Siirry suoraan sisältöön

Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija

Tutkinto:
Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Tutkintonimike:
Sairaanhoitaja (ylempi AMK)
Sosionomi (ylempi AMK)
Fysioterapeutti (ylempi AMK)
Terveydenhoitaja (ylempi AMK)
Geronomi (ylempi AMK)

Laajuus:
90 op

Tutkinto-ohjelman nimi

Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija

Koulutusala

Terveys- ja hyvinvointialat
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.

Suuntautumisvaihtoehdot

Koulutusohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja. Vapaavalintaisten opintojen kautta opiskelija voi suunnata osaamistaan.

Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus

Ikääntymisen asiantuntija -koulutusohjelmassa toteutettava ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa fysioterapeutti (ylempi AMK), geronomi (ylempi AMK), sairaanhoitaja (ylempi AMK), sosionomi (ylempi AMK) tai terveydenhoitaja (ylempi AMK) -tutkintonimikkeen.
Tutkinto tuottaa ylemmän korkeakoulututkinnon kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään.

Tutkinnon taso

Koulutusohjelma johtaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, joka on toisen syklin master-tason tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 7.
Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120

Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset

Kelpoisuusvaatimuksena on Suomessa tai ulkomailla suoritettu fysioterapeutin, geronomin, sairaanhoitajan, sosionomin tai terveydenhoitajan ammattikorkeakoulututkinto. Lisäksi vaaditaan, että hakijalla on kahden vuoden työkokemus alalta.
Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.
Valintaperusteet löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku.

Tutkintovaatimukset ja -säännökset

Noudatetaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä.

Tutkintosääntö ja arviointiasteikot

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Linkki

Opintojen rakenne

Tutkinto toteutetaan työelämäläheisesti ja monimuotoisin opetusmenetelmin. Opinnot voi suorittaa työn ohella. Opetukseen sisältyy lähiopetusta keskimäärin kaksi päivää kuukaudessa. Tutkinnon suorittaminen kestää 1,5-3 vuotta.
Koko tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä, josta opinnäytetyön osuus on 30 opintopistettä.
Opinnoissa ikääntymiseen liittyviä teemoja tarkastellaan laaja-alaisesti ja moniammatillisesti. Opinnot koostuvat ikääntyvään yhteiskuntaan, ikääntyvien hyvinvoinnin edistämiseen ja vanhustyön erilaisissa toimintaympäristöissä tapahtuvaan johtamiseen liittyvistä teemoista. Lisäksi tarjolla on laaja valikoima vapaavalintaisia opintoja.
Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut voi sijoittua vaativiin sosiaali- ja terveysalan tehtäviin sekä palvelujen suunnittelu- ja johtotehtäviin julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa, sekä järjestöissä.
Lukuvuoden 2021-2022 opetussuunnitelmaan voit tutustua helmikuusta 2021 alkaen Opinto-oppaan linkistä: ….

Osaamistavoitteet

Tutkinto tuottaa vanhustyön ja ikääntymisen asiantuntijoita, jotka tunnistavat ikääntymiseen liittyviä yhteiskunnallisia erityiskysymyksiä, osaavat edistää laaja-alaisesti ikääntyvien hyvinvointia, toimintakykyä ja aivoterveyttä sekä kehittää ja johtaa ikääntyneille suunnattuja laadukkaita palveluita. Koulutus antaa valmiudet suunnitella ja kehittää ikäystävällistä yhteiskuntaa. Koulutus tukee ikääntyvän yhteiskunnan kestävää kehitystä tukemalla ikääntyneiden aktiivista osallisuutta ja terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoa.
Vapaavalintaisten opintojen kautta opiskelija voi suunnata osaamistaan esimerkiksi johtamiseen ja esimiestyöhön tai johonkin valitsemaansa ikääntymisen erityiskysymykseen. Opinnäytetyön kautta opiskelija voi suunnata opintojaan nykyisen tai tavoitteena olevan tulevan työn mukaisesti.
Opinnäytetyöprosessi käynnistyy ensimmäisen lukukauden aikana. Tutkintoon sisältyvät opintojaksot integroidaan tukemaan opinnäytetyöprosessin etenemistä koko koulutuksen ajan.

Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö

Tutkinnon aikana opiskelija perehtyy monialaisesti ikääntyvän yhteiskunnan erityiskysymyksiin, ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseen sekä vanhuspalveluissa tarvittavaan johtamisosaamiseen. Vapaavalintaisten opintojen sekä opinnäytetyön kautta opiskelija voi valita opinnoilleen haluamiaan erityispainotuksia. Ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa korostuu käytännön ja teorian välinen vuorovaikutus. Koulutuksen tuottamaa osaamista voidaan hyödyntää kaikilla sektoreilla, joissa sosiaali- ja terveysalan ammattilainen kohtaa ikääntyviä ihmisiä.

Kompetenssit

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan. Ikääntymisen asiantuntija -tutkinnossa tärkeää on alan sisällöllinen osaaminen, kehittäminen ja tutkiminen, sekä johtaminen.

Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö

Koulutusohjelmassa toteutetaan monimuotoisia pedagogisia toimintamalleja. Pedagogiset ratkaisut määritellään kunkin opintokokonaisuuden yhteydessä erikseen, keskeinen periaate on teorian ja käytännön yhdistäminen.

Ahot-menettelyt

Ahot-menettelyssä toteutetaan SeAMK:n yleistä ohjeistusta. Ikääntymisen asiantuntija -koulutusohjelmassa Ahot –vastaavana toimii vastuuyliopettaja.

Opinnäytetyön opintokokonaisuus on suoritettava kokonaan ja se on Ahot -menettelyn ulkopuolella.

AHOT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan.

Työssäoppiminen ja harjoittelu

Tutkintoon ei kuulu harjoittelua.

Ammatillinen osaamisprofiili

Koulutusohjelman jälkeen opiskelijalla on valmiudet toimia johtavissa vanhustyön asiantuntijatehtävissä. Osaaminen fokusoituu ikäystävällisen yhteiskunnan kehittämiseen sekä ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen ja johtamiseen. Tutkinnon suorittaneet voivat työskennellä sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja johtamistehtävissä, konsultteina, asiantuntijoina, yrittäjinä sekä esimiestehtävissä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla.

Kansainvälisyys

Koulutuksessa edistetään, rohkaistaan, motivoidaan ja mahdollistetaan opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta sekä kotikansainvälisyyttä. Kansainvälistymistä tuetaan tarjoamalla mahdollisuuksia opintomatkoihin ja kansainvälisiin vaihtoihin yhteistyöoppilaitoksissa. Opetuksessa hyödynnetään kansainvälistä kirjallisuutta ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden osaamista sekä ulkomaisia vierailijoita.

Jatko-opintokelpoisuus

Tutkinto antaa hakukelpoisuuden alan tieteellisiin jatko-opintoihin.

Valmistumisen edellytykset

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.

Opiskelumuoto

Koulutus toteutetaan aikuiskoulutuksena. Koulutus on osa-aikaista ja opetus järjestetään monimuoto-opetuksena.
Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Kontaktiopetusta on keskimäärin kaksi päivää kuukaudessa.

Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja

Anne-Maria Aho
Sähköposti: anne-maria.aho(a)seamk.fi
Puhelin: 040 830 4173

Katri Turunen
Sähköposti: katri.turunen(a)seamk.fi
Puhelin: 040 830 1264

Opinto-ohjaaja

Essi Hauta
Sähköposti: essi.hauta(a)seamk.fi
Puhelin: 040 830 1262

Harjoittelun koordinointi

Tutkinto-ohjelmaan ei kuulu harjoittelua.

Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi

Tiina Välimäki, 040-830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat

Maria Loukola, 040-830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat

Opiskelijapalvelut

Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi

Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija

Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija

Ilmoittautumisaika

13.11.2023 - 17.01.2024

Ajoitus

01.01.2024 - 24.05.2024

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija
Opettaja
  • Katri Turunen
  • Merja Hoffrén-Mikkola
Opiskelijaryhmät
  • YIKA23
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija

Tavoitteet

Opiskelija osaa nimetä tärkeimpiä ikääntyneen ihmisen toimintakykyä heikentäviä sairauksia ja ikääntymismuutosten seurauksia. Opiskelija osaa kuvata ikääntyneiden fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Opiskelija osaa kertoa, mitkä tekijät ovat yhteydessä toimintakyvyn heikentymiseen ja osaa tämän pohjalta ohjata terveyttä ja toimintakykyä ylläpitäviä näyttöön perustuvia interventioita. Opiskelija osoittaa osaavansa arvioida yksittäisen ikäihmisen ja ryhmien toimintaa ja tuen tarvetta. Opiskelija osaa nimetä elintapoihin liittyviä muistisairauksien riskitekijöitä ja osaa kuvata aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien riskin pienentämisen toimenpiteet. Opiskelija osaa suunnitella näyttöön perustuvia interventioita ikääntyneiden fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn edistämiseksi eri vanhustyön toimintaympäristöihin.

Sisältö

• Fyysisen toimintakyvyn ulottuvuudet ja niiden tukeminen koko elämänkaaren näkökulmasta
• Ikääntymismuutokset ja ikääntyneen toimintakykyä heikentävät sairaudet
• Elinikäinen aivoterveyden edistäminen
• Ikääntyneiden liikuntaan ja ravitsemukseen liittyvät suositukset ja niiden soveltaminen eri toimintaympäristöissä
• Fyysistä ja kognitiivista toimintakykyä edistävät näyttöön perustuvat interventiot ja niiden toteuttaminen"

Oppimateriaalit

1. Ikäinstituutin julkaisut
4. Iäkkäisiin henkilöihin kohdistuvat TOIMIA-suositukset
3. Myöhemmin ilmoitettavat alkuperäis- ja kokooma-artikkelit sekä julkaisut ja verkkosivut

Opetusmenetelmät

Luennot ja seminaari lähiopetuksena. Ryhmätyöskentely osittain verkossa. Itsenäinen opiskelu ja oppimistehtävien tekeminen (suoritettavissa täysin itsenäisesti ajasta ja paikasta riippumattomasti Moodlessa).

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Mahdollisia työelämälähtöisiä tehtäviä.

Kansainvälisyys

Englanninkieliset kirjalliset ja visuaaliset materiaalit ovat mahdollisia.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 h, joka koostuu kahden lähipäivän kontaktiopetuksesta, ryhmätyöskentelystä, itsenäisestä opiskelusta ja oppimistehtävistä osin verkko-opintoina.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvailla ikääntymismuutoksia ja tärkeimpiä ikääntyneen ihmisen toimintakykyä heikentäviä sairauksia. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Opiskelija osaa kertoa, mitkä tekijät ovat yhteydessä ennenaikaiseen toimintakyvyn heikentymiseen ja osaa tämän pohjalta laatia terveyttä ja toimintakykyä ylläpitäviä interventioita. Opiskelija osaa nimetä joitakin elintapoihin liittyviä muistisairauksien riskitekijöitä ja osaa kuvata aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien riskin pienentämisen toimenpiteitä. Opiskelija osaa suunnitella yksinkertaisia interventioita ikääntyneiden fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn edistämiseksi.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvailla monipuolisesti tutkimuskirjallisuuden kautta ikääntymismuutoksia ja ikääntyneen ihmisen toimintakykyä heikentäviä sairauksia. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa nimetä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä ennenaikaiseen toimintakyvyn heikentymiseen ja osaa tämän pohjalta laatia ja johtaa terveyttä ja toimintakykyä ylläpitäviä interventioita. Opiskelija osoittaa osaavansa arvioida tuen tarvetta sekä yksilön että ryhmien näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä elintapoihin liittyviä muistisairauksien riskitekijöitä ja osaa kuvata näyttöön perustuvat aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien riskin pienentämisen toimenpiteet. Opiskelija osaa suunnitella näyttöön perustuvia interventioita ikääntyneiden fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn edistämiseksi hyödyntäen tärkeimpiä kansallisia ja kansainvälisiä suosituksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvailla monipuolisesti kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta hyödyntäen ikääntymismuutoksia ja ikääntyneen ihmisen toimintakykyä heikentäviä sairauksia. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa kriittisesti arvioida ja kertoa, minkä tasoista näyttöä toimintakyvyn edistämisestä on olemassa. Opiskelija osaa nimetä kattavasti tekijöitä, jotka ovat yhteydessä ennenaikaiseen toimintakyvyn heikentymiseen ja osaa tämän pohjalta laatia ja johtaa terveyttä ja toimintakykyä ylläpitäviä interventioita. Opiskelija osaa nimetä elintapoihin liittyviä muistisairauksien riskitekijöitä, ymmärtää tutkimusnäytön rajoitukset ja osaa kuvata näyttöön perustuvat aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien riskin pienentämisen toimenpiteet. Opiskelija osaa suunnitella näyttöön perustuvia interventioita ikääntyneiden fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn edistämiseksi hyödyntäen kansallisia ja kansainvälisiä suosituksia.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson suoritus arvioidaan asteikolla 1-5. Arviointiasteikko on esitelty opetussuunnitelmassa. Arvioinnin kohteena oppimistehtävät.

Esitietovaatimukset

Ei vaadittavia aikaisempia opintoja

Ilmoittautumisaika

13.11.2023 - 17.01.2024

Ajoitus

01.01.2024 - 24.05.2024

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija
Opettaja
  • Katri Turunen
  • Merja Hoffrén-Mikkola
Opiskelijaryhmät
  • YIKA23
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija

Tavoitteet

Opiskelija tuntee näyttöön perustuvia kuntoutumista edistäviä ja aktiivisen arjen tukemisen menetelmiä. Opiskelija huomioi ikääntyneiden yksilöllisuuden sekä tarpeet, toiveet ja voimavarat arkea tukevien toimintojen suunnittelussa. Opiskelija on perehtynyt muistisairaan ihmisen hoitoon ja kuntoutumista edistäviin käytäntöihin ihmiskeskeisyyden ja hyvän hoidon periaatteiden mukaisesti. Opiskelija osaa soveltaa psykofyysisiä ja -sosiaalisia menetelmiä ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Opiskelija jäsentää teknologioiden ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönoton prosessin ja osaa perustella siinä kriittisten tekijöiden merkityksen käyttöönoton onnistumiselle. Opiskelija osaa soveltaa hyvinvointiteknologiaa ja digitaalisia palveluita kuntoutumisen edistämisen ja aktiivisen arjen tukena.

Sisältö

• Ikääntyneiden kuntoutumisen edistäminen
• Yksilöllinen aktiivisen arjen tukeminen
• Muistisairaan ihmisen hyvä hoito ja kuntoutumisen edistäminen
• Psykofyysiset- ja sosiaaliset menetelmät
• Hyvinvointiteknologian käyttöönotto
• Hyvinvointiteknologian ja digitaalisten palveluiden mahdollisuudet kuntoutumisen edistämisen ja aktiivisen arjen tukena

Oppimateriaalit

1. Kulmala (toim.). 2019. Hyvä vanhuus: menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseen.
2. Autti-Rämö ym. 2022. Kuntoutuminen. Saatavana Duodecimin Oppiportista.
3. Erkinjuntti ym. 2015. Muistisairaudet. Saatavana Duodecimin Oppiportista.
4. Tilvis, Pitkälä, Strandberg, Sulkava & Viitanen. 2016. Geriatria. Duodecim. Helsinki. Osat VI Geriatrinen preventio ja VII Kuntoutus.

Opetusmenetelmät

Luennot, käytännön harjoitukset, simulaatiot ja seminaari lähiopetuksena. Ryhmätyöskentely verkossa. Itsenäinen opiskelu ja suullisten ja kirjallisten oppimistehtävien tekeminen (suoritettavissa osittain täysin itsenäisesti ajasta ja paikasta riippumattomasti Moodlessa).

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Mahdollisia työelämälähtöisiä tehtäviä.

Kansainvälisyys

Englanninkieliset kirjalliset ja visuaaliset materiaalit ovat mahdollisia.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 h, joka koostuu kahden lähipäivän kontaktiopetuksesta, ryhmätyöskentelystä, itsenäisestä opiskelusta ja oppimistehtävistä osittain verkko-opintoina.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä oleellisia ikääntyneiden kuntoutumisen edistämiseen ja toimintakyvyn ylläpitoon liittyviä tekijöitä sekä ymmärtää aktiivisen arjen merkityksen toimintakyvyn ylläpidossa. Opiskelija osoittaa puheessaan ymmärrystä liittyen ikääntyneiden yksilöllisyyden, tarpeet ja toiveet huomioivaan arjen tukemiseen. Opiskelija on perehtynyt ikääntyneen ihmisen kuntoutumisen edistämiseen, psykofyysisiin ja sosiaalisiin menetelmiin sekä aktiiviseen arkeen liittyvään hyvinvointiteknologiaan ja sen käyttöönottoon.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa nimetä monipuolisesti ikääntyneiden kuntoutumisen edistämiseen ja toimintakyvyn ylläpitoon liittyviä tekijöitä, ymmärtää aktiivisen arjen merkityksen toimintakyvyn ylläpidossa ja esittää aktiivisesti kehittämisideoita. Opiskelija osoittaa puheessaan ymmärrystä liittyen ikääntyneiden yksilöllisyyden, tarpeet ja toiveet huomioivaan arjen tukemiseen. Opiskelija on perehtynyt ikääntyneen ihmisen kuntoutumisen edistämiseen, psykofyysisiin ja sosiaalisiin menetelmiin sekä aktiiviseen arkeen liittyvään hyvinvointiteknologiaan ja sen käyttöönottoon sekä tarkastelee niitä kriittisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa nimetä monipuolisesti ikääntyneiden kuntoutumisen edistämiseen ja toimintakyvyn ylläpitoon liittyviä tekijöitä, ymmärtää aktiivisen arjen merkityksen toimintakyvyn ylläpidossa, esittää aktiivisesti kehittämisideoita ja osoittaa kriittistä pohdintaa. Opiskelija tuo esiin luovia ja perusteltuja ratkaisuja liittyen ikääntyneiden yksilöllisyyden, tarpeet ja toiveet huomioivaan arjen tukemiseen. Opiskelija on perehtynyt ikääntyneen ihmisen kuntoutumisen edistämiseen, psykofyysisiin ja sosiaalisiin menetelmiin sekä aktiiviseen arkeen liittyvään hyvinvointiteknologiaan ja sen käyttöönottoon, tarkastelee niitä kriittisesti ja osoittaa taitoa soveltaa teknologisia ratkaisuja ikääntyneiden kuntoutumisen ja aktiivisen arjen edistämiseen.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson suoritus arvioidaan asteikolla 1-5. Arviointiasteikko on esitelty opetussuunnitelmassa. Oppimistehtävät ja oppimispäiväkirja.

Esitietovaatimukset

Ei vaadittavia aikaisempia opintoja

Ilmoittautumisaika

28.08.2023 - 06.09.2023

Ajoitus

28.08.2023 - 15.12.2023

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija
Opettaja
  • Kari Jokiranta
Opiskelijaryhmät
  • YIKA23
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija

Tavoitteet

Opiskelija osaa nimetä ikääntyvän yhteiskunnan elementtejä hyödyntäen ajankohtaista tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija tuntee kansainvälisen ikäystävällisen verkoston toimintaa ja tutustuu eri puolilla maailmaa tehtyihin ikäystävällisiin ratkaisuihin. Opiskelija tunnistaa ageistisia ikääntyneitä syrjiviä käytänteitä ja tutustuu kansainvälisiin ratkaisuihin syrjinnän vähentämiseksi. Opiskelija osaa kuvailla ikäystävällisessä yhteiskunnassa huomioitavia asioita ja osaa esittää ratkaisuehdotuksia yhteiskunnan ikäystävällisyyden kehittämiseksi. Opiskelija on perehtynyt ikääntyneiden osallisuuden tukemiseen ja osaa kuvailla keinoja, joilla ikääntyneiden osallisuutta voidaan tukea kulttuurin, liikunnan, palvelujen saamisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmista. Opiskelija on perehtynyt hyvinvointiteknologiaan, jonka kautta voidaan tukea ikäystävällisen yhteiskunnan kehittämistä ja pohtii hyvinvointiteknologian käyttöä kriittisesti eettiset näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa kuvata ikäystävällisen yhteiskunnan kehittämisen tarpeita kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelija osaa kuvailla ikäystävällisen yrittäjyyden elementtejä.

Sisältö

"• Ikäystävällisen yhteiskunnan elementit ja kehittämisen kohteet
• Ikääntyneiden osallisuuden tukeminen ja kulttuurihyvinvointi
• Ikäystävälliset palvelut ja yrittäjyys
• Hyvinvointiteknologia ikäystävällisen yhteiskunnan osana
• Ikäystävällisyys ja kestävä kehitys"

Oppimateriaalit

Luennoitsijan antama materiaali
Antti Eskola: Vanhuus
Antti Eskola: Vanhanakin voi ajatella
Hendrik Groen: Viimeiset villitykset
Sirkka Kivelä; Irma Pahlman; Tarja Pajunen; Anneli Koivunen: Vanhuusko arvokasta?

Opetusmenetelmät

Luennot, ryhmätyöt, seminaariesitykset ja -keskustelut, kirjallisuus

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetus 18h, itsenäinen työskentely 127h.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvailla ikäystävällistä yhteiskuntaa tutkimuskirjallisuuden kautta. Opiskelija osaa nimetä yhteiskunnan eri sektoreita, joilla ikäystävällisyys tulee ottaa huomioon. Opiskelija osoittaa puheessaan ikääntyvien yksilöllisten tarpeiden ymmärtämistä ja osaa huomioida ikääntyneiden erilaiset tarpeet. Opiskelija on perehtynyt ikäystävällisyyttä tukevaan hyvinvointiteknologiaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvailla monipuolisesti ikäystävällistä yhteiskuntaa ja sen eri osatekijöitä tutkimuskirjallisuuden kautta. Opiskelija osaa nimetä yhteiskunnan eri sektoreita, joilla ikäystävällisyys tulee ottaa huomioon ja esittää aktiivisesti kehittämisideoita. Opiskelija osaa nimetä tekijöitä, jotka tekevät palveluista ikäystävällisiä. Opiskelija pyrkii löytämään luovia, mutta perusteltuja ratkaisuja, joissa sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja. Opiskelija osoittaa puheessaan ikääntyvien yksilöllisten tarpeiden ymmärtämistä ja osaa huomioida ikääntyneiden erilaiset tarpeet. Opiskelija on perehtynyt ikäystävällisyyttä tukevaan hyvinvointiteknologiaan, tarkastelee sitä kriittisesti ja osoittaa taitoa soveltaa teknologisia ratkaisuja ikäystävällisen ympäristön kehittämiseen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvailla monipuolisesti ikäystävällistä yhteiskuntaa ja sen eri osatekijöitä kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta hyödyntäen. Opiskelija osaa nimetä yhteiskunnan eri sektoreita, joilla ikäystävällisyys tulee ottaa huomioon ja esittää aktiivisesti kehittämisideoita. Opiskelija osaa nimetä tekijöitä, jotka tekevät palveluista ikäystävällisiä ja osoittaa kriittistä pohdintaa. Opiskelija pyrkii löytämään luovia, mutta perusteltuja ratkaisuja, joissa sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja ja tuo aktiivisesti esiin kehittämisehdotuksia. Opiskelija osoittaa puheessaan ikääntyvien yksilöllisten tarpeiden ymmärtämistä ja osaa huomioida ikääntyneiden erilaiset tarpeet. Opiskelija on perehtynyt ikäystävällisyyttä tukevaan hyvinvointiteknologiaan, tarkastelee sitä kriittisesti ja osoittaa taitoa soveltaa teknologisia ratkaisuja ikäystävällisen ympäristön kehittämiseen. Opiskelija osaa kehittää ikääntyville uusia osallisuuden mahdollisuuksia. Opiskelija osaa perustella, miksi ikäystävällisyyden kehittäminen on tärkeää kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintopäiväkirja, seminaaritehtävät ja seminaariosallistuminen. Aktiivinen osallistuminen luentojen ja seminaarien opetuskeskusteluihin.

Esitietovaatimukset

Ei vaadittuja aikaisempia opintoja

Ilmoittautumisaika

28.08.2023 - 06.09.2023

Ajoitus

28.08.2023 - 15.12.2023

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija
Opettaja
  • Katri Turunen
Opiskelijaryhmät
  • YIKA23
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija

Tavoitteet

Opiskelijan puheessa kuuluu ja toiminnassa näkyy ymmärrys ikäihmisten moninaisuutta kohtaan. Opiskelija osaa kuvailla arvostavasti ikääntyneiden ihmisten erilaisuutta ja taustalla vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija tunnistaa ikääntyneiden syrjintään liittyviä toimintatapoja mediassa ja yhteiskunnan rakenteissa ja osaa pohtia niitä kriittisesti eettiset näkökohdat huomioiden. Opiskelija on perehtynyt ikääntyneiden toimintakyvyn, terveyden ja sosiaalisen osallisuuden eroihin ja osaa nimetä ikääntyvillä ihmisillä olevia erilaisia tuen ja hoidon tarpeita. Opiskelija osaa analysoida ja arvioida ikääntyvien tuen tarpeen lisääntymistä ja siihen johtavia syitä. Opiskelija on perehtynyt ikääntymisen erilaisuuteen eri maissa ja kulttuureissa.

Sisältö

• Ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn moninaisuus
• Erilaiset ikääntymisympäristöt ja -kulttuurit
• Ikääntyneiden tuen tarpeen moninaisuus
• Ikääntyneiden yksilöllisyys ja sen kunnioittaminen

Oppimateriaalit

1. Kulmala J (toim.) Hyvä vanhuus - Menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseksi. 2019 PS-Kustannus
2. Rantanen T, Kokko K, Sipilä S, Viljanen A (toim). 2022. Gerontologia. Duodecim
3. Eskola A. Vanhuus — Helpottava, huolestuttava, kiinnostava. Vastapaino 2018.
4. Ayalon L & Tesch-Römer C (Eds.) Contemporary Perspectives on Ageism. Springer 2018

Lisäksi alan ajankohtaisia tieteellisiä ja ammatillisia artikkeleita.

Opetusmenetelmät

Lähiopetus (Luennot, seminaari, ryhmätentti), itsenäinen opiskelu (tiedonhaku, kirjallisuuden opiskelu ja seminaarissa esitys).

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ryhmätentti tunneilla ilmoitetuista osioista kirjasta: Rantanen T, Kokko K, Sipilä S, Viljanen A (toim). 2022. Gerontologia. Duodecim.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetusta 17 h, itsenäistä työskentelyä 118 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää ja osaa kuvailla ikääntyneiden moninaisuutta. Opiskelija osoittaa puheessaan moninaisuuden ymmärtämistä ja ikääntyvien yksilöllisten tarpeiden ymmärtämistä. Opiskelija osallistuu yhteiseen keskusteluun.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tietää ja osaa kuvailla ikääntyneiden moninaisuutta hyödyntäen ajankohtaisesta tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija osoittaa puheessaan moninaisuuden ymmärtämistä ja perustelee ikääntyvien yksilöllisten tarpeita näyttöön perustuvan toiminnan kautta. Opiskelija osallistuu aktiivisesti opintojaksolla käytävään pohdintaan, tarkastelee asioita kriittisesti ja eettiset näkökulmat huomioiden ja nostaa uusia näkökulmia yhteiseen keskusteluun.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tietää ja osaa kuvailla ikääntyneiden moninaisuutta hyödyntäen ajankohtaisesta kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija osoittaa puheessaan erityistä ikääntyneiden ihmisten arvostusta, moninaisuuden ymmärtämistä ja perustelee ikääntyvien yksilöllisten tarpeita näyttöön perustuvan toiminnan kautta. Opiskelija osoittaa taitoa soveltaa tutkimustietoa ikääntymisen erilaisuuden taustan ymmärtämiseksi. Opiskelija osallistuu aktiivisesti opintojaksolla käytävään pohdintaan, tarkastelee asioita kriittisesti ja eettiset näkökulmat huomioiden ja nostaa uusia näkökulmia yhteiseen keskusteluun. Opiskelija esittää perusteltuja ratkaisuja ja kehittämisehdotuksia.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Seminaarityö, sen esittäminen 25 % ja oppimispäiväkirja 25 %, kirjatentit ja niiden reflektiot 50 %.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tietää ja osaa kuvailla ikääntyneiden moninaisuutta. Opiskelija osoittaa puheessaan
moninaisuuden ymmärtämistä ja ikääntyvien yksilöllisten tarpeiden ymmärtämistä. Opiskelija
osallistuu yhteiseen keskusteluun.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tietää ja osaa kuvailla ikääntyneiden moninaisuutta hyödyntäen ajankohtaisesta
tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija osoittaa puheessaan moninaisuuden ymmärtämistä ja perustelee ikääntyvien yksilöllisten tarpeita näyttöön perustuvan toiminnan kautta. Opiskelija osallistuu
aktiivisesti opintojaksolla käytävään pohdintaan, tarkastelee asioita kriittisesti ja eettiset näkökulmat huomioiden ja nostaa uusia näkökulmia yhteiseen keskusteluun.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tietää ja osaa kuvailla ikääntyneiden moninaisuutta hyödyntäen ajankohtaisesta
kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija osoittaa puheessaan erityistä ikääntyneiden ihmisten arvostusta, moninaisuuden ymmärtämistä ja perustelee ikääntyvien yksilöllisten tarpeita näyttöön perustuvan toiminnan kautta. Opiskelija osoittaa taitoa soveltaa tutkimustietoa ikääntymisen erilaisuuden taustan ymmärtämiseksi. Opiskelija osallistuu aktiivisesti opintojaksolla käytävään pohdintaan, tarkastelee asioita kriittisesti ja eettiset näkökulmat huomioiden ja nostaa uusia näkökulmia yhteiseen keskusteluun. Opiskelija esittää perusteltuja ratkaisuja ja kehittämisehdotuksia.

Esitietovaatimukset

Ei aikaisempia vaadittuja opintoja

Ilmoittautumisaika

13.11.2023 - 17.01.2024

Ajoitus

01.01.2024 - 24.05.2024

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija
Opettaja
  • Katri Turunen
  • Aino Asunmaa
  • Minna Laitila
Opiskelijaryhmät
  • YIKA23
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija

Tavoitteet

Opiskelija osaa kuvata sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet ja nimetä näyttöön perustuvia menetelmiä näiden tukemiseksi. Opiskelija tunnistaa eri toimintaympäristöjä, joissa sosiaalista osallisuutta voidaan edistää ja esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä hyödyntäen kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija on perehtynyt mielen hyvinvointia tukeviin näyttöön perustuviin interventioihin ja osaa soveltaa interventioita eri vanhustyön toimintaympäristöissä. Opiskelija osaa nimetä tärkeimpiä ikääntyneiden mielen hyvinvointia uhkaavia tekijät ja esittää kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa kartoittaa ikääntyneen elinpiiriä ja sosiaalisia suhteita ja tunnistaa sosiaalisiin suhteisiin liittyviä ongelmatilanteita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja osaa esittää kehittämisehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea ikääntyneiden hyvinvointia.

Sisältö

• Ikääntyneiden sosiaalisen osallisuuden tukemisen mahdollisuudet ja menetelmät
• Sosiaalisen toimintakyvyn arviointi ja ylläpito
• Sosiaalisen toimintakyvyn ja osallisuuden edistäminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa
• Mielen hyvinvoinnin tukeminen ja mielenterveyden ongelmien ehkäisy
• Ihmissuhteet, niiden merkitys ja edistäminen
• Kulttuurihyvinvoinnin edistäminen

Oppimateriaalit

Kirjallisuutta esim.

Danielsbacka Mirkka, Hämäläinen Hans & Tanskanen Antti O. (toim.) (2020) Suomalainen auttaminen. Tukiverkostot suurten ikäluokkien ja heidän lastensa elämässä. Gaudeamus. Tallinna.

Heimonen Sirkkaliisa & Fried Suvi (toim.) (2015) Vanhuuden mieli. Trinket Oy. Ikäinstituutti.

Saarenheimo Marja (2003) Vanhuus ja mielenterveys. Dark Oy. Vantaa.

Solin Pia, Heimonen Sirkkaliisa, Luoma Minna-Liisa, Tamminen Nina, Lukkarinen Elli, Viertiö Satu (toim.). Ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin nykytila Suomessa. THL raportti 8/2023.

Pynnönen, Katja (2018). Vanhojen ihmisten elämän tarkoituksellisuuden tukeminen (s. 41-56) ja Toimiva vuorovaikutus tukee aktiivista arkea (s. 234-258) Teoksessa Kulmala, Jenni (toim). (2018). Hyvä vanhuus. Menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseen. PS-kustannus.

Lisäksi muu opettajien osoittama materiaali

Opetusmenetelmät

Lähiopetus: luennot ja keskustelut
Verkko-opetus: suoritettavissa täysin itsenäisesti Moodlessa

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op= 27 tuntia opiskelijan työtä. Kontaktiopetusta 15 h ja itsenäistä opiskelua 120 h.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvata sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet. Opiskelija tunnistaa toimintaympäristöjä, joissa sosiaalista osallisuutta voidaan edistää. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä. Opiskelija on perehtynyt mielen hyvinvointia tukeviin näyttöön perustuviin interventioihin. Opiskelija osaa nimetä tärkeimpiä ikääntyneiden mielen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä. Opiskelija osaa kartoittaa ikääntyneen elinpiiriä ja sosiaalisia suhteita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvata sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet ja menetelmiä näiden tukemiseksi. Opiskelija tunnistaa toimintaympäristöjä, joissa sosiaalista osallisuutta voidaan edistää. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä hyödyntäen tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija on perehtynyt mielen hyvinvointia tukeviin näyttöön perustuviin interventioihin ja osaa soveltaa joitakin interventioita. Opiskelija osaa nimetä tärkeimpiä ikääntyneiden mielen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä ja esittää kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa kartoittaa ikääntyneen elinpiiriä ja sosiaalisia suhteita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää kehittämisehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea ikääntyneiden hyvinvointia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet ja nimetä näyttöön perustuvia menetelmiä näiden tukemiseksi. Opiskelija tunnistaa eri toimintaympäristöjä, joissa sosiaalista osallisuutta voidaan edistää ja esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä hyödyntäen kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija on perehtynyt mielen hyvinvointia tukeviin näyttöön perustuviin interventioihin ja osaa soveltaa interventioita eri vanhustyön toimintaympäristöissä. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä ja esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa kartoittaa ikääntyneen elinpiiriä ja sosiaalisia suhteita ja tunnistaa sosiaalisiin suhteisiin liittyviä ongelmatilanteita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää innovatiivisia ehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea ikääntyneiden hyvinvointia.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa kuvata sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet. Opiskelija tunnistaa toimintaympäristöjä, joissa sosiaalista osallisuutta voidaan edistää. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä. Opiskelija on perehtynyt mielen hyvinvointia tukeviin näyttöön perustuviin interventioihin. Opiskelija osaa nimetä tärkeimpiä ikääntyneiden mielen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä. Opiskelija osaa kartoittaa ikääntyneen elinpiiriä ja sosiaalisia suhteita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa kuvata sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet ja menetelmiä näiden tukemiseksi. Opiskelija tunnistaa toimintaympäristöjä, joissa sosiaalista osallisuutta voidaan edistää. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä hyödyntäen tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija on perehtynyt mielen hyvinvointia tukeviin näyttöön perustuviin interventioihin ja osaa soveltaa joitakin interventioita. Opiskelija osaa nimetä tärkeimpiä ikääntyneiden mielen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä ja esittää kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa kartoittaa ikääntyneen elinpiiriä ja sosiaalisia suhteita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää kehittämisehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea ikääntyneiden hyvinvointia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn käsitteet ja nimetä näyttöön perustuvia menetelmiä näiden tukemiseksi. Opiskelija tunnistaa eri toimintaympäristöjä, joissa sosiaalista osallisuutta voidaan edistää ja esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä hyödyntäen kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija on perehtynyt mielen hyvinvointia tukeviin näyttöön perustuviin interventioihin ja osaa soveltaa interventioita eri vanhustyön toimintaympäristöissä. Opiskelija osaa nimetä ikääntyneiden mielen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä ja esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia. Opiskelija osaa kartoittaa ikääntyneen elinpiiriä ja sosiaalisia suhteita ja tunnistaa sosiaalisiin suhteisiin liittyviä ongelmatilanteita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää innovatiivisia ehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea ikääntyneiden hyvinvointia.

Esitietovaatimukset

Ei vaadittavia aikaisempia opintoja

Ilmoittautumisaika

17.04.2024 - 29.04.2024

Ajoitus

20.05.2024 - 31.08.2024

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kehittäminen ja johtaminen
Opettaja
  • Maija Hiltunen
Opiskelijaryhmät
  • CO24SS
    CO24SS, CampusOnline
  • YKEJO23
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kehittäminen ja johtaminen
  • YKLAS22
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus

Tavoitteet

- tietää liikunnan merkityksen yleisimpien sydänsairauksien kuntoutuksessa sekä potilaan oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
- osaa tulkita moniammatillisen yhteistyön merkitystä sydänpotilaan kuntoutuksessa
- osaa arvioida kriittisesti erilaisia sydänpotilaille suunnattuja kuntoutusmalleja ja -ohjelmia, tunnistaen niiden mahdolliset haasteet ja ratkaisut
- osaa arvioida teknologisia ratkaisuja tai malleja liikunnallisessa sydänkuntouksessa.
- osaa soveltaa ajantasaista tutkimustietoa liikunnan merkityksestä sydänpotilaan kuntoutuksessa.
- osaa kehittää teoreettiseen tietoon perustaen uudenlaisia ja innovatiivisia ratkaisuja liikunnallisessa sydänkuntoutuksessa.

Sisältö

- Sepelvaltimotaudin liikunnallisen kuntoutuksen suositukset ja käytänteet
- Moniammatillisuuden merkitys sydänpotilaan kuntoutuksessa
- Liikunnan erilaiset mahdollisuudet sydänpotilaan kuntoutuksen tukena
- Teknologian käytön mahdollisuudet kuntoutuksen suunnittelussa ja seurannassa
- Sydänpotilaille suunnattujen liikuntapalveluiden ja toimintamallien kehittäminen

Opetusmenetelmät

Opintojakso on opiskelijan itsenäisesti suoritettavissa oleva verkko-opintojakso. Opiskelija suorittaa itsenäisesti opintojakson tehtävät ja osallistuu vertaisarviointiin.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan ajankäyttö opintojaksolla on (5 x 27h = 135h)

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osoittaa osittain hallitsevansa tiedot liikunnan merkityksestä yleisimpien sydänsairauksien kuntoutuksessa sekä potilaan oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Opiskelija tulkitsee ja pystyy vain osittain selittämään moniammatillisen yhteistyön merkitystä sydänpotilaan kuntoutuksessa. Opiskelija arvioi niukasti sydänpotilaille suunnattuja liikunnallisia kuntoutusmalleja ja -ohjelmia, sekä teknologisten ratkaisujen sovelluksia. Opiskelija kykenee jonkin verran soveltamaan ajantasaista tutkimustietoa sydänpotilaan kuntoutuksessa. Opiskelijalla kykenee vain osittain kehittämään ja arvioimaan teoreettiseen tietoon perustuen ratkaisuja liikunnallisen sydänkuntoutuksen toteuttamisessa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija hallitsee tiedot liikunnan merkityksestä yleisimpien sydänsairauksien kuntoutuksessa sekä potilaan oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Opiskelija tulkitsee ja pystyy osittain selittämään moniammatillisen yhteistyön merkitystä sydänpotilaan kuntoutuksessa. Opiskelija arvioi sydänpotilaille suunnattuja liikunnallisia kuntoutusmalleja ja -ohjelmia, sekä teknologisten ratkaisujen sovelluksia. Opiskelija kykenee soveltamaan ajantasaista tutkimustietoa sydänpotilaan kuntoutuksessa. Opiskelija kykenee kehittämään ja arvioimaan teoreettiseen tietoon perustuen ratkaisuja liikunnallisen sydänkuntoutuksen toteuttamisessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee monipuoliset tiedot liikunnan merkityksestä yleisimpien sydänsairauksien kuntoutuksessa sekä potilaan oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Opiskelija tulkitsee ja pystyy selittämään syvällisesti moniammatillisen yhteistyön merkitystä sydänpotilaan kuntoutuksessa. Opiskelija arvioi kriittisesti sydänpotilaille suunnattuja liikunnallisia kuntoutusmalleja ja -ohjelmia, sekä teknologisten ratkaisujen sovelluksia. Opiskelija kykenee johdonmukaisesti soveltamaan ajantasaista tutkimustietoa sydänpotilaan kuntoutuksessa. Opiskelija kykenee kehittämään ja arvioimaan teoreettiseen tietoon perustuen uudenlaisia ja innovatiivisia ratkaisuja liikunnallisen sydänkuntoutuksen toteuttamisessa.

Ilmoittautumisaika

28.08.2023 - 06.09.2023

Ajoitus

28.08.2023 - 24.05.2024

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija
Opettaja
  • Katri Turunen
  • Leena Elenius
Opiskelijaryhmät
  • YIKA23
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija

Tavoitteet

• tuntee suunnitelmallisen työelämälähtöisen tutkimuksellisen kehittämisprosessin kokonaisuuden ja tieteellisen tiedon ominaisuudet
• osaa ideoida, valita ja rajata omaa oppimista ja asiantuntijana kasvamista tukevan ja työelämälähtöisen opinnäytetyöaiheen
• osaa nimetä alansa keskeiset tiedonlähteet ja etsiä niistä itsenäisesti tietoa opinnäytetyön teoreettiseksi perustaksi
• osaa arvioida kriittisesti tutkimus- ja asiantuntijatietoa ja käyttää sitä tutkimusetiikan ja hyvän tieteellisen käytännön periaatteiden mukaisesti
• hallitsee lähteiden käytön ja lähdeviittaustekniikan
• osaa kirjoittaa asiatekstiä, joka täyttää tieteellisen kirjoittamisen vaatimukset sekä kieliasun että rakenteen osalta

Sisältö

• Tieteellinen tieto ja tutkimuksen yleiset piirteet
• Hyvä tieteellinen käytäntö ja tutkimusetiikka
• Tiedonhaku ja tiedon kriittinen arviointi
• Opinnäytetyöprosessi, opinnäytetyösopimus, tutkimuslupa ja eettinen ennakkoarviointi sekä tietosuoja-asiat
• Tieteellisen tekstin rakenne ja kieli, lähteiden käyttö ja dokumentointi
• Opinnäytetyön aiheen valinta, rajaus ja perustelu

Oppimateriaalit

Hakala, Juha T. 2022. Hyvä, parempi, valmis — Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille. Gaudeamus

Opetusmenetelmät

Lähiopetus (luennot), Itsenäinen opiskelu (tiedonhankinta, opinnäytetyösuunnitelma), seminaari

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

26 h kontaktiopetusta, 109 h itsenäistä työskentelyä.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Lopullinen opinnäytetyö arvioidaan SeAMK:n opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opinnäytetyösuunnitelma

Ilmoittautumisaika

13.11.2023 - 17.01.2024

Ajoitus

15.12.2023 - 24.05.2024

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija
Opettaja
  • Katri Turunen
Opiskelijaryhmät
  • YIKA23
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija

Tavoitteet

Opiskelija osaa kuvata erilaisia kehittämisen menetelmiä ja työkaluja, joilla työyhteisössä voidaan kehittää palveluja, työtä, työhyvinvointia ja työmenetelmiä. Opiskelija osaa tärkeimmät laadullisen tutkimuksen menetelmät ja osaa valita aineistonkeruu- ja analyysimenetelmän laadullisen tutkimuksen toteuttamiseen. Opiskelija osaa tehdä toimivan kyselylomakkeen ja analysoida sen hyödyntäen Excel- ja SPSS –ohjelmistojen perusanalyysejä. Opiskelija osaa kertoa, mitä tarkoitetaan näyttöön perustuvalla toiminnalla, osaa hakea uusinta tutkimustietoa kansainvälisistä tietokannoista sekä hyödyntää ja soveltaa tutkimustuloksia vanhustyön kehittämisessä.

Sisältö

• Työyhteisön kehittämisen menetelmät vanhustyön toimintaympäristöissä
• Kansainvälisen tutkimustiedon haku ja soveltaminen
• Laadulliset tutkimusmenetelmät
• Määrälliset tutkimusmenetelmät
• Näyttöön perustuva tieto ja tiedolla johtaminen

Oppimateriaalit

Salonen K, Eloranta S, Hautala T & Kinos S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 108. saatavilla: https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf

Toikko T & Rantanen T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta: näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Tampere University Press. Saatavilla: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/100802/Toikko_Rantanen_Tutkimuksellinen_kehittamistoiminta.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sarajärvi & Tuomi. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi. Löytyy e-kirjana SeAMK kirjastosta

Tutkimusmenetelmien verkkokäsikirja: https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/

Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. Edita. Löytyy e-kirjana SeAMK kirjastosta.

Stolt M, Axelin A, Suhonen R. (toim.) Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turun yliopisto 2016. 2. korjattu painos

Elo S, Kajula O, Tohmola A, Kääriäinen M. Laadullisen sisällönanalyysin vaiheet ja eteneminen. Hoitotiede; Kuopio Vol. 34, Iss. 4, (2022): 215-

Opetusmenetelmät

Lähiopetus: Luennot ja harjoitukset. Verkko-opetus: osa luennoista kokonaan aikaan sidottuna verkko-opetuksena, lisäksi itsenäisesti verkossa toteutettavaa opiskelua. Itsenäinen opiskelu (tiedonhaku, oppimistehtävät).

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

18 h kontaktiopetusta ja 117 itsenäistä opiskelua.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä kehittämisen menetelmiä ja työkaluja, joilla työyhteisössä voidaan kehittää työmenetelmiä. Opiskelija osaa tärkeimmät laadullisen tutkimuksen menetelmät. Opiskelija osaa tehdä kyselylomakkeen ja analysoida sen hyödyntäen Excel- ja SPSS –ohjelmistojen perusanalyysejä. Opiskelija osaa hakea uusinta tutkimustietoa tietokannoista sekä hyödyntää tutkimustuloksia vanhustyön kehittämisessä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvata erilaisia kehittämisen menetelmiä ja työkaluja, joilla työyhteisössä voidaan kehittää työtä, työhyvinvointia ja työmenetelmiä. Opiskelija osaa tärkeimmät laadullisen tutkimuksen menetelmät ja osaa valita aineistonkeruu- ja analyysimenetelmän laadullisen tutkimuksen toteuttamiseen. Opiskelija osaa tehdä toimivan kyselylomakkeen ja analysoida sen hyödyntäen Excel- ja SPSS –ohjelmistojen perusanalyysejä. Opiskelija osaa kertoa, mitä tarkoitetaan näyttöön perustuvalla toiminnalla, osaa hakea uusinta tutkimustietoa kansainvälisistä tietokannoista sekä hyödyntää tutkimustuloksia vanhustyön kehittämisessä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata erilaisia kehittämisen menetelmiä ja työkaluja, joilla työyhteisössä voidaan kehittää työtä, työhyvinvointia ja työmenetelmiä ja osaa valita perustellusti erilaisiin tilanteisiin sopivat menetelmät. Opiskelija osaa tärkeimmät laadullisen tutkimuksen menetelmät ja osaa valita aineistonkeruu- ja analyysimenetelmän laadullisen tutkimuksen toteuttamiseen. Opiskelija osaa tehdä toimivan kyselylomakkeen perustellen valintansa ja tarkastelee tekemiään valintoja kriittisesti. Opiskelija osaa analysoida määrällistä aineistoa hyödyntäen Excel- ja SPSS –ohjelmistoja. Opiskelija osaa kertoa, mitä tarkoitetaan näyttöön perustuvalla toiminnalla, tietään näytön asteet ja osaa hakea uusinta tutkimustietoa kansainvälisistä tietokannoista sekä hyödyntää tutkimustuloksia vanhustyön kehittämisessä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävät.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä kehittämisen menetelmiä ja työkaluja, joilla työyhteisössä voidaan kehittää työmenetelmiä. Opiskelija osaa tärkeimmät laadullisen tutkimuksen menetelmät. Opiskelija osaa tehdä kyselylomakkeen ja analysoida sen hyödyntäen Excel- ja SPSS –ohjelmistojen perusanalyysejä. Opiskelija osaa hakea uusinta tutkimustietoa tietokannoista sekä hyödyntää tutkimustuloksia vanhustyön kehittämisessä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa kuvata erilaisia kehittämisen menetelmiä ja työkaluja, joilla työyhteisössä voidaan
kehittää työtä, työhyvinvointia ja työmenetelmiä. Opiskelija osaa tärkeimmät laadullisen tutkimuksen menetelmät ja osaa valita aineistonkeruu- ja analyysimenetelmän laadullisen tutkimuksen toteuttamiseen. Opiskelija osaa tehdä toimivan kyselylomakkeen ja analysoida sen hyödyntäen Excel- ja SPSS –ohjelmistojen perusanalyysejä. Opiskelija osaa kertoa, mitä tarkoitetaan näyttöön perustuvalla toiminnalla, osaa hakea uusinta tutkimustietoa kansainvälisistä tietokannoista sekä hyödyntää tutkimustuloksia vanhustyön kehittämisessä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata erilaisia kehittämisen menetelmiä ja työkaluja, joilla työyhteisössä voidaan kehittää työtä, työhyvinvointia ja työmenetelmiä ja osaa valita perustellusti erilaisiin tilanteisiin sopivat menetelmät. Opiskelija osaa tärkeimmät laadullisen tutkimuksen menetelmät ja osaa valita aineistonkeruu- ja analyysimenetelmän laadullisen tutkimuksen toteuttamiseen. Opiskelija osaa tehdä toimivan kyselylomakkeen perustellen valintansa ja tarkastelee tekemiään valintoja kriittisesti. Opiskelija osaa analysoida määrällistä aineistoa hyödyntäen Excel- ja SPSS –ohjelmistoja. Opiskelija osaa kertoa, mitä tarkoitetaan näyttöön perustuvalla toiminnalla, tietään näytön asteet ja osaa hakea uusinta tutkimustietoa kansainvälisistä tietokannoista sekä hyödyntää tutkimustuloksia vanhustyön kehittämisessä.

Esitietovaatimukset

Ei vaadittavia aikaisempia opintoja

Ilmoittautumisaika

28.08.2023 - 06.09.2023

Ajoitus

28.08.2023 - 15.12.2023

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija
Opettaja
  • Katri Turunen
Opiskelijaryhmät
  • YIKA23
    Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija

Tavoitteet

Opiskelija on perehtynyt valtakunnallisiin ikääntyneiden terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta edistäviin toimintaohjeisiin ja suosituksiin. Opiskelija tuntee ikääntyneiden palveluita ja niiden kehittämistä koskevan lainsäädännön. Hän osaa tarkastella niitä johtamisen ja kehittämisen näkökulmista. Opiskelija osaa pohtia kriittisesti ja monipuolisesti ikääntyneiden ihmisten kohtaamiseen, palvelujen kehittämiseen ja hoitoon liittyviä eettisiä kysymyksiä eri tieteenalojen näkökulmista. Opiskelija osaa kuvata vanhustyön eettisen kuormituksen näkökulmia ja esittää niihin perusteltuja kehittämisehdotuksia.

Sisältö

• Ikääntyvien palveluja ohjaavat lait, asetukset ja toimintaohjeet ja niiden valmisteluprosessit
• Ikääntyneiden palvelujen eettiset suositukset
• Vanhuspalvelujen etiikka ja eettinen päätöksenteko
• Eettinen kuormitus, eettiset ristiriidat ja johtamisen etiikka vanhustyössä

Oppimateriaalit

Esimerkiksi:
1. Seedhouse D. Ethics: The heart of health care. 3. painos. Wiley 2009. ISBN 0-470-01813-5 978-0-470-01813-2
2. Mäki-Petäjä-Leinonen A & Karvonen-Kälkäjä A. Vanhuusoikeuden perusteet. Alma Talent 2017.

Lisäksi erillisen kirjalistan mukaiset kirjat sekä terveydenhuoltoa koskeva voimassaoleva lainsäädäntö ja strategiset asiakirjat ja alan ajankohtaisia tieteellisiä ja ammatillisia artikkeleita.

Opetusmenetelmät

Lähiopetus: Luennot, ryhmätyöskentely (lukupiiri). Itsenäinen työskentely (kirjallisuuden lukeminen, oppimistehtävät). Verkko-opetus: Osa kontaktitunneista kokonaan etänä eli aikaan sidottua verkossa toteutuvaa kontaktiopetusta ja verkkokeskustelua. Itsenäinen opiskelu (kirjallisuuden opiskelu, oppimistehtävät).

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

17 h kontaktiopetusta, 118 h itsenäistä opiskelua.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä tärkeimmät ikääntyvien palveluja ohjaavat lait, asetukset, suositukset ja toimintaohjeet. Opiskelija osoittaa puheessaan eettisten kysymysten tärkeyden ymmärtämistä. Opiskelija osaa soveltaa lakeja, asetuksia ja ohjeistuksia annetuissa tehtävissä. Opiskelija osaa kuvata, mitä on eettinen kuormitus vanhustyössä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa nimetä tärkeimmät ikääntyvien palveluja ohjaavat lait, asetukset ja toimintaohjeet ja osaa verrata niitä kansainvälisiin ohjeisiin. Opiskelija osoittaa puheessaan eettisten kysymysten tärkeyden ymmärtämistä, nostaa aktiivisesti esiin eettisiä haasteita ja osoittaa perusteltuja ratkaisuehdotuksia. Opiskelija osaa soveltaa lakeja, asetuksia ja ohjeistuksia annetuissa tehtävissä. Opiskelija osaa kuvata vanhustyön eettistä kuormitusta ja esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa nimetä tärkeimmät ikääntyvien palveluja ohjaavat lait, asetukset ja toimintaohjeet ja osaa verrata niitä kansainvälisiin ohjeisiin ja opiskelija osaa soveltaa ohjeita erilaisissa vanhustyön toimintaympäristöissä. Opiskelija osoittaa puheessaan eettisten kysymysten tärkeyden ymmärtämistä, nostaa itse aktiivisesti esiin eettisiä haasteita, käy aktiivista dialogia ja osoittaa perusteltuja ratkaisuehdotuksia. Opiskelija osaa soveltaa lakeja, asetuksia ja ohjeistuksia annetuissa tehtävissä. Opiskelija osaa kuvata vanhustyön eettistä kuormitusta, siihen yhteydessä olevia tekijöitä ja esittää kehittämisehdotuksia hyödyntäen kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kirjallinen oppimistehtävä, verkkokeskustelut.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä tärkeimmät ikääntyvien palveluja ohjaavat lait, asetukset, suositukset ja
toimintaohjeet. Opiskelija osoittaa puheessaan eettisten kysymysten tärkeyden ymmärtämistä.
Opiskelija osaa soveltaa lakeja, asetuksia ja ohjeistuksia annetuissa tehtävissä. Opiskelija osaa
kuvata, mitä on eettinen kuormitus vanhustyössä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa nimetä tärkeimmät ikääntyvien palveluja ohjaavat lait, asetukset ja toimintaohjeet ja osaa verrata niitä kansainvälisiin ohjeisiin. Opiskelija osoittaa puheessaan eettisten kysymysten tärkeyden ymmärtämistä, nostaa aktiivisesti esiin eettisiä haasteita ja osoittaa perusteltuja ratkaisuehdotuksia. Opiskelija osaa soveltaa lakeja, asetuksia ja ohjeistuksia annetuissa tehtävissä. Opiskelija osaa kuvata vanhustyön eettistä kuormitusta ja esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa nimetä tärkeimmät ikääntyvien palveluja ohjaavat lait, asetukset ja toimintaohjeet ja osaa verrata niitä kansainvälisiin ohjeisiin ja opiskelija osaa soveltaa ohjeita erilaisissa vanhustyön toimintaympäristöissä. Opiskelija osoittaa puheessaan eettisten kysymysten tärkeyden ymmärtämistä, nostaa itse aktiivisesti esiin eettisiä haasteita, käy aktiivista dialogia ja osoittaa perusteltuja ratkaisuehdotuksia. Opiskelija osaa soveltaa lakeja, asetuksia ja ohjeistuksia annetuissa tehtävissä. Opiskelija osaa kuvata vanhustyön eettistä kuormitusta, siihen yhteydessä olevia tekijöitä ja esittää kehittämisehdotuksia hyödyntäen kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta.

Esitietovaatimukset

Ei vaadittavia aikaisempia opintoja

Ilmoittautumisaika

01.08.2023 - 22.09.2023

Ajoitus

02.10.2023 - 18.12.2023

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Ikääntymisen asiantuntija
Opettaja
  • Riku Uusi-Jaakkola

Tavoitteet

Opiskelija osaa
· Määritellä opintojaksolla käytettävät keskeiset käsitteet
· Kertoa näyttöön perustuen ympäristön eri tekijöiden vaikutuksia fyysiseen aktiivisuuteen ja toimintakykyyn
· Nimetä perustellusti fyysistä aktiivisuutta ja toimintakykyä edistäviä ja estäviä tekijöitä ympäristön näkökulmasta
· Arvioida kriittisesti ja näyttöön perustuen ympäristön esteettömyyttä ja saavutettavuutta fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn näkökulmasta
· Arvioida kriittisesti ympäristön mahdollistaman fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn tukemisen merkitystä osallisuuden lisäämisessä ja löytää näyttöön perustuvia ratkaisuja osallistamiseen ympäristön suunnitteluvaiheessa
· Arvioida ympäristöön kohdistuvien päätösten vaikutuksia kriittisesti ja näyttöön perustuen fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn edistämisen näkökulmista

Sisältö

Sisältö
· Keskeiset käsitteet, kuten ympäristö, fyysinen aktiivisuus ja toimintakyky sekä osallisuus
· Ympäristön vaikutuksia fyysiseen aktiivisuuteen ja toimintakykyyn
· Ympäristön fyysistä aktiivisuutta ja toimintakykyä estäviä ja edistäviä tekijöitä
· Ympäristön esteettömyys ja saavutettavuus
· Osallisuus ympäristön suunnittelussa ja fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn edistämisessä
· Teknologisia ratkaisuja fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn edistämisessä
· Ennakkovaikutusten arviointi (EVA)

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa pääpiirteissään määritellä keskeiset käsitteet, kuten fyysinen aktiivisuus ja fyysinen toimintakyky sekä ympäristöön liittyvät käsitteet. Opiskelija osaa nimetä joitakin fyysistä aktiivisuutta edistäviä ja estäviä tekijöitä ympäristön näkökulmasta sekä arvioida ympäristön esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Opiskelija osaa suppeasti arvioida fyysisen aktiivisuuden mahdollisuuksia osallisuuden lisäämisessä ja löytää joitakin ratkaisuja käyttäjien osallistamiseen ympäristön suunnitteluvaiheessa. Opiskelija osaa myös arvioida ympäristöön kohdistuvien päätösten vaikutuksia fyysisen aktiivisuuden edistämisen näkökulmasta joiltakin osin perustellen. Opiskelijan kirjallisissa töissä on hyödynnetty ajankohtaista tutkimuskirjallisuutta vain vähän.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä hyvin keskeiset käsitteet, kuten fyysinen aktiivisuus ja fyysinen toimintakyky sekä ympäristöön liittyvät käsitteet ja käyttää niitä loogisesti. Opiskelija osaa nimetä perustellusti useita fyysistä aktiivisuutta edistäviä ja estäviä tekijöitä ympäristön näkökulmasta sekä arvioida ympäristön esteettömyyttä ja saavutettavuutta useasta näkökulmasta. Opiskelija osaa arvioida fyysisen aktiivisuuden mahdollisuuksia osallisuuden lisäämisessä ja löytää useita ratkaisuja käyttäjien osallistamiseen ympäristön suunnitteluvaiheessa. Opiskelija osaa myös arvioida perustellen ympäristöön kohdistuvien päätösten vaikutuksia fyysisen aktiivisuuden edistämisen näkökulmasta. Opiskelija on hyödyntänyt kirjallisissa töissään ajankohtaista tutkimuskirjallisuutta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä kattavasti keskeiset käsitteet, kuten fyysinen aktiivisuus ja fyysinen toimintakyky sekä ympäristöön liittyvät käsitteet ja käyttää niitä loogisesti. Opiskelija osaa nimetä perustellusti ja kattavasti fyysistä aktiivisuutta edistäviä ja estäviä tekijöitä ympäristön näkökulmasta sekä arvioida kriittisesti ympäristön esteettömyyttä ja saavutettavuutta useasta näkökulmasta ja eri käyttäjäryhmiä huomioiden. Opiskelija osaa arvioida kriittisesti ja laajasti fyysisen aktiivisuuden mahdollisuuksia osallisuuden lisäämisessä ja löytää monipuolisesti useita näyttöön perustuvia ratkaisuja käyttäjien osallistamiseen ympäristön suunnitteluvaiheessa. Opiskelija osaa myös laajasti ja kattavasti perustellen arvioida ympäristöön kohdistuvien päätösten vaikutuksia fyysisen aktiivisuuden edistämisen näkökulmasta.
Opiskelija hyödyntää kirjallisissa töissään ansiokkaasti myös kansainvälistä, ajankohtaista tutkimuskirjallisuutta ja pohtii sitä kriittisesti.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa pääpiirteissään määritellä osan keskeisistä käsitteistä. Opiskelija osaa nimetä vain muutaman fyysistä aktiivisuutta edistävän ja estävän tekijän ympäristön näkökulmasta sekä ympäristön esteettömyyden ja saavutettavuuden arviointi on suppeaa. Opiskelija osaa luetella fyysisen aktiivisuuden mahdollisuuksia osallisuuden lisäämisessä, mutta niiden arviointi jää suppeaksi. Opiskelija löytää ohjatusti joitakin ratkaisuja käyttäjien osallistamiseen ympäristön suunnitteluvaiheessa. Opiskelija osaa arvioida ympäristöön kohdistuvien päätösten vaikutuksia fyysisen aktiivisuuden edistämisen näkökulmasta vain suppeasti eikä juurikaan pysty perustelemaan arvioitaan. Opiskelija ei pysty kirjallisissa töissään hyödyntämään ajankohtaista tutkimuskirjallisuutta.

Esitietovaatimukset

Opintojakso on tarkoitettu ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittaville opiskelijoille.