Tradenomi (AMK), Digitaalinen liiketoiminta
Tutkinto-ohjelman nimi
Tradenomi (AMK), Digitaalinen liiketoiminta
Koulutusala
Kauppa, hallinto ja oikeustieteet
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.
Suuntautumisvaihtoehdot
Monimuotototeutus:
Opinnot koostuvat liiketoimintaosaamisen keskeisistä osa-alueista. Henkilökohtaisen opetussuunnitelman avulla opiskelija voi suunnata opintojaan tietylle osaamisalueelle
Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi
Tutkinnon taso
Tutkinto-ohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 6.
Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120
Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset
Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.
Valintaperusteet löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku.
Tutkintovaatimukset ja -säännökset
Katso Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosääntö.
Tutkintosääntö ja arviointiasteikot
Katso Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosääntö.
Linkki
Opintojen rakenne
Tutkinto-ohjelman opinnot koostuvat ammattikorkeakoululain mukaisesti perusopinnoista, ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä vuodessa.
Tutkinto rakentuu seuraavasti:
PERUSOPINNOT
- SeAMKin kaikille yhteiset perusopinnot
- Tutkinto-ohjelman yhteiset perusopinnot (sisältää päiväopinnoissa virtuaaliyritystoimintaan integroidut yritystoiminnan opinnot
AMMATTIOPINNOT
- Tutkinto-ohjelman yhteiset ammattiopinnot,
- Tutkinto-ohjelman yhteiset kieliopinnot
- Valinnaiset ammattiopintokokonaisuudet
- HOPS:in mukaiset ammattiopinnot,
VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
HARJOITTELU
OPINNÄYTETYÖ,
Tiedot mahdollisuuksista monipuolistaa ja täydentää omaa opintopolkua löytyvät alla kohdasta ”Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö”.
Opetusuunnitelmassa on viisi opintoja läpäisevää juonnetta, jotka kulkevat läpi opintojen. Ne perustuvat SeAMKin selvityksiin, tutkimuksiin ja strategiaan sekä ammattikorkeakoulutuksen kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin ja säädöksiin.
- Tiedonhankinta-juonne vahvistaa opiskelijan ammatillista ja alakohtaista tiedonhankintaosaamista läpi opintojen.
- Kansainvälisyys-juonne varmistaa opiskelijan kansainvälisen osaamisen kehittyminen opiskelun aikana.
- Yrittäjyys-juonteen mukaisilla opinnoilla autetaan opiskelijaa ymmärtämään yrittäjyyden ja yritystoiminnan keskeinen ja kasvava osuus yhteiskunnassa.
- Kestävä kehitys juonteena auttaa opiskelijaa tiedostamaan yhteiskuntavastuun ja ymmärtämään kestävän kehityksen moninaisuuden työelämätaitona.
- Uraohjaus juonteena auttaa opiskelijaa tunnistamaan omaa osaamistaan sekä omia vahvuuksiaan. Siihen kuuluvia alueita ovat myös työelämätuntemus, työnhakutaidot sekö elinikäinen oppiminen.
Osaamistavoitteet
Liiketalouden tutkinto-ohjelmasta valmistunut tradenomi tuntee yrityksen toiminnan kokonaisuuden ja liiketoimintaprosessit. Hän on aloitekykyinen ja hänellä on hyvät tiimityö-, viestintä- ja vuorovaikutustaidot. Hän osaa etsiä ja analysoida liiketoiminnassa tarvittavaa tietoa. Hän osaa soveltaa hankkimaansa teoriatietoa ja kehittää liiketoimintaa. Hän osaa ottaa työssään huomioon toiminnan kannattavuuden. Hän osaa viestiä ammatillisesti vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Hän osaa toimia itsenäisenä yrittäjänä ja asiantuntijatehtävissä.
Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö
Tutkinto-ohjelman tavoitteena on, että opiskelijat tuntevat liiketoimintaosaamisen sisällön, merkityksen ja osa-alueet, osaavat soveltaa osaamistaan käytännön liiketoiminnan tehtäviin sekä arvioida ja kehittää liiketoimintaa.
Ensimmäisenä ja toisena opintovuonna opitaan liiketoimintaosaamisen perusteet sekä teorian että käytännön tasolla ja opiskelija oppii toimimaan liiketoiminnan eri osa-alueilla.
Yhteisten opintojen jälkeen opiskelijalla on päiväopetuksessa mahdollisuus valita vaihtoehtoisia opintokokonaisuuksia, jotka suoritettuaan opiskelija kykenee toimimaan liiketoimintaosaajana eri osa-alueilla asiantuntijana sekä kotimaisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä. Asiantuntijuus voidaan kuvata osaamisprofiileina, jotka opiskelijat opintojaan suuntaamalla tavoittavat. Opiskelijalla on mahdollisuus yhdistellä eri osaamisalueiden opintoja henkilökohtaisten uratavoitteidensa mukaisesti.
- Markkinoinnin osaaja kykenee monipuolisesti suunnittelemaan, toteuttamaan ja kehittämään yrityksen tai julkisen organisaation markkinointia ja tekemään myyntityötä. Opiskelija on markkinointiviestinnän, asiakaspalvelun sekä asiakkuuksien rakentamisen osaaja.
- Taloushallinnon osaaja pystyy toimimaan yrityksen laskentatoimen ja rahoituksen eri tehtävissä. Hän osaa tuottaa ja analysoida eri sidosryhmien tarvitsemaa taloudellista informaatiota. Hän kykenee ylläpitämään ja kehittämään talouden suunnittelun, päätöksenteon ja johtamisen tukemiseksi tarvittavia taloushallinnon informaatiojärjestelmiä. Hän osaa käyttää laskentatoimen tietoja ja menetelmiä taloudellisessa suunnittelussa, päätöksenteossa ja johtamisessa.
- Digitaalisen liiketoiminnan asiantuntija osaa analysoida pk-yrityksen liiketoimintaa digitalisaation näkökulmasta. Hän osaa hankkia ja räätälöidä yrityksen tietojärjestelmiä niin, että niillä voidaan tehostaa liiketoimintaa. Digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijalla on ohjelmoinnin perustaidot, joita hänellä on valmiudet kehittää edelleen. Hän kykenee toimimaan erilaisissa tietohallinnon tehtävissä.
- Liiketoiminnan kehittäjä osaa analysoida ja arvioida pk-yritysten liiketoiminnan nykytilaa sekä sen pohjalta kehittää strategisia yritystason suunnitelmia (esim. liiketoiminta-, omistajanvaihdos- tai kasvusuunnitelma). Hän tuntee innovatiivisten liiketoimintaideoiden, verkostoitumisen ja jatkuvan kehittämisen merkityksen menestyvän yrityksen taustalla muuttuvassa toimintaympäristössä. Lisäksi hän osaa hyödyntää tulevaisuuden ennakointitietoa uuden liiketoiminnan luomisessa ja olemassa olevan kehittämisessä. Hän osaa myös yrittäjämäisesti kehittää omaa liiketoimintaa ja hänellä on valmiudet yrittäjänä toimimiseen.
- Henkilöstön ja prosessien liiketoimintaosaaja kykenee hallitsemaan ja kehittämään yrityksen tai organisaation toimintaan liittyviä järjestelmiä ja prosesseja. Hän kykenee toimimaan erilaisissa henkilöstön johtamis- ja kehittämistehtävissä.
- Kansainvälisen liiketoiminnan osaaja kykenee analysoimaan, suunnittelemaan, toteuttamaan ja kehittämään yritysten eri kansainvälisiä toimintoja. Opiskelija on monipuolinen kansainvälisen liiketoiminnan, markkinoinnin ja johtamisen osaaja.
Edellä mainittujen osaamisalueiden lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus suunnata opintojaan mm. seuraavien opintokokokonaisuuksien opintojaksoilla:
- Kauppa ja yrittäjyys
- Tuotantotalous
- Matkailu
- Julkiset hankinnat
- Urheilujohtaminen
- Going Global -opintokokonaisuudessa opiskelija kehittää valmiuksiaan toimia kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä.
- Y-Zone Business Hubissa opiskelija voi kehittää omaa liikeideaansa ja osaamistaan yrittäjänä opiskeluprosessin aikana.
Tutkinto-ohjelmaan kuuluu lisäksi tutkimus- ja kehittämistyön perusvalmiuksia antavia menetelmäopintoja, teoriaa käytäntöön soveltava harjoittelu sekä pääsääntöisesti yritysten tai muiden organisaatioiden toimeksiannosta tehtävä opinnäytetyö. Opiskelijoiden tarttumapintaa työelämään pyritään laajentamaan harjoittelun ja opinnäytetyön lisäksi tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua yrityshankkeisiin ja antamalla hyvät valmiudet työnhakuun ja uraohjaukseen.
Opiskelijalla on monia mahdollisuuksia kartuttaa kansainvälistä osaamistaan, kokemustaan, ja kulttuurin välistä ymmärrystä tutkinto-opintojen eri vaiheissa. Tarjolla on mm. kansainvälisyyteen ja kulttuurien väliseen toimintaan liittyviä opintojaksoja sekä paljon mahdollisuuksia kielitaidon kartuttamiseen. Laaja kieliohjelma antaa mahdollisuuden kehittää ja laajentaa kielitaitoa. Tarjolla on opintoja ruotsin, englannin, saksan, ranskan, espanjan ja venäjän kielestä sekä suomesta vieraana kielenä.
Ulkomaille suuntautuvat opiskelu- ja harjoitteluvaihtojaksot antavat mahdollisuuden kokemusperäiseen kansainvälisyysosaamisen syventämiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus tehdä kaksoistutkinto, jolloin hän saa tutkintotodistuksen sekä SeAMKista että ulkomaisesta yhteistyökorkeakoulusta. Kansainvälisyyden sisällyttäminen opintoihin luo hyvät valmiudet siirtyä valmistumisen jälkeen yhä monikulttuurisempaan ja globaalimpaan työelämään.
Kansainvälisten liikkuvuusjaksojen lisäksi tutkinto-ohjelmaan sisältyy mahdollisuuksia kotikansainvälistymiseen:kansainvälisyyden kokemiseen ja oppimiseen SeAMKin omalla kampuksella. Kansainväliset konferenssit ja seminaarit tuovat kampukselle kansainvälistä vuorovaikutusta ja mahdollisuuksia verkostoitua kansainvälisesti. Opiskelijoille tapahtumat ovat myös mahdollisuus kokea erilaista kansainvälisyyttä ja vahvistaa mm. omaa tietotaitoa.Toimiminen tutorina ulkomaisille opiskelijoille mahdollistaa kansainvälisyysoppimista ja tarjoaa mukavaa ja vapaamuotoisempaa kokemusta kansainvälisestä toiminnasta.
Kestävän kehityksen toteutuksessa huomioidaan eettisyys ja kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet. Kestävän kehityksen tavoitteena on auttaa opiskelijoita tiedostamaan yhteiskuntavastuu ja ymmärtämään kestävän kehityksen monidimensionaalinen merkitys myös työelämätaitona. Kaikille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua vapaasti valittavalle ”Kestävän kehityksen” -opintojaksolle.
Kompetenssit
Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan:
1. Laaja-alainen liiketoimintaosaaminen (yrittäjyysosaaminen, työyhteisöosaaminen, oppimisen taidot))
Liiketalouden tradenomi
- tunnistaa ja osaa kuvata yrityksen ydinprosessit ja ymmärtää liiketalouden eri osa-alueiden vaikutukset toisiinsa
- ymmärtää yrityksen toiminnan ja liiketoimintaympäristön vuorovaikutuksen sekä omaksuu yrittäjyyden ja yrittäjämäisen tavan toimia
- ymmärtää kannattavan yritystoiminnan perusteet ja osaa analysoida yrityksen toimintaa ja riskejä
- ymmärtää yksilön vaikutuksen työyhteisön toimintaan ja osaa toimia tuloksellisesti
- ymmärtää viestinnän merkityksen ja luo aktiivisesti sekä sisäisten että ulkoisten sidosryhmien välisiä vuorovaikutussuhteita myös globaalissa liiketoimintaympäristössä
2. Liiketalouden syventävä osaaminen (oppimisen taidot, kansainvälistymisosaaminen, yrittäjyysosaaminen)
Liiketalouden tradenomi omaa liiketalouden osa-alueiden syvällistä osaamista henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisella osaamisalueella (markkinointi, taloushallinto, johtaminen ja yrityksen kehittäminen, digitaalinen liiketoiminta, kansainvälinen liiketoiminta)
3. Liiketalouden menetelmäosaaminen (innovaatio-osaaminen, eettinen osaaminen)
Liiketalouden tradenomi
- hallitsee liiketalouden syvällisen osaamisen hankinnassa ja omaksumisessa tarvittavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteet eettiset asiat huomioiden
- osaa soveltavaa talousmatematiikkaa ja tilastollisia menetelmiä hyödyntäen tarvittavia tietojärjestelmiä
- omaa riittävät taidot laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien soveltamisessa
4. Liiketalouden soveltava osaaminen (innovaatio-osaaminen, laadunhallintaosaaminen, työyhteisöosaaminen)
Liiketalouden tradenomi
- osaa soveltaa liiketalouden teorioita ja kykenee luovaan ongelmanratkaisuun, mm. harjoittelussa, projektiopinnoissa ja opinnäytetyössä
- osaa soveltaa liiketalouden uusinta tietoa työyhteisössä
- osaa kehittää liiketoimintaprosesseja ja soveltaa laatuajattelua
Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö
Liiketalouden tutkinto-ohjelman oppimisessa toteutetaan SeAMKin kulloinkin voimassa olevaa strategiaa. Oppiminen tähtää soveltavan osaamisen kehittymiseen asiantuntijuudessa ja tietoa tuotetaan tutkimustietoon perustuvista luotettavista lähteistä, niin käytännön konteksteista kuin teoreettisista lähtökohdista. Osaamista voidaan osoittaa monella tavalla ja osaamisen arvioinnissa sovelletaan osaamisperustaisuutta.
Oppimisessa otetaan huomioon oppijan aikaisemmat tiedot ja tulkinnat ja autetaan häntä kytkemään uusi opittava asia aikaisempaan tieto- ja kokemusperustaansa (sosiokonstruktivismi). Tämä oppimisnäkemys painottaa sosiaalista vuorovaikutusta sekä autenttisten tehtävien ja ympäristöjen merkitystä tiedon rakentamisessa. Sen mukaan on tärkeää ja olennaista kehittää opiskelijan käsitystä omista oppimistaidoistaan ja itsearviointitaidoistaan (metakognitiiviset taidot). Opiskelijan tietämistä (teoreettinen tieto), tekemistä (käytännöllinen tieto) ja olemista (identiteettityö) rakennetaan reflektoinnin kautta. Sopivia oppimismenetelmiä käyttäen autetaan opiskelijaa pohtimaan ja näkemään näiden kolmen osa-alueen yhteyksiä toisiinsa.
Sosiokontruktivistiseen oppimiseen perustuva konnektivismi hyödyntää verkkoympäristöjä oppimisessa. Sen keskiössä on jatkuva tietojen päivittäminen ja oppijan tietoisuus siitä, että todellisuus ja tieto ovat jatkuvasti muuttuvia.
Liiketalouden tutkinto-ohjelman opetuksessa painottuu yhteistoiminta yritysten kanssa, sillä keskeisessä roolissa ensimmäisen vuoden opinnoissa on virtuaalinen yritystoiminta, jossa opiskelijat toimivat tiimeissä harjoittaen virtuaaliympäristössä yritystoimintaa, ja lisäksi jokaisella harjoitusyritykselle pyritään saamaan kummiyritys.
Enenevästi tehdään opiskelun monimuotoistamisen puitteissa erilaisia projekteja työelämälle. Osa opiskelijoista suorittaa ammattiopintoja monialaisissa SeAMKPro-hankkeissa.
Opiskelijat suorittavat kolmantena opintovuotena yrityksessä tai muussa organisaatiossa harjoittelun, josta laaditaan analyyttisiä ja reflektoivia tehtäviä sekä ennen harjoittelua, sen kestäessä ja sen päätyttyä. Neljäntenä vuotena opiskelijat tekevät opinnäytetyön toimeksiantona.
Integrointia edistävinä oppimistehtävinä on käytössä oppimispäiväkirjat ja portfoliot, itsearvioinnit ja ryhmän vertaisarvioinnit.
Henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti opintoja voidaan suorittaa yritysyhteistyöhankkeissa tai yritystallitoiminnassa omaa yritysideaa kehittäen.
Opintojaksoja voidaan suorittaa myös virtuaaliopintoina, jolloin voidaan poiketa opinto-oppaassa esitetyistä toteutusmuodoista.
Ahot-menettelyt
OT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistamisprosessi nivoutuu läheisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laatimiseen ja sitä päivitetään henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen yhteydessä.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan. Ohjeessa on nimetty tutkinto-ohjelman osaamisen tunnustamisen yhteyshenkilöt, jotka antavat ohjausta prosessiin liittyvissä asioissa.
Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään muun muassa
- vastaavansisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- opiskelijan haastatteluja
- kirjallisia ja suullisia tenttejä tai raportteja
- toiminnallisia tai kirjallisia tehtäviä tai näyttöjä
- esitelmiä, portfolioita.
OT-menettelyn ulkopuolelle jäävät opinnäytetyö ja kypsyyskoe.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset OT-järjestelyt:
OT-menettelyn piiriin kuuluvat ja sen ulkopuolella olevat opintojaksot:
Koulutuksen prosessinomaisen toteutuksen vuoksi hyväksilukua ei pääsääntöisesti käytetä seuraavissa opinnoissa: virtuaaliyritystoimintaan liittyvät opintojaksot sekä yritystoiminnan kehittämisen ja kasvattamisen opintokokonaisuuteen kuuluvat opintojaksot. Aikaisemmin opitun tunnustamista voidaan kuitenkin soveltaa välitehtäviin silloin, kun se on kokonaisuuden kannalta mielekästä. Näistä on sovittava erikseen vastuuopettajan kanssa.
Ruotsin kielestä on suoritettava vähintään yksi opintojakso.
Alakohtaisuuden vaatimukset osaamisessa:
Kieliopintojen tunnustamisen edellytyksenä on riittävän alakohtaisuuden toteutuminen
Työssäoppiminen ja harjoittelu
Opintoihin kuuluva 30 opintopisteen laajuinen (20 viikkoa) harjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti yhtenä jaksona kolmantena opintovuonna. Opiskelijakohtaisesti voidaan myös sopia harjoittelun jaksottamisesta sekä osaamisen tunnistamisesta aiemman työkokemuksen pohjalta. Harjoittelun ohjeistuksessa on tästä tarkemmat säännökset.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen voidaan todentaa esimerkiksi näytöin ja tehtävin.
Työssäoppiminen ja harjoittelu
Opintoihin kuuluva 30 opintopisteen laajuinen (20 viikkoa) harjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti yhtenä jaksona kolmantena opintovuonna. Opiskelijakohtaisesti voidaan myös sopia harjoittelun jaksottamisesta sekä osaamisen tunnistamisesta aiemman työkokemuksen pohjalta. Harjoittelun ohjeistuksessa on tästä tarkemmat säännökset.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen voidaan todentaa esimerkiksi näytöin ja tehtävin.
Työssäoppiminen ja harjoittelu
Opintoihin kuuluva 30 opintopisteen laajuinen (20 viikkoa) harjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti yhtenä jaksona kolmantena opintovuonna. Opiskelijakohtaisesti voidaan myös sopia harjoittelun jaksottamisesta sekä osaamisen tunnistamisesta aiemman työkokemuksen pohjalta. Harjoittelun ohjeistuksessa on tästä tarkemmat säännökset.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen voidaan todentaa esimerkiksi näytöin ja tehtävin.
Työssäoppiminen ja harjoittelu
Opintoihin kuuluva 30 opintopisteen laajuinen (20 viikkoa) harjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti yhtenä jaksona kolmantena opintovuonna. Opiskelijakohtaisesti voidaan myös sopia harjoittelun jaksottamisesta sekä osaamisen tunnistamisesta aiemman työkokemuksen pohjalta. Harjoittelun ohjeistuksessa on tästä tarkemmat säännökset.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen voidaan todentaa esimerkiksi näytöin ja tehtävin.
Ammatillinen osaamisprofiili
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto antaa valmiuksia monipuolisesti erilaisiin tehtäviin yritysmaailmassa ja julkisella sektorilla.
Osaamisprofiilien (ks. luku Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö) mukaisesti liiketalouden tutkinto-ohjelmasta valmistunut tradenomi voi työuransa aikana työskennellä esimerkiksi seuraavissa tehtävissä:
- Markkinoinnin osaaja: markkinointiassistentti, markkinointisuunnittelija, markkinointiviestintäsuunnittelija, asiakaspalveluvastaava, markkinatutkija, markkinointipäällikkö, asiakkuusjohtaja, tuoteryhmäjohtaja, tuotepäällikkö, yhteyspäällikkö, myyntiassistentti, myyntineuvottelija, myyjä, myyntiedustaja, myyntipäällikkö, myymäläpäällikkö, viestintäpäällikkö ja avainasiakaspäällikkö.
- Taloushallinnon osaaja: talousassistentti, laskenta-assistentti, kirjanpitäjä, pääkirjanpitäjä, kirjanpitopäällikkö, talouspäällikkö, talousjohtaja, sisäinen tarkastaja, tilintarkastaja,yritystutkija, kustannuslaskija, assistant controller, business controller, treasurer, treasury analyst, kassapäällikkö, luottopäällikkö, rahoituspäällikkö, rahoitusjohtaja, sijoitusassistentti, sijoitusneuvoja, sijoituspäällikkö.
- Digitaalisen liiketoiminnan asiantuntija: web-suunnittelija, ICT-asiantuntija, Internet-markkinoinnin asiantuntija, IT-tukihenkilö, ohjelmoija, sovelluskehittäjä
- Liiketoiminnan kehittäjä: yrittäjä, yritys- tai elinkeinoasiamies, yritysneuvoja, kouluttaja, yritystutkija, koulutusassistentti, konsultti
- Henkilöstön ja prosessien liiketoimintaosaaja: henkilöstöassistentti, henkilöstösuunnittelija, henkilöstöpäällikkö, projektipäällikkö
Opintojen painotusmahdollisuudet avaavat lisäksi uramahdollisuuksia erilaisiin erityistehtäviin.
Ammatilliset kieliopinnot suoritettuaan opiskelija osaa toimia oman alansa suullisissa ja kirjallisissa viestintätilanteissa, pystyy etsimään tietoa sekä seuraamaan oman ammattialansa kehitystä kohdekielillä.
Kansainvälisyys
Tavoitteena on, että opiskelijat osaavat toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä ja kohdata erilaisia kulttuureja. Tavoitteena on myös, että jokainen opiskelija saa kansainvälisyyteen liittyviä kokemuksia opintojensa aikana joko opiskelijaliikkuvuuden tai kotikansainvälistymisen muodossa.
Tutkinto-ohjelmassa opiskelevia kannustetaan osallistumaan opiskelijavaihtoon. Opiskelijalla on käytössään laaja verkosto paitsi eurooppalaisia myös muissa maanosissa sijaitsevia korkeakouluja. Näistä opiskelija valitsee sopivan kohteen itselleen. Opiskelija voi halutessaan hankkia ulkomaisen opiskelupaikkansa myös verkoston ulkopuolelta.
Tutkinto-ohjelman opiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa kaksi tutkintoa samalla kertaa: suomalainen liiketalouden amk-tutkinto SeAMK:sta sekä bachelor-tutkinto yhteistyökorkeakoulusta, jonka kanssa on solmittu kaksoistutkintosopimus. Kaksoistutkinto-opiskelija opiskelee vuoden kohdekorkeakoulussa. Opinnäytetyö tehdään englannin kielellä ja sen ohjaukseen tai arviointiin osallistuvat molemmat korkeakoulut.
Jatko-opintokelpoisuus
Antaa kahden vuoden työkokemuksen jälkeen jatko-opintokelpoisuuden alan ylempään amk-tutkintoon.
Valmistumisen edellytykset
Valmistumisen edellytykset löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.
Opiskelumuoto
Päivätoteutusten koulutus on pääsääntöisesti kokopäiväistä opetusta. Tiettyjä opintokokonaisuuksia ja opintojaksoja on mahdollisuus suorittaa myös etäopintoina. Opetuksen monimuotoistaminen kuuluu tutkinto-ohjelmassa toteutettavaan pedagogiikkaan.
Monimuototeutusten koulutus tapahtuu arki-iltaisin ja viikonloppuisin.
Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja
Nicolas Martinez, 044 979 3206, nicolas.martinez(at)seamk.fi
Osaamisalueiden vastuuhenkilöt:
- Taloushallinto: Tuulia Potka-Soininen, 040 830 4205, tuulia.potka-soininen(at)seamk.fi
- Markkinointi: Terhi Anttila, 040 830 3972, terhi.anttila(at)seamk.fi
- Digitaalinen liiketoiminta ja ohjelmointi: Raija Kangassalo,040 830 1251, raija.kangassalo(a)seamk.fi
- Johtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen: Johanna Koivula, 040 830 2400, johanna.koivula(at)seamk.fi
Opinto-ohjaaja
Johanna Koivula, 040 830 2400, johanna.koivula(at)seamk.fi
Harjoittelun koordinointi
Sari Havulehto, 040 830 3975, sari.havulehto(at)seamk.fi
Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi
Tiina Välimäki, 040 830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040 830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat
Opiskelijapalvelut
Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi