakenteellinen sosiaalityö
- Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
- Valtaistava sosiaalityö

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 20.10.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 27

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Viivi Heikura
  • Milka Volanto
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tunnistaa median ja viestinnän yhteiskunnallisen merkityksen sosiaalialan eri toimintojen näkökulmasta. Opiskelija osaa tarkastella eri intressitahojen esille nostamia mediasisältöjä analyyttisesti ja kriittisesti. Hän osaa selittää median käyttämiä tapoja ja merkityksiä. Hän osaa soveltaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja viestinnän keinoja sekä osaa käyttää median mahdollisuuksia valtaistavassa ja vaikuttavassa sosiaalityössä yhdessä kansalaisten, median ja muiden sidosryhmien kanssa. Opiskelijalla on taidot argumentoida ja käsitellä kriittisesti eri lähteistä peräisin olevaa tietoa. Hän tietää yhteisöviestinnän periaatteet ja toimintamuodot sekä työyhteisön sisäisessä, että ulkoisessa viestinnässä. Hän tuntee sosiaalialan ja siihen liittyvän sosiaalisen median ammatillisen ohjeistuksen. Opiskelija osaa tarkastella alaan liittyvää viestintää ja median toimintaa kestävän kehityksen kannalta.

Sisältö

- medialukutaito: mediatodellisuuden hahmottaminen ja siinä sosiaalialan ammattilaisena toimiminen
-kestävän kehityksen näkökulmia viestinnässä ja tiedottamisessa
-osallistava ja valtaistava viestintä
- yhteiskunnallinen vaikuttaminen median kautta osana valtaistavaa sosiaalityötä
- yhteisöviestinnän perusteet
- sosiaalialan viestinnän lainsäädäntö ja eettisyys
- median eettiset ohjeet

Oppimateriaalit

Hall, C. Slembrouck, S. & Sarangi S. 2006. Language Practises in Social Work: Categorisation and Accountability in Child Welfare. : luku 9, s. 145 - 163 Narrative transformation in media reporting; Luku 10, s. 164 - 173 Conclusion.
Stocchetti, M. & Kukkonen, K. 2010. Critical Media Analysis: An Introduction for Media Professionals. Frankfurt am Main: Peter Lang AG. E-kirja.
Katleena Kortesuo (2016). Riko lasi hätätilanteessa. (Käsittelee kriisiviestintää, suunnattu lähinnä esimiesasemassa työskenteleville.)
Elina Nivala & Sanna Ryynänen (2019): Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Gaudeamus. (128-143)
A.-P. Pietilä (2018): Uutisissa valheita, valheista uutisia.
Laura, Tiitinen (2017): Sosiaalityö ja viestintä. Teoksessa: Sosiaalityön käsikirja. Kananoja, Miettinen & Marjamäki (toim.). Tietosanoma. Helsinki. (Luku 33. Palveluviestintä, Julkinen viestintä rakenteellisen sosiaalityön välineenä, Kriisiviestintä).

Opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen- ja ryhmätehtävät, media-analyysit ja keskustelut.
Harjoitustyö kurssin aikana sovitulla tavalla.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua.
Mahdollisesti vieraileva luennoitsija media-alalta.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108 tuntia sisältäen kontaktiopetuksen

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Rakenteellinen sosiaalityö
- Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
- Valtaista sosiaalityö

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa median ja viestinnän yhteiskunnallisen merkityksen sosiaalialalla sekä hahmottaa median käyttämien viestintätapojen kokonaisuuden. Opiskelija tunnistaa median vaikutusmahdollisuudet valtaistavassa ja vaikuttavassa sosiaalityössä yhdessä kansalaisten, median ja muiden sidosryhmien kanssa. Opiskelija osaa kuvata eri lähteistä peräisin olevaa tietoa. Opiskelija tunnistaa yhteisöviestintään liittyviä periaatteita ja toimintamuotoja yhteisön sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. Opiskelija tunnistaa sosiaalialaan liittyvän tiedon tuottamisen tapoja ja ammatillisen ohjeistuksen. Opiskelija osaa kuvata viestinnän ja median toimintaa kestävän kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa viestintään ja mediaan liittyviä arvoja ja asenteita. Opiskelija osaa tunnistaa erilaisia arvioida mediasisältöjä ja käyttää median ja viestinnän keinoja osana valtaistavaa sosiaalityötä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tunnistaa ja arvioida median ja viestinnän yhteiskunnallisen merkityksen sosiaalialalla sekä hahmottaa median käyttämien viestintätapojen kokonaisuuden. Opiskelija osaa arvioida median vaikutusmahdollisuuksia valtaistavassa ja vaikuttavassa sosiaalityössä yhdessä kansalaisten, median ja muiden sidosryhmien kanssa. Opiskelija osaa tuoda esiin kansalaisten valtaistamisen kannalta ajankohtaisia aiheita. Opiskelija osaa arvioida eri lähteistä peräisin olevaa tietoa. Opiskelija tietää yhteisöviestintään liittyviä periaatteita ja toimintamuotoja yhteisön sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. Opiskelija osaa huomioida sosiaalialaan liittyvän tiedon tuottamisen tapoja ja ammatillisen ohjeistuksen. Opiskelija osaa arvioida viestinnän ja median toimintaa kestävän kehityksen kannalta. Opiskelija osaa tuoda esiin viestintään ja mediaan liittyviä arvoja ja asenteita. Opiskelija osaa tulkita erilaisia mediasisältöjä ja käyttää median ja viestinnän keinoja osana valtaistavaa sosiaalityötä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kriittisesti arvioida ja analysoida eri medialähteiden tuottamia sisältöjä. Opiskelija osaa analysoida median ja viestinnän yhteiskunnallista merkitystä sosiaalialalla sekä median käyttämien viestintätapojen kokonaisuutta. Opiskelija osaa kriittisesti arvioida median vaikutusmahdollisuuksia valtaistavassa ja vaikuttavassa sosiaalityössä yhdessä kansalaisten, median ja muiden sidosryhmien kanssa. Opiskelija osaa nostaa käsiteltäväksi kansalaisten valtaistamisen kannalta oleellisia aiheita sekä osaa toimia valtaistavan sosiaalityön periaatteiden mukaisesti kansalaisten, median ja muiden sidosryhmien verkostossa. Opiskelija osaa kriittisesti arvioida eri lähteistä peräisin olevaa tietoa. Opiskelija osaa soveltaa yhteisöviestintään liittyviä periaatteita ja toimintamuotoja yhteisön sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. Opiskelija osaa soveltaa sosiaalialaan liittyvän tiedon tuottamisen tapoja ja ammatillisen ohjeistuksen. Opiskelija osaa analysoida viestinnän ja median toimintaa kestävän kehityksen kannalta. Opiskelija osaa arvioida viestintään ja mediaan liittyviä arvoja ja asenteita. Opiskelija osaa arvioida ja tuottaa erilaisia mediasisältöjä sekä käyttää median ja viestinnän keinoja osana valtaistavaa sosiaalityötä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin perusteet: Osallistuminen kontaktiopetukseen, harjoitustehtävät itsenäisesti ja ryhmissä.

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Rakenteellinen sosiaalityö
- Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
- Valtaistava sosiaalityö

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

09.10.2023 - 15.12.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Virpi Masonen
Opiskelijaryhmät
  • SOS23B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- toimia tarkoituksenmukaisesti erilaisissa esiintymis- ja ryhmäviestintätilanteissa
- osaa toimia vuorovaikutustilanteissa myös digitaalisissa ympäristöissä
- analysoida ja arvioida viestintätaitoja osana ammatillista kehittymistä.
- tuottaa asiatyylistä tekstiä ja soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjeita.

Sisältö

- Viestintätyylin analysointi
- Esiintymistaito ja vuorovaikutus
- Ryhmäviestintätaito (esim. palaverit, neuvottelut, kokoukset, myös verkon välityksellä)
- Digitaalisen ympäristön toimintaperiaatteet ja vuorovaikutus
- Asiatyylisen tekstin tuottaminen
- SeAMKin kirjallisten töiden ohjeet

Oppimateriaalit

- Opettajan ilmoittama materiaali
- Juholin, E. (2022). Communicare! Ota viestinnän ilmiöt ja strategiat haltuun (8. uud. p.). Infor / Management Institute of Finland MIF.
- SeAMKin kirjallisten töiden ohje https://seamk.libguides.com/KirjallistenToidenOhje
- Kielitoimiston ohjepankki (Kotus) http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/
- Kielijelppi http://www.kielijelppi.fi/
- Opintokeskus Sivis https://www.kokouskaytannot.fi/

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, luennot
Itsenäinen opiskelu: tiedonhankinta, harjoitukset ja tehtävät
Suulliset ja kirjalliset tehtävät yksin ja ryhmässä

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tenttien ja arvioitavien tehtävien ajankohdat sovitaan opintojakson aikana.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108 t, josta 24 t lähiopetusta

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa viestiä lähettäjälähtöisesti: hän ei osaa ottaa tavoitetta, vastaanottajaa tai tilannetta huomioon riittävästi. Tekstin rakenne on hajanainen ja epälooginen ja argumentointi on yksipuolista ja niukkaa. Havainnollistaminen on suppeaa ja epätarkoituksenmukaista. Opiskelija osaa arvioida omaa viestintäänsä vain viestin lähettäjän näkökulmasta. Hän tunnistaa osittain digitaalisen viestinnän toimintaperiaatteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa viestinnässään ottaa osittain huomioon tavoitteen, tilanteen ja vastaanottajan. Osaa ylläpitää viestinnän vuorovaikutusta. Tunnistaa jossain määrin viestinnän kulttuurisidonnaisen luonteen. Osaa huomioida digitaalisen viestinnän toimintaperiaatteet. Tekstin rakenne on pääosin selkeää ja johdonmukaista ja argumentointi on monipuolista ja uskottavaa. Havainnollistaminen on tarkoituksenmukaista. Opiskelija osaa arvioida omaa viestintäänsä joiltakin osin ja osittain realistisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa viestinnässään ottaa erinomaisesti ja vakuuttavasti huomioon tavoitteen, tilanteen ja vastaanottajan, hän osaa toimia vastuullisesti ja sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Viestinnän vuorovaikutus on erittäin taitavaa. Osaa tunnistaa viestinnän kulttuurisidonnaisen luonteen. Hallitsee digitaalisen viestinnän toimintaperiaatteet ja osaa soveltaa niitä. Tekstin rakenne noudattaa tekstilajille ominaista rakennetta, teksti on loogista, selkeää ja sidosteista ja argumentointi on monipuolista ja eri näkökulmia huomioon ottavaa ja vakuuttavaa. Havainnollistaminen on tarkoituksenmukaista, tehokasta ja harkittua. Opiskelija osaa arvioida omaa viestintäänsä monipuolisesti ja realistisesti tavoitteen, tarkoituksen, vastaanottajan ja oman ammattialansa kannalta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kirjalliset ja suulliset oppimistehtävät
Verkkotentit
Aktiivinen osallistuminen arvioinnin perusteena oleviin töihin ja töiden palauttaminen aikataulun mukaisesti
Itsearviointi
Vertaisarviointi

Ilmoittautumisaika

29.08.2023 - 01.09.2023

Ajoitus

30.10.2023 - 15.12.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Virpi Masonen
Opiskelijaryhmät
  • SOS23C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- toimia tarkoituksenmukaisesti erilaisissa esiintymis- ja ryhmäviestintätilanteissa
- osaa toimia vuorovaikutustilanteissa myös digitaalisissa ympäristöissä
- analysoida ja arvioida viestintätaitoja osana ammatillista kehittymistä.
- tuottaa asiatyylistä tekstiä ja soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjeita.

Sisältö

- Viestintätyylin analysointi
- Esiintymistaito ja vuorovaikutus
- Ryhmäviestintätaito (esim. palaverit, neuvottelut, kokoukset, myös verkon välityksellä)
- Digitaalisen ympäristön toimintaperiaatteet ja vuorovaikutus
- Asiatyylisen tekstin tuottaminen
- SeAMKin kirjallisten töiden ohjeet

Oppimateriaalit

- Opettajan ilmoittama materiaali
- Juholin, E. (2022). Communicare! Ota viestinnän ilmiöt ja strategiat haltuun (8. uud. p.). Infor / Management Institute of Finland MIF.
- SeAMKin kirjallisten töiden ohje https://seamk.libguides.com/KirjallistenToidenOhje
- Kielitoimiston ohjepankki (Kotus) http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/
- Kielijelppi http://www.kielijelppi.fi/
- Opintokeskus Sivis https://www.kokouskaytannot.fi/

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, luennot
Itsenäinen opiskelu: tiedonhankinta, harjoitukset ja tehtävät
Suulliset ja kirjalliset tehtävät yksin ja ryhmässä

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tenttien ja arvioitavien tehtävien ajankohdat sovitaan opintojakson aikana.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108 t, josta 24 t lähiopetusta

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa viestiä lähettäjälähtöisesti: hän ei osaa ottaa tavoitetta, vastaanottajaa tai tilannetta huomioon riittävästi. Tekstin rakenne on hajanainen ja epälooginen ja argumentointi on yksipuolista ja niukkaa. Havainnollistaminen on suppeaa ja epätarkoituksenmukaista. Opiskelija osaa arvioida omaa viestintäänsä vain viestin lähettäjän näkökulmasta. Hän tunnistaa osittain digitaalisen viestinnän toimintaperiaatteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa viestinnässään ottaa osittain huomioon tavoitteen, tilanteen ja vastaanottajan. Osaa ylläpitää viestinnän vuorovaikutusta. Tunnistaa jossain määrin viestinnän kulttuurisidonnaisen luonteen. Osaa huomioida digitaalisen viestinnän toimintaperiaatteet. Tekstin rakenne on pääosin selkeää ja johdonmukaista ja argumentointi on monipuolista ja uskottavaa. Havainnollistaminen on tarkoituksenmukaista. Opiskelija osaa arvioida omaa viestintäänsä joiltakin osin ja osittain realistisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa viestinnässään ottaa erinomaisesti ja vakuuttavasti huomioon tavoitteen, tilanteen ja vastaanottajan, hän osaa toimia vastuullisesti ja sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Viestinnän vuorovaikutus on erittäin taitavaa. Osaa tunnistaa viestinnän kulttuurisidonnaisen luonteen. Hallitsee digitaalisen viestinnän toimintaperiaatteet ja osaa soveltaa niitä. Tekstin rakenne noudattaa tekstilajille ominaista rakennetta, teksti on loogista, selkeää ja sidosteista ja argumentointi on monipuolista ja eri näkökulmia huomioon ottavaa ja vakuuttavaa. Havainnollistaminen on tarkoituksenmukaista, tehokasta ja harkittua. Opiskelija osaa arvioida omaa viestintäänsä monipuolisesti ja realistisesti tavoitteen, tarkoituksen, vastaanottajan ja oman ammattialansa kannalta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kirjalliset ja suulliset oppimistehtävät
Verkkotentit
Aktiivinen osallistuminen arvioinnin perusteena oleviin töihin ja töiden palauttaminen aikataulun mukaisesti
Itsearviointi
Vertaisarviointi

Ilmoittautumisaika

09.01.2024 - 12.01.2024

Ajoitus

01.01.2024 - 31.07.2024

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Helena Sarvikas
Opiskelijaryhmät
  • SOS24A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- toimia tarkoituksenmukaisesti erilaisissa esiintymis- ja ryhmäviestintätilanteissa
- osaa toimia vuorovaikutustilanteissa myös digitaalisissa ympäristöissä
- analysoida ja arvioida viestintätaitoja osana ammatillista kehittymistä.
- tuottaa asiatyylistä tekstiä ja soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjeita.

Sisältö

- Viestintätyylin analysointi
- Esiintymistaito ja vuorovaikutus
- Ryhmäviestintätaito (esim. palaverit, neuvottelut, kokoukset, myös verkon välityksellä)
- Digitaalisen ympäristön toimintaperiaatteet ja vuorovaikutus
- Asiatyylisen tekstin tuottaminen
- SeAMKin kirjallisten töiden ohjeet

Oppimateriaalit

- Helsingin yliopiston kielikeskus (i.a.).Kielijelppi. http://www.kielijelppi.fi/
- Juholin, E. (2022). Communicare!: Ota viestinnän ilmiöt ja strategiat haltuun (Kahdeksas uudistettu painos). Infor / Management Institute of Finland MIF Oy.
- Jyväskylän yliopisto Kielikeskus. (i.a.) Kielikompassi. https://kielikompassi.jyu.fi/puheviestinta/tietomajakka/maja_tietomajakka.shtml
- Kirjoittajan ABC-kortti. (i.a.). http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/
- Seinäjoen ammattikorkeakoulu. (2022). Kirjallisten töiden ohje. https://seamk.libguides.com/KirjallistenToidenOhje
Opettajan osoittama materiaali (tarkennetaan opintojakson alussa)

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, etäopetus soveltuvin osin tehtäväkohtaisesti
- Kirjalliset ja suulliset oppimistehtävät yksin ja ryhmissä
- Verkkotentit
- Itsenäinen opiskelu

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei harjoittelua.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Verkkotenttien suoritusajankohdat ja -kerrat ja uusintamahdollisuudet mainittu opintojakson Moodlessa kunkin tentin kohdalla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

näyttökoe

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108 tuntia

Lisätietoja opiskelijoille

Sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa opetusmateriaalina myös:
Mäkisalo-Ropponen, M. (2012). Vuorovaikutustaidot sosiaali- ja terveysalalla. (1. - 2. p.). Sanoma Pro Oy.
Roivas, M. & Karjalainen, A. L. (2013). Sosiaali- ja terveysalan viestintä. Edita.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa viestiä lähettäjälähtöisesti: hän ei osaa ottaa tavoitetta, vastaanottajaa tai tilannetta huomioon riittävästi. Tekstin rakenne on hajanainen ja epälooginen ja argumentointi on yksipuolista ja niukkaa. Havainnollistaminen on suppeaa ja epätarkoituksenmukaista. Opiskelija osaa arvioida omaa viestintäänsä vain viestin lähettäjän näkökulmasta. Hän tunnistaa osittain digitaalisen viestinnän toimintaperiaatteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa viestinnässään ottaa osittain huomioon tavoitteen, tilanteen ja vastaanottajan. Osaa ylläpitää viestinnän vuorovaikutusta. Tunnistaa jossain määrin viestinnän kulttuurisidonnaisen luonteen. Osaa huomioida digitaalisen viestinnän toimintaperiaatteet. Tekstin rakenne on pääosin selkeää ja johdonmukaista ja argumentointi on monipuolista ja uskottavaa. Havainnollistaminen on tarkoituksenmukaista. Opiskelija osaa arvioida omaa viestintäänsä joiltakin osin ja osittain realistisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa viestinnässään ottaa erinomaisesti ja vakuuttavasti huomioon tavoitteen, tilanteen ja vastaanottajan, hän osaa toimia vastuullisesti ja sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Viestinnän vuorovaikutus on erittäin taitavaa. Osaa tunnistaa viestinnän kulttuurisidonnaisen luonteen. Hallitsee digitaalisen viestinnän toimintaperiaatteet ja osaa soveltaa niitä. Tekstin rakenne noudattaa tekstilajille ominaista rakennetta, teksti on loogista, selkeää ja sidosteista ja argumentointi on monipuolista ja eri näkökulmia huomioon ottavaa ja vakuuttavaa. Havainnollistaminen on tarkoituksenmukaista, tehokasta ja harkittua. Opiskelija osaa arvioida omaa viestintäänsä monipuolisesti ja realistisesti tavoitteen, tarkoituksen, vastaanottajan ja oman ammattialansa kannalta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin perusteena aktiivinen osallistuminen suullisiin tehtäviin, kirjalliset oppimistehtävät, verkkotentit.

Ilmoittautumisaika

09.01.2024 - 12.01.2024

Ajoitus

08.01.2024 - 12.04.2024

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Helena Sarvikas
Opiskelijaryhmät
  • MSOS24K
    Sosionomi (AMK), Monimuotototeutus

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- toimia tarkoituksenmukaisesti erilaisissa esiintymis- ja ryhmäviestintätilanteissa
- osaa toimia vuorovaikutustilanteissa myös digitaalisissa ympäristöissä
- analysoida ja arvioida viestintätaitoja osana ammatillista kehittymistä.
- tuottaa asiatyylistä tekstiä ja soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjeita.

Sisältö

- Viestintätyylin analysointi
- Esiintymistaito ja vuorovaikutus
- Ryhmäviestintätaito (esim. palaverit, neuvottelut, kokoukset, myös verkon välityksellä)
- Digitaalisen ympäristön toimintaperiaatteet ja vuorovaikutus
- Asiatyylisen tekstin tuottaminen
- SeAMKin kirjallisten töiden ohjeet

Oppimateriaalit

- Helsingin yliopiston kielikeskus (i.a.).Kielijelppi. http://www.kielijelppi.fi/
- Juholin, E. (2022). Communicare!: Ota viestinnän ilmiöt ja strategiat haltuun (Kahdeksas uudistettu painos). Infor / Management Institute of Finland MIF Oy.
- Jyväskylän yliopisto Kielikeskus. (i.a.) Kielikompassi. https://kielikompassi.jyu.fi/puheviestinta/tietomajakka/maja_tietomajakka.shtml
- Kirjoittajan ABC-kortti. (i.a.). http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/
- Seinäjoen ammattikorkeakoulu. (2022). Kirjallisten töiden ohje. https://seamk.libguides.com/KirjallistenToidenOhje
Opettajan osoittama materiaali (tarkennetaan opintojakson alussa)

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, etäopetus soveltuvin osin tehtäväkohtaisesti
- Kirjalliset ja suulliset oppimistehtävät yksin ja ryhmissä
- Verkkotentit
- Itsenäinen opiskelu

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei harjoittelua.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Verkkotenttien suoritusajankohdat ja -kerrat ja uusintamahdollisuudet mainittu opintojakson Moodlessa kunkin tentin kohdalla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

näyttökoe

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108 tuntia

Lisätietoja opiskelijoille

Sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa opetusmateriaalina myös:
Mäkisalo-Ropponen, M. (2012). Vuorovaikutustaidot sosiaali- ja terveysalalla. (1. - 2. p.). Sanoma Pro Oy.
Roivas, M. & Karjalainen, A. L. (2013). Sosiaali- ja terveysalan viestintä. Edita.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa viestiä lähettäjälähtöisesti: hän ei osaa ottaa tavoitetta, vastaanottajaa tai tilannetta huomioon riittävästi. Tekstin rakenne on hajanainen ja epälooginen ja argumentointi on yksipuolista ja niukkaa. Havainnollistaminen on suppeaa ja epätarkoituksenmukaista. Opiskelija osaa arvioida omaa viestintäänsä vain viestin lähettäjän näkökulmasta. Hän tunnistaa osittain digitaalisen viestinnän toimintaperiaatteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa viestinnässään ottaa osittain huomioon tavoitteen, tilanteen ja vastaanottajan. Osaa ylläpitää viestinnän vuorovaikutusta. Tunnistaa jossain määrin viestinnän kulttuurisidonnaisen luonteen. Osaa huomioida digitaalisen viestinnän toimintaperiaatteet. Tekstin rakenne on pääosin selkeää ja johdonmukaista ja argumentointi on monipuolista ja uskottavaa. Havainnollistaminen on tarkoituksenmukaista. Opiskelija osaa arvioida omaa viestintäänsä joiltakin osin ja osittain realistisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa viestinnässään ottaa erinomaisesti ja vakuuttavasti huomioon tavoitteen, tilanteen ja vastaanottajan, hän osaa toimia vastuullisesti ja sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Viestinnän vuorovaikutus on erittäin taitavaa. Osaa tunnistaa viestinnän kulttuurisidonnaisen luonteen. Hallitsee digitaalisen viestinnän toimintaperiaatteet ja osaa soveltaa niitä. Tekstin rakenne noudattaa tekstilajille ominaista rakennetta, teksti on loogista, selkeää ja sidosteista ja argumentointi on monipuolista ja eri näkökulmia huomioon ottavaa ja vakuuttavaa. Havainnollistaminen on tarkoituksenmukaista, tehokasta ja harkittua. Opiskelija osaa arvioida omaa viestintäänsä monipuolisesti ja realistisesti tavoitteen, tarkoituksen, vastaanottajan ja oman ammattialansa kannalta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin perusteena aktiivinen osallistuminen suullisiin tehtäviin, kirjalliset oppimistehtävät, verkkotentit.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 36

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Helena Sarvikas
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää ammatillisen vuorovaikutuksen teoreettiset ja käytännölliset perusteet sekä toimia ammatillisessa vuorovaikutussuhteessa asiakkaan kanssa. Opiskelija osaa selittää psykososiaalisen työorientaation ja eritellä, miten psykososiaalisen työn periaatteet ja toimintatavat näkyvät ammatillisessa vuorovaikutuksessa. Opiskelija osaa määritellä sosiaalialan asiakastyön tavoitteellisena ja prosessinomaisena kokonaisuutena sekä osaa tarkastella sitä vuorovaikutussuhteen näkökulmasta. Opiskelija tunnistaa ammatillisen vuorovaikutussuhteen edellytykset, psykososiaalisen vuorovaikutuksen piirteet sekä näihin liittyviä vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan.

Sisältö

- ammatillisen vuorovaikutuksen merkitys, keskeiset elementit ja rakentuminen sosiaalityössä
- systeeminen sosiaalityö
- psykososiaalinen työorientaatio
- sosiodynaaminen ohjaus
- tavoitteellisen asiakastyön prosessi
- erilaisten arvolähtökohtien huomioiminen vuorovaikutuksessa
- Vuorovaikutuksen tasot ja keinot asiakkaan kohtaamisessa
- Vuorovaikutuksen tukeminen
- omien vuorovaikutustaitojen arvioiminen ja kehittäminen

Oppimateriaalit

- Kangasluoma, E., & Sarvikas, H. (2016). Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä - arvioinnin malli simuloituihin oppimistilanteisiin. Teoksessa A. Heikkilä, & J. Kulmala (toim.) Uusia työmenetelmiä ja innovaatioita hyvinvoinnin edistämiseen: SeAMK sosiaali- ja terveysala tutkii ja kehittää (s. 53 - 82). (Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 120).. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/121237/1/B120.pdf
- Laitinen, M., & Pohjola, A (toim.) (2010). Asiakkuus sosiaalityössä. Gaudeamus. (s.39-45 ja 138-177).
- Sarvikas, H. (2020). Asiakas kohdataan kuuntelemalla. Teoksessa M. Salminen-Tuomaala, J. Hallila, S. Saarikoski & T. Tapio (toim.) Tietoa, taitoa ja teknologiaa - kehittämispolkuja sosiaali- ja terveysalalla. (s. 259 - 273). (Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B, Raportteja ja selvityksiä 157). Seinäjoen ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/345656/B157.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Peavy, V. R. (1997). SocioDynamic Counselling: A Constructivist Perspective.

- muu opettajan osoittama materiaali

Opetusmenetelmät

Luennot, ryhmätyöt, simulaatiot, viestintätilanteiden analysointi.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopussa on tentti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 tuntia. Kontaktiopetusta on n.33 tuntia.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojaksoon integroidaan puheviestinnän osuus.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää ja määritellä psykososiaalisen työorientaation osana systeemistä sosiaalityötä ja ymmärtää työn ohjauksellisen lähestymistavan. Opiskelija tunnistaa psykososiaalisen työn edellyttämiä asiakastilanteita ja vuorovaikutuksen ominaispiirteitä sekä osaa määritellä omaa toimintaansa ja vuorovaikutustaitojaan psykososiaalisen työn näkökulmasta. Opiskelija tunnistaa tavoitteellisen asiakastyön prosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa tätä osaamistaan omassa toiminnassaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa vertailla psykososiaalista työtä ja sosiaalityön muita orientaatioita keskenään. Opiskelija osaa arvioida psykososiaalisen työn ja ohjauksellisen lähestymistavan edellyttämää vuorovaikutusta. Opiskelija osaa selittää vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä ja seurauksia, myös oman ammatillisen kehittymisen ja vuorovaikutusosaamisen näkökulmasta. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen asiakastyön prosessin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa perustellen arvioida psykososiaalista työtä yhtenä sosiaalityön orientaationa. Opiskelija osaa perustella ja arvioida vuorovaikutuksellista ja ohjauksellista työotettaan ja psykososiaalisen työn keinoja ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen sosiaalityön prosessia psykososiaalisen työn näkökulmasta ja analysoida asiakastyön prosessiin vaikuttavia tekijöitä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointiasteikko 1 - 5. Opintojakso arvioidaan yhtenä kokonaisuutena opintojaksolla olevien opettajien kesken. Arvioinnissa huomioidaan aktiivinen läsnäolo opetuksessa ja ryhmätehtävässä sekä kirjallinen tentti. Simulaatioissa läsnäolo pakollinen.

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin

Lisätiedot

opintojaksoon integroidaan puheviestinnän osuus

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.03.2024 - 17.05.2024

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Helena Sarvikas
  • Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää ammatillisen vuorovaikutuksen teoreettiset ja käytännölliset perusteet sekä toimia ammatillisessa vuorovaikutussuhteessa asiakkaan kanssa. Opiskelija osaa selittää psykososiaalisen työorientaation ja eritellä, miten psykososiaalisen työn periaatteet ja toimintatavat näkyvät ammatillisessa vuorovaikutuksessa. Opiskelija osaa määritellä sosiaalialan asiakastyön tavoitteellisena ja prosessinomaisena kokonaisuutena sekä osaa tarkastella sitä vuorovaikutussuhteen näkökulmasta. Opiskelija tunnistaa ammatillisen vuorovaikutussuhteen edellytykset, psykososiaalisen vuorovaikutuksen piirteet sekä näihin liittyviä vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan.

Sisältö

- ammatillisen vuorovaikutuksen merkitys, keskeiset elementit ja rakentuminen sosiaalityössä
- systeeminen sosiaalityö
- psykososiaalinen työorientaatio
- sosiodynaaminen ohjaus
- tavoitteellisen asiakastyön prosessi
- erilaisten arvolähtökohtien huomioiminen vuorovaikutuksessa
- Vuorovaikutuksen tasot ja keinot asiakkaan kohtaamisessa
- Vuorovaikutuksen tukeminen
- omien vuorovaikutustaitojen arvioiminen ja kehittäminen

Oppimateriaalit

- Kangasluoma, E. & Sarvikas, H. (2016). Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä - arvioinnin malli simuloituihin oppimistilanteisiin. Teoksessa A. Heikkilä & J. Kulmala (toim.), Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2016: Uusia työmenetelmiä ja innovaatioita hyvinvoinnin edistämiseen SeAMK sosiaali- ja terveysala tutkii ja kehittää (s. 53 - 82). (Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 120). Seinäjoen ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/121237/1/B120.pdf
- Laitinen, M. ja Pohjola, A. (2010) (toim.). Asiakkuus sosiaalityössä, s.39-45 ja 138-177.
- Mönkkönen, K. (2018). Vuorovaikutus asiakastyössä: Asiakkaan kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla.
- Peavy, V. R. (1998). Sociodynamic counselling. A constructivist perspective. (s. 83 - 94). Trafford. https://www.taosinstitute.net/images/PublicationsFreeBooks/Peavy_SocioDynamicCounselling_lr.pdf
-Peavy, V. R. (1999). Sosiodynaaminen ohjaus Konstruktivistinen näkökulma 21.vuosisadan ohjaustyöhön. Työministeriö. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/77979/1/978-951-39-8877-7_jyx.pdf
-Sarvikas, H. (2020). Asiakas kohdataan kuuntelemalla. Teoksessa M. Salminen-Tuomaala, J. Hallila, S. Saarikoski & T. Tapio (toim.), Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2020: Tietoa, taitoa ja teknologiaa - kehittämispolkuja sosiaali- ja terveysalalla (s. 259–273). (Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 157). Seinäjoen ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/345656/B157.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Opetusmenetelmät

Lähiopetustoteutus: Luennot, ryhmätyöt, kirjallinen oppimistehtävä, simuloivat vuorovaikutusharjoitukset ja viestintätilanteiden analysointi. Kirjallinen tentti kurssin päätteeksi.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopussa on kirjallinen tentti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 tuntia.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää ja määritellä psykososiaalisen työorientaation osana systeemistä sosiaalityötä ja ymmärtää työn ohjauksellisen lähestymistavan. Opiskelija tunnistaa psykososiaalisen työn edellyttämiä asiakastilanteita ja vuorovaikutuksen ominaispiirteitä sekä osaa määritellä omaa toimintaansa ja vuorovaikutustaitojaan psykososiaalisen työn näkökulmasta. Opiskelija tunnistaa tavoitteellisen asiakastyön prosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa tätä osaamistaan omassa toiminnassaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa vertailla psykososiaalista työtä ja sosiaalityön muita orientaatioita keskenään. Opiskelija osaa arvioida psykososiaalisen työn ja ohjauksellisen lähestymistavan edellyttämää vuorovaikutusta. Opiskelija osaa selittää vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä ja seurauksia, myös oman ammatillisen kehittymisen ja vuorovaikutusosaamisen näkökulmasta. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen asiakastyön prosessin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa perustellen arvioida psykososiaalista työtä yhtenä sosiaalityön orientaationa. Opiskelija osaa perustella ja arvioida vuorovaikutuksellista ja ohjauksellista työotettaan ja psykososiaalisen työn keinoja ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen sosiaalityön prosessia psykososiaalisen työn näkökulmasta ja analysoida asiakastyön prosessiin vaikuttavia tekijöitä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointiasteikko 1 - 5. Opintojakso arvioidaan yhtenä kokonaisuutena opintojaksolla olevien opettajien kesken. Arvioinnissa huomioidaan aktiivinen läsnäolo opetuksessa ja kirjallinen tentti. Simuloivissa vuorovaikutusharjoituksissa läsnäolo on pakollinen.

Hylätty (0)

Suoritus ei yllä tasolle 1.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa selittää ja määritellä psykososiaalisen työorientaation osana systeemistä sosiaalityötä ja ymmärtää työn ohjauksellisen lähestymistavan. Opiskelija tunnistaa psykososiaalisen työn edellyttämiä asiakastilanteita ja vuorovaikutuksen ominaispiirteitä sekä osaa määritellä omaa toimintaansa ja vuorovaikutustaitojaan psykososiaalisen työn näkökulmasta. Opiskelija tunnistaa tavoitteellisen asiakastyön prosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa tätä osaamistaan omassa toiminnassaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa vertailla psykososiaalista työtä ja sosiaalityön muita orientaatioita keskenään. Opiskelija osaa arvioida psykososiaalisen työn ja ohjauksellisen lähestymistavan edellyttämää vuorovaikutusta. Opiskelija osaa selittää vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä ja seurauksia, myös oman ammatillisen kehittymisen ja vuorovaikutusosaamisen näkökulmasta. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen asiakastyön prosessin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa perustellen arvioida psykososiaalista työtä yhtenä sosiaalityön orientaationa. Opiskelija osaa perustella ja arvioida vuorovaikutuksellista ja ohjauksellista työotettaan ja psykososiaalisen työn keinoja ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen sosiaalityön prosessia psykososiaalisen työn näkökulmasta ja hän osaa analysoida asiakastyön prosessiin vaikuttavia tekijöitä.

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin

Lisätiedot

opintojaksoon integroidaan puheviestinnän osuus

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 27.10.2023

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 36

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Helena Sarvikas
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää ammatillisen vuorovaikutuksen teoreettiset ja käytännölliset perusteet sekä toimia ammatillisessa vuorovaikutussuhteessa asiakkaan kanssa. Opiskelija osaa selittää psykososiaalisen työorientaation ja eritellä, miten psykososiaalisen työn periaatteet ja toimintatavat näkyvät ammatillisessa vuorovaikutuksessa. Opiskelija osaa määritellä sosiaalialan asiakastyön tavoitteellisena ja prosessinomaisena kokonaisuutena sekä osaa tarkastella sitä vuorovaikutussuhteen näkökulmasta. Opiskelija tunnistaa ammatillisen vuorovaikutussuhteen edellytykset, psykososiaalisen vuorovaikutuksen piirteet sekä näihin liittyviä vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan.

Sisältö

- ammatillisen vuorovaikutuksen merkitys, keskeiset elementit ja rakentuminen sosiaalityössä
- systeeminen sosiaalityö
- psykososiaalinen työorientaatio
- sosiodynaaminen ohjaus
- tavoitteellisen asiakastyön prosessi
- erilaisten arvolähtökohtien huomioiminen vuorovaikutuksessa
- Vuorovaikutuksen tasot ja keinot asiakkaan kohtaamisessa
- Vuorovaikutuksen tukeminen
- omien vuorovaikutustaitojen arvioiminen ja kehittäminen

Oppimateriaalit

- Kangasluoma, E., & Sarvikas, H. (2016). Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä - arvioinnin malli simuloituihin oppimistilanteisiin. Teoksessa A. Heikkilä, & J. Kulmala (toim.) Uusia työmenetelmiä ja innovaatioita hyvinvoinnin edistämiseen: SeAMK sosiaali- ja terveysala tutkii ja kehittää (s. 53 - 82). (Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 120).. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/121237/1/B120.pdf
- Laitinen, M., & Pohjola, A (toim.) (2010). Asiakkuus sosiaalityössä. Gaudeamus. (s.39-45 ja 138-177).
- Sarvikas, H. (2020). Asiakas kohdataan kuuntelemalla. Teoksessa M. Salminen-Tuomaala, J. Hallila, S. Saarikoski & T. Tapio (toim.) Tietoa, taitoa ja teknologiaa - kehittämispolkuja sosiaali- ja terveysalalla. (s. 259 - 273). (Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B, Raportteja ja selvityksiä 157). Seinäjoen ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/345656/B157.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Peavy, V. R. (1997). SocioDynamic Counselling: A Constructivist Perspective.

- muu opettajan osoittama materiaali

Opetusmenetelmät

Luennot, ryhmätyöt, simulaatiot, viestintätilanteiden analysointi.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopussa on tentti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 tuntia. Kontaktiopetusta on n.33 tuntia.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojaksoon integroidaan puheviestinnän osuus.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää ja määritellä psykososiaalisen työorientaation osana systeemistä sosiaalityötä ja ymmärtää työn ohjauksellisen lähestymistavan. Opiskelija tunnistaa psykososiaalisen työn edellyttämiä asiakastilanteita ja vuorovaikutuksen ominaispiirteitä sekä osaa määritellä omaa toimintaansa ja vuorovaikutustaitojaan psykososiaalisen työn näkökulmasta. Opiskelija tunnistaa tavoitteellisen asiakastyön prosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa tätä osaamistaan omassa toiminnassaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa vertailla psykososiaalista työtä ja sosiaalityön muita orientaatioita keskenään. Opiskelija osaa arvioida psykososiaalisen työn ja ohjauksellisen lähestymistavan edellyttämää vuorovaikutusta. Opiskelija osaa selittää vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä ja seurauksia, myös oman ammatillisen kehittymisen ja vuorovaikutusosaamisen näkökulmasta. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen asiakastyön prosessin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa perustellen arvioida psykososiaalista työtä yhtenä sosiaalityön orientaationa. Opiskelija osaa perustella ja arvioida vuorovaikutuksellista ja ohjauksellista työotettaan ja psykososiaalisen työn keinoja ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen sosiaalityön prosessia psykososiaalisen työn näkökulmasta ja analysoida asiakastyön prosessiin vaikuttavia tekijöitä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointiasteikko 1 - 5. Opintojakso arvioidaan yhtenä kokonaisuutena opintojaksolla olevien opettajien kesken. Arvioinnissa huomioidaan aktiivinen läsnäolo opetuksessa ja ryhmätehtävässä sekä kirjallinen tentti. Simulaatioissa läsnäolo pakollinen.

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin

Lisätiedot

opintojaksoon integroidaan puheviestinnän osuus

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

30.10.2023 - 15.12.2023

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

10 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Helena Sarvikas
  • Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää ammatillisen vuorovaikutuksen teoreettiset ja käytännölliset perusteet sekä toimia ammatillisessa vuorovaikutussuhteessa asiakkaan kanssa. Opiskelija osaa selittää psykososiaalisen työorientaation ja eritellä, miten psykososiaalisen työn periaatteet ja toimintatavat näkyvät ammatillisessa vuorovaikutuksessa. Opiskelija osaa määritellä sosiaalialan asiakastyön tavoitteellisena ja prosessinomaisena kokonaisuutena sekä osaa tarkastella sitä vuorovaikutussuhteen näkökulmasta. Opiskelija tunnistaa ammatillisen vuorovaikutussuhteen edellytykset, psykososiaalisen vuorovaikutuksen piirteet sekä näihin liittyviä vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan.

Sisältö

- ammatillisen vuorovaikutuksen merkitys, keskeiset elementit ja rakentuminen sosiaalityössä
- systeeminen sosiaalityö
- psykososiaalinen työorientaatio
- sosiodynaaminen ohjaus
- tavoitteellisen asiakastyön prosessi
- erilaisten arvolähtökohtien huomioiminen vuorovaikutuksessa
- Vuorovaikutuksen tasot ja keinot asiakkaan kohtaamisessa
- Vuorovaikutuksen tukeminen
- omien vuorovaikutustaitojen arvioiminen ja kehittäminen

Oppimateriaalit

- Kangasluoma, E. & Sarvikas, H. (2016). Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä - arvioinnin malli simuloituihin oppimistilanteisiin. Teoksessa A. Heikkilä & J. Kulmala (toim.), Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2016: Uusia työmenetelmiä ja innovaatioita hyvinvoinnin edistämiseen SeAMK sosiaali- ja terveysala tutkii ja kehittää (s. 53 - 82). (Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 120). Seinäjoen ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/121237/1/B120.pdf
- Laitinen, M. ja Pohjola, A. (2010) (toim.). Asiakkuus sosiaalityössä, s.39-45 ja 138-177.
- Mönkkönen, K. (2018). Vuorovaikutus asiakastyössä: Asiakkaan kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla.
- Peavy, V. R. (1998). Sociodynamic counselling. A constructivist perspective. (s. 83 - 94). Trafford. https://www.taosinstitute.net/images/PublicationsFreeBooks/Peavy_SocioDynamicCounselling_lr.pdf
-Peavy, V. R. (1999). Sosiodynaaminen ohjaus Konstruktivistinen näkökulma 21.vuosisadan ohjaustyöhön. Työministeriö. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/77979/1/978-951-39-8877-7_jyx.pdf
-Sarvikas, H. (2020). Asiakas kohdataan kuuntelemalla. Teoksessa M. Salminen-Tuomaala, J. Hallila, S. Saarikoski & T. Tapio (toim.), Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2020: Tietoa, taitoa ja teknologiaa - kehittämispolkuja sosiaali- ja terveysalalla (s. 259–273). (Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 157). Seinäjoen ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/345656/B157.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Opetusmenetelmät

Lähiopetustoteutus: Luennot, ryhmätyöt, kirjallinen oppimistehtävä, simuloivat vuorovaikutusharjoitukset ja viestintätilanteiden analysointi. Kirjallinen tentti kurssin päätteeksi.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopussa on kirjallinen tentti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 tuntia.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää ja määritellä psykososiaalisen työorientaation osana systeemistä sosiaalityötä ja ymmärtää työn ohjauksellisen lähestymistavan. Opiskelija tunnistaa psykososiaalisen työn edellyttämiä asiakastilanteita ja vuorovaikutuksen ominaispiirteitä sekä osaa määritellä omaa toimintaansa ja vuorovaikutustaitojaan psykososiaalisen työn näkökulmasta. Opiskelija tunnistaa tavoitteellisen asiakastyön prosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa tätä osaamistaan omassa toiminnassaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa vertailla psykososiaalista työtä ja sosiaalityön muita orientaatioita keskenään. Opiskelija osaa arvioida psykososiaalisen työn ja ohjauksellisen lähestymistavan edellyttämää vuorovaikutusta. Opiskelija osaa selittää vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä ja seurauksia, myös oman ammatillisen kehittymisen ja vuorovaikutusosaamisen näkökulmasta. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen asiakastyön prosessin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa perustellen arvioida psykososiaalista työtä yhtenä sosiaalityön orientaationa. Opiskelija osaa perustella ja arvioida vuorovaikutuksellista ja ohjauksellista työotettaan ja psykososiaalisen työn keinoja ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen sosiaalityön prosessia psykososiaalisen työn näkökulmasta ja analysoida asiakastyön prosessiin vaikuttavia tekijöitä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointiasteikko 1 - 5. Opintojakso arvioidaan yhtenä kokonaisuutena opintojaksolla olevien opettajien kesken. Arvioinnissa huomioidaan aktiivinen läsnäolo opetuksessa ja kirjallinen tentti. Simuloivissa vuorovaikutusharjoituksissa läsnäolo on pakollinen.

Hylätty (0)

Suoritus ei yllä tasolle 1.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa selittää ja määritellä psykososiaalisen työorientaation osana systeemistä sosiaalityötä ja ymmärtää työn ohjauksellisen lähestymistavan. Opiskelija tunnistaa psykososiaalisen työn edellyttämiä asiakastilanteita ja vuorovaikutuksen ominaispiirteitä sekä osaa määritellä omaa toimintaansa ja vuorovaikutustaitojaan psykososiaalisen työn näkökulmasta. Opiskelija tunnistaa tavoitteellisen asiakastyön prosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa tätä osaamistaan omassa toiminnassaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa vertailla psykososiaalista työtä ja sosiaalityön muita orientaatioita keskenään. Opiskelija osaa arvioida psykososiaalisen työn ja ohjauksellisen lähestymistavan edellyttämää vuorovaikutusta. Opiskelija osaa selittää vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä ja seurauksia, myös oman ammatillisen kehittymisen ja vuorovaikutusosaamisen näkökulmasta. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen asiakastyön prosessin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa perustellen arvioida psykososiaalista työtä yhtenä sosiaalityön orientaationa. Opiskelija osaa perustella ja arvioida vuorovaikutuksellista ja ohjauksellista työotettaan ja psykososiaalisen työn keinoja ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen sosiaalityön prosessia psykososiaalisen työn näkökulmasta ja hän osaa analysoida asiakastyön prosessiin vaikuttavia tekijöitä.

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin

Lisätiedot

opintojaksoon integroidaan puheviestinnän osuus

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

2 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 50

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Asta Niinimäki
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa sosionomin (AMK) ammattityön yhteyksiä yhteiskunnallisiin ja eettisiin kysymyksiin. Opiskelija osaa hyödyntää ajankohtaisen yhteiskunnallisen keskustelun teemoja oman ammatillisen kasvunsa tarkastelussa. Opiskelija osaa tunnistaa reflektiotaitojen merkityksen oman ammatillisen kasvunsa välineenä ja kuvata omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan sosionomin (AMK) ammatillisten kompetenssien avulla.

Sisältö

- ammatillisen kasvun prosessin teoreettiset lähtökohdat
- sosionomi (AMK) kompetenssit
- sosiaalialaan liittyvät ajankohtaiset aiheet

Oppimateriaalit

Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattieettiset ohjeet. Talentia.
Mäkinen, P., Raatikainen, E., Rahikka, A.&Saarnio, T.(2020). Ammattina sosionomi.Sanoma Pro Oy.

Opetusmenetelmät

Opintojakso toteutuu verkkototeutuksena, jossa osallistutaan omavalintaisiin webinaareihin/tapahtumiin ja laaditaan näiden pohjalta ammatillista kasvua todentava oppimistehtävä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

54h

realization.localizedApproveRejectDescription

Opiskelija on osallistunut opintojakson orientoinnissa kuvattuihin webinaareihin ja laatinut näiden pohjalta ammatillista kasvuaan todentavan oppimistehtävän. Opiskelija osaa tarkastella oppimistehtävässään omakohtaisesti sosiaalialan ajankohtaisia teemoja eettisten näkökulmien ja sosionomin (AMK) kompetenssien näkökulmista. Opiskelija osaa tunnistaa ammatilliseen kasvuunsa sisältyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso orientoidaan viikolla 2/2024.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa tarkastella omakohtaisesti sosiaalialan ajankohtaisia teemoja eettisten näkökulmien ja sosionomin (AMK) kompetenssien näkökulmista. Opiskelija osaa tunnistaa ammatilliseen kasvuunsa sisältyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson suorittaminen edellyttää osallistumista omavalintaisiin webinaareihin ja oppimistehtävän laatimista.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 01.03.2024

Laajuus

2 op

Virtuaaliosuus (op)

0.5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Asta Niinimäki
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS23A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa sosionomin (AMK) ammattityön yhteyksiä yhteiskunnallisiin ja eettisiin kysymyksiin. Opiskelija osaa hyödyntää ajankohtaisen yhteiskunnallisen keskustelun teemoja oman ammatillisen kasvunsa tarkastelussa. Opiskelija osaa tunnistaa reflektiotaitojen merkityksen oman ammatillisen kasvunsa välineenä ja kuvata omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan sosionomin (AMK) ammatillisten kompetenssien avulla.

Sisältö

- ammatillisen kasvun prosessin teoreettiset lähtökohdat
- sosionomi (AMK) kompetenssit
- sosiaalialaan liittyvät ajankohtaiset aiheet

Oppimateriaalit

Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattieettiset ohjeet. Talentia.
Mäkinen, P., Raatikainen, E., Rahikka, A.&Saarnio, T.(2020). Ammattina sosionomi.Sanoma Pro Oy.

Opetusmenetelmät

Opintojakso toteutuu lähiopetuksena, joka sisältää lähituntien lisäksi myös itsenäistä opiskelua. Lähiopetustunnit sisältävät orientoivia luentoja, asiantuntijapuheenvuoroja ja pienryhmätyöskentelyä, joiden pohjalta laaditaan ammatillista kasvua todentava oppimistehtävä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

54h

realization.localizedApproveRejectDescription

Opiskelija on osallistunut opintojakson orientoinnissa kuvattuihin webinaareihin ja laatinut näiden pohjalta ammatillista kasvuaan todentavan oppimistehtävän. Opiskelija osaa tarkastella oppimistehtävässään omakohtaisesti sosiaalialan ajankohtaisia teemoja eettisten näkökulmien ja sosionomin (AMK) kompetenssien näkökulmista. Opiskelija osaa tunnistaa ammatilliseen kasvuunsa sisältyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso orientoidaan viikolla 2/2024.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa tarkastella omakohtaisesti sosiaalialan ajankohtaisia teemoja eettisten näkökulmien ja sosionomin (AMK) kompetenssien näkökulmista. Opiskelija osaa tunnistaa ammatilliseen kasvuunsa sisältyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson suorittaminen edellyttää osallistumista lähiopetustunneille ja oppimistehtävän laatimista.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

28.08.2023 - 15.12.2023

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 20

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Annukka Haapa-aho
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa sosionomin (AMK) ammattityön yhteyksiä yhteiskunnallisiin ja eettisiin kysymyksiin. Opiskelija osaa hyödyntää ajankohtaisen yhteiskunnallisen keskustelun teemoja oman ammatillisen kasvunsa tarkastelussa. Opiskelija osaa tunnistaa reflektiotaitojen merkityksen oman ammatillisen kasvunsa välineenä ja kuvata omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan sosionomin (AMK) ammatillisten kompetenssien avulla.

Sisältö

- ammatillisen kasvun prosessin teoreettiset lähtökohdat
- sosionomi (AMK) kompetenssit
- sosiaalialaan liittyvät ajankohtaiset aiheet

Oppimateriaalit

Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattieettiset ohjeet. Talentia.
Mäkinen, P., Raatikainen, E., Rahikka, A.&Saarnio, T.2020. Ammattina sosionomi.Sanoma Pro Oy.

Opetusmenetelmät

Toteutus lähiopetuksena. Lähiopetustuntien aikana valmistellaan järjestötoimijoiden kanssa Kokemuskirjasto -tapahtumaa. Lisäksi itsenäistä työskentelyä. Lähiopetukseen osallistuminen on välttämätöntä. Kokemuskirjasto toteutuu 8.11.23 ja siihen osallistuminen kuuluu opintojaksoon. Lisäksi oppimispäiväkirjatyöskentely.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opiskelijat tekevät tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa Kokemuskirjasto -tapahtuman järjestämiseksi.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

52h

realization.localizedApproveRejectDescription

Opiskelija osaa tarkastella omakohtaisesti sosiaalialan ajankohtaisia teemoja eettisten näkökulmien ja sosionomin (AMK) kompetenssien näkökulmista. Opiskelija osaa tunnistaa ammatilliseen kasvuunsa sisältyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa tarkastella omakohtaisesti sosiaalialan ajankohtaisia teemoja eettisten näkökulmien ja sosionomin (AMK) kompetenssien näkökulmista. Opiskelija osaa tunnistaa ammatilliseen kasvuunsa sisältyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opiskelijan tulee osallistua opintojakson jokaiseen lähiopetuspäivään.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

28.08.2023 - 15.12.2023

Laajuus

2 op

Virtuaaliosuus (op)

1.5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 50

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Asta Niinimäki
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa sosionomin (AMK) ammattityön yhteyksiä yhteiskunnallisiin ja eettisiin kysymyksiin. Opiskelija osaa hyödyntää ajankohtaisen yhteiskunnallisen keskustelun teemoja oman ammatillisen kasvunsa tarkastelussa. Opiskelija osaa tunnistaa reflektiotaitojen merkityksen oman ammatillisen kasvunsa välineenä ja kuvata omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan sosionomin (AMK) ammatillisten kompetenssien avulla.

Sisältö

- ammatillisen kasvun prosessin teoreettiset lähtökohdat
- sosionomi (AMK) kompetenssit
- sosiaalialaan liittyvät ajankohtaiset aiheet

Oppimateriaalit

Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattieettiset ohjeet. Talentia.
Mäkinen, P., Raatikainen, E., Rahikka, A.&Saarnio, T.2020. Ammattina sosionomi.Sanoma Pro Oy.

Opetusmenetelmät

Verkko-opetus, johon kuuluu orientaatio etäopetuksena ja lähiopetuksena toteutettava Kokemuskirjasto-tapahtuma 8.11.23 Seinäjoella. Tapahtuman kesto 8h ja tapahtumaan osallistuminen on välttämätöntä. Lisäksi oppimispäiväkirjatyöskentely.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

54h

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa tarkastella omakohtaisesti sosiaalialan ajankohtaisia teemoja eettisten näkökulmien ja sosionomin (AMK) kompetenssien näkökulmista. Opiskelija osaa tunnistaa ammatilliseen kasvuunsa sisältyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 31.03.2024

Laajuus

2 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 70

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Asta Niinimäki
Opiskelijaryhmät
  • SOS22A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tarkastella yhteiskunnallisia ilmiöitä moniulotteisesti ja kytkeä niitä sosionomin (AMK) ammattityön osaamistavoitteisiin. Opiskelija osaa tuottaa ammattieettisesti perusteltuja näkemyksiä opintojaksolla esillä olleista ajankohtaisista teemoista. Opiskelija osaa eritellä henkilökohtaisia ammatillisia tavoitteitaan ja omaa osaamistaan sosionomin kompetensseja soveltaen. Opiskelija osaa niiden pohjalta kuvata omia uravaihtoehtojaan.

Sisältö

- ammatillisen kasvuprosessin teoreettiset lähtökohdat
- sosionomi (AMK) kompetenssit
- sosiaalialaan liittyvät ajankohtaiset aiheet

Oppimateriaalit

Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattieettiset ohjeet. Talentia.
Mäkinen, P., Raatikainen, E., Rahikka, A.&Saarnio, T.(2020). Ammattina sosionomi.Sanoma Pro Oy.

Opetusmenetelmät

Opintojakso toteutuu verkko-opiskeluna, jossa osallistutaan ajankohtaisiin webinaareihin/tapahtumiin. Nämä kuvataan opintojakson orientoinnissa. Opintojaksolla laaditaan ammatillista kasvua todentava oppimistehtävä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

54h

realization.localizedApproveRejectDescription

Opintojakso hyväksytty suorittaminen edellyttää orientoinnissa kuvattuihin webinaareihin/tapahtumiin osallistumista ja oppimistehtävän laatimista. Oppimistehtävässään opiskelija osaa eritellä ajankohtaisia yhteiskunnallisia ja ammatillisia teemoja sosionomin tehtäväkenttien ja kompetenssien näkökulmista. Opiskelija osaa muodostaa perusteltuja näkemyksiä yhteiskunnallisista ja ammatillisista teemoista. Opiskelija osaa kuvata ammatilliseen kasvuunsa sisältyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita ja tuottaa perusteltuja uravaihtoehtoja.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso orientoidaan viikolla 2/2024.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa eritellä ajankohtaisia yhteiskunnallisia ja ammatillisia teemoja sosionomin tehtäväkenttien ja kompetenssien näkökulmista. Opiskelija osaa muodostaa perusteltuja näkemyksiä yhteiskunnallisista ja ammatillisista teemoista. Opiskelija osaa kuvata ammatilliseen kasvuunsa sisältyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita ja tuottaa perusteltuja uravaihtoehtoja.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso hyväksytty suorittaminen edellyttää orientoinnissa kuvattuihin webinaareihin/tapahtumiin osallistumista ja oppimistehtävän laatimista.

Esitietovaatimukset

Opintojakso Yhteiskunta, ammatti ja etiikka 1

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 20.10.2023

Laajuus

2 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 70

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Asta Niinimäki
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tarkastella yhteiskunnallisia ilmiöitä moniulotteisesti ja kytkeä niitä sosionomin (AMK) ammattityön osaamistavoitteisiin. Opiskelija osaa tuottaa ammattieettisesti perusteltuja näkemyksiä opintojaksolla esillä olleista ajankohtaisista teemoista. Opiskelija osaa eritellä henkilökohtaisia ammatillisia tavoitteitaan ja omaa osaamistaan sosionomin kompetensseja soveltaen. Opiskelija osaa niiden pohjalta kuvata omia uravaihtoehtojaan.

Sisältö

- ammatillisen kasvuprosessin teoreettiset lähtökohdat
- sosionomi (AMK) kompetenssit
- sosiaalialaan liittyvät ajankohtaiset aiheet

Oppimateriaalit

Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattieettiset ohjeet. Talentia.
Mäkinen, P., Raatikainen, E., Rahikka, A.&Saarnio, T.(2020). Ammattina sosionomi.Sanoma Pro Oy.

Opetusmenetelmät

Opintojakso toteutuu verkko-opiskeluna, jossa osallistutaan ajankohtaisiin webinaareihin/tapahtumiin. Nämä kuvataan opintojakson orientoinnissa. Opintojaksolla laaditaan ammatillista kasvua todentava oppimistehtävä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

54h

realization.localizedApproveRejectDescription

Opintojakso hyväksytty suorittaminen edellyttää orientoinnissa kuvattuihin webinaareihin/tapahtumiin osallistumista ja oppimistehtävän laatimista. Oppimistehtävässään opiskelija osaa eritellä ajankohtaisia yhteiskunnallisia ja ammatillisia teemoja sosionomin tehtäväkenttien ja kompetenssien näkökulmista. Opiskelija osaa muodostaa perusteltuja näkemyksiä yhteiskunnallisista ja ammatillisista teemoista. Opiskelija osaa kuvata ammatilliseen kasvuunsa sisältyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita ja tuottaa perusteltuja uravaihtoehtoja.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso orientoidaan viikolla 36.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa eritellä ajankohtaisia yhteiskunnallisia ja ammatillisia teemoja sosionomin tehtäväkenttien ja kompetenssien näkökulmista. Opiskelija osaa muodostaa perusteltuja näkemyksiä yhteiskunnallisista ja ammatillisista teemoista. Opiskelija osaa kuvata ammatilliseen kasvuunsa sisältyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita ja tuottaa perusteltuja uravaihtoehtoja.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso hyväksytty suorittaminen edellyttää orientoinnissa kuvattuihin webinaareihin/tapahtumiin osallistumista ja oppimistehtävän laatimista.

Esitietovaatimukset

Opintojakso Yhteiskunta, ammatti ja etiikka 1

Ilmoittautumisaika

17.04.2024 - 21.04.2024

Ajoitus

20.05.2024 - 31.08.2024

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Opintoasiainpalvelut

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Asta Niinimäki
Opiskelijaryhmät
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tarkastella yhteiskunnallisia ilmiöitä moniulotteisesti ja kytkeä niitä sosionomin (AMK) ammattityön osaamistavoitteisiin. Opiskelija osaa tuottaa ammattieettisesti perusteltuja näkemyksiä opintojaksolla esillä olleista ajankohtaisista teemoista. Opiskelija osaa eritellä henkilökohtaisia ammatillisia tavoitteitaan ja omaa osaamistaan sosionomin kompetensseja soveltaen. Opiskelija osaa niiden pohjalta kuvata omia uravaihtoehtojaan.

Sisältö

- ammatillisen kasvuprosessin teoreettiset lähtökohdat
- sosionomi (AMK) kompetenssit
- sosiaalialaan liittyvät ajankohtaiset aiheet

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa eritellä ajankohtaisia yhteiskunnallisia ja ammatillisia teemoja sosionomin tehtäväkenttien ja kompetenssien näkökulmista. Opiskelija osaa muodostaa perusteltuja näkemyksiä yhteiskunnallisista ja ammatillisista teemoista. Opiskelija osaa kuvata ammatilliseen kasvuunsa sisältyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita ja tuottaa perusteltuja uravaihtoehtoja.

Esitietovaatimukset

Opintojakso Yhteiskunta, ammatti ja etiikka 1

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 08.03.2024

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 35

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • SOS22A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa osallisuuden, valtaistumisen ja sosiaalisen pääoman merkityksen kansalaisten hyvinvoinnin, yhteiskunnan toimivuuden ja ekososiaalisen kestävyyden näkökulmista. Hän osaa määritellä yhteisösosiaalityön toimintaperiaatteet sekä kriittisen pedagogiikan ja sosiaalipedagogisen aktivoinnin ja innostamisen teorian. Opiskelija tuntee yhteisösosiaalityön menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija on tutustunut sosiaalialan toimipisteisiin, jotka ovat valinneet toimintaideologiakseen yhteisöllisyyden edistämisen. Opiskelija osaa arvioida yhteisöaktivoimisen tarpeita ja yhteisöjen voimavaroja. Hän osaa käynnistää, toteuttaa ja arvioida yhteisöllisyyttä ja kansalaisten valtaistumista tukevaa ammatillista toimintaa yhteisötyön menetelmiä soveltaen.

Sisältö

- sosiaalisen pääoman käsite
- sosiaalipedagoginen aktivoiminen, osallisuus
- valtaistava näkökulma ja kriittinen pedagogiikka
- yhteisöaktivointi, deliberatiiviset menetelmät päätöksenteossa
- yhteisöllisen toiminnan käynnistäminen, toteuttaminen ja arvioiminen
- yhteisöllisyys toimintaideologiana

Oppimateriaalit

-Sosiaalipedagogiikka (2019). Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Nivala, Elina & Sanna Ryynänen (toim.). Gaudeamus.
-Yhteisöt ja sosiaalityö - Kansalaisen vai asiakkaan asialla? (2016). Roivainen, Nylund, Korkiamäki & Raitakari (toim.) PS-kustannus.
-Väyrynen, Kostamo-Pääkkö, Ojaniemi& Arnkil (2017): Sosiaalityön yhteisöllisyyttä etsimässä. Unipress. 3. painos
-Kananoja, Aulikki (2017). Kansalaistoiminta osana sosiaalipolitiikkaa. Teoksessa: Sosiaalityön käsikirja. Kananoja, Lähteinen & Marjamäki (toim.). Tietosanoma. Helsinki. (Luku 5).
-Lisäksi muu mahdollinen opettajan ilmoittama materiaali.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, pienryhmätehtävät, yhteisölliset tuntialustukset, tutustumiskäynnit mahdollisuuksien mukaan, teoriaan liittyvä tehtävä sekä opintojakson kokonaisuuteen liittyvä soveltava tehtävä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua.
Opintokäynti toimipisteeseen mahdollisuuksien mukaan.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ilmoitetaan opintojakson alkaessa.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson voi suorittaa opinnollistamalla tai Living Labin toiminnassa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108 tuntia, sisältäen kontaktiopetusta, mahdollisen opintokäynnin, verkko- ja ryhmätyöskentelyä, tuntien avauksen suunnittelun, itsenäisen ja opintojakson kokoavan lopputehtävän.

Sisällön jaksotus

-

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa tunnistaa kansalaisten osallisuuden, valtaistumisen ja sosiaalisen pääoman merkityksen kansalaisten hyvinvoinnissa, yhteiskunnan toimivuudessa ja ekososiaalisessa kestävyydessä. Hän osaa määritellä yhteisösosiaalityön toimintaperiaatteet sekä kriittisen pedagogiikan ja sosiaalipedagogisen aktivoinnin ja innostamisen teorian. Opiskelija osaa arvioida yhteisöaktivoimisen tarpeita ja yhteisöjen voimavaroja. Opiskelija osaa rakentaa ja arvioida yhteisöllisen toiminnan prosessin yhteisötyön menetelmiä soveltaen. Hän osaa tunnistaa yhteisösosiaalityön menetelmiä ja kansainvälisiä malleja sekä niitä toiminnassaan soveltavia toimipisteitä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa arvioida kansalaisten osallisuuden, valtaistumisen ja sosiaalisen pääoman merkitystä kansalaisten hyvinvoinnissa, yhteiskunnan toimivuudessa ja ekososiaalisessa kestävyydessä. Hän osaa selittää yhteisösosiaalityön toimintaperiaatteet sekä kriittisen pedagogiikan ja sosiaalipedagogisen aktivoinnin ja innostamisen teorian. Opiskelija osaa tulkita yhteisöaktivoimisen tarpeita ja yhteisöjen voimavaroja. Opiskelija osaa perustellen rakentaa ja arvioida yhteisöllisen toiminnan prosessin soveltaen yhteisötyön menetelmiä. Hän osaa vertailla yhteisösosiaalityön menetelmiä ja kansainvälisiä malleja sekä perustellen luokitella niitä toiminnassaan soveltavia toimipisteitä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa perustella kansalaisten osallisuuden, valtaistumisen ja sosiaalisen pääoman merkityksen kansalaisten hyvinvoinnissa, yhteiskunnan toimivuudessa ja ekososiaalisessa kestävyydessä. Hän osaa vertailla yhteisösosiaalityön toimintaperiaatteita sekä selittää kriittisen pedagogiikan ja sosiaalipedagogisen aktivoinnin ja innostamisen teorian. Opiskelija osaa perustellen tulkita yhteisöaktivoimisen tarpeita ja yhteisöjen voimavaroja. Opiskelija osaa yhteisötyön menetelmiä monipuolisesti soveltaen rakentaa ja arvioida yhteisöllisen toiminnan prosessin. Hän osaa kriittisesti arvioida yhteisösosiaalityön menetelmiä ja kansainvälisiä malleja sekä perustellen analysoida niitä toiminnassaan soveltavia toimipisteitä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu aktiiviseen opintojakson suorittamiseen ja osallisuuteen, opintokäyntiraporttiin sekä lopputehtävän hyväksyttyyn suorittamiseen.

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Viestintä ja media sosiaalialan työssä
- Rakenteellinen sosiaalityö
- Valtaistava sosiaalityö

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 20.10.2023

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa osallisuuden, valtaistumisen ja sosiaalisen pääoman merkityksen kansalaisten hyvinvoinnin, yhteiskunnan toimivuuden ja ekososiaalisen kestävyyden näkökulmista. Hän osaa määritellä yhteisösosiaalityön toimintaperiaatteet sekä kriittisen pedagogiikan ja sosiaalipedagogisen aktivoinnin ja innostamisen teorian. Opiskelija tuntee yhteisösosiaalityön menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija on tutustunut sosiaalialan toimipisteisiin, jotka ovat valinneet toimintaideologiakseen yhteisöllisyyden edistämisen. Opiskelija osaa arvioida yhteisöaktivoimisen tarpeita ja yhteisöjen voimavaroja. Hän osaa käynnistää, toteuttaa ja arvioida yhteisöllisyyttä ja kansalaisten valtaistumista tukevaa ammatillista toimintaa yhteisötyön menetelmiä soveltaen.

Sisältö

- sosiaalisen pääoman käsite
- sosiaalipedagoginen aktivoiminen, osallisuus
- valtaistava näkökulma ja kriittinen pedagogiikka
- yhteisöaktivointi, deliberatiiviset menetelmät päätöksenteossa
- yhteisöllisen toiminnan käynnistäminen, toteuttaminen ja arvioiminen
- yhteisöllisyys toimintaideologiana

Oppimateriaalit

-Sosiaalipedagogiikka (2019). Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Nivala, Elina & Sanna Ryynänen (toim.). Gaudeamus.
-Väyrynen, Kostamo-Pääkkö, Ojaniemi& Arnkil (2017): Sosiaalityön yhteisöllisyyttä etsimässä. Unipress. 3. painos
-Kananoja, Aulikki (2017). Kansalaistoiminta osana sosiaalipolitiikkaa. Teoksessa: Sosiaalityön käsikirja. Kananoja, Lähteinen & Marjamäki (toim.). Tietosanoma. Helsinki. (Luku 5).
-Lisäksi muu mahdollinen opettajan ilmoittama materiaali.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, luennot, pienryhmätehtävät, yhteisölliset tuntialustukset, tutustumiskäynnit/vierailut mahdollisuuksien mukaan, tuntitehtävät sekä opintojakson kokonaisuuteen liittyvä soveltava lopputehtävä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua.
Opintokäynnit toimipisteeseen mahdollisuuksien mukaan.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ilmoitetaan opintojakson alkaessa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson voi suorittaa opinnollistamalla tai Living Labin toiminnassa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108 h, sisältäen kontaktiopetusta, mahdollisen opintokäynnin, itsenäistä Moodle-työskentelyä, pari- ja ryhmätyötä, tuntien avauksen suunnittelun ja toteutuksen, opintojakson kokoavan lopputehtävän.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
-Viestintä ja media sosiaalialan työssä
-Rakenteellinen sosiaalityö
-Valtaistava sosiaalityö

Opintojaksoista yksi on oltava suoritettuna ennen Valtaistava sosiaalityön menetelmät -harjoittelua

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa tunnistaa kansalaisten osallisuuden, valtaistumisen ja sosiaalisen pääoman merkityksen kansalaisten hyvinvoinnissa, yhteiskunnan toimivuudessa ja ekososiaalisessa kestävyydessä. Hän osaa määritellä yhteisösosiaalityön toimintaperiaatteet sekä kriittisen pedagogiikan ja sosiaalipedagogisen aktivoinnin ja innostamisen teorian. Opiskelija osaa arvioida yhteisöaktivoimisen tarpeita ja yhteisöjen voimavaroja. Opiskelija osaa rakentaa ja arvioida yhteisöllisen toiminnan prosessin yhteisötyön menetelmiä soveltaen. Hän osaa tunnistaa yhteisösosiaalityön menetelmiä ja kansainvälisiä malleja sekä niitä toiminnassaan soveltavia toimipisteitä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa arvioida kansalaisten osallisuuden, valtaistumisen ja sosiaalisen pääoman merkitystä kansalaisten hyvinvoinnissa, yhteiskunnan toimivuudessa ja ekososiaalisessa kestävyydessä. Hän osaa selittää yhteisösosiaalityön toimintaperiaatteet sekä kriittisen pedagogiikan ja sosiaalipedagogisen aktivoinnin ja innostamisen teorian. Opiskelija osaa tulkita yhteisöaktivoimisen tarpeita ja yhteisöjen voimavaroja. Opiskelija osaa perustellen rakentaa ja arvioida yhteisöllisen toiminnan prosessin soveltaen yhteisötyön menetelmiä. Hän osaa vertailla yhteisösosiaalityön menetelmiä ja kansainvälisiä malleja sekä perustellen luokitella niitä toiminnassaan soveltavia toimipisteitä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa perustella kansalaisten osallisuuden, valtaistumisen ja sosiaalisen pääoman merkityksen kansalaisten hyvinvoinnissa, yhteiskunnan toimivuudessa ja ekososiaalisessa kestävyydessä. Hän osaa vertailla yhteisösosiaalityön toimintaperiaatteita sekä selittää kriittisen pedagogiikan ja sosiaalipedagogisen aktivoinnin ja innostamisen teorian. Opiskelija osaa perustellen tulkita yhteisöaktivoimisen tarpeita ja yhteisöjen voimavaroja. Opiskelija osaa yhteisötyön menetelmiä monipuolisesti soveltaen rakentaa ja arvioida yhteisöllisen toiminnan prosessin. Hän osaa kriittisesti arvioida yhteisösosiaalityön menetelmiä ja kansainvälisiä malleja sekä perustellen analysoida niitä toiminnassaan soveltavia toimipisteitä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu aktiiviseen opintojakson suorittamiseen ja osallisuuteen, opintokäyntiraporttiin sekä lopputehtävän hyväksyttyyn suorittamiseen.

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Viestintä ja media sosiaalialan työssä
- Rakenteellinen sosiaalityö
- Valtaistava sosiaalityö

Ilmoittautumisaika

02.05.2023 - 05.05.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 08.03.2024

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Opintoasiainpalvelut

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 35

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä toimijuuden, osallisuuden, valtaistamisen ja valtaistumisen sekä sosiaalisen pääoman käsitteet ja näiden merkityksen kansalaisten hyvinvoinnin, yhteiskunnan toimivuuden ja ekososiaalisen kestävyyden näkökulmista. Hän osaa määritellä yhteisöissä tehtävän yhteisösosiaalityön toimintaperiaatteet sekä kriittisen pedagogiikan ja sosiaalipedagogisen aktivoinnin ja innostamisen teorian. Opiskelija osaa määritellä ja vertailla yhteisösosiaalityössä käytettäviä menetelmiä ja osaa perustella niiden käyttöä sosiaalityön toimintaympäristöissä. Opiskelija osaa määritellä ja arvioida yhteisöaktivoimisen tarpeita ja yhteisöjen voimavaroja. Hän osaa käynnistää, toteuttaa ja arvioida osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kansalaisten valtaistumista tukevaa ammatillista toimintaa yhteisösosiaalityön menetelmiä soveltaen.

Sisältö

- yhteisön, toimijuuden, osallisuuden ja sosiaalisen pääoman käsitteet
- yhteisösosiaalityö, sosiaalipedagoginen aktivoiminen
- valtaistava ja voimaannuttava näkökulma
- Ekososiaalinen sosiaalityö
- kriittinen pedagogiikka
- yhteisöaktivointi, deliberatiiviset menetelmät
- yhteisöllisen toiminnan käynnistäminen, toteuttaminen ja arvioiminen
-

Oppimateriaalit

-Sosiaalipedagogiikka (2019). Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Nivala, Elina & Sanna Ryynänen (toim.). Gaudeamus.
-Yhteisöt ja sosiaalityö - Kansalaisen vai asiakkaan asialla? (2016). Roivainen, Nylund, Korkiamäki & Raitakari (toim.) PS-kustannus.
-Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä (2013). Laitinen & Niskala (toim.). Vastapaino.
-Väyrynen, Kostamo-Pääkkö, Ojaniemi& Arnkil (2017): Sosiaalityön yhteisöllisyyttä etsimässä. Unipress. 3. painos
-Kananoja, Aulikki (2017). Kansalaistoiminta osana sosiaalipolitiikkaa. Teoksessa: Sosiaalityön käsikirja. Kananoja, Lähteinen & Marjamäki (toim.). Tietosanoma. Helsinki. (Luku 5).
-Lisäksi muu mahdollinen opettajan ilmoittama materiaali.

Opetusmenetelmät

Pääosin itsenäistä verkko-opiskelua. Kontaktiviikolla 10 lähiopetusta ja lopputehtävä pienryhmissä. Lisäksi tutustumiskäyntejä, ryhmätöitä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa tunnistaa kansalaisten toimijuuden, osallisuuden, valtaistamisen ja valtaistumisen sekä sosiaalisen pääoman merkityksen kansalaisten hyvinvoinnissa, yhteiskunnan toimivuudessa ja ekososiaalisessa kestävyydessä. Hän osaa nimetä yhteisösosiaalityön toimintaperiaatteita sekä kriittisen pedagogiikan ja sosiaalipedagogisen aktivoinnin ja innostamisen teorian. Opiskelija osaa tunnistaa yhteisöaktivoimisen tarpeita ja yhteisöjen voimavaroja. Opiskelija osaa rakentaa ja arvioida yhteisöllisen toiminnan prosessin yhteisösosiaalityön menetelmiä soveltaen. Hän osaa tunnistaa yhteisösosiaalityön menetelmiä ja niitä toiminnassaan soveltavia toimipisteitä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa arvioida kansalaisten toimijuuden, osallisuuden, valtaistamisen ja valtaistumisen sekä sosiaalisen pääoman merkitystä kansalaisten hyvinvoinnissa, yhteiskunnan toimivuudessa ja ekososiaalisessa kestävyydessä. Hän osaa selittää yhteisösosiaalityön toimintaperiaatteet sekä kriittisen pedagogiikan ja sosiaalipedagogisen aktivoinnin ja innostamisen teoriat. Opiskelija osaa arvioida yhteisöaktivoimisen tarpeita ja yhteisöjen voimavaroja. Opiskelija osaa perustellen rakentaa ja arvioida yhteisöllisen toiminnan prosessin soveltaen yhteisösosiaalityöntyön menetelmiä. Hän osaa valita yhteisösosiaalityössä käytettäviä menetelmiä yhteisön tarpeiden mukaisesti. Opiskelija tietää yhteisösosiaalityön menetelmiä toiminnassaan soveltavia toimipisteitä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa perustellen analysoida kansalaisten toimijuuden, osallisuuden, valtaistamisen ja valtaistumisen sekä sosiaalisen pääoman merkitystä kansalaisten hyvinvoinnissa, yhteiskunnan toimivuudessa ja ekososiaalisessa kestävyydessä. Hän osaa arvioiden vertailla yhteisösosiaalityön toimintaperiaatteita sekä selittää kriittisen pedagogiikan ja sosiaalipedagogisen aktivoinnin ja innostamisen teoriat. Opiskelija osaa perustellen arvioida ja analysoida yhteisöaktivoimisen tarpeita ja yhteisöjen voimavaroja. Opiskelija osaa yhteisösosiaalityön menetelmiä monipuolisesti soveltaen rakentaa ja analysoida yhteisöllisen toiminnan prosessin. Hän osaa kriittisesti arvioida yhteisösosiaalityössä käytettäviä menetelmiä ja niiden tarpeita sekä tietää niitä toiminnassaan soveltavia toimipisteitä.

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Viestintä ja media sosiaalialan työssä
- Rakenteellinen sosiaalityö
- Valtaistava sosiaalityö

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 31.05.2024

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Anu Aalto
Opiskelijaryhmät
  • MSOS23K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija
• osaa kuvata yrittäjyysosaamisen pääpiirteet sekä pohtia omia tavoitteittaan ja vahvuuksiaan suhteessa niihin.
• tunnistaa ihmisen kognition rakenteet itsessään ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa
• ymmärtää epävarmuuden sietämisen merkityksen toiminnassaan ja vuorovaikutuksessa
• osaa kuvata ja tarkastella sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista arvoa ja hahmottaa miten ne eroavat toisistaan
• tunnistaa arvon ympäristösidonnaisuuden sekä erilaiset rakenteet, joissa sitä voidaan tuottaa
• osaa analysoida erilaisia arvoketjuja ja –verkkoja.
• osaa kuvata yritystoiminnan merkityksen yhteiskunnassa ja kansantaloudessa ja tunnistaa erilaisia yrittäjyyden ilmenemistapoja elämässä.
• osaa kuvata kannattavan liiketoiminnan edellytykset
• tuntee yrityksen perustamiseen liittyvät vaiheet
• tuntee yrittäjyyteen liittyvät mahdollisuudet SeAMKissa

Sisältö

• Yrittäjyyskompetenssi, itsetuntemus ja minäpystyvyys, motivaatio, ihmisen ajattelujärjestelmät, epävarmuuden sieto ja pettymyksen käsittely
• Arvon luominen, arvoketjujen; ja arvoverkkojen tunnistaminen eri ympäristöissä, arvon tuottaminen eri rakenteissa, kuten yrityksissä ja yhdistyksissä
• Yrittäjyyden ja liiketoiminnan peruskäsitteet ja ansaintalogiikkaa, talouden lukutaito, riskien hallinta
• Liiketoiminnan perustamisen vaiheet
• Liiketoimintasuunnitelma liikeidean jäsentämisen työkaluna (muille kuin liiketalouden alalle)
• Yritystoiminta osana yhteiskuntaa, yrittäjyys osana elämää
• Yrittäjyystaitojen syventäminen SeAMKissa (SeAMK Yritystalli, SeAMKPro, SeiES jne.)

Oppimateriaalit

Moodlesta löytyvä materiaali
Oheismateriaali & lisälukemista:
- Taivas ja helvetti 2.0
- Urheilijan taivas ja helvetti, paras versio itsestäsi
- Taivas ja helvetti - Riko rajasi
- Aki Hintsa: Voittamisen anatomia

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitukset (itsenäisesti ja ryhmänä)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

81h itsenäistä opiskelua verkkoympäristössä

realization.localizedApproveRejectDescription

Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista ja kaikkien tehtävien hyväksyttyä suoritusta. Tehtävissä opiskelija osoittaa ymmärtävänsä sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen arvon luonnin ja sekä pohtii niiden merkitystä yritystoiminnassa ja yhteiskunnassa. Opiskelija osoittaa tunnistavansa liiketoiminnan peruskäsitteet ja osaavansa kuvata kannattavan liiketoiminnan edellytykset. Opiskelija osoittaa osaavansa pohtia omaa suhdettaan yrittäjyyteen ja yrittäjyyskompetenssiin.

Sisällön jaksotus

Itsetuntemus ja minäpystyvyys
Työelämän murros
Megatrendit
Arvon tuottaminen
Yrittäjyys ja yhteiskunta
Liikeidea
Business Model Canvas
Yritystoiminnan aloittamisen peruslaskelmat

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista ja kaikkien tehtävien hyväksyttyä suoritusta. Tehtävissä opiskelija osoittaa ymmärtävänsä sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen arvon luonnin ja sekä pohtii niiden merkitystä yritystoiminnassa ja yhteiskunnassa. Opiskelija osoittaa tunnistavansa liiketoiminnan peruskäsitteet ja osaavansa kuvata kannattavan liiketoiminnan edellytykset. Opiskelija osoittaa osaavansa pohtia omaa suhdettaan yrittäjyyteen ja yrittäjyyskompetenssiin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Yksilötehtävät, ryhmätöiden tekeminen.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

06.11.2023 - 15.12.2023

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Anu Aalto
Opiskelijaryhmät
  • SOS22A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija
• osaa kuvata yrittäjyysosaamisen pääpiirteet sekä pohtia omia tavoitteittaan ja vahvuuksiaan suhteessa niihin.
• tunnistaa ihmisen kognition rakenteet itsessään ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa
• ymmärtää epävarmuuden sietämisen merkityksen toiminnassaan ja vuorovaikutuksessa
• osaa kuvata ja tarkastella sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista arvoa ja hahmottaa miten ne eroavat toisistaan
• tunnistaa arvon ympäristösidonnaisuuden sekä erilaiset rakenteet, joissa sitä voidaan tuottaa
• osaa analysoida erilaisia arvoketjuja ja –verkkoja.
• osaa kuvata yritystoiminnan merkityksen yhteiskunnassa ja kansantaloudessa ja tunnistaa erilaisia yrittäjyyden ilmenemistapoja elämässä.
• osaa kuvata kannattavan liiketoiminnan edellytykset
• tuntee yrityksen perustamiseen liittyvät vaiheet
• tuntee yrittäjyyteen liittyvät mahdollisuudet SeAMKissa

Sisältö

• Yrittäjyyskompetenssi, itsetuntemus ja minäpystyvyys, motivaatio, ihmisen ajattelujärjestelmät, epävarmuuden sieto ja pettymyksen käsittely
• Arvon luominen, arvoketjujen; ja arvoverkkojen tunnistaminen eri ympäristöissä, arvon tuottaminen eri rakenteissa, kuten yrityksissä ja yhdistyksissä
• Yrittäjyyden ja liiketoiminnan peruskäsitteet ja ansaintalogiikkaa, talouden lukutaito, riskien hallinta
• Liiketoiminnan perustamisen vaiheet
• Liiketoimintasuunnitelma liikeidean jäsentämisen työkaluna (muille kuin liiketalouden alalle)
• Yritystoiminta osana yhteiskuntaa, yrittäjyys osana elämää
• Yrittäjyystaitojen syventäminen SeAMKissa (SeAMK Yritystalli, SeAMKPro, SeiES jne.)

Oppimateriaalit

Moodlesta löytyvä materiaali
Oheismateriaali & lisälukemista:
- Taivas ja helvetti 2.0
- Urheilijan taivas ja helvetti, paras versio itsestäsi
- Taivas ja helvetti - Riko rajasi
- Aki Hintsa: Voittamisen anatomia

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitukset (itsenäisesti ja/tai ryhmänä)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

81h itsenäistä opiskelua verkkoympäristössä

realization.localizedApproveRejectDescription

Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista ja kaikkien tehtävien hyväksyttyä suoritusta. Tehtävissä opiskelija osoittaa ymmärtävänsä sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen arvon luonnin ja sekä pohtii niiden merkitystä yritystoiminnassa ja yhteiskunnassa. Opiskelija osoittaa tunnistavansa liiketoiminnan peruskäsitteet ja osaavansa kuvata kannattavan liiketoiminnan edellytykset. Opiskelija osoittaa osaavansa pohtia omaa suhdettaan yrittäjyyteen ja yrittäjyyskompetenssiin.

Sisällön jaksotus

Itsetuntemus ja minäpystyvyys
Työelämän murros
Megatrendit
Arvon tuottaminen
Yrittäjyys ja yhteiskunta
Liikeidea
Business Model Canvas
Yritystoiminnan aloittamisen peruslaskelmat

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista ja kaikkien tehtävien hyväksyttyä suoritusta. Tehtävissä opiskelija osoittaa ymmärtävänsä sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen arvon luonnin ja sekä pohtii niiden merkitystä yritystoiminnassa ja yhteiskunnassa. Opiskelija osoittaa tunnistavansa liiketoiminnan peruskäsitteet ja osaavansa kuvata kannattavan liiketoiminnan edellytykset. Opiskelija osoittaa osaavansa pohtia omaa suhdettaan yrittäjyyteen ja yrittäjyyskompetenssiin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Yksilötehtävät, ryhmätöiden tekeminen.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

01.08.2023 - 31.12.2023

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Opintoasiainpalvelut

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mika Koivupuisto
Opiskelijaryhmät
  • MSOS22SV
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija
• osaa kuvata yrittäjyysosaamisen pääpiirteet sekä pohtia omia tavoitteittaan ja vahvuuksiaan suhteessa niihin.
• tunnistaa ihmisen kognition rakenteet itsessään ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa
• ymmärtää epävarmuuden sietämisen merkityksen toiminnassaan ja vuorovaikutuksessa
• osaa kuvata ja tarkastella sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista arvoa ja hahmottaa miten ne eroavat toisistaan
• tunnistaa arvon ympäristösidonnaisuuden sekä erilaiset rakenteet, joissa sitä voidaan tuottaa
• osaa analysoida erilaisia arvoketjuja ja –verkkoja.
• osaa kuvata yritystoiminnan merkityksen yhteiskunnassa ja kansantaloudessa ja tunnistaa erilaisia yrittäjyyden ilmenemistapoja elämässä.
• osaa kuvata kannattavan liiketoiminnan edellytykset
• tuntee yrityksen perustamiseen liittyvät vaiheet
• tuntee yrittäjyyteen liittyvät mahdollisuudet SeAMKissa

Sisältö

• Yrittäjyyskompetenssi, itsetuntemus ja minäpystyvyys, motivaatio, ihmisen ajattelujärjestelmät, epävarmuuden sieto ja pettymyksen käsittely
• Arvon luominen, arvoketjujen; ja arvoverkkojen tunnistaminen eri ympäristöissä, arvon tuottaminen eri rakenteissa, kuten yrityksissä ja yhdistyksissä
• Yrittäjyyden ja liiketoiminnan peruskäsitteet ja ansaintalogiikkaa, talouden lukutaito, riskien hallinta
• Liiketoiminnan perustamisen vaiheet
• Liiketoimintasuunnitelma liikeidean jäsentämisen työkaluna (muille kuin liiketalouden alalle)
• Yritystoiminta osana yhteiskuntaa, yrittäjyys osana elämää
• Yrittäjyystaitojen syventäminen SeAMKissa (SeAMK Yritystalli, SeAMKPro, SeiES jne.)

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus ryhmän lähiviikoilla 35. 39. 50.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista ja kaikkien tehtävien hyväksyttyä suoritusta. Tehtävissä opiskelija osoittaa ymmärtävänsä sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen arvon luonnin ja sekä pohtii niiden merkitystä yritystoiminnassa ja yhteiskunnassa. Opiskelija osoittaa tunnistavansa liiketoiminnan peruskäsitteet ja osaavansa kuvata kannattavan liiketoiminnan edellytykset. Opiskelija osoittaa osaavansa pohtia omaa suhdettaan yrittäjyyteen ja yrittäjyyskompetenssiin.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

08.01.2024 - 15.03.2024

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 38

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mika Koivupuisto
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija
• osaa kuvata yrittäjyysosaamisen pääpiirteet sekä pohtia omia tavoitteittaan ja vahvuuksiaan suhteessa niihin.
• tunnistaa ihmisen kognition rakenteet itsessään ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa
• ymmärtää epävarmuuden sietämisen merkityksen toiminnassaan ja vuorovaikutuksessa
• osaa kuvata ja tarkastella sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista arvoa ja hahmottaa miten ne eroavat toisistaan
• tunnistaa arvon ympäristösidonnaisuuden sekä erilaiset rakenteet, joissa sitä voidaan tuottaa
• osaa analysoida erilaisia arvoketjuja ja –verkkoja.
• osaa kuvata yritystoiminnan merkityksen yhteiskunnassa ja kansantaloudessa ja tunnistaa erilaisia yrittäjyyden ilmenemistapoja elämässä.
• osaa kuvata kannattavan liiketoiminnan edellytykset
• tuntee yrityksen perustamiseen liittyvät vaiheet
• tuntee yrittäjyyteen liittyvät mahdollisuudet SeAMKissa

Sisältö

• Yrittäjyyskompetenssi, itsetuntemus ja minäpystyvyys, motivaatio, ihmisen ajattelujärjestelmät, epävarmuuden sieto ja pettymyksen käsittely
• Arvon luominen, arvoketjujen; ja arvoverkkojen tunnistaminen eri ympäristöissä, arvon tuottaminen eri rakenteissa, kuten yrityksissä ja yhdistyksissä
• Yrittäjyyden ja liiketoiminnan peruskäsitteet ja ansaintalogiikkaa, talouden lukutaito, riskien hallinta
• Liiketoiminnan perustamisen vaiheet
• Liiketoimintasuunnitelma liikeidean jäsentämisen työkaluna (muille kuin liiketalouden alalle)
• Yritystoiminta osana yhteiskuntaa, yrittäjyys osana elämää
• Yrittäjyystaitojen syventäminen SeAMKissa (SeAMK Yritystalli, SeAMKPro, SeiES jne.)

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista ja kaikkien tehtävien hyväksyttyä suoritusta. Tehtävissä opiskelija osoittaa ymmärtävänsä sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen arvon luonnin ja sekä pohtii niiden merkitystä yritystoiminnassa ja yhteiskunnassa. Opiskelija osoittaa tunnistavansa liiketoiminnan peruskäsitteet ja osaavansa kuvata kannattavan liiketoiminnan edellytykset. Opiskelija osoittaa osaavansa pohtia omaa suhdettaan yrittäjyyteen ja yrittäjyyskompetenssiin.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 20.04.2023

Ajoitus

18.03.2024 - 17.05.2024

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 38

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mika Koivupuisto
Opiskelijaryhmät
  • SOS22C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS22B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija
• osaa kuvata yrittäjyysosaamisen pääpiirteet sekä pohtia omia tavoitteittaan ja vahvuuksiaan suhteessa niihin.
• tunnistaa ihmisen kognition rakenteet itsessään ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa
• ymmärtää epävarmuuden sietämisen merkityksen toiminnassaan ja vuorovaikutuksessa
• osaa kuvata ja tarkastella sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista arvoa ja hahmottaa miten ne eroavat toisistaan
• tunnistaa arvon ympäristösidonnaisuuden sekä erilaiset rakenteet, joissa sitä voidaan tuottaa
• osaa analysoida erilaisia arvoketjuja ja –verkkoja.
• osaa kuvata yritystoiminnan merkityksen yhteiskunnassa ja kansantaloudessa ja tunnistaa erilaisia yrittäjyyden ilmenemistapoja elämässä.
• osaa kuvata kannattavan liiketoiminnan edellytykset
• tuntee yrityksen perustamiseen liittyvät vaiheet
• tuntee yrittäjyyteen liittyvät mahdollisuudet SeAMKissa

Sisältö

• Yrittäjyyskompetenssi, itsetuntemus ja minäpystyvyys, motivaatio, ihmisen ajattelujärjestelmät, epävarmuuden sieto ja pettymyksen käsittely
• Arvon luominen, arvoketjujen; ja arvoverkkojen tunnistaminen eri ympäristöissä, arvon tuottaminen eri rakenteissa, kuten yrityksissä ja yhdistyksissä
• Yrittäjyyden ja liiketoiminnan peruskäsitteet ja ansaintalogiikkaa, talouden lukutaito, riskien hallinta
• Liiketoiminnan perustamisen vaiheet
• Liiketoimintasuunnitelma liikeidean jäsentämisen työkaluna (muille kuin liiketalouden alalle)
• Yritystoiminta osana yhteiskuntaa, yrittäjyys osana elämää
• Yrittäjyystaitojen syventäminen SeAMKissa (SeAMK Yritystalli, SeAMKPro, SeiES jne.)

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista ja kaikkien tehtävien hyväksyttyä suoritusta. Tehtävissä opiskelija osoittaa ymmärtävänsä sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen arvon luonnin ja sekä pohtii niiden merkitystä yritystoiminnassa ja yhteiskunnassa. Opiskelija osoittaa tunnistavansa liiketoiminnan peruskäsitteet ja osaavansa kuvata kannattavan liiketoiminnan edellytykset. Opiskelija osoittaa osaavansa pohtia omaa suhdettaan yrittäjyyteen ja yrittäjyyskompetenssiin.