Sosionomi (AMK)
Tutkinto-ohjelman nimi
Sosionomi (AMK)
Koulutusala
Terveys- ja hyvinvointialat
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.
Suuntautumisvaihtoehdot
Tutkinto-ohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja. Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden saaminen edellyttää kuitenkin, että opiskelija valitsee opintoja siten, että tutkintoon sisältyy vähintään 60 op varhaiskasvatuksen ja/tai sosiaalipedagogiikan opintoja, mukaan lukien pedagoginen harjoittelu lapsiryhmässä sekä opinnäytetyön tekeminen lapsuuteen, vanhemmuuteen tai varhaiskasvatukseen liittyvästä aihepiiristä.
Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)
Kelpoisuus: Sosionomi (AMK) -tutkinto antaa kelpoisuuden korkeakoulutasoista sosiaalialan osaamista edellyttäviin tehtäviin julkisen sektorin, yksityisen sektorin sekä vapaaehtois- ja järjestösektorin toiminnoissa. Sosionomi (AMK) on laillistettu ja rekisteröity sosiaalialan ammattihenkilö (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015).
Varhaiskasvatuslaissa (540/2018) määritellään, että varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävissä toimivalta sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneelta edellytetään vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot, jotka sisältyvät tutkintoon.
Tutkinnon taso
Tutkinto-ohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 6.
Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120
Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset
Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.
Valintaperusteet löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku
Tutkintovaatimukset ja -säännökset
Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Tutkintosääntö ja arviointiasteikot
Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Opintojen rakenne
Tutkinto-ohjelman opinnot koostuvat ammattikorkeakoululain mukaisesti perusopinnoista, ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä vuodessa.
Perusopinnot sisältävät SeAMK:n yhteisiä opintoja, sosiaali- ja terveysalan yhteisiä opintoja sekä alakohtaisia opintoja. Perusopinnot antavat valmiuksia opiskeluun ja perehdyttävät opiskelijan sosiaalialalla kohdattaviin ilmiöihin, alaa jäsentäviin käsitteisiin sekä alan työtehtäviin. Perusopinnoissa käsiteltävät aihepiirit syventyvät opintojen edetessä.
Ammattiopinnoissa opiskelijat perehtyvät sosiaalialan palveluihin ja lainsäädäntöön sekä monipuolisiin sosiaalialan työotteisiin ja –menetelmiin. Työotteet ja –menetelmät on ryhmitelty psykososiaalisiin ja toiminnallisiin sosiaalityön menetelmiin, valtaistaviin sosiaalityön menetelmiin sekä johtamisen menetelmiin. Ammattiopinnoissa jatketaan perehtymistä monipuolisesti eri asiakasryhmiin ja asiakastilanteisiin, jotta opiskelijalle syntyy laaja-alainen sosiaalialan osaaminen ja hänelle kehittyy valmiudet toimia sosiaalialan asiantuntijana erilaisten asiakasryhmien parissa sekä nähdä asiat ja niiden yhtymäkohdat kokonaisvaltaisesti. Ammattitaitoa edistävää harjoittelua kuvataan myöhemmin kohdassa Työssäoppiminen ja harjoittelu.
Kehittämisen ja tutkimisen taidot syvenevät opintojen edetessä. Ne lähtevät liikkeelle tiedonhankinnan, viestinnän ja tieteellisen kirjoittamisen taidoista, projektitoiminnasta ja innovaatio-osaamisesta ja etenevät alakohtaisin kehittämisen ja tutkimisen opintoihin. Opinnäytetyön suositellaan liittyvän työelämän tarpeisin ja se voi olla muodoltaan tutkimus tai selvitys, kehittämistehtävä, produktio tai tuote.
Vapaasti valittavat opinnot muodostuvat yksilöllisesti opiskelijan omien valintojen mukaan. Vapaasti valittavat opinnot voivat olla laajoja opintokokonaisuuksia, esim. monialaiset projektiopinnot, kansainvälisessä vaihdossa suoritettu opintokokonaisuus tai varhaiskasvatuksen opintokokonaisuus. Myös SeAMK:n vapaasti valittavien opintojen tarjontaa, muiden korkeakoulujen opintoja, opiskelijayhdistys- ja tutortoimintaa, sekä tutkintoa vastaavaa palkkatyötä voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuudessa edellytettävät varhaiskasvatuksen ja/tai sosiaalipedagogiikan opintopisteet (60 op) muodostuvat seuraavasti:
• Tutkinto-ohjelman kaikille pakolliset varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan pisteitä kerryttävät opinnot. Opintojen laajuus on vähintään 15 op, mutta opiskelijan valintojen perusteella määrä voi olla myös suurempi.
• Varhaiskasvatuksen opintokokonaisuus 15 op. Opiskelijan tulee sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihinsa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuus, jonka kaikki opintojaksot tulee suorittaa. Opintojaksojen suorittamisessa tulee noudattaa opintojaksojen yhteydessä kuvattua suorittamisjärjestystä.
• Varhaiskasvatuksen pedagoginen harjoittelu 15 op. Opiskelijan tulee suorittaa ammattitaitoa edistävä harjoittelu: Psykososiaaliset ja toiminnalliset sosiaalityön menetelmät varhaiskasvatuksessa siten, että lapsiryhmän ohjaaminen on mahdollista.
• Opinnäytetyö 15 op. Opiskelijan tulee laatia opinnäyteyönsä lapsiin, perheisin tai varhaiskasvatukseen kohdistuvasta aihepiiristä.
Sosiaalialan tutkinto-ohjelman opintojen eteneminen vaihtelee jossain määrin riippuen opintojen aloitusajankohdasta (syksy/kevät). Monimuoto-opetuksen ryhmillä on oma etenemisaikataulunsa, jota rytmittävät kerrallaan kahdeksan viikkoa kestävät lähiopetusjaksot 2,5-3 vuoden aikana. Päivätoteutuksen ja monimuotototeutuksen raja on joustava, sillä molempien toteutusten opiskelija voivat valita opintoja ristiin.
Opetusuunnitelmassa on viisi opintoja läpäisevää juonnetta, jotka kulkevat läpi opintojen. Ne perustuvat SeAMKin selvityksiin, tutkimuksiin ja strategiaan sekä ammattikorkeakoulutuksen kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin ja säädöksiin.
- Tiedonhankinta-juonne vahvistaa opiskelijan ammatillista ja alakohtaista tiedonhankintaosaamista läpi opintojen.
- Kansainvälisyys-juonne varmistaa opiskelijan kansainvälisen osaamisen kehittyminen opiskelun aikana.
- Yrittäjyys-juonteen mukaisilla opinnoilla autetaan opiskelijaa ymmärtämään yrittäjyyden ja yritystoiminnan keskeinen ja kasvava osuus yhteiskunnassa.
- Kestävä kehitys juonteena auttaa opiskelijaa tiedostamaan yhteiskuntavastuun ja ymmärtämään kestävän kehityksen moninaisuuden työelämätaitona.
- Uraohjaus juonteena auttaa opiskelijaa tunnistamaan omaa osaamistaan sekä omia vahvuuksiaan. Siihen kuuluvia alueita ovat myös työelämätuntemus, työnhakutaidot sekö elinikäinen oppiminen.
Opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa monialaisia työelämälähtöisiä projektiopintoja (ProSeAMK). Suositeltavin ajankohta monialaiseen projektiopiskeluun on viides lukukausi (syksyllä aloittavat päivätoteutuksen ryhmät), neljäs lukukausi (keväällä aloittavat päivätoteutuksen ryhmät), kolmas lukukausi (monimuotototeutuksen ryhmät)
Osaamistavoitteet
Sosiaalialan tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet noudattavat eurooppalaista koulutustasoluokitusta (EQF), jossa tutkinto sijoittuu tasolle 6. Osaamistavoitteet nousevat sosiaalialan ammattityön yhteiskunnallisesta tehtävästä ja alan ammatillisuuden luonteesta. Osaamistavoitteet käyvät yksityiskohtaisesti ilmi tutkinto-ohjelman sisällön kuvauksesta sekä tutkinto-ohjelmakohtaisesta kompetenssikuvauksesta, joita käsitellään seuraavaksi.
Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö
Sosiaalialan tutkinto-ohjelman ytimenä on sosiaalisen asiantuntijuus ihmisten arkipäivän elämässä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Se merkitsee kykyä ymmärtää ihmisen elämäntilanne voimavaroineen ja tarpeineen, sekä nähdä se osana laajempaa yhteiskunnallista ja kulttuurista kokonaisuutta. Tutkinto-ohjelma antaa taidot edistää ihmisten hyvinvointia, sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta psykososiaalisia ja toiminnallisia menetelmiä, valtaistavia menetelmiä ja johtamisen menetelmiä käyttäen.
Opintojen suorittaminen takaa laaja-alaisen ja korkeatasoisen sosiaalialan ammattitaidon muodostumisen sekä mahdollistaa työllistymisen eri asiakasryhmien pariin. Tutkinto-ohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja, mutta opinnot sisältävät valinnaisuutta sosionomin työmenetelmiin ja toimintaympäristöihin liittyen. Opintokokonaisuus: Empowerment in Social Work on mahdollista opiskella englannin kielellä.
Kompetenssit
Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan. Sosionomi (AMK) –tutkinnon kompetenssit laaditaan yhteistyössä kaikkien sosionomi (AMK) –koulutusta järjestävien korkeakoulujen kesken. Korkeakoulut sitoutuvat järjestämään koulutuksensa siten, että kompetenssit saavutetaan, vaikka tutkinto-ohjelmien rakenne vaihtelee korkeakouluittain. SeAMK:ssa sosiaalialan tutkinto-ohjelma on muodostettu siten, että tutkinto-ohjelman opintokokonaisuudet vastaavat suoraan Sosionomi (AMK) –tutkinnon kompetensseja. Sosionomi (AMK) –tutkinnon kompetenssit on kuvattu seuraavassa.
Sosiaalialan eettinen osaaminen. Sosionomi (AMK) osaa toimia ihmis- ja perusoikeussäädösten, sosiaalialan arvojen ja ammattieettisten periaatteiden mukaisesti. Hän ymmärtää oman ihmiskäsityksensä ja arvomaailmansa merkityksen asiakastyössä. Hän osaa toimia arvoristiriitoja sisältävissä tilanteissa eettisesti perustellusti sekä edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Hän osaa asettua yhteiskunnalliselta asemaltaan haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden ja ryhmien puolelle.
Asiakastyön osaaminen. Sosionomi (AMK) osaa luoda ammatillisen vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteen sekä arvioida asiakkaan palvelutarpeita. Hän osaa tukea yksilöiden kasvua ja kehitystä sekä perheiden arkea ja perheenjäsenten keskinäisiä suhteita. Hän osaa osallistaen suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakkaan palveluprosessin. Sosionomi (AMK) osaa tunnistaa hyvinvoinnin suojaavia- ja riskitekijöitä sekä osaa soveltaa ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen tukemisen näkökulmia. Hän osaa tavoitteellisesti, voimavaraistaen ja osallisuutta tukien ohjata asiakkaita, asiakasryhmiä ja yhteisöjä. Hän osaa soveltaa ja arvioida asiakastyön teoreettisia työorientaatioita ja menetelmiä, sekä toimia kulttuurisensitiivisesti ja moninaisuutta tukien asiakastyössä sekä edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua. Hän osaa tehdä ohjaustyötä erilaisissa sähköisissä toimintaympäristöissä ja ohjata asiakkaita e-palvelujen käytössä. Hän osaa arvioida asiakastyötä ja dokumentoida sitä asiakaslähtöisesti.
Sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen. Sosionomi (AMK) osaa jäsentää hyvinvointiin ja kestävään kehitykseen liittyviä paikallisia ja globaaleja haasteita sekä niiden vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Hän tuntee alan juridisen säädöspohjan ja osaa soveltaa keskeistä lainsäädäntöä sekä hallitsee sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatus- ja koulutuspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen tavat sekä niiden ohjauksen ja valvonnan. Sosionomi (AMK) tuntee sosiaaliturvan ja hyvinvointipalvelujärjestelmät julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla sekä hallitsee sosiaaliturvaohjauksen, hän osaa sovittaa yhteen palveluita tarvelähtöisesti ja toimia muutoksen eteenpäin viejänä. Hän osaa toimia aktiivisena sosiaalialan asiantuntijana ja perustella asiakkaan etua sekä moniammatillisessa että monialaisessa yhteistyössä.
Kriittinen ja osallistava yhteiskuntaosaaminen: Sosionomi (AMK) kykenee ammatilliseen kriittiseen reflektioon. Hän osaa analysoida epätasa-arvoa, huono-osaisuutta sekä hyvinvointia tuottavia kansallisia ja globaaleja rakenteita ja prosesseja sekä ehkäistä syrjäytymistä. Hän kykenee puolustamaan haavoittuvassa asemassa olevien ja vaiennettujen ihmisten etuja sekä tuomaan poliittiseen päätöksentekoon ja vastuullisille toimijoille tietoa kohtuuttomista elämäntilanteista. Sosionomi (AMK) tuntee julkishallinnollisen päätöksentekojärjestelmän ja osaa toimia sen toimintaperiaatteiden mukaan. Hän osaa edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia sekä kykenee vaikuttamistyöhön eri toimijoiden kanssa.
Tutkimuksellinen kehittämis- ja innovaatio-osaaminen. Sosionomi (AMK) kykenee innovatiiviseen ongelmaratkaisuun ja verkostotyöhön sosiaalialan kehittämisessä. Hän osaa kehittää kumppanuuslähtöisesti asiakastyön menetelmiä, työkäytäntöjä sekä palveluprosesseja sekä suunnitella, toteuttaa ja arvioida kehittämishankkeita. Hän osaa soveltaa tutkimus- ja kehittämismenetelmiä toimintakäytäntöjen kehittämiseksi sekä tuottaa ja arvioida tietoa hyvinvoinnin edistämiseksi. Hän osaa toimia tutkimus- ja kehittämistyön eettisten periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti.
Työyhteisö-, johtamis- ja yrittäjyysosaaminen. Sosionomi (AMK) osaa toimia yhteistyökykyisesti monialaisessa tiimissä ja työyhteisöissä sekä kansainvälisissä ympäristöissä. Hän osaa toimia työyhteisön lähijohtajana, tuntee keskeisen työlainsäädännön ja osaa edistää työturvallisuutta. Hän osaa johtaa itseään sekä edistää omaa ja työyhteisön työhyvinvointia sekä arvioida työn laatua, tuloksia ja vaikutuksia. Hän tuntee talouden ja strategisen johtamisen merkityksen omassa työssään sekä sosiaalialan yrittäjätoiminnan perusedellytykset.
Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö
Sosiaalialan tutkinto-ohjelma perustuu sosiokonstruktivistiselle oppimisnäkemykselle. Sen mukaan opiskelija rakentaa aktiivisesti omia tietovarantojaan, arvioi oppimistarpeitaan ja suuntaa toimintaansa niiden saavuttamiseksi. Opettajan rooli on olla ohjaaja, joka auttaa tunnistamaan ja kulkemaan kohti ammatillista kehittymistä. Sosiaalialan opiskelussa pyritään kehittämään reflektiivisyyttä eli taitoa ja halua tarkastella oman toiminnan vaikuttimia ja vaikutuksia eri näkökulmista. Omia näkemyksiä ja osaamista kehitetään opiskelijaryhmässä. Ryhmä on oppimisympäristö, jossa opitaan vuorovaikutustaitoja, palautteen antamista ja vastaanottamista, sekä asioiden monipuolista ja eettistä tarkastelua.
Työelämälähtöisyys ja tutkiva oppiminen ohjaavat opetussisältöjä ja pedagogiikkaa. Opintojaksot tähtäävät työelämässä ja sen kehittämisessä tarvittavaan osaamiseen, joka kiteytyy sosionomi (AMK) –kompetensseissa (kuvattu edellä). Opintojaksojen teoreettista sisältöä sovelletaan työelämän tilanteisiin monipuolisilla tavoilla, esimerkiksi osallistumalla työelämäprojekteihin, toteuttamalla harjoituksia ja kehittämistehtäviä työelämässä, hankkimalla tietoa työelämän tiedonlähteitä hyödyntäen, ohjatuilla harjoittelujaksoilla sekä osallistumalla tutkimus-, kehittämis- ja palvelutoimintaan. Oppisisältöjä tarkastellaan monipuolisesti sekä tutkittua että kokemuksellista tietoa hyödyntäen. Alan kehittämistä korostetaan opintojen alusta lähtien.
Oppimisympäristön kehittämisen tavoitteena on monipuolinen opintotarjonta ja joustava eteneminen. Opintoja järjestetään monipuolisilla ja keskenään vaihtoehtoisilla menetelmillä, jotka antavat mahdollisuuksia opiskelijalle soveltuvimman opiskelutavan ja –tahdin noudattamiseen. Opiskelumenetelmiä ovat esim. luennot, lukupiirit, työelämäprojektit, ryhmätehtävät, demonstraatiot ja simulaatio, verkko-opiskelu ja itsenäinen opiskelu. Sekä päivä- että monimuotototeutuksen opinnoissa käytetään samaa opintotarjontaa ja opiskelija voi ottaa opintoja kaikille ryhmille suunnatuista toteutuksista ilmoittautumisvaiheessa kuvattujen periaatteiden mukaisesti.
Ahot-menettelyt
OT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistamisprosessi nivoutuu läheisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laatimiseen ja sitä päivitetään henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen yhteydessä.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan. Ohjeessa on nimetty tutkinto-ohjelman osaamisen tunnustamisen yhteyshenkilöt, jotka antavat ohjausta prosessiin liittyvissä asioissa.
Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään muun muassa
- vastaavansisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- opiskelijan haastatteluja
- kirjallisia ja suullisia tenttejä tai raportteja
- toiminnallisia tai kirjallisia tehtäviä tai näyttöjä
- esitelmiä, portfolioita.
OT-menettelyn ulkopuolelle jäävät opinnäytetyö ja kypsyyskoe. Erityisen tärkeää osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessissa on opiskelijan kyky kuvata omaa osaamistaan kunkin opintojakson tavoitteiden suunnassa. Teoriaopintojen sisältöihin OT-prosessia sovellettaessa tulisi huomioida, että teoreettisen aineksen hallinta on kyettävä osoittamaan. Tällöin pelkkä käytännön työkokemus tulee vain harvoin kysymykseen ainoana OT-perusteena.
Työssäoppiminen ja harjoittelu
Työssäoppiminen ja harjoittelu liittyvät läheisesti sekä edellä kuvattuihin perus- ja ammattiopintoihin, että sosionomi (AMK) -kompetensseihin. Sosionomi (AMK) –koulutuksessa harjoittelu on ohjattua. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijalle nimetään harjoittelua ohjaava opettaja sekä harjoittelunohjaaja työpaikalla. Opiskelijan toimintaa harjoittelupaikassa ohjaavat harjoittelujakson yleiset tavoitteet sekä opiskelijan omalle oppimiselleen asettamat tavoitteet. On suositeltavaa, että opiskelija suorittaisi eri harjoittelujaksonsa useammassa kuin yhdessä harjoittelupaikassa.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen voidaan todentaa esimerkiksi näytöin ja tehtävin.
Opinollistamisessa on kyse opiskelijan opintojen aikaisen työssäkäynnin tai muun toiminnan tuottaman osaamisen tunnistamisesta, arvioimisesta ja tunnustamisesta opintopisteinä. Opinnollistamisen edellytyksenä on, että opiskelijan työssä tai muussa toiminnassa on sisällöltään riittävästi opintojakson tavoitteiden mukaisia elementtejä ja se on kestoltaan riittävän laajaa. Opinnollistaminen toteutuu yhteistyössä opiskelijan, opintojakson opettajan ja opiskelijan työnantajan kanssa. Työnantaja sitoutuu tarjoamaan opinnollistamismahdollisuuden opintojakson tavoitteiden mukaisesti. Opinollistamismahdollisuuksista keskustellaan tutkinto-ohjelman opinnollistamisen yhdyshenkilön kanssa ja osana opiskelijan HOPS-prosessia. Tällöin kiinnitetään huomiota opintojen suorittamisen kokonaisuuteen ja sosionomilta edellytettävän monipuolisen osaamisen muodostumiseen. Opiskelija ehdottaa opintojaksoa opinnollistettavaksi hakukäytännöllä. Opinnollistaen saavutettu osaaminen osoitetaan opettajan ohjeistamalla näytöllä.
Ammatillinen osaamisprofiili
Sosionomi (AMK) voi toimia asiakastyössä, johtamistehtävissä, projektityössä ja yrittäjänä. Yleisimpiä tehtävänimikkeitä eri toiminta-alueilla ovat:
- Kasvatuksen ja ohjauksen tehtävät perheiden parissa: perheohjaaja, koulukuraattori, kasvattaja, nuoriso-ohjaaja, varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi. Sosionomit työskentelevät varhaiskasvatuksessa, lastensuojelussa, perhetyössä, koulutoimessa, ennaltaehkäisevässä työssä sekä eräissä erityiskasvatuksen tehtävissä.
- Sosiaalisen ohjauksen ja kuntoutuksen sekä aikuissosiaalityön tehtävät: sosiaaliohjaaja, työvalmentaja, palveluohjaaja, projektityöntekijä, työvoimaneuvoja, vakuutussihteeri. Sosionomit työskentelevät vammaispalveluissa, päihdetyössä, mielenterveystyössä, kriminaalityössä, vanhustyössä, työttömien toiminnassa, nuorisotyössä, maahanmuuttajatyössä, Kelassa, työvoimatoimistossa ja sosiaalitoimistossa.
- Sosiaalialan palveluiden johtamis- ja kehittämistehtävät: palvelujohtaja, toiminnanjohtaja, lastensuojeluyksikön johtaja, toimiston johtaja. Sosionomit työskentelevät johtamis- ja kehittämistehtävissä sosiaalipalveluiden eri sektoreilla, sosiaalialan järjestöissä, yrittäjätoiminnassa ja projekteissa, Kelassa ja työhallinnossa.
Kelpoisuus lastentarhanopettajan tehtäviin: Laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 ja Valtioneuvoston asetuksessa N:o 608/2005 määritellään, että lastentarhanopettajan tehtävissä toimivalta sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneelta edellytetään vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot, jotka sisältyvät tutkintoon (kuvattu edellä). 1.9.2019 jälkeen opintonsa aloittaneet voivat työskennellä varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatuksen sosionomi -nimikkeellä. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018).
Ammatilliset kieliopinnot suoritettuaan opiskelija osaa toimia oman alansa suullisissa ja kirjallisissa viestintätilanteissa, pystyy etsimään tietoa sekä seuraamaan oman ammattialansa kehitystä kohdekielillä.
Kansainvälisyys
Opintojen aikana on mahdollisuus lähteä opiskelijavaihtoon SeAMK:n kansainvälisten yhteistyökumppanien tarjoamiin tai opiskelijan itsensä perustelemiin vaihtokohteisiin. Suositeltavin vaihdon kesto on kolme kuukautta ja suositeltavin ajankohta on toinen tai kolmas opintovuosi. Tutkinto-ohjelman opiskelijat voivat osallistua ryhmänä kansainvälisille intensiivikursseille, jotka toteutetaan yhteistyöverkostojen yhteistyönä. Opintokokonaisuus Empowerment in Social Work on mahdollista opiskella englannin kielellä. Kotimaassa tapahtuvaa kansainvälistymistä edistetään vieraskielisen oppimateriaalin käytöllä, vaihto-opiskelijoiden ja vierailevien opettajien asiantuntemuksen hyödyntämisellä sekä tuomalla esille monikulttuurisia sisältöjä opetuksessa. Opiskelijoiden omaehtoista kansainvälistymistä pidetään suositeltavana.
Jatko-opintokelpoisuus
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto antaa kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen kelpoisuuden hakeutua alan ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin ja muuhun ylempään korkeakouluopetukseen niiden määrittämien valintaperusteiden mukaisesti.
Sosionomi (AMK)-tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden sosiaalialan ylempään amk-tutkintoon sekä sosiaali- ja terveysalan ylempään amk-tutkintoon (sosiaali-ja terveydenhuollon johtaminen ja kehittäminen). Sosionomit voivat hakeutua myös yliopistollisiin jatko-opintoihin (mm. sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto, sosiaalityö).
Valmistumisen edellytykset
Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.
Opiskelumuoto
Päiväopiskelussa kokopäiväinen opiskelu, monimuotoryhmässä monimuoto-opiskelu
Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja
Päivi Rinne, 040 830 4190, paivi.rinne(at)seamk.fi, yksikön johtaja
Asta Niinimäki, puh. 040 868 0204, asta.niinimaki(at)seamk.fi, koulutuspäällikkö
Opinto-ohjaaja
Pirjo Takala, puh. 040 830 2167, pirjo.takala (at) seamk.fi
Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi
Tiina Välimäki, 040 830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040 830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat
Opiskelijapalvelut
Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi
Ilmoittautumisaika
16.04.2022 - 18.09.2022
Ajoitus
29.08.2022 - 31.12.2022
Laajuus
2 op
Yksikkö
SeAMK Sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sairaanhoitaja (AMK)
- Sosionomi (AMK)
- Terveydenhoitaja (AMK)
- Fysioterapeutti (AMK)
- Geronomi (AMK)
Opettaja
- Pirita Hakoneva
- Jutta Potila
- Anita Keski-Hirvi
- Milka Volanto
- Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
-
SOS22ASosionomi (AMK)
-
MGERO22Geronomi (AMK), monimuotototeutus
-
FYS22Fysioterapeutti (AMK)
-
MSOS22KSosionomi (AMK)
-
TH22Terveydenhoitaja (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tunnistaa sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmien asiantuntemusalueeseen, työkenttiin sekä työtehtäviin liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa kuvata, miten sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset yhdessä vastaavat ihmisen/asiakkaan/potilaan kokonaisvaltaisesta auttamisesta, mitä yhteistä ammateilla on ja miten ne täydentävät toisiaan. Opiskelijalle syntyy kiinnostus tuntea toisten sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden osaamista paremmin ja hyödyntää sitä opiskeluaikana ja myöhemmin ammatissaan
Sisältö
- sosiaali- ja terveysalan tutkintojen sisällöt
- palveluohjaus, asiakaslähtöisyys
- moniammatillinen hoito- ja palveluketju sosiaali- ja terveysalalla
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty
Hyväksytty suoritus edellyttää, että opiskelija tunnistaa SeAMKin sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmien asiantuntemusalueeseen, työkenttiin sekä työtehtäviin liittyviä tekijöitä. Opiskelija tietää, miten sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset yhdessä vastaavat ihmisen/asiakkaan/potilaan kokonaisvaltaisesta auttamisesta sekä tunnistaa, mitä yhteistä ammateilla on ja miten ne täydentävät toisiaan.
Esitietovaatimukset
edeltäviä opintoja ei tarvita
Ilmoittautumisaika
30.08.2021 - 07.09.2022
Ajoitus
05.09.2022 - 15.10.2022
Laajuus
4 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Englanti
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Pirita Hakoneva
- Neil Mac Laverty
Opiskelijaryhmät
-
IEPSW22FEmpowerment in Social Work
-
SOS20BSosionomi (AMK)
-
SOS20CSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Students are familiar with social importance of media and communication from different perspectives of social work and activities. Students analytically examine media contents and recognise perspectives presented by various interest groups. They can explain how media acts and what kind of meanings it keeps inside.They can apply means of communication and influence. Students have argumentation and information seeking skills. They are familiar with the internal and external communication principles and practices in work communities. Students are familiar with the professional etiquette in social media. Students also examine communication culture from the perspective of sustainable development.
Sisältö
- media literacy: perceiving media reality and working as social work professional in media environment
- influence in society as part of empowering social work
- communication in society
- ethical instructions and legislation of media
Oppimateriaalit
Hall, C. Slembrouck, S. & Sarangi S. 2006. Language Practises in Social Work: Categorisation and Accountability in Child Welfare. : Chapter 9, p. 145 - 163 Narrative transformation in media reporting; Chapter 10, p.. 164 - 173 Conclusion.
Stocchetti, M. & Kukkonen, K. 2010. Critical Media Analysis: An Introduction for Media Professionals. Frankfurt am Main: Peter Lang AG. E-book.
Literature needed in assingments and in the exam is defined more closely during the course.
Opetusmenetelmät
Contact learning, learning assignments including e-learning, group discussions, exam.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Does not include any practise period.
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Exam at the end of the course.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
108 hours.including contact learning.
Lisätietoja opiskelijoille
Students can choose between this and the following courses:
- Structural Social Work
- Community-Oriented Social Work
- Empowering Social Work
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Students
- are able to recognize the importance of communication and media in society
- are able to recognize the wholeness of methods which media uses
- are able to recognize their individual behavior concerning media and communication and connected attitudes
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Students
- have capacities to itemize contents of media
- can bring out topics, which are essential from the perspective of citizens? empowerment
- are able to recognize their individual values and attitudes
- are able to recognize their responsibilities in communication-related tasks
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Students
- have competencies to evaluate and analyze critically the contents produced by different media sources
- have skills to act in network of citizens, media and other interest groups based on principles of empowering social work
- have capacities to recognize the influence of their individual values and attitudes to their actions
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Evaluation is based on active participation in contact learning, assignments andt the exam.
Esitietovaatimukset
Students of the Degree Programme in Social Services: Most part of the Basic studies
Lisätiedot
Students of the degree programme can choose between this and the following courses:
- Structural Social Work
- Community-Oriented Social Work
- Empowering Social Work
Ilmoittautumisaika
02.05.2022 - 05.05.2022
Ajoitus
01.09.2022 - 28.10.2022
Laajuus
4 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Juulia Mäkilaine
Opiskelijaryhmät
-
SOS21BSosionomi (AMK)
-
SOS21CSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelijalla on perustiedot ja -taidot luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista draamallisten menetelmien alueella, esimerkiksi teatteri, rooliharjoitukset, itseilmaisun harjoitukset. Opiskelija ymmärtää luovien, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien merkityksen minäkuvan, itsetunnon, itseilmaisun ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opiskelija osaa organisoida tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käytetään draamallisia menetelmiä. Hänellä on valmiudet innostaa ja rohkaista yksilöitä ja ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään. Opiskelija osaa työskennellä tavoitteellisesti luovien toimintojen alueella ja hän osaa suunnitella luovan toiminnan prosessin alusta loppuun. Hän on tietoinen luovista voimavaroistaan ja on motivoitunut käyttämään ja kehittämään niitä sosiaalialan ammattityön kontekstissa.
Sisältö
- luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
- draamamenetelmien käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
- itseilmaisu, rooliharjoitukset, teatteri-ilmaisu
- toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset draamallisia menetelmiä hyödyntäen
- soveltavan draaman välineet käytännössä
- omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomin työssä
Oppimateriaalit
- Karkkulainen, M. 2011. Siivet selkään, draamakengät jalkaan – kohtaamisia draaman pedagogisilla näyttämöillä.
- Koskenniemi, P. 2007. Osallistava teatteri. Devising ja muita merkillisyyksiä.
- Rainio, E. 2007. Prosessidraama ja tutkiva teatterityö.
Opetusmenetelmät
luennot, draamaharjoitukset, itsenäinen opiskelu
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
opintojakso ei sisällä harjoittelua
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
106 tuntia, josta
- luennot 40 tuntia
- harjoitukset 40 tuntia
- itsenäinen opiskelu 26 tuntia
Lisätietoja opiskelijoille
Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Kuvan käyttö ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Hyväksytyssä suorituksessa opiskelija kykenee osoittamaan perehtyneisyytensä draamallisten menetelmien käyttöön. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa draamallisia menetelmiä ryhmätoiminnassa. Opiskelijalla osoittaa valmiuksia ja halua kehittää omia luovia voimavarojaan.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja harjoituksiin. Oman ryhmänohjauksen pitäminen.
Esitietovaatimukset
Opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin
Lisätiedot
Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Kuvan käyttö ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa
Ilmoittautumisaika
02.05.2022 - 15.11.2022
Ajoitus
09.01.2023 - 03.03.2023
Laajuus
4 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 25
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Juulia Mäkilaine
Opiskelijaryhmät
-
SOS22ASosionomi (AMK)
-
MSOS22KSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelijalla on perustiedot ja -taidot luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista draamallisten menetelmien alueella, esimerkiksi teatteri, rooliharjoitukset, itseilmaisun harjoitukset. Opiskelija ymmärtää luovien, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien merkityksen minäkuvan, itsetunnon, itseilmaisun ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opiskelija osaa organisoida tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käytetään draamallisia menetelmiä. Hänellä on valmiudet innostaa ja rohkaista yksilöitä ja ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään. Opiskelija osaa työskennellä tavoitteellisesti luovien toimintojen alueella ja hän osaa suunnitella luovan toiminnan prosessin alusta loppuun. Hän on tietoinen luovista voimavaroistaan ja on motivoitunut käyttämään ja kehittämään niitä sosiaalialan ammattityön kontekstissa.
Sisältö
- luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
- draamamenetelmien käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
- itseilmaisu, rooliharjoitukset, teatteri-ilmaisu
- toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset draamallisia menetelmiä hyödyntäen
- soveltavan draaman välineet käytännössä
- omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomin työssä
Oppimateriaalit
- Karkkulainen, M. 2011. Siivet selkään, draamakengät jalkaan – kohtaamisia draaman pedagogisilla näyttämöillä.
- Koskenniemi, P. 2007. Osallistava teatteri. Devising ja muita merkillisyyksiä.
- Rainio, E. 2007. Prosessidraama ja tutkiva teatterityö.
Opetusmenetelmät
luennot, draamaharjoitukset, itsenäinen opiskelu
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Opintojakso harjoituksia, ei harjoittelua.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
106 tuntia, josta
- luennot 40 tuntia
- harjoitukset 40 tuntia
- itsenäinen opiskelu 26 tuntia
realization.localizedApproveRejectDescription
Hyväksytyssä suorituksessa opiskelija kykenee osoittamaan perehtyneisyytensä draamallisten menetelmien käyttöön. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa draamallisia menetelmiä ryhmätoiminnassa. Opiskelija osoittaa valmiuksia ja halua kehittää omia luovia voimavarojaan.
Lisätietoja opiskelijoille
Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Kuvan käyttö ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa
Arviointiasteikko
Hyväksytty/hylätty
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Hyväksytyssä suorituksessa opiskelija kykenee osoittamaan perehtyneisyytensä draamallisten menetelmien käyttöön. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa draamallisia menetelmiä ryhmätoiminnassa. Opiskelijalla osoittaa valmiuksia ja halua kehittää omia luovia voimavarojaan.
Esitietovaatimukset
Opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin
Lisätiedot
Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Kuvan käyttö ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa
Ilmoittautumisaika
02.05.2022 - 07.09.2022
Ajoitus
05.09.2022 - 16.10.2022
Laajuus
4 op
Virtuaaliosuus (op)
1 op
T&K-osuus
2 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Englanti
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Aino Alaverdyan
Opiskelijaryhmät
-
IEPSW22FEmpowerment in Social Work
-
AVOINAMKAvoin amk
-
SOS20BSosionomi (AMK)
-
SOS20CSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Students are able to define the concept of empowerment and describe how it is related to critical social work theories.
They know how to analyse social mechanisms behind marginalisation and analyse structures and processes which produce inequality and disadvantage on regional, national and international level. Students analyze practices, structures and processes which produce and maintain marginalisation, inequality and lack of engagement and power in society, welfare services and social work. Students recognise needs for empowering social work in the clients' lives, work communities and in social work responsibilities. They are familiar with empowering social work methods. Students can describe what kind of conflicts may emerge in empowering work processes and what kind of solutions there are to solve them. Students are prepared to plan and evaluate a social work process, in which empowering methods are used and sustainable development promoted. Students can critically analyse their attitudes and opinions. In working with clients, they can reflect their own individual values and ethical views.
Sisältö
- the concept of empowerment
- critical social work theories
- marginalization, inequality and disadvantage in society
- promoting empowerment in client work, social welfare organizations and society
- empowering methods in social work
- planning and evaluating a process of empowering social work
- empowering work and sustainable development
- evaluation of one's values and action
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
The students can define the concept of empowerment and describe the core content of the critical social theories underpinning it. They can describe such practices, processes and structures in society, service systems and social work that produce and maintain marginalization, inequality, lack of power and participation. They recognize the connections of these factors with ecosocial sustainability. The students are able to describe the needs, for empowering social lwork and the power structures in the lives of the service users as well as in the social work organizations and practices. The students are able to describe their own social work practice and the values behind it, and raise questions concerning value conflicts that they have experienced in social work practice and name structural factors connected to them.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
In addition, the students are able to reflect on the concept of empowerment from many perspectives and connect it to practical work and empowering methods. They can reflect the structural and social factors connected to their own values and the value conflicts they have experienced.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
In addition, the students are able to reflect critically and comprehensively on the marginalizing processes in the lives of service users, in social work organisations and in social work profession. They are able to analyse it by applying critical theories. They ae able to apply empowering social work methods in the case example in a creative way and describe the use of the methods in detail, taking into account the ecosocial sustainability. They can analyse and assess critically both their own actions and the professional practices of social work from the perspective of empowering goals of social work. They are able to assess the empowering approach in relation to the other possible approaches in social work.
Esitietovaatimukset
Students of the Degree Programme in Social Services: Basic studies of the degree programme
Lisätiedot
Finnish students can choose between this course and the following courses:
- Communication and Media in Social Work
- Structural Social Work
- Community-Oriented Social Work
Ilmoittautumisaika
30.08.2022 - 02.09.2022
Ajoitus
30.08.2022 - 21.10.2022
Laajuus
3 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Suzana Zegrea
Opiskelijaryhmät
-
SOS22BSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa sosiaalialan keskeisen englanninkielisen sanaston. Hän osaa kuvata englanniksi suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pääpiirteet. Hän tuntee sosiaalialan asiakasryhmiin liittyvän keskeisen sanaston. Hän osaa lukea erilaisia ammatillisia tekstejä ja käyttää lukemaansa tekstin laatimisen aineistona. Opiskelija pystyy kommunikoimaan englanniksi asiakastilanteissa ja työyhteisössä.
Opiskelijalla on valmiudet kehittää ammattitaitoaan englannin kielellä.
Sisältö
- ammattialan, suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja oman koulutuksen esittely englannin kielellä
- englanninkielinen sanasto asiakasryhmistä: lapset, nuoret, perheet, vammaiset, päihteiden käyttäjät, maahanmuuttajat, työttömät, asunnottomat ja mielenterveyden ongelmista kärsivät
- asiakastapauksen kuvaaminen englannin kielellä
- englannin kielen käyttäminen asiakashaastattelussa
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija selviytyy rutiiniluonteisissa, suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa moniammatillisessa työyhteisössä (esim. sähköposti, lomakkeiden täyttö, CV, työyksikön esittely). Opiskelija antaa yksinkertaisia, suullisia ja tarvittaessa myös kirjallisia ohjeita erilaisille asiakkaille /ryhmille, kysyy asiakkaalta tämän nykyiseen ja aiempaan elämäntilanteeseen liittyviä, välttämättömiä tietoja sekä kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi. Opiskelija ymmärtää omiin työtehtäviinsä liittyviä sosiaalialan tekstejä.
Hän tekee kielen keskeisissä rakenteissa virheitä mikä vaikeuttaa viestintää ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja vaatii asian toistoa, käyttää sosiaalialan perussanastoa niin että tarpeelliset tiedot välittyvät kuulijalle ja lukijalle, ääntää ymmärrettävästi, mutta epätarkkuuksia saattaa esiintyä erityissanastossa, löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita ja turvautuu yleisesti käytettyihin apuvälineisiin viestinnässään.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija viestii suullisesti ja kirjallisesti moniammatilliselle työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (esim. puhelinkeskustelut, ulkopuoliset konsultaatiot, suullinen ja kirjallinen raportointi, suullinen esitys esim. vakuutusasiakirjat). Opiskelija selittää ja perustelee yksilölliset asiakasohjeet sekä kertoo tavallisimmista sosiaalialan menetelmistä ja prosesseista, selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa elämäntilannetta ja tekee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi sekä vastaa asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Opiskelija käyttää rakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin, käyttää hyvin sosiaalialan keskeistä sanastoa ja melko hyvin oman erityisalansa sanastoa, pyrkii viestimään tilanteen edellyttämällä tyylillä, ääntää melko luontevasti ja selkeästi, löytää silmäilemällä tekstin pääkohdat erilaisista sosiaalialan teksteistä ja käyttää eri keinoja viestinnän tukena.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija viestii täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti, suullisesti ja kirjallisesti englannin kielellä moniammatillisessa ja -kulttuurissa työyhteisössä vaativissakin vuorovaikutustilanteissa (esim. palaverit, sosiaalineuvottelut ja palautekeskustelut). Hän esittelee eri vaihtoehtoja luontevasti ja monipuolisesti asiakkaiden ohjaustilanteessa ottaen huomioon asiakkaiden kulttuuritaustan. Opiskelija haastattelee asiakkaita tilanteen edellyttämällä tavalla ja viestii myös haastavissa ja odottamattomissa asiakastilanteissa ammattimaisella tavalla. Opiskelija käyttää monipuolisia rakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi, käyttää täsmällisesti laajaa sosiaalialan kieltä mukaan lukien oman erityisalansa terminologian, ääntää selkeästi ja luontevasti, viestii tilanteen edellyttämällä tyylillä, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön arvioidakseen kriittisesti lähteen luotettavuuden ja käyttää tehokkaasti eri keinoja viestinnän tukena.
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita.
Ilmoittautumisaika
30.08.2022 - 02.09.2022
Ajoitus
24.10.2022 - 16.12.2022
Laajuus
3 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Suzana Zegrea
Opiskelijaryhmät
-
SOS22CSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa sosiaalialan keskeisen englanninkielisen sanaston. Hän osaa kuvata englanniksi suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pääpiirteet. Hän tuntee sosiaalialan asiakasryhmiin liittyvän keskeisen sanaston. Hän osaa lukea erilaisia ammatillisia tekstejä ja käyttää lukemaansa tekstin laatimisen aineistona. Opiskelija pystyy kommunikoimaan englanniksi asiakastilanteissa ja työyhteisössä.
Opiskelijalla on valmiudet kehittää ammattitaitoaan englannin kielellä.
Sisältö
- ammattialan, suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja oman koulutuksen esittely englannin kielellä
- englanninkielinen sanasto asiakasryhmistä: lapset, nuoret, perheet, vammaiset, päihteiden käyttäjät, maahanmuuttajat, työttömät, asunnottomat ja mielenterveyden ongelmista kärsivät
- asiakastapauksen kuvaaminen englannin kielellä
- englannin kielen käyttäminen asiakashaastattelussa
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija selviytyy rutiiniluonteisissa, suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa moniammatillisessa työyhteisössä (esim. sähköposti, lomakkeiden täyttö, CV, työyksikön esittely). Opiskelija antaa yksinkertaisia, suullisia ja tarvittaessa myös kirjallisia ohjeita erilaisille asiakkaille /ryhmille, kysyy asiakkaalta tämän nykyiseen ja aiempaan elämäntilanteeseen liittyviä, välttämättömiä tietoja sekä kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi. Opiskelija ymmärtää omiin työtehtäviinsä liittyviä sosiaalialan tekstejä.
Hän tekee kielen keskeisissä rakenteissa virheitä mikä vaikeuttaa viestintää ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja vaatii asian toistoa, käyttää sosiaalialan perussanastoa niin että tarpeelliset tiedot välittyvät kuulijalle ja lukijalle, ääntää ymmärrettävästi, mutta epätarkkuuksia saattaa esiintyä erityissanastossa, löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita ja turvautuu yleisesti käytettyihin apuvälineisiin viestinnässään.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija viestii suullisesti ja kirjallisesti moniammatilliselle työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (esim. puhelinkeskustelut, ulkopuoliset konsultaatiot, suullinen ja kirjallinen raportointi, suullinen esitys esim. vakuutusasiakirjat). Opiskelija selittää ja perustelee yksilölliset asiakasohjeet sekä kertoo tavallisimmista sosiaalialan menetelmistä ja prosesseista, selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa elämäntilannetta ja tekee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi sekä vastaa asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Opiskelija käyttää rakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin, käyttää hyvin sosiaalialan keskeistä sanastoa ja melko hyvin oman erityisalansa sanastoa, pyrkii viestimään tilanteen edellyttämällä tyylillä, ääntää melko luontevasti ja selkeästi, löytää silmäilemällä tekstin pääkohdat erilaisista sosiaalialan teksteistä ja käyttää eri keinoja viestinnän tukena.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija viestii täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti, suullisesti ja kirjallisesti englannin kielellä moniammatillisessa ja -kulttuurissa työyhteisössä vaativissakin vuorovaikutustilanteissa (esim. palaverit, sosiaalineuvottelut ja palautekeskustelut). Hän esittelee eri vaihtoehtoja luontevasti ja monipuolisesti asiakkaiden ohjaustilanteessa ottaen huomioon asiakkaiden kulttuuritaustan. Opiskelija haastattelee asiakkaita tilanteen edellyttämällä tavalla ja viestii myös haastavissa ja odottamattomissa asiakastilanteissa ammattimaisella tavalla. Opiskelija käyttää monipuolisia rakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi, käyttää täsmällisesti laajaa sosiaalialan kieltä mukaan lukien oman erityisalansa terminologian, ääntää selkeästi ja luontevasti, viestii tilanteen edellyttämällä tyylillä, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön arvioidakseen kriittisesti lähteen luotettavuuden ja käyttää tehokkaasti eri keinoja viestinnän tukena.
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita.
Ilmoittautumisaika
23.08.2022 - 01.09.2022
Ajoitus
09.01.2023 - 10.03.2023
Laajuus
3 op
Yksikkö
SeAMK Opintoasiainpalvelut
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Heli Simon
- Suzana Zegrea
Opiskelijaryhmät
-
MSOS22SVSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa sosiaalialan keskeisen englanninkielisen sanaston. Hän osaa kuvata englanniksi suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pääpiirteet. Hän tuntee sosiaalialan asiakasryhmiin liittyvän keskeisen sanaston. Hän osaa lukea erilaisia ammatillisia tekstejä ja käyttää lukemaansa tekstin laatimisen aineistona. Opiskelija pystyy kommunikoimaan englanniksi asiakastilanteissa ja työyhteisössä.
Opiskelijalla on valmiudet kehittää ammattitaitoaan englannin kielellä.
Sisältö
- ammattialan, suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja oman koulutuksen esittely englannin kielellä
- englanninkielinen sanasto asiakasryhmistä: lapset, nuoret, perheet, vammaiset, päihteiden käyttäjät, maahanmuuttajat, työttömät, asunnottomat ja mielenterveyden ongelmista kärsivät
- asiakastapauksen kuvaaminen englannin kielellä
- englannin kielen käyttäminen asiakashaastattelussa
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija selviytyy rutiiniluonteisissa, suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa moniammatillisessa työyhteisössä (esim. sähköposti, lomakkeiden täyttö, CV, työyksikön esittely). Opiskelija antaa yksinkertaisia, suullisia ja tarvittaessa myös kirjallisia ohjeita erilaisille asiakkaille /ryhmille, kysyy asiakkaalta tämän nykyiseen ja aiempaan elämäntilanteeseen liittyviä, välttämättömiä tietoja sekä kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi. Opiskelija ymmärtää omiin työtehtäviinsä liittyviä sosiaalialan tekstejä.
Hän tekee kielen keskeisissä rakenteissa virheitä mikä vaikeuttaa viestintää ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja vaatii asian toistoa, käyttää sosiaalialan perussanastoa niin että tarpeelliset tiedot välittyvät kuulijalle ja lukijalle, ääntää ymmärrettävästi, mutta epätarkkuuksia saattaa esiintyä erityissanastossa, löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita ja turvautuu yleisesti käytettyihin apuvälineisiin viestinnässään.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija viestii suullisesti ja kirjallisesti moniammatilliselle työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (esim. puhelinkeskustelut, ulkopuoliset konsultaatiot, suullinen ja kirjallinen raportointi, suullinen esitys esim. vakuutusasiakirjat). Opiskelija selittää ja perustelee yksilölliset asiakasohjeet sekä kertoo tavallisimmista sosiaalialan menetelmistä ja prosesseista, selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa elämäntilannetta ja tekee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi sekä vastaa asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Opiskelija käyttää rakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin, käyttää hyvin sosiaalialan keskeistä sanastoa ja melko hyvin oman erityisalansa sanastoa, pyrkii viestimään tilanteen edellyttämällä tyylillä, ääntää melko luontevasti ja selkeästi, löytää silmäilemällä tekstin pääkohdat erilaisista sosiaalialan teksteistä ja käyttää eri keinoja viestinnän tukena.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija viestii täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti, suullisesti ja kirjallisesti englannin kielellä moniammatillisessa ja -kulttuurissa työyhteisössä vaativissakin vuorovaikutustilanteissa (esim. palaverit, sosiaalineuvottelut ja palautekeskustelut). Hän esittelee eri vaihtoehtoja luontevasti ja monipuolisesti asiakkaiden ohjaustilanteessa ottaen huomioon asiakkaiden kulttuuritaustan. Opiskelija haastattelee asiakkaita tilanteen edellyttämällä tavalla ja viestii myös haastavissa ja odottamattomissa asiakastilanteissa ammattimaisella tavalla. Opiskelija käyttää monipuolisia rakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi, käyttää täsmällisesti laajaa sosiaalialan kieltä mukaan lukien oman erityisalansa terminologian, ääntää selkeästi ja luontevasti, viestii tilanteen edellyttämällä tyylillä, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön arvioidakseen kriittisesti lähteen luotettavuuden ja käyttää tehokkaasti eri keinoja viestinnän tukena.
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita.
Ilmoittautumisaika
10.01.2023 - 13.01.2023
Ajoitus
06.03.2023 - 30.04.2023
Laajuus
3 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Suzana Zegrea
Opiskelijaryhmät
-
MSOS23KSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa sosiaalialan keskeisen englanninkielisen sanaston. Hän osaa kuvata englanniksi suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pääpiirteet. Hän tuntee sosiaalialan asiakasryhmiin liittyvän keskeisen sanaston. Hän osaa lukea erilaisia ammatillisia tekstejä ja käyttää lukemaansa tekstin laatimisen aineistona. Opiskelija pystyy kommunikoimaan englanniksi asiakastilanteissa ja työyhteisössä.
Opiskelijalla on valmiudet kehittää ammattitaitoaan englannin kielellä.
Sisältö
- ammattialan, suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja oman koulutuksen esittely englannin kielellä
- englanninkielinen sanasto asiakasryhmistä: lapset, nuoret, perheet, vammaiset, päihteiden käyttäjät, maahanmuuttajat, työttömät, asunnottomat ja mielenterveyden ongelmista kärsivät
- asiakastapauksen kuvaaminen englannin kielellä
- englannin kielen käyttäminen asiakashaastattelussa
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija selviytyy rutiiniluonteisissa, suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa moniammatillisessa työyhteisössä (esim. sähköposti, lomakkeiden täyttö, CV, työyksikön esittely). Opiskelija antaa yksinkertaisia, suullisia ja tarvittaessa myös kirjallisia ohjeita erilaisille asiakkaille /ryhmille, kysyy asiakkaalta tämän nykyiseen ja aiempaan elämäntilanteeseen liittyviä, välttämättömiä tietoja sekä kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi. Opiskelija ymmärtää omiin työtehtäviinsä liittyviä sosiaalialan tekstejä.
Hän tekee kielen keskeisissä rakenteissa virheitä mikä vaikeuttaa viestintää ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja vaatii asian toistoa, käyttää sosiaalialan perussanastoa niin että tarpeelliset tiedot välittyvät kuulijalle ja lukijalle, ääntää ymmärrettävästi, mutta epätarkkuuksia saattaa esiintyä erityissanastossa, löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita ja turvautuu yleisesti käytettyihin apuvälineisiin viestinnässään.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija viestii suullisesti ja kirjallisesti moniammatilliselle työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (esim. puhelinkeskustelut, ulkopuoliset konsultaatiot, suullinen ja kirjallinen raportointi, suullinen esitys esim. vakuutusasiakirjat). Opiskelija selittää ja perustelee yksilölliset asiakasohjeet sekä kertoo tavallisimmista sosiaalialan menetelmistä ja prosesseista, selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa elämäntilannetta ja tekee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi sekä vastaa asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Opiskelija käyttää rakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin, käyttää hyvin sosiaalialan keskeistä sanastoa ja melko hyvin oman erityisalansa sanastoa, pyrkii viestimään tilanteen edellyttämällä tyylillä, ääntää melko luontevasti ja selkeästi, löytää silmäilemällä tekstin pääkohdat erilaisista sosiaalialan teksteistä ja käyttää eri keinoja viestinnän tukena.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija viestii täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti, suullisesti ja kirjallisesti englannin kielellä moniammatillisessa ja -kulttuurissa työyhteisössä vaativissakin vuorovaikutustilanteissa (esim. palaverit, sosiaalineuvottelut ja palautekeskustelut). Hän esittelee eri vaihtoehtoja luontevasti ja monipuolisesti asiakkaiden ohjaustilanteessa ottaen huomioon asiakkaiden kulttuuritaustan. Opiskelija haastattelee asiakkaita tilanteen edellyttämällä tavalla ja viestii myös haastavissa ja odottamattomissa asiakastilanteissa ammattimaisella tavalla. Opiskelija käyttää monipuolisia rakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi, käyttää täsmällisesti laajaa sosiaalialan kieltä mukaan lukien oman erityisalansa terminologian, ääntää selkeästi ja luontevasti, viestii tilanteen edellyttämällä tyylillä, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön arvioidakseen kriittisesti lähteen luotettavuuden ja käyttää tehokkaasti eri keinoja viestinnän tukena.
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita.
Ilmoittautumisaika
10.01.2023 - 13.01.2023
Ajoitus
09.01.2023 - 03.03.2023
Laajuus
3 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Suzana Zegrea
Opiskelijaryhmät
-
SOS23ASosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa sosiaalialan keskeisen englanninkielisen sanaston. Hän osaa kuvata englanniksi suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pääpiirteet. Hän tuntee sosiaalialan asiakasryhmiin liittyvän keskeisen sanaston. Hän osaa lukea erilaisia ammatillisia tekstejä ja käyttää lukemaansa tekstin laatimisen aineistona. Opiskelija pystyy kommunikoimaan englanniksi asiakastilanteissa ja työyhteisössä.
Opiskelijalla on valmiudet kehittää ammattitaitoaan englannin kielellä.
Sisältö
- ammattialan, suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja oman koulutuksen esittely englannin kielellä
- englanninkielinen sanasto asiakasryhmistä: lapset, nuoret, perheet, vammaiset, päihteiden käyttäjät, maahanmuuttajat, työttömät, asunnottomat ja mielenterveyden ongelmista kärsivät
- asiakastapauksen kuvaaminen englannin kielellä
- englannin kielen käyttäminen asiakashaastattelussa
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija selviytyy rutiiniluonteisissa, suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa moniammatillisessa työyhteisössä (esim. sähköposti, lomakkeiden täyttö, CV, työyksikön esittely). Opiskelija antaa yksinkertaisia, suullisia ja tarvittaessa myös kirjallisia ohjeita erilaisille asiakkaille /ryhmille, kysyy asiakkaalta tämän nykyiseen ja aiempaan elämäntilanteeseen liittyviä, välttämättömiä tietoja sekä kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi. Opiskelija ymmärtää omiin työtehtäviinsä liittyviä sosiaalialan tekstejä.
Hän tekee kielen keskeisissä rakenteissa virheitä mikä vaikeuttaa viestintää ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja vaatii asian toistoa, käyttää sosiaalialan perussanastoa niin että tarpeelliset tiedot välittyvät kuulijalle ja lukijalle, ääntää ymmärrettävästi, mutta epätarkkuuksia saattaa esiintyä erityissanastossa, löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita ja turvautuu yleisesti käytettyihin apuvälineisiin viestinnässään.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija viestii suullisesti ja kirjallisesti moniammatilliselle työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (esim. puhelinkeskustelut, ulkopuoliset konsultaatiot, suullinen ja kirjallinen raportointi, suullinen esitys esim. vakuutusasiakirjat). Opiskelija selittää ja perustelee yksilölliset asiakasohjeet sekä kertoo tavallisimmista sosiaalialan menetelmistä ja prosesseista, selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa elämäntilannetta ja tekee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi sekä vastaa asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Opiskelija käyttää rakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin, käyttää hyvin sosiaalialan keskeistä sanastoa ja melko hyvin oman erityisalansa sanastoa, pyrkii viestimään tilanteen edellyttämällä tyylillä, ääntää melko luontevasti ja selkeästi, löytää silmäilemällä tekstin pääkohdat erilaisista sosiaalialan teksteistä ja käyttää eri keinoja viestinnän tukena.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija viestii täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti, suullisesti ja kirjallisesti englannin kielellä moniammatillisessa ja -kulttuurissa työyhteisössä vaativissakin vuorovaikutustilanteissa (esim. palaverit, sosiaalineuvottelut ja palautekeskustelut). Hän esittelee eri vaihtoehtoja luontevasti ja monipuolisesti asiakkaiden ohjaustilanteessa ottaen huomioon asiakkaiden kulttuuritaustan. Opiskelija haastattelee asiakkaita tilanteen edellyttämällä tavalla ja viestii myös haastavissa ja odottamattomissa asiakastilanteissa ammattimaisella tavalla. Opiskelija käyttää monipuolisia rakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi, käyttää täsmällisesti laajaa sosiaalialan kieltä mukaan lukien oman erityisalansa terminologian, ääntää selkeästi ja luontevasti, viestii tilanteen edellyttämällä tyylillä, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön arvioidakseen kriittisesti lähteen luotettavuuden ja käyttää tehokkaasti eri keinoja viestinnän tukena.
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita.
Ilmoittautumisaika
02.05.2022 - 05.05.2022
Ajoitus
09.01.2023 - 10.03.2023
Laajuus
3 op
Virtuaaliosuus (op)
3 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 40
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
-
SOS20BSosionomi (AMK)
-
SOS21ASosionomi (AMK)
-
MSOS21KSosionomi (AMK)
-
SOS20CSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija on sisäistänyt reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen. Hänellä on palvelu- ja osaamistarpeiden ennakointiin liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista. Opiskelija osaa määritellä ennakoivan kehittämisen idean ja merkityksen sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä. Hän tietää palvelutarpeiden ja osaamisen ennakoinnissa käytettäviä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella ennakointiin liittyviä sosiaalisia, lakiin liittyviä, poliittisia, taloudellisia ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida ennakointiprosesseja. Opiskelija osaa viestittää ennakointiprosessien tuloksista päätöksentekotahoille ja julkisuuteen. Hänellä on valmiuksia tehdä kehittämisehdotuksia ennakointiprosessien tulosten perusteella. Opiskelija osaa arvioida ja raportoida sosiaalialan kehittämishankkeita.
Sisältö
- osaamisen ja palvelutarpeiden ennakointi
- ennakointimenetelmät
- sosiaaliset, lakiin liittyvät, eettiset, poliittiset ja taloudelliset näkökulmat
- ennakoinnin tulosten hyödyntäminen
- hankkeen arviointi ja raportointi
Oppimateriaalit
-Laaksonen, H., Laitinen H., & Hiilamo, H. (2020). Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä (Luku 9 Tulevaisuuden ennakointia, sivut 256-279). Helsinki: SanomaPro.
- Jalonen, H., Lehtinen, M., Tonteri, A., Koskinen,M., Nousiainen, A., & Jäppinen, T. Signaaleista tulevaisuus tarinoihin. Ennakoinnin lyhyt käsikirja. Turun ammattikorkeakoulu oppimateriaaleja 109. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Saatavissa : isbn9789522166524.pdf (turkuamk.fi)
Talvela, J. & Stenman, K. Tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä (Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A. Nro 35) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. tutu_kirja_web_ver3.pdf (theseus.fi)
- Sundqvist, S. & Oulasvirta, L. (toim.). Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (Kuntaliiton verkkojulkaisu). : Kuntaliitto. Pdf-julkaisu ladattavissa sivulta: Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa | Kuntaliitto.fi
•- Säädösvaikutusten arviointi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta. (Julkaisuja 2/2016). Sosiaali- ja terveysministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75241/02_2016_Saadosvaikutusten_arviointi_ihmisiin_fi_netti_kansilla.pdf?sequence=1
Yksi seuraavista:
-Nikander, J, Juntunen, E., Holmberg, A., Tuominen- Thuesen, M. Aikuisten parissa tehtävä työn osaamistarveraportti. Raportit ja Selvitykset 13. Opetushallitus. http://www.oph.fi/download/186322_Aikuisten_parissa_tehtavan_sosiaalialan_tyon_osaamistarpeet.pdf
- Backman, H. Englund, K. & Nordströn, A. 2012. Lapsissa on tulevaisuus. Päivähoitoon ja lapsi- ja perhetyöhön liittyviä tulevaisuuden skenaarioita ja osaamistarpeita. VOSE-projektin pilottiryhmän tulokset. Opetushallitus Raportteja ja selvityksiä 22. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/137253_2011_22_Lapsissa_on_tulevaisuus_VERKKOON.pdf
- Taipale-Lehto , U. & Bergman, T. 2013. Vanhuspalveluiden osaamistarve raportti. Opetushallitus Raportteja ja selvityksiä 14. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/154602_Vanhuspalveluiden_osaamistarveraportti.pdf
- Terveys 2050. Neljä skenaariota ihmislähtöisestä terveydestä ja valinnanvapaudesta. Demos Helsinki. Saatavissa: http://www.demoshelsinki.fi/wp-content/uploads/2015/06/Terveys2050.pdf
Opetusmenetelmät
Opiskelu Moodle-verkkoympäristössä
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija
- tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
- osaa kuvailla ja määritellä ennakoivan kehittämisen perusidean
- tunnistaa erilaisia ennakoivan kehittämisen käyttötapoja
- osaa kuvailla erilaisia raportointitapoja ja erilaisia viestintäkanavia.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija
- osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa vertailla ennakoivan kehittämisen erilaisia sovelluksia ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä
- osaa hyödyntää erilaisia raportoinnin ja viestittämisen tapoja eri toimijatahoille
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija
- osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa kriittisesti vertailla ennakoivan kehittämisen erilaisia sovelluksia ja analysoida niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä
- osaa raportoida ja viestittää monipuolisin keinoin kehittämisen tuloksista eri toimijatahoille
Lisätiedot
opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Käyttäjälähtöinen kehittäminen
- Vaikuttavuuden arvioiminen
Ilmoittautumisaika
02.05.2022 - 07.09.2022
Ajoitus
05.09.2022 - 16.10.2022
Laajuus
4 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Englanti
Paikat
12 - 15
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Marja-Liisa Saariaho
Opiskelijaryhmät
-
IEPSW22FEmpowerment in Social Work
-
KFAVOINAMKAvoin amk, sosiaaliala
-
SOS22CSosionomi (AMK)
-
SOS22BSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Students are prepared to use activity-based group work methods in their work with clients. Students know laws of group dynamics. They know which factors influence starting, maintaining and ending group processes. Students recognise needs for activity-based group methods and are familiar with various action models. Students know how activity-based methods can be used to support various client group's wellbeing, ability to function and self-realization and how the methods can promote group formation, sense of community and clients' goals. Students know the principles of social encouragement and sociocultural work in Finnish and international contexts. They know how to encourage groups of clients to recognise their own way of expressing themselves through activities or interests and how to encourage clients to acquire the necessary skills and other resources and to commit themselves to common activity. Students are able to promote the group process to ensure group members' participation and constructive solutions to potential conflicts.
Sisältö
- group work as a method in social work
- group dynamics, group process
- goal-oriented group facilitation
- sociocultural methods. social encouragement
- activity-based group methods in the Bachelor of Social Services' work, e.g. music, drama, sport actitivity, painting, graft
Oppimateriaalit
Toseland, R. W. ja Rivas, R. F. (2017). An introduction to group work practice. Eighth edition. Pearson Education limited.
Bradley T. Erford, Group work. (2011). Processes and Applications. The Merrill Counseling series.
The other material will be announced at the beginning of the course.
Opetusmenetelmät
lectures, discussions, drama and interaction exercises, group supervision exercises, experiments, action-based and interactive study methods, report of supervision excercises, individual essay
Kansainvälisyys
Studying in international group
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
106 hours of work for a course participant including:
- contact lessons: 26h
- individual work of students: 80h
Lisätietoja opiskelijoille
Students can choose between this and the following courses:
- Facilitating Pedagogical Groups
- Facilitating Psychosocial Groups
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Students
- are able to name activity-based group work methods in the field of social work
- know the principles of group dynamics
- are able to recognize the needs for and models of activity-based group work
- are able to recognize, how a goal-oriented, activity-based group can support well-being, functional capacities and self-realization , how it strengthens group process and community spirit.
- can recognize, how to act in different activity-based group supervising situations
- are able to recognize the main principles of social encouragement and sociocultural work both in national and in international context
- they have capacities to promote the group-process in activity-based groups under supervision
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Students
- are able to use activity-based group work methods in the field of social work
- know the principles of group dynamics
- are able to recognize the needs for and models of activity-based group work
- are able to recognize, how a goal-oriented, activity-based group can support well-being, functional capacities and self-realization , how it strengthens group process and community spirit.
- can recognize, how to act in different activity-based group supervising situations
- are able to recognize the principles of social encouragement and sociocultural work both in national and in international context
- have competences to client-centered and sensitive acting in different supervision situations
- have competences to goal-oriented acting in complex group situations
- know how to be flexible, systematic, creative and active while supervising a activity-based group
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Students
- are able to use different activity-based group work methods in the field of social work
- have competences to indicate creative and innovative problem-solving capacity while supervising activity-based groups
- are able to analyze, how a goal-oriented, activity-based group supports well-being, functional capacities and self-realization , how it strengthens group process and community spirit.
- possess the knowledge of the principles of social encouragement and sociocultural work both in national and in international context
- have capacities to review and critically evaluate their individual group supervision skills and acting in the group
- have capacities to supervise activity-based groups in flexible, systematic, creative and active way
- have readiness to create and develop professional interaction and co-operation which support the clients? participation, while acting as supervisor of a activity-based group
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
interactive exercises, report of supervision excercises, individual essay
Esitietovaatimukset
Students of the Degree Programme in Social Services: Most part of the Basic studies
Lisätiedot
Students of the degree programme can choose between this and the following courses:
- Facilitating Pedagogical Groups
- Facilitating Psychosocial Groups
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
01.12.2022 - 12.05.2023
Laajuus
12 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 65
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Asta Niinimäki
- Arja Haapaharju
- Annukka Haapa-aho
Opiskelijaryhmät
-
SOS20BSosionomi (AMK)
-
SOS20CSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija on perehtynyt sosiaalialan palvelujen johtamiseen, lähiesihenkilötyöhön ja organisaation kehittämiseen harjoittelujaksonsa puitteissa. Hänellä on taitoja tunnistaa ja tulkita johtamiseen, esihenkilötyöhön ja kehittämiseen liittyviä käytännön tilanteita. Opiskelija on perehtynyt toimintaa määrittäviin asiakirjoihin ja suunnitelmiin, rahoituksen perusteisiin ja lainsäädäntöön. Hän on saanut kokemusta tyypillisimpien sosionomin työkenttien johtamis- ja esihenkilötyön käytännön toteuttamisesta ohjaajan opastamana. Opiskelija osaa kokous- ja neuvottelutaitoja sekä dokumentoinnin ja tiedottamisen käytäntöjä. Opiskelija osaa arvioida omaa toimintaansa ja urasuunnittelunsa suuntaa. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa johtamisen haasteita julkisen, yksityisen ja järjestösektorin näkökulmista. Opiskelija ymmärtää oppivan organisaation ja kestävän kehityksen merkityksen sosiaalialan johtamisessa.
Sisältö
- strategiat, laadunhallinta
- organisaation rakenteet ja rahoitus
- sosiaalialan suositukset, linjaukset ja lainsäädäntö
- johtamis-, organisointi- ja kehittämistehtävät
- esihenkilötyö ja henkilöstöhallinto
- sidosryhmä- ja verkostoyhteistyö
- Henkilöstökokoukset
- koulutus ja työhyvinvointi
- oppiva organisaatio ja kestäväkehitys
- tiedottaminen
Oppimateriaalit
Harjoitteluohje sekä harjoittelupaikassa käytössä olevat asiakirjat.
Opetusmenetelmät
Kaksi orientointia, aktiivinen työskentely työpaikalla omien ja opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan. Harjoitteluraportin työstäminen. Tapaamiset harjoittelun aikana.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
harjoittelu
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
321 t
Lisätietoja opiskelijoille
Opintojakson ensimmäinen orientointi 16.12.2022
Arviointiasteikko
Hyväksytty/hylätty
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Opiskelija osaa soveltaa teoriatietoa käytännön harjoittelutilanteissa. Hän osaa kuvata henkilöstöhallinnon ja palveluiden johtamisen osaamistaan. Opiskelija osoittaa kriittistä ajattelua ja osaa nimetä kehittämistarpeita ja niihin vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Arviointi hyväksytty/hylätty opiskelijan tavoitteiden ja opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan
Esitietovaatimukset
tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op sekä opintojaksot Palvelujen johtaminen ja Henkilöstöhallinto
Ilmoittautumisaika
17.04.2023 - 20.04.2023
Ajoitus
01.05.2023 - 15.12.2023
Laajuus
12 op
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 70
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Arja Haapaharju
- Annukka Haapa-aho
- Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
-
SOS21ASosionomi (AMK)
-
MSOS22KSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija on perehtynyt sosiaalialan palvelujen johtamiseen, lähiesihenkilötyöhön ja organisaation kehittämiseen harjoittelujaksonsa puitteissa. Hänellä on taitoja tunnistaa ja tulkita johtamiseen, esihenkilötyöhön ja kehittämiseen liittyviä käytännön tilanteita. Opiskelija on perehtynyt toimintaa määrittäviin asiakirjoihin ja suunnitelmiin, rahoituksen perusteisiin ja lainsäädäntöön. Hän on saanut kokemusta tyypillisimpien sosionomin työkenttien johtamis- ja esihenkilötyön käytännön toteuttamisesta ohjaajan opastamana. Opiskelija osaa kokous- ja neuvottelutaitoja sekä dokumentoinnin ja tiedottamisen käytäntöjä. Opiskelija osaa arvioida omaa toimintaansa ja urasuunnittelunsa suuntaa. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa johtamisen haasteita julkisen, yksityisen ja järjestösektorin näkökulmista. Opiskelija ymmärtää oppivan organisaation ja kestävän kehityksen merkityksen sosiaalialan johtamisessa.
Sisältö
- strategiat, laadunhallinta
- organisaation rakenteet ja rahoitus
- sosiaalialan suositukset, linjaukset ja lainsäädäntö
- johtamis-, organisointi- ja kehittämistehtävät
- esihenkilötyö ja henkilöstöhallinto
- sidosryhmä- ja verkostoyhteistyö
- Henkilöstökokoukset
- koulutus ja työhyvinvointi
- oppiva organisaatio ja kestäväkehitys
- tiedottaminen
Oppimateriaalit
Harjoitteluohje sekä harjoittelupaikassa käytössä olevat asiakirjat.
Opetusmenetelmät
Kaksi orientointia, aktiivinen työskentely työpaikalla omien ja opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan. Harjoitteluraportin työstäminen. Tapaamiset harjoittelun aikana.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
harjoittelu
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
321 t
Lisätietoja opiskelijoille
Opintojakson ensimmäinen orientointi 16.12.2022
Arviointiasteikko
Hyväksytty/hylätty
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Opiskelija osaa soveltaa teoriatietoa käytännön harjoittelutilanteissa. Hän osaa kuvata henkilöstöhallinnon ja palveluiden johtamisen osaamistaan. Opiskelija osoittaa kriittistä ajattelua ja osaa nimetä kehittämistarpeita ja niihin vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Arviointi hyväksytty/hylätty opiskelijan tavoitteiden ja opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan
Esitietovaatimukset
tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op sekä opintojaksot Palvelujen johtaminen ja Henkilöstöhallinto
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
09.01.2023 - 12.05.2023
Laajuus
3 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 65
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Arja Haapaharju
Opiskelijaryhmät
-
SOS20BSosionomi (AMK)
-
SOS20CSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalialan organisaatioiden ja palveluprosessien kehittämiskohteita, esimerkiksi palvelujen laatu, vaikuttavuus ja muotoilu. Opiskelija tietää palveluprosessien kehittämisessä sovellettavia menetelmiä ja välineitä. Opiskelija tuntee sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteita, -verkostoja ja rahoitusmuotoja. Opiskelija osaa hankkia tietoa organisaation kehittämisen kotimaisista ja kansainvälisistä kehittämissuunnista. Hän osaa soveltaa tietämystään organisaation kehittämiseen opintoihin liittyvässä tehtävässä. Opiskelija osaa huomioida kestävän kehityksen näkökulman organisaation kehittämisessä.
Sisältö
- palveluiden kehittämisen menetelmät ja välineet
- sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteet ja verkostot
- palveluiden kehittämisen prosessi
- rakenteellinen kehittäminen
Oppimateriaalit
Kehittämistehtävän suorittamiseen tarvittava kansallinen ja kansainvälinen materiaali.
Opetusmenetelmät
kehittämistehtävän toteuttaminen opiskelijan laatiman kehittämissuunnitelman pohjalta.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Harjoittelu
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
78 t
Arviointiasteikko
Hyväksytty/hylätty
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Opiskelija osaa selittää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen prosesseja. Hän hallitsee kehittämisen keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaali- ja terveyspalvelujenpalveluiden kehittäjänä.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Opiskelija osaa selittää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen prosesseja. Hän hallitsee kehittämisen keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaali- ja terveyspalvelujenpalveluiden kehittäjänä.
Lisätiedot
suoritetaan samanaikaisesti opintojakson Harjoittelu: Johtamisen menetelmät kanssa tai sen jälkeen
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
01.10.2022 - 20.03.2023
Laajuus
15 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 35
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Virpi Nikkola
- Pirita Hakoneva
- Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
-
SOS21BSosionomi (AMK)
-
SOS21CSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän kanssa. Opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti tuen ja palveluiden tarpeen. Hän osaa kuvata tavoitteellisen ammattityön prosessin sekä osallistuu sen toteuttamiseen harjoittelupaikan mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä yksilön, ryhmän tai yhteisön ohjaamisessa. Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa valitsemiaan työmenetelmiä asiakkaiden ohjausprosessissa. Opiskelija osaa arvioida ammattieettisiä näkökulmia sosiaalialan työssä ja omassa toiminnassaan. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.
Sisältö
- ammatillinen vuorovaikutussuhde
- asiakkaan ja asiakasryhmän sosiaalisen tilanteen ja tarpeiden arviointi
- tavoitteellisen psykososiaalisen ja toiminnallisen sosiaalityön prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tai pedagogisen varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- omien ammatillisten tavoitteiden asettaminen sekä oman toiminnan arviointi
- oma ammattieettinen pohdinta
Oppimateriaalit
Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin
Opetusmenetelmät
Orientoiva opetus, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävien tekeminen, palautetilaisuuksiin osallistuminen
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Opintojakso koostuu harjoittelusta
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
398 tuntia, 10 viikkoa harjoittelu ja lisäksi oppimistehtävien tuottaminen
realization.localizedApproveRejectDescription
Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä. Opiskelija osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti sekä arvioida asiakkaan ja asiakasryhmän tarpeet. Hän osaa ohjata ja tukea asiakkaita ja/tai asiakasryhmää tavoitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen ja pedagogisen asiakastyön prosessin, soveltaa sitä toiminnassaan ja arvioida työmenetelmien merkityksiä asiakkaan tilanteen kannalta. Opiskelija osaa asettaa toiminnalleen tavoitteet ja arvioida omaa toimintaansa ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti yhtenä työyhteisön jäsenenä.
Sisällön jaksotus
Orientaatio 1 syksyllä 2022. Orientaatio 2 joulukuussa 2022. Varsinainen harjoittelujakso toteutuu viikoilla 2-11. Palautekeskustelut sovitaan erikseen.
Lisätietoja opiskelijoille
Varhaiskasvatuksen tehtäviin tähtäävän opiskelijan tulee suorittaa yksi pedagoginen harjoittelu opintojensa aikana. Pedagoginen harjoittelu tarkoittaa varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävien harjoittelemista alle kouluikäisten parissa päiväkodissa.
Arviointiasteikko
Hyväksytty/hylätty
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä. Opiskelija osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti sekä arvioida asiakkaan ja asiakasryhmän tarpeet. Hän osaa ohjata ja tukea asiakkaita ja/tai asiakasryhmää tavoitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen ja pedagogisen asiakastyön prosessin, soveltaa sitä toiminnassaan ja arvioida työmenetelmien merkityksiä asiakkaan tilanteen kannalta. Opiskelija osaa asettaa toiminnalleen tavoitteet ja arvioida omaa toimintaansa ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti yhtenä työyhteisön jäsenenä.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät, harjoittelun palaute
Esitietovaatimukset
Ensimmäisen vuoden opinnot pääosin sekä Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä -opintojakso.
Opiskelijan suorittaessa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta, opiskelijalla tulee olla suoritettuna lisäksi opintojaksot Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
01.12.2022 - 19.05.2023
Laajuus
15 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 35
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Virpi Nikkola
- Pirjo Takala
- Annukka Haapa-aho
- Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
-
SOS21BSosionomi (AMK)
-
SOS21CSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän kanssa. Opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti tuen ja palveluiden tarpeen. Hän osaa kuvata tavoitteellisen ammattityön prosessin sekä osallistuu sen toteuttamiseen harjoittelupaikan mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä yksilön, ryhmän tai yhteisön ohjaamisessa. Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa valitsemiaan työmenetelmiä asiakkaiden ohjausprosessissa. Opiskelija osaa arvioida ammattieettisiä näkökulmia sosiaalialan työssä ja omassa toiminnassaan. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.
Sisältö
- ammatillinen vuorovaikutussuhde
- asiakkaan ja asiakasryhmän sosiaalisen tilanteen ja tarpeiden arviointi
- tavoitteellisen psykososiaalisen ja toiminnallisen sosiaalityön prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tai pedagogisen varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- omien ammatillisten tavoitteiden asettaminen sekä oman toiminnan arviointi
- oma ammattieettinen pohdinta
Oppimateriaalit
Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin.
Opetusmenetelmät
Orientoiva opetus, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävien tekeminen ja palautetilaisuuksiin osallistuminen.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Opintojakso koostuu harjoittelusta.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
398 tuntia, 10 viikkoa harjoittelu ja lisäksi oppimistehtävien tuottaminen.
Sisällön jaksotus
Harjoittelu viikoilla 11-20 (13.3.-21.5.2023) Harjoittelun palaute sovitaan erikseen viikolle 21.
Lisätietoja opiskelijoille
Varhaiskasvatuksen opintopisteitä suorittavan sosionomiopiskelijan tulee harjoittelun aikana harjoitella varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtäviä. Harjoittelu suoritetaan päiväkoti- tai esikouluryhmässä.
Arviointiasteikko
Hyväksytty/hylätty
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä. Opiskelija osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti sekä arvioida asiakkaan ja asiakasryhmän tarpeet. Hän osaa ohjata ja tukea asiakkaita ja/tai asiakasryhmää tavoitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen ja pedagogisen asiakastyön prosessin, soveltaa sitä toiminnassaan ja arvioida työmenetelmien merkityksiä asiakkaan tilanteen kannalta. Opiskelija osaa asettaa toiminnalleen tavoitteet ja arvioida omaa toimintaansa ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti yhtenä työyhteisön jäsenenä.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät ja palautekeskustelut.
Esitietovaatimukset
Ensimmäisen vuoden opinnot pääosin sekä Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä -opintojakso.
Opiskelijan suorittaessa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta, opiskelijalla tulee olla suoritettuna lisäksi opintojaksot Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
09.01.2023 - 17.05.2023
Laajuus
15 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Mirva Siltakorpi
- Pirita Hakoneva
- Annukka Haapa-aho
Opiskelijaryhmät
-
MSOS22KSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän kanssa. Opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti tuen ja palveluiden tarpeen. Hän osaa kuvata tavoitteellisen ammattityön prosessin sekä osallistuu sen toteuttamiseen harjoittelupaikan mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä yksilön, ryhmän tai yhteisön ohjaamisessa. Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa valitsemiaan työmenetelmiä asiakkaiden ohjausprosessissa. Opiskelija osaa arvioida ammattieettisiä näkökulmia sosiaalialan työssä ja omassa toiminnassaan. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.
Sisältö
- ammatillinen vuorovaikutussuhde
- asiakkaan ja asiakasryhmän sosiaalisen tilanteen ja tarpeiden arviointi
- tavoitteellisen psykososiaalisen ja toiminnallisen sosiaalityön prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tai pedagogisen varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- omien ammatillisten tavoitteiden asettaminen sekä oman toiminnan arviointi
- oma ammattieettinen pohdinta
Oppimateriaalit
Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin
Opetusmenetelmät
Orientoiva opetus, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävien tekeminen, palautetilaisuuksiin osallistuminen
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Opintojakso koostuu harjoittelusta
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
398 tuntia, 10 viikkoa harjoittelu ja lisäksi oppimistehtävien tuottaminen
Sisällön jaksotus
Harjoittelujakso toteutuu keväällä 23, viikoilla 10-19 (6.3.-14.5.23) Harjoittelun palaute sovitaan erikseen viikon 19 päätteeksi.
Lisätietoja opiskelijoille
Varhaiskasvatuksen tehtäviin tähtäävän opiskelijan tulee suorittaa yksi pedagoginen harjoittelu opintojensa aikana. Pedagoginen harjoittelu tarkoittaa varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävien harjoittelemista alle kouluikäisten lasten ohjaajana.
Arviointiasteikko
Hyväksytty/hylätty
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä. Opiskelija osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti sekä arvioida asiakkaan ja asiakasryhmän tarpeet. Hän osaa ohjata ja tukea asiakkaita ja/tai asiakasryhmää tavoitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen ja pedagogisen asiakastyön prosessin, soveltaa sitä toiminnassaan ja arvioida työmenetelmien merkityksiä asiakkaan tilanteen kannalta. Opiskelija osaa asettaa toiminnalleen tavoitteet ja arvioida omaa toimintaansa ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti yhtenä työyhteisön jäsenenä.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät, palautekeskustelut
Esitietovaatimukset
Ensimmäisen vuoden opinnot pääosin sekä Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä -opintojakso.
Opiskelijan suorittaessa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta, opiskelijalla tulee olla suoritettuna lisäksi opintojaksot Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
22.05.2023 - 31.07.2023
Laajuus
15 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Mirva Siltakorpi
- Pirita Hakoneva
- Annukka Haapa-aho
Opiskelijaryhmät
-
MSOS22KSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän kanssa. Opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti tuen ja palveluiden tarpeen. Hän osaa kuvata tavoitteellisen ammattityön prosessin sekä osallistuu sen toteuttamiseen harjoittelupaikan mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä yksilön, ryhmän tai yhteisön ohjaamisessa. Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa valitsemiaan työmenetelmiä asiakkaiden ohjausprosessissa. Opiskelija osaa arvioida ammattieettisiä näkökulmia sosiaalialan työssä ja omassa toiminnassaan. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.
Sisältö
- ammatillinen vuorovaikutussuhde
- asiakkaan ja asiakasryhmän sosiaalisen tilanteen ja tarpeiden arviointi
- tavoitteellisen psykososiaalisen ja toiminnallisen sosiaalityön prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tai pedagogisen varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- omien ammatillisten tavoitteiden asettaminen sekä oman toiminnan arviointi
- oma ammattieettinen pohdinta
Oppimateriaalit
Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin
Opetusmenetelmät
Orientoiva opetus, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävien tekeminen, palautetilaisuuksiin osallistuminen
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Opintojakso koostuu harjoittelusta
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
398 tuntia, 10 viikkoa harjoittelu ja lisäksi oppimistehtävien tuottaminen
Sisällön jaksotus
Harjoittelujakso voi toteutua 23.5.23. alkaen. Harjoittelun ajankohta sovitaan aina erikseen ohjaavan opettajan kanssa huomioiden kesän vapaajaksot. Harjoittelun palaute sovitaan myös erikseen. Harjoittelu kesällä vaatii aina erillisen henkilökohtaisen opintosuunnitelman.
Lisätietoja opiskelijoille
Varhaiskasvatuksen tehtäviin tähtäävän opiskelijan tulee suorittaa yksi pedagoginen harjoittelu opintojensa aikana. Pedagoginen harjoittelu tarkoittaa varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävien harjoittelemista alle kouluikäisten lasten ohjaajana.
Arviointiasteikko
Hyväksytty/hylätty
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä. Opiskelija osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti sekä arvioida asiakkaan ja asiakasryhmän tarpeet. Hän osaa ohjata ja tukea asiakkaita ja/tai asiakasryhmää tavoitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen ja pedagogisen asiakastyön prosessin, soveltaa sitä toiminnassaan ja arvioida työmenetelmien merkityksiä asiakkaan tilanteen kannalta. Opiskelija osaa asettaa toiminnalleen tavoitteet ja arvioida omaa toimintaansa ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti yhtenä työyhteisön jäsenenä.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät, palautekeskustelut
Esitietovaatimukset
Ensimmäisen vuoden opinnot pääosin sekä Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä -opintojakso.
Opiskelijan suorittaessa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta, opiskelijalla tulee olla suoritettuna lisäksi opintojaksot Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.
Ilmoittautumisaika
17.04.2023 - 20.04.2023
Ajoitus
24.04.2023 - 10.11.2023
Laajuus
15 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
1 - 36
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Mirva Siltakorpi
- Elina Kangasluoma
- Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
-
SOS22ASosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän kanssa. Opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti tuen ja palveluiden tarpeen. Hän osaa kuvata tavoitteellisen ammattityön prosessin sekä osallistuu sen toteuttamiseen harjoittelupaikan mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä yksilön, ryhmän tai yhteisön ohjaamisessa. Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa valitsemiaan työmenetelmiä asiakkaiden ohjausprosessissa. Opiskelija osaa arvioida ammattieettisiä näkökulmia sosiaalialan työssä ja omassa toiminnassaan. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.
Sisältö
- ammatillinen vuorovaikutussuhde
- asiakkaan ja asiakasryhmän sosiaalisen tilanteen ja tarpeiden arviointi
- tavoitteellisen psykososiaalisen ja toiminnallisen sosiaalityön prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tai pedagogisen varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- omien ammatillisten tavoitteiden asettaminen sekä oman toiminnan arviointi
- oma ammattieettinen pohdinta
Oppimateriaalit
Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin
Opetusmenetelmät
Orientoiva opetus, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävien tekeminen, palautetilaisuuksiin osallistuminen
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Opintojakso koostuu harjoittelusta
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
405 tuntia: Orientoiva opetus 2x2 tuntia, 10 viikkoa harjoittelua, harjoittelun oppimistehtävien (tavoitteet + harjoittelureflektio) tuottaminen ja harjoittelun palaute 2 tuntia.
Sisällön jaksotus
Harjoittelujakso toteutuu heti syksyn alussa, viikoilla 35-44 (28.8.-3.11.23). Harjoittelun palaute sovitaan erikseen viikolle 45.
Lisätietoja opiskelijoille
Varhaiskasvatuksen tehtäviin tähtäävän opiskelijan tulee suorittaa yksi pedagoginen harjoittelu opintojensa aikana. Pedagoginen harjoittelu tarkoittaa varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävien harjoittelemista alle kouluikäisten lasten ohjaajana.
Arviointiasteikko
Hyväksytty/hylätty
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä. Opiskelija osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti sekä arvioida asiakkaan ja asiakasryhmän tarpeet. Hän osaa ohjata ja tukea asiakkaita ja/tai asiakasryhmää tavoitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen ja pedagogisen asiakastyön prosessin, soveltaa sitä toiminnassaan ja arvioida työmenetelmien merkityksiä asiakkaan tilanteen kannalta. Opiskelija osaa asettaa toiminnalleen tavoitteet ja arvioida omaa toimintaansa ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti yhtenä työyhteisön jäsenenä.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät, palautekeskustelut
Esitietovaatimukset
Ensimmäisen vuoden opinnot pääosin sekä Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä -opintojakso.
Opiskelijan suorittaessa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta, opiskelijalla tulee olla suoritettuna lisäksi opintojaksot Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.
Ilmoittautumisaika
17.04.2023 - 21.04.2023
Ajoitus
01.05.2023 - 31.12.2023
Laajuus
15 op
Virtuaaliosuus (op)
1 op
Yksikkö
SeAMK Opintoasiainpalvelut
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 38
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Pirita Hakoneva
- Virpi Nikkola
- Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
-
MSOS22SVSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän kanssa. Opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti tuen ja palveluiden tarpeen. Hän osaa kuvata tavoitteellisen ammattityön prosessin sekä osallistuu sen toteuttamiseen harjoittelupaikan mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä yksilön, ryhmän tai yhteisön ohjaamisessa. Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa valitsemiaan työmenetelmiä asiakkaiden ohjausprosessissa. Opiskelija osaa arvioida ammattieettisiä näkökulmia sosiaalialan työssä ja omassa toiminnassaan. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.
Sisältö
- ammatillinen vuorovaikutussuhde
- asiakkaan ja asiakasryhmän sosiaalisen tilanteen ja tarpeiden arviointi
- tavoitteellisen psykososiaalisen ja toiminnallisen sosiaalityön prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tai pedagogisen varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- omien ammatillisten tavoitteiden asettaminen sekä oman toiminnan arviointi
- oma ammattieettinen pohdinta
Oppimateriaalit
Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali
Opetusmenetelmät
Orientointi, tavoitteiden laatiminen, harjoittelujakso, oppimistehtävä sekä harjoittelun palautetilaisuus
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Opintojakso koostuu harjoittelusta.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
406 h, orientointi 2x2h, 10 viikon harjoittelu, harjoittelun oppimistehtävät (tavoitteet ja harjoittelureflektio), harjoittelun palaute 2h.
Sisällön jaksotus
Harjoittelu viikoilla 40 - 49.
1. Orientointi viikolla 18
2. Orientointi viikolla 39
3. Harjoittelun palaute viikolla 50
Lisätietoja opiskelijoille
Varhaiskasvatuksen tehtäviin tähtäävän opiskelijan tulee suorittaa yksi pedagoginen harjoittelu opintojensa aikana. Pedagoginen harjoittelu tarkoittaa varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävien harjoittelemista alle kouluikäisten lasten ohjaajana.
Arviointiasteikko
Hyväksytty/hylätty
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä. Opiskelija osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti sekä arvioida asiakkaan ja asiakasryhmän tarpeet. Hän osaa ohjata ja tukea asiakkaita ja/tai asiakasryhmää tavoitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen ja pedagogisen asiakastyön prosessin, soveltaa sitä toiminnassaan ja arvioida työmenetelmien merkityksiä asiakkaan tilanteen kannalta. Opiskelija osaa asettaa toiminnalleen tavoitteet ja arvioida omaa toimintaansa ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti yhtenä työyhteisön jäsenenä.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävä sekä palautekeskustelu.
Esitietovaatimukset
Ensimmäisen vuoden opinnot pääosin sekä opintojaksot Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä sekä Sosiaalilainsäädännön perusteet.
Opiskelijan suorittaessa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta, opiskelijalla tulee olla suoritettuna lisäksi opintojaksot Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
29.08.2022 - 16.12.2022
Laajuus
10 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Marja-Liisa Saariaho
- Pia-Christine Sainio
- Milka Volanto
Opiskelijaryhmät
-
SOS20BSosionomi (AMK)
-
SOS20CSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija on harjaantunut tarkastelemaan asiakkaan tarpeita, asiakkaan tasa-arvoista asemaa ja asiakkuutta yhteiskunnassa vaikuttavien, osallistavien ja syrjivien rakenteiden ja prosessien näkökulmasta. Hän osaa tunnistaa syrjiviä toimintakäytäntöjä, järjestelmien saumakohtia ja palveluiden katvealueita, jotka vaikuttavat asiakkaan asemaan ja osallisuuteen heikentävästi. Opiskelija osaa toteuttaa asiakkaan osallisuutta tukevaa ja valtaistavaa toimintaa voimavaralähtöisesti sosiaalityön psykososiaalisilla, toiminnallisilla, luovilla, yhteisöllisillä, rakenteellisilla tai valtaistavilla menetelmillä. Opiskelija osaa valita menetelmät asiakkaan tai asiakasryhmän tarpeisiin, tilanteeseen ja voimavaroihin soveltuvalla tavalla. Hän osaa ottaa huomioon organisaation reunaehdot ja voimavarat valtaistavaa toimintaa suunnitellessaan. Opiskelija osaa toteuttaa asiakkaan tai asiakasryhmän osallisuutta ja valtaistumista edistävän prosessin, johon sisältyy suunnittelu, toteutus ja arviointi sosiaalialan työssä. Hänellä on valmiudet hankkia ja tuottaa tietoa valtaistavasta sosiaalityöstä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.
Sisältö
- asiakaslähtöinen ja asiakkaan osallisuutta vahvistava valtaistava ja voimavaralähtöinen toiminta
- asiakkaan aseman ja asiakkuuden arvioiminen tasa-arvoisesta, rakenteellisesta ja valtaistavasta näkökulmasta
- asiakkaan osallisuutta ja valtaistumista edistävän prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- oman valtaistavan toiminnan arviointi ja kehittäminen suhteessa ekososiaaliseen kestävyyteen
Opetusmenetelmät
Orientaatio, harjoittelu, kirjalliset tehtävät, ohjaustapaaminen, posteriseminaari
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Harjoittelu 7 vkoa
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
-
Kansainvälisyys
Harjoittelun voi tehdä myös englanninkielellä
Toteutuksen valinnaiset suoritustavat
-
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Harjoitteluaika on 260 tuntia.
Lisätietoja opiskelijoille
Edeltävä osaaminen
Opiskelijalla tulle olla suoritettuna yksi vaihtoehtoisista opintojaksoista: Valtaistava sosiaalityö, Rakenteellinen sosiaalityö, Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö, Empowering social work, Viestintä ja media sosiaalialan työssä tai Communication and Media in Social Work.
Arviointiasteikko
Hyväksytty/hylätty
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Hyväksytty:
Opiskelija osaa nostaa esille ja havainnoida harjoittelun kohteessa syrjiviä toimintakäytäntöjä, järjestelmien saumakohtia ja palveluiden katvealueita, jotka vaikuttavat asiakkaan asemaa ja osallisuutta heikentävästi. Hän osaa hankkia syventävää tietoa asiasta.
Opiskelija osaa asettaa harjoittelulleen asiakkaan osallisuutta ja valtaistumista sisältävät tavoitteet,
jotka perustuvat hänen tiedonhankintaansa.
Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa sosiaalialan tai muun alan toimipaikkaan tai projektimaisesti tavoitteidensa pohjalta määrämittaisen prosessin, joka sisältää osallisuutta tukevaa ja valtaistavaa toimintaa sosiaalityön psykososiaalisilla, toiminnallisilla, luovilla, yhteisöllisillä, rakenteellisilla tai valtaistavilla menetelmillä.
Hän osaa perustella menetelmällisiä valintojaan teoriatiedolla.
Hän osaa ohjata suunnitteluaan ja toimintaansa organisaation ja asiakkaiden reunaehtojen, voimavarojen ja tilanteiden muutosten mukaisesti niin, että asetetut tavoitteet ja aikamäärät täyttyvät.
Raportissaan ja palautekeskustelussa opiskelija osaa kuvata harjoitteluorganisaation asiakkaiden tarpeita, heidän asemaansa ja asiakkuuttaan yhteiskunnassa vaikuttavien rakenteiden ja prosessien näkökulmasta, sekä tarkastella omaa toimintaansa asiakaslähtöisen, osallistavan ja valtaistavan työn käsittein. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan ja tuottaa ideoita valtaistavan työotteen käytöstä omalla ammatillisella urapolullaan.
Esitietovaatimukset
Opiskelijalla pitää olla suoritettuna yksi vaihtoehtoisista opintojaksoista:
Valtaistava sosiaalityö tai Empowering social work,
Rakenteellinen sosiaalityö,
Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö,
Viestintä ja media sosiaalialan työssä tai Communication and Media in Social Work.
Lisätiedot
opintojakson voi suorittaa myös englannin kielellä
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
09.01.2023 - 10.05.2023
Laajuus
10 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Marja-Liisa Saariaho
- Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
-
SOS21ASosionomi (AMK)
-
MSOS21KSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija on harjaantunut tarkastelemaan asiakkaan tarpeita, asiakkaan tasa-arvoista asemaa ja asiakkuutta yhteiskunnassa vaikuttavien, osallistavien ja syrjivien rakenteiden ja prosessien näkökulmasta. Hän osaa tunnistaa syrjiviä toimintakäytäntöjä, järjestelmien saumakohtia ja palveluiden katvealueita, jotka vaikuttavat asiakkaan asemaan ja osallisuuteen heikentävästi. Opiskelija osaa toteuttaa asiakkaan osallisuutta tukevaa ja valtaistavaa toimintaa voimavaralähtöisesti sosiaalityön psykososiaalisilla, toiminnallisilla, luovilla, yhteisöllisillä, rakenteellisilla tai valtaistavilla menetelmillä. Opiskelija osaa valita menetelmät asiakkaan tai asiakasryhmän tarpeisiin, tilanteeseen ja voimavaroihin soveltuvalla tavalla. Hän osaa ottaa huomioon organisaation reunaehdot ja voimavarat valtaistavaa toimintaa suunnitellessaan. Opiskelija osaa toteuttaa asiakkaan tai asiakasryhmän osallisuutta ja valtaistumista edistävän prosessin, johon sisältyy suunnittelu, toteutus ja arviointi sosiaalialan työssä. Hänellä on valmiudet hankkia ja tuottaa tietoa valtaistavasta sosiaalityöstä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.
Sisältö
- asiakaslähtöinen ja asiakkaan osallisuutta vahvistava valtaistava ja voimavaralähtöinen toiminta
- asiakkaan aseman ja asiakkuuden arvioiminen tasa-arvoisesta, rakenteellisesta ja valtaistavasta näkökulmasta
- asiakkaan osallisuutta ja valtaistumista edistävän prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- oman valtaistavan toiminnan arviointi ja kehittäminen suhteessa ekososiaaliseen kestävyyteen
Aika ja paikka
Harjoittelu 7 vkoa
Opetusmenetelmät
Orientaatio, harjoittelu, kirjalliset tehtävät, ohjaustapaaminen, posteriseminaari
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Harjoittelu 7 vkoa
Toteutuksen valinnaiset suoritustavat
Harjoittelun voi tehdä myös englanninkielellä
Lisätietoja opiskelijoille
Edeltävä osaaminen
Opiskelijalla tulle olla suoritettuna yksi vaihtoehtoisista opintojaksoista: Valtaistava sosiaalityö, Rakenteellinen sosiaalityö, Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö, Empowering social work, Viestintä ja media sosiaalialan työssä tai Communication and Media in Social Work.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Hyväksytty:
Opiskelija osaa nostaa esille ja havainnoida harjoittelun kohteessa syrjiviä toimintakäytäntöjä, järjestelmien saumakohtia ja palveluiden katvealueita, jotka vaikuttavat asiakkaan asemaa ja osallisuutta heikentävästi. Hän osaa hankkia syventävää tietoa asiasta.
Opiskelija osaa asettaa harjoittelulleen asiakkaan osallisuutta ja valtaistumista sisältävät tavoitteet,
jotka perustuvat hänen tiedonhankintaansa.
Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa sosiaalialan tai muun alan toimipaikkaan tai projektimaisesti tavoitteidensa pohjalta määrämittaisen prosessin, joka sisältää osallisuutta tukevaa ja valtaistavaa toimintaa sosiaalityön psykososiaalisilla, toiminnallisilla, luovilla, yhteisöllisillä, rakenteellisilla tai valtaistavilla menetelmillä.
Hän osaa perustella menetelmällisiä valintojaan teoriatiedolla.
Hän osaa ohjata suunnitteluaan ja toimintaansa organisaation ja asiakkaiden reunaehtojen, voimavarojen ja tilanteiden muutosten mukaisesti niin, että asetetut tavoitteet ja aikamäärät täyttyvät.
Raportissaan ja palautekeskustelussa opiskelija osaa kuvata harjoitteluorganisaation asiakkaiden tarpeita, heidän asemaansa ja asiakkuuttaan yhteiskunnassa vaikuttavien rakenteiden ja prosessien näkökulmasta, sekä tarkastella omaa toimintaansa asiakaslähtöisen, osallistavan ja valtaistavan työn käsittein. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan ja tuottaa ideoita valtaistavan työotteen käytöstä omalla ammatillisella urapolullaan.
Esitietovaatimukset
Opiskelijalla pitää olla suoritettuna yksi vaihtoehtoisista opintojaksoista:
Valtaistava sosiaalityö tai Empowering social work,
Rakenteellinen sosiaalityö,
Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö,
Viestintä ja media sosiaalialan työssä tai Communication and Media in Social Work.
Lisätiedot
opintojakson voi suorittaa myös englannin kielellä
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
05.09.2022 - 21.10.2022
Laajuus
5 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Arja Haapaharju
Opiskelijaryhmät
-
MSOS21KSosionomi (AMK)
-
SOS20ASosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tuntee henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja siihen liittyvää lainsäädäntöä sosiaalialalla. Opiskelija osaa tunnistaa johtamisen ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä sekä suunnitella ja toteuttaa yhteistyötä ja kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Opiskelija on perehtynyt johtamisen osa-alueisiin ja hänellä on valmiuksia toimia työyhteisön esihenkilönä. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Opiskelijalla on valmiuksia henkilöstösuunnitelman laatimiseen. Opiskelija on sisäistänyt itsensä johtamisen näkökulman ja hän on motivoitunut kehittämään omaa työtään.
Sisältö
- henkilöstöhallinnon periaatteet ja lainsäädäntö
- lähijohtaminen ja työarjen organisoiminen
- osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen
- työhyvinvointi, työnohjaus, kehityskeskustelut, mentorointi
- henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, perehdyttäminen
- oman työn kehittäminen, itsensä johtaminen
Oppimateriaalit
Opiskelija valitsee käyttämänsä kirjallisuuden huomioiden opintojakson teemat. Kirjallisuuden tulee olla sekä suomenkielistä että vieraskielistä.
Opetusmenetelmät
Luennot, tehtävät, ryhmätyöskentelyt, ohjatut harjoitukset, vierailijat
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Opiskelija kirjoittaa opintojakson päätteeksi yhteenvedon oppimisestaan
Toteutuksen valinnaiset suoritustavat
verkkokurssi
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
133 tuntia, joka koostuu kontaktiopetuksesta, tehtävistä ja harjoituksista
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija hahmottaa henkilöstöhallinnon kokonaisuuden. Hän tiedostaa henkilöstösuunnitelman merkityksen organisaation toiminnan kannalta ja tunnistaa henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin yhteyden. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa henkilöstöhallinnon kysymyksiin.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa selittää ja toteuttaa henkilöstöhallinnon eri prosesseja. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja toimintatapojaan työntekijänä sekä esihenkilönä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa kuvata ja arvioida henkilöstöhallinnon prosessien vaikutuksia. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa henkilöstöjohtamisen kysymyksissä.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Läsnäolo opinnoissa, osallistuminen harjoituksiin ja oppimistehtävien suorittaminen
Esitietovaatimukset
tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
05.09.2022 - 21.10.2022
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
5 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Arja Haapaharju
Opiskelijaryhmät
-
MSOS21KSosionomi (AMK)
-
SOS20ASosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tuntee henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja siihen liittyvää lainsäädäntöä sosiaalialalla. Opiskelija osaa tunnistaa johtamisen ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä sekä suunnitella ja toteuttaa yhteistyötä ja kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Opiskelija on perehtynyt johtamisen osa-alueisiin ja hänellä on valmiuksia toimia työyhteisön esihenkilönä. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Opiskelijalla on valmiuksia henkilöstösuunnitelman laatimiseen. Opiskelija on sisäistänyt itsensä johtamisen näkökulman ja hän on motivoitunut kehittämään omaa työtään.
Sisältö
- henkilöstöhallinnon periaatteet ja lainsäädäntö
- lähijohtaminen ja työarjen organisoiminen
- osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen
- työhyvinvointi, työnohjaus, kehityskeskustelut, mentorointi
- henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, perehdyttäminen
- oman työn kehittäminen, itsensä johtaminen
Oppimateriaalit
Opiskelija valitsee käyttämänsä kirjallisuuden huomioiden opintojakson teemat. Kirjallisuuden tulee olla sekä suomenkielistä että vieraskielistä.
Opetusmenetelmät
Verkko-opiskelu: Luennot, tehtävät, ryhmätyöskentelyt.
Toteutuksen valinnaiset suoritustavat
kontaktikurssi
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
133 tuntia
Sisällön jaksotus
Opintojakso alkaa yhteisellä online orientoinnilla.
Opintojakso koostuu viikoittaisista tehtävistä, joihin sisältyy online keskusteluja ja ryhmätöitä. Opintojakson lopuksi opiskelija kirjoittaa oppimisenyhteenvedon.
Lisätietoja opiskelijoille
Opiskelijalla tulee olla kätössään web-kamera ja kaiutin/kuulokkeet.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija hahmottaa henkilöstöhallinnon kokonaisuuden. Hän tiedostaa henkilöstösuunnitelman merkityksen organisaation toiminnan kannalta ja tunnistaa henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin yhteyden. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa henkilöstöhallinnon kysymyksiin.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa selittää ja toteuttaa henkilöstöhallinnon eri prosesseja. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja toimintatapojaan työntekijänä sekä esihenkilönä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa kuvata ja arvioida henkilöstöhallinnon prosessien vaikutuksia. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa henkilöstöjohtamisen kysymyksissä.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
oppimistehtävien suorittaminen
Esitietovaatimukset
tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
09.01.2023 - 10.03.2023
Laajuus
5 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 35
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Arja Haapaharju
Opiskelijaryhmät
-
SOS20BSosionomi (AMK)
-
SOS20CSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tuntee henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja siihen liittyvää lainsäädäntöä sosiaalialalla. Opiskelija osaa tunnistaa johtamisen ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä sekä suunnitella ja toteuttaa yhteistyötä ja kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Opiskelija on perehtynyt johtamisen osa-alueisiin ja hänellä on valmiuksia toimia työyhteisön esihenkilönä. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Opiskelijalla on valmiuksia henkilöstösuunnitelman laatimiseen. Opiskelija on sisäistänyt itsensä johtamisen näkökulman ja hän on motivoitunut kehittämään omaa työtään.
Sisältö
- henkilöstöhallinnon periaatteet ja lainsäädäntö
- lähijohtaminen ja työarjen organisoiminen
- osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen
- työhyvinvointi, työnohjaus, kehityskeskustelut, mentorointi
- henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, perehdyttäminen
- oman työn kehittäminen, itsensä johtaminen
Oppimateriaalit
Opiskelija valitsee käyttämänsä kirjallisuuden huomioiden opintojakson teemat. Kirjallisuuden tulee olla sekä suomenkielistä että vieraskielistä.
Opetusmenetelmät
Luennot, tehtävät, ryhmätyöskentelyt, ohjatut harjoitukset, vierailijat
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Opiskelija kirjoittaa opintojakson päätteeksi yhteenvedon oppimisestaan
Toteutuksen valinnaiset suoritustavat
verkkokurssi
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
133 tuntia, joka koostuu kontaktiopetuksesta, tehtävistä ja harjoituksista
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija hahmottaa henkilöstöhallinnon kokonaisuuden. Hän tiedostaa henkilöstösuunnitelman merkityksen organisaation toiminnan kannalta ja tunnistaa henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin yhteyden. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa henkilöstöhallinnon kysymyksiin.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa selittää ja toteuttaa henkilöstöhallinnon eri prosesseja. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja toimintatapojaan työntekijänä sekä esihenkilönä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa kuvata ja arvioida henkilöstöhallinnon prosessien vaikutuksia. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa henkilöstöjohtamisen kysymyksissä.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Läsnäolo opinnoissa, osallistuminen harjoituksiin ja oppimistehtävien suorittaminen
Esitietovaatimukset
tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op
Ilmoittautumisaika
16.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
09.01.2023 - 10.03.2023
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
5 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Arja Haapaharju
Opiskelijaryhmät
-
SOS20BSosionomi (AMK)
-
SOS20CSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tuntee henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja siihen liittyvää lainsäädäntöä sosiaalialalla. Opiskelija osaa tunnistaa johtamisen ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä sekä suunnitella ja toteuttaa yhteistyötä ja kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Opiskelija on perehtynyt johtamisen osa-alueisiin ja hänellä on valmiuksia toimia työyhteisön esihenkilönä. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Opiskelijalla on valmiuksia henkilöstösuunnitelman laatimiseen. Opiskelija on sisäistänyt itsensä johtamisen näkökulman ja hän on motivoitunut kehittämään omaa työtään.
Sisältö
- henkilöstöhallinnon periaatteet ja lainsäädäntö
- lähijohtaminen ja työarjen organisoiminen
- osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen
- työhyvinvointi, työnohjaus, kehityskeskustelut, mentorointi
- henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, perehdyttäminen
- oman työn kehittäminen, itsensä johtaminen
Oppimateriaalit
Opiskelija valitsee käyttämänsä kirjallisuuden huomioiden opintojakson teemat. Kirjallisuuden tulee olla sekä suomenkielistä että vieraskielistä.
Opetusmenetelmät
Verkko-opiskelu: Luennot, tehtävät, ryhmätyöskentelyt.
Toteutuksen valinnaiset suoritustavat
kontaktikurssi
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
133 tuntia
Sisällön jaksotus
Opintojakso alkaa yhteisellä online orientoinnilla.
Opintojakso koostuu viikoittaisista tehtävistä, joihin sisältyy online keskusteluja ja ryhmätöitä. Opintojakson lopuksi opiskelija kirjoittaa oppimisenyhteenvedon.
Lisätietoja opiskelijoille
Opiskelijalla tulee olla kätössään web-kamera ja kaiutin/kuulokkeet.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija hahmottaa henkilöstöhallinnon kokonaisuuden. Hän tiedostaa henkilöstösuunnitelman merkityksen organisaation toiminnan kannalta ja tunnistaa henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin yhteyden. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa henkilöstöhallinnon kysymyksiin.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa selittää ja toteuttaa henkilöstöhallinnon eri prosesseja. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja toimintatapojaan työntekijänä sekä esihenkilönä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa kuvata ja arvioida henkilöstöhallinnon prosessien vaikutuksia. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa henkilöstöjohtamisen kysymyksissä.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
oppimistehtävien suorittaminen
Esitietovaatimukset
tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op
Ilmoittautumisaika
30.08.2022 - 02.09.2022
Ajoitus
24.10.2022 - 16.12.2022
Laajuus
6 op
Virtuaaliosuus (op)
2 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 36
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Leena Elenius
- Maria Valli
Opiskelijaryhmät
-
SOS22CSosionomi (AMK)
-
SOS22BSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet, myös kansainväliset lähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.
Sisältö
- hyvinvointi, koettu hyvinvointi
- elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
- työ, ikääntyminen, vammaisuus
- kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
- sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
- sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
- verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
- tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen
Oppimateriaalit
Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
Tiedonhankintataidot:
- SeAMK Kirjaston verkkosivut
- Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
- muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
- oheiskirjallisuus: Haasio, A. (2020). Löydä. Avain.
Opetusmenetelmät
Tietoperustaopinnot: lähiopetus, luennot, keskustelu, vierailut, itsenäinen opiskelu, ryhmätyö, seminaari
Tiedonhankintataidot: lähiopetuksena työpajat, harjoitustyöt
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Hyvinvointi ja elinolot käytännössä. Työelämätehtävä. Kokemushaastattelut.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
160 h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Tehtävät, seminaari, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.
Ilmoittautumisaika
30.08.2022 - 02.09.2022
Ajoitus
09.01.2023 - 10.03.2023
Laajuus
6 op
Virtuaaliosuus (op)
2 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 36
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Leena Elenius
- Maria Valli
Opiskelijaryhmät
-
SOS22CSosionomi (AMK)
-
SOS22BSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet, myös kansainväliset lähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.
Sisältö
- hyvinvointi, koettu hyvinvointi
- elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
- työ, ikääntyminen, vammaisuus
- kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
- sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
- sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
- verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
- tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen
Oppimateriaalit
Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
Tiedonhankintataidot:
- SeAMK Kirjaston verkkosivut
- Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
- muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
- oheiskirjallisuus: Haasio, A. (2020). Löydä. Avain.
Opetusmenetelmät
Tietoperustaopinnot: lähiopetus, luennot, keskustelu, vierailut, itsenäinen opiskelu, ryhmätyö, seminaari
Tiedonhankintataidot: lähiopetuksena työpajat, harjoitustyöt
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Hyvinvointi ja elinolot käytännössä. Työelämätehtävä. Kokemushaastattelut.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
160 h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Tehtävät, seminaari, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.
Ilmoittautumisaika
30.08.2022 - 02.09.2022
Ajoitus
30.08.2022 - 28.10.2022
Laajuus
6 op
Virtuaaliosuus (op)
5 op
Yksikkö
SeAMK Opintoasiainpalvelut
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Leena Elenius
- Maria Valli
- Tua Niemelä
Opiskelijaryhmät
-
MSOS22SVSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet, myös kansainväliset lähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.
Sisältö
- hyvinvointi, koettu hyvinvointi
- elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
- työ, ikääntyminen, vammaisuus
- kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
- sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
- sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
- verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
- tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen
Oppimateriaalit
Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
Tiedonhankintataidot:
- SeAMK Kirjaston verkkosivut
- Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
- muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
- oheiskirjallisuus: Haasio, A. (2020). Löydä. Avain.
Opetusmenetelmät
Tietoperustaopinnot: lähiopetus, luennot, keskustelu, vierailut, itsenäinen opiskelu, ryhmätyö, seminaari
Tiedonhankintataidot: lähiopetuksena työpajat, harjoitustyöt
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Hyvinvointi ja elinolot käytännössä. Työelämätehtävä. Kokemushaastattelut.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
160 h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Tehtävät, seminaari, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.
Ilmoittautumisaika
10.01.2023 - 13.01.2023
Ajoitus
06.03.2023 - 17.05.2023
Laajuus
6 op
Virtuaaliosuus (op)
2 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Leena Elenius
- Maria Valli
Opiskelijaryhmät
-
SOS23ASosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet, myös kansainväliset lähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.
Sisältö
- hyvinvointi, koettu hyvinvointi
- elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
- työ, ikääntyminen, vammaisuus
- kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
- sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
- sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
- verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
- tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen
Oppimateriaalit
Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
Tiedonhankintataidot:
- SeAMK Kirjaston verkkosivut
- Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
- muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
- oheiskirjallisuus: Haasio, A. (2020). Löydä. Avain.
Opetusmenetelmät
Tietoperustaopinnot: lähiopetus, luennot, keskustelu, vierailut, itsenäinen opiskelu, ryhmätyö, seminaari
Tiedonhankintataidot: lähiopetuksena työpajat, harjoitustyöt.
Opintojaksolla voidaan hyödyntää myös livinglab-toimintaa
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Hyvinvointi ja elinolot käytännössä. Työelämätehtävä. Kokemushaastattelut.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
160 h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Tehtävät, seminaari, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.
Ilmoittautumisaika
10.01.2023 - 13.01.2023
Ajoitus
06.03.2023 - 30.04.2023
Laajuus
6 op
Virtuaaliosuus (op)
2 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 36
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Leena Elenius
- Maria Valli
Opiskelijaryhmät
-
MSOS23KSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet, myös kansainväliset lähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.
Sisältö
- hyvinvointi, koettu hyvinvointi
- elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
- työ, ikääntyminen, vammaisuus
- kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
- sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
- sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
- verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
- tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen
Oppimateriaalit
Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
Tiedonhankintataidot:
- SeAMK Kirjaston verkkosivut
- Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
- muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
- oheiskirjallisuus: Haasio, A. (2020). Löydä. Avain.
Opetusmenetelmät
Tietoperustaopinnot: lähiopetus, luennot, keskustelu, vierailut, itsenäinen opiskelu, ryhmätyö, seminaari
Tiedonhankintataidot: lähiopetuksena työpajat, harjoitustyöt.
Opintojaksolla voidaan hyödyntää myös livinglab-toimintaa
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Hyvinvointi ja elinolot käytännössä. Työelämätehtävä. Kokemushaastattelut.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
160 h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Tehtävät, seminaari, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.
Ilmoittautumisaika
02.05.2022 - 05.05.2022
Ajoitus
01.09.2022 - 02.12.2022
Laajuus
3 op
Virtuaaliosuus (op)
3 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Anna-Kaarina Koivula
Opiskelijaryhmät
-
SOS19CSosionomi (AMK)
-
MSOS21KSosionomi (AMK)
-
SOS20ASosionomi (AMK)
-
SOS19BSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa tunnistaa teknologian mahdollisuuksia hyvinvointipalveluissa ja yhteiskunnassamme. Opiskelija osaa tunnistaa käyttäjälähtöisen teknologian mahdollisuuksia ja rajoitteita osallistumisen ja toimintakyvyn edistämiseksi. Opiskelija osaa kuvata ja pohtia hyvinvointiteknologian eettisiä kysymyksiä.
Sisältö
- hyvinvointiteknologia
- teknologian mahdollisuudet ja rajoitteet - käyttäjälähtöinen teknologia eri asiakasryhmien näkökulmasta
- hyvinvointiteknologia, kestävä kehitys ja eettiset kysymykset
Oppimateriaalit
materiaalit moodlessa
Opetusmenetelmät
verkko-opetus
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
noin 90 tuntia
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa kuvata hyvinvointiteknologian sovelluksia ja niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa tunnistaa hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa vertailla hyvinvointiteknologian sovelluksia ja arvioida niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa määritellä hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa arvioida hyvinvointiteknologian sovelluksia sekä niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa analysoida hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
Opiskelija osaa kuvata hyvinvointiteknologian sovelluksia ja niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa tunnistaa hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
piskelija osaa vertailla hyvinvointiteknologian sovelluksia ja arvioida niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa määritellä hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa arvioida hyvinvointiteknologian sovelluksia sekä niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa analysoida hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.
Esitietovaatimukset
edeltäviä opintoja ei tarvita
Lisätiedot
opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Teknologia ja arki
- Kommunikaation apuvälineet
- Digitaalisuus sosionomin työkentillä
Ilmoittautumisaika
02.05.2022 - 05.05.2022
Ajoitus
09.01.2023 - 30.04.2023
Laajuus
3 op
Virtuaaliosuus (op)
3 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 40
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Anna-Kaarina Koivula
Opiskelijaryhmät
-
SOS20BSosionomi (AMK)
-
MSOS21KSosionomi (AMK)
-
SOS20ASosionomi (AMK)
-
SOS20CSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa tunnistaa teknologian mahdollisuuksia hyvinvointipalveluissa ja yhteiskunnassamme. Opiskelija osaa tunnistaa käyttäjälähtöisen teknologian mahdollisuuksia ja rajoitteita osallistumisen ja toimintakyvyn edistämiseksi. Opiskelija osaa kuvata ja pohtia hyvinvointiteknologian eettisiä kysymyksiä.
Sisältö
- hyvinvointiteknologia
- teknologian mahdollisuudet ja rajoitteet - käyttäjälähtöinen teknologia eri asiakasryhmien näkökulmasta
- hyvinvointiteknologia, kestävä kehitys ja eettiset kysymykset
Oppimateriaalit
materiaalit moodlessa
Opetusmenetelmät
verkko-opetus
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
noin 80 tuntia
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa kuvata hyvinvointiteknologian sovelluksia ja niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa tunnistaa hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa vertailla hyvinvointiteknologian sovelluksia ja arvioida niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa määritellä hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa arvioida hyvinvointiteknologian sovelluksia sekä niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa analysoida hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
piskelija osaa kuvata hyvinvointiteknologian sovelluksia ja niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa tunnistaa hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Opiskelija osaa vertailla hyvinvointiteknologian sovelluksia ja arvioida niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa määritellä hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa arvioida hyvinvointiteknologian sovelluksia sekä niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa analysoida hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.
Esitietovaatimukset
edeltäviä opintoja ei tarvita
Lisätiedot
opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Teknologia ja arki
- Kommunikaation apuvälineet
- Digitaalisuus sosionomin työkentillä
Ilmoittautumisaika
01.08.2022 - 13.11.2022
Ajoitus
15.08.2022 - 16.12.2022
Laajuus
3 op
Virtuaaliosuus (op)
3 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 35
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Anna-Kaarina Koivula
Opiskelijaryhmät
-
AVOINAMKAvoin amk
-
VAYLASOS22Väyläopiskelijat, Sosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa tunnistaa teknologian mahdollisuuksia hyvinvointipalveluissa ja yhteiskunnassamme. Opiskelija osaa tunnistaa käyttäjälähtöisen teknologian mahdollisuuksia ja rajoitteita osallistumisen ja toimintakyvyn edistämiseksi. Opiskelija osaa kuvata ja pohtia hyvinvointiteknologian eettisiä kysymyksiä.
Sisältö
- hyvinvointiteknologia
- teknologian mahdollisuudet ja rajoitteet - käyttäjälähtöinen teknologia eri asiakasryhmien näkökulmasta
- hyvinvointiteknologia, kestävä kehitys ja eettiset kysymykset
Oppimateriaalit
materiaalit moodlessa
Opetusmenetelmät
verkko-opetus
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
noin 80 tuntia
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa kuvata hyvinvointiteknologian sovelluksia ja niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa tunnistaa hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa vertailla hyvinvointiteknologian sovelluksia ja arvioida niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa määritellä hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa arvioida hyvinvointiteknologian sovelluksia sekä niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa analysoida hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
Opiskelija osaa kuvata hyvinvointiteknologian sovelluksia ja niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa tunnistaa hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Opiskelija osaa vertailla hyvinvointiteknologian sovelluksia ja arvioida niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa määritellä hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa arvioida hyvinvointiteknologian sovelluksia sekä niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa analysoida hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.
Esitietovaatimukset
edeltäviä opintoja ei tarvita
Lisätiedot
opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Teknologia ja arki
- Kommunikaation apuvälineet
- Digitaalisuus sosionomin työkentillä
Ilmoittautumisaika
30.08.2022 - 02.09.2022
Ajoitus
05.09.2022 - 21.10.2022
Laajuus
3 op
Virtuaaliosuus (op)
3 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Milka Volanto
Opiskelijaryhmät
-
SOS22CSosionomi (AMK)
-
SOS22BSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa selittää, mitä hyvinvointiyhteiskunta -käsite tarkoittaa, mitkä sen piirteet ja toimintaperiaatteet ovat ja mitkä sen keskeisimmät kehitysvaiheet ovat olleet. Hän osaa selittää, mitä samankaltaisuutta ja mitä eroavuutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan piirteillä on erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin verrattuna. Opiskelija tietää, miten hyvinvointipalvelut sijoittuvat hyvinvointivaltion toimintoihin. Opiskelija tietää, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on organisoitu ja miten niiden rahoitus on järjestetty. Opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaista yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua. Opiskelija osaa kuvata julkisen, yksityisen ja järjestösektorin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina ja niiden keskinäistä vastuunjakoa hyvinvointipalveluiden tuottajina. Opiskelija osaa selittää, mitä tarkoitetaan formaalisella ja informaalisella avulla. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan, hyvinvointialueiden ja eri sektoreiden muutosnäkymät ja lähitulevaisuuden haasteet.
Sisältö
- hyvinvointiyhteiskunta -käsite
- pohjoismaiset ja eurooppalaiset hyvinvointimallit
- hyvinvointipalvelut osana hyvinvointiyhteiskuntaa ja hyvinvointialueita
- hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus
- julkinen, yksityinen ja kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajina
- informaalinen ja formaalinen apu
Oppimateriaalit
Karisto, A., Takala, P. & Haapola, I. (2006 tai uudempi): Matkalla nykyaikaan. Elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut. http://stm.fi/sotepalvelut/jarjestelma-vastuut
Sosiaali- ja terveysministeriö.
- Hyvinvointipolitiikka. https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointipolitiikka/tavoitteet-ja-keinot
THL.
- Palola, E. & Karjalainen, V. (toim.) 2011. Hukassa vai uuden jäljillä. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80271/970d363e-9edf-4b54-a76e-446b81ed34b5.pdf?sequence=1. THL: Helsinki.
- Möttönen, S. & Niemelä J. 2005. Kunta ja kolmas sektori. PS-kustannus: Jyväskylä.
Opetusmenetelmät
Verkkototeutus, sisältäen verkkoluennot, itsenäinen opiskelu Moodle-alustalla, tehtävät ja oppimispäiväkirja.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Opintojakso ei sisällä harjoittelua.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
81h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.
Esitietovaatimukset
edeltäviä opintoja ei tarvita
Ilmoittautumisaika
30.08.2022 - 02.09.2022
Ajoitus
24.10.2022 - 16.12.2022
Laajuus
3 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 35
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Milka Volanto
Opiskelijaryhmät
-
SOS22CSosionomi (AMK)
-
SOS22BSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa selittää, mitä hyvinvointiyhteiskunta -käsite tarkoittaa, mitkä sen piirteet ja toimintaperiaatteet ovat ja mitkä sen keskeisimmät kehitysvaiheet ovat olleet. Hän osaa selittää, mitä samankaltaisuutta ja mitä eroavuutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan piirteillä on erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin verrattuna. Opiskelija tietää, miten hyvinvointipalvelut sijoittuvat hyvinvointivaltion toimintoihin. Opiskelija tietää, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on organisoitu ja miten niiden rahoitus on järjestetty. Opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaista yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua. Opiskelija osaa kuvata julkisen, yksityisen ja järjestösektorin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina ja niiden keskinäistä vastuunjakoa hyvinvointipalveluiden tuottajina. Opiskelija osaa selittää, mitä tarkoitetaan formaalisella ja informaalisella avulla. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan, hyvinvointialueiden ja eri sektoreiden muutosnäkymät ja lähitulevaisuuden haasteet.
Sisältö
- hyvinvointiyhteiskunta -käsite
- pohjoismaiset ja eurooppalaiset hyvinvointimallit
- hyvinvointipalvelut osana hyvinvointiyhteiskuntaa ja hyvinvointialueita
- hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus
- julkinen, yksityinen ja kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajina
- informaalinen ja formaalinen apu
Oppimateriaalit
Kananen, J. (toim.) 2017. Kilpailuvaltion kyydissä. Suomen hyvinvointimallin tulevaisuus. Tallinna. Gaudeamus.
Palola, E., Karjalainen, V. (toim.) 2011. Hukassa vai uuden jäljillä. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80271/970d363e-9edf-4b54-a76e-446b81ed34b5.pdf?sequence=1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Helsinki.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut. http://stm.fi/sotepalvelut/jarjestelma-vastuut
Sosiaali- ja terveysministeriö.
Toikko, T. Hyvinvointipalveluiden kehityssuunnat. 2012.
Hyvinvointipolitiikka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointipolitiikka/tavoitteet-ja-keinot
Muu opettajan osoittama materiaali
Opetusmenetelmät
Kontaktitunnit, itsenäinen opiskelu Moodlealustalla, pienryhmätyöskentely, tehtävät
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
opintojakso ei sisällä harjoittelua
Toteutuksen valinnaiset suoritustavat
-
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
80 tuntia
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.
Esitietovaatimukset
edeltäviä opintoja ei tarvita
Ilmoittautumisaika
30.08.2022 - 02.09.2022
Ajoitus
24.10.2022 - 16.12.2022
Laajuus
3 op
Virtuaaliosuus (op)
3 op
Yksikkö
SeAMK Opintoasiainpalvelut
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 37
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
-
MSOS22SVSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa selittää, mitä hyvinvointiyhteiskunta -käsite tarkoittaa, mitkä sen piirteet ja toimintaperiaatteet ovat ja mitkä sen keskeisimmät kehitysvaiheet ovat olleet. Hän osaa selittää, mitä samankaltaisuutta ja mitä eroavuutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan piirteillä on erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin verrattuna. Opiskelija tietää, miten hyvinvointipalvelut sijoittuvat hyvinvointivaltion toimintoihin. Opiskelija tietää, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on organisoitu ja miten niiden rahoitus on järjestetty. Opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaista yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua. Opiskelija osaa kuvata julkisen, yksityisen ja järjestösektorin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina ja niiden keskinäistä vastuunjakoa hyvinvointipalveluiden tuottajina. Opiskelija osaa selittää, mitä tarkoitetaan formaalisella ja informaalisella avulla. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan, hyvinvointialueiden ja eri sektoreiden muutosnäkymät ja lähitulevaisuuden haasteet.
Sisältö
- hyvinvointiyhteiskunta -käsite
- pohjoismaiset ja eurooppalaiset hyvinvointimallit
- hyvinvointipalvelut osana hyvinvointiyhteiskuntaa ja hyvinvointialueita
- hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus
- julkinen, yksityinen ja kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajina
- informaalinen ja formaalinen apu
Oppimateriaalit
Karisto, A., Takala, P. & Haapola, I. (2006 tai uudempi): Matkalla nykyaikaan. Elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut. http://stm.fi/sotepalvelut/jarjestelma-vastuut
Sosiaali- ja terveysministeriö.
- Hyvinvointipolitiikka. https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointipolitiikka/tavoitteet-ja-keinot
THL.
- Palola, E. & Karjalainen, V. (toim.) 2011. Hukassa vai uuden jäljillä. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80271/970d363e-9edf-4b54-a76e-446b81ed34b5.pdf?sequence=1. THL: Helsinki.
- Möttönen, S. & Niemelä J. 2005. Kunta ja kolmas sektori. PS-kustannus: Jyväskylä.
Opetusmenetelmät
Verkkototeutus, sisältäen verkkoluennot, itsenäinen opiskelu Moodle-alustalla, tehtävät ja oppimispäiväkirja.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Opintojakso ei sisällä harjoittelua.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
81h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.
Esitietovaatimukset
edeltäviä opintoja ei tarvita
Ilmoittautumisaika
10.11.2022 - 13.01.2023
Ajoitus
09.01.2023 - 03.03.2023
Laajuus
3 op
Virtuaaliosuus (op)
3 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 37
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
-
MSOS23KSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa selittää, mitä hyvinvointiyhteiskunta -käsite tarkoittaa, mitkä sen piirteet ja toimintaperiaatteet ovat ja mitkä sen keskeisimmät kehitysvaiheet ovat olleet. Hän osaa selittää, mitä samankaltaisuutta ja mitä eroavuutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan piirteillä on erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin verrattuna. Opiskelija tietää, miten hyvinvointipalvelut sijoittuvat hyvinvointivaltion toimintoihin. Opiskelija tietää, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on organisoitu ja miten niiden rahoitus on järjestetty. Opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaista yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua. Opiskelija osaa kuvata julkisen, yksityisen ja järjestösektorin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina ja niiden keskinäistä vastuunjakoa hyvinvointipalveluiden tuottajina. Opiskelija osaa selittää, mitä tarkoitetaan formaalisella ja informaalisella avulla. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan, hyvinvointialueiden ja eri sektoreiden muutosnäkymät ja lähitulevaisuuden haasteet.
Sisältö
- hyvinvointiyhteiskunta -käsite
- pohjoismaiset ja eurooppalaiset hyvinvointimallit
- hyvinvointipalvelut osana hyvinvointiyhteiskuntaa ja hyvinvointialueita
- hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus
- julkinen, yksityinen ja kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajina
- informaalinen ja formaalinen apu
Oppimateriaalit
Karisto, A., Takala, P. & Haapola, I. (2006 tai uudempi): Matkalla nykyaikaan. Elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut. http://stm.fi/sotepalvelut/jarjestelma-vastuut
Sosiaali- ja terveysministeriö.
- Hyvinvointipolitiikka. https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointipolitiikka/tavoitteet-ja-keinot
THL.
- Palola, E. & Karjalainen, V. (toim.) 2011. Hukassa vai uuden jäljillä. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80271/970d363e-9edf-4b54-a76e-446b81ed34b5.pdf?sequence=1. THL: Helsinki.
- Möttönen, S. & Niemelä J. 2005. Kunta ja kolmas sektori. PS-kustannus: Jyväskylä.
Opetusmenetelmät
Opinnot suoritetaan verkko-opintoina. Verkkoluennot, itsenäinen opiskelu Moodle-alustalla, tehtävät ja oppimispäiväkirja.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Opintojakso ei sisällä harjoittelua.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
81h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.
Esitietovaatimukset
edeltäviä opintoja ei tarvita
Ilmoittautumisaika
10.01.2023 - 13.01.2023
Ajoitus
06.03.2023 - 17.05.2023
Laajuus
3 op
Virtuaaliosuus (op)
1 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Anu Aalto
Opiskelijaryhmät
-
SOS23ASosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa selittää, mitä hyvinvointiyhteiskunta -käsite tarkoittaa, mitkä sen piirteet ja toimintaperiaatteet ovat ja mitkä sen keskeisimmät kehitysvaiheet ovat olleet. Hän osaa selittää, mitä samankaltaisuutta ja mitä eroavuutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan piirteillä on erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin verrattuna. Opiskelija tietää, miten hyvinvointipalvelut sijoittuvat hyvinvointivaltion toimintoihin. Opiskelija tietää, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on organisoitu ja miten niiden rahoitus on järjestetty. Opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaista yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua. Opiskelija osaa kuvata julkisen, yksityisen ja järjestösektorin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina ja niiden keskinäistä vastuunjakoa hyvinvointipalveluiden tuottajina. Opiskelija osaa selittää, mitä tarkoitetaan formaalisella ja informaalisella avulla. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan, hyvinvointialueiden ja eri sektoreiden muutosnäkymät ja lähitulevaisuuden haasteet.
Sisältö
- hyvinvointiyhteiskunta -käsite
- pohjoismaiset ja eurooppalaiset hyvinvointimallit
- hyvinvointipalvelut osana hyvinvointiyhteiskuntaa ja hyvinvointialueita
- hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus
- julkinen, yksityinen ja kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajina
- informaalinen ja formaalinen apu
Oppimateriaalit
Karisto, A., Takala, P. & Haapola, I. (2006 tai uudempi): Matkalla nykyaikaan. Elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut. http://stm.fi/sotepalvelut/jarjestelma-vastuut
Sosiaali- ja terveysministeriö.
- Hyvinvointipolitiikka. https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointipolitiikka/tavoitteet-ja-keinot
THL.
- Palola, E. & Karjalainen, V. (toim.) 2011. Hukassa vai uuden jäljillä. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80271/970d363e-9edf-4b54-a76e-446b81ed34b5.pdf?sequence=1. THL: Helsinki.
- Möttönen, S. & Niemelä J. 2005. Kunta ja kolmas sektori. PS-kustannus: Jyväskylä.
Opetusmenetelmät
Kontaktiopetus, sisältää luentoja, tehtäviä, lukupiirin ja oppimispäiväkirjan.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Opintojakso ei sisällä harjoittelua.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
81h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.
Esitietovaatimukset
edeltäviä opintoja ei tarvita
Ilmoittautumisaika
30.08.2022 - 02.09.2022
Ajoitus
24.10.2022 - 16.12.2022
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
5 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 40
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
-
SOS22CSosionomi (AMK)
-
SOS22BSosionomi (AMK)
-
MSOS22SVSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa nimetä keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen toimijoita sekä näiden olennaisimpia lähialoja ja yhteistyötahoja. Opiskelija osaa määritellä keskeisten toimijoiden toteuttamat tuen ja auttamisen muodot hyvinvoinnin järjestämisessä ja tuottamisessa. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa tunnistaa toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Sisältö
- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
- keskeiset sosiaalivakuutusetuudet
- työvoimahallinnon palvelut
- Digi- ja väestötietoviraston- ja oikeusaputoimiston palvelut
- yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön malleja
- yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen merkitys hyvinvointijärjestelmässä
Oppimateriaalit
- Hiilamo H., Laitinen H. & Laaksonen H. (toim.) (2020). Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. - Sosiaaliturvaopas Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2022. http://www.sosiaaliturvaopas.fi
- Lisäksi suositellaan perehtymistä Kelan ja STM:n englanninkielisiin sosiaaliturvaesitteisiin sekä kulloinkin kyseessä olevien organisaatioiden Internet-sivustoihin.
- lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama ajankohtainen materiaali
Opetusmenetelmät
-Tämä opinto suoritetaan verkko-opintoina.
-Kurssin orientointi toteutuu lähiopetuksena lukujärjestyksessä ilmoitettavana ajankohtana.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Harjoitteluita ei sisälly toteutukseen.
Kansainvälisyys
-Opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus perehtyä esimerkiksi Kelan englanninkielisiin materiaaleihin.
Toteutuksen valinnaiset suoritustavat
Monimuotototeutus lähiopetuksena.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
133 tuntia
Verkko-opintototeutus:
- orientointi lähiopetuksena 4h
- verkkotyöskentelyä itsenäisesti 129h.
Lisätietoja opiskelijoille
Tässä esitelty kokonaisuus on verkko-opintototeutus.
Opiskelijat valitsevat joko kurssin Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta. Jompi kumpi kursseista on valittava eikä molempia voi valita siten, että sisällyttäisi toisen kursseista vapaavalintaisiin opintoihin.
Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva -kurssi on mahdollista suorittaa joko lähiopetuksena eli monimuotototeutuksena tai verkkototeutuksena.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Osallistuminen orientointiin (4h), aktiivinen osallistuminen verkossa (Moodle) erilaisiin keskustelu- ja verkkotehtäviin sekä pääasiallisen arviointiperusteen muodostava oppimistehtävä.
Hylätty (0)
Suoritus ei yllä tasolle 1.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Esitietovaatimukset
opintojakso tulee suorittaa samanaikaisesti opintojakson Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet -kanssa tai sen jälkeen
Lisätiedot
Vaihtoehtoinen opintojakson Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta kanssa. Vaihtoehtoista opintojaksoa ei voi käyttää vapaasti valittaviin opintoihin.
Ilmoittautumisaika
30.08.2022 - 02.09.2022
Ajoitus
06.03.2023 - 05.05.2023
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
1 op
Yksikkö
SeAMK Opintoasiainpalvelut
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 30
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
-
SOS22CSosionomi (AMK)
-
SOS22BSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa nimetä keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen toimijoita sekä näiden olennaisimpia lähialoja ja yhteistyötahoja. Opiskelija osaa määritellä keskeisten toimijoiden toteuttamat tuen ja auttamisen muodot hyvinvoinnin järjestämisessä ja tuottamisessa. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa tunnistaa toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Sisältö
- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
- keskeiset sosiaalivakuutusetuudet
- työvoimahallinnon palvelut
- Digi- ja väestötietoviraston- ja oikeusaputoimiston palvelut
- yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön malleja
- yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen merkitys hyvinvointijärjestelmässä
Oppimateriaalit
- Hiilamo H., Laitinen H. & Laaksonen H. (toim.) (2020). Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. - Sosiaaliturvaopas Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2022. http://www.sosiaaliturvaopas.fi
- Lisäksi suositellaan perehtymistä Kelan ja STM:n englanninkielisiin sosiaaliturvaesitteisiin sekä kulloinkin kyseessä olevien organisaatioiden Internet-sivustoihin.
- lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama ajankohtainen materiaali
Opetusmenetelmät
Opintojakson voi suorittaa joko monimuoto- tai verkko-opintoina.
*Tässä esiteltävä monimuoto-opintototeutus sisältää lähiopetusta, työelämävierailuja ja verkko-opiskelua.
Kansainvälisyys
-Opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus perehtyä esimerkiksi Kelan englanninkielisiin materiaaleihin.
Toteutuksen valinnaiset suoritustavat
Verkkototeutus verkkokurssina.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
133 tuntia.
Toteutus: Monimuoto-opetus, joka sisältää lähiopetusta 32 ja verkko- ja kirjallisuustyöskentelyä itsenäisesti 101h.
Lisätietoja opiskelijoille
Tässä esitelty kokonaisuus on lähiopetusta sisältävä monimuoto-opetusvaihtoehto.
Opiskelijat valitsevat joko kurssin Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta. Jompi kumpi kursseista on valittava eikä molempia voi valita siten, että sisällyttäisi toisen kursseista vapaavalintaisiin opintoihin.
Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva -kurssi on mahdollista suorittaa joko lähiopetuksena eli monimuotototeutuksena tai verkkototeutuksena.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
*Osallistuminen lähiopetukseen ja muihin kurssin toimintoihin aktiivisesti (läsnäolo tunneilla) ja lisäksi yksi arvioitava oppimistehtävä toimivat arvioinnin perusteina arviointikriteereiden mukaisesti.
Hylätty (0)
Suoritus ei yllä tasolle 1.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Esitietovaatimukset
opintojakso tulee suorittaa samanaikaisesti opintojakson Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet -kanssa tai sen jälkeen
Lisätiedot
Vaihtoehtoinen opintojakson Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta kanssa. Vaihtoehtoista opintojaksoa ei voi käyttää vapaasti valittaviin opintoihin.
Ilmoittautumisaika
10.01.2023 - 13.01.2023
Ajoitus
06.03.2023 - 30.04.2023
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
5 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 20
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
-
MSOS23KSosionomi (AMK)
-
SOS23ASosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa nimetä keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen toimijoita sekä näiden olennaisimpia lähialoja ja yhteistyötahoja. Opiskelija osaa määritellä keskeisten toimijoiden toteuttamat tuen ja auttamisen muodot hyvinvoinnin järjestämisessä ja tuottamisessa. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa tunnistaa toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Sisältö
- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
- keskeiset sosiaalivakuutusetuudet
- työvoimahallinnon palvelut
- Digi- ja väestötietoviraston- ja oikeusaputoimiston palvelut
- yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön malleja
- yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen merkitys hyvinvointijärjestelmässä
Oppimateriaalit
- Hiilamo H., Laitinen H. & Laaksonen H. (toim.) (2020). Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. - Sosiaaliturvaopas Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2022. http://www.sosiaaliturvaopas.fi
- Lisäksi suositellaan perehtymistä Kelan ja STM:n englanninkielisiin sosiaaliturvaesitteisiin sekä kulloinkin kyseessä olevien organisaatioiden Internet-sivustoihin.
- lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama ajankohtainen materiaali
Opetusmenetelmät
-Tämä opinto suoritetaan verkko-opintoina.
-Kurssin orientointi toteutuu Teamssin välityksellä lukujärjestyksessä ilmoitettavana ajankohtana.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Harjoitteluita ei sisälly toteutukseen.
Kansainvälisyys
-Opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus perehtyä esimerkiksi Kelan englanninkielisiin materiaaleihin.
Toteutuksen valinnaiset suoritustavat
Monimuotototeutus lähiopetuksena.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
133 tuntia
Verkko-opintototeutus:
- orientointi verkossa 4h
- verkkotyöskentelyä itsenäisesti 129h.
Lisätietoja opiskelijoille
Tässä esitelty kokonaisuus on verkko-opintototeutus.
Opiskelijat valitsevat joko kurssin Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta. Jompi kumpi kursseista on valittava eikä molempia voi valita siten, että sisällyttäisi toisen kursseista vapaavalintaisiin opintoihin.
Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva -kurssi on mahdollista suorittaa joko lähiopetuksena eli monimuotototeutuksena tai verkkototeutuksena.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Osallistuminen verkko-orientointiin (4h), aktiivinen osallistuminen verkossa (Moodle) erilaisiin keskustelu- ja verkkotehtäviin sekä pääasiallisen arviointiperusteen muodostava oppimistehtävä.
Hylätty (0)
Suoritus ei yllä tasolle 1.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Esitietovaatimukset
opintojakso tulee suorittaa samanaikaisesti opintojakson Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet -kanssa tai sen jälkeen
Lisätiedot
Vaihtoehtoinen opintojakson Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta kanssa. Vaihtoehtoista opintojaksoa ei voi käyttää vapaasti valittaviin opintoihin.
Ilmoittautumisaika
10.01.2023 - 13.01.2023
Ajoitus
06.03.2023 - 30.04.2023
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
1 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 15
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
-
MSOS23KSosionomi (AMK)
-
SOS23ASosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa nimetä keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen toimijoita sekä näiden olennaisimpia lähialoja ja yhteistyötahoja. Opiskelija osaa määritellä keskeisten toimijoiden toteuttamat tuen ja auttamisen muodot hyvinvoinnin järjestämisessä ja tuottamisessa. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa tunnistaa toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Sisältö
- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
- keskeiset sosiaalivakuutusetuudet
- työvoimahallinnon palvelut
- Digi- ja väestötietoviraston- ja oikeusaputoimiston palvelut
- yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön malleja
- yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen merkitys hyvinvointijärjestelmässä
Oppimateriaalit
- Hiilamo H., Laitinen H. & Laaksonen H. (toim.) (2020). Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. - Sosiaaliturvaopas Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2022. http://www.sosiaaliturvaopas.fi
- Lisäksi suositellaan perehtymistä Kelan ja STM:n englanninkielisiin sosiaaliturvaesitteisiin sekä kulloinkin kyseessä olevien organisaatioiden Internet-sivustoihin.
- lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama ajankohtainen materiaali
Opetusmenetelmät
Opintojakson voi suorittaa joko monimuoto- tai verkko-opintoina.
*Tässä esiteltävä monimuoto-opintototeutus sisältää lähiopetusta, työelämävierailuja ja verkko-opiskelua.
Kansainvälisyys
-Opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus perehtyä esimerkiksi Kelan englanninkielisiin materiaaleihin.
Toteutuksen valinnaiset suoritustavat
Verkkototeutus verkkokurssina.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
133 tuntia.
Toteutus: Monimuoto-opetus, joka sisältää lähiopetusta 32 ja verkko- ja kirjallisuustyöskentelyä itsenäisesti 101h.
Lisätietoja opiskelijoille
Tässä esitelty kokonaisuus on lähiopetusta sisältävä monimuoto-opetusvaihtoehto.
Opiskelijat valitsevat joko kurssin Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta. Jompi kumpi kursseista on valittava eikä molempia voi valita siten, että sisällyttäisi toisen kursseista vapaavalintaisiin opintoihin.
Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva -kurssi on mahdollista suorittaa joko lähiopetuksena eli monimuotototeutuksena tai verkkototeutuksena.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
*Osallistuminen lähiopetukseen ja muihin kurssin toimintoihin aktiivisesti (läsnäolo tunneilla) ja lisäksi yksi arvioitava oppimistehtävä toimivat arvioinnin perusteina arviointikriteereiden mukaisesti.
Hylätty (0)
Suoritus ei yllä tasolle 1.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Esitietovaatimukset
opintojakso tulee suorittaa samanaikaisesti opintojakson Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet -kanssa tai sen jälkeen
Lisätiedot
Vaihtoehtoinen opintojakson Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta kanssa. Vaihtoehtoista opintojaksoa ei voi käyttää vapaasti valittaviin opintoihin.
Ilmoittautumisaika
02.05.2022 - 07.09.2022
Ajoitus
05.09.2022 - 14.10.2022
Laajuus
3 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Englanti
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Aino Alaverdyan
Opiskelijaryhmät
-
IEPSW22FEmpowerment in Social Work
-
AVOINAMKAvoin amk
Tavoitteet
Students understand the structure of social work education in Finland and compare it with their own education. Students will learn to know the professional fields of social work professionals in Finland. Students will understand the role and position of Bachelor of Social Services in the professional field. They will also have extensive knowledge of systems that provide welfare and social security in various sectors in Finland. Students have sufficient knowledge of the society and culture of the country, especially on the local level, to be able to cope with everyday life. They will also learn where to seek additional information. Students understand the content, pedagogical ideas and structure of the studies undertaken in Seinäjoki UAS.
Sisältö
- Social work education in Finland
- Social work professional fields
- Education and professional fields of Bachelor of Social Services
- Systems providing welfare and social security in Finland
- Finnish society and culture
-
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Pass:
The grade pass means that the student's performance must equal to grade 3 (good), which is equivalent to the grade C in the ECTS grading system. Students have understanding about social work education in Finland, professional fields of social work and the role and position of Bachelor of Social Services in the social field in Finland.
Ilmoittautumisaika
02.05.2022 - 07.09.2022
Ajoitus
05.09.2022 - 14.10.2022
Laajuus
3 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Englanti
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
-
IEPSW22FEmpowerment in Social Work
Tavoitteet
Students are able to explain the concept of welfare society, its essential features and principles and its historical development. Students can explain how the Finnish welfare society is similar to other European, especially Nordic, welfare models, and how it differs from them. Students know how the welfare services are integrated into the functions of the welfare state. They know how the services of the welfare society are organized and funded. Students are able to follow current social and economic debates. They know how to describe the respective roles of the public, private and third sector as actors in the welfare society and as providers of welfare services. Students can explain the meaning of formal and informal help.They can explain about the potential changes and imminent challenges of the welfare society and its various sectors.
Sisältö
- the concept of welfare society
- Nordic and European welfare models
- welfare services as part of the welfare society
- the public sector as a provider of welfare services
- the private sector as as provider of welfare sevices
- the third sector as a provider of welfare service
- informal and formal help
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Students are name essential features and principles of welfare society. Students can describe gestures of different welfare models. They are capable to recognize roles of different sectors and their perspectives of change as actors of welfare society.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Students are able to explain definition of welfare society, its essential features and principles. Students can name gestures of different welfare models. They are capable to compare roles of different sectors and their perspectives of change as actors of welfare society.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Students are able to name some essential features and principles of welfare society. Students can describe gestures of different welfare models. They are able to recognize roles and perspectives of change concerning different sectors as actors of welfare society. Students skills of economical literacy is possible to recognize.
Esitietovaatimukset
no prerequisities
Ajoitus
01.09.2022 - 16.12.2022
Laajuus
0 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Heli Simon
- Jaana Store
Opiskelijaryhmät
-
SOS21BSosionomi (AMK)
-
SOS21CSosionomi (AMK)
Arviointiasteikko
1-5
Ajoitus
06.03.2023 - 26.05.2023
Laajuus
0 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Heli Simon
- Jaana Store
Opiskelijaryhmät
-
SOS22ASosionomi (AMK)
Arviointiasteikko
1-5
Ajoitus
09.01.2023 - 03.03.2023
Laajuus
0 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Heli Simon
- Jaana Store
Opiskelijaryhmät
-
MSOS22KSosionomi (AMK)
Arviointiasteikko
1-5
Ajoitus
01.09.2022 - 16.12.2022
Laajuus
0 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Heli Simon
- Jaana Store
Opiskelijaryhmät
-
SOS21BSosionomi (AMK)
-
SOS21CSosionomi (AMK)
Arviointiasteikko
1-5
Ajoitus
06.03.2023 - 26.05.2023
Laajuus
0 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Heli Simon
- Jaana Store
Opiskelijaryhmät
-
SOS22ASosionomi (AMK)
Arviointiasteikko
1-5
Ajoitus
09.01.2023 - 03.03.2023
Laajuus
0 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Heli Simon
- Jaana Store
Opiskelijaryhmät
-
MSOS22KSosionomi (AMK)
Arviointiasteikko
1-5
Ilmoittautumisaika
14.11.2022 - 22.02.2023
Ajoitus
01.12.2022 - 31.05.2023
Laajuus
4 op
Virtuaaliosuus (op)
1 op
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Englanti
Paikat
8 - 8
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Marja-Liisa Saariaho
- Tiina Kohtamäki
Opiskelijaryhmät
-
VVOVVO-ryhmä Peppiä varten
Tavoitteet
Opintojaksolla vertaillaan Suomen ja eurooppalaisen maan sosiaali- ja terveyspalvelujen eroja ja yhtäläisyyksiä.
- Opiskelija harjaantuu kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen ja toimimaan yhdessä eri kansallisuuksia edustavien opiskelijoiden kanssa
- Opiskelija osaa määritellä ja tunnistaa kansainvälisessä toimintaympäristössä historian, kulttuurin, lainsäädännön, rahoitusmallien, ja poliittisten päätösten vaikutuksia sosiaalialan asiakkaiden elämässä
- Opiskelija osaa huomioida sosiaalisten ongelmien vaikutuksia yksilön ja lähiyhteisön hyvinvointiin, päivittäiseen suoriutumiseen ja toimintakykyyn
Sisältö
Opintojaksolle määritellään sisältö kulloisenkin yhteistyökumppanin kanssa. Keväällä 2020 yhteistyökumppani on UAS Saxion Hollannista. Keväällä 2020 teemana on mielenterveys. - mielenterveys (elämänkaari ja ympäröivä yhteiskunta, sosiaaliset vaikutukset)
- viitekehys (arvot ja asenteet, mielenterveyspalvelut, lait ja asetukset),
- menetelmät (ehkäisevä mielenterveystyö, kuntoutus, kokemusasiantuntijuus)
Oppimateriaalit
Ilmoitetaan opintojakson alkaessa.
Opetusmenetelmät
- luentoja, tehtäviä yksin ja kansainvälisessä ryhmässä, työpajatyöskentely verkko-oppimisympäristössä
- opiskelu Hollannissa, Saxion UAS viikolla 6/2023
- opiskelu Suomenssa, Seamk:ssa viikolla 16/2023
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Opintojaksolla on vierailukäyntejä.
Kansainvälisyys
Opiskelu kansainvälisessä ryhmässä englannin kielellä: SeAMK ja Saxion UAS.
Kotimajoitus tutustuttaa molempien maiden opiskelijan arkeen ja elämään
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
106 h:
- 28 h kontaktiopetus
- 12 h itsenäinen työskentely
- 66 h osallistuminen intensiiviviikkoihin Suomessa ja Hollannissa
Sisällön jaksotus
Teemana on mielenterveys:
- mielenterveys (elämänkaari ja ympäröivä yhteiskunta, sosiaaliset vaikutukset)
- viitekehys (arvot ja asenteet, mielenterveyspalvelut, lait ja asetukset),
- menetelmät (ehkäisevä mielenterveystyö, kuntoutus, kokemusasiantuntijuus)
Lisätietoja opiskelijoille
Intensiiviviikot:
- Opiskelijaryhmän orientointi ja valmistelut.
- Opintomatka Hollantiin ja opiskelu SAXION UAS:ssa viikolla, 6/ 2023
- Opiskelu Seamk:ssa viikolla 16/2023
- Opiskelija maksaa itse matkat kv-vaihtoviikolle Hollantiin.
- Majoittuminen vaihtoviikoilla kotimajoituksena toisen opiskelijan luona vuorotellen.
- Opiskelukielenä englanti
Arviointiasteikko
Hyväksytty/hylätty
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Hyväksytty / Hylätty
- Opiskelija osallistuu koko opintojaksoon aktiivisesti
- Opiskelija osaa määritellä, tunnistaa ja arvioida teeman mukaisen ilmiön yksilöön ja yhteisöön vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija havaitsee kehittämiskohteita ja löytää niihin ratkaisuja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelija osaa vertailla eri maiden ja kulttuurien eroja teeman mukaisesti.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Yksilölliset tehvät, ryhmätehtävät, seminaarit.
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita.
Ilmoittautumisaika
30.08.2022 - 02.09.2022
Ajoitus
01.09.2022 - 21.10.2022
Laajuus
5 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Pirita Hakoneva
- Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
-
SOS22CSosionomi (AMK)
-
SOS22BSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.
Sisältö
- sosialisaatio
- keskeiset kehitysteoriat
- varhainen vuorovaikutus
- perhe ja vanhemmuus
- lasten ja perheiden hyvinvointi
- läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
- lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
- elämänkulku
- lapsi- ja nuorisokulttuurit
Oppimateriaalit
Opettajan esittämä materiaali opintojakson alussa.
Opetusmenetelmät
Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, vierailija/vierailu ja ryhmätyöt sekä tentti.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Opintojakso ei sisällä harjoittelua.
Toteutuksen valinnaiset suoritustavat
Kontaktikurssi tai opinnollistaminen.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
133h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa määritellä elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija osaa luetella lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa selittää kasvuun, sosialisaatioon ja hyvinvointinliittyviä käsitteitä ja teorioita yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä erimerkkejä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa arvioida lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, tentti. Muut arvioinnin perusteet esitellään opintojakson alussa.
Esitietovaatimukset
edeltäviä opintoja ei tarvita
Ilmoittautumisaika
30.08.2022 - 02.09.2022
Ajoitus
24.10.2022 - 16.12.2022
Laajuus
5 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Pirita Hakoneva
- Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
-
SOS22CSosionomi (AMK)
-
SOS22BSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.
Sisältö
- sosialisaatio
- keskeiset kehitysteoriat
- varhainen vuorovaikutus
- perhe ja vanhemmuus
- lasten ja perheiden hyvinvointi
- läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
- lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
- elämänkulku
- lapsi- ja nuorisokulttuurit
Oppimateriaalit
Opettajan esittämä materiaali opintojakson alussa.
Opetusmenetelmät
Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, vierailija/vierailu ja ryhmätyöt sekä tentti.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Opintojakso ei sisällä harjoittelua.
Toteutuksen valinnaiset suoritustavat
Kontaktikurssi tai opinnollistaminen.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
133h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa määritellä elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija osaa luetella lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa selittää kasvuun, sosialisaatioon ja hyvinvointinliittyviä käsitteitä ja teorioita yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä erimerkkejä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa arvioida lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, tentti. Muut arvioinnin perusteet esitellään opintojakson alussa.
Esitietovaatimukset
edeltäviä opintoja ei tarvita
Ilmoittautumisaika
30.08.2022 - 02.09.2022
Ajoitus
24.10.2022 - 09.12.2022
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
4 op
Yksikkö
SeAMK Opintoasiainpalvelut
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Heidi Alahuhta
Opiskelijaryhmät
-
LVSOS22Lukioväylä, Sosionomi (AMK)
-
MSOS22SVSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.
Sisältö
- sosialisaatio
- keskeiset kehitysteoriat
- varhainen vuorovaikutus
- perhe ja vanhemmuus
- lasten ja perheiden hyvinvointi
- läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
- lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
- elämänkulku
- lapsi- ja nuorisokulttuurit
Oppimateriaalit
Opettajan esittämä materiaali sekä muu opiskelijan itse valitsema materiaali
Opetusmenetelmät
Itsenäisen opiskelun lisäksi lähiopetustunnit lähiopetusjaksoilla Kampustalolla, etäopetus Teamsin välityksellä ja keskustelut Moodlen keskustelualueella sekä kotitentti.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Opintojakso ei sisällä harjoittelua.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
133h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa määritellä elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija osaa luetella lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa selittää kasvuun, sosialisaatioon ja hyvinvointinliittyviä käsitteitä ja teorioita yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä erimerkkejä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa arvioida lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Aktiivinen osallistuminen opetukseen, Moodle-työskentely, kotitentin suorittaminen. Muut arvioinnin perusteet esitellään opintojakson alussa.
Esitietovaatimukset
edeltäviä opintoja ei tarvita
Ilmoittautumisaika
10.01.2023 - 13.01.2023
Ajoitus
06.03.2023 - 30.04.2023
Laajuus
5 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 36
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Pirita Hakoneva
- Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
-
MSOS23KSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.
Sisältö
- sosialisaatio
- keskeiset kehitysteoriat
- varhainen vuorovaikutus
- perhe ja vanhemmuus
- lasten ja perheiden hyvinvointi
- läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
- lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
- elämänkulku
- lapsi- ja nuorisokulttuurit
Oppimateriaalit
Opettajan esittämä materiaali opintojakson alussa.
Opetusmenetelmät
Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu ja ryhmätyöt sekä tentti.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Opintojakso ei sisällä harjoittelua.
Toteutuksen valinnaiset suoritustavat
Kontaktikurssi tai opinnollistaminen.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
133h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa määritellä elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija osaa luetella lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa selittää kasvuun, sosialisaatioon ja hyvinvointinliittyviä käsitteitä ja teorioita yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä erimerkkejä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa arvioida lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, tentti. Muut arvioinnin perusteet esitellään opintojakson alussa.
Esitietovaatimukset
edeltäviä opintoja ei tarvita
Ilmoittautumisaika
10.01.2023 - 13.01.2023
Ajoitus
09.01.2023 - 03.03.2023
Laajuus
5 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 36
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Pirita Hakoneva
- Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
-
SOS23ASosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.
Sisältö
- sosialisaatio
- keskeiset kehitysteoriat
- varhainen vuorovaikutus
- perhe ja vanhemmuus
- lasten ja perheiden hyvinvointi
- läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
- lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
- elämänkulku
- lapsi- ja nuorisokulttuurit
Oppimateriaalit
Opettajan esittämä materiaali opintojakson alussa.
Opetusmenetelmät
Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, vierailija/vierailu ja ryhmätyöt sekä tentti.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Opintojakso ei sisällä harjoittelua.
Toteutuksen valinnaiset suoritustavat
Kontaktikurssi tai opinnollistaminen.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
133h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa määritellä elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija osaa luetella lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa selittää kasvuun, sosialisaatioon ja hyvinvointinliittyviä käsitteitä ja teorioita yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä erimerkkejä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa arvioida lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, tentti. Muut arvioinnin perusteet esitellään opintojakson alussa.
Esitietovaatimukset
edeltäviä opintoja ei tarvita
Ilmoittautumisaika
14.11.2022 - 22.02.2023
Ajoitus
06.03.2023 - 30.04.2023
Laajuus
5 op
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 24
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Tiina Kohtamäki
Opiskelijaryhmät
-
VVOVVO-ryhmä Peppiä varten
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot kohtaamistaiteen historiasta, filosofiasta ja toimintaympäristöistä. Hän tunnistaa kohtaamistaiteen periaatteet, joita ovat kohtaaminen, arvostus, moniaistisuus, struktuuri, vaiheittaisuus ja valintojen teko. Opiskelijalla on valmius kunnioittaa jokaisen ihmisen itseilmaisun ja taidetyöskentelyn merkityksellisyyttä ja iloa. Hänellä on valmiudet hyödyntää kohtaamistaiteessa jaettuja kokemuksia oman ammatillisen kehittymisensä tukena.
Sisältö
- kohtaamistaiteen historia, filosofia ja toimintaympäristöt
- kohtaamistaiteen periaatteet
- kuvataiteet kohtaamistaiteen työmenetelmänä
Oppimateriaalit
Seuraavat artikkelit julkaisusta: Pusa, Tiina (toim.) 2014. Kohtaamistaide. Käsikirja ohjaajalle. Laurea Julkaisut 22. Vantaa: Hansaprint.
Rankanen & Pusa: Taideterapia ja Kohtaamistaide Suomessa; ss. 10-15
Ahos & Kahelin: Moniammatillisuus Kohtaamistaiteessa; ss. 30-33
Artikkeli: Pusa, Tiina & Oshiro, Taizo: Cherry blossoms and beets – Development on the Encounter Art in Finnish-Japanese co-operation
Omavalintainen opinnäytetyö Theseuksesta
Opetusmenetelmät
Erilaiset yksilö-, pari- ja ryhmätehtävät, toiminnalliset harjoitukset, kokemuksellinen oppiminen, luennot, itsenäinen opiskelu
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
opintojakso ei sisällä harjoittelua
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Ei tenttiä
Toteutuksen valinnaiset suoritustavat
Toteutus yksilö- ja ryhmämuotoisena työskentelynä sisältäen kontaktiopetusta, oppimistehtäviä ja itsenäistä työskentelyä.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
130 tuntia, josta
- luennot 36 tuntia
- harjoitukset 44 tuntia
- itsenäinen opiskelu 50 tuntia
Sisällön jaksotus
- Kohtaamistaiteen historia, filosofia ja toimintaympäristöt
- Kohtaamistaiteen periaatteisiin perehtyminen omakohtaisen tekemisen ja artikkeleiden kautta
- Kohtaamistaiteen työmenetelmät kuvataiteen eri menetelmiä käyttäen
- Oma oppiminen ja ryhmäreflektointi
Lisätietoja opiskelijoille
Kohtaamistaide® on ryhmämuotoista kuvataidetoimintaa erilaisissa sosiaali-, terveys-, kasavatus ja kulttuurialan toimintaympäristöissä. Kohtaamistaiteessa ihminen nähdään yhteisönsä jäsenenä ja toiminnassa korostuu kaikkien aistien käyttäminen.
Kohtaamistaiteen perusteet - opintojakson suorittamisen jälkeen opintoja voi jatkaa 10 op laajuisella opintojaksolla. Opintojaksot yhdessä antavat Kohtaamistaiteen ohjaaja -pätevyyden. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa järjestetään lukuvuoden 2019-2020 aikana kaksi Kohtaamistaiteen perusteet -opintojaksoa ja lukuvuonna 2020-2021 jatko-opintojakso, joka antaa Kohtaamistaideohjaajan® osaamisen ja oikeudet (5+10 op).
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
x
Arviointikriteerit, hyvä (3)
x
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
x
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Opiskelija tuntee Kohtaamistaiteen historiaa, filosofiaa ja toimintaympäristöt. Hän tuntee Kohtaamistaiteen periaatteet käytännössä ja teoriassa. Opiskelijalla on kokemuksia taidetyöskentelystä ja hän kykenee reflektoimaan omaa ja ryhmän prosessia.
- Tuntityöskentely, harjoitukset ja tehtävät. Lopputehtävän tuottaminen
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Hyväksytty/Hylätty
Tuntityöskentely, harjoitukset ja tehtävät. Lopputehtävän tuottaminen.
Lisätiedot
Kohtaamistaide on ryhmämuotoista kuvataidetoimintaa erilaisissa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan toimintaympäristöissä. Kohtaamistaiteessa ihminen nähdään yhteisönsä jäsenenä ja toiminnassa korostuu kaikkien aistien käyttäminen. Tekeminen on porrastettu niin, että kokematonkin tekijä pääsee nauttimaan taiteen tekemisen esteettisestä lumosta ja teoksensa arvostavasta katselusta yhdessä vertaisryhmän kanssa. Kohtaamistaide pohjautuu japanilaiseen Clinical Art -menetelmään.
Kohtaamistaiteen perusteet - opintojakson suorittamisen jälkeen opintoja jatketaan10 op laajuisella opintojaksolla. Opintojaksot yhdessä antavat Kohtaamistaiteen ohjaaja -pätevyyden.
Ilmoittautumisaika
02.05.2022 - 05.05.2022
Ajoitus
01.09.2022 - 21.10.2022
Laajuus
3 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 25
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Marja-Liisa Saariaho
Opiskelijaryhmät
-
SOS19CSosionomi (AMK)
-
MSOS21KSosionomi (AMK)
-
SOS20ASosionomi (AMK)
-
SOS19BSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa tunnistaa, milloin kommunikaation apuvälineitä tarvitaan eri asiakasryhmien kanssa tapahtuvassa kommunikaatiossa, esimerkiksi kehitysviivästymät, toimintakyvyn ongelmat kommunikaation alueella, puutteellisen kielitaidon aiheuttamat kommunikaatio-ongelmat. Opiskelija tuntee yleisimmät puhetta korvaavan kommunikoinnin (ACC) menetelmät, kuten tukiviittomat, kuvien käyttö tai bliss-kieli, kommunikaatio esineiden avulla, kirjoittamalla ja elekielellä. Opiskelija tunnistaa yleisimpiä kommunikaation apuvälineitä toimiessaan eri asiakasryhmien parissa. Hänellä on taito tunnistaa kommunikaation apuvälineiden kehittämistarvetta asiakkaan kanssa toimiessaan ja edistää vaihtoehtoisten kommunikaatiomuotojen kehittämistä moniammatillisessa yhteistyössä.
Sisältö
- kommunikaatiovaikeuksien yleisimmät syyt
- tukiviittomien perusteet ja käyttö
- kuvallisen kommunikaation apuvälineet ja niiden käyttö
- esineiden käyttö kommunikoinnissa
- kirjoittaminen kommunikoinnin tukena
- kommunikaatio-ohjelmat
- kommunikaation apuvälineiden käyttöön ohjaaminen
Oppimateriaalit
- Huuhtanen,K. (toim.) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. 2012. Kehitysvammaliitto. Solver palvelut Oy. Kouvola.
- Hämäläinen , P. & Haapala,M. Sosiaalinen kommunikaatio - taitojen kartoittaminen ja kuntoutus, ss. 181-244. Teoksessa Timonen, T. & Hämäläinen Pirita (toim.) Autismin kirjon kuntoutusmenetelmät. 2019. PS-Kustannus.
- Pihlaja, P. & Viitala R. (toim.) Varhaiserityiskasvatus. 2018. ss. 183-221, ss. 287-363. PS-Kustannus.
- Trygg B.H., Graafinen kommunikointi. Esineet, kuvat ja symbolit puhetta tukevassa ja korvaavassa kommunikoinnissa. 2010. Kehitysvammaliitto. Solver palvelut Oy. Kouvola.
- Papunetin sivusto, http://papunet.net/
- Muu materiaali ilmoitetaan opetuksen alussa.
Opetusmenetelmät
Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, essee.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Asiantuntijavierailut, yhteistyö työelämän kanssa.Opintojakso ei sisällä harjoittelua.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
80 h
- mistä lähiopetusta: 28h
- itsenäistä työskentelyä: 52h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tietää kommunikaatiovaikeuksien yleisimmät syyt. Opiskelija osaa tunnistaa eri asiakasryhmien kanssa käytettävät kommunikaation apuvälineet. Hän osaa ohjatusti käyttää erilaisia kommunikaatiomenetelmiä eri asiakasryhmien kanssa. Opiskelija osaa ohjatusti soveltaa oppimaansa.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija hallitsee kommunikaatiovaikeuksien yleisimmät syyt ja osaa joidenkin kommunikaation apuvälineiden käytön asiakkaiden kanssa, joilla on kommunikaatiovaikeuksia. Opiskelija osaa havainnoida asiakkaiden tarpeet käyttäessään eri kommunikaatiomenetelmiä. Opiskelija osaa toimia ammatillisesti käyttäessään eri kommunikaatiomenetelmiä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa käytäntöön.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija hallitsee monipuolisesti yleisimpien kommunikaation apuvälineiden käytön eri asiakasryhmien kanssa tapahtuvassa kommunikaatiossa. Opiskelija osaa arvioida eri kommunikaation apuvälineiden soveltuvuutta eri asiakasryhmien kanssa tehtävässä sosiaalialan työssä. Hän tunnistaa asiakkaan kommunikaation apuvälineiden kehittämistarpeet ja osaa edistää vaihtoehtoisten kommunikaatiomuotojen kehittämistä moniammatillisessa yhteistyössä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa käytäntöön.
Esitietovaatimukset
edeltäviä opintoja ei tarvita
Ilmoittautumisaika
30.08.2022 - 02.09.2022
Ajoitus
24.10.2022 - 16.12.2022
Laajuus
4 op
Virtuaaliosuus (op)
1 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 30
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
-
SOS22CSosionomi (AMK)
-
SOS22BSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa tarkastella yksilöjen, yhteisöjen ja yhteiskuntien suhteita globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Hän osaa kuvata kulttuurin ja elämäntavan keskeisiä merkityksiä ihmisen identiteetin rakentumiselle. Opiskelija osaa selittää monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet. Hän osaa kuvata ja selittää vähemmistöjen ja enemmistöjen suhteita, globaalia muuttoliikettä ja sen taustalla olevia ekososiaalisia ja taloudellisia tekijöitä sekä erityisesti pakolaisuutta yleisenä ilmiönä ja yksittäisen ihmisen kokemuksena. Opiskelija osaa kuvata maahanmuuttoon liittyvää syrjintää, ennakkoluuloja ja rasismia sekä tunnistaa tekijöitä niiden taustalla. Hän osaa tarkastella omaa kansallista ja etnistä identiteettiään ja omia valmiuksiaan kohdata kulttuurista ja sosiaalista moninaisuutta. Hän löytää itsenäisesti edellä oleviin käsitteisiin liittyvää tietoa ja osaa arvioida sen luotettavuutta. Opiskelija kehittää kykyä reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisissa ja globaaleissa yhteisöissä.
Sisältö
- etninen, kulttuurinen ja sosiaalinen moninaisuus, kulttuurierot, enemmistöt ja vähemmistöt
- globaali muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus
- kultuuriin sopeutuminen, kotoutuminen
- kansallinen ja etninen identiteetti, stereotypiat ja ennakkoluulot, rasismi
- vähemmistöaseman tai maahanmuuton vaikutus identiteettiin
- monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuurinen sensitiivisyys
- kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden jäsennyksiä
Oppimateriaalit
Castaneda, A. E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S., Santalahti, P. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-100-3.
Kääriälä, A., Keski-Säntti, M., Aaltonen, M., Haikkola, L., Huotari, T., Ilmakunnas, I., Juutinen, A., Kiilakoski, T., Merikukka, M., Pekkarinen, E., Rask, S., Ristikari, T., Salo, J. & Gissler, M. 2020. Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä. Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 15/2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-582-7.
Saukkonen, P. 2020. Vimmainen maailma. Kirjoituksia muuttoliikkeestä, monikulttuurisuudesta ja nationalismista. Julkaisuja 35, 2020. Helsinki: Siirtolaisuusinstituutti. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/03/j-35-isbn-978-952-7167-93-9-vimmainen-maailma.pdf.
Opetusmenetelmät
Kontaktitunnit, itsenäinen opiskelu Moodlealustalla, tehtävät
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Opintojakso ei sisällä harjoittelua
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
108 h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tunnistaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön. Opiskelija osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa.
Opiskelija löytää keskeisiin käsitteisiin liittyvää ajankohtaista tietoa. Hän osaa muodostaa oman perustellun näkemyksen aihealueen kysymyksistä. Opiskelija osaa kuvata eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia.
Opiskelija osaa kuvata omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä konkreettisen tavoitteen oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa käyttää soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija löytää ajankohtaista ja luotettavaa tietoa keskeisistä käsitteistä ja hyödyntää niitä omien näkemysten esittämisessä. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella konkreettisia tavoitteita oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi monipuolisesti perustellen.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Oppimistehtävä
Ilmoittautumisaika
30.08.2022 - 02.09.2022
Ajoitus
06.03.2023 - 05.05.2023
Laajuus
4 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
-
SOS22CSosionomi (AMK)
-
SOS22BSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa tarkastella yksilöjen, yhteisöjen ja yhteiskuntien suhteita globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Hän osaa kuvata kulttuurin ja elämäntavan keskeisiä merkityksiä ihmisen identiteetin rakentumiselle. Opiskelija osaa selittää monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet. Hän osaa kuvata ja selittää vähemmistöjen ja enemmistöjen suhteita, globaalia muuttoliikettä ja sen taustalla olevia ekososiaalisia ja taloudellisia tekijöitä sekä erityisesti pakolaisuutta yleisenä ilmiönä ja yksittäisen ihmisen kokemuksena. Opiskelija osaa kuvata maahanmuuttoon liittyvää syrjintää, ennakkoluuloja ja rasismia sekä tunnistaa tekijöitä niiden taustalla. Hän osaa tarkastella omaa kansallista ja etnistä identiteettiään ja omia valmiuksiaan kohdata kulttuurista ja sosiaalista moninaisuutta. Hän löytää itsenäisesti edellä oleviin käsitteisiin liittyvää tietoa ja osaa arvioida sen luotettavuutta. Opiskelija kehittää kykyä reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisissa ja globaaleissa yhteisöissä.
Sisältö
- etninen, kulttuurinen ja sosiaalinen moninaisuus, kulttuurierot, enemmistöt ja vähemmistöt
- globaali muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus
- kultuuriin sopeutuminen, kotoutuminen
- kansallinen ja etninen identiteetti, stereotypiat ja ennakkoluulot, rasismi
- vähemmistöaseman tai maahanmuuton vaikutus identiteettiin
- monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuurinen sensitiivisyys
- kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden jäsennyksiä
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tunnistaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön. Opiskelija osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa.
Opiskelija löytää keskeisiin käsitteisiin liittyvää ajankohtaista tietoa. Hän osaa muodostaa oman perustellun näkemyksen aihealueen kysymyksistä. Opiskelija osaa kuvata eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia.
Opiskelija osaa kuvata omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä konkreettisen tavoitteen oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa käyttää soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija löytää ajankohtaista ja luotettavaa tietoa keskeisistä käsitteistä ja hyödyntää niitä omien näkemysten esittämisessä. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella konkreettisia tavoitteita oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi monipuolisesti perustellen.
Ilmoittautumisaika
30.08.2022 - 02.09.2022
Ajoitus
09.01.2023 - 10.03.2023
Laajuus
4 op
Virtuaaliosuus (op)
3 op
Yksikkö
SeAMK Opintoasiainpalvelut
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 30
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
-
MSOS22SVSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa tarkastella yksilöjen, yhteisöjen ja yhteiskuntien suhteita globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Hän osaa kuvata kulttuurin ja elämäntavan keskeisiä merkityksiä ihmisen identiteetin rakentumiselle. Opiskelija osaa selittää monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet. Hän osaa kuvata ja selittää vähemmistöjen ja enemmistöjen suhteita, globaalia muuttoliikettä ja sen taustalla olevia ekososiaalisia ja taloudellisia tekijöitä sekä erityisesti pakolaisuutta yleisenä ilmiönä ja yksittäisen ihmisen kokemuksena. Opiskelija osaa kuvata maahanmuuttoon liittyvää syrjintää, ennakkoluuloja ja rasismia sekä tunnistaa tekijöitä niiden taustalla. Hän osaa tarkastella omaa kansallista ja etnistä identiteettiään ja omia valmiuksiaan kohdata kulttuurista ja sosiaalista moninaisuutta. Hän löytää itsenäisesti edellä oleviin käsitteisiin liittyvää tietoa ja osaa arvioida sen luotettavuutta. Opiskelija kehittää kykyä reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisissa ja globaaleissa yhteisöissä.
Sisältö
- etninen, kulttuurinen ja sosiaalinen moninaisuus, kulttuurierot, enemmistöt ja vähemmistöt
- globaali muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus
- kultuuriin sopeutuminen, kotoutuminen
- kansallinen ja etninen identiteetti, stereotypiat ja ennakkoluulot, rasismi
- vähemmistöaseman tai maahanmuuton vaikutus identiteettiin
- monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuurinen sensitiivisyys
- kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden jäsennyksiä
Oppimateriaalit
Castaneda, A. E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S., Santalahti, P. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-100-3.
Kääriälä, A., Keski-Säntti, M., Aaltonen, M., Haikkola, L., Huotari, T., Ilmakunnas, I., Juutinen, A., Kiilakoski, T., Merikukka, M., Pekkarinen, E., Rask, S., Ristikari, T., Salo, J. & Gissler, M. 2020. Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä. Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 15/2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-582-7.
Saukkonen, P. 2020. Vimmainen maailma. Kirjoituksia muuttoliikkeestä, monikulttuurisuudesta ja nationalismista. Julkaisuja 35, 2020. Helsinki: Siirtolaisuusinstituutti. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/03/j-35-isbn-978-952-7167-93-9-vimmainen-maailma.pdf.
Opetusmenetelmät
Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu Moodlealustalla, tehtävät
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Opintojakso ei sisällä harjoittelua
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
108h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tunnistaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön. Opiskelija osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa.
Opiskelija löytää keskeisiin käsitteisiin liittyvää ajankohtaista tietoa. Hän osaa muodostaa oman perustellun näkemyksen aihealueen kysymyksistä. Opiskelija osaa kuvata eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia.
Opiskelija osaa kuvata omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä konkreettisen tavoitteen oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa käyttää soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija löytää ajankohtaista ja luotettavaa tietoa keskeisistä käsitteistä ja hyödyntää niitä omien näkemysten esittämisessä. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella konkreettisia tavoitteita oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi monipuolisesti perustellen.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Verkkotehtävät sekä oppimistehtävä
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
Opiskelija tunnistaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön. Opiskelija osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa.
Opiskelija löytää keskeisiin käsitteisiin liittyvää ajankohtaista tietoa. Hän osaa muodostaa oman perustellun näkemyksen aihealueen kysymyksistä. Opiskelija osaa kuvata eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia.
Opiskelija osaa kuvata omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä konkreettisen tavoitteen oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Opiskelija osaa käyttää soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija löytää ajankohtaista ja luotettavaa tietoa keskeisistä käsitteistä ja hyödyntää niitä omien näkemysten esittämisessä. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella konkreettisia tavoitteita oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi monipuolisesti perustellen.
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
01.09.2022 - 21.10.2022
Laajuus
4 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 30
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
-
MSOS22KSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa tarkastella yksilöjen, yhteisöjen ja yhteiskuntien suhteita globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Hän osaa kuvata kulttuurin ja elämäntavan keskeisiä merkityksiä ihmisen identiteetin rakentumiselle. Opiskelija osaa selittää monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet. Hän osaa kuvata ja selittää vähemmistöjen ja enemmistöjen suhteita, globaalia muuttoliikettä ja sen taustalla olevia ekososiaalisia ja taloudellisia tekijöitä sekä erityisesti pakolaisuutta yleisenä ilmiönä ja yksittäisen ihmisen kokemuksena. Opiskelija osaa kuvata maahanmuuttoon liittyvää syrjintää, ennakkoluuloja ja rasismia sekä tunnistaa tekijöitä niiden taustalla. Hän osaa tarkastella omaa kansallista ja etnistä identiteettiään ja omia valmiuksiaan kohdata kulttuurista ja sosiaalista moninaisuutta. Hän löytää itsenäisesti edellä oleviin käsitteisiin liittyvää tietoa ja osaa arvioida sen luotettavuutta. Opiskelija kehittää kykyä reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisissa ja globaaleissa yhteisöissä.
Sisältö
- etninen, kulttuurinen ja sosiaalinen moninaisuus, kulttuurierot, enemmistöt ja vähemmistöt
- globaali muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus
- kultuuriin sopeutuminen, kotoutuminen
- kansallinen ja etninen identiteetti, stereotypiat ja ennakkoluulot, rasismi
- vähemmistöaseman tai maahanmuuton vaikutus identiteettiin
- monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuurinen sensitiivisyys
- kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden jäsennyksiä
Oppimateriaalit
Castaneda, A. E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S., Santalahti, P. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-100-3.
Kääriälä, A., Keski-Säntti, M., Aaltonen, M., Haikkola, L., Huotari, T., Ilmakunnas, I., Juutinen, A., Kiilakoski, T., Merikukka, M., Pekkarinen, E., Rask, S., Ristikari, T., Salo, J. & Gissler, M. 2020. Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä. Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 15/2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-582-7.
Saukkonen, P. 2020. Vimmainen maailma. Kirjoituksia muuttoliikkeestä, monikulttuurisuudesta ja nationalismista. Julkaisuja 35, 2020. Helsinki: Siirtolaisuusinstituutti. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/03/j-35-isbn-978-952-7167-93-9-vimmainen-maailma.pdf.
Opetusmenetelmät
Kontaktitunnit, itsenäinen opiskelu Moodlealustalla, tehtävät
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Opintojakso ei sisällä harjoittelua
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tunnistaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön. Opiskelija osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa.
Opiskelija löytää keskeisiin käsitteisiin liittyvää ajankohtaista tietoa. Hän osaa muodostaa oman perustellun näkemyksen aihealueen kysymyksistä. Opiskelija osaa kuvata eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia.
Opiskelija osaa kuvata omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä konkreettisen tavoitteen oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa käyttää soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija löytää ajankohtaista ja luotettavaa tietoa keskeisistä käsitteistä ja hyödyntää niitä omien näkemysten esittämisessä. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella konkreettisia tavoitteita oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi monipuolisesti perustellen.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Oppimistehtävä
Ilmoittautumisaika
02.05.2022 - 05.05.2022
Ajoitus
01.09.2022 - 21.10.2022
Laajuus
4 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 24
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Tiina Kohtamäki
Opiskelijaryhmät
-
SOS22ASosionomi (AMK)
-
SOS21BSosionomi (AMK)
-
SOS21CSosionomi (AMK)
-
MSOS22KSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelijalla on perustiedot ja taidot luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista kuvan käytön alueella, esimerkiksi kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina. Opiskelija ymmärtää luovien, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien merkityksen minäkuvan, itsetunnon, itseilmaisun ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opiskelija osaa organisoida tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käytetään menetelmänä kuvallisen ilmaisun eri muotoja. Hänellä on valmiudet innostaa ja rohkaista yksilöitä ja ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään kuvan avulla. Opiskelija osaa työskennellä tavoitteellisesti luovien toimintojen alueella ja hän osaa suunnitella luovan toiminnan prosessin alusta loppuun. Hän on tietoinen luovista voimavaroistaan ja on motivoitunut käyttämään ja kehittämään niitä sosiaalialan ammattityön kontekstissa.
Sisältö
- luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
- luovan toiminnan prosessi
- kuvan käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
- kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina
- toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset kuvallisen ilmaisun menetelmiä hyödyntäen
- luovan toiminnan prosessi
- omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa
Oppimateriaalit
- Malte-Colliard, K. & Lampo, M. (toim.) (2013). Voimaa Taiteesta. Malleja taiteen soveltamiseen hyvinvointialalla. Tampereen yliopisto.
- Kohtamäki, T. & Palomäki, S-L. (2010). Valokuvat vanhainkodin asukkaiden elämäntarinoiden lähteenä.Janus 2010 vol 18 (1) 2010, 35-47
- Aalto, A.; Araneva, M. & Kohtamäki, T. (2014). Valokuvamenetelmät sosiaalialan työssä. Teoksessa Toikko, T. (toim.) (2014) Sosiaalityön menetelmien jäljillä.
- Savolainen, M. (2008). Maailman ihanin tyttö
Halkola, U.; Mannermaa, L.; Koffert, T.; Koulu, L. (2009). Valokuvan terapeuttinen voima.
Opetusmenetelmät
Erilaiset yksilö-, pari- ja ryhmätehtävät, toiminnalliset harjoitukset, kokemuksellinen oppiminen, luennot, itsenäinen opiskelu
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
opintojakso ei sisällä harjoittelua
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Ei tenttiä
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
106 tuntia, josta
- luennot 24 tuntia
- harjoitukset ja itsenäinen opiskelu 80 tuntia
Sisällön jaksotus
- luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
- luovan toiminnan prosessi
- kuvan käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
- kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina
- toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset kuvallisen ilmaisun menetelmiä hyödyntäen
- omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa
Lisätietoja opiskelijoille
Opintojaksolla kerätään materiaalimaksu (5€).
Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa
Arviointiasteikko
Hyväksytty/hylätty
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Hyväksytyssä suorituksessa opiskelija hallitsee osaamistavoitteiden mukaiset tiedot hyvin luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista kuvan käyttöä hyödyntävien menetelmien alueella. Hän kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan kuvan käyttöä hyödyntäviä menetelmiä. Opiskelija osaa tiedostaa omia luovia voimavarojaan. Opiskelija käyttää luovia taitojaan työvälineenä ja osaa pohtia kuvan käytön soveltamistapoja sosiaalialan ammattityön kontekstissa.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Tuntityöskentely (poissaolot korvataan), harjoitukset ja tehtävät. Lopputehtävän tuottaminen.
Esitietovaatimukset
Sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin.
Lisätiedot
Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa
Ilmoittautumisaika
02.05.2022 - 05.05.2022
Ajoitus
24.10.2022 - 16.12.2022
Laajuus
4 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 24
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Tiina Kohtamäki
Opiskelijaryhmät
-
SOS22ASosionomi (AMK)
-
SOS21BSosionomi (AMK)
-
SOS21CSosionomi (AMK)
-
MSOS22KSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelijalla on perustiedot ja taidot luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista kuvan käytön alueella, esimerkiksi kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina. Opiskelija ymmärtää luovien, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien merkityksen minäkuvan, itsetunnon, itseilmaisun ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opiskelija osaa organisoida tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käytetään menetelmänä kuvallisen ilmaisun eri muotoja. Hänellä on valmiudet innostaa ja rohkaista yksilöitä ja ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään kuvan avulla. Opiskelija osaa työskennellä tavoitteellisesti luovien toimintojen alueella ja hän osaa suunnitella luovan toiminnan prosessin alusta loppuun. Hän on tietoinen luovista voimavaroistaan ja on motivoitunut käyttämään ja kehittämään niitä sosiaalialan ammattityön kontekstissa.
Sisältö
- luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
- luovan toiminnan prosessi
- kuvan käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
- kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina
- toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset kuvallisen ilmaisun menetelmiä hyödyntäen
- luovan toiminnan prosessi
- omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa
Oppimateriaalit
- Voimaa Taiteesta. Malleja taiteen soveltamiseen hyvinvointialalla. 2013.Tampereen yliopisto, Tutkivan teatterityön keskus: Tammerprint
Saatavana: http://www.voimaataiteesta.fi/uploads/pdf/Voimaa_taiteesta.pdf
- Kohtamäki, T, Palomäki, S-L. 2010. Valokuvat vanhainkodin asukkaiden elämäntarinoiden lähteenä.Janus 2010 vol 18 (1) 2010, 35-47
- Aalto, Anu, Araneva, Marjaana, Kohtamäki, Tiina (2014) Valokuvamenetelmät sosiaalialan työssä. Teoksessa Toikko, Timo (toim.) (2014) Sosiaalityön menetelmien jäljillä. Anja Mäntylän rahasto: Fram Oy, 120?128.
- Voimauttava valokuvaus. Saatavana: http://www.voimauttavavalokuva.net/index.htm
Halkola, U.: Mannermaa, L.: Koffert, T.: Koulu, L. 2009. Valokuvan terapeuttinen voima. Keuruu: Otava,
Opetusmenetelmät
Erilaiset yksilö-, pari- ja ryhmätehtävät, toiminnalliset harjoitukset, kokemuksellinen oppiminen, luennot, itsenäinen opiskelu
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
opintojakso ei sisällä harjoittelua
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Ei tenttiä
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
106 tuntia, josta
- luennot 24 tuntia
- harjoitukset ja itsenäinen opiskelu 80 tuntia
Sisällön jaksotus
- luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
- luovan toiminnan prosessi
- kuvan käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
- kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina
- toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset kuvallisen ilmaisun menetelmiä hyödyntäen
- omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa
Lisätietoja opiskelijoille
Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa
Arviointiasteikko
Hyväksytty/hylätty
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Hyväksytyssä suorituksessa opiskelija hallitsee osaamistavoitteiden mukaiset tiedot hyvin luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista kuvan käyttöä hyödyntävien menetelmien alueella. Hän kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan kuvan käyttöä hyödyntäviä menetelmiä. Opiskelija osaa tiedostaa omia luovia voimavarojaan. Opiskelija käyttää luovia taitojaan työvälineenä ja osaa pohtia kuvan käytön soveltamistapoja sosiaalialan ammattityön kontekstissa.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Tuntityöskentely (poissaolot korvataan), harjoitukset ja tehtävät. Lopputehtävän tuottaminen.
Esitietovaatimukset
Sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin.
Lisätiedot
Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa
Ilmoittautumisaika
05.12.2022 - 28.02.2023
Ajoitus
06.03.2023 - 31.05.2023
Laajuus
4 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 24
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Tiina Kohtamäki
Opiskelijaryhmät
-
SOS22ASosionomi (AMK)
-
SOS21BSosionomi (AMK)
-
SOS21CSosionomi (AMK)
-
MSOS22KSosionomi (AMK)
-
MSOS22SVSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelijalla on perustiedot ja taidot luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista kuvan käytön alueella, esimerkiksi kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina. Opiskelija ymmärtää luovien, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien merkityksen minäkuvan, itsetunnon, itseilmaisun ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opiskelija osaa organisoida tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käytetään menetelmänä kuvallisen ilmaisun eri muotoja. Hänellä on valmiudet innostaa ja rohkaista yksilöitä ja ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään kuvan avulla. Opiskelija osaa työskennellä tavoitteellisesti luovien toimintojen alueella ja hän osaa suunnitella luovan toiminnan prosessin alusta loppuun. Hän on tietoinen luovista voimavaroistaan ja on motivoitunut käyttämään ja kehittämään niitä sosiaalialan ammattityön kontekstissa.
Sisältö
- luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
- luovan toiminnan prosessi
- kuvan käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
- kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina
- toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset kuvallisen ilmaisun menetelmiä hyödyntäen
- luovan toiminnan prosessi
- omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa
Oppimateriaalit
- Voimaa Taiteesta. Malleja taiteen soveltamiseen hyvinvointialalla. 2013.Tampereen yliopisto, Tutkivan teatterityön keskus: Tammerprint
Saatavana: http://www.voimaataiteesta.fi/uploads/pdf/Voimaa_taiteesta.pdf
- Kohtamäki, T, Palomäki, S-L. 2010. Valokuvat vanhainkodin asukkaiden elämäntarinoiden lähteenä.Janus 2010 vol 18 (1) 2010, 35-47
- Aalto, Anu, Araneva, Marjaana, Kohtamäki, Tiina (2014) Valokuvamenetelmät sosiaalialan työssä. Teoksessa Toikko, Timo (toim.) (2014) Sosiaalityön menetelmien jäljillä. Anja Mäntylän rahasto: Fram Oy, 120?128.
- Voimauttava valokuvaus. Saatavana: http://www.voimauttavavalokuva.net/index.htm
Halkola, U.: Mannermaa, L.: Koffert, T.: Koulu, L. 2009. Valokuvan terapeuttinen voima. Keuruu: Otava,
Opetusmenetelmät
Erilaiset yksilö-, pari- ja ryhmätehtävät, toiminnalliset harjoitukset, kokemuksellinen oppiminen, luennot, itsenäinen opiskelu
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
opintojakso ei sisällä harjoittelua
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Ei tenttiä
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
106 tuntia, josta
- luennot 24 tuntia
- harjoitukset ja itsenäinen opiskelu 80 tuntia
Sisällön jaksotus
- luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
- luovan toiminnan prosessi
- kuvan käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
- kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina
- toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset kuvallisen ilmaisun menetelmiä hyödyntäen
- omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa
Lisätietoja opiskelijoille
Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa
Arviointiasteikko
Hyväksytty/hylätty
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Hyväksytyssä suorituksessa opiskelija hallitsee osaamistavoitteiden mukaiset tiedot hyvin luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista kuvan käyttöä hyödyntävien menetelmien alueella. Hän kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan kuvan käyttöä hyödyntäviä menetelmiä. Opiskelija osaa tiedostaa omia luovia voimavarojaan. Opiskelija käyttää luovia taitojaan työvälineenä ja osaa pohtia kuvan käytön soveltamistapoja sosiaalialan ammattityön kontekstissa.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Tuntityöskentely (poissaolot korvataan), harjoitukset ja tehtävät. Lopputehtävän tuottaminen.
Esitietovaatimukset
Sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin.
Lisätiedot
Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa
Ilmoittautumisaika
02.05.2022 - 05.05.2022
Ajoitus
09.01.2023 - 10.03.2023
Laajuus
3 op
Virtuaaliosuus (op)
3 op
T&K-osuus
1 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 30
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Anu Aalto
Opiskelijaryhmät
-
SOS20BSosionomi (AMK)
-
SOS21ASosionomi (AMK)
-
SOS20CSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija on sisäistänyt reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen. Hänellä on käyttäjälähtöiseen kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista. Opiskelija osaa määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen idean ja merkityksen palveluiden kehittämisessä. Opiskelija tietää käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmiä. Hän osaa organisoida tiedonhankintaa, jossa tehdään yhteistyötä palveluiden käyttäjien kanssa, esimerkiksi palveluiden käyttäjien ryhmät, kansalaisraadit, tutkimusyhteistyö. Opiskelija osaa tehdä kehittämisehdotuksia käyttäjälähtöiseen tiedonhankinnan perusteella ja hänellä on valmiuksia kehittää palveluita tulosten pohjalta. Hän osaa viestittää kehittämisen tuloksista päätöksentekotahoille ja julkisuuteen. Opiskelija osaa arvioida ja raportoida sosiaalialan kehittämishankkeita.
Sisältö
- käyttäjälähtöisen kehittämisen idea
- käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmät
- käyttäjälähtöisen kehittämisen tulosten hyödyntäminen
- hankkeen arviointi ja raportointi
Oppimateriaalit
Moodlessa oleva verkkomateriaali.
Opetusmenetelmät
Luennot ja ryhmätyöskentely etänä lukujärjestyksen mukaisesti, itsenäinen työskentely. Projektimainen työskentely ja raportointi.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Toteutus yhteistyössä työelämän kanssa.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
80 h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija
- tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
- osaa kuvailla ja määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen perusidean
- tunnistaa erilaisia käyttäjälähtöisen kehittämisen käyttötapoja
- osaa kuvailla erilaisia raportointitapoja ja erilaisia viestintäkanavia
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija
- osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä
- osaa hyödyntää erilaisia raportoinnin ja viestittämisen tapoja eri toimijatahoille
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija
- osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa kriittisesti vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja analysoida niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä
- osaa raportoida ja viestittää monipuolisin keinoin kehittämisen tuloksista eri toimijatahoille
Lisätiedot
opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Vaikuttavuuden arvioiminen
- Ennakoiva kehittäminen
Ilmoittautumisaika
02.05.2022 - 05.05.2022
Ajoitus
05.09.2022 - 21.10.2022
Laajuus
3 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 30
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Anu Aalto
Opiskelijaryhmät
-
SOS20BSosionomi (AMK)
-
MSOS21KSosionomi (AMK)
-
SOS20CSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija on sisäistänyt reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen. Hänellä on käyttäjälähtöiseen kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista. Opiskelija osaa määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen idean ja merkityksen palveluiden kehittämisessä. Opiskelija tietää käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmiä. Hän osaa organisoida tiedonhankintaa, jossa tehdään yhteistyötä palveluiden käyttäjien kanssa, esimerkiksi palveluiden käyttäjien ryhmät, kansalaisraadit, tutkimusyhteistyö. Opiskelija osaa tehdä kehittämisehdotuksia käyttäjälähtöiseen tiedonhankinnan perusteella ja hänellä on valmiuksia kehittää palveluita tulosten pohjalta. Hän osaa viestittää kehittämisen tuloksista päätöksentekotahoille ja julkisuuteen. Opiskelija osaa arvioida ja raportoida sosiaalialan kehittämishankkeita.
Sisältö
- käyttäjälähtöisen kehittämisen idea
- käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmät
- käyttäjälähtöisen kehittämisen tulosten hyödyntäminen
- hankkeen arviointi ja raportointi
Oppimateriaalit
Moodessa oleva verkkomateriaali
Opetusmenetelmät
Luennot, itsenäinen- ja ryhmätyöskentely, työelämäprojektin toteuttaminen ja raportointi.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Toteutus yhteistyössä työelämän kanssa.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
80 h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija
- tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
- osaa kuvailla ja määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen perusidean
- tunnistaa erilaisia käyttäjälähtöisen kehittämisen käyttötapoja
- osaa kuvailla erilaisia raportointitapoja ja erilaisia viestintäkanavia
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija
- osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä
- osaa hyödyntää erilaisia raportoinnin ja viestittämisen tapoja eri toimijatahoille
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija
- osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa kriittisesti vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja analysoida niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä
- osaa raportoida ja viestittää monipuolisin keinoin kehittämisen tuloksista eri toimijatahoille
Lisätiedot
opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Vaikuttavuuden arvioiminen
- Ennakoiva kehittäminen
Ilmoittautumisaika
02.05.2022 - 21.08.2022
Ajoitus
01.09.2022 - 21.10.2022
Laajuus
3 op
Virtuaaliosuus (op)
2 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 24
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
-
SOS20BSosionomi (AMK)
-
MSOS21KSosionomi (AMK)
-
SOS20CSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tietää lapsen ja perheen elämäntilanteeseen liittyviä voimavaroja ja riskitekijöitä sekä osaa määritellä varhaisen tukemisen periaatteet varhaiskasvatuspalveluissa. Opiskelija osaa määritellä varhaiskasvatuksen ja eri tahojen tuottamia lapsiperheiden palveluita ja osaa ohjata perheitä palveluiden piiriin. Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti ja ymmärtää monialaisen yhteistyön merkityksen varhaisen tuen näkökulmasta. Opiskelija osaa määritellä dialogisen vuorovaikutuksen merkityksen perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Opiskelija osaa toimia lapsilähtöisesti huomioiden lapsen oikeuksien toteutumisen ammatillisessa toiminnassaan. Opiskelija osaa tukea ja edistää lapsen ja perheen kuulluksi tulemista sekä osallisuutta varhaiskasvatuksen ympäristössä.
Sisältö
- varhaiskasvatuksen ja lapsiperheiden palvelut
- kasvatuksellinen yhteistyö ja monialaisuus varhaiskasvatuksessa
- lapsen ja perheen elämäntilanteeseen liittyvien voimavarojen sekä riskitekijöiden tunnistaminen ja puheeksi ottaminen
- dialogisen vuorovaikutuksen periaatteet
- varhaisen tuen periaatteet ja toteuttaminen
- lapsen oikeudet ja lapsilähtöinen toiminta osana varhaiskasvatuspalveluita
- osallisuuden edistäminen varhaiskasvatuksen palveluissa, Vasu
Oppimateriaalit
-Ahonen, Liisa (2019). Haastavat kasvatustilanteet. Lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja.
-Varhaiserityiskasvatus (2019). Päivi Pihlaja & Riitta Viitala (toim.). Luvut: 1, 4-6.
-Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Teoriasta käytäntöön (2019). Tuovi Hakulinen, Taina Laajasalo & Jukka Mäkelä (toim.). Ohjaus 9/2019. THL. Saatavana: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138389/URN_ISBN_978-952-343-357-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
-Trogen, Tiia (2020). Positiivinen kasvatus.PS -kustannus, Keuruu.
-Sandberg, Eija (2021) Pedagoginen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. PS-Kustannus. Latvia.
-Leskisenoja, Eliisa (2019). PS-Kustannus. Latvia. Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa. Toteuta käytännössä.
-opettajan osoittama muu mahdollinen materiaali
Opetusmenetelmät
Verkkototeutus. Orientaatio, kirjallisuuspiiri, kirjallisuustentti Moodlessa, itsenäinen opiskelu Moodle-pohjalla, orientoivat luennot verkossa.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Ei sisällä harjoittelua
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Ilmoitetaan opintojakson alkaessa.
Kansainvälisyys
-
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Yhteensä 80 tuntia
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa nimetä kasvatuksellisen yhteistyön ja dialogisen toiminnan periaatteita. Hän osaa nimetä lapsen oikeuksien huomioimiseen ja lapsilähtöiseen toimintaan liittyviä periaatteita. Hän osaa kuvata erilaisten perheiden tarpeita, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija osaa nimetä varhaisen tukemisen periaatteita. Hän tuntee pääpiirteissään lapsiperhepalveluita ja hän osaa kuvata, kuinka niitä voidaan hyödyntää. Opiskelija osaa kuvata lapsen ja perheen osallisuuteen vaikuttavia seikkoja.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Opiskelija osaa toimia sekä lasten että perheiden kanssa dialogisesti. Hän tietää lapsen oikeuksien huomioimiseen ja lapsilähtöiseen toimintaan liittyvät periaatteet. Hän osaa huomioida erilaisten perheiden tarpeet, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija tietää varhaisen tukemisen periaatteet ja osaa tukea lasta ja perhettä niiden mukaisesti. Hän tuntee eri tahojen tuottamat lapsiperhepalvelut pääpiirteissään ja hän osaa hyödyntää niitä lasten ja perheiden tukemisessa. Opiskelija tietää ja osaa hyödyntää lapsen ja perheen osallisuutta edistäviä menetelmiä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Opiskelija osaa toimia sekä lasten että perheen kanssa dialogisesti. Hän osaa kriittisesti arvioida ja analysoida lapsen etua ja lapsilähtöisyyden toteutumista omassa toiminnassaan sekä huomioida erilaisten perheiden tarpeet, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija osaa analysoiden soveltaa varhaisen tukemisen periaatteita omat ammatilliset vahvuudet ja heikkoudet huomioiden. Hän tuntee eri tahojen tuottamien lapsiperheiden palveluiden kokonaisuuden ja osaa hyödyntää niitä lapsen ja perheen tukemiseksi. Opiskelija osaa tukea ja edistää lapsen ja perheen kuulluksi tulemista sekä osallisuutta eri yhteisöissä. Opiskelija osaa analysoida lapsen ja perheen varhaisen tuen toteutumisen edellytyksiä ja siihen käytettäviä menetelmiä.
Esitietovaatimukset
Opintojaksot: Lapsen kehitys ja oppiminen, Varhaiskasvatuksen pedagogiikka, Pienryhmätoiminta ja yhteisöllisys varhaiskasvatuksessa
Lisätiedot
Varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta suorittaville.
Ilmoittautumisaika
02.05.2022 - 30.09.2022
Ajoitus
09.01.2023 - 24.02.2023
Laajuus
3 op
Virtuaaliosuus (op)
1 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 24
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
-
SOS20BSosionomi (AMK)
-
SOS21ASosionomi (AMK)
-
SOS20CSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tietää lapsen ja perheen elämäntilanteeseen liittyviä voimavaroja ja riskitekijöitä sekä osaa määritellä varhaisen tukemisen periaatteet varhaiskasvatuspalveluissa. Opiskelija osaa määritellä varhaiskasvatuksen ja eri tahojen tuottamia lapsiperheiden palveluita ja osaa ohjata perheitä palveluiden piiriin. Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti ja ymmärtää monialaisen yhteistyön merkityksen varhaisen tuen näkökulmasta. Opiskelija osaa määritellä dialogisen vuorovaikutuksen merkityksen perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Opiskelija osaa toimia lapsilähtöisesti huomioiden lapsen oikeuksien toteutumisen ammatillisessa toiminnassaan. Opiskelija osaa tukea ja edistää lapsen ja perheen kuulluksi tulemista sekä osallisuutta varhaiskasvatuksen ympäristössä.
Sisältö
- varhaiskasvatuksen ja lapsiperheiden palvelut
- kasvatuksellinen yhteistyö ja monialaisuus varhaiskasvatuksessa
- lapsen ja perheen elämäntilanteeseen liittyvien voimavarojen sekä riskitekijöiden tunnistaminen ja puheeksi ottaminen
- dialogisen vuorovaikutuksen periaatteet
- varhaisen tuen periaatteet ja toteuttaminen
- lapsen oikeudet ja lapsilähtöinen toiminta osana varhaiskasvatuspalveluita
- osallisuuden edistäminen varhaiskasvatuksen palveluissa, Vasu
Opetusmenetelmät
Lähiopetus. Kirjallisuuspiiri, itsenäinen työskentely Moodlepohjalla, kontaktitunnit, mahdollinen vierailu/vierailija, tentti
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Ei sisällä harjoittelua.
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Ilmoitetaan opintojakson alkaessa.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
80 tuntia
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa nimetä kasvatuksellisen yhteistyön ja dialogisen toiminnan periaatteita. Hän osaa nimetä lapsen oikeuksien huomioimiseen ja lapsilähtöiseen toimintaan liittyviä periaatteita. Hän osaa kuvata erilaisten perheiden tarpeita, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija osaa nimetä varhaisen tukemisen periaatteita. Hän tuntee pääpiirteissään lapsiperhepalveluita ja hän osaa kuvata, kuinka niitä voidaan hyödyntää. Opiskelija osaa kuvata lapsen ja perheen osallisuuteen vaikuttavia seikkoja.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Opiskelija osaa toimia sekä lasten että perheiden kanssa dialogisesti. Hän tietää lapsen oikeuksien huomioimiseen ja lapsilähtöiseen toimintaan liittyvät periaatteet. Hän osaa huomioida erilaisten perheiden tarpeet, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija tietää varhaisen tukemisen periaatteet ja osaa tukea lasta ja perhettä niiden mukaisesti. Hän tuntee eri tahojen tuottamat lapsiperhepalvelut pääpiirteissään ja hän osaa hyödyntää niitä lasten ja perheiden tukemisessa. Opiskelija tietää ja osaa hyödyntää lapsen ja perheen osallisuutta edistäviä menetelmiä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Opiskelija osaa toimia sekä lasten että perheen kanssa dialogisesti. Hän osaa kriittisesti arvioida ja analysoida lapsen etua ja lapsilähtöisyyden toteutumista omassa toiminnassaan sekä huomioida erilaisten perheiden tarpeet, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija osaa analysoiden soveltaa varhaisen tukemisen periaatteita omat ammatilliset vahvuudet ja heikkoudet huomioiden. Hän tuntee eri tahojen tuottamien lapsiperheiden palveluiden kokonaisuuden ja osaa hyödyntää niitä lapsen ja perheen tukemiseksi. Opiskelija osaa tukea ja edistää lapsen ja perheen kuulluksi tulemista sekä osallisuutta eri yhteisöissä. Opiskelija osaa analysoida lapsen ja perheen varhaisen tuen toteutumisen edellytyksiä ja siihen käytettäviä menetelmiä.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Aktiivinen osallistuminen opintojaksolle, tentti ja tehtävät.
Esitietovaatimukset
Opintojaksot: Lapsen kehitys ja oppiminen, Varhaiskasvatuksen pedagogiikka, Pienryhmätoiminta ja yhteisöllisys varhaiskasvatuksessa
Lisätiedot
Varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta suorittaville.
Ilmoittautumisaika
16.04.2022 - 07.09.2022
Ajoitus
29.08.2022 - 04.11.2022
Laajuus
2 op
Yksikkö
SeAMK Fysioterapeutti
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sairaanhoitaja (AMK)
- Sosionomi (AMK)
- Terveydenhoitaja (AMK)
Opettaja
- Meri Matala-Aho
Opiskelijaryhmät
-
FYS21Fysioterapeutti (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön.
Sisältö
- lääkehoidon keskeiset käsitteet
- lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
- lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
- lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen
- lääkehoidon kirjaaminen
- lääketieto ja sen arviointi
- lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
- itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet
Oppimateriaalit
Kirjana: Saano S.&Taam-Ukkonen M. 2020. (2018). Lääkehoidon käsikirja. SanomaPro.
- Lääkelaki.
- STM. 2006. Turvallinen lääkehoito. Uusi painos, 2015.
- ajankohtainen oppimateriaali
Opetusmenetelmät
Teoriaopetus etänä (Teams)
Ryhmätyö
Itsenäinen opiskelu
Seminaarit
Koe (Examissa)
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
- käyttää lääketietoa oikein
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Hylätty:
Opiskelija
- ei tiedä lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- ei tiedä lääkemuotoja eikä niiden antotapoja ja oikeaa säilytystä, käsittelyä ja hävittämistä lääkehuollossa
- ei osaa käyttää lääketietoa
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Koe arvioidaan numeerisesti asteikolla 1-5
Seminaarityön hyväksytty suorittaminen ja esittäminen
Esitietovaatimukset
edeltäviä opintoja ei tarvita
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 07.09.2022
Ajoitus
26.09.2022 - 31.12.2022
Laajuus
2 op
Virtuaaliosuus (op)
2 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 45
Tutkinto-ohjelma
- Sairaanhoitaja (AMK)
- Sosionomi (AMK)
- Terveydenhoitaja (AMK)
Opettaja
- Marita Lahti
Opiskelijaryhmät
-
MGERO22Geronomi (AMK), monimuotototeutus
-
SOS22ASosionomi (AMK)
-
MSOS22KSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet lääkehoidossa.
Sisältö
- lääkehoidon keskeiset käsitteet
- lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
- lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
- lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden
- lääkehoidon kirjaaminen
- lääketieto ja sen arviointi
- lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
- itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet
Oppimateriaalit
Saano & Taam-Ukkonen.Turvallisen lääkehoidon perusteet . 2018
Turvallinen lääkehoito : Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen. 2021. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162847
Opetusmenetelmät
Verkkototeutus
Instruktioluento opintojakson alkaessa.
Itsenäinen opiskelu, Moodletentti.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
2 x 26,5 h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
- käyttää lääketietoa oikein
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Hylätty:
Opiskelija
- ei tiedä lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- ei tiedä lääkemuotoja eikä niiden antotapoja ja oikeaa säilytystä, käsittelyä ja hävittämistä lääkehuollossa
- ei osaa käyttää lääketietoa
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
.
Ops:ssa kuvattujen osaamistavoitteiden täyttyminen, joka näytetään opintojakson tentissä.
Esitietovaatimukset
edeltäviä opintoja ei tarvita
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
01.09.2022 - 21.10.2022
Laajuus
2 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 40
Tutkinto-ohjelma
- Sairaanhoitaja (AMK)
- Sosionomi (AMK)
- Terveydenhoitaja (AMK)
Opettaja
- Marita Lahti
Opiskelijaryhmät
-
SOS22ASosionomi (AMK)
-
MSOS22KSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet lääkehoidossa.
Sisältö
- lääkehoidon keskeiset käsitteet
- lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
- lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
- lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden
- lääkehoidon kirjaaminen
- lääketieto ja sen arviointi
- lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
- itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet
Oppimateriaalit
Saano & Taam-Ukkonen
Turvallisen lääkehoidon perusteet , 2018
Turvallinen lääkehoito : Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen. 2021
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162847
Opetusmenetelmät
Kontaktiluennot, käytännön harjoituksia, tentti
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
2 x 26,5
Sisällön jaksotus
53 h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
- käyttää lääketietoa oikein
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Hylätty:
Opiskelija
- ei tiedä lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- ei tiedä lääkemuotoja eikä niiden antotapoja ja oikeaa säilytystä, käsittelyä ja hävittämistä lääkehuollossa
- ei osaa käyttää lääketietoa
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen.
Teoriakoe opintojakson lopussa.
Esitietovaatimukset
edeltäviä opintoja ei tarvita
Ilmoittautumisaika
30.08.2022 - 02.09.2022
Ajoitus
06.03.2023 - 05.05.2023
Laajuus
2 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sairaanhoitaja (AMK)
- Sosionomi (AMK)
- Terveydenhoitaja (AMK)
Opettaja
- Susa Salonen
Opiskelijaryhmät
-
SOS22CSosionomi (AMK)
-
SOS22BSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet lääkehoidossa.
Sisältö
- lääkehoidon keskeiset käsitteet
- lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
- lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
- lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden
- lääkehoidon kirjaaminen
- lääketieto ja sen arviointi
- lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
- itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
- käyttää lääketietoa oikein
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Hylätty:
Opiskelija
- ei tiedä lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- ei tiedä lääkemuotoja eikä niiden antotapoja ja oikeaa säilytystä, käsittelyä ja hävittämistä lääkehuollossa
- ei osaa käyttää lääketietoa
Esitietovaatimukset
edeltäviä opintoja ei tarvita
Ilmoittautumisaika
30.08.2022 - 02.09.2022
Ajoitus
24.10.2022 - 25.11.2022
Laajuus
2 op
Virtuaaliosuus (op)
2 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sairaanhoitaja (AMK)
- Sosionomi (AMK)
- Terveydenhoitaja (AMK)
Opettaja
- Marita Lahti
Opiskelijaryhmät
-
SOS22CSosionomi (AMK)
-
SOS22BSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet lääkehoidossa.
Sisältö
- lääkehoidon keskeiset käsitteet
- lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
- lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
- lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden
- lääkehoidon kirjaaminen
- lääketieto ja sen arviointi
- lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
- itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet
Oppimateriaalit
Taam-Ukkonen & Saano. Turvallisen lääkehoidon perusteet
Julkaisuvuosi: 2017
ST: 2021. Turvallinen lääkehoito
Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162847/STM_2021_6.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Opetusmenetelmät
Verkkototeutus
Instruktio spostilla viikkoa ennen opintojakson alkua.
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Opintojakson lopuksi Moodlessa
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
- käyttää lääketietoa oikein
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Hylätty:
Opiskelija
- ei tiedä lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- ei tiedä lääkemuotoja eikä niiden antotapoja ja oikeaa säilytystä, käsittelyä ja hävittämistä lääkehuollossa
- ei osaa käyttää lääketietoa
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
ks ops
tentti 1-5
Esitietovaatimukset
edeltäviä opintoja ei tarvita
Ilmoittautumisaika
30.08.2022 - 02.09.2022
Ajoitus
06.03.2023 - 30.04.2023
Laajuus
2 op
Yksikkö
SeAMK Opintoasiainpalvelut
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sairaanhoitaja (AMK)
- Sosionomi (AMK)
- Terveydenhoitaja (AMK)
Opettaja
- Susa Salonen
Opiskelijaryhmät
-
MSOS22SVSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet lääkehoidossa.
Sisältö
- lääkehoidon keskeiset käsitteet
- lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
- lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
- lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden
- lääkehoidon kirjaaminen
- lääketieto ja sen arviointi
- lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
- itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
- käyttää lääketietoa oikein
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Hylätty:
Opiskelija
- ei tiedä lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- ei tiedä lääkemuotoja eikä niiden antotapoja ja oikeaa säilytystä, käsittelyä ja hävittämistä lääkehuollossa
- ei osaa käyttää lääketietoa
Esitietovaatimukset
edeltäviä opintoja ei tarvita
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
01.09.2022 - 21.10.2022
Laajuus
2 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 40
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Marita Lahti
Opiskelijaryhmät
-
SOS21BSosionomi (AMK)
-
SOS21CSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tietää tulevana laillistettuna sosiaalihuollon ammattihenkilönä, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä turvallinen lääkehoito perustuu osaamiseen ja osaamisen varmistamiseen. Opiskelija tietää, että toteutetaan lääkehoitoa missä ympäristössä tahansa, tulee sen perustua toiminta- tai työyksikkökohtaiseen lääkehoitosuunnitelmaan, joka antaa raamit turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen.
Hän on perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.
Sisältö
- turvallisen lääkehoidon perusteet toimintayksikössä, osaamisen varmistaminen ja lupakäytänteet
- sosionomin työkentän asiakkaiden lääkehoidon erityiskysymyksiä
- yleisimpien kansansairauksien lääkehoito
- asiakkaan lääkehoitosuunnitelma
- eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän läheistensä ohjaus lääkehoidossa
- lääkelaskujen perusteet
Oppimateriaalit
Saatavilla Moodlessa opintojakson alusta.
Opetusmenetelmät
Kontaktitoteutus
Luennot 20 h, josta proviisorin osuutta 2 x4 h.
Tentit: teoriat + lääkelaskut
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Opintojakson lopuksi.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
2 x 26,5 h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa määritellä moniammatillisen työn käsitteen ja tavoitteet. Opiskelija osaa nimetä moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa kuvata sosiaalialan asiantuntijan rooleja ja tehtäviä moniammatillisissa toimintaympäristöissä.
Opiskelija osaa kuvata asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Hän osaa tunnistaa, mitä muita asiantuntijuuksia asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selvittää pääpiirteet sosiaalietuuksista, palveluista, tukitoimista ja avunlähteistä.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa tarkastella moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti sosiaalialan asiantuntijan rooleja, tehtäviä ja häneen kohdistuvia odotuksia moniammatillisissa toimintaympäristöissä.
Opiskelija osaa tarkastella asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Opiskelija osaa tunnistaa ja perustella, mitä muuta kuin sosiaalityön asiantuntijuutta asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selittää mitä sosiaalietuuksia, palveluja, tukitoimia ja avunlähteitä asiakas voi eri tilanteissa saada. Hän osaa arvioida asiakkaan tarvitsemien palvelujen kokonaisuutta.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa verrata sosiaalialan asiantuntemuksen luonnetta suhteessa muiden ammattialojen asiantuntemukseen.
Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen työn ongelmakohtia ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa esittää ja perustella ratkaisuja, joilla asiakkaan näkökulmaa voi nostaa esille ja edistää moniammatillista yhteistyötä.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
1 5/ ks ops
Esitietovaatimukset
opintojakso Lääkehoidon perusteet
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
01.09.2022 - 21.10.2022
Laajuus
2 op
Virtuaaliosuus (op)
2 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 40
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Marita Lahti
Opiskelijaryhmät
-
SOS21BSosionomi (AMK)
-
SOS21CSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tietää tulevana laillistettuna sosiaalihuollon ammattihenkilönä, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä turvallinen lääkehoito perustuu osaamiseen ja osaamisen varmistamiseen. Opiskelija tietää, että toteutetaan lääkehoitoa missä ympäristössä tahansa, tulee sen perustua toiminta- tai työyksikkökohtaiseen lääkehoitosuunnitelmaan, joka antaa raamit turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen.
Hän on perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.
Sisältö
- turvallisen lääkehoidon perusteet toimintayksikössä, osaamisen varmistaminen ja lupakäytänteet
- sosionomin työkentän asiakkaiden lääkehoidon erityiskysymyksiä
- yleisimpien kansansairauksien lääkehoito
- asiakkaan lääkehoitosuunnitelma
- eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän läheistensä ohjaus lääkehoidossa
- lääkelaskujen perusteet
Oppimateriaalit
Opiskelijoiden saatavilla Moodlessa opintojakson alettua.
Opetusmenetelmät
VERKKOTOTEUS
Opiskelu Moodle oppimisympäristössä, jossa materiaali ja tehtävät ja tentit (teoriat + lääkelaskut) myös tehdään.
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Opintojakson lopulla Moodlessa.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
2 x 26,5 h.
Lisätietoja opiskelijoille
Rinnalla on menossa opintojakson kontaktitoteutus, jonka proviisorin luennoille mahdollisuus osallistua.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa määritellä moniammatillisen työn käsitteen ja tavoitteet. Opiskelija osaa nimetä moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa kuvata sosiaalialan asiantuntijan rooleja ja tehtäviä moniammatillisissa toimintaympäristöissä.
Opiskelija osaa kuvata asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Hän osaa tunnistaa, mitä muita asiantuntijuuksia asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selvittää pääpiirteet sosiaalietuuksista, palveluista, tukitoimista ja avunlähteistä.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa tarkastella moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti sosiaalialan asiantuntijan rooleja, tehtäviä ja häneen kohdistuvia odotuksia moniammatillisissa toimintaympäristöissä.
Opiskelija osaa tarkastella asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Opiskelija osaa tunnistaa ja perustella, mitä muuta kuin sosiaalityön asiantuntijuutta asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selittää mitä sosiaalietuuksia, palveluja, tukitoimia ja avunlähteitä asiakas voi eri tilanteissa saada. Hän osaa arvioida asiakkaan tarvitsemien palvelujen kokonaisuutta.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa verrata sosiaalialan asiantuntemuksen luonnetta suhteessa muiden ammattialojen asiantuntemukseen.
Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen työn ongelmakohtia ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa esittää ja perustella ratkaisuja, joilla asiakkaan näkökulmaa voi nostaa esille ja edistää moniammatillista yhteistyötä.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
1-5/ ks ops
Esitietovaatimukset
opintojakso Lääkehoidon perusteet
Ilmoittautumisaika
31.08.2021 - 15.09.2022
Ajoitus
09.01.2023 - 10.03.2023
Laajuus
2 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 40
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Susa Salonen
Opiskelijaryhmät
-
SOS22ASosionomi (AMK)
-
MSOS22KSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tietää tulevana laillistettuna sosiaalihuollon ammattihenkilönä, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä turvallinen lääkehoito perustuu osaamiseen ja osaamisen varmistamiseen. Opiskelija tietää, että toteutetaan lääkehoitoa missä ympäristössä tahansa, tulee sen perustua toiminta- tai työyksikkökohtaiseen lääkehoitosuunnitelmaan, joka antaa raamit turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen.
Hän on perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.
Sisältö
- turvallisen lääkehoidon perusteet toimintayksikössä, osaamisen varmistaminen ja lupakäytänteet
- sosionomin työkentän asiakkaiden lääkehoidon erityiskysymyksiä
- yleisimpien kansansairauksien lääkehoito
- asiakkaan lääkehoitosuunnitelma
- eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän läheistensä ohjaus lääkehoidossa
- lääkelaskujen perusteet
Oppimateriaalit
Saatavilla Moodlessa opintojakson alusta.
Lääkelaskut haltuun, Oppiportti
Opetusmenetelmät
Suoritus Moodlen oppimistehtävin ja materiaalein, Tentit: teoriat + lääkelaskut MOODLESSA
PAITSI:
Livenä: Luennot/proviisori 2 x4 h.
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Opintojakson lopuksi.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Teoriaosuus 1 ja 1/2 op,
Lääkelaskut 1/2 op
Lisätietoja opiskelijoille
Voimassaoleva lääkehoidon osaamisen näyttö korvaa lääkelaskuosuuden.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa määritellä moniammatillisen työn käsitteen ja tavoitteet. Opiskelija osaa nimetä moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa kuvata sosiaalialan asiantuntijan rooleja ja tehtäviä moniammatillisissa toimintaympäristöissä.
Opiskelija osaa kuvata asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Hän osaa tunnistaa, mitä muita asiantuntijuuksia asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selvittää pääpiirteet sosiaalietuuksista, palveluista, tukitoimista ja avunlähteistä.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa tarkastella moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti sosiaalialan asiantuntijan rooleja, tehtäviä ja häneen kohdistuvia odotuksia moniammatillisissa toimintaympäristöissä.
Opiskelija osaa tarkastella asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Opiskelija osaa tunnistaa ja perustella, mitä muuta kuin sosiaalityön asiantuntijuutta asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selittää mitä sosiaalietuuksia, palveluja, tukitoimia ja avunlähteitä asiakas voi eri tilanteissa saada. Hän osaa arvioida asiakkaan tarvitsemien palvelujen kokonaisuutta.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa verrata sosiaalialan asiantuntemuksen luonnetta suhteessa muiden ammattialojen asiantuntemukseen.
Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen työn ongelmakohtia ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa esittää ja perustella ratkaisuja, joilla asiakkaan näkökulmaa voi nostaa esille ja edistää moniammatillista yhteistyötä.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
1 5/ ks ops
Esitietovaatimukset
opintojakso Lääkehoidon perusteet
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 15.09.2022
Ajoitus
24.10.2022 - 25.11.2022
Laajuus
2 op
Virtuaaliosuus (op)
2 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 35
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Sos Nimeämätön
Opiskelijaryhmät
-
SOS22ASosionomi (AMK)
-
MSOS22KSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tietää tulevana laillistettuna sosiaalihuollon ammattihenkilönä, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä turvallinen lääkehoito perustuu osaamiseen ja osaamisen varmistamiseen. Opiskelija tietää, että toteutetaan lääkehoitoa missä ympäristössä tahansa, tulee sen perustua toiminta- tai työyksikkökohtaiseen lääkehoitosuunnitelmaan, joka antaa raamit turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen.
Hän on perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.
Sisältö
- turvallisen lääkehoidon perusteet toimintayksikössä, osaamisen varmistaminen ja lupakäytänteet
- sosionomin työkentän asiakkaiden lääkehoidon erityiskysymyksiä
- yleisimpien kansansairauksien lääkehoito
- asiakkaan lääkehoitosuunnitelma
- eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän läheistensä ohjaus lääkehoidossa
- lääkelaskujen perusteet
Oppimateriaalit
Moodlessa kaikki
Opetusmenetelmät
Verkkototeutus, Opiskelu Moodle-tehtävin ja materiaalein.
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Opointojakson lopuksi moodlessa-
- lääkelaskut, (paitsi jos voimassa oleva osaamisen näyttö)
- teoriaosuus
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa määritellä moniammatillisen työn käsitteen ja tavoitteet. Opiskelija osaa nimetä moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa kuvata sosiaalialan asiantuntijan rooleja ja tehtäviä moniammatillisissa toimintaympäristöissä.
Opiskelija osaa kuvata asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Hän osaa tunnistaa, mitä muita asiantuntijuuksia asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selvittää pääpiirteet sosiaalietuuksista, palveluista, tukitoimista ja avunlähteistä.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa tarkastella moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti sosiaalialan asiantuntijan rooleja, tehtäviä ja häneen kohdistuvia odotuksia moniammatillisissa toimintaympäristöissä.
Opiskelija osaa tarkastella asiakkaan tilannetta ja tarpeita sosiaalisen näkökulmasta. Opiskelija osaa tunnistaa ja perustella, mitä muuta kuin sosiaalityön asiantuntijuutta asiakas tarvitsee hyvinvointinsa tueksi. Opiskelija osaa selittää mitä sosiaalietuuksia, palveluja, tukitoimia ja avunlähteitä asiakas voi eri tilanteissa saada. Hän osaa arvioida asiakkaan tarvitsemien palvelujen kokonaisuutta.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisen edellytyksiä. Opiskelija osaa verrata sosiaalialan asiantuntemuksen luonnetta suhteessa muiden ammattialojen asiantuntemukseen.
Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen työn ongelmakohtia ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa esittää ja perustella ratkaisuja, joilla asiakkaan näkökulmaa voi nostaa esille ja edistää moniammatillista yhteistyötä.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
ks ops.
tehtävät H/hyl
lääkelaskut h/hy
teoriatentti 1-5
Esitietovaatimukset
opintojakso Lääkehoidon perusteet
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
05.09.2022 - 06.12.2022
Laajuus
2 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Asta Niinimäki
Opiskelijaryhmät
-
SOS19CSosionomi (AMK)
-
SOS19BSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa määritellä monialaisen työskentelyn perusteet ja siihen liittyvät teoreettiset käsitteet. Hän osaa selittää yleiset monialaisen työn vision ja tavoitteet. Opiskelija on sisäistänyt monitoimijaisen työn erilaista ammattitaitoa arvostavat ja kunnioittavat eettiset periaatteet. Hän osaa yhdistää asiantuntijuuksia sekä osaa arvioida ja kuvata oman osaamisensa merkitystä. Opiskelija osaa tuoda rakentavasti oman alansa erityisosaamisen ja asiantuntijuutensa (ns. syväosaamisen) verkostojen, tiimien ja asiakastyön yhteiseen käyttöön. Lisäksi hän hallitsee palvelukokonaisuuksia ja osaa suunnitella, koordinoida ja johtaa verkostoissa tapahtuvaa työtä ja monialaisten tiimien toimintaa.
Sisältö
- monialaisen työn käsitteet ja toiminnan merkitys
- monitoimijaisen työn eettiset periaatteet
- monialaisen työn dialoginen vuorovaikutus, konsultointi ja työyhteisöviestintä
- monialaisen työn koordinointi, organisointi ja johtaminen
- oman asiantuntijuuden sanoittaminen ja oman toiminnan arvioiminen monialaisessa yhteistyössä
- eri ammattilaisten osaamisen hyödyntäminen asiakkaan palveluprosessissa
- asiakkaan osallisuus monialaisessa toiminnassa
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa määritellä teoriatietoon perustuen monialaisen työn käsitteen ja tavoitteet. Hän osaa kuvata sosiaalialan asiantuntijan rooleja, tehtäviä ja työntekijään kohdistuvia odotuksia moniammatillisissa työyhteyksissä. Hän osaa kuvata monimutkaisissa ja erityistä osaamista vaativissa tilanteissa tarvittavaa ammattitaitoa.
Opiskelija osaa tuottaa moniammatillisen yhteistyön prosessikuvauksen sekä sen yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoiset vaikutukset. Opiskelija osaa osallistaa asiakkaita ja sovittaa muiden asiantuntijoiden tietoa sosiaaliseen tietoon. Hän osaa nimetä omia valmiuksiaan ja kehittämisen kohteitaan monitoimijaisessa työssä.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti sosiaalialan asiantuntijan rooleja, tehtäviä ja häneen kohdistuvia odotuksia monialaisissa työyhteyksissä sekä moniammatillisen työn ongelmakohtia ja sen vaatimia taitoja erilaisissa toimintaympäristöissä. Hän osaa koordinoida, organisoida ja johtaa monialaista työtä. Hän osaa ottaa vastaan ja hyödyntää muiden asiantuntijoiden tietoa. Opiskelija osaa arvioida monialaisen toiminnan vaikutuksia.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa verrata sosiaalialan asiantuntemuksen luonnetta suhteessa muiden ammattien asiantuntemukseen. Opiskelija osaa analysoida monialaisen työn ongelmakohtia ja niiden taustalla vaikuttavia eettisiä ja ammatillisia tekijöitä sekä työn vaikuttavuutta. Hän osaa esittää ja perustella teoriatiedon avulla luovia ja innovatiivisia ratkaisuja monialaisen työn toteuttamiseksi. Hän osaa konsultoida toisia ammattilaisia ja käyttää asiakaskokemusta. Opiskelija osaa analysoida ja pohtia kriittisesti omia valmiuksiaan monitoimijaisessa yhteistyössä.
Esitietovaatimukset
Opintojaksot: Asiantuntijana sosiaali- ja terveysalalla sekä Yhteiskunta, ammatti ja etiikka 1.
Ilmoittautumisaika
16.11.2022 - 03.01.2023
Ajoitus
03.01.2023 - 31.07.2023
Laajuus
2 op
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Englanti
Paikat
12 - 22
Tutkinto-ohjelma
- Sairaanhoitaja (AMK)
- Degree Programme in Nursing
- Sosionomi (AMK)
- Vapaasti valittavat opinnot
- Terveydenhoitaja (AMK)
- Fysioterapeutti (AMK)
- Geronomi (AMK)
Opettaja
- Jutta Potila
- Maria Valli
- Virpi Rantanen
Opiskelijaryhmät
-
SH22KSairaanhoitaja (AMK)
-
SH21SSairaanhoitaja (AMK)
-
MGERO21Geronomi (AMK), monimuotototeutus
-
FYS22Fysioterapeutti (AMK)
-
FYS21Fysioterapeutti (AMK)
-
RN21Degree Programme in Nursing, Nursing Branch, Registered Nurse, RN, (UAS)
-
MRN22Degree Programme in Nursing, Nursing Branch, Registered Nurse, RN, (UAS)
-
MGERO22Geronomi (AMK), monimuotototeutus
-
SH21KSairaanhoitaja (AMK)
-
MSH21KASairaanhoitaja (AMK), monimuotototeutus
-
MSH21SSairaanhoitaja (AMK), monimuotototeutus
-
MSH22SBSairaanhoitaja (AMK), monimuotototeutus
-
TH22Terveydenhoitaja (AMK)
-
TH21Terveydenhoitaja (AMK)
Tavoitteet
- knows how to work in a multi-professional work group and utilize the expertise of group members in different areas -can map and comprehensively support the functional capacity of the elderly -identify the factors affecting the elderly client's survival at home -can assess the resources of clients with different cultural backgrounds and their loved ones and take these into account in the planning and implementation of care work and rehabilitation -knows how to take advantage of the opportunities offered by technology in supporting elderly living at home
-encounters multicultural peer students and other people with respect and equality and gives and takes feedback
-evaluates and develops the work, assumes responsibility for his/her actions and becomes aware of the interaction and co-operation skills and development needs of him/ herself
-practices simulated client situations in Finnish and in English
Sisältö
- Multi-professional collaboration in healthcare services
- Rehabilitation and supporting the functional capacity of the elderly at home
- Utilizing technological solutions and taking multicultural backgrounds account in the client work for the elderly
Oppimateriaalit
Opettajien osoittama materiaali Moodle alustalla
Opetusmenetelmät
Simulaatiot, luennot, oppimispäiväkirja, tutustumiskäynnit ja verkkotehtävät
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
54 h
realization.localizedApproveRejectDescription
Hyväksytty:
- Opiskelija osallistuu opintojakson tapaamisiin ja osoittaa osaamistavoitteissa esitetyn osaamisen niiden aikana ja suorittamalla opintojaksoon kuuluvat tehtävät hyväksytysti.
Hylätty:
- Opiskelija ei saavuta opintojakson osaamistavoitteita eikä pysty osoittamaan osaamistaan niissä.
-Opiskelija ei osaa reflektoida ja tunnistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojensa vahvuuksia ja heikkouksia, eikä pyri kehittämään itseään tai mukauttamaan toimintatapaansa sen mukaisesti.
- Opiskelija ei osaa toimia ammattimaisesti vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä simuloiduissa asiakastilanteissa. Opiskelija ei osallistu oppimisprosessiin eikä jaa tietoa opiskelijatovereiden kanssa.
- Opiskelija ei ole osallistunut aktiivisesti opintoihin ja simulaatioihin.
Lisätietoja opiskelijoille
Opintojakso on kaksikielinen.
Arviointiasteikko
Hyväksytty/hylätty
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
.
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Accepted: The student participates in the meetings of the study period and demonstrates the competence presented in the competence objectives during them and by successfully completing the tasks belonging to the study period.
Fail: -The student does not achieve the competence goals of the course and cannot demonstrate his competence in them.
-The student is not able to reflect and to recognize strengths and weaknesses in his/ her interaction and co-operation skills and does not seek to develop himself/ herself or to adapt his/her course of action accordingly.
- The student is not able to act in a professional manner in interaction and co-operation in simulated client situations. The student does not participate in the learning process nor shares knowledge with the peers.
- The student has not actively participated in studies and in simulations.
Esitietovaatimukset
30 op previous studies are required
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
01.08.2022 - 31.12.2022
Laajuus
3 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Mirva Siltakorpi
- Aino Alaverdyan
- Virpi Nikkola
- Tiina Hautamäki
- Arja Hemminki
- Pia-Christine Sainio
- Taja Kiiskilä
- Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
-
SOS19CSosionomi (AMK)
-
SOS19BSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa raportoida tutkimus- tai kehittämistyönsä koko prosessin loogisesti ja selkeästi siten, että ulkopuolinen lukija ymmärtää, miten opinnäytetyö on toteutettu ja miten tulokset on saatu aikaan. Hän osaa kirjoittaa
asiatekstiä ja perustella väitteensä, sekä hyödyntää tutkimuslähteitä monipuolisesti ja eettisesti. Opiskelijalla on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätahojen kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Hänellä on valmiudet soveltaa hankkimaansa tietoa käytäntöön ja hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja oppimistaan. Opiskelija toimii SeAMKin ja ohjaajan ohjeiden mukaan työn loppuun saattamisessa.
Sisältö
- opinnäytetyön viimeistely
- Ourginal-tarkistus
- kypsyysnäytteen kirjoittaminen
- opinnäytetyön julkaiseminen
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Arvioinnissa sovelletaan Seamkin opinnäytetyöoppaan liitteessä olevaa arviointikriteeristöä.
Esitietovaatimukset
Opintojakso: Opinnäytetyöseminaari 2
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
01.01.2023 - 31.05.2023
Laajuus
3 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Mirva Siltakorpi
- Anu Aalto
- Aino Alaverdyan
- Virpi Nikkola
- Tiina Hautamäki
- Arja Hemminki
- Pia-Christine Sainio
- Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
-
MSOS21KSosionomi (AMK)
-
SOS20ASosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa raportoida tutkimus- tai kehittämistyönsä koko prosessin loogisesti ja selkeästi siten, että ulkopuolinen lukija ymmärtää, miten opinnäytetyö on toteutettu ja miten tulokset on saatu aikaan. Hän osaa kirjoittaa
asiatekstiä ja perustella väitteensä, sekä hyödyntää tutkimuslähteitä monipuolisesti ja eettisesti. Opiskelijalla on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätahojen kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Hänellä on valmiudet soveltaa hankkimaansa tietoa käytäntöön ja hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja oppimistaan. Opiskelija toimii SeAMKin ja ohjaajan ohjeiden mukaan työn loppuun saattamisessa.
Sisältö
- opinnäytetyön viimeistely
- Ourginal-tarkistus
- kypsyysnäytteen kirjoittaminen
- opinnäytetyön julkaiseminen
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Arvioinnissa sovelletaan Seamkin opinnäytetyöoppaan liitteessä olevaa arviointikriteeristöä.
Esitietovaatimukset
Opintojakso: Opinnäytetyöseminaari 2
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
01.09.2022 - 31.12.2022
Laajuus
4 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Mirva Siltakorpi
- Anu Aalto
- Aino Alaverdyan
- Virpi Nikkola
- Tiina Hautamäki
- Arja Hemminki
- Pia-Christine Sainio
- Katariina Perttula
- Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
-
SOS20BSosionomi (AMK)
-
SOS20CSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija valitsee opinnäytetyön aiheen ensi sijassa työelämän tarjoamista aiheista. Hän osaa suunnitella toteuttamiskelpoisen tutkimuksen tai kehittämistyön, joka täyttää opinnäytetyön vaatimukset. Suunnitelmaa tehdessään hän osaa hyödyntää moninaisia tiedonlähteitä lähdekritiikin huomioiden. Hän kykenee valitsemaan ja määrittelemään työn kannalta keskeiset käsitteet ja termit sekä osaa selvittää tehtävän kannalta keskeiset aiemmat tutkimukset. Opiskelijalla on valmiudet tehdä tutkimus- ja kehittämistoiminnan suunnittelussa yhteistyötä työelämätahojen kanssa ja hän huomioi tutkimuseettiset kysymykset.
Sisältö
- tutkimus-/tai kehittämistehtävän asettaminen, perustelu ja sen käsitteellinen tarkastelu
- tutkimussuunnitelman tai kehittämistoiminnan suunnitelman tekeminen, menetelmien valinta
- yhteistyö työelämätahojen kanssa
- opinnäytetyön realistinen suunnitelma
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Arvioinnissa sovelletaan Seamkin opinnäytetyöoppaan liitteessä olevaa arviointikriteeristöä: intra.seamk.fi/opiskelu Seamkissa/Opiskelu/Kirjallisten töiden ja opinnäytetöiden ohjeet/opinnäytetyön arviointikriteerit.
Esitietovaatimukset
Opintojakso Tutkimus- ja kehittämistyön perusteet
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
01.01.2023 - 31.05.2023
Laajuus
4 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Mirva Siltakorpi
- Aino Alaverdyan
- Anu Aalto
- Virpi Nikkola
- Tiina Hautamäki
- Arja Hemminki
- Pia-Christine Sainio
- Katariina Perttula
- Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
-
SOS21ASosionomi (AMK)
-
MSOS22KSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija valitsee opinnäytetyön aiheen ensi sijassa työelämän tarjoamista aiheista. Hän osaa suunnitella toteuttamiskelpoisen tutkimuksen tai kehittämistyön, joka täyttää opinnäytetyön vaatimukset. Suunnitelmaa tehdessään hän osaa hyödyntää moninaisia tiedonlähteitä lähdekritiikin huomioiden. Hän kykenee valitsemaan ja määrittelemään työn kannalta keskeiset käsitteet ja termit sekä osaa selvittää tehtävän kannalta keskeiset aiemmat tutkimukset. Opiskelijalla on valmiudet tehdä tutkimus- ja kehittämistoiminnan suunnittelussa yhteistyötä työelämätahojen kanssa ja hän huomioi tutkimuseettiset kysymykset.
Sisältö
- tutkimus-/tai kehittämistehtävän asettaminen, perustelu ja sen käsitteellinen tarkastelu
- tutkimussuunnitelman tai kehittämistoiminnan suunnitelman tekeminen, menetelmien valinta
- yhteistyö työelämätahojen kanssa
- opinnäytetyön realistinen suunnitelma
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Arvioinnissa sovelletaan Seamkin opinnäytetyöoppaan liitteessä olevaa arviointikriteeristöä: intra.seamk.fi/opiskelu Seamkissa/Opiskelu/Kirjallisten töiden ja opinnäytetöiden ohjeet/opinnäytetyön arviointikriteerit.
Esitietovaatimukset
Opintojakso Tutkimus- ja kehittämistyön perusteet
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
01.08.2022 - 31.12.2022
Laajuus
4 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Mirva Siltakorpi
- Anu Aalto
- Aino Alaverdyan
- Virpi Nikkola
- Tiina Hautamäki
- Arja Hemminki
- Pia-Christine Sainio
- Katariina Perttula
- Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
-
MSOS21KSosionomi (AMK)
-
SOS20ASosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa tarkentaa ja syventää opinnäytetyön suunnitelmaa, konkretisoida sen toteuttamiskelpoiseksi, sekä ryhtyä toteuttamaan sitä. Hän osaa suunnitella ja ryhtyä toteuttamaan aineistonkeruuta, joka tuottaa riittävän määrän laadukasta aineistoa tutkimuskysymykseen vastaamiseen tai kehittämistoiminnan toteuttamiseen. Hän osaa etsiä opinnäytetyöhön soveltuvia lähteitä ja hyödyntää niitä monipuolisesti työn teoreettisen taustan kirjoittamisessa, lähdekritiikki huomioiden. Opiskelijalla on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätahojen kanssa sekä huomioida eettiset kysymykset toteuttaessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Sisältö
- opinnäytetyön teoreettisiin lähtökohtiin perehtyminen
- tutkimuksen toteuttamisen valmistelu
- aineiston keruun suunnittelu
- yhteistyö työelämätahojen kanssa
- eettisten kysymysten pohdinta ja ratkaiseminen
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Arvioinnissa sovelletaan Seamkin opinnäytetyöoppaan liitteessä olevaa arviointikriteeristöä:intra.seamk.fi/opiskelu Seamkissa/Opiskelu/Kirjallisten töiden ja opinnäytetöiden ohjeet/opinnäytetyön arviointikriteerit
Esitietovaatimukset
Opintojakso: Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
01.01.2023 - 31.05.2023
Laajuus
4 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Mirva Siltakorpi
- Aino Alaverdyan
- Anu Aalto
- Virpi Nikkola
- Tiina Hautamäki
- Arja Hemminki
- Pia-Christine Sainio
- Katariina Perttula
- Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
-
SOS20BSosionomi (AMK)
-
SOS20CSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa tarkentaa ja syventää opinnäytetyön suunnitelmaa, konkretisoida sen toteuttamiskelpoiseksi, sekä ryhtyä toteuttamaan sitä. Hän osaa suunnitella ja ryhtyä toteuttamaan aineistonkeruuta, joka tuottaa riittävän määrän laadukasta aineistoa tutkimuskysymykseen vastaamiseen tai kehittämistoiminnan toteuttamiseen. Hän osaa etsiä opinnäytetyöhön soveltuvia lähteitä ja hyödyntää niitä monipuolisesti työn teoreettisen taustan kirjoittamisessa, lähdekritiikki huomioiden. Opiskelijalla on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätahojen kanssa sekä huomioida eettiset kysymykset toteuttaessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Sisältö
- opinnäytetyön teoreettisiin lähtökohtiin perehtyminen
- tutkimuksen toteuttamisen valmistelu
- aineiston keruun suunnittelu
- yhteistyö työelämätahojen kanssa
- eettisten kysymysten pohdinta ja ratkaiseminen
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Arvioinnissa sovelletaan Seamkin opinnäytetyöoppaan liitteessä olevaa arviointikriteeristöä:intra.seamk.fi/opiskelu Seamkissa/Opiskelu/Kirjallisten töiden ja opinnäytetöiden ohjeet/opinnäytetyön arviointikriteerit
Esitietovaatimukset
Opintojakso: Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
01.08.2022 - 31.12.2022
Laajuus
4 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Mirva Siltakorpi
- Aino Alaverdyan
- Anu Aalto
- Virpi Nikkola
- Tiina Hautamäki
- Arja Hemminki
- Pia-Christine Sainio
- Katariina Perttula
- Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
-
SOS19CSosionomi (AMK)
-
SOS19BSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa tehdä opinnäytetyön raportille loogisesti etenevän ja selkeän rakenteen. Hän kykenee kirjoittamaan työn teoriapohjan, valikoimaan soveltuvat käsitteet ja aikatauluttamaan työtään realistisesti. Hän osaa kuvailla aineiston keruun ja analyysin siten, että opinnäytetyön vaiheet ilmenevät selkeästi. Opiskelija osaa kriittisesti pohtia ja arvioida omaa ja muiden opinnäytetyöntekijöiden toimintaa ja hänellä on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätoimijoiden kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Opiskelija tietää tutkimusetiikan periaatteet ja osaa soveltaa niitä toimintaansa ja raportointiinsa.
Sisältö
- opinnäytetyön käsitteiden määrittely ja teorian kirjoittaminen
- aineiston keruun ja analysoimisen raportointi
- kehittämistoimien raportointi
- tutkimus- tai kehittämistulosten raportointi
- itsearviointi ja vertaisarviointi
- yhteistyö työelämätoimijoiden kanssa
- Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Arvioinnissa sovelletaan Seamkin opinnäytetyöoppaan liitteessä olevaa arviointikriteeristöä:intra.seamk.fi/opiskelu Seamkissa/Opiskelu/Kirjallisten töiden ja opinnäytetöiden ohjeet/opinnäytetyön arviointikriteerit.
Esitietovaatimukset
Opintojakso: Opinnäytetyöseminaari 2
Ilmoittautumisaika
19.04.2022 - 21.04.2022
Ajoitus
01.01.2023 - 31.05.2023
Laajuus
4 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Mirva Siltakorpi
- Aino Alaverdyan
- Anu Aalto
- Virpi Nikkola
- Tiina Hautamäki
- Arja Hemminki
- Pia-Christine Sainio
- Katariina Perttula
- Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
-
MSOS21KSosionomi (AMK)
-
SOS20ASosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa tehdä opinnäytetyön raportille loogisesti etenevän ja selkeän rakenteen. Hän kykenee kirjoittamaan työn teoriapohjan, valikoimaan soveltuvat käsitteet ja aikatauluttamaan työtään realistisesti. Hän osaa kuvailla aineiston keruun ja analyysin siten, että opinnäytetyön vaiheet ilmenevät selkeästi. Opiskelija osaa kriittisesti pohtia ja arvioida omaa ja muiden opinnäytetyöntekijöiden toimintaa ja hänellä on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätoimijoiden kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Opiskelija tietää tutkimusetiikan periaatteet ja osaa soveltaa niitä toimintaansa ja raportointiinsa.
Sisältö
- opinnäytetyön käsitteiden määrittely ja teorian kirjoittaminen
- aineiston keruun ja analysoimisen raportointi
- kehittämistoimien raportointi
- tutkimus- tai kehittämistulosten raportointi
- itsearviointi ja vertaisarviointi
- yhteistyö työelämätoimijoiden kanssa
- Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
X
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Arvioinnissa sovelletaan Seamkin opinnäytetyöoppaan liitteessä olevaa arviointikriteeristöä:intra.seamk.fi/opiskelu Seamkissa/Opiskelu/Kirjallisten töiden ja opinnäytetöiden ohjeet/opinnäytetyön arviointikriteerit.
Esitietovaatimukset
Opintojakso: Opinnäytetyöseminaari 2
Ilmoittautumisaika
02.05.2022 - 05.05.2022
Ajoitus
24.10.2022 - 16.12.2022
Laajuus
4 op
Virtuaaliosuus (op)
4 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 27
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Annukka Haapa-aho
Opiskelijaryhmät
-
SOS21BSosionomi (AMK)
-
SOS22ASosionomi (AMK)
-
SOS21CSosionomi (AMK)
-
MSOS22KSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelijalla on valmiudet käyttää psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta opintoihin ja työhön valmentamisen tehtävissä toimiessaan. Opiskelija osaa nimetä nuorten, maahanmuuttajien, pitkäaikaistyöttömien ja eri syistä vammaisten henkilöiden opintoihin ja työelämään tukemisessa huomioitavia erityistarpeita. Opiskelija osaa kuvata, millaisissa työympäristöissä opinto- ja työvalmennusta toteutetaan. Lisäksi opiskelija osaa kuvata kuntouttavan työtoiminnan ideat ja prosessit. Opiskelija osaa nimetä opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja.
Sisältö
- opiskelun ja työelämässä toimimisen haasteet eri asiakasryhmillä
- opinto- ja työvalmennuksen toteuttamisympäristöt, työorientaatiot, toimintatavat
- opinto- ja työvalmennuksen yhteistyötahot ja niiden toimintalogiikka
- kuntouttava työtoiminta
- ohjaajan/ valmentajan rooli
- motivoiva keskustelu
Oppimateriaalit
Hakala, K.2017.Työllistymistarinoita.Kehitysvammaliitto ry.
Jahnukainen, M.ym.2019.Oma paikka haussa - maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus. Gaudeamus.
Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/tyoelamaosallisuus/kuntouttava-tyotoiminta
Lämsä, A-L.2015.Erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistyminen.
Oksanen, J.2014.Motivointi työvälineenä.
Opetusmenetelmät
Opintojakso suoritetaan verkkototeutuksena. Opintojakso sisältää kaksi etäopetuskertaa, joissa on vierailijoita.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Opintojakso ei sisällä harjoittelua.
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Opintojakso orientoidaan verkossa. Opintojakso päättyy verkkomuotoiseen tenttiin.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
106 tuntia
Lisätietoja opiskelijoille
Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
- Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä
- Sosiaalinen kuntoutus
- Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
- Sosiaaliohjaus avopalveluissa
- Perheohjaus
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa perustella miksi opintoihin ja työhönvalmennus edellyttää psykososiaalista osaamista. Opiskelija osaa nimetä erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija kuvailee opinto- ja työvalmennusta toteuttavia työympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija tarkastelee monipuolisesti erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija jäsentää asiakaslähtöisesti opinto- ja työvalmennusta toteuttavia toimintaympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija tarkastelee opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija tarkastelee monipuolisesti erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija jäsentää asiakaslähtöisesti opinto- ja työvalmennusta toteuttavia toimintaympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija tarkastelee opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja ja toimintatapoja monipuolisesti pohtien.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5. Arviointi muodostuu tentistä.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
Opiskelija nimeää opintoihin ja työhönvalmennuksessa käytettäviä työorientaatioita ja menetelmiä.
Opiskelija nimeää erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija kuvailee opinto- ja työvalmennusta toteuttavia työympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija nimeää opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Opiskelija tarkastelee monipuolisesti erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija jäsentää asiakaslähtöisesti opinto- ja työvalmennusta toteuttavia toimintaympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija tarkastelee opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija erottelee ja vertailee opintoihin ja työhönvalmennuksessa käytettäviä työorientaatioita ja menetelmiä. Opiskelija tarkastelee monipuolisesti erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija jäsentää ja vertailee asiakaslähtöisesti opinto- ja työvalmennusta toteuttavia toimintaympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija tarkastelee opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja ja toimintatapoja monipuolisesti pohtien.
Esitietovaatimukset
Sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin.
Lisätiedot
opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
- Perheohjaus
- Sosiaalinen kuntoutus
- Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
- Sosiaaliohjaus avopalveluissa
- Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä
Ilmoittautumisaika
02.05.2022 - 05.05.2022
Ajoitus
09.01.2023 - 03.03.2023
Laajuus
4 op
Virtuaaliosuus (op)
4 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 25
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Annukka Haapa-aho
Opiskelijaryhmät
-
SOS22ASosionomi (AMK)
-
MSOS22KSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelijalla on valmiudet käyttää psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta opintoihin ja työhön valmentamisen tehtävissä toimiessaan. Opiskelija osaa nimetä nuorten, maahanmuuttajien, pitkäaikaistyöttömien ja eri syistä vammaisten henkilöiden opintoihin ja työelämään tukemisessa huomioitavia erityistarpeita. Opiskelija osaa kuvata, millaisissa työympäristöissä opinto- ja työvalmennusta toteutetaan. Lisäksi opiskelija osaa kuvata kuntouttavan työtoiminnan ideat ja prosessit. Opiskelija osaa nimetä opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja.
Sisältö
- opiskelun ja työelämässä toimimisen haasteet eri asiakasryhmillä
- opinto- ja työvalmennuksen toteuttamisympäristöt, työorientaatiot, toimintatavat
- opinto- ja työvalmennuksen yhteistyötahot ja niiden toimintalogiikka
- kuntouttava työtoiminta
- ohjaajan/ valmentajan rooli
- motivoiva keskustelu
Oppimateriaalit
Hakala, K.2017.Työllistymistarinoita.Kehitysvammaliitto ry.
Jahnukainen, M.ym.2019.Oma paikka haussa - maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus. Gaudeamus.
Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/tyoelamaosallisuus/kuntouttava-tyotoiminta
Lämsä, A-L.2015.Erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistyminen.
Oksanen, J.2014.Motivointi työvälineenä.
Opetusmenetelmät
Opintojakso suoritetaan verkkototeutuksena. Opintojakso sisältää kaksi etäopetuskertaa, jotka tulevat lukujärjestykseen ja niihin osallistutaan reaaliaikaisesti.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Opintojakso ei sisällä harjoittelua.
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Opintojakso orientoidaan verkossa. Opintojakso päättyy verkkomuotoiseen tenttiin.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
106 tuntia
Lisätietoja opiskelijoille
Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
- Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä
- Sosiaalinen kuntoutus
- Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
- Sosiaaliohjaus avopalveluissa
- Perheohjaus
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa perustella miksi opintoihin ja työhönvalmennus edellyttää psykososiaalista osaamista. Opiskelija osaa nimetä erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija kuvailee opinto- ja työvalmennusta toteuttavia työympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija tarkastelee monipuolisesti erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija jäsentää asiakaslähtöisesti opinto- ja työvalmennusta toteuttavia toimintaympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija tarkastelee opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija tarkastelee monipuolisesti erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija jäsentää asiakaslähtöisesti opinto- ja työvalmennusta toteuttavia toimintaympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija tarkastelee opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja ja toimintatapoja monipuolisesti pohtien.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5. Arviointi muodostuu tentistä.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
Opiskelija nimeää opintoihin ja työhönvalmennuksessa käytettäviä työorientaatioita ja menetelmiä.
Opiskelija nimeää erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija kuvailee opinto- ja työvalmennusta toteuttavia työympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija nimeää opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Opiskelija tarkastelee monipuolisesti erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija jäsentää asiakaslähtöisesti opinto- ja työvalmennusta toteuttavia toimintaympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatte