Kulttuurituottaja (AMK)

Tutkinto-ohjelman nimi

Kulttuurituottaja (AMK)

Koulutusala

Taiteet ja kulttuurialat
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.

Suuntautumisvaihtoehdot

Tutkinto-ohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja

Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, kulttuurituottaja (AMK)

Tutkinnon taso

Koulutusohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 6.
Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120

Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset

Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.

Valintaperusteet löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku

Tutkintovaatimukset ja -säännökset

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Tutkintosääntö ja arviointiasteikot

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Linkki

Opintojen rakenne

Tutkinto-ohjelman opinnot koostuvat ammattikorkeakoululain mukaisesti perusopinnoista, ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä vuodessa.

Opinnot koostuvat seuraavista kokonaisuuksista:

- perusopinnot
- tutkinto-ohjelman perusopinnot
- tuottajan ammattiopinnot
- vaihtoehtoiset työpajat
- vapaasti valittavat opinnot
- harjoittelu
- opinnäytetyö

Perusopinnot ovat SeAMKin kaikille tutkinto-ohjelmille yhteisiä opintoja. Opintosuunnitelmaa toteutetaan tuotantojen kautta. Ammattiopinnot lomittuvat tuotantojen joukkoon; osa teoriaopinnoista voidaan toteuttaa myös omina kokonaisuuksina.

Työpajoissa opiskelija voi syventää tai laajentaa osaamistaan. Tutkintoon sisältyy 25 opintopistettä työpajaopintoja. Työpajaopintotarjonnasta päätetään lukuvuosittain. Työpajaopinto toteutuu mikäli osallistujia on riittävä määrä. Kaikkia työpajaopintoja ei välttämättä toteuteta opiskelujen aikana.

Koulutukseen sisältyy työelämässä tapahtuvaa ohjattua harjoittelua (60 opintopistettä). Opinnot sisältävät lisäksi vapaasti valittavia opintoja (10 op) ja opinnäytetyön (15 op). Kulttuurituotannon koulutusohjelmalla on hyvät kansainväliset verkostot. Tämä tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet opiskeluun tai työharjoitteluun ulkomailla.


Opetussuunnitelmassa on viisi opintoja läpäisevää juonnetta, jotka kulkevat läpi opintojen. Ne perustuvat SeAMKin selvityksiin, tutkimuksiin ja strategiaan sekä ammattikorkeakoulutuksen kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin ja säädöksiin.
- Tiedonhankinta-juonne vahvistaa opiskelijan ammatillista ja alakohtaista tiedonhankintaosaamista läpi opintojen.
- Kansainvälisyys-juonne varmistaa opiskelijan kansainvälisen osaamisen kehittyminen opiskelun aikana.
- Yrittäjyys-juonteen mukaisilla opinnoilla autetaan opiskelijaa ymmärtämään yrittäjyyden ja yritystoiminnan keskeinen ja kasvava osuus yhteiskunnassa.
- Kestävä kehitys juonteena auttaa opiskelijaa tiedostamaan yhteiskuntavastuun ja ymmärtämään kestävän kehityksen moninaisuuden työelämätaitona.
- Uraohjaus juonteena auttaa opiskelijaa tunnistamaan omaa osaamistaan sekä omia vahvuuksiaan. Siihen kuuluvia alueita ovat myös työelämätuntemus, työnhakutaidot sekö elinikäinen oppiminen.

Opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa monialaisia työelämälähtöisiä projektiopintoja (FramiPro). Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua FramiPro- opintoihin ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen lukukaudeksi (30 op).

Osaamistavoitteet

Kulttuurituottajan ydinosaamista ovat tuotantojen suunnittelu ja toteutus, tuotteistaminen, brändäys ja viestintä. Tuottaja osaa ennakoida ja arvioida tuotantojen aikaansaamia hyötyjä, olivatpa ne kulttuurisia, taloudellisia tai sosiaalisia. Ohjelmasta valmistunut osaa suunnitella sisältöjä ja tuotantoja eri kohderyhmille kannattavasti. Tuotannot voivat olla kulttuurisia palvelutuotteita, tapahtumia, mediatuotteita tai kampanjoita alasta riippumatta.

Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö

Opiskelun punaisena lankana on heti ensimmäisestä lukuvuodesta lähtien työelämän kanssa yhteistyössä toteutettavat projektit ja toimeksiannot. Projektit mahdollistavat monialaisen yhteistyön sekä verkostoitumisen. Ammatillisilla opinnoilla sekä harjoittelun suuntaamisella ja uraohjauksella varmistetaan ammatillisen osaamisen syvyys.

Koulutuksessa opiskelija voi hyödyntää erilaisia ryhmänohjauksen ja ideoinnin menetelmiä. Opintoihin kuuluu tuotantotekniikan perusteita sekä tuotannon johtamista. Kulttuurituottajaopintojen keskeisenä osana ovat myös hinnoittelu-, rahoitus-, ja budjettiosaaminen ja tehokas tuotannon suunnittelu. Opiskelija oppii ennakoimaan ja arvioimaan tuotantojen aikaansaamia hyötyjä, olivatpa ne kulttuurisia, taloudellisia tai sosiaalisia.

Opiskelija oppii hyödyntämään digitaalista mediaa viestinnän ja markkinoinnin välineenä. Vuorovaikutustaidot ja verkosto-osaaminen ovat kulttuurituottajan ydinosaamista. Kulttuurien välisen viestinnän hallinta eri kielillä on osa kulttuurituottajan opintoja.

Kompetenssit

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.

Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan. Kulttuurituottajan alakohtaisia kompetensseja ovat toimintaympäristöjen tuntemus, tuottamisprosessien hallinta, liiketaloudellinen osaaminen sekä kehittämis- ja vuorovaikutusosaaminen. Alakohtaisten kompetenssien hallinnalla kulttuurituottaja syventää omaa ammatillista identiteettiään.

Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö

Kulttuurituotannon opetus perustuu projektioppimiseen ja yhteisölliseen oppimiseen, jossa opetus integroidaan ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien työelämälähtöiseksi. Yksittäisiä opintojaksoja integroidaan osaksi isompia projekteja/tuotantoja ja opiskelijat toimivat erikokoisissa ryhmissä. Yhteisöllisen oppimisen avulla opiskelijoiden tiimityö- ja vuorovaikutustaidot kehittyvät.

Kulttuurituotannon tutkinto-ohjelma perustuu sosiokonstruktivistiselle oppimisnäkemykselle. Sen mukaan opiskelija rakentaa aktiivisesti omia tietovarantojaan, arvioi oppimistarpeitaan ja suuntaa toimintaansa niiden saavuttamiseksi. Opettaja toimii opiskelijan mentorina ja ohjaajana, joka auttaa ja tukee oppimisprosessia. Opiskelija voi oppimistehtävien, projektien ja työharjoittelun kautta myös syventää niitä kulttuurin osa-alueita, joista hän on erityisen kiinnostunut. Opiskelijan oman urapolun suunnittelu kulkee mukana koko opintojen ajan. Verkostoituminen on erityisen tärkeää, niinpä koko opintojen ajan pyritään aitoon yhteistyöhön työelämän kanssa. Opiskelu sisältää pienryhmätyöskentelyä, asiantuntijaluentoja, yritysvierailuja, oppimistehtäviä, projektitöitä ja käytännön harjoittelua aidoissa työelämäympäristöissä. Opiskelija voi suorittaa osan opinnoista etä- tai verkko-opintoina lähiopetuksen lisäksi.

Ahot-menettelyt

AHOT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistamisprosessi nivoutuu läheisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laatimiseen ja sitä päivitetään henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen yhteydessä.

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan. Ohjeessa on nimetty tutkinto-ohjelman osaamisen tunnustamisen yhteyshenkilöt, jotka antavat ohjausta prosessiin liittyvissä asioissa.
Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään muun muassa
- vastaavan sisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- opiskelijan haastatteluja
- kirjallisia ja suullisia tenttejä tai raportteja
- toiminnallisia tai kirjallisia tehtäviä tai näyttöjä
- esitelmiä, portfolioita.

AHOT-menettelyn ulkopuolelle jäävät opinnäytetyö ja kypsyyskoe.


Muualla suoritettuja opintoja voidaan sisällyttää vaihtoehtoisiin ja vapaasti valittaviin opintoihin. Työharjoittelun korvaavasta työkokemuksesta raportoidaan koulutusohjelman käytännön mukaisesti. Aiemmin hankittu osaaminen voi olla enintään 10 v. vanhaa. Hakemuksia käsittelevä opettaja voi tarvittaessa pyytää lisäselvityksiä tai - näyttöjä.

Työssäoppiminen ja harjoittelu

Tutkinto-ohjelmaan sisältyy kaksi harjoittelujaksoa: ensimmäinen on laajuudeltaan 25 ja toinen 35 opintopistettä. Ensimmäiseen harjoitteluun opiskelija menee jo toisen vuoden syksyllä ja pääsee heti soveltamaan koulutuksessa opittua tietoa ja taitoa. Toisessa harjoittelussa opiskelija syventyy työelämän haasteisiin kehittämistehtävällä, joka suunnitellaan yhdessä harjoittelupaikan ohjaajan kanssa. Harjoittelu muodostaa kulttuurituottajan ammatti-identtiteetin kulmakiven.

Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen voidaan todentaa esimerkiksi näytöin ja tehtävin.

Ammatillinen osaamisprofiili

Kulttuurituottajan laaja-alaista osaamista tarvitaan erilaisissa luovan alan tuotannoissa, tuotantojen koordinoinnissa ja hallinnollisissa tehtävissä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Kulttuurituottajan osaamiselle on käyttöä mm. media- ja viihdeteollisuudessa, julkaisu- ja kustannustoiminnassa, urheiluun liittyvissä tuotannoissa, mainos- ja markkinointiorganisaatioiden tuotannoissa, taiteen tuotannoissa (musiikki, teatteri, kuvataide, televisio- ja elokuva) sekä peli- ja muissa interaktiivisissa tuotannoissa.
Ammatilliset kieliopinnot suoritettuaan opiskelija osaa toimia oman alansa suullisissa ja kirjallisissa viestintätilanteissa, pystyy etsimään tietoa sekä seuraamaan oman ammattialansa kehitystä kohdekielillä.

Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan. Kulttuurituottajan alakohtaisia kompetensseja ovat toimintaympäristöjen tuntemus, tuottamisprosessien hallinta, liiketaloudellinen osaaminen sekä kehittämis- ja vuorovaikutusosaaminen. Alakohtaisten kompetenssien hallinnalla kulttuurituottaja syventää omaa ammatillista identiteettiään ja varmistaa näin sujuvan sijoittumisen työelämään.

Kansainvälisyys

Tutkinto-ohjelmassa kannustetaan kansainvälisyyteen. Tutkinto-ohjelmassa toteutetaan yhden lukukauden aikana noin 30 op:n mittainen lähinnä vaihto-opiskelijoille suunnattu kv-opintomoduuli. Tähän kokonaisuuteen voivat osallistua myös toisen tai kolmannen vuoden oman koulutusohjelman opiskelijat. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan ulkomaanvaihdossa sekä työharjoittelu kokonaan tai osittain ulkomailla. Alan vieraskielistä kirjallisuutta käytetään sekä opiskelu- että tenttimateriaalina useilla opintojaksoilla.

Jatko-opintokelpoisuus

Antaa kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen jatko-opintokelpoisuuden alan ylempään amk-tutkintoon.

Valmistumisen edellytykset

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.

Opiskelumuoto

Opiskelu on kokopäiväistä.

Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja

Esa Leikkari, 040 830 4270, esa.leikkari(at)seamk.fi

Opinto-ohjaaja

Johanna Ikola, 040 868 2005, johanna.ikola(at)seamk.fi

Harjoittelun koordinointi

Sari Havulehto, 040 830 3975, sari.havulehto(at)seamk.fi

Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi

Tiina Välimäki, 040-830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040-830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat

Opiskelijapalvelut

Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi