Siirry suoraan sisältöön

Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Tutkinto:
Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Tutkintonimike:
Sairaanhoitaja (ylempi AMK)
Terveydenhoitaja (ylempi AMK)

Laajuus:
90 op

Tutkinto-ohjelman nimi

Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Koulutusala

Terveys- ja hyvinvointialat
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.

Suuntautumisvaihtoehdot

Ei ole suuntautumisvaihtoehtoja.

Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus

Tutkinto tuottaa ylempää korkeakoulututkintoa vastaavan kelpoisuuden.

Tutkinnon taso

Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120

Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset

Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.
Valintaperusteet löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku

Tutkintosääntö ja arviointiasteikot

Linkki

Opintojen rakenne

Tutkinto-ohjelman opinnot koostuvat ammattikorkeakoululain mukaisesti syventävistä ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Opintojen laajuus on 90 opintopistettä.
Syventävät ammattiopinnot koostuvat kansanterveyteen ja kansansairauksiin, kliiniseen työhön ja akuutteihin tilanteisiin kohdentuvista opinnoista. Työelämän tutkimus- kehittämis- ja kehittämistoiminta sisältää erilaisia tutkimus-, kehittämis- ja arvointimenetelmiä. Työelämälähtöinen opinnäytetyö mahdollistaa kehittämisen uudenlaisten toimintatapojen ja mallien soveltamisen kautta.

Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö

Koulutuksen sisällöt ovat kansanterveyteen ja kansansairauksiin liittyvät asiat, asiantuntijuus kliinisessä työssä ja asiantuntijuus akuuteissa tilanteissa. Lisäksi sisältöjä ovat työelämän tutkimus- ja kehittämistoiminta mukaanlukien arviointimenetelmät. Opinnäytetyön lisäksi opiskellaan vapaasti valittavia opintoja.

Kompetenssit

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit ovat asiantuntijuus kansanterveyteen ja kansansairauksiin liittyvissä asioissa sekä asiantuntijuus kliinisessä ja akuuteissa tilanteissa.

Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö

Koulutusohjelmassa toteutetaan monimuotoisia pedagogisia toimintamalleja, Pedagogiset ratkaisut määritellään kunkin opintokokonaisuuden yhteydessä erikseen. Luokkaopetuksen lisäksi opiskelu toteutuu työyhteisöissä ja Moodle-oppimisympäristössä.

Ahot-menettelyt

AHOT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistamisprosessi nivoutuu läheisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laatimiseen ja sitä päivitetään henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen yhteydessä.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan. Ohjeessa on nimetty tutkinto-ohjelman osaamisen tunnustamisen yhteyshenkilöt, jotka antavat ohjausta prosessiin liittyvissä asioissa.
Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään muun muassa
- vastaavansisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- opiskelijan haastattelu
- kirjallisia ja suullisia tenttejä tai raportteja
- toiminnallisia tai kirjallisia tehtäviä tai näyttöjä
- esitelmiä, portfolioita.

AHOT-menettelyn ulkopuolelle jäävät opinnäytetyö ja kypsyyskoe.

Työssäoppiminen ja harjoittelu

Tutkintoon ei kuulu harjoittelua.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen todennetaan esimerkiksi näytöin ja tehtävin.

Ammatillinen osaamisprofiili

Koulutusohjelman jälkeen opiskelija osaa toimia sosiaali- ja terveysalan kliinisenä asiantuntijana. Osaaminen fokusoituu kansanterveyteen ja kansansairauksiin, kliiniseen työhön ja akuutteihin tilanteisiin. Tutkinnon suorittaneet voivat työskennellä sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja johtamistehtävissä, konsultteina, asiantuntijoina, yrittäjinä sekä esimiestehtävissä julkisilla, yksityisellä ja kolmannella sektorilla.

Kansainvälisyys

Koulutuksessa edistetään, motivoidaan ja mahdollistetaan opiskelijaliikkuvuutta, kotikansainvälisyyttä ja henkilökunnan kansainvälistä toimintaa. Näitä voivat olla opintomatkat, IP-kurssit ja konferenssit vapaasti valittavina opintoina, joihin myös opettajat voivat osallistua. Kansainvälisyys toteutuu myös kansainvälisen kirjallisuuden, ja erimerkkien ja virtuaalisten kontaktien nivoutumisen kautta.

Jatko-opintokelpoisuus

Tutkinto antaa kelpoisuuden alan tieteellisiin jatko-opintoihin.

Opiskelumuoto

Koulutus toteutetaan aikuiskoulutuksena. Koulutus on osa-aikaista ja järjestetään monimuoto-opetuksena. Se toteutuu luento-opetuksena, itsenäisinä tehtävinä ja erilaisina harjoituksina. Opiskelu sisältää noin kaksi kontaktipäivää kuukaudessa, joihin osallistuminen on pakollista.

Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja

Anne-Maria Aho
Sähköposti: anne-maria.aho(at)seamk.fi
Puhelin: 040 830 4173

Mari Salminen-Tuomaala
Sähköposti: mari.salminen-tuomaala (a)seamk.fi
Puhelin: 0408304166

Opinto-ohjaaja

Essi Hauta
Sähköposti: essi.hauta(a)seamk.fi
Puhelin 040 830 1262

Harjoittelun koordinointi

Koulutus ei sisällä harjoittelua

Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi

Tiina Välimäki, 040-830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040-830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat

outgoint(at)seamk.fi

Opiskelijapalvelut

Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi

Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Ilmoittautumisaika

01.08.2021 - 31.12.2021

Ajoitus

01.01.2022 - 31.05.2022

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus
Opettaja
  • Mari Salminen-Tuomaala
  • Yklas Nimeämätön
Opiskelijaryhmät
  • YKLAS20
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Tavoitteet

Opiskelija osaa vertailla erilaisia arviointisuuntauksia ja käyttää siihen soveltuvia erilaisia menetelmiä arviointiprosessin eri vaiheissa.

Sisältö

Arviointisuuntaukset ja -menetelmät
Summatiivinen arviointi
Prosessiarviointi
Osallistava arviointi
Realistinen arviointi

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvailla erilaisia arviointisuuntauksia ja -menetelmiä

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa vertailla erilaisia arviointisuuntauksia ja -menetelmiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida erilaisia arviointisuuntauksia ja -menetelmiä.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

01.08.2021 - 31.08.2021

Ajoitus

01.09.2021 - 31.05.2022

Laajuus

10 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus
Opettaja
  • Mari Salminen-Tuomaala
  • Tiina Koskela
Opiskelijaryhmät
  • YKLAS20
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Tavoitteet

Opiskelija osaa arvioida potilaan/asiakkaan hoidon ja ohjauksen sekä kuntoutuksen tarpeita ja valita näyttöön perustuvaan tiedon mukaisia optimaalisia toimintamenetelmiä akuuteissa tilanteissa. Opiskelija osaa kehittää potilas/asiakasturvallisuutta edistävää toimintaa akuuteissa tilanteissa.

Sisältö

Laajavastuinen asiantuntijuus akuuttihoitotyössä
Kliininen asiantuntijaosaaminen akuuteissa tilanteissa
Akuuteissa tilanteissa toimiminen prosessina.
Moniammatillinen tiimityöskentely akuuteissa tilanteissa
Uramallit akuuttihoitotyön näkökulmasta
Osaamisen jakaminen kliinisenä asiantuntijana
Akuutisti sairastuneen hoitotyön erilaiset ohjauskäytänteet
Päätöksentekotaidot, tilannetietoisuus ja tunneälytaidot akuuttihoitotyön tilanteissa
CRM-taidot, akuutin tilanteen johtaminen
Potilasturvallisuus akuuttihoitotyössä
Akuuttihoitotyön laadun kehittäminen
Hoidon tarpeen arviointi, erilaiset skeemat ja protokollat
Digitalisaatio akuuttihoitotyön näkökulmasta

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä kliinistä asiantuntijuutta akuuteissa tilanteissa

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa analysoida ja soveltaa kliinistä asiantuntijaosaamista akuuteissa tilanteissa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kehittää kliinistä asiantuntijaosaamista erilaisissa akuuteissa tilanteissa

Ilmoittautumisaika

01.09.2021 - 30.11.2021

Ajoitus

01.01.2022 - 31.05.2022

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus
Opettaja
  • Sami Perälä
  • Mari Salminen-Tuomaala
Opiskelijaryhmät
  • YKLAS20
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Tavoitteet

Etäpalveluohjauksen mahdollisuudet erilaisten asiakasryhmien omahoidon ja kuntoutuksen menetelmänä ovat lisääntyneet viime aikoina. Etäpalveluohjaus-kurssi antaa valmiuksia tarkastella ja pohtia erilaisten etäpalveluohjausmenetelmien hyödyllisyyttä ja niihin liittyviä haasteita sekä ohjausta antavan asiantuntijan että ohjattavan asiakkaan näkökulmasta.
Tavoitteena on, että opiskelija syventää osaamistaan etäpalveluohjaus- menetelmän soveltamiseen ja kehittämiseen liittyvissä asioissa.

Sisältö

Kurssi sisältö:
• Eettisyys ja tietoturva etäpalveluissa
• Etäohjaus ja etäkuntoutus; asiakkaan tutkiminen, seuranta, neuvonta ja omahoidon ohjaus etäteknologian avulla
• eHealth, mHealth
• Etäpalveluohjauksen vuorovaikutuksen erityispiirteet
* Etäpalveluohjaussimulaatioharjoitukset

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa etäpalveluihin liittyviä eettisiä ja tietoturvakysymyksiä. Opiskelija tietää, millaisissa tilanteissa ja miten asiakkaita voidaan tutkia, seurata ja ohjata etäohjauksen välineitä hyödyntäen.
Opiskelija tietää, mitä eHealth ja mHealth tarkoittavat. Opiskelija osaa nimetä etäpalveluohjauksen vuorovaikutuksen erityispiirteitä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa pohtia etäpalveluihin liittyvien eettisten kysymysten ja tietoturvakysymysten taustalla vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa kuvata perustellen, millaisissa tilanteissa ja miten asiakkaita voidaan tutkia, seurata ja ohjata etäohjauksen välineitä hyödyntäen. Opiskelija osaa kuvata, milloin eHealth ja mHealth voidaan hyödyntää. Opiskelija osaa kuvata esimerkein etäpalveluohjauksen vuorovaikutuksen erityispiirteitä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa huomioida ja ennakoida etäpalveluihin liittyvien eettisten kysymysten ja tietoturvakysymysten taustalla vaikuttavia tekijöitä etäpalveluohjausta suunnitellessaan. Opiskelija osaa soveltaa perustellen etäpalveluohjausta ja tunnistaa hyvin tilanteet, joissa hän voi tutkia, seurata ja ohjata asiakkaita etäohjauksen välineitä hyödyntäen. Opiskelija osaa hyödyntää eHealth- ja mHealth- menetelmiä asiakasohjauksessa. Opiskelija osaa ennakoida etäpalveluohjauksen vuorovaikutuksen erityispiirteitä ja suunnitella tämän tiedon pohjalta laadukasta etäpalveluohjausta.

Ilmoittautumisaika

01.08.2021 - 01.09.2021

Ajoitus

01.09.2021 - 31.12.2021

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus
Opettaja
  • Tanja Hautala
  • Mari Salminen-Tuomaala
Opiskelijaryhmät
  • YKLAS20
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Tavoitteet

Opiskelija osaa etsiä ja hyödyntää näyttöön perustuvaa tietoa ja tieteellistä tutkimusta kliinisen hoitotyön kehittämisessä.
Opiskelija osaa arvioida tutkittuun tietoon perustuen ja moniammatillisesti potilaan/asiakkaan terveydentilaa ja toimintakykyä sekä kiireellisen hoidon ja kuntoutuksen tarpeita sekä soveltaa arviointimenetelmiä.
Opiskelija osaa soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa tehdessään päätöksiä ja tuottaessaan henkilökohtaiseen kliiniseen asiantuntemukseen perustuvaa hoitotyötä, johon hän yhdistää ajankohtaisinta, relevanttia tutkimustietoa, jota on saatavilla aiheesta.

Sisältö

Näyttöön perustuva hoitotyö
Näyttöön perustuvan käytännön vahvuudet
Kliinisen hoitotyön kehittämistarpeiden tunnistaminen
Kliinisen, näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämismenetelmät
Näyttöön perustuva hoitotyön kehittäminen prosessina

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvailla ja määritellä kliinisen asiantuntijuuden ja näyttöön perustuvan hoitotyön peruskäsitteitä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa analysoida kriittisesti kliinisen asiantuntijuuden sisältöä ja soveltaa opittua käytännön toimintaan. Opiskelija osaa käyttää erilaisia näyttöön perustuvia ohjaus-, konsultointi- ja viestintämenetelmiä.
Opiskelija osaa analysoida ja soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa kliinisen hoitotyön kehittämisessä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa vertailla ja arvioida kliinisen asiantuntijuuden käsitteistöä ja soveltaa monipuolisesti ja kriittisesti näyttöön perustuvaa opittua tietoa toimintaan. Opiskelija osaa arvioida ja kehittää erilaisia näyttöön perustuvia ohjaus, viestintä- ja konsultaatiomenetelmiä.

Ilmoittautumisaika

01.08.2021 - 31.08.2021

Ajoitus

01.09.2021 - 31.12.2021

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus
Opettaja
  • Mari Salminen-Tuomaala
Opiskelijaryhmät
  • YKLAS20
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Tavoitteet

Opiskelija osaa toimia erilaisissa äkillisissä sairaustilanteissa näyttöön perustuvaa tietoa soveltaen. Opiskelija osaa toimia monikulttuurisessa, verkostoituvassa ja digitaalisessa ympäristössä. Opiskelija osaa arvioida ja käyttää digitaalisia välineitä potilaan/asiakkaan ohjauksen, hoidon ja kuntoutuksen tukena. Opiskelija osaa vertailla ja soveltaa etäohjausmahdollisuuksia.

Sisältö

Äkilliset sairaustilanteet ja toiminta erilaisissa ympäristöissä
Akuutin tilanteen viestinnän haasteet
Potilaan/asiakkaan ja hänen läheistensä tukeminen akuutissa tilanteessa
Digitaaliset menetelmät hoidon, ohjauksen ja kuntoutuksen tukena
Etäpalveluohjauksen mahdollisuudet
Kliinisen työn eettiset haasteet

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä kliinisen työn erityiskysymyksiä ja haasteita potilaan/asiakkaan ohjaustilanteissa. Opiskelija osaa kuvata ja luokitella erilaisia hoidon, ohjauksen ja kuntoutuksen tukena käytettäviä digitaalisia menetelmiä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa vertailla erilaisia menetelmiä kliinisen työn erityistilanteissa ja potilaan/ asiakkaan ohjaustilanteissa. Opiskelija osaa soveltaa erilaisia hoidon, ohjauksen ja kuntoutuksen tukena käytettäviä digitaalisia menetelmiä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida, arvioida ja kehittää erilaisia menetelmiä kliinisen työn erityistilanteissa ja potilaan/ asiakkaan ohjaustilanteissa. Opiskelija osaa soveltaa ja kehittää erilaisia hoidon, ohjauksen ja kuntoutuksen tukena käytettäviä digitaalisia menetelmiä.

Ilmoittautumisaika

01.12.2021 - 15.05.2022

Ajoitus

01.05.2022 - 07.06.2022

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

T&K-osuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus
Opettaja
  • Tiina Hautamäki
  • Arja Hemminki
Opiskelijaryhmät
  • YKEJO21
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kehittäminen ja johtaminen

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää laadullisen tutkimuksen taustafilosofian, lähestymistavat ja metodologiset periaatteet ja osaa soveltaa niitä käytännön kehittämis- ja tutkimustoiminnassa.

Sisältö

Laadullisen tutkimuksen erityispiirteet, tutkimusasetelmat, metodologia, laadulliset aineistonkeruutavat ja yleisesti käytetyt analyysimenetelmät. Laadullisen tutkimuksen tutkimusetiikka sekä luotettavuus laadullisessa tutkimuksessa.

Oppimateriaalit

Toikko, T. , Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampere. Tampere University Press.
Heikkinen, H. , Rovio, E. , Syrjälä, L. 2006. Toiminnasta tietoon. Helsinki. Kansanvalistusseura
Seppänen-Järvelä, R. , Karjalainen, V. 2006. Kehittämistyön risteyksiä. Helsinki. Stakes
Vehviläinen-Julkunen, K. , Kankkunen, P. 2012. Tutkimus hoitotieteessä. Sanoma Pro Oy
Pietilä, A.-M. , Länsimies-Antikainen, H. (toim.) 2008. Etiikkaa monitieteisesti. Pohdintaa ja kysymyksiä. Kuopion yliopiston julkaisuja F Yliopistotiedot 45. Hoitotieteen laitos.

Opetusmenetelmät

luennot, opetuskeskustelut, itsenäiset tehtävät

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op= 40 t kontaktiopetusta ja 90 t itsenäistä opiskelua

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvailla laadullisen tutkimuksen erityispiirteet, aineistonkeruutavat ja analyysimenetelmät ja osaa nimetä tutkimuseettisiä periaatteita ja laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arviointiin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osoittaa osaavansa käyttää jotakin laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmää.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa vertailla erilaisia laadullisen tutkimuksen tyyppejä ja osaa valita tavoitteisiin sopivia aineistonkeruu- ja analyysimenetelmiä. Opiskelija osoittaa osaavansa tutkimuseettiset periaatteet ja luotettavuuden arvioinnin. Opiskelija osoittaa osaavansa käyttää perustellusti laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa arvioida kriittisesti erilaisia laadullisen tutkimuksen tyyppejä ja osaa hyödyntää monipuolisesti tavoitteisiin sopivia aineistonkeruu- ja analyysimenetelmiä. Opiskelija osoittaa hallitsevansa erittäin hyvin tutkimuseettiset periaatteet ja luotettavuuden arvioinnin. Opiskelija osoittaa osaavansa käyttää perustellusti ja kriittisesti laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmiä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtävien hyväksytty suorittaminen ja aktiivinen läsnäolo tunneilla.

Esitietovaatimukset

Ei edeltäviä opintoja

Ilmoittautumisaika

01.08.2021 - 08.09.2021

Ajoitus

01.09.2021 - 31.05.2022

Laajuus

15 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus
Opettaja
  • Tanja Hautala
  • Mari Salminen-Tuomaala
  • Katriina Kuhalampi
Opiskelijaryhmät
  • YKLAS20
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Tavoitteet

Opiskelija osaa toteuttaa ja raportoida tutkimus-, kehittämis- tai arviointihankkeen.

Sisältö

Opinnäytetyön suunnitelman mukainen

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Ilmoittautumisaika

01.08.2021 - 22.01.2022

Ajoitus

22.01.2022 - 31.05.2022

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Frami

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Tradenomi (ylempi AMK), Liiketoimintaosaaminen
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus
  • Kulttuurituottaja (ylempi AMK)
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kehittäminen ja johtaminen
  • Restonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Opettaja
  • Jaana Liukkonen
Opiskelijaryhmät
  • YKUTU21
    Kulttuurituottaja (ylempi AMK)
  • YRKK20R
    Restonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
  • YIKA21
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija
  • YLI21
    Tradenomi (ylempi AMK), Liiketoimintaosaaminen
  • YKEJO21
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kehittäminen ja johtaminen
  • YKLAS20
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Tavoitteet

Opiskelija osaa:
kuvata muotoiluajattelun merkitystä ja mahdollisuuksia organisaation kehittämisessä.
-tunnistaa käyttäjälähtöisyyden periaatteet palvelukehittämisen näkökulmasta.
-soveltaa palvelumuotoilun prosessia ja menetelmiä organisaation toiminnan kehittämiseksi.
-soveltaa tietoa siitä, miten palvelumuotoilu linkittyy organisaation strategiaan
-suunnitella ja johtaa muotoiluajattelun hyödyntämistä organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi

Sisältö

Palvelumuotoilun periaatteet, prosessi ja menetelmät
Palveluiden markkinointi ja arvonluonti palveluliiketoiminnassa ja –ekosysteemeissä
Käyttäjäkokemuksen kehittäminen osallistavien ja yhteiskehittämisen menetelmien avulla
Käyttäjälähtöisyyden merkitys organisaation muutoksessa ja uudistamisessa
Palvelumuotoilun ja muotoiluajattelun kytkeminen organisaatiostrategiaan ja sen johtamiseen

Oppimateriaalit

Opintojaksolla jaettava materiaali

Opetusmenetelmät

Luennot, verkossa ohjattuja tehtäviä, ryhmä/parityöskentely kehittämistehtävän parissa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kokonaistyöaika 130h, josta 18h ohjattua työskentelyä ja muu itsenäistä ja pienryhmissä tapahtuvaa työskentelyä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Tyydyttävä (1-2) Opiskelija hallitsee palvelumuotoilun ja muotoiluajattelun keskeiset käsitteet ja prosessit. Opiskelija tulkitsee käyttäjälähtöisyyden merkitystä uusien palveluiden kehittämisessä.Opiskelija kuvaa palvelumuotoilun johtamisen mahdollisuuksia ja haasteita. Opiskelija suunnittelee palvelumuotoilua hyödyntävän projektin, sekä kuvaa sen yhteyttä organisaation strategiseen kehittämiseen.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Hyvä (3-4) Opiskelija hallitsee ja soveltaa palvelumuotoilun ja muotoiluajattelun keskeisiä käsitteitä ja prosessia. Opiskelija arvioi selkeästi palvelumuotoilun mallien ja menetelmien käyttämistä organisaatiossa. Opiskelija rakentaa organisaation ja käyttäjien tarpeet huomioivia palvelukuvauksia. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa palvelumuotoilua hyödyntävän projektin. Opiskelija hahmottaa uusien palveluratkaisujen tarvetta huomioiden organisaation strategiset tavoitteet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävä (5) Opiskelija hallitsee ja soveltaa monipuolisesti palvelumuotoilun ja muotoiluajattelun keskeisiä käsitteitä ja prosessia. Opiskelija arvioi ja valitsee olennaiset palvelumuotoilun ja -kehittämisen mallit ja menetelmät organisaation palvelukehittämiseen. Opiskelija ennakoi organisaation kehitysmahdollisuuksia ja rakentaa niihin sopivia käyttäjälähtöisiä palvelukuvauksia. Opiskelija osaa itsenäisesti suunnitella ja johtaa palvelumuotoiluprojektia. Opiskelija arvioi perustellusti uusien palveluratkaisujen lisäarvoa, huomioiden organisaation strategiset tavoitteet ja uudistumistarpeet.