Siirry suoraan sisältöön

Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen

Tutkinto:
Luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Tutkintonimike:
Agrologi (ylempi AMK)

Laajuus:
60 op

Tutkinto-ohjelman nimi

Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen

Koulutusala

Maa- ja metsätalousalat
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.

Suuntautumisvaihtoehdot

Tutkinto-ohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoa.

Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus

Ruokaketjun kehittämisen ylempi amk- tutkinto on työelämälähtöinen tutkinto. Sen tavoitteena on tuottaa korkeatasoinen osaaminen, jossa yhdistyvät alan teoreettinen hallinta työelämässä hankittuun kokemukseen. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa julkisiin virkoihin saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto.
Tutkintonimike on Agrologi (ylempi AMK)

Tutkinnon taso

Koulutusohjelma johtaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, joka on toisen syklin master-tason tutkinto tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 7.
Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120
Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120

Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset

Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.
Valintaperusteet löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku.

Tutkintovaatimukset ja -säännökset

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Tutkintosääntö ja arviointiasteikot

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Linkki

Opintojen rakenne

Tutkinto-ohjelman opinnot koostuvat ammattikorkeakoululain mukaisesti syventävistä ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Opintojen laajuus on 60.
Opintojakso-opinnot toteutuvat suurimmaksi osaksi toisen vuoden jouluun mennessä. Ensimmäisen lukuvuoden aikana aloitetaan 30 op:n laajuisen opinnäytteen suunnitteleminen ja tekeminen.

Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö

Osa opinnoista opiskellaan yhdessä restonomi- ja elintarvikeinsinööritaustaisten opiskelijoiden kanssa. Tämän jälkeen agrologitaustaiset opiskelijat syventävät osaamistaan maatalouden yritystoiminnan kehittämiseen. Opinnäytetyöllä voi syventää tai laajentaa osaamistaan.

Kompetenssit

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan.

Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö

Opinnoissa sovelletaan konstruktiivista oppimiskäsitystä. Opettaja toimii ohjaajana ja valmentajana joka johtaa opiskelijan löytämään lähiopetuksen yhteydessä oppimissisältöihin teoriataustaa ja yhdistämään sen työelämän kokemuksiin. Työkaluina tässä ongelmakeskeisessä opiskelussa ovat esseet, harjoitustyöt ja työelämän ongelmiin pohjautuvat suunnitelmat. Oppimisen välttämätön edellytys on kaikissa tilanteissa aktiivinen opiskelija ja toimivat vuorovaikutussuhteet opiskelijan ja ohjaajan välillä.

Ahot-menettelyt

AHOT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistamisprosessi nivoutuu läheisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laatimiseen ja sitä päivitetään henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen yhteydessä.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan. Ohjeessa on nimetty tutkinto-ohjelman osaamisen tunnustamisen yhteyshenkilöt, jotka antavat ohjausta prosessiin liittyvissä asioissa.
Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään muun muassa
- vastaavansisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- opiskelijan haastattelu
- kirjallisia ja suullisia tenttejä tai raportteja
- toiminnallisia tai kirjallisia tehtäviä tai näyttöjä
- esitelmiä, portfolioita.
AHOT-menettelyn ulkopuolelle jäävät opinnäytetyö ja kypsyyskoe.
Ahot-menettelyssä noudatetaan SeAMK:n yleistä ohjeistusta.

Työssäoppiminen ja harjoittelu

Tutkintoon ei kuulu harjoittelua.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen todennetaan esimerkiksi näytöin ja tehtävin.

Työssäoppiminen ja harjoittelu

Tutkintoon ei kuulu harjoittelua.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen todennetaan esimerkiksi näytöin ja tehtävin.

Työssäoppiminen ja harjoittelu

Tutkintoon ei kuulu harjoittelua.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen todennetaan esimerkiksi näytöin ja tehtävin.

Työssäoppiminen ja harjoittelu

Tutkintoon ei kuulu harjoittelua.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen todennetaan esimerkiksi näytöin ja tehtävin.

Ammatillinen osaamisprofiili

Koulutus antaa valmiuden toimia ruokaketjun yrityksissä ja organisaatioissa erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä.

Kansainvälisyys

Opintojaksoilla on englanninkielistä oppimateriaalia.

Jatko-opintokelpoisuus

Valmistuttuaan opiskelija voi jatkaa opintojaan yliopistossa asianomaisen yliopiston määrittelemällä tavalla.

Valmistumisen edellytykset

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.

Opiskelumuoto

Koulutus järjestetään monimuoto-opetuksena, mikä mahdollistaa opiskelun työn ohessa. Lähiopetusta on torstaisin ja perjantaisin (perjantaisin ja lauantaisin) 3 - 4 viikon välein.

Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja

Anne-Maria Aho
Sähköposti: anne-maria.aho(a)seamk.fi
Puhelin: 040 830 4173

Margit Närvä
Sähköposti: margit.narva(a)seamk.fi
Puhelin 040 830 2433

Opinto-ohjaaja

Essi Hauta
Sähköposti: essi.hauta(a)seamk.fi
Puhelin 040 830 1262

Harjoittelun koordinointi

Tutkinto-ohjelmaan ei kuulu harjoittelua.

Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi

Tiina Välimäki, 040-830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040-830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat

Opiskelijapalvelut

Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi

Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen

Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

Ilmoittautumisaika

11.11.2024 - 15.01.2025

Ajoitus

10.01.2025 - 31.05.2025

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Frami

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Master of Business Administration, International Business Management
  • Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Opettaja
  • Dario Liberona
Ajoitusryhmät
  • Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa) (Koko: 10. Avoin AMK: 10.)
Opiskelijaryhmät
  • IBM24
    Masters Degree Programme in International Business Management
  • IMEIBM25S
    Master-level Exchange Programme in International Business Management
  • YRKK24A
    Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Koulutusryhmat
  • Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa)

Tavoitteet

Students recognize how to reduce the consumption of natural resources in business by supporting the economic growth and well-being of society. Students recognize different business models of circular economy. The student is able to analyze and evaluate the possibilities of implementing different business models and their suitability for the company. The student is able to analyze and evaluate the possibilities and significance of different alternative business models for the success of the company in the future. The student recognizes and utilizes various tools in designing circular economy business models. After completing the course, the student is able to develop a business model based on the circular economy for the company.

Sisältö

Introduction to the circular economy
Resource efficiency and recycling
Lifetime extension
Product as a service
Platform economy
Renewability

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Student has shown ability to comprehend the basic concepts of the course: Student has been able to use the basic concepts of the course in practical business cases.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Student has shown in the course ability to comprehend the concepts of the course and apply the concepts in practical business cases. Student has been able to develop solutions for the case company in the assignment of the course.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

The student has carried out work to an excellent standard. Student has shown in the course ability to comprehend the concepts of the course and apply the concepts in practical business cases. Student has been able to develop creative solutions in the assignment of the course.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Student has shown ability to comprehend the basic concepts of the course: Student has been able to use the basic concepts of the course in practical business cases.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Suomeksi
Student has shown in the course ability to comprehend the concepts of the course and apply the concepts in practical business cases. Student has been able to develop solutions for the case company in the assignment of the course.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Suomeksi
The student has carried out work to an excellent standard. Student has shown in the course ability to comprehend the concepts of the course and apply the concepts in practical business cases. Student has been able to develop creative solutions in the assignment of the course.

Ilmoittautumisaika

22.04.2024 - 04.09.2024

Ajoitus

26.08.2024 - 31.05.2025

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Frami

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • Restonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Opettaja
  • Sirkka Nieminen
  • Risto Lauhanen
  • Margit Närvä
  • Jyrki Rajakorpi
  • Kaija Nissinen
Ajoitusryhmät
  • Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa) (Koko: 10. Avoin AMK: 10.)
Opiskelijaryhmät
  • YRKK24R
    Restonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • YRKK24I
    Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • YRKK24A
    Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Koulutusryhmat
  • Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa)

Tavoitteet

Opiskelija osaa arvioida tieteellisiä tutkimuksia sekä työelämässä tarvittavia kehittämisprosesseja. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa sekä raportoida itsenäisesti tieteellisen tutkimuksen ja työelämän kehittämistehtävän.

Sisältö

-Tiedonhankinta, tietokannat ja niiden käyttö
- Kvantitatiivinen tutkimus
- Kvalitatiivinen tutkimus
- Tutkimus- ja kehittämistehtävän rakenne ja raportointi

Oppimateriaalit

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uud. p. Helsinki: Tammi.
Alasuutari, P. 2001. Laadullinen tutkimus. 3. painos. Vastapaino.
Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. 9. uud. p. Helsinki: Edita.
Metsämuuronen, J. 2009. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä: Gummerus
Silverman, D. 2005. Doing Qualitative Research. 2nd ed. Sage Publications.
Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta.
Luentomateriaali

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitustehtävät

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä 133,5 h, josta lähiopetusta noin 50 h.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa arvioida tiedon luotettavuutta. Opiskelija osaa analysoida eri tutkimusmenetelmien soveltuvuutta eri tilanteisiin. Opiskelija osaa valita sopivan menetelmän ja soveltaa sitä opinnäytetyönsä suunnittelussa ja toteutuksessa. Opiskelija on tehnyt tehtävät annettujen ohjeiden mukaan.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen, hyväksytysti tehdyt harjoitukset ja harjoitustyöt.

Ilmoittautumisaika

01.11.2024 - 10.12.2024

Ajoitus

14.02.2025 - 30.04.2025

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Frami

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • Restonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Opettaja
  • Juuso Kumpulainen
Opiskelijaryhmät
  • YRKK24R
    Restonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • YRKK24I
    Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • YRKK24A
    Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää eläinlajikohtaiset ruhon rakenteet ja osaa soveltaa lihan hienorakenteen
ominaisuuksia lihateknologian prosesseissa.
Opiskelija osaa analysoida lihan ja muiden kudosten biokemiallisia vuorovaikutuksia lihateknologisissa
prosesseissa.

Sisältö

Yleisimmät teuraseläinlajit ja niiden ruhorakenteet
Eläinten kudokset
Kudosten erityispiirteet ja hienorakenne
Biokemialliset ja kemialliset tekijät lihassa
Lihateknologian prosessit

Oppimateriaalit

1) R. A. Lawrie, D.A. Ledward: Lawries Meat Science, CRC Woodhead Publ. in Food Science; Technology and Nutrition, 8th Edition.
2) Feiner, G. (2006). Meat products handbook: Practical science and technology. Woodhead Publishing Limited.
3) Muu luentomateriaali.

Opetusmenetelmät

Luennot ja harjoitustyöt sekä laboratorioharjoitukset.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Työmäärä yhteensä: 135 h
- mistä työjärjestyksessä olevaa opiskelua: 24 h
- mistä itsenäistä opiskelua: 111 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää pääkohdat eläinlajikohtaisista ruhon rakenteista ja osaa soveltaa lihan
teknologisia ominaisuuksia tavanomaisissa prosesseissa.
Opiskelija osaa selittää pääkohtia lihan biokemiallisten ominaisuuksien vaikutuksista lopputuotteen
ominaisuuksiin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija hallitsee eläinlajikohtaiset ruhon rakenteet yksityiskohtaisesti ja osaa soveltaa lihan
teknologisia ominaisuuksia monipuolisesti useissa eri prosesseissa.
Opiskelija osaa arvioida lihan biokemiallisten ominaisuuksien vaikutusta lopputuotteen ominaisuuksiin
monipuolisesti usealta eri näkökulmalta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee eläinlajikohtaiset ruhon rakenteet yksityiskohtaisesti ja osaa soveltaa lihan teknologisia ominaisuuksia monipuolisesti useissa eri prosesseissa.
Opiskelija osaa arvioida lihan biokemiallisten ominaisuuksien vaikutusta lopputuotteen ominaisuuksiin monipuolisesti usealta eri näkulmalta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentti, harjoitustyöt

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on tehnyt kurssilla annetut tehtävät. Opiskelija tietää ja ymmärtää aiheiden peruskäsitteet ja menetelmät ja osaa soveltaa niitä tavallisiin ongelmiin

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on osallistunut aktiivisesti kurssilla annettuihin tehtäviin. Opiskelija tuntee aiheiden käsitteet ja menetelmät ja osaa soveltaa niitä erilaisiin ongelmiin. Opiskelija osaa löytää uusia merkityksiä soveltaessaan oppimaansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on osallistunut aktiivisesti kurssilla annettuihin tehtäviin. Opiskelija tuntee aiheiden käsitteet ja menetelmät ja osaa soveltaa niitä erilaisiin ongelmiin. Opiskelija osaa yhdistää kertyneet tiedot ja taidot aikaisempiin kokemuksiin aiheesta.

Esitietovaatimukset

Lihateknologia tai vastaavat tiedot

Ilmoittautumisaika

01.11.2024 - 10.12.2024

Ajoitus

15.04.2025 - 06.06.2025

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Frami

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • Restonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Opettaja
  • Juuso Kumpulainen
Opiskelijaryhmät
  • YRKK24R
    Restonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • YRKK24I
    Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • YRKK24A
    Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen

Tavoitteet

Opiskelija osaa arvioida lihantuotannon eri vaiheiden merkitystä lihateknologiassa.
Opiskelija osaa soveltaa analyyttisiä menetelmiä lihateknologisen laadun hallintaan ja arviointiin.
Opiskelija osaa analysoida eri raaka-aineiden teknologisia ominaisuuksia ja käytettävyyttä.

Sisältö

Kestävän kehityksen mukainen tuotelaatu.
Sivutuotteiden hyödyntäminen ruoka, rehu ja muu teknologinen käyttö.
Kehittyneet analyysimenetelmät lihateknologian prosessien apuna.
Hybridituotteiden raaka-aineet

Oppimateriaalit

1) R. A. Lawrie, D.A. Ledward: Lawries Meat Science, CRC Woodhead Publ. in Food Science; Technology and Nutrition, 8th Edition.
2) Feiner, G. (2006). Meat products handbook: Practical science and technology. Woodhead Publishing Limited.
3) Muu luentomateriaali.

Opetusmenetelmät

Luennot ja harjoitustyöt sekä laboratorioharjoitukset

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Työmäärä yhteensä: 135 h
- mistä työjärjestyksessä olevaa opiskelua: 24 h
- mistä itsenäistä opiskelua: 111 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää pääkohdat lihantuotannon eri vaiheiden merkityksestä lihateknologiassa
ja osaa soveltaa analyyttisiä menetelmiä lihateknologisen laadun hallinnassa ja arvioinnissa.
Opiskelija osaa analysoida eri raaka-aineiden teknologisia ominaisuuksia ja käytettävyyttä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää lihantuotannon eri vaiheiden merkityksestä lihateknologiassa ja osaa
soveltaa analyyttisiä menetelmiä lihateknologisen laadun hallinnassa ja arvioinnissa.
Opiskelija osaa analysoida eri raaka-aineiden teknologisia ominaisuuksia ja käytettävyyttä
usealta eri näkökulmalta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee lihantuotannon eri vaiheiden merkityksen lihateknologiassa ja osaa soveltaa
analyyttisiä menetelmiä lihateknologisen laadun hallinnassa ja arvioinnissa kiitettävällä tasolla.
Opiskelija osaa analysoida eri raaka-aineiden teknologisia ominaisuuksia ja käytettävyyttä
monipuolisesti usealta eri näkökulmalta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentti, harjoitustyöt

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on tehnyt kurssilla annetut tehtävät. Opiskelija tietää ja ymmärtää aiheiden peruskäsitteet ja menetelmät ja osaa soveltaa niitä tavallisiin ongelmiin

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on osallistunut aktiivisesti kurssilla annettuihin tehtäviin. Opiskelija tuntee aiheiden käsitteet ja menetelmät ja osaa soveltaa niitä erilaisiin ongelmiin. Opiskelija osaa löytää uusia merkityksiä soveltaessaan oppimaansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on osallistunut aktiivisesti kurssilla annettuihin tehtäviin. Opiskelija tuntee aiheiden käsitteet ja menetelmät ja osaa soveltaa niitä erilaisiin ongelmiin. Opiskelija osaa yhdistää kertyneet tiedot ja taidot aikaisempiin kokemuksiin aiheesta.

Esitietovaatimukset

Lihateknologia, Lihan biokemialliset ja rakenteelliset tekijät

Ilmoittautumisaika

22.04.2024 - 09.10.2024

Ajoitus

25.11.2024 - 02.02.2025

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Frami

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Opettaja
  • Matti Ryhänen
Opiskelijaryhmät
  • YRKK24A
    Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • MAAJOHT24
    Maatalousyrityksen kokonaisvaltainen johtaminen, YAMK

Tavoitteet

Opiskelija osaa johtaa maatalousyritystä kokonaisvaltaisesti. Hän osaa kokonaisvaltaisen johtamisen prosessin. Hän osaa luoda maatalousyritykselle strategian ja purkaa sen konkreettisiksi käytännön tehtäviksi ja toimiksi, jolloin strategisia tavoitteita toteutetaan myös operatiivisella johtamisella.

Opiskelija sisäistää strategisen ajattelun ja suunnittelun merkityksen maatalousyrityksessä. Opintojakson suoritettuaan hän osaa arvioida maataloiusyrityksen toimintaa kokonaisuutena ja tunnistaa vaihtoehtoiset toimintamallit. Opiskelija osaa hyödyntää kokonaisvaltaisessa johtamisessa analyyseja ja synteesejä sovellettuna maatalousyrityksiin.

Sisältö

- Kokonaisvaltaisen johtamisen prosessi
- Strateginen ajattelu, suunnittelu ja johtaminen
- Vaihtoehtoiset toimintamallit, kilpailukyky ja kannattavuus
- Operatiivinen johtaminen
- Kokonaisvaltaisen johtamisen analyysit ja synteesit maatalousyrityksessä

Oppimateriaalit

• Olson, K.D. 2004. Farm management: Principles and strategies (soveltuvin osin)
• Ryhänen, M. & Laitila, E. (toim.) 2012. Yhteistyö ja resurssit maitotiloilla. Verkostomaisen yrittämisen lähtökohtia ja edellytyksiä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 59: 1-175.
• Ryhänen, M. & Laitila, E. (toim.) 2014. Yhteistyö ja verkostosuhteet. Strateginen tarkastelu maidontuotantoon sovellettuna. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 19: 1-204.
• Ryhänen, M. & Närvä, M. (toim.) 2019. Kokonaisvaltaisella johtamisella kannattavuutta maidontuotantoon. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 31: 1-178.
• Ryhänen, M. & Närvä, M. (toim.) 2021. Maitotilayrityksen kokonaisvaltaisen johtamisen käsikirja. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 161: 1-156.
• Ryhänen, M., Närvä, M., Sipiläinen, T. & Rajakorpi, J. 2015. Yhteisnavetan perustaminen ja johtaminen. Helsingin yliopisto. Taloustieteen laitos. Selvityksiä 82: 57-90.
• Ryhänen & Sipiläinen 2018. Maatalousyrityksen johtaminen ja toiminnan kehittämien – Tuotannon suunnittelu strategisen johtamisen tukena.

Opetusmenetelmät

Luennot ja harjoitukset

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Kokonaisvaltaista johtamista kehitetään todellisissa maatalousyrityksissä. Opiskelijat toimivat aktiivisessa vuorovaikutuksessa maatalousyrittäjien kanssa. Opettaja tukee opiskelijoita tässä työssä. Opiskelijat laativat kirjallisen raportin maatalousyrittäjille.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä 135 tuntia, josta lähiopetusta noin 24 h ja itsenäistä työskentelyä noin 111 h.
Ryhmätehtäviä ohjataan Teamsin avulla.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

-

Arviointikriteerit, hyvä (3)

-

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

-

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty: Opiskelija osallistuu aktiivisesti opintojakson työskentelyyn. Opiskelija osoittaa opintojakson tehtävissä saavuttavansa opintojakson oppimistavoitteet ja suorittaa opintojakson tehtävät hyväksytysti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Lähiopiskelua
Läsnäolo 80% vs. tentti
Opiskelijat hakevat maatalousyrityksen, jolle harjoitustyö tehdään
Opiskelu tapahtuu opiskelijan ryhmissä
Harjoitustyön ohjaus Teamsillä (osallistuminen pakollista)
Arviointi: Hyväksytty/kehitettävää/hylätty

Esitietovaatimukset

Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden ennakointi tai vastaavat tiedot

Ilmoittautumisaika

11.11.2024 - 19.02.2025

Ajoitus

10.03.2025 - 27.04.2025

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Frami

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Opettaja
  • Matti Ryhänen
Opiskelijaryhmät
  • YRKK24A
    Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • MAAJOHT24
    Maatalousyrityksen kokonaisvaltainen johtaminen, YAMK

Tavoitteet

Opiskelija osaa tuottaa kustannustietoa maatalousyrityksen johtamisen tueksi.
Opiskelija osaa analysoida maatalousyrityksen kustannusten muodostumista.
Opiskelija osaa vertailla vaihtoehtoisten toimintatapojen kustannuksia.

Sisältö

- Kustannuslaskenta johtamisen tukena
- Kustannuslaskelmat eri aikavälejä varten
- Kustannuslaskelmien tulkinta
- Kustannusten vertailu

Oppimateriaalit

Ryhänen, M. & Laitila, E. (toim.) 2012. Yhteistyö ja resurssit maitotiloilla. Verkostomaisen yrittämisen lähtökohtia ja edellytyksiä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 59
Ryhänen, M. & Laitila, E. (toim.) 2014. Yhteistyö ja verkostosuhteet. Strateginen tarkastelu maidontuotantoon sovellettuna. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 19: 1-204.
Ryhänen, M. & Nissinen, K. (toim.) 2011. Kilpailukykyä maidontuotantoon. Toimintaympäristön tarkastelu ja ennakointi. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 8
Ryhänen, M. & Närvä, M. (toim.) 2019. Kokonaisvaltaisella johtamisella kannattavuutta maidontuotantoon. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 31.
Ryhänen, M., Närvä, M., Sipiläinen, T. & Rajakorpi, J. 2015. Yhteisnavetan perustaminen ja johtaminen. Helsingin yliopisto. Taloustieteen laitos. Selvityksiä 82: 57-90.
Ryhänen & Sipiläinen 2018. Maatalousyrityksen johtaminen ja toiminnan kehittämien – Tuotannon suunnittelu strategisen johtamisen tukena.
Sipiläinen, T. & Ryhänen, M. (toim.) 2015. Tuotannon järjestämisen ja yhteistyön vaikutus tekniseen tehokkuuteen. Yhteistyöllä kilpailukykyä maidontuotantoon –hanke. Helsingin yliopisto. Taloustieteen laitos. Selvityksiä 81: 1-84.
Ryhänen, M. & Närvä, M. (toim.) 2021. Maitotilayrityksen kokonaisvaltaisen johtamisen käsikirja. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B161.
Ryhänen, M. & Närvä, M. (toim.) 2021. Maitotilayrityksen kokonaisvaltaisen johtamisen työkirja. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja C13.
Ryhänen, M. & Rajakorpi, J. (toim.) 2023. Kustannusten hallinnalla kannattavuutta maidontuotantoon. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 182: 1-142.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, omatoiminen oppiminen

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä 135 tuntia, josta kontaktiopetusta 24 h ja itsenäistä opiskelua 111 h.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa tuottaa kustannustietoa maatalousyrityksen johtamisen tueksi tavanomaisissa päätöksentekotilanteissa. Hän osaa analysoida ja vertailla toimintatapojen kustannuksia kohtalaisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tuottaa kustannustietoa maatalousyrityksen johtamisen tueksi. Hän osaa analysoida ja vertailla toimintatapojen kustannuksia monesta eri näkökulmasta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tuottaa kustannustietoa maatalousyrityksen johtamisen tueksi erilaisissa päätöksentekotilanteissa. Hän osaa analysoida ja vertailla toimintatapojen kustannuksia monesta eri näkökulmasta. Hän osaa arvioida kustannuslaskelmissa tuotettuja tietoja kriittisesti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentti

Esitietovaatimukset

Maatalousyrityksen kokonaisvaltainen johtaminen tai vastaavat tiedot

Ilmoittautumisaika

22.04.2024 - 04.09.2024

Ajoitus

04.10.2024 - 01.12.2024

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Frami

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • Restonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Opettaja
  • Margit Närvä
  • Jyrki Rajakorpi
Ajoitusryhmät
  • Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa) (Koko: 10. Avoin AMK: 10.)
Opiskelijaryhmät
  • YRKK24R
    Restonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • YRKK24I
    Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • YRKK24A
    Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • MAAJOHT24
    Maatalousyrityksen kokonaisvaltainen johtaminen, YAMK
Koulutusryhmat
  • Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa)

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää ruokaketjussa toimivien yritysten liiketoimintaan liittyviä riskejä ja niiden hallintaa. Hän tuntee keskeisiä riskien hallintakeinoja ja osaa soveltaa niitä yksittäiseen yritykseen.

Sisältö

-Riskilajit
-Riskien arviointi
-Riskienhallinta

Oppimateriaalit

Ilmoitetaan opintojakson alussa

Opetusmenetelmät

Luennot, ryhmätyö, harjoitustyö

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä 135 h, josta lähiopetusta noin 22 h.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa antaa esimerkkejä eri riskilajeista. Hän tuntee riskien hallintakeinoja ja osaa soveltaa niitä tyydyttävästi ruokaketjun yritykseen.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa analysoida yrityksen riskejä. Hän tuntee riskien hallintakeinoja ja osaa soveltaa niitä monipuolisesti ruokaketjun yritykseen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida yrityksen riskejä monesta eri näkökulmasta. Hän tuntee riskien hallintakeinoja ja osaa analysoida ja soveltaa niitä syvällisesti ja monipuolisesti ruokaketjun yritykseen.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Ryhmätyö, harjoitustehtävä

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

22.04.2024 - 04.09.2024

Ajoitus

26.08.2024 - 13.10.2024

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Frami

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • Restonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Opettaja
  • Margit Närvä
  • Jyrki Rajakorpi
  • Matti Ryhänen
Ajoitusryhmät
  • Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa) (Koko: 10. Avoin AMK: 10.)
Opiskelijaryhmät
  • YRKK24R
    Restonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • YRKK24I
    Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • YRKK24A
    Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • MAAJOHT24
    Maatalousyrityksen kokonaisvaltainen johtaminen, YAMK
Koulutusryhmat
  • Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa)

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää ruokaketjussa toimivien yritysten toimintaympäristöä. Hän osaa hankkia tietoa markkinoista, eri toimijoiden välisestä kilpailuasemasta, yritystoimintaa ohjaavista Euroopan unionin ja kansallisista säännöksistä sekä Suomen luonnonolojen merkityksestä. Opiskelija osaa soveltaa hankkimaansa tietoa yksittäiseen yritykseen. Hän on tietoinen toimintaympäristön muutoksien vaikutuksesta yksittäiseen yritykseen ja osaa ennakoida mahdollisia toimintaympäristön muutoksia.

Sisältö

-Ruokaketjun toimintaympäristön nykytila ja tulevaisuuden muutokset: poliittiset, ekonomiset, sosiaaliset, teknologiset, ekologiset ja lainsäädännölliset tekijät.

Oppimateriaalit

Latvala, T. & Niemi, J. (toim.) 2024. Maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus 2024. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 33/2024. Luonnonvarakeskus, Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-905-5
Rikkonen, P. 2017. Vaihtoehtoisia skenaarioita maataloudesta vuoteen 2030. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 55/2017. Luonnonvarakeskus, Helsinki.
Ryhänen, M. & Närvä, M. (toim.) 2021. Maitotilayrityksen kokonaisvaltaisen johtamisen käsikirja. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B161. (soveltuvin osin)
Ryhänen, M., Rajakorpi, J. & Latva-Kyyny, M. 2022. Maatalousyrittäjän johtamisosaamisen kehittämisen perusteet. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja C14. (soveltuvin osin)
Tutkimuslaitosten uusimmat ennusteet (mm. PTT, LUKE).

Traitler, H. 2018. Megatrends in food and agriculture: Technology, water use and nutrition. Hoboken, NJ: John Wiley & Sons.
Poutanen, K. 2017. Elintarviketalous 4.0: VTT:n visio älykkään, kuluttajakeskeisen ruokatuotannon aikakauteen. Espoo. VTT Technical Research Centre of Finland Ltd.
Artikkelit
Luentomateriaali

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitukset

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti 05.10.2024 08.00 - 10.45

Uusinnat Examissa

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Tentti

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson työmäärä 133,5 tuntia. Lähiopetusta noin 27 tuntia.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

-Opiskelija osaa tunnistaa maatalousyritysten, maataloustuotteita jalostavien yritysten ja ravitsemuspalveluyritysten toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä ja osaa tarkastella koko ruokaketjussa tapahtuvien muutosten vaikutuksia yksittäisten yritysten toimintaan tyydyttävästi.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

-Opiskelija osaa hyödyntää monipuolisesti maatalousyritysten, maataloustuotteita jalostavien yritysten ja ravitsemuspalveluyritysten toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä päätöksenteossa ja osaa tarkastella koko ruokaketjussa tapahtuvien muutosten vaikutuksia yksittäisten yritysten toimintaan hyvin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

-Opiskelija osaa hyödyntää ja analysoida monipuolisesti maatalousyritysten, maataloustuotteita jalostavien yritysten ja ravitsemuspalveluyritysten toimintaympäristöä ja selvittää päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa tarkastella ruokaketjua kokonaisuutena ja kykenee analysoimaan siellä tapahtuvia muutoksia erinomaisesti. Hän osaa hyödyntää toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia yksittäisen yrityksen toiminnassa erinomaisesti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentti

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

11.11.2024 - 15.01.2025

Ajoitus

01.01.2025 - 31.05.2025

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Frami

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Insinööri (ylempi AMK), Rakentaminen
  • Insinööri (ylempi AMK), Teknologiaosaamisen johtaminen
  • Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Opettaja
  • Emilia Kangas
Ajoitusryhmät
  • Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa) (Koko: 10. Avoin AMK: 10.)
Opiskelijaryhmät
  • YTOJ24
    Insinööri (ylempiAMK), Teknologiaosaamisen johtaminen
  • YRAK24
    Insinööri (ylempi AMK), Rakentaminen
  • YKEJO23
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kehittäminen ja johtaminen
  • LIIKE24S
    Liiketoimintaosaamisen kehittäminen
  • YRKK24I
    Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • YRKK24A
    Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Koulutusryhmat
  • Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa)

Tavoitteet

Opiskelija tuntee esihenkilötyön tehtäväkentän, vastuut ja tulevaisuuden vaatimukset. Hän tunnistaa, mitä hyvä johtaminen vaatii lähijohtajalta ja organisaatiolta nykyhetkellä ja tulevaisuudessa. Opiskelija kykenee arvioimaan, millainen johtaja hän persoonaltaan on ja kehittämään omaa johtamisosaamistaan.

Sisältö

Oman työn johtaminen ja ajankäytön hallinta
Muutosjohtajuus
Työmotivaation johtaminen
Työhyvinvoinnin johtaminen
Johtaminen ja vuorovaikutus
Johtajan tunneäly
Oma johtamisprofiili

Oppimateriaalit

Viitala, R. & Jylhä, E. (2019). Johtaminen: Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Edita.

Schein, E. H. & Schein, P. (2017). Organizational culture and leadership Wiley.

Tienari, J. & Meriläinen, S. (2012). Johtaminen ja organisointi globaalissa taloudessa. Talentum.

Aura, O. & Ahonen, G. (2016). Strategisen hyvinvoinnin johtaminen. Talentum Pro.

Kauhanen, J. (2018). Esimies tuottavuuden kehittäjänä. Kauppakamari

Kauhanen, J. (2016). Työhyvinvointi organisaation menestystekijänä: Kehittämisohjelman laatiminen (1. painos.). Kauppakamari.

Isotalus, P. & Rajalahti, H. (2017). Vuorovaikutus johtajan työssä. Alma Talent.

Aarnikoivu, H. (2016). Aidosti hyödyllinen kehityskeskustelu. Kauppakamari.

Aaltonen, T., Ahonen, P. & Sahimaa, J. (2020). Johda merkitystä. Alma Talent.

Järvinen, K. (2014). Työn mielekkyyden johtaminen: Käytännön opas. Talentum.

Luukka, P. (2019). Yrityskulttuuri on kuningas: Mikä, miksi, miten? Alma Talent.

Leading Change in a Complex World. Tampere: Tampere University Press, 2019. 978-952-03-0845-2.pdf;jsessionid=17D1BF7AE409E6400F945222EEAFBFAF (oapen.org)

Andersen, L. B., Bjørnholt, B., Bro, L. L., & Holm-Petersen, C. (2018). Leadership and motivation: A qualitative study of transformational leadership and public service motivation. International Review of Administrative Sciences, 84(4), 675-691.

Kolari, P. (2010). Tunneälyjohtaminen asiantuntijaorganisaation muutoksessa. Tampere University Press.

Hiekkataipale, M. & Lämsä, A. (2019). (A)moral Agents in Organisations? The Significance of Ethical Organisation Culture for Middle Managers’ Exercise of Moral Agency in Ethical Problems. Journal of business ethics, 155(1), 147-161. https://doi.org/10.1007/s10551-017-3511-9

Kangas, H. (2021). Spanning leader–subordinate relationships through negative interactions: An examination of leader–member exchange breaches. Leadership, 17(2), 173-190.

Koši?iarová, I., Kádeková, Z. & Štarcho?, P. (2021). Leadership and Motivation as Important Aspects of the International Company’s Corporate Culture. Sustainability (Basel, Switzerland), 13(7), 3916. https://doi.org/10.3390/su13073916

Huhtala, M., Kangas, M., Lämsä, A. & Feldt, T. (2013). Ethical managers in ethical organisations? The leadership-culture connection among Finnish managers. Leadership & organization development journal, 34(3), 250-270. https://doi.org/10.1108/01437731311326684

Gregory Stone, A., Russell, R. F. & Patterson, K. (2004). Transformational versus servant leadership: A difference in leader focus. Leadership & organization development journal, 25(4), 349-361.

Raelin, J. A. (2018). What are you afraid of: Collective leadership and its learning implications. Management learning, 49(1), 59-66.

Lisäksi tehtävissä erikseen ohjeistetut materiaalit

Opetusmenetelmät

Itsenäiset verkkotehtävät

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija on tietoinen esihenkilötyön tärkeydestä ja osatekijöistä. Opiskelija on osoittanut opintojaksolla kykyä ymmärtää aiheen peruskäsitteistöä. Opiskelijan tuotokset osoittavat käsitteistön auttavaa soveltamista käytännössä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa hyödyntää esihenkilötyötaitoja. Opiskelijan toiminta ja tuotokset osoittavat hyvää käsitteistön hallintaa organisaation johtamisessa. Opiskelija kykenee selkeästi arvioimaan esimiestyön osa-alueita ja kehittämään omia esihenkilötaitojaan.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa hyödyntää, analysoida ja kehittää esihenkilötyötaitoja. Opiskelijan toiminta ja tuotokset osoittavat vahvaa käsitteistön hallintaa organisaation johtamisessa ja sen kehittämisessä. Opiskelija kykenee kiitettävästi ja kriittisesti analysoimaan esihenkilötyön osa-alueita ja kehittämään omia esihenkilötaitojaan arvioivalla otteella.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on tietoinen esihenkilötyön tärkeydestä ja osatekijöistä. Opiskelija on osoittanut opintojaksolla kykyä ymmärtää aiheen peruskäsitteistöä. Opiskelijan tuotokset osoittavat käsitteistön auttavaa soveltamista käytännössä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa hyödyntää esihenkilötyötaitoja. Opiskelijan toiminta ja tuotokset osoittavat hyvää käsitteistön hallintaa organisaation johtamisessa. Opiskelija kykenee selkeästi arvioimaan esimiestyön osa-alueita ja kehittämään omia esihenkilötaitojaan.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa hyödyntää, analysoida ja kehittää esihenkilötyötaitoja. Opiskelijan toiminta ja tuotokset osoittavat vahvaa käsitteistön hallintaa organisaation johtamisessa ja sen kehittämisessä. Opiskelija kykenee kiitettävästi ja kriittisesti analysoimaan esihenkilötyön osa-alueita ja kehittämään omia esihenkilötaitojaan arvioivalla otteella.

Esitietovaatimukset

-