Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija osaa kuvata ikääntyneiden fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Opiskelija osaa kertoa, mitkä tekijät ovat yhteydessä ennenaikaiseen toimintakyvyn heikentymiseen ja osaa tämän pohjalta ohjata terveyttä ja toimintakykyä ylläpitäviä interventioita. Opiskelija osoittaa osaavansa arvioida yksittäisen ikäihmisen ja ryhmien toimintaa ja tuen tarvetta. Opiskelija osaa nimetä elintapoihin liittyviä muistisairauksien riskitekijöitä ja osaa kuvata aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien riskin pienentämisen toimenpiteet. Opiskelija osaa suunnitella näyttöön perustuvia interventioita ikääntyneiden fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn edistämiseksi eri vanhustyön toimintaympäristöihin.

Sisältö

• Fyysisen toimintakyvyn ulottuvuudet ja niiden tukeminen koko elämänkaaren näkökulmasta
• Elinikäinen aivoterveyden edistäminen
• Ikääntyneiden liikuntaan ja ravitsemukseen liittyvät suositukset ja niiden soveltaminen eri toimintaympäristöissä
• Fyysistä ja kognitiivista toimintakykyä edistävät näyttöön perustuvat interventiot ja niiden toteuttaminen

Oppimateriaalit

1. Heikkinen, Jyrkämä & Rantanen. 2020. Gerontologia. Saatavana Duodecimin Oppiportista.
2. Ikäinstituutin julkaisut
4. Iäkkäisiin henkilöihin kohdistuvat TOIMIA-suositukset
3. Myöhemmin ilmoitettavat alkuperäis- ja kokooma-artikkelit sekä julkaisut ja verkkosivut

Opetusmenetelmät

Luennot, ryhmätyöskentely, tehtävät, verkko-opiskelu

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Mahdollisia työelämälähtöisiä tehtäviä.

Kansainvälisyys

Englanninkieliset kirjalliset ja visuaaliset materiaalit ovat mahdollisia.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 h, joka koostuu kahden lähipäivän kontaktiopetuksesta, itsenäisestä opiskelusta, harjoituksista ja tehtävistä osin verkko-opintoina.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Opiskelija osaa kertoa, mitkä tekijät ovat yhteydessä ennenaikaiseen toimintakyvyn heikentymiseen ja osaa tämän pohjalta laatia terveyttä ja toimintakykyä ylläpitäviä interventioita. Opiskelija osaa nimetä joitakin elintapoihin liittyviä muistisairauksien riskitekijöitä ja osaa kuvata aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien riskin pienentämisen toimenpiteitä. Opiskelija osaa suunnitella yksinkertaisia interventioita ikääntyneiden fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn edistämiseksi.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Opiskelija osaa nimetä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä ennenaikaiseen toimintakyvyn heikentymiseen ja osaa tämän pohjalta laatia ja johtaa terveyttä ja toimintakykyä ylläpitäviä interventioita. Opiskelija osoittaa osaavansa arvioida tuen tarvetta sekä yksilön että ryhmien näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä elintapoihin liittyviä muistisairauksien riskitekijöitä ja osaa kuvata näyttöön perustuvat aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien riskin pienentämisen toimenpiteet. Opiskelija osaa suunnitella näyttöön perustuvia interventioita ikääntyneiden fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn edistämiseksi hyödyntäen tärkeimpiä kansallisia ja kansainvälisiä suosituksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Opiskelija osaa kriittisesti arvioida ja kertoa, minkä tasoista näyttöä toimintakyvyn edistämisestä on olemassa. Opiskelija osaa nimetä kattavasti tekijöitä, jotka ovat yhteydessä ennenaikaiseen toimintakyvyn heikentymiseen ja osaa tämän pohjalta laatia ja johtaa terveyttä ja toimintakykyä ylläpitäviä interventioita. Opiskelija osaa nimetä elintapoihin liittyviä muistisairauksien riskitekijöitä, ymmärtää tutkimusnäytön rajoitukset ja osaa kuvata näyttöön perustuvat aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien riskin pienentämisen toimenpiteet. Opiskelija osaa suunnitella näyttöön perustuvia interventioita ikääntyneiden fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn edistämiseksi hyödyntäen kansallisia ja kansainvälisiä suosituksia.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson suoritus arvioidaan asteikolla 1-5. Arviointiasteikko on esitelty opetussuunnitelmassa.

Esitietovaatimukset

Ei vaadittavia aikaisempia opintoja

Tavoitteet

Opiskelija osaa nimetä ikääntyvän yhteiskunnan elementtejä hyödyntäen ajankohtaista tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija osaa kuvailla ikäystävällisessä yhteiskunnassa huomioitavia asioita ja osaa esittää ratkaisuehdotuksia yhteiskunnan ikäystävällisyyden kehittämiseksi. Opiskelija on perehtynyt ikääntyneiden osallisuuden tukemiseen ja osaa kuvailla keinoja, joilla ikääntyneiden osallisuutta voidaan tukea kulttuurin, liikunnan, palvelujen saamisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmista. Opiskelija on perehtynyt hyvinvointiteknologiaan, jonka kautta voidaan tukea ikäystävällisen yhteiskunnan kehittämistä ja pohtii hyvinvointiteknologian käyttöä kriittisesti eettiset näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa kuvata ikäystävällisen yhteiskunnan kehittämisen tarpeita kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelija osaa kuvailla ikäystävällisen yrittäjyyden elementtejä.

Sisältö

• Ikäystävällisen yhteiskunnan elementit ja kehittämisen kohteet
• Ikääntyneiden osallisuuden tukeminen ja kulttuurihyvinvointi
• Ikäystävälliset palvelut ja yrittäjyys
• Hyvinvointiteknologia ikäystävällisen yhteiskunnan osana
• Ikäystävällisyys ja kestävä kehitys

Oppimateriaalit

Luennoitsijan antama materiaali
Antti Eskola: Vanhuus
Antti Eskola: Vanhanakin voi ajatella
Hendrik Groen: Viimeiset villitykset
Sirkka Kivelä; Irma Pahlman; Tarja Pajunen; Anneli Koivunen: Vanhuusko arvokasta?

Opetusmenetelmät

Luennot, ryhmätyöt, seminaariesitykset ja -keskustelut, kirjallisuus

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetus 16h, itsenäinen työskentely 129h.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvailla ikäystävällistä yhteiskuntaa tutkimuskirjallisuuden kautta. Opiskelija osaa nimetä yhteiskunnan eri sektoreita, joilla ikäystävällisyys tulee ottaa huomioon. Opiskelija osoittaa puheessaan ikääntyvien yksilöllisten tarpeiden ymmärtämistä ja osaa huomioida ikääntyneiden erilaiset tarpeet. Opiskelija on perehtynyt ikäystävällisyyttä tukevaan hyvinvointiteknologiaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvailla monipuolisesti ikäystävällistä yhteiskuntaa ja sen eri osatekijöitä tutkimuskirjallisuuden kautta. Opiskelija osaa nimetä yhteiskunnan eri sektoreita, joilla ikäystävällisyys tulee ottaa huomioon ja esittää aktiivisesti kehittämisideoita. Opiskelija osaa nimetä tekijöitä, jotka tekevät palveluista ikäystävällisiä. Opiskelija pyrkii löytämään luovia, mutta perusteltuja ratkaisuja, joissa sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja. Opiskelija osoittaa puheessaan ikääntyvien yksilöllisten tarpeiden ymmärtämistä ja osaa huomioida ikääntyneiden erilaiset tarpeet. Opiskelija on perehtynyt ikäystävällisyyttä tukevaan hyvinvointiteknologiaan, tarkastelee sitä kriittisesti ja osoittaa taitoa soveltaa teknologisia ratkaisuja ikäystävällisen ympäristön kehittämiseen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvailla monipuolisesti ikäystävällistä yhteiskuntaa ja sen eri osatekijöitä kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta hyödyntäen. Opiskelija osaa nimetä yhteiskunnan eri sektoreita, joilla ikäystävällisyys tulee ottaa huomioon ja esittää aktiivisesti kehittämisideoita. Opiskelija osaa nimetä tekijöitä, jotka tekevät palveluista ikäystävällisiä ja osoittaa kriittistä pohdintaa. Opiskelija pyrkii löytämään luovia, mutta perusteltuja ratkaisuja, joissa sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja ja tuo aktiivisesti esiin kehittämisehdotuksia. Opiskelija osoittaa puheessaan ikääntyvien yksilöllisten tarpeiden ymmärtämistä ja osaa huomioida ikääntyneiden erilaiset tarpeet. Opiskelija on perehtynyt ikäystävällisyyttä tukevaan hyvinvointiteknologiaan, tarkastelee sitä kriittisesti ja osoittaa taitoa soveltaa teknologisia ratkaisuja ikäystävällisen ympäristön kehittämiseen. Opiskelija osaa kehittää ikääntyville uusia osallisuuden mahdollisuuksia. Opiskelija osaa perustella, miksi ikäystävällisyyden kehittäminen on tärkeää kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintopäiväkirja, seminaaritehtävät ja seminaariosallistuminen.

Esitietovaatimukset

Ei vaadittuja aikaisempia opintoja

Tavoitteet

Opiskelijan puheessa kuuluu ja toiminnassa näkyy ymmärrys ikäihmisten moninaisuutta kohtaan. Opiskelija osaa kuvailla arvostavasti ikääntyneiden ihmisten erilaisuutta ja taustalla vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija tunnistaa ikääntyneiden syrjintään liittyviä toimintatapoja mediassa ja yhteiskunnan rakenteissa ja osaa pohtia niitä kriittisesti eettiset näkökohdat huomioiden. Opiskelija on perehtynyt ikääntyneiden toimintakyvyn, terveyden ja sosiaalisen osallisuuden eroihin ja osaa nimetä ikääntyvillä ihmisillä olevia erilaisia tuen ja hoidon tarpeita. Opiskelija osaa analysoida ja arvioida ikääntyvien tuen tarpeen lisääntymistä ja siihen johtavia syitä. Opiskelija on perehtynyt ikääntymisen erilaisuuteen eri maissa ja kulttuureissa.

Sisältö

• Ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn moninaisuus
• Erilaiset ikääntymisympäristöt ja -kulttuurit
• Ikääntyneiden tuen tarpeen moninaisuus
• Ikääntyneiden yksilöllisyys ja sen kunnioittaminen

Oppimateriaalit

1. Kulmala J (toim.) Hyvä vanhuus - Menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseksi. 2019 PS-Kustannus
2. E. Heikkinen, J. Jyrkämä & T. Rantanen (toim). 2020. Gerontologia. Helsinki: Duodecim e-kirja
3. Eskola A. Vanhuus — Helpottava, huolestuttava, kiinnostava. Vastapaino 2018.
4. Ayalon L & Tesch-Römer C (Eds.) Contemporary Perspectives on Ageism. Springer 2018

Lisäksi alan ajankohtaisia tieteellisiä ja ammatillisia artikkeleita.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää ja osaa kuvailla ikääntyneiden moninaisuutta. Opiskelija osoittaa puheessaan moninaisuuden ymmärtämistä ja ikääntyvien yksilöllisten tarpeiden ymmärtämistä. Opiskelija osallistuu yhteiseen keskusteluun.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tietää ja osaa kuvailla ikääntyneiden moninaisuutta hyödyntäen ajankohtaisesta tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija osoittaa puheessaan moninaisuuden ymmärtämistä ja perustelee ikääntyvien yksilöllisten tarpeita näyttöön perustuvan toiminnan kautta. Opiskelija osallistuu aktiivisesti opintojaksolla käytävään pohdintaan, tarkastelee asioita kriittisesti ja eettiset näkökulmat huomioiden ja nostaa uusia näkökulmia yhteiseen keskusteluun.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tietää ja osaa kuvailla ikääntyneiden moninaisuutta hyödyntäen ajankohtaisesta kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija osoittaa puheessaan erityistä ikääntyneiden ihmisten arvostusta, moninaisuuden ymmärtämistä ja perustelee ikääntyvien yksilöllisten tarpeita näyttöön perustuvan toiminnan kautta. Opiskelija osoittaa taitoa soveltaa tutkimustietoa ikääntymisen erilaisuuden taustan ymmärtämiseksi. Opiskelija osallistuu aktiivisesti opintojaksolla käytävään pohdintaan, tarkastelee asioita kriittisesti ja eettiset näkökulmat huomioiden ja nostaa uusia näkökulmia yhteiseen keskusteluun. Opiskelija esittää perusteltuja ratkaisuja ja kehittämisehdotuksia.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tietää ja osaa kuvailla ikääntyneiden moninaisuutta. Opiskelija osoittaa puheessaan
moninaisuuden ymmärtämistä ja ikääntyvien yksilöllisten tarpeiden ymmärtämistä. Opiskelija
osallistuu yhteiseen keskusteluun.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tietää ja osaa kuvailla ikääntyneiden moninaisuutta hyödyntäen ajankohtaisesta
tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija osoittaa puheessaan moninaisuuden ymmärtämistä ja perustelee ikääntyvien yksilöllisten tarpeita näyttöön perustuvan toiminnan kautta. Opiskelija osallistuu
aktiivisesti opintojaksolla käytävään pohdintaan, tarkastelee asioita kriittisesti ja eettiset näkökulmat huomioiden ja nostaa uusia näkökulmia yhteiseen keskusteluun.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tietää ja osaa kuvailla ikääntyneiden moninaisuutta hyödyntäen ajankohtaisesta
kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija osoittaa puheessaan erityistä ikääntyneiden ihmisten arvostusta, moninaisuuden ymmärtämistä ja perustelee ikääntyvien yksilöllisten tarpeita näyttöön perustuvan toiminnan kautta. Opiskelija osoittaa taitoa soveltaa tutkimustietoa ikääntymisen erilaisuuden taustan ymmärtämiseksi. Opiskelija osallistuu aktiivisesti opintojaksolla käytävään pohdintaan, tarkastelee asioita kriittisesti ja eettiset näkökulmat huomioiden ja nostaa uusia näkökulmia yhteiseen keskusteluun. Opiskelija esittää perusteltuja ratkaisuja ja kehittämisehdotuksia.

Esitietovaatimukset

Ei aikaisempia vaadittuja opintoja

Tavoitteet

Opiskelija osaa nimetä tärkeimpiä ikääntyneen ihmisen toimintakykyä heikentäviä sairauksia ja ikääntymismuutosten seurauksia. Opiskelija tuntee näyttöön perustuvia kuntoutuksen ja aktiivisen arjen tukemisen menetelmiä. Opiskelija osaa soveltaa hyvinvointiteknologiaa kuntoutuksen ja aktiivisen arjen tukena. Opiskelija tuntee menetelmiä, joilla voidaan tukea ikääntyneen aktiivista arkea, ja huomioi ikääntyneiden yksilöllisuuden, tarpeet ja toiveet arkea tukevien toimintojen suunnittelussa. Opiskelija on perehtynyt muistikuntoutukseen sekä psykofyysisen fysioterapian menetelmiin.

Sisältö

• Ikääntymismuutokset ja ikääntyneen toimintakykyä heikentävät sairaudet
• Ikääntyneiden sairauksien jälkeinen kuntoutus ja toimintakyvyn ylläpito
• Muistikuntoutus
• Psykofyysinen fysioterapia
• Yksilöllinen aktiivisen arjen tukeminen
• Hyvinvointiteknologian mahdollisuudet kuntoutuksen ja aktiivisen arjen tukena

Oppimateriaalit

1. Kulmala (toim.). 2019. Hyvä vanhuus: menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseen.
2. Autti-Rämö ym. 2016. Kuntoutuminen. Saatavana Duodecimin Oppiportista.
3. Erkinjuntti ym. 2015. Muistisairaudet. Saatavana Duodecimin Oppiportista.
4. Tilvis, Pitkälä, Strandberg, Sulkava & Viitanen. 2016. Geriatria. Duodecim. Helsinki. Osat VI Geriatrinen preventio ja VII Kuntoutus.

Opetusmenetelmät

Luennot, ryhmätyöskentely, tehtävät, verkko-opiskelu

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Mahdollisia työelämälähtöisiä tehtäviä.

Kansainvälisyys

Englanninkieliset kirjalliset ja visuaaliset materiaalit ovat mahdollisia.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 h, joka koostuu kahden lähipäivän kontaktiopetuksesta, itsenäisestä opiskelusta, harjoituksista ja tehtävistä osin verkko-opintoina.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvailla ikääntymismuutoksia ja tärkeimpiä ikääntyneen ihmisen toimintakykyä heikentäviä sairauksia. Opiskelija osaa nimetä oleellisia ikääntyneiden onnistuneeseen sairauksien jälkeiseen kuntoutukseen ja toimintakyvyn ylläpitoon liittyviä tekijöitä sekä ymmärtää aktiivisen arjen merkityksen toimintakyvyn ylläpidossa. Opiskelija osoittaa puheessaan ymmärrystä liittyen ikääntyneiden yksilöllisyyden, tarpeet ja toiveet huomioivaan arjen tukemiseen. Opiskelija on perehtynyt ikääntyneen ihmisen kuntoutukseen, psykofyysiseen fysioterapiaan ja aktiiviseen arkeen liittyvään hyvinvointiteknologiaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvailla monipuolisesti tutkimuskirjallisuuden kautta ikääntymismuutoksia ja ikääntyneen ihmisen toimintakykyä heikentäviä sairauksia. Opiskelija osaa nimetä monipuolisesti ikääntyneiden onnistuneeseen sairauksien jälkeiseen kuntoutukseen ja toimintakyvyn ylläpitoon liittyviä tekijöitä, ymmärtää aktiivisen arjen merkityksen toimintakyvyn ylläpidossa ja esittää aktiivisesti kehittämisideoita. Opiskelija osoittaa puheessaan ymmärrystä liittyen ikääntyneiden yksilöllisyyden, tarpeet ja toiveet huomioivaan arjen tukemiseen. Opiskelija on perehtynyt ikääntyneen ihmisen kuntoutukseen, psykofyysiseen fysioterapiaan ja aktiiviseen arkeen liittyvään hyvinvointiteknologiaan ja tarkastelee niitä kriittisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvailla monipuolisesti kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta hyödyntäen ikääntymismuutoksia ja ikääntyneen ihmisen toimintakykyä heikentäviä sairauksia. Opiskelija osaa nimetä monipuolisesti ikääntyneiden onnistuneeseen sairauksien jälkeiseen kuntoutukseen ja toimintakyvyn ylläpitoon liittyviä tekijöitä, ymmärtää aktiivisen arjen merkityksen toimintakyvyn ylläpidossa, esittää aktiivisesti kehittämisideoita ja osoittaa kriittistä pohdintaa. Opiskelija tuo esiin luovia ja perusteltuja ratkaisuja liittyen ikääntyneiden yksilöllisyyden, tarpeet ja toiveet huomioivaan arjen tukemiseen. Opiskelija on perehtynyt ikääntyneen ihmisen kuntoutukseen ja aktiiviseen arkeen liittyvään hyvinvointiteknologiaan, tarkastelee sitä kriittisesti ja osoittaa taitoa soveltaa teknologisia ratkaisuja ikääntyneiden kuntoutuksen ja aktiivisen arjen edistämiseen.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson suoritus arvioidaan asteikolla 1-5. Arviointiasteikko on esitelty opetussuunnitelmassa.

Esitietovaatimukset

Ei vaadittavia aikaisempia opintoja

Tavoitteet

Opiskelija osaa kuvata sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet ja nimetä näyttöön perustuvia menetelmiä näiden tukemiseksi. Opiskelija tunnistaa eri toimintaympäristöjä, joissa sosiaalista osallisuutta voidaan edistää ja esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä hyödyntäen kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija on perehtynyt mielen hyvinvointia tukeviin näyttöön perustuviin interventioihin ja osaa soveltaa interventioita eri vanhustyön toimintaympäristöissä. Opiskelija osaa nimetä tärkeimpiä ikääntyneiden mielen hyvinvointia uhkaavia tekijät ja esittää kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa kartoittaa ikääntyneen elinpiiriä ja sosiaalisia suhteita ja tunnistaa sosiaalisiin suhteisiin liittyviä ongelmatilanteita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja osaa esittää kehittämisehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea ikääntyneiden hyvinvointia.

Sisältö

• Ikääntyneiden sosiaalisen osallisuuden tukemisen mahdollisuudet ja menetelmät
• Sosiaalisen toimintakyvyn arviointi ja ylläpito
• Sosiaalisen toimintakyvyn ja osallisuuden edistäminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa
• Mielen hyvinvoinnin tukeminen ja mielenterveyden ongelmien ehkäisy
• Ihmissuhteet, niiden merkitys ja edistäminen
• Kulttuurihyvinvoinnin edistäminen

Oppimateriaalit

Kirjallisuutta esim.

Danielsbacka Mirkka, Hämäläinen Hans & Tanskanen Antti O. (toim.) (2020) Suomalainen auttaminen. Tukiverkostot suurten ikäluokkien ja heidän lastensa elämässä. Gaudeamus. Tallinna.

Heimo Sirkkaliisa & Fried Suvi (toim.) (2015) Vanhuuden mieli. Trinket Oy. Ikäinstituutti.

Saarenheimo Marja (2003) Vanhuus ja mielenterveys. Dark Oy. Vantaa.

Lisäksi muu opettajien osoittama materiaali

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op= 27 tuntia opiskelijan työtä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvata sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet. Opiskelija tunnistaa toimintaympäristöjä, joissa sosiaalista osallisuutta voidaan edistää. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä. Opiskelija on perehtynyt mielen hyvinvointia tukeviin näyttöön perustuviin interventioihin. Opiskelija osaa nimetä tärkeimpiä ikääntyneiden mielen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä. Opiskelija osaa kartoittaa ikääntyneen elinpiiriä ja sosiaalisia suhteita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvata sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet ja menetelmiä näiden tukemiseksi. Opiskelija tunnistaa toimintaympäristöjä, joissa sosiaalista osallisuutta voidaan edistää. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä hyödyntäen tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija on perehtynyt mielen hyvinvointia tukeviin näyttöön perustuviin interventioihin ja osaa soveltaa joitakin interventioita. Opiskelija osaa nimetä tärkeimpiä ikääntyneiden mielen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä ja esittää kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa kartoittaa ikääntyneen elinpiiriä ja sosiaalisia suhteita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää kehittämisehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea ikääntyneiden hyvinvointia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet ja nimetä näyttöön perustuvia menetelmiä näiden tukemiseksi. Opiskelija tunnistaa eri toimintaympäristöjä, joissa sosiaalista osallisuutta voidaan edistää ja esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä hyödyntäen kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija on perehtynyt mielen hyvinvointia tukeviin näyttöön perustuviin interventioihin ja osaa soveltaa interventioita eri vanhustyön toimintaympäristöissä. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä ja esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa kartoittaa ikääntyneen elinpiiriä ja sosiaalisia suhteita ja tunnistaa sosiaalisiin suhteisiin liittyviä ongelmatilanteita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää innovatiivisia ehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea ikääntyneiden hyvinvointia.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa kuvata sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet. Opiskelija tunnistaa toimintaympäristöjä, joissa sosiaalista osallisuutta voidaan edistää. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä. Opiskelija on perehtynyt mielen hyvinvointia tukeviin näyttöön perustuviin interventioihin. Opiskelija osaa nimetä tärkeimpiä ikääntyneiden mielen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä. Opiskelija osaa kartoittaa ikääntyneen elinpiiriä ja sosiaalisia suhteita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa kuvata sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet ja menetelmiä näiden tukemiseksi. Opiskelija tunnistaa toimintaympäristöjä, joissa sosiaalista osallisuutta voidaan edistää. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä hyödyntäen tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija on perehtynyt mielen hyvinvointia tukeviin näyttöön perustuviin interventioihin ja osaa soveltaa joitakin interventioita. Opiskelija osaa nimetä tärkeimpiä ikääntyneiden mielen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä ja esittää kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa kartoittaa ikääntyneen elinpiiriä ja sosiaalisia suhteita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää kehittämisehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea ikääntyneiden hyvinvointia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet ja nimetä näyttöön perustuvia menetelmiä näiden tukemiseksi. Opiskelija tunnistaa eri toimintaympäristöjä, joissa sosiaalista osallisuutta voidaan edistää ja esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä hyödyntäen kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija on perehtynyt mielen hyvinvointia tukeviin näyttöön perustuviin interventioihin ja osaa soveltaa interventioita eri vanhustyön toimintaympäristöissä. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä ja esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa kartoittaa ikääntyneen elinpiiriä ja sosiaalisia suhteita ja tunnistaa sosiaalisiin suhteisiin liittyviä ongelmatilanteita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää innovatiivisia ehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea ikääntyneiden hyvinvointia.

Esitietovaatimukset

Ei vaadittavia aikaisempia opintoja

Tavoitteet

Opiskelija osaa laatia kirjallisen opinnäytetyön suunnitelman.

Sisältö

Opinnäytetyön suunnitelma.

Oppimateriaalit

SeAMKn YAMK-tutkinnon opinnäytetyöohje, opinnäytetöiden eettiset suositukset (mm. hyvä tieteellinen käytäntö/Tutkimuseettinen neuvottelukunta), ONT prosessikaavio, opinnäytetyöhön liittyvät sopimus- ja tutkimuslupakäytänteet (löytyvät intran oikopolut kohdasta "Opinnäytetyö"). Lisäksi opinnäytetyön aiheeseen liittyvä kirjallisuus.

Opetusmenetelmät

Seminaarit, yksilöllinen ohjaus ja itsenäinen työskentely.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opiskelija osaa laatia kirjallisen opinnäytetyön suunnitelman.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Lisätiedot

TKI-pisteet 5 op

Tavoitteet

Opiskelija osaa kuvata erilaisia kehittämisen menetelmiä ja työkaluja, joilla työyhteisössä voidaan kehittää palveluja, työtä, työhyvinvointia ja työmenetelmiä. Opiskelija osaa tärkeimmät laadullisen tutkimuksen menetelmät ja osaa valita aineistonkeruu- ja analyysimenetelmän laadullisen tutkimuksen toteuttamiseen. Opiskelija osaa tehdä toimivan kyselylomakkeen ja analysoida sen hyödyntäen Excel- ja SPSS –ohjelmistojen perusanalyysejä. Opiskelija osaa kertoa, mitä tarkoitetaan näyttöön perustuvalla toiminnalla, osaa hakea uusinta tutkimustietoa kansainvälisistä tietokannoista sekä hyödyntää ja soveltaa tutkimustuloksia vanhustyön kehittämisessä.

Sisältö

• Työyhteisön kehittämisen menetelmät vanhustyön toimintaympäristöissä
• Kansainvälisen tutkimustiedon haku ja soveltaminen
• Laadulliset tutkimusmenetelmät
• Määrälliset tutkimusmenetelmät
• Näyttöön perustuva tieto ja tiedolla johtaminen

Oppimateriaalit

Salonen K, Eloranta S, Hautala T & Kinos S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 108. saatavilla: https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf

Puusa A & Juuti P (toim.) 2020. Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät.
Gaudeamus.

Toikko T & Rantanen T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta: näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Tampere University Press. Saatavilla: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/100802/Toikko_Rantanen_Tutkimuksellinen_kehittamistoiminta.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sarajärvi & Tuomi. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi. Löytyy e-kirjana SeAMK kirjastosta

Tutkimusmenetelmien verkkokäsikirja: https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/

Aaltola J, Laajalahti A. & Valli R. 2018. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2: näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin.

Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. Edita. Löytyy e-kirjana SeAMK kirjastosta.

Stolt M, Axelin A, Suhonen R. (toim.) Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turun yliopisto 2016. 2. korjattu painos

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä kehittämisen menetelmiä ja työkaluja, joilla työyhteisössä voidaan kehittää työmenetelmiä. Opiskelija osaa tärkeimmät laadullisen tutkimuksen menetelmät. Opiskelija osaa tehdä kyselylomakkeen ja analysoida sen hyödyntäen Excel- ja SPSS –ohjelmistojen perusanalyysejä. Opiskelija osaa hakea uusinta tutkimustietoa tietokannoista sekä hyödyntää tutkimustuloksia vanhustyön kehittämisessä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvata erilaisia kehittämisen menetelmiä ja työkaluja, joilla työyhteisössä voidaan kehittää työtä, työhyvinvointia ja työmenetelmiä. Opiskelija osaa tärkeimmät laadullisen tutkimuksen menetelmät ja osaa valita aineistonkeruu- ja analyysimenetelmän laadullisen tutkimuksen toteuttamiseen. Opiskelija osaa tehdä toimivan kyselylomakkeen ja analysoida sen hyödyntäen Excel- ja SPSS –ohjelmistojen perusanalyysejä. Opiskelija osaa kertoa, mitä tarkoitetaan näyttöön perustuvalla toiminnalla, osaa hakea uusinta tutkimustietoa kansainvälisistä tietokannoista sekä hyödyntää tutkimustuloksia vanhustyön kehittämisessä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata erilaisia kehittämisen menetelmiä ja työkaluja, joilla työyhteisössä voidaan kehittää työtä, työhyvinvointia ja työmenetelmiä ja osaa valita perustellusti erilaisiin tilanteisiin sopivat menetelmät. Opiskelija osaa tärkeimmät laadullisen tutkimuksen menetelmät ja osaa valita aineistonkeruu- ja analyysimenetelmän laadullisen tutkimuksen toteuttamiseen. Opiskelija osaa tehdä toimivan kyselylomakkeen perustellen valintansa ja tarkastelee tekemiään valintoja kriittisesti. Opiskelija osaa analysoida määrällistä aineistoa hyödyntäen Excel- ja SPSS –ohjelmistoja. Opiskelija osaa kertoa, mitä tarkoitetaan näyttöön perustuvalla toiminnalla, tietään näytön asteet ja osaa hakea uusinta tutkimustietoa kansainvälisistä tietokannoista sekä hyödyntää tutkimustuloksia vanhustyön kehittämisessä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä kehittämisen menetelmiä ja työkaluja, joilla työyhteisössä voidaan kehittää työmenetelmiä. Opiskelija osaa tärkeimmät laadullisen tutkimuksen menetelmät. Opiskelija osaa tehdä kyselylomakkeen ja analysoida sen hyödyntäen Excel- ja SPSS –ohjelmistojen perusanalyysejä. Opiskelija osaa hakea uusinta tutkimustietoa tietokannoista sekä hyödyntää tutkimustuloksia vanhustyön kehittämisessä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa kuvata erilaisia kehittämisen menetelmiä ja työkaluja, joilla työyhteisössä voidaan
kehittää työtä, työhyvinvointia ja työmenetelmiä. Opiskelija osaa tärkeimmät laadullisen tutkimuksen menetelmät ja osaa valita aineistonkeruu- ja analyysimenetelmän laadullisen tutkimuksen toteuttamiseen. Opiskelija osaa tehdä toimivan kyselylomakkeen ja analysoida sen hyödyntäen Excel- ja SPSS –ohjelmistojen perusanalyysejä. Opiskelija osaa kertoa, mitä tarkoitetaan näyttöön perustuvalla toiminnalla, osaa hakea uusinta tutkimustietoa kansainvälisistä tietokannoista sekä hyödyntää tutkimustuloksia vanhustyön kehittämisessä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata erilaisia kehittämisen menetelmiä ja työkaluja, joilla työyhteisössä voidaan kehittää työtä, työhyvinvointia ja työmenetelmiä ja osaa valita perustellusti erilaisiin tilanteisiin sopivat menetelmät. Opiskelija osaa tärkeimmät laadullisen tutkimuksen menetelmät ja osaa valita aineistonkeruu- ja analyysimenetelmän laadullisen tutkimuksen toteuttamiseen. Opiskelija osaa tehdä toimivan kyselylomakkeen perustellen valintansa ja tarkastelee tekemiään valintoja kriittisesti. Opiskelija osaa analysoida määrällistä aineistoa hyödyntäen Excel- ja SPSS –ohjelmistoja. Opiskelija osaa kertoa, mitä tarkoitetaan näyttöön perustuvalla toiminnalla, tietään näytön asteet ja osaa hakea uusinta tutkimustietoa kansainvälisistä tietokannoista sekä hyödyntää tutkimustuloksia vanhustyön kehittämisessä.

Esitietovaatimukset

Ei vaadittavia aikaisempia opintoja

Tavoitteet

Opiskelija on perehtynyt valtakunnallisiin ikääntyneiden terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta edistäviin toimintaohjeisiin ja suosituksiin. Opiskelija tuntee ikääntyneiden palveluita ja niiden kehittämistä koskevan lainsäädännön. Hän osaa tarkastella niitä johtamisen ja kehittämisen näkökulmista. Opiskelija osaa pohtia kriittisesti ja monipuolisesti ikääntyneiden ihmisten kohtaamiseen, palvelujen kehittämiseen ja hoitoon liittyviä eettisiä kysymyksiä eri tieteenalojen näkökulmista. Opiskelija osaa kuvata vanhustyön eettisen kuormituksen näkökulmia ja esittää niihin perusteltuja kehittämisehdotuksia.

Sisältö

• Ikääntyvien palveluja ohjaavat lait, asetukset ja toimintaohjeet ja niiden valmisteluprosessit
• Ikääntyneiden palvelujen eettiset suositukset
• Vanhuspalvelujen etiikka ja eettinen päätöksenteko
• Eettinen kuormitus, eettiset ristiriidat ja johtamisen etiikka vanhustyössä

Oppimateriaalit

Esimerkiksi:
1. Seedhouse D. Ethics: The heart of health care. 3. painos. Wiley 2009. ISBN 0-470-01813-5 978-0-470-01813-2
2. Airaksinen T: Hyvinvointivaltion hylkäämät – Ikääntyneiden hoidon etiikka. Bazar 2020.
Saatavana painettuna kirjana, e-kirjana.
3. Hoppania, Hanna-Kaisa; Karsio, Olli; Näre, Lena; Olakivi, Antero; Sointu, Liina; Vaittinen, Tiina; Zechner, Minna: Hoivan arvoiset — Vaiva yhteiskunnan ytimessä. Gaudeamus 2016. Myös e-kirjana.
4. Ollila M-R. Tekoälyn etiikkaa. Otava 2019.
5. Mäki-Petäjä-Leinonen A & Karvonen-Kälkäjä A. Vanhuusoikeuden perusteet. Alma Talent 2017.
6. Mustajoki H, Mustajoki A. A New Approach to Research Ethics
Using Guided Dialogue to Strengthen Research Communities. 1st Edition
eBook Published 2017. Pub. LocationLondon. ImprintRoutledge
saatavilla e-kirjana: DOIhttps://doi.org/10.4324/9781315545318


Lisäksi terveydenhuoltoa koskeva voimassaoleva lainsäädäntö ja strategiset asiakirjat sekä alan ajankohtaisia tieteellisiä ja ammatillisia artikkeleita.

Opetusmenetelmät

Lukupiirityöskentely, verkkokeskustelu, luennot, oppimistehtävät

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä tärkeimmät ikääntyvien palveluja ohjaavat lait, asetukset, suositukset ja toimintaohjeet. Opiskelija osoittaa puheessaan eettisten kysymysten tärkeyden ymmärtämistä. Opiskelija osaa soveltaa lakeja, asetuksia ja ohjeistuksia annetuissa tehtävissä. Opiskelija osaa kuvata, mitä on eettinen kuormitus vanhustyössä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa nimetä tärkeimmät ikääntyvien palveluja ohjaavat lait, asetukset ja toimintaohjeet ja osaa verrata niitä kansainvälisiin ohjeisiin. Opiskelija osoittaa puheessaan eettisten kysymysten tärkeyden ymmärtämistä, nostaa aktiivisesti esiin eettisiä haasteita ja osoittaa perusteltuja ratkaisuehdotuksia. Opiskelija osaa soveltaa lakeja, asetuksia ja ohjeistuksia annetuissa tehtävissä. Opiskelija osaa kuvata vanhustyön eettistä kuormitusta ja esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa nimetä tärkeimmät ikääntyvien palveluja ohjaavat lait, asetukset ja toimintaohjeet ja osaa verrata niitä kansainvälisiin ohjeisiin ja opiskelija osaa soveltaa ohjeita erilaisissa vanhustyön toimintaympäristöissä. Opiskelija osoittaa puheessaan eettisten kysymysten tärkeyden ymmärtämistä, nostaa itse aktiivisesti esiin eettisiä haasteita, käy aktiivista dialogia ja osoittaa perusteltuja ratkaisuehdotuksia. Opiskelija osaa soveltaa lakeja, asetuksia ja ohjeistuksia annetuissa tehtävissä. Opiskelija osaa kuvata vanhustyön eettistä kuormitusta, siihen yhteydessä olevia tekijöitä ja esittää kehittämisehdotuksia hyödyntäen kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä tärkeimmät ikääntyvien palveluja ohjaavat lait, asetukset, suositukset ja
toimintaohjeet. Opiskelija osoittaa puheessaan eettisten kysymysten tärkeyden ymmärtämistä.
Opiskelija osaa soveltaa lakeja, asetuksia ja ohjeistuksia annetuissa tehtävissä. Opiskelija osaa
kuvata, mitä on eettinen kuormitus vanhustyössä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa nimetä tärkeimmät ikääntyvien palveluja ohjaavat lait, asetukset ja toimintaohjeet ja osaa verrata niitä kansainvälisiin ohjeisiin. Opiskelija osoittaa puheessaan eettisten kysymysten tärkeyden ymmärtämistä, nostaa aktiivisesti esiin eettisiä haasteita ja osoittaa perusteltuja ratkaisuehdotuksia. Opiskelija osaa soveltaa lakeja, asetuksia ja ohjeistuksia annetuissa tehtävissä. Opiskelija osaa kuvata vanhustyön eettistä kuormitusta ja esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa nimetä tärkeimmät ikääntyvien palveluja ohjaavat lait, asetukset ja toimintaohjeet ja osaa verrata niitä kansainvälisiin ohjeisiin ja opiskelija osaa soveltaa ohjeita erilaisissa vanhustyön toimintaympäristöissä. Opiskelija osoittaa puheessaan eettisten kysymysten tärkeyden ymmärtämistä, nostaa itse aktiivisesti esiin eettisiä haasteita, käy aktiivista dialogia ja osoittaa perusteltuja ratkaisuehdotuksia. Opiskelija osaa soveltaa lakeja, asetuksia ja ohjeistuksia annetuissa tehtävissä. Opiskelija osaa kuvata vanhustyön eettistä kuormitusta, siihen yhteydessä olevia tekijöitä ja esittää kehittämisehdotuksia hyödyntäen kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta.

Esitietovaatimukset

Ei vaadittavia aikaisempia opintoja

Tavoitteet

Opiskelija osaa kuvata ikääntyneiden fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Opiskelija osaa kertoa, mitkä tekijät ovat yhteydessä ennenaikaiseen toimintakyvyn heikentymiseen ja osaa tämän pohjalta ohjata terveyttä ja toimintakykyä ylläpitäviä interventioita. Opiskelija osoittaa osaavansa arvioida yksittäisen ikäihmisen ja ryhmien toimintaa ja tuen tarvetta. Opiskelija osaa nimetä elintapoihin liittyviä muistisairauksien riskitekijöitä ja osaa kuvata aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien riskin pienentämisen toimenpiteet. Opiskelija osaa suunnitella näyttöön perustuvia interventioita ikääntyneiden fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn edistämiseksi eri vanhustyön toimintaympäristöihin.

Sisältö

• Fyysisen toimintakyvyn ulottuvuudet ja niiden tukeminen koko elämänkaaren näkökulmasta
• Elinikäinen aivoterveyden edistäminen
• Ikääntyneiden liikuntaan ja ravitsemukseen liittyvät suositukset ja niiden soveltaminen eri toimintaympäristöissä
• Fyysistä ja kognitiivista toimintakykyä edistävät näyttöön perustuvat interventiot ja niiden toteuttaminen

Oppimateriaalit

1. Heikkinen, Jyrkämä & Rantanen. 2020. Gerontologia. Saatavana Duodecimin Oppiportista.
2. Ikäinstituutin julkaisut
4. Iäkkäisiin henkilöihin kohdistuvat TOIMIA-suositukset
3. Myöhemmin ilmoitettavat alkuperäis- ja kokooma-artikkelit sekä julkaisut ja verkkosivut

Opetusmenetelmät

Luennot, ryhmätyöskentely, tehtävät, verkko-opiskelu

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Mahdollisia työelämälähtöisiä tehtäviä.

Kansainvälisyys

Englanninkieliset kirjalliset ja visuaaliset materiaalit ovat mahdollisia.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 h, joka koostuu kahden lähipäivän kontaktiopetuksesta, itsenäisestä opiskelusta, harjoituksista ja tehtävistä osin verkko-opintoina.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Opiskelija osaa kertoa, mitkä tekijät ovat yhteydessä ennenaikaiseen toimintakyvyn heikentymiseen ja osaa tämän pohjalta laatia terveyttä ja toimintakykyä ylläpitäviä interventioita. Opiskelija osaa nimetä joitakin elintapoihin liittyviä muistisairauksien riskitekijöitä ja osaa kuvata aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien riskin pienentämisen toimenpiteitä. Opiskelija osaa suunnitella yksinkertaisia interventioita ikääntyneiden fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn edistämiseksi.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Opiskelija osaa nimetä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä ennenaikaiseen toimintakyvyn heikentymiseen ja osaa tämän pohjalta laatia ja johtaa terveyttä ja toimintakykyä ylläpitäviä interventioita. Opiskelija osoittaa osaavansa arvioida tuen tarvetta sekä yksilön että ryhmien näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä elintapoihin liittyviä muistisairauksien riskitekijöitä ja osaa kuvata näyttöön perustuvat aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien riskin pienentämisen toimenpiteet. Opiskelija osaa suunnitella näyttöön perustuvia interventioita ikääntyneiden fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn edistämiseksi hyödyntäen tärkeimpiä kansallisia ja kansainvälisiä suosituksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Opiskelija osaa kriittisesti arvioida ja kertoa, minkä tasoista näyttöä toimintakyvyn edistämisestä on olemassa. Opiskelija osaa nimetä kattavasti tekijöitä, jotka ovat yhteydessä ennenaikaiseen toimintakyvyn heikentymiseen ja osaa tämän pohjalta laatia ja johtaa terveyttä ja toimintakykyä ylläpitäviä interventioita. Opiskelija osaa nimetä elintapoihin liittyviä muistisairauksien riskitekijöitä, ymmärtää tutkimusnäytön rajoitukset ja osaa kuvata näyttöön perustuvat aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien riskin pienentämisen toimenpiteet. Opiskelija osaa suunnitella näyttöön perustuvia interventioita ikääntyneiden fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn edistämiseksi hyödyntäen kansallisia ja kansainvälisiä suosituksia.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson suoritus arvioidaan asteikolla 1-5. Arviointiasteikko on esitelty opetussuunnitelmassa.

Esitietovaatimukset

Ei vaadittavia aikaisempia opintoja

Tavoitteet

Opiskelija osaa kuvata sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet ja nimetä näyttöön perustuvia menetelmiä näiden tukemiseksi. Opiskelija tunnistaa eri toimintaympäristöjä, joissa sosiaalista osallisuutta voidaan edistää ja esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä hyödyntäen kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija on perehtynyt mielen hyvinvointia tukeviin näyttöön perustuviin interventioihin ja osaa soveltaa interventioita eri vanhustyön toimintaympäristöissä. Opiskelija osaa nimetä tärkeimpiä ikääntyneiden mielen hyvinvointia uhkaavia tekijät ja esittää kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa kartoittaa ikääntyneen elinpiiriä ja sosiaalisia suhteita ja tunnistaa sosiaalisiin suhteisiin liittyviä ongelmatilanteita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja osaa esittää kehittämisehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea ikääntyneiden hyvinvointia.

Sisältö

• Ikääntyneiden sosiaalisen osallisuuden tukemisen mahdollisuudet ja menetelmät
• Sosiaalisen toimintakyvyn arviointi ja ylläpito
• Sosiaalisen toimintakyvyn ja osallisuuden edistäminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa
• Mielen hyvinvoinnin tukeminen ja mielenterveyden ongelmien ehkäisy
• Ihmissuhteet, niiden merkitys ja edistäminen
• Kulttuurihyvinvoinnin edistäminen

Oppimateriaalit

Kirjallisuutta esim.

Danielsbacka Mirkka, Hämäläinen Hans & Tanskanen Antti O. (toim.) (2020) Suomalainen auttaminen. Tukiverkostot suurten ikäluokkien ja heidän lastensa elämässä. Gaudeamus. Tallinna.

Heimo Sirkkaliisa & Fried Suvi (toim.) (2015) Vanhuuden mieli. Trinket Oy. Ikäinstituutti.

Saarenheimo Marja (2003) Vanhuus ja mielenterveys. Dark Oy. Vantaa.

Lisäksi muu opettajien osoittama materiaali

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op= 27 tuntia opiskelijan työtä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvata sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet. Opiskelija tunnistaa toimintaympäristöjä, joissa sosiaalista osallisuutta voidaan edistää. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä. Opiskelija on perehtynyt mielen hyvinvointia tukeviin näyttöön perustuviin interventioihin. Opiskelija osaa nimetä tärkeimpiä ikääntyneiden mielen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä. Opiskelija osaa kartoittaa ikääntyneen elinpiiriä ja sosiaalisia suhteita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvata sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet ja menetelmiä näiden tukemiseksi. Opiskelija tunnistaa toimintaympäristöjä, joissa sosiaalista osallisuutta voidaan edistää. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä hyödyntäen tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija on perehtynyt mielen hyvinvointia tukeviin näyttöön perustuviin interventioihin ja osaa soveltaa joitakin interventioita. Opiskelija osaa nimetä tärkeimpiä ikääntyneiden mielen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä ja esittää kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa kartoittaa ikääntyneen elinpiiriä ja sosiaalisia suhteita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää kehittämisehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea ikääntyneiden hyvinvointia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet ja nimetä näyttöön perustuvia menetelmiä näiden tukemiseksi. Opiskelija tunnistaa eri toimintaympäristöjä, joissa sosiaalista osallisuutta voidaan edistää ja esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä hyödyntäen kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija on perehtynyt mielen hyvinvointia tukeviin näyttöön perustuviin interventioihin ja osaa soveltaa interventioita eri vanhustyön toimintaympäristöissä. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä ja esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa kartoittaa ikääntyneen elinpiiriä ja sosiaalisia suhteita ja tunnistaa sosiaalisiin suhteisiin liittyviä ongelmatilanteita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää innovatiivisia ehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea ikääntyneiden hyvinvointia.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa kuvata sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet. Opiskelija tunnistaa toimintaympäristöjä, joissa sosiaalista osallisuutta voidaan edistää. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä. Opiskelija on perehtynyt mielen hyvinvointia tukeviin näyttöön perustuviin interventioihin. Opiskelija osaa nimetä tärkeimpiä ikääntyneiden mielen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä. Opiskelija osaa kartoittaa ikääntyneen elinpiiriä ja sosiaalisia suhteita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa kuvata sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet ja menetelmiä näiden tukemiseksi. Opiskelija tunnistaa toimintaympäristöjä, joissa sosiaalista osallisuutta voidaan edistää. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä hyödyntäen tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija on perehtynyt mielen hyvinvointia tukeviin näyttöön perustuviin interventioihin ja osaa soveltaa joitakin interventioita. Opiskelija osaa nimetä tärkeimpiä ikääntyneiden mielen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä ja esittää kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa kartoittaa ikääntyneen elinpiiriä ja sosiaalisia suhteita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää kehittämisehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea ikääntyneiden hyvinvointia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet ja nimetä näyttöön perustuvia menetelmiä näiden tukemiseksi. Opiskelija tunnistaa eri toimintaympäristöjä, joissa sosiaalista osallisuutta voidaan edistää ja esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä hyödyntäen kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija on perehtynyt mielen hyvinvointia tukeviin näyttöön perustuviin interventioihin ja osaa soveltaa interventioita eri vanhustyön toimintaympäristöissä. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä ja esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa kartoittaa ikääntyneen elinpiiriä ja sosiaalisia suhteita ja tunnistaa sosiaalisiin suhteisiin liittyviä ongelmatilanteita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää innovatiivisia ehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea ikääntyneiden hyvinvointia.

Esitietovaatimukset

Ei vaadittavia aikaisempia opintoja

Tavoitteet

Opiskelija osaa nimetä tärkeimpiä ikääntyneen ihmisen toimintakykyä heikentäviä sairauksia ja ikääntymismuutosten seurauksia. Opiskelija tuntee näyttöön perustuvia kuntoutuksen ja aktiivisen arjen tukemisen menetelmiä. Opiskelija osaa soveltaa hyvinvointiteknologiaa kuntoutuksen ja aktiivisen arjen tukena. Opiskelija tuntee menetelmiä, joilla voidaan tukea ikääntyneen aktiivista arkea, ja huomioi ikääntyneiden yksilöllisuuden, tarpeet ja toiveet arkea tukevien toimintojen suunnittelussa. Opiskelija on perehtynyt muistikuntoutukseen sekä psykofyysisen fysioterapian menetelmiin.

Sisältö

• Ikääntymismuutokset ja ikääntyneen toimintakykyä heikentävät sairaudet
• Ikääntyneiden sairauksien jälkeinen kuntoutus ja toimintakyvyn ylläpito
• Muistikuntoutus
• Psykofyysinen fysioterapia
• Yksilöllinen aktiivisen arjen tukeminen
• Hyvinvointiteknologian mahdollisuudet kuntoutuksen ja aktiivisen arjen tukena

Oppimateriaalit

1. Kulmala (toim.). 2019. Hyvä vanhuus: menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseen.
2. Autti-Rämö ym. 2016. Kuntoutuminen. Saatavana Duodecimin Oppiportista.
3. Erkinjuntti ym. 2015. Muistisairaudet. Saatavana Duodecimin Oppiportista.
4. Tilvis, Pitkälä, Strandberg, Sulkava & Viitanen. 2016. Geriatria. Duodecim. Helsinki. Osat VI Geriatrinen preventio ja VII Kuntoutus.

Opetusmenetelmät

Luennot, ryhmätyöskentely, tehtävät, verkko-opiskelu

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Mahdollisia työelämälähtöisiä tehtäviä.

Kansainvälisyys

Englanninkieliset kirjalliset ja visuaaliset materiaalit ovat mahdollisia.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 h, joka koostuu kahden lähipäivän kontaktiopetuksesta, itsenäisestä opiskelusta, harjoituksista ja tehtävistä osin verkko-opintoina.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvailla ikääntymismuutoksia ja tärkeimpiä ikääntyneen ihmisen toimintakykyä heikentäviä sairauksia. Opiskelija osaa nimetä oleellisia ikääntyneiden onnistuneeseen sairauksien jälkeiseen kuntoutukseen ja toimintakyvyn ylläpitoon liittyviä tekijöitä sekä ymmärtää aktiivisen arjen merkityksen toimintakyvyn ylläpidossa. Opiskelija osoittaa puheessaan ymmärrystä liittyen ikääntyneiden yksilöllisyyden, tarpeet ja toiveet huomioivaan arjen tukemiseen. Opiskelija on perehtynyt ikääntyneen ihmisen kuntoutukseen, psykofyysiseen fysioterapiaan ja aktiiviseen arkeen liittyvään hyvinvointiteknologiaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvailla monipuolisesti tutkimuskirjallisuuden kautta ikääntymismuutoksia ja ikääntyneen ihmisen toimintakykyä heikentäviä sairauksia. Opiskelija osaa nimetä monipuolisesti ikääntyneiden onnistuneeseen sairauksien jälkeiseen kuntoutukseen ja toimintakyvyn ylläpitoon liittyviä tekijöitä, ymmärtää aktiivisen arjen merkityksen toimintakyvyn ylläpidossa ja esittää aktiivisesti kehittämisideoita. Opiskelija osoittaa puheessaan ymmärrystä liittyen ikääntyneiden yksilöllisyyden, tarpeet ja toiveet huomioivaan arjen tukemiseen. Opiskelija on perehtynyt ikääntyneen ihmisen kuntoutukseen, psykofyysiseen fysioterapiaan ja aktiiviseen arkeen liittyvään hyvinvointiteknologiaan ja tarkastelee niitä kriittisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvailla monipuolisesti kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta hyödyntäen ikääntymismuutoksia ja ikääntyneen ihmisen toimintakykyä heikentäviä sairauksia. Opiskelija osaa nimetä monipuolisesti ikääntyneiden onnistuneeseen sairauksien jälkeiseen kuntoutukseen ja toimintakyvyn ylläpitoon liittyviä tekijöitä, ymmärtää aktiivisen arjen merkityksen toimintakyvyn ylläpidossa, esittää aktiivisesti kehittämisideoita ja osoittaa kriittistä pohdintaa. Opiskelija tuo esiin luovia ja perusteltuja ratkaisuja liittyen ikääntyneiden yksilöllisyyden, tarpeet ja toiveet huomioivaan arjen tukemiseen. Opiskelija on perehtynyt ikääntyneen ihmisen kuntoutukseen ja aktiiviseen arkeen liittyvään hyvinvointiteknologiaan, tarkastelee sitä kriittisesti ja osoittaa taitoa soveltaa teknologisia ratkaisuja ikääntyneiden kuntoutuksen ja aktiivisen arjen edistämiseen.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson suoritus arvioidaan asteikolla 1-5. Arviointiasteikko on esitelty opetussuunnitelmassa.

Esitietovaatimukset

Ei vaadittavia aikaisempia opintoja

Tavoitteet

Opiskelija osaa kuvata erilaisia kehittämisen menetelmiä ja työkaluja, joilla työyhteisössä voidaan kehittää palveluja, työtä, työhyvinvointia ja työmenetelmiä. Opiskelija osaa tärkeimmät laadullisen tutkimuksen menetelmät ja osaa valita aineistonkeruu- ja analyysimenetelmän laadullisen tutkimuksen toteuttamiseen. Opiskelija osaa tehdä toimivan kyselylomakkeen ja analysoida sen hyödyntäen Excel- ja SPSS –ohjelmistojen perusanalyysejä. Opiskelija osaa kertoa, mitä tarkoitetaan näyttöön perustuvalla toiminnalla, osaa hakea uusinta tutkimustietoa kansainvälisistä tietokannoista sekä hyödyntää ja soveltaa tutkimustuloksia vanhustyön kehittämisessä.

Sisältö

• Työyhteisön kehittämisen menetelmät vanhustyön toimintaympäristöissä
• Kansainvälisen tutkimustiedon haku ja soveltaminen
• Laadulliset tutkimusmenetelmät
• Määrälliset tutkimusmenetelmät
• Näyttöön perustuva tieto ja tiedolla johtaminen

Oppimateriaalit

Salonen K, Eloranta S, Hautala T & Kinos S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 108. saatavilla: https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf

Puusa A & Juuti P (toim.) 2020. Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät.
Gaudeamus.

Toikko T & Rantanen T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta: näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Tampere University Press. Saatavilla: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/100802/Toikko_Rantanen_Tutkimuksellinen_kehittamistoiminta.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sarajärvi & Tuomi. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi. Löytyy e-kirjana SeAMK kirjastosta

Tutkimusmenetelmien verkkokäsikirja: https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/

Aaltola J, Laajalahti A. & Valli R. 2018. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2: näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin.

Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. Edita. Löytyy e-kirjana SeAMK kirjastosta.

Stolt M, Axelin A, Suhonen R. (toim.) Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turun yliopisto 2016. 2. korjattu painos

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä kehittämisen menetelmiä ja työkaluja, joilla työyhteisössä voidaan kehittää työmenetelmiä. Opiskelija osaa tärkeimmät laadullisen tutkimuksen menetelmät. Opiskelija osaa tehdä kyselylomakkeen ja analysoida sen hyödyntäen Excel- ja SPSS –ohjelmistojen perusanalyysejä. Opiskelija osaa hakea uusinta tutkimustietoa tietokannoista sekä hyödyntää tutkimustuloksia vanhustyön kehittämisessä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvata erilaisia kehittämisen menetelmiä ja työkaluja, joilla työyhteisössä voidaan kehittää työtä, työhyvinvointia ja työmenetelmiä. Opiskelija osaa tärkeimmät laadullisen tutkimuksen menetelmät ja osaa valita aineistonkeruu- ja analyysimenetelmän laadullisen tutkimuksen toteuttamiseen. Opiskelija osaa tehdä toimivan kyselylomakkeen ja analysoida sen hyödyntäen Excel- ja SPSS –ohjelmistojen perusanalyysejä. Opiskelija osaa kertoa, mitä tarkoitetaan näyttöön perustuvalla toiminnalla, osaa hakea uusinta tutkimustietoa kansainvälisistä tietokannoista sekä hyödyntää tutkimustuloksia vanhustyön kehittämisessä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata erilaisia kehittämisen menetelmiä ja työkaluja, joilla työyhteisössä voidaan kehittää työtä, työhyvinvointia ja työmenetelmiä ja osaa valita perustellusti erilaisiin tilanteisiin sopivat menetelmät. Opiskelija osaa tärkeimmät laadullisen tutkimuksen menetelmät ja osaa valita aineistonkeruu- ja analyysimenetelmän laadullisen tutkimuksen toteuttamiseen. Opiskelija osaa tehdä toimivan kyselylomakkeen perustellen valintansa ja tarkastelee tekemiään valintoja kriittisesti. Opiskelija osaa analysoida määrällistä aineistoa hyödyntäen Excel- ja SPSS –ohjelmistoja. Opiskelija osaa kertoa, mitä tarkoitetaan näyttöön perustuvalla toiminnalla, tietään näytön asteet ja osaa hakea uusinta tutkimustietoa kansainvälisistä tietokannoista sekä hyödyntää tutkimustuloksia vanhustyön kehittämisessä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä kehittämisen menetelmiä ja työkaluja, joilla työyhteisössä voidaan kehittää työmenetelmiä. Opiskelija osaa tärkeimmät laadullisen tutkimuksen menetelmät. Opiskelija osaa tehdä kyselylomakkeen ja analysoida sen hyödyntäen Excel- ja SPSS –ohjelmistojen perusanalyysejä. Opiskelija osaa hakea uusinta tutkimustietoa tietokannoista sekä hyödyntää tutkimustuloksia vanhustyön kehittämisessä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa kuvata erilaisia kehittämisen menetelmiä ja työkaluja, joilla työyhteisössä voidaan
kehittää työtä, työhyvinvointia ja työmenetelmiä. Opiskelija osaa tärkeimmät laadullisen tutkimuksen menetelmät ja osaa valita aineistonkeruu- ja analyysimenetelmän laadullisen tutkimuksen toteuttamiseen. Opiskelija osaa tehdä toimivan kyselylomakkeen ja analysoida sen hyödyntäen Excel- ja SPSS –ohjelmistojen perusanalyysejä. Opiskelija osaa kertoa, mitä tarkoitetaan näyttöön perustuvalla toiminnalla, osaa hakea uusinta tutkimustietoa kansainvälisistä tietokannoista sekä hyödyntää tutkimustuloksia vanhustyön kehittämisessä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata erilaisia kehittämisen menetelmiä ja työkaluja, joilla työyhteisössä voidaan kehittää työtä, työhyvinvointia ja työmenetelmiä ja osaa valita perustellusti erilaisiin tilanteisiin sopivat menetelmät. Opiskelija osaa tärkeimmät laadullisen tutkimuksen menetelmät ja osaa valita aineistonkeruu- ja analyysimenetelmän laadullisen tutkimuksen toteuttamiseen. Opiskelija osaa tehdä toimivan kyselylomakkeen perustellen valintansa ja tarkastelee tekemiään valintoja kriittisesti. Opiskelija osaa analysoida määrällistä aineistoa hyödyntäen Excel- ja SPSS –ohjelmistoja. Opiskelija osaa kertoa, mitä tarkoitetaan näyttöön perustuvalla toiminnalla, tietään näytön asteet ja osaa hakea uusinta tutkimustietoa kansainvälisistä tietokannoista sekä hyödyntää tutkimustuloksia vanhustyön kehittämisessä.

Esitietovaatimukset

Ei vaadittavia aikaisempia opintoja

Tavoitteet

Opiskelijan puheessa kuuluu ja toiminnassa näkyy ymmärrys ikäihmisten moninaisuutta kohtaan. Opiskelija osaa kuvailla arvostavasti ikääntyneiden ihmisten erilaisuutta ja taustalla vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija tunnistaa ikääntyneiden syrjintään liittyviä toimintatapoja mediassa ja yhteiskunnan rakenteissa ja osaa pohtia niitä kriittisesti eettiset näkökohdat huomioiden. Opiskelija on perehtynyt ikääntyneiden toimintakyvyn, terveyden ja sosiaalisen osallisuuden eroihin ja osaa nimetä ikääntyvillä ihmisillä olevia erilaisia tuen ja hoidon tarpeita. Opiskelija osaa analysoida ja arvioida ikääntyvien tuen tarpeen lisääntymistä ja siihen johtavia syitä. Opiskelija on perehtynyt ikääntymisen erilaisuuteen eri maissa ja kulttuureissa.

Sisältö

• Ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn moninaisuus
• Erilaiset ikääntymisympäristöt ja -kulttuurit
• Ikääntyneiden tuen tarpeen moninaisuus
• Ikääntyneiden yksilöllisyys ja sen kunnioittaminen

Oppimateriaalit

1. Kulmala J (toim.) Hyvä vanhuus - Menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseksi. 2019 PS-Kustannus
2. E. Heikkinen, J. Jyrkämä & T. Rantanen (toim). 2020. Gerontologia. Helsinki: Duodecim e-kirja
3. Eskola A. Vanhuus — Helpottava, huolestuttava, kiinnostava. Vastapaino 2018.
4. Ayalon L & Tesch-Römer C (Eds.) Contemporary Perspectives on Ageism. Springer 2018

Lisäksi alan ajankohtaisia tieteellisiä ja ammatillisia artikkeleita.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää ja osaa kuvailla ikääntyneiden moninaisuutta. Opiskelija osoittaa puheessaan moninaisuuden ymmärtämistä ja ikääntyvien yksilöllisten tarpeiden ymmärtämistä. Opiskelija osallistuu yhteiseen keskusteluun.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tietää ja osaa kuvailla ikääntyneiden moninaisuutta hyödyntäen ajankohtaisesta tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija osoittaa puheessaan moninaisuuden ymmärtämistä ja perustelee ikääntyvien yksilöllisten tarpeita näyttöön perustuvan toiminnan kautta. Opiskelija osallistuu aktiivisesti opintojaksolla käytävään pohdintaan, tarkastelee asioita kriittisesti ja eettiset näkökulmat huomioiden ja nostaa uusia näkökulmia yhteiseen keskusteluun.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tietää ja osaa kuvailla ikääntyneiden moninaisuutta hyödyntäen ajankohtaisesta kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija osoittaa puheessaan erityistä ikääntyneiden ihmisten arvostusta, moninaisuuden ymmärtämistä ja perustelee ikääntyvien yksilöllisten tarpeita näyttöön perustuvan toiminnan kautta. Opiskelija osoittaa taitoa soveltaa tutkimustietoa ikääntymisen erilaisuuden taustan ymmärtämiseksi. Opiskelija osallistuu aktiivisesti opintojaksolla käytävään pohdintaan, tarkastelee asioita kriittisesti ja eettiset näkökulmat huomioiden ja nostaa uusia näkökulmia yhteiseen keskusteluun. Opiskelija esittää perusteltuja ratkaisuja ja kehittämisehdotuksia.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tietää ja osaa kuvailla ikääntyneiden moninaisuutta. Opiskelija osoittaa puheessaan
moninaisuuden ymmärtämistä ja ikääntyvien yksilöllisten tarpeiden ymmärtämistä. Opiskelija
osallistuu yhteiseen keskusteluun.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tietää ja osaa kuvailla ikääntyneiden moninaisuutta hyödyntäen ajankohtaisesta
tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija osoittaa puheessaan moninaisuuden ymmärtämistä ja perustelee ikääntyvien yksilöllisten tarpeita näyttöön perustuvan toiminnan kautta. Opiskelija osallistuu
aktiivisesti opintojaksolla käytävään pohdintaan, tarkastelee asioita kriittisesti ja eettiset näkökulmat huomioiden ja nostaa uusia näkökulmia yhteiseen keskusteluun.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tietää ja osaa kuvailla ikääntyneiden moninaisuutta hyödyntäen ajankohtaisesta
kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija osoittaa puheessaan erityistä ikääntyneiden ihmisten arvostusta, moninaisuuden ymmärtämistä ja perustelee ikääntyvien yksilöllisten tarpeita näyttöön perustuvan toiminnan kautta. Opiskelija osoittaa taitoa soveltaa tutkimustietoa ikääntymisen erilaisuuden taustan ymmärtämiseksi. Opiskelija osallistuu aktiivisesti opintojaksolla käytävään pohdintaan, tarkastelee asioita kriittisesti ja eettiset näkökulmat huomioiden ja nostaa uusia näkökulmia yhteiseen keskusteluun. Opiskelija esittää perusteltuja ratkaisuja ja kehittämisehdotuksia.

Esitietovaatimukset

Ei aikaisempia vaadittuja opintoja

Tavoitteet

Opiskelija osaa nimetä ikääntyvän yhteiskunnan elementtejä hyödyntäen ajankohtaista tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija osaa kuvailla ikäystävällisessä yhteiskunnassa huomioitavia asioita ja osaa esittää ratkaisuehdotuksia yhteiskunnan ikäystävällisyyden kehittämiseksi. Opiskelija on perehtynyt ikääntyneiden osallisuuden tukemiseen ja osaa kuvailla keinoja, joilla ikääntyneiden osallisuutta voidaan tukea kulttuurin, liikunnan, palvelujen saamisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmista. Opiskelija on perehtynyt hyvinvointiteknologiaan, jonka kautta voidaan tukea ikäystävällisen yhteiskunnan kehittämistä ja pohtii hyvinvointiteknologian käyttöä kriittisesti eettiset näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa kuvata ikäystävällisen yhteiskunnan kehittämisen tarpeita kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelija osaa kuvailla ikäystävällisen yrittäjyyden elementtejä.

Sisältö

• Ikäystävällisen yhteiskunnan elementit ja kehittämisen kohteet
• Ikääntyneiden osallisuuden tukeminen ja kulttuurihyvinvointi
• Ikäystävälliset palvelut ja yrittäjyys
• Hyvinvointiteknologia ikäystävällisen yhteiskunnan osana
• Ikäystävällisyys ja kestävä kehitys

Oppimateriaalit

Luennoitsijan antama materiaali
Antti Eskola: Vanhuus
Antti Eskola: Vanhanakin voi ajatella
Hendrik Groen: Viimeiset villitykset
Sirkka Kivelä; Irma Pahlman; Tarja Pajunen; Anneli Koivunen: Vanhuusko arvokasta?

Opetusmenetelmät

Luennot, ryhmätyöt, seminaariesitykset ja -keskustelut, kirjallisuus

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetus 16h, itsenäinen työskentely 129h.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvailla ikäystävällistä yhteiskuntaa tutkimuskirjallisuuden kautta. Opiskelija osaa nimetä yhteiskunnan eri sektoreita, joilla ikäystävällisyys tulee ottaa huomioon. Opiskelija osoittaa puheessaan ikääntyvien yksilöllisten tarpeiden ymmärtämistä ja osaa huomioida ikääntyneiden erilaiset tarpeet. Opiskelija on perehtynyt ikäystävällisyyttä tukevaan hyvinvointiteknologiaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvailla monipuolisesti ikäystävällistä yhteiskuntaa ja sen eri osatekijöitä tutkimuskirjallisuuden kautta. Opiskelija osaa nimetä yhteiskunnan eri sektoreita, joilla ikäystävällisyys tulee ottaa huomioon ja esittää aktiivisesti kehittämisideoita. Opiskelija osaa nimetä tekijöitä, jotka tekevät palveluista ikäystävällisiä. Opiskelija pyrkii löytämään luovia, mutta perusteltuja ratkaisuja, joissa sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja. Opiskelija osoittaa puheessaan ikääntyvien yksilöllisten tarpeiden ymmärtämistä ja osaa huomioida ikääntyneiden erilaiset tarpeet. Opiskelija on perehtynyt ikäystävällisyyttä tukevaan hyvinvointiteknologiaan, tarkastelee sitä kriittisesti ja osoittaa taitoa soveltaa teknologisia ratkaisuja ikäystävällisen ympäristön kehittämiseen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvailla monipuolisesti ikäystävällistä yhteiskuntaa ja sen eri osatekijöitä kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta hyödyntäen. Opiskelija osaa nimetä yhteiskunnan eri sektoreita, joilla ikäystävällisyys tulee ottaa huomioon ja esittää aktiivisesti kehittämisideoita. Opiskelija osaa nimetä tekijöitä, jotka tekevät palveluista ikäystävällisiä ja osoittaa kriittistä pohdintaa. Opiskelija pyrkii löytämään luovia, mutta perusteltuja ratkaisuja, joissa sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja ja tuo aktiivisesti esiin kehittämisehdotuksia. Opiskelija osoittaa puheessaan ikääntyvien yksilöllisten tarpeiden ymmärtämistä ja osaa huomioida ikääntyneiden erilaiset tarpeet. Opiskelija on perehtynyt ikäystävällisyyttä tukevaan hyvinvointiteknologiaan, tarkastelee sitä kriittisesti ja osoittaa taitoa soveltaa teknologisia ratkaisuja ikäystävällisen ympäristön kehittämiseen. Opiskelija osaa kehittää ikääntyville uusia osallisuuden mahdollisuuksia. Opiskelija osaa perustella, miksi ikäystävällisyyden kehittäminen on tärkeää kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintopäiväkirja, seminaaritehtävät ja seminaariosallistuminen.

Esitietovaatimukset

Ei vaadittuja aikaisempia opintoja

Tavoitteet

Opiskelija on perehtynyt valtakunnallisiin ikääntyneiden terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta edistäviin toimintaohjeisiin ja suosituksiin. Opiskelija tuntee ikääntyneiden palveluita ja niiden kehittämistä koskevan lainsäädännön. Hän osaa tarkastella niitä johtamisen ja kehittämisen näkökulmista. Opiskelija osaa pohtia kriittisesti ja monipuolisesti ikääntyneiden ihmisten kohtaamiseen, palvelujen kehittämiseen ja hoitoon liittyviä eettisiä kysymyksiä eri tieteenalojen näkökulmista. Opiskelija osaa kuvata vanhustyön eettisen kuormituksen näkökulmia ja esittää niihin perusteltuja kehittämisehdotuksia.

Sisältö

• Ikääntyvien palveluja ohjaavat lait, asetukset ja toimintaohjeet ja niiden valmisteluprosessit
• Ikääntyneiden palvelujen eettiset suositukset
• Vanhuspalvelujen etiikka ja eettinen päätöksenteko
• Eettinen kuormitus, eettiset ristiriidat ja johtamisen etiikka vanhustyössä

Oppimateriaalit

Esimerkiksi:
1. Seedhouse D. Ethics: The heart of health care. 3. painos. Wiley 2009. ISBN 0-470-01813-5 978-0-470-01813-2
2. Airaksinen T: Hyvinvointivaltion hylkäämät – Ikääntyneiden hoidon etiikka. Bazar 2020.
Saatavana painettuna kirjana, e-kirjana.
3. Hoppania, Hanna-Kaisa; Karsio, Olli; Näre, Lena; Olakivi, Antero; Sointu, Liina; Vaittinen, Tiina; Zechner, Minna: Hoivan arvoiset — Vaiva yhteiskunnan ytimessä. Gaudeamus 2016. Myös e-kirjana.
4. Ollila M-R. Tekoälyn etiikkaa. Otava 2019.
5. Mäki-Petäjä-Leinonen A & Karvonen-Kälkäjä A. Vanhuusoikeuden perusteet. Alma Talent 2017.
6. Mustajoki H, Mustajoki A. A New Approach to Research Ethics
Using Guided Dialogue to Strengthen Research Communities. 1st Edition
eBook Published 2017. Pub. LocationLondon. ImprintRoutledge
saatavilla e-kirjana: DOIhttps://doi.org/10.4324/9781315545318


Lisäksi terveydenhuoltoa koskeva voimassaoleva lainsäädäntö ja strategiset asiakirjat sekä alan ajankohtaisia tieteellisiä ja ammatillisia artikkeleita.

Opetusmenetelmät

Lukupiirityöskentely, verkkokeskustelu, luennot, oppimistehtävät

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä tärkeimmät ikääntyvien palveluja ohjaavat lait, asetukset, suositukset ja toimintaohjeet. Opiskelija osoittaa puheessaan eettisten kysymysten tärkeyden ymmärtämistä. Opiskelija osaa soveltaa lakeja, asetuksia ja ohjeistuksia annetuissa tehtävissä. Opiskelija osaa kuvata, mitä on eettinen kuormitus vanhustyössä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa nimetä tärkeimmät ikääntyvien palveluja ohjaavat lait, asetukset ja toimintaohjeet ja osaa verrata niitä kansainvälisiin ohjeisiin. Opiskelija osoittaa puheessaan eettisten kysymysten tärkeyden ymmärtämistä, nostaa aktiivisesti esiin eettisiä haasteita ja osoittaa perusteltuja ratkaisuehdotuksia. Opiskelija osaa soveltaa lakeja, asetuksia ja ohjeistuksia annetuissa tehtävissä. Opiskelija osaa kuvata vanhustyön eettistä kuormitusta ja esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa nimetä tärkeimmät ikääntyvien palveluja ohjaavat lait, asetukset ja toimintaohjeet ja osaa verrata niitä kansainvälisiin ohjeisiin ja opiskelija osaa soveltaa ohjeita erilaisissa vanhustyön toimintaympäristöissä. Opiskelija osoittaa puheessaan eettisten kysymysten tärkeyden ymmärtämistä, nostaa itse aktiivisesti esiin eettisiä haasteita, käy aktiivista dialogia ja osoittaa perusteltuja ratkaisuehdotuksia. Opiskelija osaa soveltaa lakeja, asetuksia ja ohjeistuksia annetuissa tehtävissä. Opiskelija osaa kuvata vanhustyön eettistä kuormitusta, siihen yhteydessä olevia tekijöitä ja esittää kehittämisehdotuksia hyödyntäen kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä tärkeimmät ikääntyvien palveluja ohjaavat lait, asetukset, suositukset ja
toimintaohjeet. Opiskelija osoittaa puheessaan eettisten kysymysten tärkeyden ymmärtämistä.
Opiskelija osaa soveltaa lakeja, asetuksia ja ohjeistuksia annetuissa tehtävissä. Opiskelija osaa
kuvata, mitä on eettinen kuormitus vanhustyössä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa nimetä tärkeimmät ikääntyvien palveluja ohjaavat lait, asetukset ja toimintaohjeet ja osaa verrata niitä kansainvälisiin ohjeisiin. Opiskelija osoittaa puheessaan eettisten kysymysten tärkeyden ymmärtämistä, nostaa aktiivisesti esiin eettisiä haasteita ja osoittaa perusteltuja ratkaisuehdotuksia. Opiskelija osaa soveltaa lakeja, asetuksia ja ohjeistuksia annetuissa tehtävissä. Opiskelija osaa kuvata vanhustyön eettistä kuormitusta ja esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa nimetä tärkeimmät ikääntyvien palveluja ohjaavat lait, asetukset ja toimintaohjeet ja osaa verrata niitä kansainvälisiin ohjeisiin ja opiskelija osaa soveltaa ohjeita erilaisissa vanhustyön toimintaympäristöissä. Opiskelija osoittaa puheessaan eettisten kysymysten tärkeyden ymmärtämistä, nostaa itse aktiivisesti esiin eettisiä haasteita, käy aktiivista dialogia ja osoittaa perusteltuja ratkaisuehdotuksia. Opiskelija osaa soveltaa lakeja, asetuksia ja ohjeistuksia annetuissa tehtävissä. Opiskelija osaa kuvata vanhustyön eettistä kuormitusta, siihen yhteydessä olevia tekijöitä ja esittää kehittämisehdotuksia hyödyntäen kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta.

Esitietovaatimukset

Ei vaadittavia aikaisempia opintoja

Tavoitteet

Opiskelija osaa laatia kirjallisen opinnäytetyön suunnitelman.

Sisältö

Opinnäytetyön suunnitelma.

Oppimateriaalit

SeAMKn YAMK-tutkinnon opinnäytetyöohje, opinnäytetöiden eettiset suositukset (mm. hyvä tieteellinen käytäntö/Tutkimuseettinen neuvottelukunta), ONT prosessikaavio, opinnäytetyöhön liittyvät sopimus- ja tutkimuslupakäytänteet (löytyvät intran oikopolut kohdasta "Opinnäytetyö"). Lisäksi opinnäytetyön aiheeseen liittyvä kirjallisuus.

Opetusmenetelmät

Seminaarit, yksilöllinen ohjaus ja itsenäinen työskentely.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opiskelija osaa laatia kirjallisen opinnäytetyön suunnitelman.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Lisätiedot

TKI-pisteet 5 op