Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Tutkinto-ohjelman nimi
Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Koulutusala
Maa- ja metsätalousalat
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.
Suuntautumisvaihtoehdot
Tutkinto-ohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoa.
Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus
Ruokaketjun kehittämisen ylempi amk- tutkinto on työelämälähtöinen tutkinto. Sen tavoitteena on tuottaa korkeatasoinen osaaminen, jossa yhdistyvät alan teoreettinen hallinta työelämässä hankittuun kokemukseen. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa julkisiin virkoihin saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto.
Tutkintonimike on Agrologi (ylempi AMK)
Tutkinnon taso
Koulutusohjelma johtaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, joka on toisen syklin master-tason tutkinto tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 7.
Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120
Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120
Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset
Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.
Valintaperusteet löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku.
Tutkintovaatimukset ja -säännökset
Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Tutkintosääntö ja arviointiasteikot
Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Linkki
Opintojen rakenne
Tutkinto-ohjelman opinnot koostuvat ammattikorkeakoululain mukaisesti syventävistä ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Opintojen laajuus on 60.
Opintojakso-opinnot toteutuvat suurimmaksi osaksi toisen vuoden jouluun mennessä. Ensimmäisen lukuvuoden aikana aloitetaan 30 op:n laajuisen opinnäytteen suunnitteleminen ja tekeminen.
Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö
Osa opinnoista opiskellaan yhdessä restonomi- ja elintarvikeinsinööritaustaisten opiskelijoiden kanssa. Tämän jälkeen agrologitaustaiset opiskelijat syventävät osaamistaan maatalouden yritystoiminnan kehittämiseen. Opinnäytetyöllä voi syventää tai laajentaa osaamistaan.
Kompetenssit
Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan.
Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö
Opinnoissa sovelletaan konstruktiivista oppimiskäsitystä. Opettaja toimii ohjaajana ja valmentajana joka johtaa opiskelijan löytämään lähiopetuksen yhteydessä oppimissisältöihin teoriataustaa ja yhdistämään sen työelämän kokemuksiin. Työkaluina tässä ongelmakeskeisessä opiskelussa ovat esseet, harjoitustyöt ja työelämän ongelmiin pohjautuvat suunnitelmat. Oppimisen välttämätön edellytys on kaikissa tilanteissa aktiivinen opiskelija ja toimivat vuorovaikutussuhteet opiskelijan ja ohjaajan välillä.
Ahot-menettelyt
AHOT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistamisprosessi nivoutuu läheisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laatimiseen ja sitä päivitetään henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen yhteydessä.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan. Ohjeessa on nimetty tutkinto-ohjelman osaamisen tunnustamisen yhteyshenkilöt, jotka antavat ohjausta prosessiin liittyvissä asioissa.
Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään muun muassa
- vastaavansisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- opiskelijan haastattelu
- kirjallisia ja suullisia tenttejä tai raportteja
- toiminnallisia tai kirjallisia tehtäviä tai näyttöjä
- esitelmiä, portfolioita.
AHOT-menettelyn ulkopuolelle jäävät opinnäytetyö ja kypsyyskoe.
Ahot-menettelyssä noudatetaan SeAMK:n yleistä ohjeistusta.
Työssäoppiminen ja harjoittelu
Tutkintoon ei kuulu harjoittelua.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen todennetaan esimerkiksi näytöin ja tehtävin.
Ammatillinen osaamisprofiili
Koulutus antaa valmiuden toimia ruokaketjun yrityksissä ja organisaatioissa erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä.
Kansainvälisyys
Opintojaksoilla on englanninkielistä oppimateriaalia.
Jatko-opintokelpoisuus
Valmistuttuaan opiskelija voi jatkaa opintojaan yliopistossa asianomaisen yliopiston määrittelemällä tavalla.
Valmistumisen edellytykset
Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.
Opiskelumuoto
Koulutus järjestetään monimuoto-opetuksena, mikä mahdollistaa opiskelun työn ohessa. Lähiopetusta on torstaisin ja perjantaisin (perjantaisin ja lauantaisin) 3 - 4 viikon välein.
Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja
Anne-Maria Aho
Sähköposti: anne-maria.aho(a)seamk.fi
Puhelin: 040 830 4173
Margit Närvä
Sähköposti: margit.narva(a)seamk.fi
Puhelin 040 830 2433
Opinto-ohjaaja
Essi Hauta
Sähköposti: essi.hauta(a)seamk.fi
Puhelin 040 830 1262
Harjoittelun koordinointi
Tutkinto-ohjelmaan ei kuulu harjoittelua.
Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi
Tiina Välimäki, 040-830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040-830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat
Opiskelijapalvelut
Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi
Ilmoittautumisaika
01.04.2021 - 21.08.2021
Ajoitus
28.08.2021 - 30.11.2021
Laajuus
5 op
Yksikkö
SeAMK Ruoka
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Opettaja
- Matti Ryhänen
Opiskelijaryhmät
-
YRKK20AAgrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Tavoitteet
Opiskelija osaa laatia tuotanto- ja taloussuunnitelmia strategian laadinnan yhteydessä.
Opiskelija osaa hyödyntää taloudellista ja laskentatoiminnallista osaamistaan laatimalla laskelmia vaihtoehtoisten toimintamallien kannattavuudesta. Hän kykenee niiden pohjalta tekemään maatalousyrittäjälle suosituksen yritystoiminnan kehittämiseksi.
Sisältö
-Tuotannon suunnittelu strategiatyön tukena
-Tuotanto- ja taloussuunnitelmien laadinta
-Tulos- ja kannattavuuslaskelmia
Oppimateriaalit
Niemi, J. & Väre, M. (toim.) 2017. Suomen maa- ja elintarviketalous 2016/20117. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 17/2017. Luonnonvarakeskus, Helsinki.
Olson, K.D. 2004. Farm management: Principles and strategies (osin)
Ryhänen, M. & Laitila, E. (toim.) 2012. Yhteistyö ja resurssit maitotiloilla. Verkostomaisen yrittämisen lähtökohtia ja edellytyksiä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 59
Ryhänen, M. & Laitila, E. (toim.) 2014. Yhteistyö ja verkostosuhteet. Strateginen tarkastelu maidontuotantoon sovellettuna. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 19: 1-204.
Ryhänen, M. & Nissinen, K. (toim.) 2011. Kilpailukykyä maidontuotantoon. Toimintaympäristön tarkastelu ja ennakointi. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 8
Ryhänen, M. & Närvä, M. (toim.) 2019. Kokonaisvaltaisella johtamisella kannattavuutta maidontuotantoon. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 31: 1-178.
Ryhänen, M. & Närvä, M. (toim.) 2021. Maitotilayrityksen kokonaisvaltaisen johtamisen käsikirja. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B161.
Ryhänen, M. & Närvä, M. (toim.) 2021. Maitotilayrityksen kokonaisvaltaisen johtamisen työkirja. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja C13.
Ryhänen, M., Närvä, M., Sipiläinen, T. & Rajakorpi, J. 2015. Yhteisnavetan perustaminen ja johtaminen. Helsingin yliopisto. Taloustieteen laitos. Selvityksiä 82: 57-90.
Ryhänen & Sipiläinen 2018. Maatalousyrityksen johtaminen ja toiminnan kehittämien – Tuotannon suunnittelu strategisen johtamisen tukena.
Sipiläinen, T. & Ryhänen, M. (toim.) 2015. Tuotannon järjestämisen ja yhteistyön vaikutus tekniseen tehokkuuteen. Yhteistyöllä kilpailukykyä maidontuotantoon –hanke. Helsingin yliopisto. Taloustieteen laitos. Selvityksiä 81: 1-84.
Opetusmenetelmät
Kontaktiopetus, harjoitustyö ja omatoiminen oppiminen
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Opiskelijan työmäärä 133,5 tuntia, josta teoriaopetusta 29 h ja ryhmätehtävän tekoa ja tarkastusta 104,5 h.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Opiskelija on osallistunut aktiivisesti kontaktijaksoille. Opiskelija on tehnyt tehtävät annettujen ohjeiden mukaan. Opiskelijan suoritus hyväksytään, kun hän osaa modifioida laskelmia ja suunnitelmia siten, että hän kykenee perustellusti arvioimaan riskejä ja selvittämään vaihtoehtoisten toimintamallien kannattavuuden.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Läsnäolo lähiopetuksessa 80 % tai tentti. Lisäksi hyväksytty harjoitustyö.
Esitietovaatimukset
Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden ennakointi
Strateginen johtaminen
Maatalousyrityksen vaihtoehtoiset toimintamallit
Ajoitus
01.08.2021 - 31.12.2022
Laajuus
30 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Frami
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Opettaja
- Samu Palander
- Jarmo Alarinta
- Kaija Nissinen
Vastuuhenkilö
Margit Närvä
Opiskelijaryhmät
-
YRKK20AAgrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
-
YRKK20IInsinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Tavoitteet
Opiskelija osaa kuvata ja kiteyttää työelämässä esiin nousevan käytännön ongelman ja soveltaa sen ratkaisemiseen soveltuvaa tutkimus- ja kehittämismenetelmää. Hän osaa analysoida tuloksia ja laatia niiden perusteella kehittämisehdotuksia. Hän osaa arvioida tulosten merkittävyyttä sekä asianomaisessa ympäristössä että laajemmin. Opiskelija osaa raportoida ja esitellä tulokset kohderyhmän edellyttämällä tavalla.
Sisältö
SeAMK:n yamk- opinnäytetyön ohjeiden mukaisesti tehty työelämän kehittämiseen liittyvä kehittämistehtävä.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
SeAMK:n yamk- opinnäytetyön arviointiohjetta noudattaen
Arviointikriteerit, hyvä (3)
SeAMK:n yamk- opinnäytetyön arviointiohjetta noudattaen
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
SeAMK:n yamk- opinnäytetyön arviointiohjetta noudattaen