Opinto-opas

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: selittää automaattisten järjestelmien rakenteen, nimetä kappaletavara-automaation yleisimmät anturit ja niiden käyttökohteet, tunnistaa ohjelmoitavan logiikan käytön järjestelmien ohjauksessa, osaa päätellä prosessiautomaation rakenteen sekä tunnistaa prosessiautomaatiossa käytettävät laitteet ja järjestelmät, kuten, valvomot, ohjauslaitteet, prosessiteollisuuden väylät. Hän osaa prosessiautomaation piirrosmerkkien ja kaavioiden lukuperiaatteet, sekä osaa tehdä yksinkertaisia ohjelmia PLC-laitteilla. Opiskelija hallitsee robotiikan perusteet.

Sisältö

Kappaletavara- ja prosessiautomaation ero. Ohjaus ja säätö. Kappaletavara-automaation yleisimmät anturit. Releohjaus, automaatiojärjestelmät, ohjelmoitavat logiikat ja niiden ohjelmointi. Robotiikan perusteet.
Automaatiojärjestelmät ja niiden hierarkkiset tasot. Säätö- ja ohjauspiirit. Valvomo-ohjelmistot. Automaatioprojektin eri vaiheet ja laitteet. ohjelmakuvaukset ja strukturoidun ohjelman rakenteet, sekvenssi, valinta, silmukka, alirutiinikutsu. Yksinkertaisen ohjelman ohjelmointi ja dokumentointi.

Oppimateriaalit

Luennoitsijan luentomateriaalit, luentojen esimerkit, harjoitustyöt sekä maahantuojien tuote- ja ohjelmointimanuaalit.

Opetusmenetelmät

Luennot, esimerkit, harjoitukset, ryhmätyöt laboraatiossa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Ilmoitetaan opintojakson alussa.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot. Opiskelija tuntee ja hallitsee tyydyttävässä määrin aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän kykenee yhdistämään oppimansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä osaa soveltaa niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän on osoittanut kykyä luoda aihepiirin puitteissa uusia merkityksiä ja ajatuksia aiemmin oppimaansa soveltaen.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Viikottaiset harjoitustyöt ja tentti

Esitietovaatimukset

Tieto- ja viestintätekniikka

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määritellä tärkeimpien biomolekyylien (hiilihydraatit, proteiinit, rasvat, nukleiinihapot) rakenteet ja tuntee niiden merkityksen eläville soluille. Opiskelija osaa nimetä tärkeimmät aineenvaihduntareaktiot ja luetella keskeisimmät biotekniset valmistusprosessit ja niihin liittyvät laiteratkaisut, mittaukset, mallinnuksen ja jälkikäsittelymenetelmät. Opiskelija osaa laskea tuotteenmuodostusta ja ravinteiden kulutusta kuvaavia parametreja. Opiskelija osaa käyttää tietojaan bio- ja elintarviketeknisiä prosesseja ja tuotteita suunniteltaessa.

Sisältö

Biokemian perusteet
-solujen rakenne ja tehtävät sekä biomolekyylien merkitys solujen toiminnassa
-aineenvaihdunta, proteiinisynteesi, entsyymien toiminta
-keskeisimmät biokemialliset laboratorioanalyysit

Bioprosessitekniikan perusteet
-solut tuotantolaitoksina
-käytännön sovellukset
-biotekniikan erityiskysymykset

Oppimateriaalit

Opiskelumateriaali
Clarke, Kim Gail. (2013). Bioprocess Engineering - An Introductory Engineering and Life Science Approach. Woodhead Publishing. Retrieved from
https://app.knovel.com/hotlink/toc/id:kpBEAIELS6/bioprocess-engineering/bioprocess-engineering


e-kirja: Jyrki Heino ja Matti Vuento (2020). Biokemia ja solubiologia. Sanoma Pro Oy.

Ilari Suominen, Kari Haajanen ja Raimo Pärssinen (2012). Biogeeni - Ammatillista biokemiaa ja geenitekniikkaa. Opetushallitus. Helsinki. ISBN 978-952-13-4952-2

Aittomäki, Eerikäinen, Leisola, Ojamo, Suominen ja von Weymarn (2002). Bioprosessitekniikka. WSOY. Porvoo

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitustehtävät

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

työmäärä yhteensä 80 h
- työjärjestyksessä olevaa 20 h
- itsenäistä opiskelua 60 h

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
- osaa määritellä tärkeimmät biomolekyylien rakenteet (DNA, RNA, proteiinien ja hiilihydraattien) ja tuntee niiden merkityksen eläville soluille
- osaa käyttää tietojaan bio- ja elintarviketeknisiä prosesseja ja tuotteita suunniteltaessa
- osaa luetella keskeisimmät biotekniset valmistusprosessit ja niihin liittyvät laiteratkaisut, mittaukset, mallinnuksen ja jälkikäsittelymenetelmät
- osaa laskea kasvua, tuotteenmuodostusta ja ravinteiden kulutusta kuvaavia kuvaavia parametreja

Edeltävät opinnot / Suositellut valinnaiset opinnot
Mikrobiologia, Epäorgaaninen ja orgaaninen kemia

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot. Opiskelija tuntee ja osaa nimetä tyydyttävässä määrin aiheeseen liittyviä peruskäsitteitä ja menetelmiä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän kykenee yhdistämään oppimansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä osaa soveltaa niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän on osoittanut kykyä luoda aihepiirin puitteissa uusia merkityksiä ja ajatuksia aiemmin oppimaansa soveltaen ja kykenee perustelemaan valintansa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointimenetelmät
Tentti ja harjoitukset

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä (1…2): Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot. Opiskelija tuntee ja hallitsee tyydyttävässä määrin aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä (3…4): Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän kykenee yhdistämään oppimansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävä (5): Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä osaa soveltaa niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän on osoittanut kykyä luoda aihepiirin puitteissa uusia merkityksiä ja ajatuksia aiemmin oppimaansa soveltaen

Esitietovaatimukset

Kemia
Elintarvikemikrobiologia ja prosessihygienia

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa keskeisimmät kohdat elintarvikelainsäädännöstä ja elintarvikealaan yleisesti liittyvästä säädännöstä, löytää ja osaa soveltaa laki- ja asetuskokoelmia sekä alan ohjeistusta.

Sisältö

Elintarvikealaan liittyvä lainsäädäntö ja ohjeistukset

Oppimateriaalit

- Elintarvikelainsäädäntö ja alan ohjeistus. mm. Finlex, Ruokavirasto.

Opetusmenetelmät

Videoluennot, harjoitukset ja tehtävät

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Raportoitu työelämäosaaminen ja erillistehtävä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Työmäärä yhteensä: 54 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija pystyy hankkimaan tietoja elintarvikelainsäädännön ohjeistuksista.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija pystyy hankkimaan tietoja elintarvikelainsäädännön ohjeistuksista ja pystyy esittämään niitä selkeästi. Hän kykenee yhdistämään oppimaansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija pystyy hankkimaan tietoja elintarvikelainsäädännön ohjeistuksista ja pystyy esittämään niitä selkeästi sekä tekemään johtopäätöksiä. Hän kykenee osoittamaan oppimansa soveltamista.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoitustehtävät

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot. Opiskelija tuntee ja hallitsee tyydyttävässä määrin aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän kykenee yhdistämään oppimansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä osaa soveltaa niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän on osoittanut kykyä luoda aihepiirin puitteissa uusia merkityksiä ja ajatuksia aiemmin oppimaansa soveltaen.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määritellä elintarvikkeiden keskeisten ainesosien kemialliset rakenteet, tärkeimmät kemialliset ja funktionaaliset ominaisuudet sekä merkityksen elintarvikkeissa. Opiskelija osaa nimetä elintarvikkeiden sisältämien sokereiden, tärkkelyksen, proteiinien ja rasvojen kemiallisia sidoksia ja selittää näiden merkitystä elintarvikkeiden ominaisuuksiin. Opiskelija osaa tunnistaa pääravintoaineiden tyypilliset kemialliset reaktiot ja päätellä niiden käyttäytymisen elintarvikkeiden prosessoinnin ja säilytyksen aikana sekä veden merkityksen elintarvikkeiden säilyvyydelle ja kemiallisille reaktioille. Opiskelija osaa analysoida tärkeimpiä elintarvikkeissa esiintyvien ravintoaineiden pitoisuuksia sekä raportoida ja tehdä johtopäätöksiä kemiallisista analyysituloksista.

Sisältö

Hiilihydraatit
Rasvat
Proteiinit ja entsyymit
Funktionaaliset elintarvikkeet
Lisä- ja vierasaineet
Elintarvikeanalytiikka
Aistinvarainen arviointi

Oppimateriaalit

Opettajan Moodlessa jakama materiaali

Opetusmenetelmät

Teorialuennot, harjoitustehtävät ja laboratorioharjoitukset

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Osan opinnoista voi opinnollistaa

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä 135 h
Teorialuentoja 30 h
Laboratorioharjoituksia 5x4 h
Loppu itsenäistä työskentelyä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot. Opiskelija tuntee ja osaa nimetä tyydyttävässä määrin aiheeseen liittyviä peruskäsitteitä ja menetelmiä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän kykenee yhdistämään oppimansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä osaa soveltaa niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän on osoittanut kykyä luoda aihepiirin puitteissa uusia merkityksiä ja ajatuksia aiemmin oppimaansa soveltaen ja kykenee perustelemaan valintansa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Teoriaosuuden tentti (60%) +
Laboratoriotyöskentely sis. raportointi (40%)

Esitietovaatimukset

Kemia / Ruokaketjun kemia
Elintarvikemikrobiologia ja prosessihygienia

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määritellä elintarvikkeiden keskeisten ainesosien kemialliset rakenteet, tärkeimmät kemialliset ja funktionaaliset ominaisuudet sekä merkityksen elintarvikkeissa. Opiskelija osaa nimetä elintarvikkeiden sisältämien sokereiden, tärkkelyksen, proteiinien ja rasvojen kemiallisia sidoksia ja selittää näiden merkitystä elintarvikkeiden ominaisuuksiin. Opiskelija osaa tunnistaa pääravintoaineiden tyypilliset kemialliset reaktiot ja päätellä niiden käyttäytymisen elintarvikkeiden prosessoinnin ja säilytyksen aikana sekä veden merkityksen elintarvikkeiden säilyvyydelle ja kemiallisille reaktioille. Opiskelija osaa analysoida tärkeimpiä elintarvikkeissa esiintyvien ravintoaineiden pitoisuuksia sekä raportoida ja tehdä johtopäätöksiä kemiallisista analyysituloksista.

Sisältö

Hiilihydraatit
Rasvat
Proteiinit ja entsyymit
Funktionaaliset elintarvikkeet
Lisä- ja vierasaineet
Elintarvikeanalytiikka
Aistinvarainen arviointi

Oppimateriaalit

Opettajan Moodlessa jakama materiaali

Opetusmenetelmät

Teorialuennot, harjoitusehtävät ja laboratorioharjoitukset

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Osan opinnoista voi opinnollistaa

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä 135 h
Teorialuentoja 30 h
Laboratorioharjoituksia 3x4h
Loppu itsenäistä työskentelyä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot. Opiskelija tuntee ja osaa nimetä tyydyttävässä määrin aiheeseen liittyviä peruskäsitteitä ja menetelmiä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän kykenee yhdistämään oppimansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä osaa soveltaa niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän on osoittanut kykyä luoda aihepiirin puitteissa uusia merkityksiä ja ajatuksia aiemmin oppimaansa soveltaen ja kykenee perustelemaan valintansa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Teoriaosuuden tentti (60%) +
Laboratoriotyöskentely sis. raportointi (40%)

Esitietovaatimukset

Kemia / Ruokaketjun kemia
Elintarvikemikrobiologia ja prosessihygienia

Tavoitteet

Opiskelija osaa esitellä yleiset elintarvikealan mikrobit (patogeenit, pilaajat ja hyödylliset mikrobit) ja niiden elinehtoja (yleisesti, raaka-aineissa, tuotteissa, tuotantopinnoilla, ilmassa ja hyödykkeissä) sekä käyttää mikrobiologiset käsitteet ja termit. Opiskelija tuntee omavalvonnan ja pesuprosessien periaatteet.

Sisältö

Arkkibakteerit, bakteerit, hiivat, homeet, levät, alkueläimet ja virukset
Mikrobien morfologia ja lisääntyminen, kasvuolosuhteet, kasvukäyrät, spesifinen kasvunopeus sekä kasvun estäminen
Tärkeimmät elintarvikkeita pilaavat pieneliöt sekä yleisimmät patogeenit, sekä yleiset elintarvikevalmistuksessa käytetyt mikrobit
Aseptiset ja hygieeniset työskentelytavat sekä sterilointi
Elintarvikehygieniasäädökset
Omavalvonta tukijärjestelmineen
Pintahygienia ja pesuprosessit
Ilman mikrobiologinen laatu
Hyödykkeiden mikrobiologinen laatu
Perusmenetelmät laboratoriotyöskentelyssä
Näytteenotto ja näytteiden käsittely

Oppimateriaalit

Luennoilla esitetty materiaali + kurssikirjan kappaleet 1-7 & 9 + S. Hallanvuon & T. Johanssonin kirjoittaman julkaisu Elintarvikkeiden mikrobiologiset vaarat (Eviran julkaisuja 1/2010; https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/julkaisusarjat/julkaisuja/elintarvikkeiden_mikrobiologiset_vaarat.pdf)

Kurssikirjan tiedot: Sojakka, K. & Välimäki, M.-L., 2011. Ammatillinen Mikrobiologia, Juvenes Print: Tampere, 306 s. ISBN 978-952-13-4723-8.

Artikkelit aiheesta:
Björkroth, J. 2009. Elintarvikkeille ominaiset pilaajamikrobit. Duodecim, 125: 659-666.
kirjakappale: Importance of Yeasts and Lactic Acid Bacteria in Food Processing kirjasta Food Processing: Strategies for Quality Assessment (löytyy kurssisivulla; täydelliset viitetiedot: Erten, H., A?irman, B., Gündüz, C., Çar?anba, E., Sert, S., Bircan, S. & Tangüler, H. 2014. Importance … food processing. In: Malik, A., Erginkaya, Z., Ahmad, S. & Erten, H. (Eds). Food processing: strategies for quality assessment. New York: Springer. p. 351–378. DOI: 10.1007/978-1-4939-1378-7_14)
Wirtanen, G. 2017. Biofilm formation on process surfaces. Renhetsteknik 46:1, 20-21.
Wirtanen, G. 2017. Prevention and control of biofilm formation. Renhetsteknik 46:2, 7-11.
Wirtanen, G. 2017. Common pathogens in biofilms. Renhetsteknik 46:3, 6-11.

Lisäksi materiaalina esityksiin mm. Hallanvuo, S. & Johansson, T. 2010. Elintarvikkeiden mikrobiologiset vaarat. Eviran julkaisuja 1/2010. Multiprint Oy: Vantaa, 204 s.

Opetusmenetelmät

Kurssi toteutetaan:
- luennoilla sekä
- laboratorioharjotuksilla ja lisäksi
- opiskelijat osallistuvat aktiivisesti patogeeniesityksen tekoon ja toisen pstogeeni esityksen opponointiin ryhmätöinä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kirjallinen tentti järjestetään 16/12 2024 kampuksella klo 14.00-16.00 (tai jos on oikeus pidennettyyn tenttiaikaan klo 16.30 saakka; eli opiskelijoilla, joilla on lukihäiriödokumenteilla, on oikeus pidennettyyn tenttiaikaan (2,5 h). Lukihäirlötodistus pitää olla näytettynä opettajalle lokakuun (2024) loppuun mennessä. Pidennetty tentti alkaa jo klo 14.00 ja loppuu viimeistään klo 16.30).

Uusinnoista ilmoitetaan kurssin Moodlesivulla. Ehdotetut rästitenttiajat ovat tammikuun (2025) lopussa ja maaliskuun alkupuolella (2025).

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Työmäärä yhteensä: 189 h
- josta ohjattua toimintaa on n. 65 h
- josta itsenäistä opiskelua n. 124 h

Sisällön jaksotus

Opetus järjestetään syksyllä 2024.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista patogeeniryhmätyöhön, ryhmätyön esittämistä ja toisen ryhmätyön opponointia. Yllämainittujen tehtävien jälkeen opiskelija saa osallistua kirjalliseen tenttiin.
Opintojakso suoritetaan tenttimällä teoriaosan (4 op) kurssin loppupuolella. Lisäksi kurssiin sisältyy laboratoriotyöt (3 op), jotka suoritetaan käytännönharjoitusten avulla ja raportoidaan opettajalle.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tuntee ja hallitsee tyydyttävässä määrin mikrobiologian peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten ongelmien ratkaisemisessa. Lisäksi opiskelija osaa toimia työohjeiden mukaisesti sekä työskennellä turvallisesti laboratoriossa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tuntee hyvin mikrobiologiaan liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä erityyppisten haasteiden ratkaisemisessa. Lisäksi opiskelija osaa toimia työohjeiden mukaisesti sekä työskennellä turvallisesti laboratoriossa ja pystyy esittämään tuloksia selkeästi. Hän kykenee yhdistämään oppimaansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tuntee kiitettävästi mikro-biologiaan liittyvät käsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä erityyppisten kysymysten ja haasteiden ratkaisemisessa. Lisäksi opiskelija osaa toimia työohjeiden mukaisesti sekä työskennellä turvallisesti laboratoriossa ja pystyy esittämään tuloksia selkeästi sekä esittämään johtopäätöksiä. Hän osoittaa innovatiivisuutta soveltaen oppimaansa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Edellytyksenä osallistua kirjalliseen tenttiin on esityksen, opponoinnin sekä laboratoriotöiden suorituksen että raportoinnin suorittaminen hyväksytysti. Kurssin arvosana perustuu 60% kirjallisen tentin tulokseen ja 40% laboratoriotöiden tekoon/raportointiin.

Hylätty (0)

Opiskelija ei hallitsee mikrobiologian peruskäsitteitä eikä menetelmiä. Hän ei kykenee toimimaan työohjeiden mukaisesti eikä työskennellä turvallisesti laboratoriossa. Toinen syy hylättyyn arvosanaan on ettei opiskelija ole suorittanut mainitut ryhmä- ja parityöt hyväksytysti.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee ja hallitsee tyydyttävässä määrin mikrobiologian peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten ongelmien ratkaisemisessa. Lisäksi opiskelija osaa toimia työohjeiden mukaisesti sekä työskennellä turvallisesti laboratoriossa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee hyvin mikrobiologiaan liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä erityyppisten haasteiden ratkaisemisessa. Lisäksi opiskelija osaa toimia työohjeiden mukaisesti sekä työskennellä turvallisesti laboratoriossa ja pystyy esittämään tuloksia selkeästi. Hän kykenee yhdistämään oppimaansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tuntee kiitettävästi mikrobiologiaan liittyvät käsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä erityyppisten kysymysten ja haasteiden ratkaisemisessa. Lisäksi opiskelija osaa toimia työohjeiden mukaisesti sekä työskennellä turvallisesti laboratoriossa ja pystyy esittämään tuloksia selkeästi sekä esittämään johtopäätöksiä. Hän osoittaa innovatiivisuutta soveltaen oppimaansa.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Lisätiedot

Bio- ja elintarviketekniikan tutkinto-opiskelijalla sekä polkuopiskelijalla opinnon laajuus on 7 op.
Ammatillisen väylän sekä lukioväylän opiskelijat suorittavat opinnosta 4 op:n laajuisen luento-osuuden. Mahdollisen tutkinto-opiskeluoikeuden saatuaan he suorittavat opinnon mikrobiologian laboratorioharjoitukset.

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa ja tulkita perusilmiöitä ruokatuotteiden valmistusprosesseista
Opiskelija osaa antaa esimerkkejä ruokateollisuuden valmistusmenetelmistä

Sisältö

Syvennytään ruokateknologian ilmiöihin kokeellisen työn kautta seuraavista aiheista:
- vehnäleivonta
- leivonta hapanjuurella
- sokerileivonta
- lihatuotteen valmistus
- tuorejuuston valmistaminen
- jogurtin valmistaminen
- mehun puristaminen

Oppimateriaalit

Opettajan materiaali
Lisämateriaali:
Aho, J., Koponen, M., Pasto, M. & Stalder, S. 2020. Monipuolinen elintarvikeala: Elintarvikkeiden valmistus ja tuotanto. Helsinki: Opetushallitus.
Saarela, A. 2010. Elintarvikeprosessit. 3. uud. p. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu.
Ijäs, T. & Välimäki, M. 2010. Tunne elintarviketekniikka. Helsingissä: Otava.

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitus- ja koetehdastyöt

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Raportoitu työelämäosaaminen ja erillistehtävä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Työmäärä yhteensä: 108 h
- mistä työjärjestyksessä olevaa opiskelua: 40 h
- mistä itsenäistä opiskelua: 68 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija on esittänyt hyväksytysti annetut tehtävät/osiot. Opiskelija tuntee ja hallitsee tyydyttävässä määrin aiheeseen liittyvät ilmiöt, peruskäsitteet ja menetelmät.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija on esittänyt hyväksytysti annetut harjoitustyöt ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee ruokateknologiaan liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä osaa soveltaa niitä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on esittänyt hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät ilmiöt, peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Opiskelija kykenee yhdistämään oppimansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Läsnäolo harjoituksissa ja raportoinnin laatu.

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa ja tulkita perusilmiöitä ruokatuotteiden valmistusprosesseista
Opiskelija osaa antaa esimerkkejä ruokateollisuuden valmistusmenetelmistä

Sisältö

Syvennytään ruokateknologian ilmiöihin kokeellisen työn kautta seuraavista aiheista:
- vehnäleivonta
- leivonta hapanjuurella
- sokerileivonta
- lihatuotteen valmistus
- tuorejuuston valmistaminen
- jogurtin valmistaminen
- mehun puristaminen

Aika ja paikka

Opettajan materiaali
Lisämateriaali:
Aho, J., Koponen, M., Pasto, M. & Stalder, S. 2020. Monipuolinen elintarvikeala: Elintarvikkeiden valmistus ja tuotanto. Helsinki: Opetushallitus.
Saarela, A. 2010. Elintarvikeprosessit. 3. uud. p. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu.
Ijäs, T. & Välimäki, M. 2010. Tunne elintarviketekniikka. Helsingissä: Otava.

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitus- ja koetehdastyöt

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Raportoitu työelämäosaaminen ja erillistehtävä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Työmäärä yhteensä: 108 h
- mistä työjärjestyksessä olevaa opiskelua: 35 h
- mistä itsenäistä opiskelua: 73 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija on esittänyt hyväksytysti annetut tehtävät/osiot. Opiskelija tuntee ja hallitsee tyydyttävässä määrin aiheeseen liittyvät ilmiöt, peruskäsitteet ja menetelmät.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija on esittänyt hyväksytysti annetut harjoitustyöt ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee ruokateknologiaan liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä osaa soveltaa niitä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on esittänyt hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät ilmiöt, peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Opiskelija kykenee yhdistämään oppimansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Pakollinen läsnäolo harjoituksissa ja raportoinnin laatu.

Tavoitteet

The student is able to understand hygienic design principles of food facilities, process lines and equipment and to apply information, whenever new designs are needed. The student can evaluate features needed in purchasing new equipment or process lines. The course programme is based on existing directives, regulations, standards and guidelines. Furthermore, zoning principles for food processing facilities are taught and the student will learn about cleanability principles of equipment.

Sisältö

Apply hygienic design (HD) principles on equipment, process lines and facilities
Understand challenges in HD
Evaluate how HD affects food safety
Create teams working with HD issues
Understand which HD tools, which should be used in the project work, are available
Develop strategies for making a business case, which can be a part of the project work, in HD

Oppimateriaalit

Course literature:
in the Hygienic Design of Food Facilities, Process Lines and Equipment (8B00CX99)
- The booklet “Practical Hygienic Design” written of Alan Friis, FORCE Technology (link: https://forcetechnology.com/en/articles/practical-hygienic-design-e-book-alan-friis)
- EHEDG Guideline 8 HYGIENIC DESIGN PRINCIPLES (3rd edition, March 2018)
- SFS-EN 1672-2:2020:en Food processing machinery. Basic concepts. Part 2: Hygiene and cleanability requirements
- EHEDG Glossary (Version 2020/08.G04)
- EHEDG White Paper on Hygienic Design Scopes JI (for building constructors and equipment manufacturers) & JII (for building and equipment users) by Global Food Safety Initiative (GFSI)

Informatiota opetusmateriaalikokonaisuudesta löytyy myös kurssin Moodle-sivulla.

Opetusmenetelmät

Kurssi toteutetaan lähiopetuksena. Monimuoto-opiskelijoille on mahdollisuus kuunnella luentoja Teams:in kautta.
Tietoa luentomateriaalista löytyy alla ja kurssin Moodle-sivulla (tieto annetaan ennen kurssin alkua).

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Hygieenisen suunnittelun kokonaisuuteen kuuluu 4 op harjoitustyökurssi, joka toteutetaan joko yksin tai parityönä.
Tämä kurssi sekä Contact Materials in Process Lines and Equipment ovat käytännön kurssin (Project Work in Hygienic Designing) perusedellytyksiä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

The exam will be held in the EXAM facilities in week 8, further possibilities will be announced through the course page on Moodle.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Työmäärä yhteensä: 108 h
- mistä ohjattua opiskelua: 36 h
- mistä itsenäistä opiskelua: 72 h

Sisällön jaksotus

Opetus alkaa marraskuun 2024 puolessa välissä (viikolla 47) ja loppuu helmikuun lopussa 2025 (viikolla 8).

Lisätietoja opiskelijoille

Arvosana määräytyy kirjalliseen tenttitulokseen.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

The student knows and understands the basic concepts what is specific for hygienic designs and is able to apply the knowledge in solving common problems. In addition, the student is able to follow instructions.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

The student is well acquainted with the basic concepts in hygienic designs and is able to apply the knowledge in solving different challenges. In addition, the student is able to follow the instructions and is able to present results clearly. He/she is able to combine information with previously learned knowledge.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

The student has praiseworthy knowledge in basic concepts of hygienic designs and is able to apply the knowledge in solving questions or challenges. In addition, the student is able to follow the instructions and is able to present results clearly and draw conclusions.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arvosana perustuu kirjallisen tentin tulokseen.

Hylätty (0)

Opiskelija ei hallitsee peruskäsitteitä hygieenisessä suunnittelussa - ei tila- eikä laitesuunnittelussa. Hän ei kykenee toimimaan työohjeiden mukaisesti.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee ja hallitsee tyydyttävässä määrin hygieenisen suunnittelun peruskäsitteet ja kykenee soveltamaan periaatteet hygieenisessä suunnittelussa tavanomaisten ongelmien ratkaisemisessa. Lisäksi opiskelija osaa toimia työohjeiden mukaisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee hyvin hygieenisen suunnittelun peruskäsitteet ja kykenee soveltamaan niitä erityyppisten haasteiden ratkaisemisessa. Lisäksi opiskelija osaa toimia työohjeiden mukaisesti ja pystyy esittämään tuloksia selkeästi. Hän kykenee yhdistämään oppimaansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tuntee kiitettävästi hygieenisen suunnittelun käsitteet ja kykenee soveltamaan niitä erityyppisten kysymysten ja haasteiden ratkaisemisessa. Lisäksi opiskelija osaa toimia työohjeiden mukaisesti ja pystyy esittämään tuloksia johtopäätöksineen selkeästi. Hän osoittaa innovatiivisuutta soveltaen oppimaansa.

Esitietovaatimukset

Food microbiology and process hygiene or equal knowledge

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
- osaa arvioida nestemäisten elintarvikkeiden laatuun vaikuttavia tekijöitä
- osaa rakentaa erilaisten juomien valmistusprosesseja
- osaa arvioida tuotantolinjastojen tehokkuutta
- osaa selittää kansainvälisen juomatuotteiden tärkeimmät toimijat

Sisältö

Yksikköoperaatiot, raaka-aineet, tuotteiden valmistusteknologiat, pakkaaminen, varastointi, automaatio, hyödykejärjestelmät, meijerilaitteiden pesujärjestelmät ja poistejärjestelmät.

Oppimateriaalit

Soveltuvin osin:

Saarela, A.M., Hyvönen, P., Määttälä, S. & Von Wright, A (toim.) Elintarvikeprosessit. 3.painos. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu

Rao, L. Jagan Mohan Ramalakshmi, K.. (2011). Recent Trends in Soft Beverages. Woodhead Publishing India. Saatavissa
https://app.knovel.com/hotlink/toc/id:kpRTSB0004/recent-trends-in-soft/recent-trends-in-soft

Paquin, Paul. (2009). Functional and Speciality Beverage Technology. Woodhead Publishing. Saatavissa
https://app.knovel.com/hotlink/toc/id:kpFSBT000T/functional-speciality/functional-speciality

Opetusmenetelmät

Luennot ja laboratorityöt

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Luento-opetus 20 h
Suunnitteluharjoitukset 8 h
Laboratorioharjoitukset 16 h
Itsenäinen työskentenly 89 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot. Opiskelija tuntee ja osaa nimetä tyydyttävässä määrin aiheeseen liittyviä peruskäsitteitä ja menetelmiä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän kykenee yhdistämään oppimansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä osaa soveltaa niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän on osoittanut kykyä luoda aihepiirin puitteissa uusia merkityksiä ja ajatuksia aiemmin oppimaansa soveltaen ja kykenee perustelemaan valintansa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot. Opiskelija tuntee ja hallitsee tyydyttävässä määrin aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän kykenee yhdistämään oppimansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä osaa soveltaa niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän on osoittanut kykyä luoda aihepiirin puitteissa uusia merkityksiä ja ajatuksia aiemmin oppimaansa soveltaen.

Esitietovaatimukset

Elintarvikeprosessit
Elintarviketeknologia

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää syötävien kasvien käyttöön liittyviä ominaisuuksia ja laatuun vaikuttavat tekijöitä.
Opiskelija osaa soveltaa kasvistuotteiden keskeisiä valmistusprosesseja ja osaa ratkaista sekä laatuun ja tuoteturvallisuuteen liittyviä tekijöitä.

Sisältö

Syötävät kasvit elintarvikkeiden raaka-aineena
Kasvisten laatuun vaikuttavat tekijät
Kasvisten säilytys- ja prosessointitavat
Kasvistuotteiden kehittäminen

Oppimateriaalit

Luentomateriaalit

Opetusmenetelmät

Luennot sekä laboratoriotyöt

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Työmäärä 135 h joista Luentoja 15h, Laboratorioharjoituksia 12h, Itsenäistäopiskelua 108h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää syötävien kasvien käytön, ominaisuudet, yleiset prosessointitavat ja säilytysmenetelmät tyydyttävästi.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää syötävien kasvien käytön, ominaisuudet, yleiset prosessointitavat ja säilytysmenetelmät hyvin. Hän osaa yhdistää oppimaansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää syötävien kasvien käytön, ominaisuudet, yleiset prosessointitavat ja säilytysmenetelmät kiitettävästi. Hän osaa luoda aihepiirin puitteissa uusia merkityksiä sekä osoittaa innovatiivisuutta oppimaansa soveltaen.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentti, Laboratorio työskentelyn raportointi sekä tehtävät

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa selittää kasvisten käytön, ominaisuudet, yleiset prosessointitavat ja säilytysmenetelmät tyydyttävästi.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa selittää kasvisten käytön, ominaisuudet, yleiset prosessointitavat ja säilytysmenetelmät hyvin. Hän osaa yhdistää oppimaansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää kasvisten käytön, ominaisuudet, yleiset prosessointitavat ja säilytysmenetelmät kiitettävästi. Hän osaa luoda aihepiirin puitteissa uusia merkityksiä sekä osoittaa innovatiivisuutta oppimaansa soveltaen.

Esitietovaatimukset

Elintarviketeknologian perusteet
Elintarviketeknologia

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tulkita ja selittää kemiallisia perusilmiöitä. Opiskelija osaa käyttää jaksollista järjestelmää ja muita tavallisimpia kemian taulukoita. Opiskelija osaa kirjoittaa ja lukea reaktioyhtälöitä ja laskea niihin liittyviä laskutoimituksia. Opiskelija osaa laskea seosten pitoisuuksia ja tuntee kemiallisen reaktion tasapainoon vaikuttavat tekijät. Opiskelija osaa erottaa hapot ja emäkset toisistaan kemiallisen rakenteen perusteella sekä tuntee happojen ja emästen ominaisuudet ja osaa niihin liittyvät peruslaskutoimitukset. Opiskelija osaa luokitella orgaaniset hiilivety-yhdisteet omiin funktionaalisiin ryhmiinsä ja nimetä keskeisimpiä orgaanisen kemian reaktioita.
Opiskelija osaa määritellä kemiallisen työturvallisuuden perusperiaatteet ja tunnistaa suurimmat riskitekijät kemikaalien käsittelyssä.

Sisältö

Opintojakso sisältää sekä epäorgaanisen kemian että orgaanisen kemian ilmiöitä:
- jaksollinen järjestelmä
- alkuaineet, atomit ja ionit
- kemiallinen sitoutuminen
- kemiallisten yhdisteiden kaavojen tunnistaminen ja kirjoittaminen
- reaktioyhtälöiden lukeminen ja kirjoittaminen
- hapot, emäkset, ph, neutraloituminen
- hapettuminen ja pelkistyminen
- sähkökemiallinen jännitesarja
- kemiallisia laskuja
- orgaanisen kemian funktionaaliset ryhmät ja nimeämisen perusteet
- orgaanisten yhdisteiden perusrektiot

Oppimateriaalit

Tekniikan kemia 2018: Hänninen, Karppinen, Leskelä & Pohjakallio. Painos 14 tai uudempi.EDITA
Opettajan Moodlessa jakama materiaali

Opetusmenetelmät

Luennot ja harjoitustehtävät

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla on 2 arviointitenttiä: 1) yeok ja 2) ok. Tämän lisäksi peruslaskutentti (hyväksytty/hylätty). Tenteissä kaksi uusintamahdollisuutta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kirjatentti

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kokonaistyömäärä 135 h,
josta luentoja ja laskuharjoituksia 50h ja
itsenäistä opiskelua 85h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot. Opiskelija tuntee ja osaa nimetä tyydyttävässä määrin aiheeseen liittyviä peruskäsitteitä ja menetelmiä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän kykenee yhdistämään oppimansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä osaa soveltaa niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän on osoittanut kykyä luoda aihepiirin puitteissa uusia merkityksiä ja ajatuksia aiemmin oppimaansa soveltaen ja kykenee perustelemaan valintansa.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tulkita ja selittää kemiallisia perusilmiöitä. Opiskelija osaa käyttää jaksollista järjestelmää ja muita tavallisimpia kemian taulukoita. Opiskelija osaa kirjoittaa ja lukea reaktioyhtälöitä ja laskea niihin liittyviä laskutoimituksia. Opiskelija osaa laskea seosten pitoisuuksia ja tuntee kemiallisen reaktion tasapainoon vaikuttavat tekijät. Opiskelija osaa erottaa hapot ja emäkset toisistaan kemiallisen rakenteen perusteella sekä tuntee happojen ja emästen ominaisuudet ja osaa niihin liittyvät peruslaskutoimitukset. Opiskelija osaa luokitella orgaaniset hiilivety-yhdisteet omiin funktionaalisiin ryhmiinsä ja nimetä keskeisimpiä orgaanisen kemian reaktioita.
Opiskelija osaa määritellä kemiallisen työturvallisuuden perusperiaatteet ja tunnistaa suurimmat riskitekijät kemikaalien käsittelyssä.

Sisältö

Opintojakso sisältää sekä epäorgaanisen kemian että orgaanisen kemian ilmiöitä:
- jaksollinen järjestelmä
- alkuaineet, atomit ja ionit
- kemiallinen sitoutuminen
- kemiallisten yhdisteiden kaavojen tunnistaminen ja kirjoittaminen
- reaktioyhtälöiden lukeminen ja kirjoittaminen
- hapot, emäkset, ph, neutraloituminen
- hapettuminen ja pelkistyminen
- sähkökemiallinen jännitesarja
- kemiallisia laskuja
- orgaanisen kemian funktionaaliset ryhmät ja nimeämisen perusteet
- orgaanisten yhdisteiden perusrektiot

Oppimateriaalit

Tekniikan kemia 2018: Hänninen, Karppinen, Leskelä & Pohjakallio. Painos 14 tai uudempi.EDITA
Opettajan Moodlessa jakama materiaali

Opetusmenetelmät

Luennot ja harjoitustehtävät

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla on 2 arviointitenttiä: 1) Yleinen ja epäorgaaninen kemia ja 2) orgaaninen kemia.
Lisäksi peruslaskuista on oma näyttö, mikä arvioidaan hyväksytty/hylätty.
Tenteissä kaksi uusintamahdollisuutta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kirjatentti

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson kokonaistyömäärä 135 h,
josta luentoja ja laskuharjoituksia 30h ja
itsenäistä opiskelua 105 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot. Opiskelija tuntee ja osaa nimetä tyydyttävässä määrin aiheeseen liittyviä peruskäsitteitä ja menetelmiä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän kykenee yhdistämään oppimansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä osaa soveltaa niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän on osoittanut kykyä luoda aihepiirin puitteissa uusia merkityksiä ja ajatuksia aiemmin oppimaansa soveltaen ja kykenee perustelemaan valintansa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentit

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
- osaa arvioida maitotuotteiden laatuun vaikuttavia tekijöitä
- osaa rakentaa maitotuotteiden valmistusprosesseja
- osaa arvioida meijeriprosessien tehokkuutta
- osaa selittää kansainvälisen maidontuotannon rakenteen ja tärkeimmät toimijat

Sisältö

Meijeriprosessien yksikköoperaatiot, prosessien suunnittelu, tuotteiden valmistusteknologiat, meijeriprosessien automaatio, hyödykejärjestelmät, meijerilaitteiden pesujärjestelmät ja poistejärjestelmät.

Oppimateriaalit

Bylund, G. (2023). Dairy processing handbook. Tetra Pak Processing Systems. Saatavissa: https://dairyprocessinghandbook.tetrapak.com/

Opetusmenetelmät

Läsnäolo-opetus
Verkko-opetus
Laboratorioharjoitukset

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Läsnäolo-opetus 22 h
Laboratorioharjoitusket 16 h
Itsenäinen opiskelu

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot. Opiskelija tuntee ja osaa nimetä tyydyttävässä määrin aiheeseen liittyviä peruskäsitteitä ja menetelmiä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän kykenee yhdistämään oppimansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä osaa soveltaa niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän on osoittanut kykyä luoda aihepiirin puitteissa uusia merkityksiä ja ajatuksia aiemmin oppimaansa soveltaen ja kykenee perustelemaan valintansa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kirjallinen näyttökoe

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot. Opiskelija tuntee ja osaa nimetä tyydyttävässä määrin aiheeseen liittyviä peruskäsitteitä ja menetelmiä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän kykenee yhdistämään oppimansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä osaa soveltaa niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän on osoittanut kykyä luoda aihepiirin puitteissa uusia merkityksiä ja ajatuksia aiemmin oppimaansa soveltaen ja kykenee perustelemaan valintansa.

Esitietovaatimukset

Elintarvikeprosessit
Elintarviketeknologia

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
-osaa vertailla yleisimpiä pakkausmateriaaleja ja pakkaustekniikoita
-osaa soveltaa pakkauksen ja pakkaamisen suunnittelun menetelmiä.

Sisältö

Pakkaamisen merkitys
Pakkausmateriaalit ja -menetelmät
Pakkausmenetelmän valinta
Syöttö- ja annostelulaitteet
Kuljettimet
Pakkausmerkinnät
Pakkaukset ja ympäristö

Oppimateriaalit

Lehtinen, L., Koivula, H., Aaltonen, V., Mäkinen, M. & Toimiva pakkaus. (2021). Kestävä pakkaus. Suomen Pakkausyhdistys ry.
Järvi-Kääriäinen T. and Ollila M. 2007. Toimiva pakkaus. Helsinki: Pakkausteknologia - PTR ry
Opettajan materiaalit.

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitukset ja tehtävät

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Raportoitu työelämäosaaminen ja erillistehtävä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Työmäärä yhteensä: 81 h
- mistä työjärjestyksessä olevaa opiskelua: 30 h
- mistä itsenäistä opiskelua: 51 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tuntee ja hallitsee tyydyttävässä määrin elintarvikepakkaamisen peruskäsitteet, materiaalit, laitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten ongelmien ratkaisemisessa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tuntee hyvin elintarvikepakkaamiseen liittyvät peruskäsitteet, materiaalit, laitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä erityyppisten ongelmien ratkaisemisessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tuntee kiitettävästi elintarvikepakkaamiseen liittyvät käsitteet, materiaalit, laitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä monipuolisesti erityyppisten kysymysten ja ongelmien ratkaisemisessa. Hän on osoittanut kykyä luoda aihepiirin puitteissa uusia merkityksiä sekä osoittaa innovatiivisuutta oppimaansa soveltaen.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytysti suoritetut tentti ja harjoitustyöt

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
-osaa vertailla yleisimpiä pakkausmateriaaleja ja pakkaustekniikoita
-osaa soveltaa pakkauksen ja pakkaamisen suunnittelun menetelmiä.

Sisältö

Pakkaamisen merkitys
Pakkausmateriaalit ja -menetelmät
Pakkausmenetelmän valinta
Syöttö- ja annostelulaitteet
Kuljettimet
Pakkausmerkinnät
Pakkaukset ja ympäristö

Oppimateriaalit

Lehtinen, L., Koivula, H., Aaltonen, V., Mäkinen, M. & Toimiva pakkaus. (2021). Kestävä pakkaus. Suomen Pakkausyhdistys ry.
Järvi-Kääriäinen T. and Ollila M. 2007. Toimiva pakkaus. Helsinki: Pakkausteknologia - PTR ry
Opettajan materiaalit.

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitukset ja tehtävät

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Raportoitu työelämäosaaminen ja erillistehtävä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Työmäärä yhteensä: 81 h
- mistä työjärjestyksessä olevaa opiskelua: 30 h
- mistä itsenäistä opiskelua: 51 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tuntee ja hallitsee tyydyttävässä määrin elintarvikepakkaamisen peruskäsitteet, materiaalit, laitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten ongelmien ratkaisemisessa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tuntee hyvin elintarvikepakkaamiseen liittyvät peruskäsitteet, materiaalit, laitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä erityyppisten ongelmien ratkaisemisessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tuntee kiitettävästi elintarvikepakkaamiseen liittyvät käsitteet, materiaalit, laitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä monipuolisesti erityyppisten kysymysten ja ongelmien ratkaisemisessa. Hän on osoittanut kykyä luoda aihepiirin puitteissa uusia merkityksiä sekä osoittaa innovatiivisuutta oppimaansa soveltaen.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytysti suoritetut tentti ja harjoitustyöt