Insinööri (AMK), Bio- ja elintarviketekniikka

Tutkinto-ohjelman nimi

Insinööri (AMK), Bio- ja elintarviketekniikka

Koulutusala

Tekniikan alat
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.

Suuntautumisvaihtoehdot

Tutkinto-ohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja.

Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Tutkinnon taso

Tutkinto-ohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 6.
Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120

Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset

Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.
Valintaperusteet löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku

Tutkintovaatimukset ja -säännökset

Valintaperusteet löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Tutkintosääntö ja arviointiasteikot

Arviointiasteikko 1- 5 on laadittu alla olevan taulukon mukaisesti. Sitä käytetään myös arvioitaessa aiemmin hankittuun osaamiseen perustuvaa osaamista.
Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Linkki

Opintojen rakenne

Tutkinto-ohjelman opinnot koostuvat ammattikorkeakoululain mukaisesti perusopinnoista, ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä vuodessa.
Bio- ja elintarviketekniikan tutkinto-ohjelmassa on vaihtoehtoisia syventäviä opintoja kaikkiaan 30 op. Opinnot eriytyvät opiskelijan valintojen mukaan kolmantena opiskeluvuotena.
Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana keskitytään luonnontieteellisen taustaosaamisen hankkimiseen. Laboratoriotyöskentelyn painopiste on kemiallisten ja mikrobiologisten laboratoriotaitojen ja hygieenisten työtapojen oppimisessa.
Toisen opiskeluvuoden teemana on prosessien hallinta, jolloin syvennetään tuotantoprosessien tekniseen ja fysikaalis-kemialliseen hallintaan liittyvään osaamiseen. Prosessiosaamista täydennetään työelämänläheisillä projektiopinnoilla toisen opiskeluvuoden päätteeksi.
Kolmantena vuonna perehdytään tuote- ja tuotanto-osaamiseen. Lisäksi hankitaan valmiuksia ammattiharjoitteluun, jossa kevään mittaisella harjoittelujaksolla ammatillinen ja työelämäosaaminen kehittyvät.
Neljäs opiskeluvuosi on kehittämisen vuosi, jolloin syvennetään tuoteteknologista osaamista sekä perehdytään valitun syventävän kokonaisuuden opintoihin. Opinnäytetyössä sovelletaan hankittuja tietoja ja taitoja.
Vapaasti valittaviin opintoihin voi valita SeAMKin Vapaasti valittavien opintojen tarjonnan lisäksi opintoja esimerkiksi oman tutkinto-ohjelman vaihtoehtoisista opinnoista sekä muiden tutkinto-ohjelmien ja ammattikorkeakoulujen (CampusOnline) tarjoamia opintojaksoja.
Opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä ja sen tarkoituksena on osoittaa opiskelijan perehtyneisyys omaan ammattialaansa tietyn aiheen kautta. Opiskelija valitsee opinnäytetyön aiheen mielenkiintonsa, urasuunnitelmiensa ja työllistymistavoitteidensa mukaan.
Opetussuunnitelmassa on viisi opintoja läpäisevää juonnetta, jotka kulkevat läpi opintojen. Ne perustuvat SeAMKin selvityksiin, tutkimuksiin ja strategiaan sekä ammattikorkeakoulutuksen kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin ja säädöksiin.
- Tiedonhankinta-juonne vahvistaa opiskelijan ammatillista ja alakohtaista tiedonhankintaosaamista läpi opintojen.
- Kansainvälisyys-juonne varmistaa opiskelijan kansainvälisen osaamisen kehittyminen opiskelun aikana.
- Yrittäjyys-juonteen mukaisilla opinnoilla autetaan opiskelijaa ymmärtämään yrittäjyyden ja yritystoiminnan keskeinen ja kasvava osuus yhteiskunnassa.
- Kestävä kehitys juonteena auttaa opiskelijaa tiedostamaan yhteiskuntavastuun ja ymmärtämään kestävän kehityksen moninaisuuden työelämätaitona.
- Uraohjaus juonteena auttaa opiskelijaa tunnistamaan omaa osaamistaan sekä omia vahvuuksiaan. Siihen kuuluvia alueita ovat myös työelämätuntemus, työnhakutaidot sekö elinikäinen oppiminen.
Opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa monialaisia työelämälähtöisiä projektiopintoja (SeAMKPro). Monialaisia projektiopintoja voi sisällyttää tutkintoonsa toisen opiskeluvuoden kevätlukukaudesta alkaen.

Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö

Bio- ja elintarviketekniikan koulutus perustuu luonnontieteiden soveltamiseen ja luonnontieteellisen osaamisen yhdistämiseen nykyaikaiseen tekniikkaan. Tutkinto-ohjelman vaihtoehtoiset syventävät opinnot (kaikkiaan 30 op) syventävät opiskelijan osaamista vilja- ja kasvisteknologiassa, meijeri- ja juomateknologiassa tai lihateknologiassa sekä hygieenisessä suunnittelussa, automaatiossa tai elintarviketeollisuuden prosessien kehittämisessä. Syventävät opinnot valitaan toisen opiskeluvuoden aikana.
Bio- ja elintarviketekniikkaa soveltava teollisuus on voimakkaasti kansainvälistyvää ja kansainvälisesti kilpailukykyistä. Elintarviketeollisuus on Suomen teollisuuden toimialoista kansainvälisesti kilpailukykyisintä. Alan suomalainen osaaminen edustaa maailman huippua ja teollinen toiminta tulee säilymään Suomessa tuotantotoiminnan globalisoitumisesta huolimatta.

Kompetenssit

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan.

Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö

Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö
Konstruktiivisessa oppimiskäsityksessä korostetaan opiskelijan aktiivista roolia ja omaa kokemusmaailmaa. Opittavat asiat pyritään ymmärtämään. Opettajan rooli on olla oppimisprosessin ohjaaja.
Oppimisen piirteitä:
1. Opiskelija asettaa omia oppimistavoitteita.
2. Opiskelijalle tehdään henkilökohtainen oppimissuunnitelma.
3. Opittavat asiat liitetään opiskelijoiden omaan kokemusmaailmaan, työhön ja toimintaympäristöön.
4. Vuorovaikutuksella opiskelijoiden ja opettajien kesken pyritään syventämään opittavia asioita ja arvioimaan oppimiskokemuksia.
5. Oppimisessa korostetaan opiskelun prosessiluonnetta, ei pelkästään tavoitteita ja sisältöjä.
6. Opiskelija seuraa ja arvioi omaa ja ryhmän oppimista yhdessä opettajien kanssa. Oppimista kehitetään järjestelmällisesti koottavan palautteen pohjalta. Palautteet käsitellään yhdessä opiskelijoiden kanssa ja ne johtavat oppimistilanteiden kehittämiseen.
Opetuksessa käytetään erilaisia aiheeseen soveltuvia menetelmiä. Monipuolisilla menetelmillä tuetaan sekä opiskelijan ammatillista kehittymistä ja työelämävalmiuksia että ammatillista osaamista. Käytettäviä menetelmiä ovat esimerkiksi luennot, itsenäinen tiedonhankinta, projektit, etä- ja verkko-opetus, oppimistehtävät, käytännön harjoitustyöt ja erilaiset yhteistoiminnallisen oppimisen muodot.

Ahot-menettelyt

AHOT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistamisprosessi nivoutuu läheisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laatimiseen ja sitä päivitetään henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen yhteydessä.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan. Ohjeessa on nimetty tutkinto-ohjelman osaamisen tunnustamisen yhteyshenkilöt, jotka antavat ohjausta prosessiin liittyvissä asioissa.
Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään muun muassa
- vastaavansisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- opiskelijan haastatteluja
- kirjallisia ja suullisia tenttejä tai raportteja
- toiminnallisia tai kirjallisia tehtäviä tai näyttöjä
- esitelmiä, portfolioita.
AHOT-menettelyn ulkopuolelle jäävät projektiopinnot, opinnäytetyö ja kypsyyskoe.
Tutkinto-ohjelman AHOT-toimijat ovat koulutuspäällikkö, opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa kyseisen opintojakson opettaja. Heidän tehtävänään on informoida opiskelijaa tunnistamis- ja tunnustamisprosessissa, käydä HOPS-keskustelu ja ohjata opiskelijaa osaamisen näyttämiseen.

Työssäoppiminen ja harjoittelu

Bio- ja elintarviketekniikan tutkinto-ohjelmaan kuuluu yksi harjoittelujakso (5 kk) kolmannen opiskeluvuoden keväällä. Toisen opiskeluvuoden keväällä Projektiopinnot voi suorittaa joko erilaisina toimeksiantoina koulun laboratorioissa tai vaihtoehtoisesti yrityksissä laajoina tehtäväkokonaisuuksina.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen voidaan todentaa esimerkiksi näytöin ja tehtävin.

Ammatillinen osaamisprofiili

Bio- ja elintarviketekniikan insinöörit toimivat avaintehtävissä bio- ja elintarviketekniikkaa soveltavassa teollisuudessa. Valmistuneet voivat sijoittua tuotannon esimies-, laadunhallinta, tuotekehitys- tai suunnittelutehtäviin elintarviketeollisuuteen tai teollisuuden palvelutoimintoihin. Keskeiset elintarviketeollisuuden alat ovat liha- ja valmisruokateollisuus, leipomot, meijerit ja juomateollisuus. Mahdollisia työtehtäviä kuntien ja valtion palveluksessa ovat valvonta- ja opetustehtävät. Osa bio- ja elintarviketekniikan insinööreistä toimii yrittäjinä.
Tyypillisiä bio- ja elintarviketekniikan insinöörin tehtävänimikkeitä ovat esimies, tuotekehittäjä, tuotannon suunnittelija, tuotannon ohjaaja, terveystarkastaja, laadun ohjaaja, laatupäällikkö, tuotepäällikkö, tuotekehityspäällikkö tai tuotantopäällikkö. Useimmat alan työtehtävät vaativat automaatiotekniikan hallintaa ja hyviä digitaalisia taitoja. Bio- ja elintarviketekniikan insinöörien työtilanne elintarviketeollisuuden aloilla on vakaa, ja tulevaisuus näyttää positiiviselta.

Kansainvälisyys

Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoista ulkomaisessa yhteistyökorkeakoulussa ja siihen kannustetaan aktiivisesti.
Tutkinto-ohjelman kansainväliset vaihto-opiskelijat opiskelevat suomalaisten opiskelijoiden kanssa samoilla opintojaksoilla, jolloin opintojakso toteutetaan osittain tai kokonaan englannin kielellä. Osa opintojaksoista on yhteistoteutuksia englanninkielisen Agri-Food Engineering -tutkinto-ohjelman kanssa. Kansainvälinen ja monikulttuurinen näkemys on keskeisesti mukana opintokokonaisuuksissa. Koulutusohjelman sisältö on kansainvälisesti vertailukelpoinen alan tutkintojen kanssa ja opintojaksoissa käytetään englanninkielistä oppimateriaalia.

Jatko-opintokelpoisuus

Antaa kahden vuoden työkokemuksen jälkeen jatko-opintokelpoisuuden alan ylempään amk-tutkintoon.

Valmistumisen edellytykset

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.

Opiskelumuoto

Päiväopinnoissa opiskelu on kokopäiväistä.
Monimuotoryhmien opiskelu on etä- ja lähijaksojen yhdistelmä. Lähijaksot ovat pääsääntöisesti muutaman viikon välein torstaista lauantaihin, jonka lisäksi on itsenäistä opiskelua ja työharjoittelua.

Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja

Jarmo Alarinta, 040 830 2450, jarmo.alarinta(at)seamk.fi

Opinto-ohjaaja

Sarita Ventelä, 040 680 7640, sarita.ventela(at)seamk.fi
Eija Putula-Hautala, 040 830 3953, eija.putula-hautala(at)seamk.fi

Harjoittelun koordinointi

Matti-Pekka Pasto, 040 868 0100, matti-pekka.pasto(at)seamk.fi

Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi

Tiina Välimäki, 040-830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040-830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat

Opiskelijapalvelut

Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi