Siirry suoraan sisältöön

Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Tutkinto:
Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Tutkintonimike:
Sairaanhoitaja (ylempi AMK)
Terveydenhoitaja (ylempi AMK)

Laajuus:
90 op

Tutkinto-ohjelman nimi

Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Koulutusala

Terveys- ja hyvinvointialat
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.

Suuntautumisvaihtoehdot

Ei ole suuntautumisvaihtoehtoja.

Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus

Tutkinto tuottaa ylempää korkeakoulututkintoa vastaavan kelpoisuuden.

Tutkinnon taso

Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120

Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset

Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.
Valintaperusteet löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku

Tutkintosääntö ja arviointiasteikot

Linkki

Opintojen rakenne

Tutkinto-ohjelman opinnot koostuvat ammattikorkeakoululain mukaisesti syventävistä ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Opintojen laajuus on 90 opintopistettä.
Syventävät ammattiopinnot koostuvat kansanterveyteen ja kansansairauksiin, kliiniseen työhön ja akuutteihin tilanteisiin kohdentuvista opinnoista. Työelämän tutkimus- kehittämis- ja kehittämistoiminta sisältää erilaisia tutkimus-, kehittämis- ja arvointimenetelmiä. Työelämälähtöinen opinnäytetyö mahdollistaa kehittämisen uudenlaisten toimintatapojen ja mallien soveltamisen kautta.

Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö

Koulutuksen sisällöt ovat kansanterveyteen ja kansansairauksiin liittyvät asiat, asiantuntijuus kliinisessä työssä ja asiantuntijuus akuuteissa tilanteissa. Lisäksi sisältöjä ovat työelämän tutkimus- ja kehittämistoiminta mukaanlukien arviointimenetelmät. Opinnäytetyön lisäksi opiskellaan vapaasti valittavia opintoja.

Kompetenssit

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit ovat asiantuntijuus kansanterveyteen ja kansansairauksiin liittyvissä asioissa sekä asiantuntijuus kliinisessä ja akuuteissa tilanteissa.

Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö

Koulutusohjelmassa toteutetaan monimuotoisia pedagogisia toimintamalleja, Pedagogiset ratkaisut määritellään kunkin opintokokonaisuuden yhteydessä erikseen. Luokkaopetuksen lisäksi opiskelu toteutuu työyhteisöissä ja Moodle-oppimisympäristössä.

Ahot-menettelyt

AHOT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistamisprosessi nivoutuu läheisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laatimiseen ja sitä päivitetään henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen yhteydessä.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan. Ohjeessa on nimetty tutkinto-ohjelman osaamisen tunnustamisen yhteyshenkilöt, jotka antavat ohjausta prosessiin liittyvissä asioissa.
Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään muun muassa
- vastaavansisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- opiskelijan haastattelu
- kirjallisia ja suullisia tenttejä tai raportteja
- toiminnallisia tai kirjallisia tehtäviä tai näyttöjä
- esitelmiä, portfolioita.

AHOT-menettelyn ulkopuolelle jäävät opinnäytetyö ja kypsyyskoe.

Työssäoppiminen ja harjoittelu

Tutkintoon ei kuulu harjoittelua.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen todennetaan esimerkiksi näytöin ja tehtävin.

Ammatillinen osaamisprofiili

Koulutusohjelman jälkeen opiskelija osaa toimia sosiaali- ja terveysalan kliinisenä asiantuntijana. Osaaminen fokusoituu kansanterveyteen ja kansansairauksiin, kliiniseen työhön ja akuutteihin tilanteisiin. Tutkinnon suorittaneet voivat työskennellä sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja johtamistehtävissä, konsultteina, asiantuntijoina, yrittäjinä sekä esimiestehtävissä julkisilla, yksityisellä ja kolmannella sektorilla.

Kansainvälisyys

Koulutuksessa edistetään, motivoidaan ja mahdollistetaan opiskelijaliikkuvuutta, kotikansainvälisyyttä ja henkilökunnan kansainvälistä toimintaa. Näitä voivat olla opintomatkat, IP-kurssit ja konferenssit vapaasti valittavina opintoina, joihin myös opettajat voivat osallistua. Kansainvälisyys toteutuu myös kansainvälisen kirjallisuuden, ja erimerkkien ja virtuaalisten kontaktien nivoutumisen kautta.

Jatko-opintokelpoisuus

Tutkinto antaa kelpoisuuden alan tieteellisiin jatko-opintoihin.

Opiskelumuoto

Koulutus toteutetaan aikuiskoulutuksena. Koulutus on osa-aikaista ja järjestetään monimuoto-opetuksena. Se toteutuu luento-opetuksena, itsenäisinä tehtävinä ja erilaisina harjoituksina. Opiskelu sisältää noin kaksi kontaktipäivää kuukaudessa, joihin osallistuminen on pakollista.

Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja

Anne-Maria Aho
Sähköposti: anne-maria.aho(at)seamk.fi
Puhelin: 040 830 4173

Mari Salminen-Tuomaala
Sähköposti: mari.salminen-tuomaala (a)seamk.fi
Puhelin: 0408304166

Opinto-ohjaaja

Essi Hauta
Sähköposti: essi.hauta(a)seamk.fi
Puhelin 040 830 1262

Harjoittelun koordinointi

Koulutus ei sisällä harjoittelua

Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi

Tiina Välimäki, 040-830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040-830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat

outgoint(at)seamk.fi

Opiskelijapalvelut

Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi

Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 06.09.2023

Ajoitus

01.01.2024 - 24.05.2024

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus
Opettaja
  • Mari Salminen-Tuomaala
Opiskelijaryhmät
  • YKLAS22
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Tavoitteet

Opiskelija osaa vertailla erilaisia arviointisuuntauksia ja käyttää soveltuvia erilaisia menetelmiä arviointiprosessin eri vaiheissa.

Sisältö

Arviointisuuntaukset ja -menetelmät
Summatiivinen arviointi
Prosessiarviointi
Osallistava arviointi
Realistinen arviointi

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvailla erilaisia arviointisuuntauksia ja -menetelmiä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa vertailla erilaisia arviointisuuntauksia ja -menetelmiä. Hän osaa hyödyntää arviointimenetelmiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida erilaisia arviointisuuntauksia ja -menetelmiä. Hän osaa soveltaa arviointimenetelmiä kliinisen hoitotyön kehittämisessä.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 06.09.2023

Ajoitus

28.08.2023 - 24.05.2024

Laajuus

10 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

T&K-osuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus
Opettaja
  • Mari Salminen-Tuomaala
  • Tiina Koskela
Opiskelijaryhmät
  • YKLAS22
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Tavoitteet

Opiskelija osaa arvioida potilaan/asiakkaan hoidon ja ohjauksen sekä kuntoutuksen tarpeita ja valita näyttöön perustuvan tiedon mukaisia optimaalisia toimintamenetelmiä akuuteissa tilanteissa. Opiskelija osaa kehittää potilas/asiakasturvallisuutta edistävää toimintaa akuuteissa tilanteissa.

Sisältö

Laajavastuinen asiantuntijuus akuuttihoitotyössä
Kliininen asiantuntijaosaaminen akuuteissa tilanteissa
Akuuteissa tilanteissa toimiminen prosessina.
Moniammatillinen tiimityöskentely akuuteissa tilanteissa
Uramallit akuuttihoitotyön näkökulmasta
Osaamisen jakaminen kliinisenä asiantuntijana
Akuutisti sairastuneen hoitotyön erilaiset ohjauskäytänteet
Päätöksentekotaidot, tilannetietoisuus ja tunneälytaidot akuuttihoitotyön tilanteissa
CRM-taidot, akuutin tilanteen johtaminen
Potilasturvallisuus akuuttihoitotyössä
Akuuttihoitotyön laadun kehittäminen
Hoidon tarpeen arviointi, erilaiset skeemat ja protokollat
Digitalisaatio akuuttihoitotyön näkökulmasta

Oppimateriaalit

Alahuhta S, Ala-Kokko T, Kiviluoma K, Perttilä J, Ruokonen E, Silfvast T. (uusin painos). Peruselintoimintojen häiriöt ja niiden hoito. Kustannus Oy Duodecim. Bookwell Oy. Porvoo.
Denisco S.M., Barker, A.M. 2016. Advanced Practice Nursing. Essential Kowledge for the Profession. Jones & Bartlett Learning. (3. painos tai uud.)
Burns S.M., Delgado S.A. 2016. Acute and critical care nurse practitioner. Cases in diagnostic reasoning. American Association of Critical Care Nurses. McGraw-Hill Education Books.
Korhonen A, Jylhä V, Korhonen T., Holopainen A. 2018. Näyttöön perustuva toiminta. Tarpeesta tuloksiin. Hotus. Skhole Oy.
Kosonen A, Saikko S, Alanen P., Jormakka J. 2016. Oireista työdiagnoosiin.
Nurminen R. (toim.) 2011. Tulevaisuuden erityisosaaminen. Turun AMK. Raportteja 113.

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, luennot, simulaatiot, harjoitukset ja tehtävät, suulliset ja kirjalliset tehtävät.
Monimuotoiset, innovatiiviset ja osallistavat opetusmenetelmät (mm. Learning cafe, simulaatio-opetus) ja itsenäiset tehtävät.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

270 h270 h

Lisätietoja opiskelijoille

Jokainen poissaolopäivä korvataan opettajan kanssa sovittavalla tehtävällä.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä kliinistä asiantuntijuutta akuuteissa tilanteissa

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa analysoida ja soveltaa kliinistä asiantuntijaosaamista akuuteissa tilanteissa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kehittää kliinistä asiantuntijaosaamista erilaisissa akuuteissa tilanteissa

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin aikana opettajien antamat tehtävät´; arviointi 1-5
Aktiivinen osallistuminen

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa kuvata asiakkaan hoidon tarpeita ja hoitotoimenpiteitä akuutissa tilanteesa. Opiskelija osaa kuvata akuutisti sairaan asiakkaan ohjauksen toteuttamista.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa analysoida kriittisesti ja reflektoiden akuutisti sairaan asiakkaan hoidon tarpeita ja valita potilaan tilanteeseen parhaiten sopivat hoitotoimenpiteet. Opiskelija osaa kuvata perustellen akuutisti sairaan asiakkaan ohjausta, sen sisältöjen ja menetelmien valintaa. Opiskelija osaa soveltaa näyttöön perustuvaa tutkimustietoa akuutisti sairaan asiakkaan hoitotyössä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida kriittisesti ja reflektoiden akuutisti sairastuneen asiakkaan hoidon tarpeita ja valita potilaan tilanteeseen parhaiten sopivat hoitotoimenpiteet. Opiskelija osaa perustella ja soveltaa akuutisti sairaan ohjaustilanteessa monipuolisesti erilaisia ohjausmenetelmiä. Opiskelija osaa soveltaa näyttöön perustuvaa tutkimustietoa akuutisti sairaan asiakkaan hoitotyössä ja kehittää akuuttihoitotyötä asiantuntijana.

Ilmoittautumisaika

06.11.2023 - 17.01.2024

Ajoitus

01.01.2024 - 31.07.2024

Laajuus

5 op

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus
Opettaja
  • Sami Perälä
  • Mari Salminen-Tuomaala
Opiskelijaryhmät
  • YKLAS22
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Tavoitteet

Etäpalveluohjauksen mahdollisuudet erilaisten asiakasryhmien omahoidon ja kuntoutuksen menetelmänä ovat lisääntyneet viime aikoina. Etäpalveluohjaus-kurssi antaa valmiuksia tarkastella ja pohtia erilaisten etäpalveluohjausmenetelmien hyödyllisyyttä ja niihin liittyviä haasteita sekä ohjausta antavan asiantuntijan että ohjattavan asiakkaan näkökulmasta.
Tavoitteena on, että opiskelija syventää osaamistaan etäpalveluohjaus- menetelmän soveltamiseen ja kehittämiseen liittyvissä asioissa.

Sisältö

Kurssi sisältö:
• Eettisyys ja tietoturva etäpalveluissa
• Etäohjaus ja etäkuntoutus; asiakkaan tutkiminen, seuranta, neuvonta ja omahoidon ohjaus etäteknologian avulla
• eHealth, mHealth
• Etäpalveluohjauksen vuorovaikutuksen erityispiirteet
* Etäpalveluohjaussimulaatioharjoitukset

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa etäpalveluihin liittyviä eettisiä ja tietoturvakysymyksiä. Opiskelija tietää, millaisissa tilanteissa ja miten asiakkaita voidaan tutkia, seurata ja ohjata etäohjauksen välineitä hyödyntäen.
Opiskelija tietää, mitä eHealth ja mHealth tarkoittavat. Opiskelija osaa nimetä etäpalveluohjauksen vuorovaikutuksen erityispiirteitä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa pohtia etäpalveluihin liittyvien eettisten kysymysten ja tietoturvakysymysten taustalla vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa kuvata perustellen, millaisissa tilanteissa ja miten asiakkaita voidaan tutkia, seurata ja ohjata etäohjauksen välineitä hyödyntäen. Opiskelija osaa kuvata, milloin eHealth ja mHealth voidaan hyödyntää. Opiskelija osaa kuvata esimerkein etäpalveluohjauksen vuorovaikutuksen erityispiirteitä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa huomioida ja ennakoida etäpalveluihin liittyvien eettisten kysymysten ja tietoturvakysymysten taustalla vaikuttavia tekijöitä etäpalveluohjausta suunnitellessaan. Opiskelija osaa soveltaa perustellen etäpalveluohjausta ja tunnistaa hyvin tilanteet, joissa hän voi tutkia, seurata ja ohjata asiakkaita etäohjauksen välineitä hyödyntäen. Opiskelija osaa hyödyntää eHealth- ja mHealth- menetelmiä asiakasohjauksessa. Opiskelija osaa ennakoida etäpalveluohjauksen vuorovaikutuksen erityispiirteitä ja suunnitella tämän tiedon pohjalta laadukasta etäpalveluohjausta.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 06.09.2023

Ajoitus

28.08.2023 - 31.01.2024

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

1 op

T&K-osuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

25 - 50

Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus
Opettaja
  • Mari Salminen-Tuomaala
Opiskelijaryhmät
  • YKLAS22
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Tavoitteet

Opiskelija osaa etsiä ja hyödyntää näyttöön perustuvaa tietoa ja tieteellistä tutkimusta kliinisen hoitotyön kehittämisessä.
Opiskelija osaa arvioida tutkittuun tietoon perustuen ja moniammatillisesti potilaan/asiakkaan terveydentilaa ja toimintakykyä sekä kiireellisen hoidon ja kuntoutuksen tarpeita sekä soveltaa arviointimenetelmiä.
Opiskelija osaa soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa tehdessään päätöksiä ja tuottaessaan henkilökohtaiseen kliiniseen asiantuntemukseen perustuvaa hoitotyötä, johon hän yhdistää ajankohtaisinta, relevanttia tutkimustietoa, jota on saatavilla aiheesta.

Sisältö

Näyttöön perustuva hoitotyö
Näyttöön perustuvan käytännön vahvuudet
Kliinisen hoitotyön kehittämistarpeiden tunnistaminen
Kliinisen, näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämismenetelmät
Näyttöön perustuva hoitotyön kehittäminen prosessina

Oppimateriaalit

Kallankari, S.2019. Muutoksen johtaminen arjessa, opas sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Duodecim.
Korhonen A, Jylhä V, Korhonen T., Holopainen A. 2018. Näyttöön perustuva toiminta. Tarpeesta tuloksiin. Hotus. Skhole Oy.
Opettajan suosittelemat tieteelliset artikkelit.

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, luennot, osallistavat menetelmät, ryhmätyö, esseet, kirjalliset ja suulliset tehtävät

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvailla ja määritellä kliinisen asiantuntijuuden ja näyttöön perustuvan hoitotyön peruskäsitteitä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa analysoida kriittisesti kliinisen asiantuntijuuden sisältöä ja soveltaa opittua käytännön toimintaan. Opiskelija osaa käyttää erilaisia näyttöön perustuvia ohjaus-, konsultointi- ja viestintämenetelmiä.
Opiskelija osaa analysoida ja soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa kliinisen hoitotyön kehittämisessä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa vertailla ja arvioida kliinisen asiantuntijuuden käsitteistöä ja soveltaa monipuolisesti ja kriittisesti näyttöön perustuvaa opittua tietoa toimintaan. Opiskelija osaa arvioida ja kehittää erilaisia näyttöön perustuvia ohjaus, viestintä- ja konsultaatiomenetelmiä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa kuvata hoitotyön kehittämistarpeita. Opiskelija tunnistaa, osaa hakea ja hyödyntää näyttöön perustuvia lähteitä hoitotyön kehittämistarpeisiin vastaamiseksi.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa kuvata ja analysoida hoitotyön kehittämistarpeita monipuolisesti sekä asiakkaiden/potilaiden ja heidän läheistensä sekä henkilökunnan näkökulmasta. Opiskelija osaa hakea, hyödyntää ja soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa hoitotyön kehittämisessä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata ja analysoida hoitotyön kehittämistarpeita monipuolisesti ja kriittisesti sekä asiakkaiden/potilaiden ja heidän läheistensä sekä henkilökunnan näkökulmasta. Opiskelija osaa hyödyntää ja soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa hoitotyön kehittämisessä. Opiskelija osaa arvioida hoitotyön kehittämisen onnistumista ja valita optimaalisia kehittämismenetelmiä sekä ohjata kollegoita tai hoitotyön opiskelijoita näyttöön perustuvan tiedon hyödyntämisessä.

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 06.09.2023

Ajoitus

28.08.2023 - 15.12.2023

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

T&K-osuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

10 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus
Opettaja
  • Mari Salminen-Tuomaala
Opiskelijaryhmät
  • YKLAS22
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Tavoitteet

Opiskelija osaa toimia erilaisissa äkillisissä sairaustilanteissa näyttöön perustuvaa tietoa soveltaen. Opiskelija osaa toimia monikulttuurisessa, verkostoituvassa ja digitaalisessa ympäristössä. Opiskelija osaa arvioida ja käyttää digitaalisia välineitä potilaan/asiakkaan ohjauksen, hoidon ja kuntoutuksen tukena. Opiskelija osaa vertailla ja soveltaa etäohjausmahdollisuuksia.

Sisältö

Äkilliset sairaustilanteet ja toiminta erilaisissa ympäristöissä
Akuutin tilanteen viestinnän haasteet
Potilaan/asiakkaan ja hänen läheistensä tukeminen akuutissa tilanteessa
Digitaaliset menetelmät hoidon, ohjauksen ja kuntoutuksen tukena
Etäpalveluohjauksen mahdollisuudet
Kliinisen työn eettiset haasteet

Oppimateriaalit

Opettajan valmistelema materiaali. EKG-nauhat. A-astrup-caset. Ajankohtaiset tieteelliset artikkelit.
Alahuhta S, Ala-Kokko T, Kiviluoma K, Perttilä J, Ruokonen E, Silfvast T. (uusin painos). Peruselintoimintojen häiriöt ja niiden hoito. Kustannus Oy Duodecim. Bookwell Oy. Porvoo.
Burns S.M., Delgado S.A. 2016. Acute and critical care nurse practitioner. Cases in diagnostic reasoning. American Association of Critical Care Nurses. McGraw-Hill Education Books.
Korhonen A, Jylhä V, Korhonen T., Holopainen A. 2018. Näyttöön perustuva toiminta. Tarpeesta tuloksiin. Hotus. Skhole Oy.
Kosonen A, Saikko S, Alanen P., Jormakka J. 2016. Oireista työdiagnoosiin.

Opetusmenetelmät

Keskusteluluento, simulaatiot, työpajatyöskentely, moodletyöskentely. Artikkelin kirjoittaminen.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Aktiivinen läsnäolo, caseharjoitukset, moodletehtävät, artikkelin kirjoittaminen.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 h

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä kliinisen työn erityiskysymyksiä ja haasteita potilaan/asiakkaan ohjaustilanteissa. Opiskelija osaa kuvata ja luokitella erilaisia hoidon, ohjauksen ja kuntoutuksen tukena käytettäviä digitaalisia menetelmiä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa vertailla erilaisia menetelmiä kliinisen työn erityistilanteissa ja potilaan/ asiakkaan ohjaustilanteissa. Opiskelija osaa soveltaa erilaisia hoidon, ohjauksen ja kuntoutuksen tukena käytettäviä digitaalisia menetelmiä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida, arvioida ja kehittää erilaisia menetelmiä kliinisen työn erityistilanteissa ja potilaan/ asiakkaan ohjaustilanteissa. Opiskelija osaa soveltaa ja kehittää erilaisia hoidon, ohjauksen ja kuntoutuksen tukena käytettäviä digitaalisia menetelmiä.

Ilmoittautumisaika

28.08.2023 - 17.01.2024

Ajoitus

28.08.2023 - 24.05.2024

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

T&K-osuus

1 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

30 - 35

Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus
Opettaja
  • Kaija Loppela
Opiskelijaryhmät
  • YKEJO23
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kehittäminen ja johtaminen

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää laadullisen tutkimuksen taustafilosofian, lähestymistavat ja metodologiset periaatteet ja osaa soveltaa niitä käytännön kehittämis- ja tutkimustoiminnassa.

Sisältö

Laadullisen tutkimuksen erityispiirteet, tutkimusasetelmat, metodologia, laadulliset aineistonkeruutavat ja yleisesti käytetyt analyysimenetelmät. Laadullisen tutkimuksen tutkimusetiikka sekä luotettavuus laadullisessa tutkimuksessa.

Oppimateriaalit

Tuomi, J. ja Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Tammi.
Toikko, T. , Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampere. Tampere University Press.
Heikkinen, H. , Rovio, E. , Syrjälä, L. 2006. Toiminnasta tietoon. Helsinki. Kansanvalistusseura
Seppänen-Järvelä, R. , Karjalainen, V. 2006. Kehittämistyön risteyksiä. Helsinki. Stakes
Vehviläinen-Julkunen, K. , Kankkunen, P. 2012. Tutkimus hoitotieteessä. Sanoma Pro Oy
Pietilä, A.-M. , Länsimies-Antikainen, H. (toim.) 2008. Etiikkaa monitieteisesti. Pohdintaa ja kysymyksiä. Kuopion yliopiston julkaisuja F Yliopistotiedot 45. Hoitotieteen laitos.

Muu kurssin alussa ilmoitettava oppimiateriaali.

Opetusmenetelmät

luennot, opetuskeskustelut, itsenäiset tehtävät

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op= 135t, noin 16 t kontaktiopetusta ja 119 t itsenäistä / ryhmässä tapahtuvaa opiskelua ja tehtävien tekemistä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvailla laadullisen tutkimuksen erityispiirteet, aineistonkeruutavat ja analyysimenetelmät ja osaa nimetä tutkimuseettisiä periaatteita ja laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arviointiin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osoittaa osaavansa käyttää jotakin laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmää.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa vertailla erilaisia laadullisen tutkimuksen tyyppejä ja osaa valita tavoitteisiin sopivia aineistonkeruu- ja analyysimenetelmiä. Opiskelija osoittaa osaavansa tutkimuseettiset periaatteet ja luotettavuuden arvioinnin. Opiskelija osoittaa osaavansa käyttää perustellusti laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa arvioida kriittisesti erilaisia laadullisen tutkimuksen tyyppejä ja osaa hyödyntää monipuolisesti tavoitteisiin sopivia aineistonkeruu- ja analyysimenetelmiä. Opiskelija osoittaa hallitsevansa erittäin hyvin tutkimuseettiset periaatteet ja luotettavuuden arvioinnin. Opiskelija osoittaa osaavansa käyttää perustellusti ja kriittisesti laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmiä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtävien / tentin hyväksytty suorittaminen ja aktiivinen läsnäolo tunneilla. Kurssista annetaan arvosana arvointikriteerien mukaan.

Hylätty (0)

Opiskelija ei ole osallistunut aktiivisesti opetukseen eikä ole suorittanut tehtäviä / tenttiä hyväksytysti.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa kuvailla laadullisen tutkimuksen erityispiirteet, aineistonkeruutavat ja analyysimenetelmät ja osaa nimetä tutkimuseettisiä periaatteita ja laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arviointiin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osoittaa osaavansa käyttää jotakin laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmää.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa vertailla erilaisia laadullisen tutkimuksen tyyppejä ja osaa valita tavoitteisiin sopivia aineistonkeruu- ja analyysimenetelmiä. Opiskelija osoittaa osaavansa tutkimuseettiset periaatteet ja luotettavuuden arvioinnin. Opiskelija osoittaa osaavansa käyttää perustellusti laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa arvioida kriittisesti erilaisia laadullisen tutkimuksen tyyppejä ja osaa hyödyntää monipuolisesti tavoitteisiin sopivia aineistonkeruu- ja analyysimenetelmiä. Opiskelija osoittaa hallitsevansa erittäin hyvin tutkimuseettiset periaatteet ja luotettavuuden arvioinnin. Opiskelija osoittaa osaavansa käyttää perustellusti ja kriittisesti laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmiä.

Esitietovaatimukset

Ei edeltäviä opintoja

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 06.09.2023

Ajoitus

28.08.2023 - 24.05.2024

Laajuus

15 op

T&K-osuus

15 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

25 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus
Opettaja
  • Mari Salminen-Tuomaala
  • Katriina Kuhalampi
Opiskelijaryhmät
  • YKLAS22
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Tavoitteet

Opiskelija osaa toteuttaa ja raportoida tutkimus-, kehittämis- tai arviointihankkeen.

Sisältö

Opinnäytetyön suunnitelman mukainen

Oppimateriaalit

Opettajien osoittama ajankohtainen lähdemateriaali, tieteelliset artikkelit. Erillinen lista moodlessa.
Suositeltavaa kirjallisuutta:
Burns, N., & Grove, S. (2009). The practice of nursing research. Appraisal, synthesis and generation of evidence. 6th ed. Missouri: Saunders Elsevier.
Cresswell, J. (2003). Research design. Qualitative, quantitative and mixed methods approaches. Second edition. Thousand Oaks. Sage Publications.
Hirsjärvi, S., & Hurme, H. (2004 tai uud.). Tutkimushaastattelu, teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Yliopistopaino, Helsinki.
Johansson, K., Axelin, A., Stolt, M., & Ääri, R-L. (2007). Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitoksen julkaisuja A51/2007, Turku.
Kankkunen, P, & Vehviläinen-Julkunen, K. (2009). Tutkimus hoitotieteessä. WSOYpro.
Keränen, T., & Pasternack, A. (2015). Kliinisen tutkimuksen etiikka. Kustannus Oy Duodecim, Tallinna.
Kniivilä, S. (2017). Tiede ja teksti, tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. Gaudeamus Oy, Tallinna.
Kostamo, P., Airaksinen, T., & Vilkka, H. (2022). Kirjoita itsesi asiantuntijaksi. Opas toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Art House, Tallinna.
Malmivaara, A. (2022). Vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kustannus Oy Duodecim, Tallinna.
Metsämuuronen, J. (2000). Tilastollisen kuvauksen perusteet. Methelp.
Metsämuuronen, J. (2006). Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Methelp.
Metsämuuronen, J. (2005). Tilastollisen päättelyn perusteet. Methelp.
Mäkinen, O. (2005). Tieteellisen kirjoittamisen ABC. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Karisto Oy, Hämeenlinna.
Polit, D.F., & Beck, C.T. (2012). Nursing research: Generating and assessing evidence for nursing practice (8th ed.) Wolters Kluwer Health/Lippincott Williams & Wilkins.
Puusa, A., & Juuti, P. (2020). Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Gaudeamus Oy, Tallinna.
Stolt, M., Axelin, A., & Suhonen, R. (2016). Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja A73/2016, Turun yliopisto.
Toikko, T, & Rantanen, T. (2009). Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Tampere University Press ja tekijät. 3. korjattu painos. Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere.
Vilkka, H., & Airaksinen, T. (2004a). Toiminnallinen opinnäytetyö. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Vilkka, H., & Airaksinen, T. (2004b). Toiminnallisen opinnäytetyön ohjaajan käsikirja. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Tammer-Paino Oy, Tampere.
Vilkka, H. (2020). Akateemisen lukemisen ja kirjoittamisen opas. PS-kustannus, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu.
Vilkka, H. (2021). Näin onnistut opinnäytetyössä. Ratkaisut tutkimuksen umpikujiin. PS-kustannus. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu.

Opetusmenetelmät

Opinnäytetyö, seminaarit
Yksilö- ja ryhmäohjaus

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

405 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Hylätty (0)

Raportin rakenne on epäselvä ja jäsentymätön. Raportin ulkoasu on viimeistelemätön.
Kielen virheet hankaloittavat ratkaisevasti asian ymmärtämistä. Tekstissä ei noudateta
tieteellisen kirjoittamisen periaatteita. Työn suullinen esittely on haparoivaa, kysymyksiin ei kyetä vastaamaan ja havainnollistaminen puuttuu. Seminaareihin ei ole osallistuttu ohjeiden
mukaisesti. Sovittua vertaisarviointia ei ole tehty.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Raportti ei ole selkeä ja johdonmukainen. Raportin ulkoasu on joiltakin osin viimeistelemätön. Kielen puutteet vaikeuttavat ymmärtämistä ja kieli sisältää paljon kielenhuolto- ja kielioppivirheitä. Tieteellisen kirjoittamisen periaatteiden noudattaminen
on vaihtelevaa ja satunnaista. Työ esitellään pintapuolisesti ja havainnollistamatta ja kysymyksiin vastaaminen on epävarmaa. Seminaareihin on osallistuttu vaihtelevasti.
Sovittuun vertaisarviointiin on perehdytty pintapuolisesti ja osallistuminen on heikkoa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Raportin rakenne on enimmäkseen johdonmukainen ja selkeä. Raportin ulkoasu on pääosin
ohjeistuksen mukainen. Kieli on sujuvaa mutta sisältää jonkin verran kielenhuolto- tai
kielioppivirheitä. Tekstissä noudatetaan pääosin tieteellisen kirjoittamisen periaatteita. Työ esitellään havainnollistaen ja kysymyksiin osataan vastata. Seminaareihin on osallistuttu
ohjeiden mukaisesti. Sovittuun vertaisarviointiin on perehdytty ja aiheesta esitetään
monipuolisesti kysymyksiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Raportin rakenne on johdonmukainen ja selkeä. Raportin ulkoasu on viimeistelty ja ohjeistuksen mukainen. Kieli on sujuvaa eikä siinä ole juuri kielenhuolto- tai
kielioppivirheitä. Tekstissä noudatetaan kaikilta osin tieteellisen kirjoittamisen periaatteita.
Työn esittely on sujuvaa, havainnollista ja asiantuntevaa ja kysymyksiin vastataan
selkeästi. Seminaareihin on osallistuttu aktiivisesti ja ohjeiden mukaisesti. Sovittu vertaisarviointi on monipuolista, kriittistä ja uusia näkökulmia esittävää.

Ilmoittautumisaika

01.01.2023 - 31.10.2023

Ajoitus

01.08.2023 - 31.12.2024

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

1 op

T&K-osuus

4 op

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

25 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus
Opettaja
  • Mari Salminen-Tuomaala
  • Katriina Kuhalampi
Opiskelijaryhmät
  • YKLAS22
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Tavoitteet

Opiskelija osaa laatia kirjallisen opinnäytetyön suunnitelman.

Sisältö

Opinnäytetyön suunnitelman rakenne

Oppimateriaalit

Opettajien osoittama ajankohtainen lähdemateriaali, tieteelliset artikkelit. Erillinen lista moodlessa.
Suositeltavaa kirjallisuutta:
Burns, N., & Grove, S. (2009). The practice of nursing research. Appraisal, synthesis and generation of evidence. 6th ed. Missouri: Saunders Elsevier.
Cresswell, J. (2003). Research design. Qualitative, quantitative and mixed methods approaches. Second edition. Thousand Oaks. Sage Publications.
Hirsjärvi, S., & Hurme, H. (2004 tai uud.). Tutkimushaastattelu, teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Yliopistopaino, Helsinki.
Johansson, K., Axelin, A., Stolt, M., & Ääri, R-L. (2007). Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitoksen julkaisuja A51/2007, Turku.
Kankkunen, P, & Vehviläinen-Julkunen, K. (2009). Tutkimus hoitotieteessä. WSOYpro.
Keränen, T., & Pasternack, A. (2015). Kliinisen tutkimuksen etiikka. Kustannus Oy Duodecim, Tallinna.
Kniivilä, S. (2017). Tiede ja teksti, tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. Gaudeamus Oy, Tallinna.
Kostamo, P., Airaksinen, T., & Vilkka, H. (2022). Kirjoita itsesi asiantuntijaksi. Opas toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Art House, Tallinna.
Malmivaara, A. (2022). Vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kustannus Oy Duodecim, Tallinna.
Metsämuuronen, J. (2000). Tilastollisen kuvauksen perusteet. Methelp.
Metsämuuronen, J. (2006). Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Methelp.
Metsämuuronen, J. (2005). Tilastollisen päättelyn perusteet. Methelp.
Mäkinen, O. (2005). Tieteellisen kirjoittamisen ABC. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Karisto Oy, Hämeenlinna.
Polit, D.F., & Beck, C.T. (2012). Nursing research: Generating and assessing evidence for nursing practice (8th ed.) Wolters Kluwer Health/Lippincott Williams & Wilkins.
Puusa, A., & Juuti, P. (2020). Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Gaudeamus Oy, Tallinna.
Stolt, M., Axelin, A., & Suhonen, R. (2016). Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja A73/2016, Turun yliopisto.
Toikko, T, & Rantanen, T. (2009). Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Tampere University Press ja tekijät. 3. korjattu painos. Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere.
Vilkka, H., & Airaksinen, T. (2004a). Toiminnallinen opinnäytetyö. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Vilkka, H., & Airaksinen, T. (2004b). Toiminnallisen opinnäytetyön ohjaajan käsikirja. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Tammer-Paino Oy, Tampere.
Vilkka, H. (2020). Akateemisen lukemisen ja kirjoittamisen opas. PS-kustannus, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu.
Vilkka, H. (2021). Näin onnistut opinnäytetyössä. Ratkaisut tutkimuksen umpikujiin. PS-kustannus. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu.

Opetusmenetelmät

Opinnäytetyö, itsenäinen työ, seminaarit
Tiedonhankinta

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 h

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opinnäytetyön suunnitelma on laadittu SeAMK:n opinnäytetyön ja kirjallisten töiden ohjeen mukaisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opinnäytetyön suunnitelma on laadittu SeAMK:n opinnäytetyön ja kirjallisten töiden ohjeen mukaisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opinnäytetyön suunnitelma on laadittu SeAMK:n opinnäytetyön ja kirjallisten töiden ohjeen mukaisesti.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opinnäytetyön suunnitelma on laadittu SeAMK:n opinnäytetyön ja kirjallisten töiden ohjeen mukaisesti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty kirjallinen opinnäytetyösuunnitelma

Ilmoittautumisaika

17.04.2023 - 06.09.2023

Ajoitus

28.08.2023 - 31.05.2024

Laajuus

10 op

T&K-osuus

10 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

25 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus
Opettaja
  • Mari Salminen-Tuomaala
  • Katriina Kuhalampi
Opiskelijaryhmät
  • YKLAS22
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Tavoitteet

Opiskelija osaa toteuttaa kehittämis-, tutkimus- tai arviointiprosessin opinnäytetyön suunnitelman mukaisesti.

Sisältö

Opinnäytetyön suunnitelman mukainen toteutus

Oppimateriaalit

Opettajien osoittama ajankohtainen lähdemateriaali, tieteelliset artikkelit. Erillinen lista moodlessa.
Suositeltavaa kirjallisuutta:
Burns, N., & Grove, S. (2009). The practice of nursing research. Appraisal, synthesis and generation of evidence. 6th ed. Missouri: Saunders Elsevier.
Cresswell, J. (2003). Research design. Qualitative, quantitative and mixed methods approaches. Second edition. Thousand Oaks. Sage Publications.
Hirsjärvi, S., & Hurme, H. (2004 tai uud.). Tutkimushaastattelu, teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Yliopistopaino, Helsinki.
Johansson, K., Axelin, A., Stolt, M., & Ääri, R-L. (2007). Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitoksen julkaisuja A51/2007, Turku.
Kankkunen, P, & Vehviläinen-Julkunen, K. (2009). Tutkimus hoitotieteessä. WSOYpro.
Keränen, T., & Pasternack, A. (2015). Kliinisen tutkimuksen etiikka. Kustannus Oy Duodecim, Tallinna.
Kniivilä, S. (2017). Tiede ja teksti, tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. Gaudeamus Oy, Tallinna.
Kostamo, P., Airaksinen, T., & Vilkka, H. (2022). Kirjoita itsesi asiantuntijaksi. Opas toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Art House, Tallinna.
Malmivaara, A. (2022). Vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kustannus Oy Duodecim, Tallinna.
Metsämuuronen, J. (2000). Tilastollisen kuvauksen perusteet. Methelp.
Metsämuuronen, J. (2006). Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Methelp.
Metsämuuronen, J. (2005). Tilastollisen päättelyn perusteet. Methelp.
Mäkinen, O. (2005). Tieteellisen kirjoittamisen ABC. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Karisto Oy, Hämeenlinna.
Polit, D.F., & Beck, C.T. (2012). Nursing research: Generating and assessing evidence for nursing practice (8th ed.) Wolters Kluwer Health/Lippincott Williams & Wilkins.
Puusa, A., & Juuti, P. (2020). Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Gaudeamus Oy, Tallinna.
Stolt, M., Axelin, A., & Suhonen, R. (2016). Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja A73/2016, Turun yliopisto.
Toikko, T, & Rantanen, T. (2009). Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Tampere University Press ja tekijät. 3. korjattu painos. Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere.
Vilkka, H., & Airaksinen, T. (2004a). Toiminnallinen opinnäytetyö. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Vilkka, H., & Airaksinen, T. (2004b). Toiminnallisen opinnäytetyön ohjaajan käsikirja. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Tammer-Paino Oy, Tampere.
Vilkka, H. (2020). Akateemisen lukemisen ja kirjoittamisen opas. PS-kustannus, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu.
Vilkka, H. (2021). Näin onnistut opinnäytetyössä. Ratkaisut tutkimuksen umpikujiin. PS-kustannus. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu.

Opetusmenetelmät

Opinnäytetyö, seminaarit
Yksilö- ja ryhmäohjaus

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

270 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opinnäytetyö käynnistyy hitaasti suunnitelman mukaisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opinnäytetyö etenee suunnitelman mukaisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opinnäytetyö toteutuu suunnitelman mukaisesti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty kehittämistyö/opinnäytetyöprosessin suorittaminen

Hylätty (0)

Aihe ei ole ajankohtainen tai ei liity omaan ammattialaan.
Aiheen valintaa ei ole perusteltu.
Aiheella ei ole merkitystä alan kehittämisen kannalta.
Tutkimusongelmia tai opinnäytetyön tehtäviä ja tavoitteita ei ole määritelty.
Tavoitteet eivät ole haasteellisia.
Opiskelija ei pidä yhteyttä ohjaajaan ja/tai toimeksiantajaan lainkaan tai vain satunnaisesti. Aikataulut ovat epämääräisiä tai niitä ei ole ollenkaan.
Opiskelija osoittaa työssään passiivisuutta / aloitekyvyttömyyttä.
Aikaisempaa tietoa on sovellettu vähän tai ei ollenkaan.
Teoreettinen viitekehys tai opinnäytetyön tausta puuttuu. Keskeiset käsitteet on
jätetty määrittelemättä. Lähteitä on käytetty erittäin vähän tai ei ollenkaan.
Menetelmät ovat vääränlaisia ja/tai erittäin yksinkertaisia eikä niiden käyttöä perustella.
Aineistoa on niukasti tai ei ollenkaan. Aineiston analyyseja on tehty satunnaisesti tai ei
ollenkaan ja menetelmien hallinta on heikkoa.
Käytetyn aineiston luotettavuus ja edustavuus jää kyseenalaiseksi. Eettisiä kysymyksiä ei
käsitellä. Työn tulosten ja/tai tuotoksen kytkentä tavoitteisiin ja teoriaan tai taustaan jää epäselväksi tai puuttuu. Tulokset ja/tai tuotos on kokonaisuudessaan riittämätön tai
heikkolaatuinen. Tulokset ja/tai tuotos eivät perustu aineiston analyysiin tai tuotoksen
dokumentaation tulkintaan. Tuotos/kehittämishanke ei sisällä mitään uutta tai innovatiivista. Työllä ei ole käytännön merkitystä.
Oma pohdinta ja kriittisyys puuttuvat. Johtopäätöksiä ja/tai pohdintaa ei ole tai ne eivät
perustu tuloksiin ja/tai tuotokseen. Raportin rakenne on epäselvä ja jäsentymätön.
Raportin ulkoasu on viimeistelemätön. Kielen virheet hankaloittavat ratkaisevasti asian
ymmärtämistä. Tekstissä ei noudateta tieteellisen kirjoittamisen periaatteita. Työn suullinen esittely on haparoivaa, kysymyksiin ei kyetä vastaamaan ja havainnollistaminen
puuttuu. Seminaareihin ei ole osallistuttu ohjeiden mukaisesti. Sovittua vertaisarviointia
ei ole tehty.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Aihe ei ole ammattialalla erityisen ajankohtainen. Aiheen valintaa on perusteltu heikosti tai vähän. Aiheen merkitys alan kehittämiselle on vähäinen. Tutkimusongelmia tai
opinnäytetyön tehtäviä ja tavoitteita on määritelty hatarasti ja ylimalkaisesti. Tavoitteet ovat helposti saavutettavissa. Opiskelijan yhteydenpito ohjaajaan ja/tai
toimeksiantajaan jää vähäiseksi. Aikataulut hallitaan jollakin tapaa tai prosessi katkeilee.
Opiskelijan vastuullisuus ja aloitteellisuus on vähäistä. Aikaisempaa tietoa on
käsitelty jossain määrin. Teoreettinen viitekehys tai opinnäytetyön tausta on hatara ja puutteellinen. Keskeiset käsitteet on määritelty vain osittain tai epämääräisesti ja niiden
käyttö on epätarkkaa. Lähteiden käyttö on niukkaa ja suunnittelematonta ja lähdekritiikki puuttuu.
Menetelmät ovat yksinkertaisia ja/tai niiden perustelu on puutteellista. Aineistoa on liian vähän työn toteuttamiseksi. Aineiston analysointi on vähäistä tai keskeneräistä ja menetelmien hallinnassa on puutteita. Aineiston luotettavuus ja edustavuus on puutteellista. Eettiset kysymykset käsitellään pinnallisesti. Työn tulosten ja/tai tuotoksen
kytkentä tavoitteisiin ja teoriaan tai taustaan on vähäistä ja vajavaista.
Tulokset ja/tai tuotos on laadultaan ja kokonaisuutena niukka. Tulokset ja/tai tuotos perustuu aineiston analyysiin tai tuotoksen dokumentaation tulkintaan.
Tuotoksen/kehittämishankkeen innovatiivisuus on vähäistä. Mahdollisuudet hyödyntää työtä jäävät vähäisiksi. Omaa pohdintaa ja kriittisyyttä on niukasti.
Johtopäätökset ja/tai pohdinta kytkeytyvät tuloksiin ja/tai tuotokseen heikosti ja niiden
esittäminen on vaillinaista.

Raportti ei ole selkeä ja johdonmukainen. Raportin ulkoasu on joiltakin
osin viimeistelemätön. Kielen puutteet vaikeuttavat ymmärtämistä ja kieli sisältää
paljon kielenhuolto- ja kielioppivirheitä.
Tieteellisen kirjoittamisen periaatteiden noudattaminen on vaihtelevaa ja satunnaista.

Työ esitellään pintapuolisesti ja havainnollistamatta ja kysymyksiin vastaaminen on
epävarmaa. Seminaareihin on osallistuttu vaihtelevasti.
Sovittuun vertaisarviointiin on perehdytty pintapuolisesti ja osallistuminen on heikkoa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Aihe on ajankohtainen ja liittyy ammattialan kehittämiseen. Aiheen valinta on harkittu ja
perusteltu. Aiheesta saadaan uutta tietoa alan kehittämiseen. Tutkimusongelmat tai
opinnäytetyön tehtävät on määritelty ja tavoitteet rajattu hyvin. Tavoitteiden saavuttaminen
edellyttää paneutumista.
Tutkimusongelmat tai opinnäytetyön tehtävät on määritelty ja tavoitteet rajattu hyvin.
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää paneutumista.
Yhteydenpito ja vuorovaikutus ohjaajan ja/tai toimeksiantajan kanssa on säännöllistä.
Aikataulut on suunniteltu ja niissä pysytään riittävän hyvin. Opiskelija osoittaa
vastuullisuutta ja aloitteellisuutta.
Aikaisempaa tietoa on käsitelty riittävästi. Teoreettinen viitekehys tai opinnäytetyön tausta on esitetty kattavasti. Keskeiset käsitteet on määritelty ja niiden käyttö on johdonmukaista. Kotimaisia ja kansainvälisiä lähteitä on melko paljon ja ne kattavat pääosan aiheesta, mutta lähdekritiikki on satunnaista.
Menetelmät ovat perusteltuja ja riittäviä aineistoon ja opinnäytetyön tehtäviin nähden.
Aineisto on kattava ja kerätty asianmukaisesti. Aineistoa on analysoitu riittävästi ja menetelmät hallitaan hyvin. Käytetty aineisto on melko luotettavaa ja edustavaa.
Eettiset kysymykset hallitaan hyvin. Työn tulokset ja/tai tuotos on kytketty
tavoitteisiin ja teoriaan tai taustaan. Tulokset ja/tai tuotos ovat laadultaan ja kokonaisvaikutelmaltaan tarkoituksenmukaisia. Tulokset ja/tai tuotos perustuu
aineiston riittävään analyysiin tai tuotoksen dokumentaation tarkoituksenmukaiseen tulkintaan. Tuotoksella/kehittämishankkeella on
uutuusarvoa ja/tai innovatiivisuutta. Työn tulokset ovat hyödynnettävissä. Työssä on omaa pohdintaa ja kriittistä tarkastelua. Johtopäätökset ja/tai pohdinta
perustuvat tuloksiin ja /tai tuotokseen ja ne on tuotu esille. Raportin rakenne on
enimmäkseen johdonmukainen ja selkeä. Raportin ulkoasu on pääosin
ohjeistuksen mukainen. Kieli on sujuvaa mutta sisältää jonkin verran kielenhuolto- tai
kielioppivirheitä. Tekstissä noudatetaan pääosin tieteellisen kirjoittamisen periaatteita. Työ esitellään havainnollistaen ja kysymyksiin osataan vastata. Seminaareihin on osallistuttu
ohjeiden mukaisesti. Sovittuun vertaisarviointiin on perehdytty ja aiheesta esitetään
monipuolisesti kysymyksiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Aihe on ajankohtainen ja merkittävä ammattialan kehittämisen kannalta. Aiheen valinta on
huolellisesti harkittu ja perusteltu. Aiheesta saadaan merkittävästi uutta tietoa alan kehittämiseen. Tutkimusongelmat tai opinnäytetyön tehtävät on selvästi määritelty ja
tavoitteet rajattu hyvin. Tavoitteet ovat vaativat ja niiden saavuttaminen edellyttää syvällistä perehtymistä. Yhteydenpito ohjaajaan ja/tai toimeksiantajaan on säännöllistä ja
vuorovaikutus aktiivista. Aikataulut on harkittu perusteellisesti ja koko prosessi etenee
suunnitelmallisesti. Opiskelija toimii itsenäisesti ja vastuullisesti ja on erittäin
aloitteellinen. Aikaisempaa tietoa on käsitelty laajasti.Teoreettinen viitekehys tai
opinnäytetyön tausta on esitetty jäsennellysti ja selkeästi. Keskeiset käsitteet on
määritelty perusteellisesti ja niitä käytetään johdonmukaisesti. Lähteitä on käytetty runsaasti ja kriittisesti (tieteellisyys, kansainvälisyys, uutuus). Menetelmien valinta on
tehty huolellisesti ja perusteltu hyvin.
Aineisto on laadullisesti ja määrällisesti riittävä ja kerätty tarkoituksenmukaisesti.
Aineistoa on analysoitu huolellisesti ja kattavasti ja menetelmiä on käytetty osaavasti ja asiantuntevasti. Käytetty aineisto on luotettavaa ja edustavaa.
Eettisiä kysymyksiä on käsitelty monipuolisesti ja ne on ratkaistu kestävästi.
Työn tulosten ja/tai tuotoksen kytkentä tavoitteisiin ja teoriaan tai taustaan on selkeää ja
johdonmukaista. Tulosten ja/tai tuotoksen laatu ja kokonaisvaikutelma on hallittu ja huolellinen. Tulokset ja/tai tuotos perustuu aineiston huolelliseen analyysiin tai
tuotoksen dokumentaation osuvaan tulkintaan.
Tuotos/kehittämishanke on selkeästi uutta luova ja/tai osoittaa innovatiivisuutta. Työn tuloksista on merkittävä hyöty. Työn tuloksia pohditaan johdonmukaisesti ja kriittisesti. Johtopäätökset ja/tai pohdinta perustuvat tuloksiin ja/tai tuotokseen ja ne esitetään selkeästi ja kokonaisuuteen nivoutuen.
Raportin rakenne on johdonmukainen ja selkeä. Raportin ulkoasu on viimeistelty ja ohjeistuksen mukainen. Kieli on sujuvaa eikä siinä ole juuri kielenhuolto- tai
kielioppivirheitä. Tekstissä noudatetaan kaikilta osin tieteellisen kirjoittamisen periaatteita. Työn esittely on sujuvaa, havainnollista ja asiantuntevaa ja kysymyksiin vastataan selkeästi. Seminaareihin on osallistuutu aktiivisesti ja ohjeiden mukaisesti.
Sovittu vertaisarviointi on monipuolista, kriittistä ja uusia näkökulmia esittävää.

Ilmoittautumisaika

20.11.2023 - 30.04.2024

Ajoitus

08.01.2024 - 31.05.2024

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus
Opettaja
  • Katri Turunen
  • Katja Valkama
  • Merja Hoffrén-Mikkola
  • Mari Salminen-Tuomaala
  • Kaija Nissinen
Opiskelijaryhmät
  • YKLAS22
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Tavoitteet

Tavoitteena, että opiskelija osaa
- määritellä terveyden lukutaitoon keskeisesti liittyvät käsitteet
- selittää, mitkä (makro- ja mikrotason) tekijät ovat yhteydessä terveyden lukutaitoon ja digitaaliseen terveyden lukutaitoon
- selittää, kuinka terveyden lukutaito vaikuttaa yksilön kykyyn edistää omaa terveyttä ja hyvinvointiaan
- selittää, miten terveyden lukutaito kytkeytyy omahoitoon ja itsehoitoon sekä hoitomotivaatioon
- tunnistaa erilaisia terveyden lukutaidon ja digitaalisen terveyden lukutaidon mittareita
- tunnistaa taustatekijöiden merkitystä terveyden lukutaidolle

- arvioida yhteiskunnallisten ja terveyspoliittisten päätösten vaikutusta hyvinvointiin terveyden lukutaidon ja digitaalisen terveyden lukutaidon kautta
- tunnistaa terveyden lukutaitoon liittyviä eettisiä kysymyksiä

Sisältö

käsitemäärittelyt: lukutaito, digitaalinen lukutaito, terveyden lukutaito, digitaalinen terveyden lukutaito
- terveyden lukutaito ja digitaalinen terveyden lukutaito terveyden voimavarana
- terveyden lukutaito kliinisestä ja kansanterveysnäkökulmasta
- terveyden lukutaito omahoidon/itsehoidon tukena
- terveyden lukutaito eri väestöryhmissä (ikä, sosioekonomiset tekijät, monikulttuurisuus)
- terveyden lukutaito ja elämänlaatu
- terveyden lukutaito ja terveyspalvelu/hyvinvointi/sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä
- terveyden lukutaito ja terveyspoliittiset ratkaisut
- digitaalisuus (eHealth literacy/digital health literacy)
terveyden lukutaidon ja digitaalisen terveyden lukutaidon mittarit
- terveyden lukutaito ja eettiset kysymykset
- terveyden lukutaito vs. internetin ei-näyttöön perustuvat populaarilähteet

Opetusmenetelmät

Opintojakso toteutetaan kokonaan verkossa Moodle-oppimisympäristössä. Ohjaaminen ja palautteen anto tapahtuu verkko-oppimisympäristössä. Opiskelu koostuu itsenäisestä aikaan- ja paikkaan sitomattomasta opiskelusta ja oppimistehtävistä verkossa. Yhdessä oppimista edistetään verkkokeskusteluilla.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op vastaa 137 h työtä

realization.localizedApproveRejectDescription

Opiskelija osaa määritellä terveyden lukutaitoon keskeisesti liittyvät käsitteet (lukutaito, digitaalinen lukutaito, terveyden lukutaito, digitaalinen terveyden lukutaito)

Opiskelija osaa selittää, mitkä (makro- ja mikrotason) tekijät ovat yhteydessä terveyden lukutaitoon ja digitaaliseen terveyden lukutaitoon. Opiskelija tunnistaa taustatekijöiden merkityksen terveyden lukutaitoon.

Opiskelija osaa selittää, kuinka terveyden lukutaito vaikuttaa yksilön kykyyn edistää omaa terveyttä ja hyvinvointiaan, omahoitoon, itsehoitoon ja hoitomotivaatioon.

Opiskelija tunnistaa erilaisia terveyden lukutaidon ja digitaalisen terveyden lukutaidon mittareita

Opiskelija osaa arvioida miten yhteiskunnallisilla ja terveyspoliittisilla päätöksillä vaikutetaan hyvinvointiin terveyden lukutaidon ja digitaalisen terveyden lukutaidon kautta.

Opiskelija tunnistaa terveyden lukutaitoon liittyviä eettisiä kysymyksiä ja osaa etsiä niihin ratkaisuja.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa määritellä terveyden lukutaitoon keskeisesti liittyvät käsitteet (lukutaito, digitaalinen lukutaito, terveyden lukutaito, digitaalinen terveyden lukutaito)

Opiskelija osaa selittää, mitkä (makro- ja mikrotason) tekijät ovat yhteydessä terveyden lukutaitoon ja digitaaliseen terveyden lukutaitoon. Opiskelija tunnistaa taustatekijöiden merkityksen terveyden lukutaitoon.

Opiskelija osaa selittää, kuinka terveyden lukutaito vaikuttaa yksilön kykyyn edistää omaa terveyttä ja hyvinvointiaan, omahoitoon, itsehoitoon ja hoitomotivaatioon.

Opiskelija tunnistaa erilaisia terveyden lukutaidon ja digitaalisen terveyden lukutaidon mittareita

Opiskelija osaa arvioida miten yhteiskunnallisilla ja terveyspoliittisilla päätöksillä vaikutetaan hyvinvointiin terveyden lukutaidon ja digitaalisen terveyden lukutaidon kautta.

Opiskelija tunnistaa terveyden lukutaitoon liittyviä eettisiä kysymyksiä ja osaa etsiä niihin ratkaisuja.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi hyväksytty-hylätty