Siirry suoraan sisältöön

Sosionomi (AMK)

Tutkinto:
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto

Tutkintonimike:
Sosionomi (AMK)

Laajuus:
210 op

Tutkinto-ohjelman nimi

Sosionomi (AMK)

Koulutusala

Terveys- ja hyvinvointialat
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.

Suuntautumisvaihtoehdot

Tutkinto-ohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja. Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden saaminen edellyttää kuitenkin, että opiskelija valitsee opintoja siten, että tutkintoon sisältyy vähintään 60 op varhaiskasvatuksen ja/tai sosiaalipedagogiikan opintoja, mukaan lukien pedagoginen harjoittelu lapsiryhmässä sekä opinnäytetyön tekeminen lapsuuteen, vanhemmuuteen tai varhaiskasvatukseen liittyvästä aihepiiristä.

Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)
Kelpoisuus: Sosionomi (AMK) -tutkinto antaa kelpoisuuden korkeakoulutasoista sosiaalialan osaamista edellyttäviin tehtäviin julkisen sektorin, yksityisen sektorin sekä vapaaehtois- ja järjestösektorin toiminnoissa. Sosionomi (AMK) on laillistettu ja rekisteröity sosiaalialan ammattihenkilö (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015).
Varhaiskasvatuslaissa (540/2018) määritellään, että varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävissä toimivalta sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneelta edellytetään vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot, jotka sisältyvät tutkintoon.

Tutkinnon taso

Tutkinto-ohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 6.
Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120

Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset

Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.
Valintaperusteet löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku

Tutkintovaatimukset ja -säännökset

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Tutkintosääntö ja arviointiasteikot

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Opintojen rakenne

Tutkinto-ohjelman opinnot koostuvat ammattikorkeakoululain mukaisesti perusopinnoista, ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä vuodessa.
Perusopinnot sisältävät SeAMK:n yhteisiä opintoja, sosiaali- ja terveysalan yhteisiä opintoja sekä alakohtaisia opintoja. Perusopinnot antavat valmiuksia opiskeluun ja perehdyttävät opiskelijan sosiaalialalla kohdattaviin ilmiöihin, alaa jäsentäviin käsitteisiin sekä alan työtehtäviin. Perusopinnoissa käsiteltävät aihepiirit syventyvät opintojen edetessä.
Ammattiopinnoissa opiskelijat perehtyvät sosiaalialan palveluihin ja lainsäädäntöön sekä monipuolisiin sosiaalialan työotteisiin ja –menetelmiin. Työotteet ja –menetelmät on ryhmitelty psykososiaalisiin ja toiminnallisiin sosiaalityön menetelmiin, valtaistaviin sosiaalityön menetelmiin sekä johtamisen menetelmiin. Ammattiopinnoissa jatketaan perehtymistä monipuolisesti eri asiakasryhmiin ja asiakastilanteisiin, jotta opiskelijalle syntyy laaja-alainen sosiaalialan osaaminen ja hänelle kehittyy valmiudet toimia sosiaalialan asiantuntijana erilaisten asiakasryhmien parissa sekä nähdä asiat ja niiden yhtymäkohdat kokonaisvaltaisesti. Ammattitaitoa edistävää harjoittelua kuvataan myöhemmin kohdassa Työssäoppiminen ja harjoittelu.
Kehittämisen ja tutkimisen taidot syvenevät opintojen edetessä. Ne lähtevät liikkeelle tiedonhankinnan, viestinnän ja tieteellisen kirjoittamisen taidoista, projektitoiminnasta ja innovaatio-osaamisesta ja etenevät alakohtaisin kehittämisen ja tutkimisen opintoihin. Opinnäytetyön suositellaan liittyvän työelämän tarpeisin ja se voi olla muodoltaan tutkimus tai selvitys, kehittämistehtävä, produktio tai tuote.
Vapaasti valittavat opinnot muodostuvat yksilöllisesti opiskelijan omien valintojen mukaan. Vapaasti valittavat opinnot voivat olla laajoja opintokokonaisuuksia, esim. monialaiset projektiopinnot, kansainvälisessä vaihdossa suoritettu opintokokonaisuus tai varhaiskasvatuksen opintokokonaisuus. Myös SeAMK:n vapaasti valittavien opintojen tarjontaa, muiden korkeakoulujen opintoja, opiskelijayhdistys- ja tutortoimintaa, sekä tutkintoa vastaavaa palkkatyötä voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuudessa edellytettävät varhaiskasvatuksen ja/tai sosiaalipedagogiikan opintopisteet (60 op) muodostuvat seuraavasti:
• Tutkinto-ohjelman kaikille pakolliset varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan pisteitä kerryttävät opinnot. Opintojen laajuus on vähintään 15 op, mutta opiskelijan valintojen perusteella määrä voi olla myös suurempi.
• Varhaiskasvatuksen opintokokonaisuus 15 op. Opiskelijan tulee sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihinsa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuus, jonka kaikki opintojaksot tulee suorittaa. Opintojaksojen suorittamisessa tulee noudattaa opintojaksojen yhteydessä kuvattua suorittamisjärjestystä.
• Varhaiskasvatuksen pedagoginen harjoittelu 15 op. Opiskelijan tulee suorittaa ammattitaitoa edistävä harjoittelu: Psykososiaaliset ja toiminnalliset sosiaalityön menetelmät varhaiskasvatuksessa siten, että lapsiryhmän ohjaaminen on mahdollista.
• Opinnäytetyö 15 op. Opiskelijan tulee laatia opinnäyteyönsä lapsiin, perheisin tai varhaiskasvatukseen kohdistuvasta aihepiiristä.
Sosiaalialan tutkinto-ohjelman opintojen eteneminen vaihtelee jossain määrin riippuen opintojen aloitusajankohdasta (syksy/kevät). Monimuoto-opetuksen ryhmillä on oma etenemisaikataulunsa, jota rytmittävät kerrallaan kahdeksan viikkoa kestävät lähiopetusjaksot 2,5-3 vuoden aikana. Päivätoteutuksen ja monimuotototeutuksen raja on joustava, sillä molempien toteutusten opiskelija voivat valita opintoja ristiin.
Opetusuunnitelmassa on viisi opintoja läpäisevää juonnetta, jotka kulkevat läpi opintojen. Ne perustuvat SeAMKin selvityksiin, tutkimuksiin ja strategiaan sekä ammattikorkeakoulutuksen kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin ja säädöksiin.
- Tiedonhankinta-juonne vahvistaa opiskelijan ammatillista ja alakohtaista tiedonhankintaosaamista läpi opintojen.
- Kansainvälisyys-juonne varmistaa opiskelijan kansainvälisen osaamisen kehittyminen opiskelun aikana.
- Yrittäjyys-juonteen mukaisilla opinnoilla autetaan opiskelijaa ymmärtämään yrittäjyyden ja yritystoiminnan keskeinen ja kasvava osuus yhteiskunnassa.
- Kestävä kehitys juonteena auttaa opiskelijaa tiedostamaan yhteiskuntavastuun ja ymmärtämään kestävän kehityksen moninaisuuden työelämätaitona.
- Uraohjaus juonteena auttaa opiskelijaa tunnistamaan omaa osaamistaan sekä omia vahvuuksiaan. Siihen kuuluvia alueita ovat myös työelämätuntemus, työnhakutaidot sekö elinikäinen oppiminen.
Opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa monialaisia työelämälähtöisiä projektiopintoja (ProSeAMK). Suositeltavin ajankohta monialaiseen projektiopiskeluun on viides lukukausi (syksyllä aloittavat päivätoteutuksen ryhmät), neljäs lukukausi (keväällä aloittavat päivätoteutuksen ryhmät), kolmas lukukausi (monimuotototeutuksen ryhmät)

Osaamistavoitteet

Sosiaalialan tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet noudattavat eurooppalaista koulutustasoluokitusta (EQF), jossa tutkinto sijoittuu tasolle 6. Osaamistavoitteet nousevat sosiaalialan ammattityön yhteiskunnallisesta tehtävästä ja alan ammatillisuuden luonteesta. Osaamistavoitteet käyvät yksityiskohtaisesti ilmi tutkinto-ohjelman sisällön kuvauksesta sekä tutkinto-ohjelmakohtaisesta kompetenssikuvauksesta, joita käsitellään seuraavaksi.

Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö

Sosiaalialan tutkinto-ohjelman ytimenä on sosiaalisen asiantuntijuus ihmisten arkipäivän elämässä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Se merkitsee kykyä ymmärtää ihmisen elämäntilanne voimavaroineen ja tarpeineen, sekä nähdä se osana laajempaa yhteiskunnallista ja kulttuurista kokonaisuutta. Tutkinto-ohjelma antaa taidot edistää ihmisten hyvinvointia, sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta psykososiaalisia ja toiminnallisia menetelmiä, valtaistavia menetelmiä ja johtamisen menetelmiä käyttäen.
Opintojen suorittaminen takaa laaja-alaisen ja korkeatasoisen sosiaalialan ammattitaidon muodostumisen sekä mahdollistaa työllistymisen eri asiakasryhmien pariin. Tutkinto-ohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja, mutta opinnot sisältävät valinnaisuutta sosionomin työmenetelmiin ja toimintaympäristöihin liittyen. Opintokokonaisuus: Empowerment in Social Work on mahdollista opiskella englannin kielellä.

Kompetenssit

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan. Sosionomi (AMK) –tutkinnon kompetenssit laaditaan yhteistyössä kaikkien sosionomi (AMK) –koulutusta järjestävien korkeakoulujen kesken. Korkeakoulut sitoutuvat järjestämään koulutuksensa siten, että kompetenssit saavutetaan, vaikka tutkinto-ohjelmien rakenne vaihtelee korkeakouluittain. SeAMK:ssa sosiaalialan tutkinto-ohjelma on muodostettu siten, että tutkinto-ohjelman opintokokonaisuudet vastaavat suoraan Sosionomi (AMK) –tutkinnon kompetensseja. Sosionomi (AMK) –tutkinnon kompetenssit on kuvattu seuraavassa.
Sosiaalialan eettinen osaaminen. Sosionomi (AMK) osaa toimia ihmis- ja perusoikeussäädösten, sosiaalialan arvojen ja ammattieettisten periaatteiden mukaisesti. Hän ymmärtää oman ihmiskäsityksensä ja arvomaailmansa merkityksen asiakastyössä. Hän osaa toimia arvoristiriitoja sisältävissä tilanteissa eettisesti perustellusti sekä edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Hän osaa asettua yhteiskunnalliselta asemaltaan haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden ja ryhmien puolelle.
Asiakastyön osaaminen. Sosionomi (AMK) osaa luoda ammatillisen vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteen sekä arvioida asiakkaan palvelutarpeita. Hän osaa tukea yksilöiden kasvua ja kehitystä sekä perheiden arkea ja perheenjäsenten keskinäisiä suhteita. Hän osaa osallistaen suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakkaan palveluprosessin. Sosionomi (AMK) osaa tunnistaa hyvinvoinnin suojaavia- ja riskitekijöitä sekä osaa soveltaa ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen tukemisen näkökulmia. Hän osaa tavoitteellisesti, voimavaraistaen ja osallisuutta tukien ohjata asiakkaita, asiakasryhmiä ja yhteisöjä. Hän osaa soveltaa ja arvioida asiakastyön teoreettisia työorientaatioita ja menetelmiä, sekä toimia kulttuurisensitiivisesti ja moninaisuutta tukien asiakastyössä sekä edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua. Hän osaa tehdä ohjaustyötä erilaisissa sähköisissä toimintaympäristöissä ja ohjata asiakkaita e-palvelujen käytössä. Hän osaa arvioida asiakastyötä ja dokumentoida sitä asiakaslähtöisesti.
Sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen. Sosionomi (AMK) osaa jäsentää hyvinvointiin ja kestävään kehitykseen liittyviä paikallisia ja globaaleja haasteita sekä niiden vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Hän tuntee alan juridisen säädöspohjan ja osaa soveltaa keskeistä lainsäädäntöä sekä hallitsee sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatus- ja koulutuspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen tavat sekä niiden ohjauksen ja valvonnan. Sosionomi (AMK) tuntee sosiaaliturvan ja hyvinvointipalvelujärjestelmät julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla sekä hallitsee sosiaaliturvaohjauksen, hän osaa sovittaa yhteen palveluita tarvelähtöisesti ja toimia muutoksen eteenpäin viejänä. Hän osaa toimia aktiivisena sosiaalialan asiantuntijana ja perustella asiakkaan etua sekä moniammatillisessa että monialaisessa yhteistyössä.
Kriittinen ja osallistava yhteiskuntaosaaminen: Sosionomi (AMK) kykenee ammatilliseen kriittiseen reflektioon. Hän osaa analysoida epätasa-arvoa, huono-osaisuutta sekä hyvinvointia tuottavia kansallisia ja globaaleja rakenteita ja prosesseja sekä ehkäistä syrjäytymistä. Hän kykenee puolustamaan haavoittuvassa asemassa olevien ja vaiennettujen ihmisten etuja sekä tuomaan poliittiseen päätöksentekoon ja vastuullisille toimijoille tietoa kohtuuttomista elämäntilanteista. Sosionomi (AMK) tuntee julkishallinnollisen päätöksentekojärjestelmän ja osaa toimia sen toimintaperiaatteiden mukaan. Hän osaa edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia sekä kykenee vaikuttamistyöhön eri toimijoiden kanssa.
Tutkimuksellinen kehittämis- ja innovaatio-osaaminen. Sosionomi (AMK) kykenee innovatiiviseen ongelmaratkaisuun ja verkostotyöhön sosiaalialan kehittämisessä. Hän osaa kehittää kumppanuuslähtöisesti asiakastyön menetelmiä, työkäytäntöjä sekä palveluprosesseja sekä suunnitella, toteuttaa ja arvioida kehittämishankkeita. Hän osaa soveltaa tutkimus- ja kehittämismenetelmiä toimintakäytäntöjen kehittämiseksi sekä tuottaa ja arvioida tietoa hyvinvoinnin edistämiseksi. Hän osaa toimia tutkimus- ja kehittämistyön eettisten periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti.
Työyhteisö-, johtamis- ja yrittäjyysosaaminen. Sosionomi (AMK) osaa toimia yhteistyökykyisesti monialaisessa tiimissä ja työyhteisöissä sekä kansainvälisissä ympäristöissä. Hän osaa toimia työyhteisön lähijohtajana, tuntee keskeisen työlainsäädännön ja osaa edistää työturvallisuutta. Hän osaa johtaa itseään sekä edistää omaa ja työyhteisön työhyvinvointia sekä arvioida työn laatua, tuloksia ja vaikutuksia. Hän tuntee talouden ja strategisen johtamisen merkityksen omassa työssään sekä sosiaalialan yrittäjätoiminnan perusedellytykset.

Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö

Sosiaalialan tutkinto-ohjelma perustuu sosiokonstruktivistiselle oppimisnäkemykselle. Sen mukaan opiskelija rakentaa aktiivisesti omia tietovarantojaan, arvioi oppimistarpeitaan ja suuntaa toimintaansa niiden saavuttamiseksi. Opettajan rooli on olla ohjaaja, joka auttaa tunnistamaan ja kulkemaan kohti ammatillista kehittymistä. Sosiaalialan opiskelussa pyritään kehittämään reflektiivisyyttä eli taitoa ja halua tarkastella oman toiminnan vaikuttimia ja vaikutuksia eri näkökulmista. Omia näkemyksiä ja osaamista kehitetään opiskelijaryhmässä. Ryhmä on oppimisympäristö, jossa opitaan vuorovaikutustaitoja, palautteen antamista ja vastaanottamista, sekä asioiden monipuolista ja eettistä tarkastelua.
Työelämälähtöisyys ja tutkiva oppiminen ohjaavat opetussisältöjä ja pedagogiikkaa. Opintojaksot tähtäävät työelämässä ja sen kehittämisessä tarvittavaan osaamiseen, joka kiteytyy sosionomi (AMK) –kompetensseissa (kuvattu edellä). Opintojaksojen teoreettista sisältöä sovelletaan työelämän tilanteisiin monipuolisilla tavoilla, esimerkiksi osallistumalla työelämäprojekteihin, toteuttamalla harjoituksia ja kehittämistehtäviä työelämässä, hankkimalla tietoa työelämän tiedonlähteitä hyödyntäen, ohjatuilla harjoittelujaksoilla sekä osallistumalla tutkimus-, kehittämis- ja palvelutoimintaan. Oppisisältöjä tarkastellaan monipuolisesti sekä tutkittua että kokemuksellista tietoa hyödyntäen. Alan kehittämistä korostetaan opintojen alusta lähtien.
Oppimisympäristön kehittämisen tavoitteena on monipuolinen opintotarjonta ja joustava eteneminen. Opintoja järjestetään monipuolisilla ja keskenään vaihtoehtoisilla menetelmillä, jotka antavat mahdollisuuksia opiskelijalle soveltuvimman opiskelutavan ja –tahdin noudattamiseen. Opiskelumenetelmiä ovat esim. luennot, lukupiirit, työelämäprojektit, ryhmätehtävät, demonstraatiot ja simulaatio, verkko-opiskelu ja itsenäinen opiskelu. Sekä päivä- että monimuotototeutuksen opinnoissa käytetään samaa opintotarjontaa ja opiskelija voi ottaa opintoja kaikille ryhmille suunnatuista toteutuksista ilmoittautumisvaiheessa kuvattujen periaatteiden mukaisesti.

Ahot-menettelyt

OT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistamisprosessi nivoutuu läheisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laatimiseen ja sitä päivitetään henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen yhteydessä.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan. Ohjeessa on nimetty tutkinto-ohjelman osaamisen tunnustamisen yhteyshenkilöt, jotka antavat ohjausta prosessiin liittyvissä asioissa.
Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään muun muassa
- vastaavansisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- opiskelijan haastatteluja
- kirjallisia ja suullisia tenttejä tai raportteja
- toiminnallisia tai kirjallisia tehtäviä tai näyttöjä
- esitelmiä, portfolioita.
OT-menettelyn ulkopuolelle jäävät opinnäytetyö ja kypsyyskoe. Erityisen tärkeää osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessissa on opiskelijan kyky kuvata omaa osaamistaan kunkin opintojakson tavoitteiden suunnassa. Teoriaopintojen sisältöihin OT-prosessia sovellettaessa tulisi huomioida, että teoreettisen aineksen hallinta on kyettävä osoittamaan. Tällöin pelkkä käytännön työkokemus tulee vain harvoin kysymykseen ainoana OT-perusteena.

Työssäoppiminen ja harjoittelu

Työssäoppiminen ja harjoittelu liittyvät läheisesti sekä edellä kuvattuihin perus- ja ammattiopintoihin, että sosionomi (AMK) -kompetensseihin. Sosionomi (AMK) –koulutuksessa harjoittelu on ohjattua. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijalle nimetään harjoittelua ohjaava opettaja sekä harjoittelunohjaaja työpaikalla. Opiskelijan toimintaa harjoittelupaikassa ohjaavat harjoittelujakson yleiset tavoitteet sekä opiskelijan omalle oppimiselleen asettamat tavoitteet. On suositeltavaa, että opiskelija suorittaisi eri harjoittelujaksonsa useammassa kuin yhdessä harjoittelupaikassa.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen voidaan todentaa esimerkiksi näytöin ja tehtävin.
Opinollistamisessa on kyse opiskelijan opintojen aikaisen työssäkäynnin tai muun toiminnan tuottaman osaamisen tunnistamisesta, arvioimisesta ja tunnustamisesta opintopisteinä. Opinnollistamisen edellytyksenä on, että opiskelijan työssä tai muussa toiminnassa on sisällöltään riittävästi opintojakson tavoitteiden mukaisia elementtejä ja se on kestoltaan riittävän laajaa. Opinnollistaminen toteutuu yhteistyössä opiskelijan, opintojakson opettajan ja opiskelijan työnantajan kanssa. Työnantaja sitoutuu tarjoamaan opinnollistamismahdollisuuden opintojakson tavoitteiden mukaisesti. Opinollistamismahdollisuuksista keskustellaan tutkinto-ohjelman opinnollistamisen yhdyshenkilön kanssa ja osana opiskelijan HOPS-prosessia. Tällöin kiinnitetään huomiota opintojen suorittamisen kokonaisuuteen ja sosionomilta edellytettävän monipuolisen osaamisen muodostumiseen. Opiskelija ehdottaa opintojaksoa opinnollistettavaksi hakukäytännöllä. Opinnollistaen saavutettu osaaminen osoitetaan opettajan ohjeistamalla näytöllä.

Ammatillinen osaamisprofiili

Sosionomi (AMK) voi toimia asiakastyössä, johtamistehtävissä, projektityössä ja yrittäjänä. Yleisimpiä tehtävänimikkeitä eri toiminta-alueilla ovat:
- Kasvatuksen ja ohjauksen tehtävät perheiden parissa: perheohjaaja, koulukuraattori, kasvattaja, nuoriso-ohjaaja, varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi. Sosionomit työskentelevät varhaiskasvatuksessa, lastensuojelussa, perhetyössä, koulutoimessa, ennaltaehkäisevässä työssä sekä eräissä erityiskasvatuksen tehtävissä.
- Sosiaalisen ohjauksen ja kuntoutuksen sekä aikuissosiaalityön tehtävät: sosiaaliohjaaja, työvalmentaja, palveluohjaaja, projektityöntekijä, työvoimaneuvoja, vakuutussihteeri. Sosionomit työskentelevät vammaispalveluissa, päihdetyössä, mielenterveystyössä, kriminaalityössä, vanhustyössä, työttömien toiminnassa, nuorisotyössä, maahanmuuttajatyössä, Kelassa, työvoimatoimistossa ja sosiaalitoimistossa.
- Sosiaalialan palveluiden johtamis- ja kehittämistehtävät: palvelujohtaja, toiminnanjohtaja, lastensuojeluyksikön johtaja, toimiston johtaja. Sosionomit työskentelevät johtamis- ja kehittämistehtävissä sosiaalipalveluiden eri sektoreilla, sosiaalialan järjestöissä, yrittäjätoiminnassa ja projekteissa, Kelassa ja työhallinnossa.
Kelpoisuus lastentarhanopettajan tehtäviin: Laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 ja Valtioneuvoston asetuksessa N:o 608/2005 määritellään, että lastentarhanopettajan tehtävissä toimivalta sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneelta edellytetään vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot, jotka sisältyvät tutkintoon (kuvattu edellä). 1.9.2019 jälkeen opintonsa aloittaneet voivat työskennellä varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatuksen sosionomi -nimikkeellä. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018).
Ammatilliset kieliopinnot suoritettuaan opiskelija osaa toimia oman alansa suullisissa ja kirjallisissa viestintätilanteissa, pystyy etsimään tietoa sekä seuraamaan oman ammattialansa kehitystä kohdekielillä.

Kansainvälisyys

Opintojen aikana on mahdollisuus lähteä opiskelijavaihtoon SeAMK:n kansainvälisten yhteistyökumppanien tarjoamiin tai opiskelijan itsensä perustelemiin vaihtokohteisiin. Suositeltavin vaihdon kesto on kolme kuukautta ja suositeltavin ajankohta on toinen tai kolmas opintovuosi. Tutkinto-ohjelman opiskelijat voivat osallistua ryhmänä kansainvälisille intensiivikursseille, jotka toteutetaan yhteistyöverkostojen yhteistyönä. Opintokokonaisuus Empowerment in Social Work on mahdollista opiskella englannin kielellä. Kotimaassa tapahtuvaa kansainvälistymistä edistetään vieraskielisen oppimateriaalin käytöllä, vaihto-opiskelijoiden ja vierailevien opettajien asiantuntemuksen hyödyntämisellä sekä tuomalla esille monikulttuurisia sisältöjä opetuksessa. Opiskelijoiden omaehtoista kansainvälistymistä pidetään suositeltavana.

Jatko-opintokelpoisuus

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto antaa kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen kelpoisuuden hakeutua alan ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin ja muuhun ylempään korkeakouluopetukseen niiden määrittämien valintaperusteiden mukaisesti.
Sosionomi (AMK)-tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden sosiaalialan ylempään amk-tutkintoon sekä sosiaali- ja terveysalan ylempään amk-tutkintoon (sosiaali-ja terveydenhuollon johtaminen ja kehittäminen). Sosionomit voivat hakeutua myös yliopistollisiin jatko-opintoihin (mm. sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto, sosiaalityö).

Valmistumisen edellytykset

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.

Opiskelumuoto

Päiväopiskelussa kokopäiväinen opiskelu, monimuotoryhmässä monimuoto-opiskelu

Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja

Päivi Rinne, 040 830 4190, paivi.rinne(at)seamk.fi, yksikön johtaja
Tua Niemelä, 040 680 7068, tua.niemela(at)seamk.fi, koulutuspäällikkö

Opinto-ohjaaja

Pirjo Takala, puh. 040 830 2167, pirjo.takala (at) seamk.fi

Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi

Tiina Välimäki, 040 830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040 830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat

Opiskelijapalvelut

Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi

Sosionomi (AMK), Monimuotototeutus

Sosionomi (AMK), Monimuotototeutus

Sosionomi (AMK), Monimuotototeutus

Sosionomi (AMK), Monimuotototeutus

Sosionomi (AMK), Monimuotototeutus

Sosionomi (AMK), Monimuotototeutus

Ilmoittautumisaika

31.08.2021 - 30.09.2021

Ajoitus

01.01.2022 - 31.05.2022

Laajuus

2 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Sosionomi (AMK)
  • Terveydenhoitaja (AMK)
  • Fysioterapeutti (AMK)
Opettaja
  • Pirkko Mäntykivi
  • Anita Keski-Hirvi
  • Else Vierre
  • Anna-Kaarina Koivula
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tunnistaa sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmien asiantuntemusalueeseen, työkenttiin sekä työtehtäviin liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa kuvata, miten sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset yhdessä vastaavat ihmisen/asiakkaan/potilaan kokonaisvaltaisesta auttamisesta, mitä yhteistä ammateilla on ja miten ne täydentävät toisiaan. Opiskelijalle syntyy kiinnostus tuntea toisten sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden osaamista paremmin ja hyödyntää sitä opiskeluaikana ja myöhemmin ammatissaan

Sisältö

- sosiaali- ja terveysalan tutkintojen sisällöt
- palveluohjaus, asiakaslähtöisyys
- moniammatillinen hoito- ja palveluketju sosiaali- ja terveysalalla

Opetusmenetelmät

Verkko-opetus moniammatillisissa ryhmissä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty
Hyväksytty suoritus edellyttää, että opiskelija tunnistaa SeAMKin sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmien asiantuntemusalueeseen, työkenttiin sekä työtehtäviin liittyviä tekijöitä. Opiskelija tietää, miten sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset yhdessä vastaavat ihmisen/asiakkaan/potilaan kokonaisvaltaisesta auttamisesta sekä tunnistaa, mitä yhteistä ammateilla on ja miten ne täydentävät toisiaan.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

05.05.2021 - 09.05.2021

Ajoitus

30.08.2021 - 15.10.2021

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Opetuskielet
  • Englanti
Paikat

12 - 20

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Helena Sarvikas
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • IEPSW21F
    Empowerment in Social Work
  • SOS19C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Students are familiar with social importance of media and communication from different perspectives of social work and activities. Students analytically examine media contents and recognise perspectives presented by various interest groups. They can explain how media acts and what kind of meanings it keeps inside.They can apply means of communication and influence. Students have argumentation and information seeking skills. They are familiar with the internal and external communication principles and practices in work communities. Students are familiar with the professional etiquette in social media. Students also examine communication culture from the perspective of sustainable development.

Sisältö

- media literacy: perceiving media reality and working as social work professional in media environment
- influence in society as part of empowering social work
- communication in society
- ethical instructions and legislation of media

Oppimateriaalit

Hall, C. Slembrouck, S. & Sarangi S. 2006. Language Practises in Social Work: Categorisation and Accountability in Child Welfare. : Chapter 9, p. 145 - 163 Narrative transformation in media reporting; Chapter 10, p.. 164 - 173 Conclusion.
Stocchetti, M. & Kukkonen, K. 2010. Critical Media Analysis: An Introduction for Media Professionals. Frankfurt am Main: Peter Lang AG. E-book.
Literature needed in assingments and in the exam is defined more closely during the course.

Opetusmenetelmät

Contact learning, learning assignments including e-learning, group discussions, exam.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Does not include any practise period.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Exam at the end of the course.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

108 hours.including contact learning.

Lisätietoja opiskelijoille

Students can choose between this and the following courses:
- Structural Social Work
- Community-Oriented Social Work
- Empowering Social Work

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Students
- are able to recognize the importance of communication and media in society
- are able to recognize the wholeness of methods which media uses
- are able to recognize their individual behavior concerning media and communication and connected attitudes

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Students
- have capacities to itemize contents of media
- can bring out topics, which are essential from the perspective of citizens? empowerment
- are able to recognize their individual values and attitudes
- are able to recognize their responsibilities in communication-related tasks

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Students
- have competencies to evaluate and analyze critically the contents produced by different media sources
- have skills to act in network of citizens, media and other interest groups based on principles of empowering social work
- have capacities to recognize the influence of their individual values and attitudes to their actions

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Evaluation is based on active participation in contact learning, assignments andt the exam.

Esitietovaatimukset

Students of the Degree Programme in Social Services: Most part of the Basic studies

Lisätiedot

Students of the degree programme can choose between this and the following courses:
- Structural Social Work
- Community-Oriented Social Work
- Empowering Social Work

Ilmoittautumisaika

05.05.2021 - 09.05.2021

Ajoitus

06.09.2021 - 24.10.2021

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

7 - 25

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Maria Valli
Opiskelijaryhmät
  • MSOS20
    Sosionomi (AMK)
  • SOS18C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS18B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tietää verkkoympäristössä toteutettavia sosionomityön muotoja eri asiakasryhmien kohdalla. Opiskelija osaa arvioida verkkoympäristössä toimimisen soveltuvuutta eri asiakasryhmien ja erilaisten avun tarpeiden kannalta. Hän tiedostaa verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa tuottaa verkkoympäristöön soveltuvaa sisältöä ammatillisessa roolissa. Hän osaa ottaa huomioon palvelujen saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimukset.

Sisältö

- verkossa tapahtuva auttaminen sosionomin työkenttänä
- verkossa tapahtuvan auttamisen erityispiirteet ja eettiset periaatteet
- verkkoauttamisen muotoja
- ammatillinen toiminta sosiaalisessa mediassa
- saavutettavuus tietosuojan kysymykset
- kestävä kehitys

Oppimateriaalit

Kivistö & Päykkönen (toim.) Sosiaalityö digitalisaatiossa. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja. C Työpapereita 58.

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitukset, ryhmäkeskustelut

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

78h

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on vaihtoehtoinen opintojaksojen Teknologia ja arki, Kommunikaation apuvälineet ja Hyvinvointiteknologia kanssa.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä verkkoympäristöjä ja niissä toteutettavia sosionomityön muotoja asiakasryhmien kohdalla. Hän tunnistaa joitain verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija pystyy selviytymään verkossa ammatillisessa roolissa ja tietää verkkosisältöjen tuottamisen periaatteita. Hän tunnistaa joitain saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimuksia. Opiskelija osaa ohjatusti soveltaa oppimaansa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija hallitsee verkkoympäristöjä ja niissä toteutettavia sosionomityön muotoja eri asiakasryhmien kohdalla. Opiskelija osaa käyttää verkkoympäristöä yhtenä ammattityön muotona. Opiskelija osaa havainnoida verkkoympäristössä toimimisen soveltuvuutta eri asiakasryhmien ja erilaisten avun tarvitsijoiden kannalta. Hän tiedostaa monipuolisesti verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa toimia verkossa ammatillisessa roolissa ja tietää miten verkkosisältöjä tuotetaan. Hän huomioi saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimuksia. Opiskelija osaa käyttää oppimaansa käytäntöön.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee verkkoympäristöjä ja niissä toteutettavia sosionomityön muotoja eri asiakasryhmien kohdalla monipuolisesti. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti verkkoympäristöä yhtenä ammattityön muotona. Opiskelija osaa arvioida verkkoympäristössä toimimisen soveltuvuutta eri asiakasryhmien ja erilaisten avun tarvitsijoiden kannalta. Hän analysoi monipuolisesti verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa toimia verkossa ammatillisessa roolissa ja tietää miten verkkosisältöjä tuotetaan. Hän osaa ottaa saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimukset. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa käytäntöön.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opiskelija tietää verkkoympäristössä toteutettavia sosionomityön muotoja eri asiakasryhmien kohdalla. Opiskelija osaa arvioida verkkoympäristössä toimimisen soveltuvuutta eri asiakasryhmien ja erilaisten avun tarpeiden kannalta. Hän tiedostaa verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa tuottaa verkkoympäristöön soveltuvaa sisältöä ammatillisessa roolissa. Hän osaa ottaa huomioon palvelujen saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimukset.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä verkkoympäristöjä ja niissä toteutettavia sosionomityön muotoja asiakasryhmien kohdalla. Hän tunnistaa joitain verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija pystyy selviytymään verkossa ammatillisessa roolissa ja tietää verkkosisältöjen tuottamisen periaatteita. Hän tunnistaa joitain saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimuksia. Opiskelija osaa ohjatusti soveltaa oppimaansa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija hallitsee verkkoympäristöjä ja niissä toteutettavia sosionomityön muotoja eri asiakasryhmien kohdalla. Opiskelija osaa käyttää verkkoympäristöä yhtenä ammattityön muotona. Opiskelija osaa havainnoida verkkoympäristössä toimimisen soveltuvuutta eri asiakasryhmien ja erilaisten avun tarvitsijoiden kannalta. Hän tiedostaa monipuolisesti verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa toimia verkossa ammatillisessa roolissa ja tietää miten verkkosisältöjä tuotetaan. Hän huomioi saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimuksia. Opiskelija osaa käyttää oppimaansa käytäntöön

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee verkkoympäristöjä ja niissä toteutettavia sosionomityön muotoja eri asiakasryhmien kohdalla monipuolisesti. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti verkkoympäristöä yhtenä ammattityön muotona. Opiskelija osaa arvioida verkkoympäristössä toimimisen soveltuvuutta eri asiakasryhmien ja erilaisten avun tarvitsijoiden kannalta. Hän analysoi monipuolisesti verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa toimia verkossa ammatillisessa roolissa ja tietää miten verkkosisältöjä tuotetaan. Hän osaa ottaa saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimukset. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa käytäntöön.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen opintojaksojen Teknologia ja arki, Kommunikaation apuvälineet ja Hyvinvointiteknologia kanssa

Ilmoittautumisaika

05.05.2021 - 09.05.2021

Ajoitus

01.09.2021 - 15.10.2021

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 24

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Juulia Soidinaho
Opiskelijaryhmät
  • SOS20B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelijalla on perustiedot ja -taidot luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista draamallisten menetelmien alueella, esimerkiksi teatteri, rooliharjoitukset, itseilmaisun harjoitukset. Opiskelija ymmärtää luovien, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien merkityksen minäkuvan, itsetunnon, itseilmaisun ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opiskelija osaa organisoida tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käytetään draamallisia menetelmiä. Hänellä on valmiudet innostaa ja rohkaista yksilöitä ja ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään. Opiskelija osaa työskennellä tavoitteellisesti luovien toimintojen alueella ja hän osaa suunnitella luovan toiminnan prosessin alusta loppuun. Hän on tietoinen luovista voimavaroistaan ja on motivoitunut käyttämään ja kehittämään niitä sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

Sisältö

- luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
- draamamenetelmien käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
- itseilmaisu, rooliharjoitukset, teatteri-ilmaisu
- toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset draamallisia menetelmiä hyödyntäen
- soveltavan draaman välineet käytännössä
- omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomin työssä

Oppimateriaalit

Ilmoitetaan opintojakson alkaessa.

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, harjoitukset.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106 tuntia

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytyssä suorituksessa opiskelija kykenee osoittamaan perehtyneisyytensä draamallisten menetelmien käyttöön. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa draamallisia menetelmiä ryhmätoiminnassa. Opiskelijalla osoittaa valmiuksia ja halua kehittää omia luovia voimavarojaan.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

ilmoitetaan opintojakson alkaessa

Esitietovaatimukset

Opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

Lisätiedot

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Kuvan käyttö ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

Ilmoittautumisaika

05.05.2021 - 09.05.2021

Ajoitus

21.03.2022 - 20.05.2022

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 24

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Juulia Soidinaho
Opiskelijaryhmät
  • SOS20B
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS21K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelijalla on perustiedot ja -taidot luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista draamallisten menetelmien alueella, esimerkiksi teatteri, rooliharjoitukset, itseilmaisun harjoitukset. Opiskelija ymmärtää luovien, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien merkityksen minäkuvan, itsetunnon, itseilmaisun ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opiskelija osaa organisoida tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käytetään draamallisia menetelmiä. Hänellä on valmiudet innostaa ja rohkaista yksilöitä ja ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään. Opiskelija osaa työskennellä tavoitteellisesti luovien toimintojen alueella ja hän osaa suunnitella luovan toiminnan prosessin alusta loppuun. Hän on tietoinen luovista voimavaroistaan ja on motivoitunut käyttämään ja kehittämään niitä sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

Sisältö

- luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
- draamamenetelmien käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
- itseilmaisu, rooliharjoitukset, teatteri-ilmaisu
- toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset draamallisia menetelmiä hyödyntäen
- soveltavan draaman välineet käytännössä
- omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomin työssä

Oppimateriaalit

- Karkkulainen, M. 2011. Siivet selkään, draamakengät jalkaan – kohtaamisia draaman pedagogisilla näyttämöillä.
- Koskenniemi, P. 2007. Osallistava teatteri. Devising ja muita merkillisyyksiä.
- Rainio, E. 2007. Prosessidraama ja tutkiva teatterityö.

Opetusmenetelmät

luennot, draamaharjoitukset, itsenäinen opiskelu

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojakso ei sisällä harjoittelua

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106 tuntia, josta
- luennot 40 tuntia
- harjoitukset 40 tuntia
- itsenäinen opiskelu 26 tuntia

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Kuvan käyttö ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytyssä suorituksessa opiskelija kykenee osoittamaan perehtyneisyytensä draamallisten menetelmien käyttöön. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa draamallisia menetelmiä ryhmätoiminnassa. Opiskelijalla osoittaa valmiuksia ja halua kehittää omia luovia voimavarojaan.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

ilmoitetaan opintojakson alkaessa

Esitietovaatimukset

Opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

Lisätiedot

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Kuvan käyttö ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

Ilmoittautumisaika

05.05.2021 - 09.05.2021

Ajoitus

30.08.2021 - 19.12.2021

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

1 op

T&K-osuus

1 op

Opetuskielet
  • Englanti
Paikat

12 - 25

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Aino Alaverdyan
  • Tanja Rajala
Opiskelijaryhmät
  • IEPSW21F
    Empowerment in Social Work
  • SOS19C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Students are able to define the concept of empowerment and describe how it is related to critical social work theories.
They know how to analyse social mechanisms behind marginalisation and analyse structures and processes which produce inequality and disadvantage on regional, national and international level. Students analyze practices, structures and process which produce and maintain marginalisation, inequality and lack of engagement and power in society, welfare services and social work. Students recognise needs for empowering social work in the clients' lives, work communities and in social work responsibilities. They are familiar with empowering social work methods. Students can describe what kind of conflicts may emerge in empowering work processes and what kind of solutions there are to solve them. Students are prepared to plan and evaluate a social work process, in which empowering methods are used and sustainable development promoted. Students can critically analyse their attitudes and opinions. In work with clients, they can reflect their own individual values and ethical views.

Sisältö

- the concept of empowerment
- critical social work theories
- marginalization, inequality and disadvantage in society
- promoting empowerment in client work, social welfare organizations and society
- empowering methods in social work
- planning and evaluating a process of empowering social work
- empowering work and sustainable development
- evaluation of one's values and action

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

The students can define the concept of empowerment and describe the core content of the critical social theories underpinning it. They can describe such practices, processes and structures in the society, service system and social work that produce and maintain marginalization, inequality, lack of power and participation. They recognize the connections of these factors with ecosocial sustainability. The students are able to describe the needs, for empowering social lwork and the power structures in the lives of the service users as well as in the social work organizations and practices. They can produce a case example on the process of empowering social work. The students are able to describe their own social work practice and the values behind it, and raise questions concerning value conflicts that they have experienced in social work practice and name structural factors connected to them.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

In addition, the students are able to reflect on the concept of empowerment from many perspectives and connect it to the practical work. They can produce a realistic case example and a solution that is applicable. They can reflect the structural and social factors connected to their own values and the value conflicts they have experienced.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

In addition, the students are able to reflect critically and comprehensively the marginalizing processes in the lives of service users, in social work organisations and in social work profession. They can produce a case example that highlights the situation from many perspectives. They are able to analyse it by applying the critical theories. They ae able to apply empowering social work methods in the case example in a creative way and describe the use of the methods in detail, taking into account the ecosocial sustainability. They can analyse and assess critically both their own actions and the professional practices of social work from the perspective of empowering goals of social work. They are able to assess the empowering approach in relation to the other possible approaches in social work.

Esitietovaatimukset

Students of the Degree Programme in Social Services: Basic studies of the degree programme

Lisätiedot

Finnish students can choose between this course and the following courses:
- Communication and Media in Social Work
- Structural Social Work
- Community-Oriented Social Work

Ilmoittautumisaika

10.01.2022 - 17.01.2022

Ajoitus

28.03.2022 - 25.05.2022

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Suzana Zegrea
Opiskelijaryhmät
  • SOS22A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa sosiaalialan keskeisen englanninkielisen sanaston. Hän osaa kuvata englanniksi suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pääpiirteet. Hän tuntee sosiaalialan asiakasryhmiin liittyvän keskeisen sanaston. Hän osaa lukea erilaisia ammatillisia tekstejä ja käyttää lukemaansa tekstin laatimisen aineistona. Opiskelija pystyy kommunikoimaan englanniksi asiakastilanteissa ja työyhteisössä.
Opiskelijalla on valmiudet kehittää ammattitaitoaan englannin kielellä.

Sisältö

- ammattialan, suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja oman koulutuksen esittely englannin kielellä
- englanninkielinen sanasto asiakasryhmistä: lapset, nuoret, perheet, vammaiset, päihteiden käyttäjät, maahanmuuttajat, työttömät, asunnottomat ja mielenterveyden ongelmista kärsivät
- asiakastapauksen kuvaaminen englannin kielellä
- englannin kielen käyttäminen asiakashaastattelussa

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija selviytyy rutiiniluonteisissa, suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa moniammatillisessa työyhteisössä (esim. sähköposti, lomakkeiden täyttö, CV, työyksikön esittely). Opiskelija antaa yksinkertaisia, suullisia ja tarvittaessa myös kirjallisia ohjeita erilaisille asiakkaille /ryhmille, kysyy asiakkaalta tämän nykyiseen ja aiempaan elämäntilanteeseen liittyviä, välttämättömiä tietoja sekä kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi. Opiskelija ymmärtää omiin työtehtäviinsä liittyviä sosiaalialan tekstejä.
Hän tekee kielen keskeisissä rakenteissa virheitä mikä vaikeuttaa viestintää ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja vaatii asian toistoa, käyttää sosiaalialan perussanastoa niin että tarpeelliset tiedot välittyvät kuulijalle ja lukijalle, ääntää ymmärrettävästi, mutta epätarkkuuksia saattaa esiintyä erityissanastossa, löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita ja turvautuu yleisesti käytettyihin apuvälineisiin viestinnässään.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija viestii suullisesti ja kirjallisesti moniammatilliselle työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (esim. puhelinkeskustelut, ulkopuoliset konsultaatiot, suullinen ja kirjallinen raportointi, suullinen esitys esim. vakuutusasiakirjat). Opiskelija selittää ja perustelee yksilölliset asiakasohjeet sekä kertoo tavallisimmista sosiaalialan menetelmistä ja prosesseista, selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa elämäntilannetta ja tekee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi sekä vastaa asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Opiskelija käyttää rakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin, käyttää hyvin sosiaalialan keskeistä sanastoa ja melko hyvin oman erityisalansa sanastoa, pyrkii viestimään tilanteen edellyttämällä tyylillä, ääntää melko luontevasti ja selkeästi, löytää silmäilemällä tekstin pääkohdat erilaisista sosiaalialan teksteistä ja käyttää eri keinoja viestinnän tukena.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija viestii täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti, suullisesti ja kirjallisesti englannin kielellä moniammatillisessa ja -kulttuurissa työyhteisössä vaativissakin vuorovaikutustilanteissa (esim. palaverit, sosiaalineuvottelut ja palautekeskustelut). Hän esittelee eri vaihtoehtoja luontevasti ja monipuolisesti asiakkaiden ohjaustilanteessa ottaen huomioon asiakkaiden kulttuuritaustan. Opiskelija haastattelee asiakkaita tilanteen edellyttämällä tavalla ja viestii myös haastavissa ja odottamattomissa asiakastilanteissa ammattimaisella tavalla. Opiskelija käyttää monipuolisia rakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi, käyttää täsmällisesti laajaa sosiaalialan kieltä mukaan lukien oman erityisalansa terminologian, ääntää selkeästi ja luontevasti, viestii tilanteen edellyttämällä tyylillä, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön arvioidakseen kriittisesti lähteen luotettavuuden ja käyttää tehokkaasti eri keinoja viestinnän tukena.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

10.01.2022 - 17.01.2022

Ajoitus

10.01.2022 - 04.03.2022

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Suzana Zegrea
Opiskelijaryhmät
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa sosiaalialan keskeisen englanninkielisen sanaston. Hän osaa kuvata englanniksi suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pääpiirteet. Hän tuntee sosiaalialan asiakasryhmiin liittyvän keskeisen sanaston. Hän osaa lukea erilaisia ammatillisia tekstejä ja käyttää lukemaansa tekstin laatimisen aineistona. Opiskelija pystyy kommunikoimaan englanniksi asiakastilanteissa ja työyhteisössä.
Opiskelijalla on valmiudet kehittää ammattitaitoaan englannin kielellä.

Sisältö

- ammattialan, suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja oman koulutuksen esittely englannin kielellä
- englanninkielinen sanasto asiakasryhmistä: lapset, nuoret, perheet, vammaiset, päihteiden käyttäjät, maahanmuuttajat, työttömät, asunnottomat ja mielenterveyden ongelmista kärsivät
- asiakastapauksen kuvaaminen englannin kielellä
- englannin kielen käyttäminen asiakashaastattelussa

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija selviytyy rutiiniluonteisissa, suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa moniammatillisessa työyhteisössä (esim. sähköposti, lomakkeiden täyttö, CV, työyksikön esittely). Opiskelija antaa yksinkertaisia, suullisia ja tarvittaessa myös kirjallisia ohjeita erilaisille asiakkaille /ryhmille, kysyy asiakkaalta tämän nykyiseen ja aiempaan elämäntilanteeseen liittyviä, välttämättömiä tietoja sekä kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi. Opiskelija ymmärtää omiin työtehtäviinsä liittyviä sosiaalialan tekstejä.
Hän tekee kielen keskeisissä rakenteissa virheitä mikä vaikeuttaa viestintää ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja vaatii asian toistoa, käyttää sosiaalialan perussanastoa niin että tarpeelliset tiedot välittyvät kuulijalle ja lukijalle, ääntää ymmärrettävästi, mutta epätarkkuuksia saattaa esiintyä erityissanastossa, löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita ja turvautuu yleisesti käytettyihin apuvälineisiin viestinnässään.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija viestii suullisesti ja kirjallisesti moniammatilliselle työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (esim. puhelinkeskustelut, ulkopuoliset konsultaatiot, suullinen ja kirjallinen raportointi, suullinen esitys esim. vakuutusasiakirjat). Opiskelija selittää ja perustelee yksilölliset asiakasohjeet sekä kertoo tavallisimmista sosiaalialan menetelmistä ja prosesseista, selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa elämäntilannetta ja tekee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi sekä vastaa asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Opiskelija käyttää rakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin, käyttää hyvin sosiaalialan keskeistä sanastoa ja melko hyvin oman erityisalansa sanastoa, pyrkii viestimään tilanteen edellyttämällä tyylillä, ääntää melko luontevasti ja selkeästi, löytää silmäilemällä tekstin pääkohdat erilaisista sosiaalialan teksteistä ja käyttää eri keinoja viestinnän tukena.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija viestii täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti, suullisesti ja kirjallisesti englannin kielellä moniammatillisessa ja -kulttuurissa työyhteisössä vaativissakin vuorovaikutustilanteissa (esim. palaverit, sosiaalineuvottelut ja palautekeskustelut). Hän esittelee eri vaihtoehtoja luontevasti ja monipuolisesti asiakkaiden ohjaustilanteessa ottaen huomioon asiakkaiden kulttuuritaustan. Opiskelija haastattelee asiakkaita tilanteen edellyttämällä tavalla ja viestii myös haastavissa ja odottamattomissa asiakastilanteissa ammattimaisella tavalla. Opiskelija käyttää monipuolisia rakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi, käyttää täsmällisesti laajaa sosiaalialan kieltä mukaan lukien oman erityisalansa terminologian, ääntää selkeästi ja luontevasti, viestii tilanteen edellyttämällä tyylillä, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön arvioidakseen kriittisesti lähteen luotettavuuden ja käyttää tehokkaasti eri keinoja viestinnän tukena.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

30.08.2021 - 07.09.2021

Ajoitus

30.08.2021 - 15.10.2021

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Suzana Zegrea
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa sosiaalialan keskeisen englanninkielisen sanaston. Hän osaa kuvata englanniksi suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pääpiirteet. Hän tuntee sosiaalialan asiakasryhmiin liittyvän keskeisen sanaston. Hän osaa lukea erilaisia ammatillisia tekstejä ja käyttää lukemaansa tekstin laatimisen aineistona. Opiskelija pystyy kommunikoimaan englanniksi asiakastilanteissa ja työyhteisössä.
Opiskelijalla on valmiudet kehittää ammattitaitoaan englannin kielellä.

Sisältö

- ammattialan, suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja oman koulutuksen esittely englannin kielellä
- englanninkielinen sanasto asiakasryhmistä: lapset, nuoret, perheet, vammaiset, päihteiden käyttäjät, maahanmuuttajat, työttömät, asunnottomat ja mielenterveyden ongelmista kärsivät
- asiakastapauksen kuvaaminen englannin kielellä
- englannin kielen käyttäminen asiakashaastattelussa

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija selviytyy rutiiniluonteisissa, suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa moniammatillisessa työyhteisössä (esim. sähköposti, lomakkeiden täyttö, CV, työyksikön esittely). Opiskelija antaa yksinkertaisia, suullisia ja tarvittaessa myös kirjallisia ohjeita erilaisille asiakkaille /ryhmille, kysyy asiakkaalta tämän nykyiseen ja aiempaan elämäntilanteeseen liittyviä, välttämättömiä tietoja sekä kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi. Opiskelija ymmärtää omiin työtehtäviinsä liittyviä sosiaalialan tekstejä.
Hän tekee kielen keskeisissä rakenteissa virheitä mikä vaikeuttaa viestintää ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja vaatii asian toistoa, käyttää sosiaalialan perussanastoa niin että tarpeelliset tiedot välittyvät kuulijalle ja lukijalle, ääntää ymmärrettävästi, mutta epätarkkuuksia saattaa esiintyä erityissanastossa, löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita ja turvautuu yleisesti käytettyihin apuvälineisiin viestinnässään.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija viestii suullisesti ja kirjallisesti moniammatilliselle työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (esim. puhelinkeskustelut, ulkopuoliset konsultaatiot, suullinen ja kirjallinen raportointi, suullinen esitys esim. vakuutusasiakirjat). Opiskelija selittää ja perustelee yksilölliset asiakasohjeet sekä kertoo tavallisimmista sosiaalialan menetelmistä ja prosesseista, selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa elämäntilannetta ja tekee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi sekä vastaa asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Opiskelija käyttää rakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin, käyttää hyvin sosiaalialan keskeistä sanastoa ja melko hyvin oman erityisalansa sanastoa, pyrkii viestimään tilanteen edellyttämällä tyylillä, ääntää melko luontevasti ja selkeästi, löytää silmäilemällä tekstin pääkohdat erilaisista sosiaalialan teksteistä ja käyttää eri keinoja viestinnän tukena.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija viestii täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti, suullisesti ja kirjallisesti englannin kielellä moniammatillisessa ja -kulttuurissa työyhteisössä vaativissakin vuorovaikutustilanteissa (esim. palaverit, sosiaalineuvottelut ja palautekeskustelut). Hän esittelee eri vaihtoehtoja luontevasti ja monipuolisesti asiakkaiden ohjaustilanteessa ottaen huomioon asiakkaiden kulttuuritaustan. Opiskelija haastattelee asiakkaita tilanteen edellyttämällä tavalla ja viestii myös haastavissa ja odottamattomissa asiakastilanteissa ammattimaisella tavalla. Opiskelija käyttää monipuolisia rakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi, käyttää täsmällisesti laajaa sosiaalialan kieltä mukaan lukien oman erityisalansa terminologian, ääntää selkeästi ja luontevasti, viestii tilanteen edellyttämällä tyylillä, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön arvioidakseen kriittisesti lähteen luotettavuuden ja käyttää tehokkaasti eri keinoja viestinnän tukena.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

30.08.2021 - 07.09.2021

Ajoitus

25.10.2021 - 17.12.2021

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Suzana Zegrea
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa sosiaalialan keskeisen englanninkielisen sanaston. Hän osaa kuvata englanniksi suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pääpiirteet. Hän tuntee sosiaalialan asiakasryhmiin liittyvän keskeisen sanaston. Hän osaa lukea erilaisia ammatillisia tekstejä ja käyttää lukemaansa tekstin laatimisen aineistona. Opiskelija pystyy kommunikoimaan englanniksi asiakastilanteissa ja työyhteisössä.
Opiskelijalla on valmiudet kehittää ammattitaitoaan englannin kielellä.

Sisältö

- ammattialan, suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja oman koulutuksen esittely englannin kielellä
- englanninkielinen sanasto asiakasryhmistä: lapset, nuoret, perheet, vammaiset, päihteiden käyttäjät, maahanmuuttajat, työttömät, asunnottomat ja mielenterveyden ongelmista kärsivät
- asiakastapauksen kuvaaminen englannin kielellä
- englannin kielen käyttäminen asiakashaastattelussa

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija selviytyy rutiiniluonteisissa, suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa moniammatillisessa työyhteisössä (esim. sähköposti, lomakkeiden täyttö, CV, työyksikön esittely). Opiskelija antaa yksinkertaisia, suullisia ja tarvittaessa myös kirjallisia ohjeita erilaisille asiakkaille /ryhmille, kysyy asiakkaalta tämän nykyiseen ja aiempaan elämäntilanteeseen liittyviä, välttämättömiä tietoja sekä kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi. Opiskelija ymmärtää omiin työtehtäviinsä liittyviä sosiaalialan tekstejä.
Hän tekee kielen keskeisissä rakenteissa virheitä mikä vaikeuttaa viestintää ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja vaatii asian toistoa, käyttää sosiaalialan perussanastoa niin että tarpeelliset tiedot välittyvät kuulijalle ja lukijalle, ääntää ymmärrettävästi, mutta epätarkkuuksia saattaa esiintyä erityissanastossa, löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita ja turvautuu yleisesti käytettyihin apuvälineisiin viestinnässään.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija viestii suullisesti ja kirjallisesti moniammatilliselle työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (esim. puhelinkeskustelut, ulkopuoliset konsultaatiot, suullinen ja kirjallinen raportointi, suullinen esitys esim. vakuutusasiakirjat). Opiskelija selittää ja perustelee yksilölliset asiakasohjeet sekä kertoo tavallisimmista sosiaalialan menetelmistä ja prosesseista, selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa elämäntilannetta ja tekee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi sekä vastaa asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Opiskelija käyttää rakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin, käyttää hyvin sosiaalialan keskeistä sanastoa ja melko hyvin oman erityisalansa sanastoa, pyrkii viestimään tilanteen edellyttämällä tyylillä, ääntää melko luontevasti ja selkeästi, löytää silmäilemällä tekstin pääkohdat erilaisista sosiaalialan teksteistä ja käyttää eri keinoja viestinnän tukena.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija viestii täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti, suullisesti ja kirjallisesti englannin kielellä moniammatillisessa ja -kulttuurissa työyhteisössä vaativissakin vuorovaikutustilanteissa (esim. palaverit, sosiaalineuvottelut ja palautekeskustelut). Hän esittelee eri vaihtoehtoja luontevasti ja monipuolisesti asiakkaiden ohjaustilanteessa ottaen huomioon asiakkaiden kulttuuritaustan. Opiskelija haastattelee asiakkaita tilanteen edellyttämällä tavalla ja viestii myös haastavissa ja odottamattomissa asiakastilanteissa ammattimaisella tavalla. Opiskelija käyttää monipuolisia rakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi, käyttää täsmällisesti laajaa sosiaalialan kieltä mukaan lukien oman erityisalansa terminologian, ääntää selkeästi ja luontevasti, viestii tilanteen edellyttämällä tyylillä, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön arvioidakseen kriittisesti lähteen luotettavuuden ja käyttää tehokkaasti eri keinoja viestinnän tukena.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

05.05.2021 - 09.05.2021

Ajoitus

10.01.2022 - 30.05.2022

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 24

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
  • MSOS20
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20A
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on sisäistänyt reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen. Hänellä on palvelu- ja osaamistarpeiden ennakointiin liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista. Opiskelija osaa määritellä ennakoivan kehittämisen idean ja merkityksen sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä. Hän tietää palvelutarpeiden ja osaamisen ennakoinnissa käytettäviä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella ennakointiin liittyviä sosiaalisia, lakiin liittyviä, poliittisia, taloudellisia ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida ennakointiprosesseja. Opiskelija osaa viestittää ennakointiprosessien tuloksista päätöksentekotahoille ja julkisuuteen. Hänellä on valmiuksia tehdä kehittämisehdotuksia ennakointiprosessien tulosten perusteella. Opiskelija osaa arvioida ja raportoida sosiaalialan kehittämishankkeita.

Sisältö

- osaamisen ja palvelutarpeiden ennakointi
- ennakointimenetelmät
- sosiaaliset, lakiin liittyvät, eettiset, poliittiset ja taloudelliset näkökulmat
- ennakoinnin tulosten hyödyntäminen
- hankkeen arviointi ja raportointi

Oppimateriaalit

-Laaksonen, H., Laitinen H., & Hiilamo, H. 2020. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä (Luku 9 Tulevaisuuden ennakointia, sivut 256-279). Helsinki: SanomaPro.
- Jalonen, H., Lehtinen, M., Tonteri, A., Koskinen,M., Nousiainen, A., & Jäppinen, T. Signaaleista tulevaisuus tarinoihin. Ennakoinnin lyhyt käsikirja. Turun ammattikorkeakoulu oppimateriaaleja 109. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Saatavissa : isbn9789522166524.pdf (turkuamk.fi)
Talvela, J. & Stenman, K. Tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A. Nro 35. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A. Nro 35. Saatavissa: tutu_kirja_web_ver3.pdf (theseus.fi)
- Sundqvist, S. & Oulasvirta, L. (toim.). Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Kuntaliiton verkkojulkaisu. Helsinki: Kuntaliitto. Pdf-julkaisu ladattavissa sivulta: http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=2572
•- Säädösvaikutusten arviointi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta. Sosiaali-ja terveysministeriö Julkaisuja 2/2016. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75241/02_2016_Saadosvaikutusten_arviointi_ihmisiin_fi_netti_kansilla.pdf?sequence=1
Yksi seuraavista:
-Nikander, J, Juntunen, E., Holmberg, A., Tuominen- Thuesen, M. Aikuisten parissa tehtävä työn osaamistarveraportti. Raportit ja Selvitykset 13. Opetushallitus. http://www.oph.fi/download/186322_Aikuisten_parissa_tehtavan_sosiaalialan_tyon_osaamistarpeet.pdf
- Backman, H. Englund, K. & Nordströn, A. 2012. Lapsissa on tulevaisuus. Päivähoitoon ja lapsi- ja perhetyöhön liittyviä tulevaisuuden skenaarioita ja osaamistarpeita. VOSE-projektin pilottiryhmän tulokset. Opetushallitus Raportteja ja selvityksiä 22. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/137253_2011_22_Lapsissa_on_tulevaisuus_VERKKOON.pdf
- Taipale-Lehto , U. & Bergman, T. 2013. Vanhuspalveluiden osaamistarve raportti. Opetushallitus Raportteja ja selvityksiä 14. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/154602_Vanhuspalveluiden_osaamistarveraportti.pdf
- Terveys 2050. Neljä skenaariota ihmislähtöisestä terveydestä ja valinnanvapaudesta. Demos Helsinki. Saatavissa: http://www.demoshelsinki.fi/wp-content/uploads/2015/06/Terveys2050.pdf

Opetusmenetelmät

Opiskelu Moodle-verkkoympäristössä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
- osaa kuvailla ja määritellä ennakoivan kehittämisen perusidean
- tunnistaa erilaisia ennakoivan kehittämisen käyttötapoja
- osaa kuvailla erilaisia raportointitapoja ja erilaisia viestintäkanavia.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa vertailla ennakoivan kehittämisen erilaisia sovelluksia ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä
- osaa hyödyntää erilaisia raportoinnin ja viestittämisen tapoja eri toimijatahoille

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa kriittisesti vertailla ennakoivan kehittämisen erilaisia sovelluksia ja analysoida niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä
- osaa raportoida ja viestittää monipuolisin keinoin kehittämisen tuloksista eri toimijatahoille

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Käyttäjälähtöinen kehittäminen
- Vaikuttavuuden arvioiminen

Ilmoittautumisaika

05.05.2021 - 09.05.2021

Ajoitus

30.08.2021 - 15.10.2021

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

1 op

Opetuskielet
  • Englanti
Paikat

10 - 24

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Marja-Liisa Saariaho
Opiskelijaryhmät
  • IEPSW21F
    Empowerment in Social Work
  • SOS20B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Students are prepared to use activity-based group work methods in their work with clients. Students know laws of group dynamics. They know which factors influence starting, maintaining and ending group processes. Students recognise needs for activity-based group methods and are familiar with various action models. Students know how activity-based methods can be used to support various client group's wellbeing, ability to function and self-realization and how the methods can promote group formation, sense of community and clients' goals. Students know the principles of social encouragement and sociocultural work in Finnish and international contexts. They know how to encourage groups of clients to recognise their own way of expressing themselves through activities or interests and how to encourage clients to acquire the necessary skills and other resources and to commit themselves to common activity. Students are able to promote the group process to ensure group members' participation and constructive solutions to potential conflicts.

Sisältö

- group work as a method in social work
- group dynamics, group process
- goal-oriented group facilitation
- sociocultural methods. social encouragement
- activity-based group methods in the Bachelor of Social Services' work, e.g. music, drama, sport actitivity, painting, graft

Oppimateriaalit

Toseland, Roland W. & Rivas , Robert F. 2012; An Introduction to Group Work Practice.
The other material will be announced at the beginning of the course.

Opetusmenetelmät

lectures, discussions, drama and interaction exercises, group supervision exercises, experiments, action-based and interactive study methods, report of supervision excercises, individual essay

Kansainvälisyys

Studying in international group

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106 hours of work for a course participant including:
- contact lessons: 26h
- individual work of students: 80h

Lisätietoja opiskelijoille

Students can choose between this and the following courses:
- Facilitating Pedagogical Groups
- Facilitating Psychosocial Groups

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Students
- are able to name activity-based group work methods in the field of social work
- know the principles of group dynamics
- are able to recognize the needs for and models of activity-based group work
- are able to recognize, how a goal-oriented, activity-based group can support well-being, functional capacities and self-realization , how it strengthens group process and community spirit.
- can recognize, how to act in different activity-based group supervising situations
- are able to recognize the main principles of social encouragement and sociocultural work both in national and in international context
- they have capacities to promote the group-process in activity-based groups under supervision

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Students
- are able to use activity-based group work methods in the field of social work
- know the principles of group dynamics
- are able to recognize the needs for and models of activity-based group work
- are able to recognize, how a goal-oriented, activity-based group can support well-being, functional capacities and self-realization , how it strengthens group process and community spirit.
- can recognize, how to act in different activity-based group supervising situations
- are able to recognize the principles of social encouragement and sociocultural work both in national and in international context
- have competences to client-centered and sensitive acting in different supervision situations
- have competences to goal-oriented acting in complex group situations
- know how to be flexible, systematic, creative and active while supervising a activity-based group

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Students
- are able to use different activity-based group work methods in the field of social work
- have competences to indicate creative and innovative problem-solving capacity while supervising activity-based groups
- are able to analyze, how a goal-oriented, activity-based group supports well-being, functional capacities and self-realization , how it strengthens group process and community spirit.
- possess the knowledge of the principles of social encouragement and sociocultural work both in national and in international context
- have capacities to review and critically evaluate their individual group supervision skills and acting in the group
- have capacities to supervise activity-based groups in flexible, systematic, creative and active way
- have readiness to create and develop professional interaction and co-operation which support the clients? participation, while acting as supervisor of a activity-based group

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

interactive exercises, report of supervision excercises, individual essay

Esitietovaatimukset

Students of the Degree Programme in Social Services: Most part of the Basic studies

Lisätiedot

Students of the degree programme can choose between this and the following courses:
- Facilitating Pedagogical Groups
- Facilitating Psychosocial Groups

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

21.03.2022 - 20.05.2022

Laajuus

12 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Arja Haapaharju
  • Annukka Haapa-aho
  • Maria Valli
Opiskelijaryhmät
  • SOS19C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on perehtynyt sosiaalialan palvelujen johtamiseen, lähiesihenkilötyöhön ja organisaation kehittämiseen harjoittelujaksonsa puitteissa. Hänellä on taitoja tunnistaa ja tulkita johtamiseen, esihenkilötyöhön ja kehittämiseen liittyviä käytännön tilanteita. Opiskelija on perehtynyt toimintaa määrittäviin asiakirjoihin ja suunnitelmiin, rahoituksen perusteisiin ja lainsäädäntöön. Hän on saanut kokemusta tyypillisimpien sosionomin työkenttien johtamis- ja esihenkilötyön käytännön toteuttamisesta ohjaajan opastamana. Opiskelija osaa kokous- ja neuvottelutaitoja sekä dokumentoinnin ja tiedottamisen käytäntöjä. Opiskelija osaa arvioida omaa toimintaansa ja urasuunnittelunsa suuntaa. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa johtamisen haasteita julkisen, yksityisen ja järjestösektorin näkökulmista. Opiskelija ymmärtää oppivan organisaation ja kestävän kehityksen merkityksen sosiaalialan johtamisessa.

Sisältö

- strategiat, laadunhallinta
- organisaation rakenteet ja rahoitus
- sosiaalialan suositukset, linjaukset ja lainsäädäntö
- johtamis-, organisointi- ja kehittämistehtävät
- esihenkilötyö ja henkilöstöhallinto
- sidosryhmä- ja verkostoyhteistyö
- Henkilöstökokoukset
- koulutus ja työhyvinvointi
- oppiva organisaatio ja kestäväkehitys
- tiedottaminen

Oppimateriaalit

Harjoitteluohje sekä harjoittelupaikassa käytössä olevat asiakirjat.

Opetusmenetelmät

Kaksi orientointia, aktiivinen työskentely työpaikalla omien ja opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan. Harjoitteluraportin työstäminen. Tapaamiset harjoittelun aikana.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

harjoittelu

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

321 t

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson ensimmäinen orientointi 17.12.21 klo 10.00-11.45

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa soveltaa teoriatietoa käytännön harjoittelutilanteissa. Hän osaa kuvata henkilöstöhallinnon ja palveluiden johtamisen osaamistaan. Opiskelija osoittaa kriittistä ajattelua ja osaa nimetä kehittämistarpeita ja niihin vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi hyväksytty/hylätty opiskelijan tavoitteiden ja opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op sekä opintojaksot Palvelujen johtaminen ja Henkilöstöhallinto

Ilmoittautumisaika

19.04.2022 - 21.04.2022

Ajoitus

01.05.2022 - 16.12.2022

Laajuus

12 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Arja Haapaharju
  • Tua Niemelä
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • MSOS21K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on perehtynyt sosiaalialan palvelujen johtamiseen, lähiesihenkilötyöhön ja organisaation kehittämiseen harjoittelujaksonsa puitteissa. Hänellä on taitoja tunnistaa ja tulkita johtamiseen, esihenkilötyöhön ja kehittämiseen liittyviä käytännön tilanteita. Opiskelija on perehtynyt toimintaa määrittäviin asiakirjoihin ja suunnitelmiin, rahoituksen perusteisiin ja lainsäädäntöön. Hän on saanut kokemusta tyypillisimpien sosionomin työkenttien johtamis- ja esihenkilötyön käytännön toteuttamisesta ohjaajan opastamana. Opiskelija osaa kokous- ja neuvottelutaitoja sekä dokumentoinnin ja tiedottamisen käytäntöjä. Opiskelija osaa arvioida omaa toimintaansa ja urasuunnittelunsa suuntaa. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa johtamisen haasteita julkisen, yksityisen ja järjestösektorin näkökulmista. Opiskelija ymmärtää oppivan organisaation ja kestävän kehityksen merkityksen sosiaalialan johtamisessa.

Sisältö

- strategiat, laadunhallinta
- organisaation rakenteet ja rahoitus
- sosiaalialan suositukset, linjaukset ja lainsäädäntö
- johtamis-, organisointi- ja kehittämistehtävät
- esihenkilötyö ja henkilöstöhallinto
- sidosryhmä- ja verkostoyhteistyö
- Henkilöstökokoukset
- koulutus ja työhyvinvointi
- oppiva organisaatio ja kestäväkehitys
- tiedottaminen

Oppimateriaalit

Harjoitteluohje sekä harjoittelupaikassa käytössä olevat asiakirjat.

Opetusmenetelmät

Kaksi orientointia, aktiivinen työskentely työpaikalla omien ja opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan. Harjoitteluraportin työstäminen. Tapaamiset harjoittelun aikana.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

harjoittelu

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

321 t

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson ensimmäinen orientointi toukokuussa 2022

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa soveltaa teoriatietoa käytännön harjoittelutilanteissa. Hän osaa kuvata henkilöstöhallinnon ja palveluiden johtamisen osaamistaan. Opiskelija osoittaa kriittistä ajattelua ja osaa nimetä kehittämistarpeita ja niihin vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi hyväksytty/hylätty opiskelijan tavoitteiden ja opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op sekä opintojaksot Palvelujen johtaminen ja Henkilöstöhallinto

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

01.09.2021 - 31.12.2021

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Arja Haapaharju
Opiskelijaryhmät
  • MSOS20
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalialan organisaatioiden ja palveluprosessien kehittämiskohteita, esimerkiksi palvelujen laatu, vaikuttavuus ja muotoilu. Opiskelija tietää palveluprosessien kehittämisessä sovellettavia menetelmiä ja välineitä. Opiskelija tuntee sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteita, -verkostoja ja rahoitusmuotoja. Opiskelija osaa hankkia tietoa organisaation kehittämisen kotimaisista ja kansainvälisistä kehittämissuunnista. Hän osaa soveltaa tietämystään organisaation kehittämiseen opintoihin liittyvässä tehtävässä. Opiskelija osaa huomioida kestävän kehityksen näkökulman organisaation kehittämisessä.

Sisältö

- palveluiden kehittämisen menetelmät ja välineet
- sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteet ja verkostot
- palveluiden kehittämisen prosessi
- rakenteellinen kehittäminen

Oppimateriaalit

Kehittämistehtävän suorittamiseen tarvittava kansallinen ja kansainvälinen materiaali.

Opetusmenetelmät

kehittämistehtävän toteuttaminen opiskelijan laatiman kehittämissuunnitelman pohjalta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Harjoittelu

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

78 t

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa selittää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen prosesseja. Hän hallitsee kehittämisen keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaali- ja terveyspalvelujenpalveluiden kehittäjänä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opiskelija osaa selittää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen prosesseja. Hän hallitsee kehittämisen keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaali- ja terveyspalvelujenpalveluiden kehittäjänä.

Lisätiedot

suoritetaan samanaikaisesti opintojakson Harjoittelu: Johtamisen menetelmät kanssa tai sen jälkeen

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

10.01.2022 - 20.05.2022

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Arja Haapaharju
Opiskelijaryhmät
  • SOS19C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalialan organisaatioiden ja palveluprosessien kehittämiskohteita, esimerkiksi palvelujen laatu, vaikuttavuus ja muotoilu. Opiskelija tietää palveluprosessien kehittämisessä sovellettavia menetelmiä ja välineitä. Opiskelija tuntee sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteita, -verkostoja ja rahoitusmuotoja. Opiskelija osaa hankkia tietoa organisaation kehittämisen kotimaisista ja kansainvälisistä kehittämissuunnista. Hän osaa soveltaa tietämystään organisaation kehittämiseen opintoihin liittyvässä tehtävässä. Opiskelija osaa huomioida kestävän kehityksen näkökulman organisaation kehittämisessä.

Sisältö

- palveluiden kehittämisen menetelmät ja välineet
- sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteet ja verkostot
- palveluiden kehittämisen prosessi
- rakenteellinen kehittäminen

Oppimateriaalit

Kehittämistehtävän suorittamiseen tarvittava kansallinen ja kansainvälinen materiaali.

Opetusmenetelmät

kehittämistehtävän toteuttaminen opiskelijan laatiman kehittämissuunnitelman pohjalta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Harjoittelu

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

78 t

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa selittää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen prosesseja. Hän hallitsee kehittämisen keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaali- ja terveyspalvelujenpalveluiden kehittäjänä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opiskelija osaa selittää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen prosesseja. Hän hallitsee kehittämisen keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaali- ja terveyspalvelujenpalveluiden kehittäjänä.

Lisätiedot

suoritetaan samanaikaisesti opintojakson Harjoittelu: Johtamisen menetelmät kanssa tai sen jälkeen

Ilmoittautumisaika

19.04.2022 - 21.04.2022

Ajoitus

02.05.2022 - 16.12.2022

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Arja Haapaharju
Opiskelijaryhmät
  • MSOS21K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalialan organisaatioiden ja palveluprosessien kehittämiskohteita, esimerkiksi palvelujen laatu, vaikuttavuus ja muotoilu. Opiskelija tietää palveluprosessien kehittämisessä sovellettavia menetelmiä ja välineitä. Opiskelija tuntee sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteita, -verkostoja ja rahoitusmuotoja. Opiskelija osaa hankkia tietoa organisaation kehittämisen kotimaisista ja kansainvälisistä kehittämissuunnista. Hän osaa soveltaa tietämystään organisaation kehittämiseen opintoihin liittyvässä tehtävässä. Opiskelija osaa huomioida kestävän kehityksen näkökulman organisaation kehittämisessä.

Sisältö

- palveluiden kehittämisen menetelmät ja välineet
- sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteet ja verkostot
- palveluiden kehittämisen prosessi
- rakenteellinen kehittäminen

Oppimateriaalit

Kehittämistehtävän suorittamiseen tarvittava kansallinen ja kansainvälinen materiaali.

Opetusmenetelmät

kehittämistehtävän toteuttaminen opiskelijan laatiman kehittämissuunnitelman pohjalta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Harjoittelu

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

78 t

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa selittää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen prosesseja. Hän hallitsee kehittämisen keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaali- ja terveyspalvelujenpalveluiden kehittäjänä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opiskelija osaa selittää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen prosesseja. Hän hallitsee kehittämisen keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaali- ja terveyspalvelujenpalveluiden kehittäjänä.

Lisätiedot

suoritetaan samanaikaisesti opintojakson Harjoittelu: Johtamisen menetelmät kanssa tai sen jälkeen

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

01.11.2021 - 01.04.2022

Laajuus

15 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Annukka Haapa-aho
Opiskelijaryhmät
  • MSOS21K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän kanssa. Opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti tuen ja palveluiden tarpeen. Hän osaa kuvata tavoitteellisen ammattityön prosessin sekä osallistuu sen toteuttamiseen harjoittelupaikan mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä yksilön, ryhmän tai yhteisön ohjaamisessa. Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa valitsemiaan työmenetelmiä asiakkaiden ohjausprosessissa. Opiskelija osaa arvioida ammattieettisiä näkökulmia sosiaalialan työssä ja omassa toiminnassaan. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

Sisältö

- ammatillinen vuorovaikutussuhde
- asiakkaan ja asiakasryhmän sosiaalisen tilanteen ja tarpeiden arviointi
- tavoitteellisen psykososiaalisen ja toiminnallisen sosiaalityön prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tai pedagogisen varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- omien ammatillisten tavoitteiden asettaminen sekä oman toiminnan arviointi
- oma ammattieettinen pohdinta

Oppimateriaalit

Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin

Opetusmenetelmät

Toteutus 2. Orientoiva opetus, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävien tekeminen, palautetilaisuuksiin osallistuminen

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso koostuu harjoittelusta

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

398 tuntia, 10 viikkoa harjoittelu ja lisäksi oppimistehtävien tuottaminen

Sisällön jaksotus

Harjoittelujakso toteutuu viikoilla 2-11. Palautekeskustelu viikolla 12

Lisätietoja opiskelijoille

Varhaiskasvatuksen tehtäviin tähtäävän opiskelijan tulee suorittaa yksi pedagoginen harjoittelu opintojensa aikana. Pedagoginen harjoittelu tarkoittaa varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävien harjoittelemista alle kouluikäisten lasten ohjaajana.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä. Opiskelija osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti sekä arvioida asiakkaan ja asiakasryhmän tarpeet. Hän osaa ohjata ja tukea asiakkaita ja/tai asiakasryhmää tavoitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen ja pedagogisen asiakastyön prosessin, soveltaa sitä toiminnassaan ja arvioida työmenetelmien merkityksiä asiakkaan tilanteen kannalta. Opiskelija osaa asettaa toiminnalleen tavoitteet ja arvioida omaa toimintaansa ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti yhtenä työyhteisön jäsenenä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät, harjoittelun palaute

Esitietovaatimukset

Ensimmäisen vuoden opinnot pääosin sekä Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä -opintojakso.
Opiskelijan suorittaessa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta, opiskelijalla tulee olla suoritettuna lisäksi opintojaksot Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

10.01.2022 - 18.03.2022

Laajuus

15 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 35

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Virpi Nikkola
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • SOS20B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän kanssa. Opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti tuen ja palveluiden tarpeen. Hän osaa kuvata tavoitteellisen ammattityön prosessin sekä osallistuu sen toteuttamiseen harjoittelupaikan mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä yksilön, ryhmän tai yhteisön ohjaamisessa. Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa valitsemiaan työmenetelmiä asiakkaiden ohjausprosessissa. Opiskelija osaa arvioida ammattieettisiä näkökulmia sosiaalialan työssä ja omassa toiminnassaan. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

Sisältö

- ammatillinen vuorovaikutussuhde
- asiakkaan ja asiakasryhmän sosiaalisen tilanteen ja tarpeiden arviointi
- tavoitteellisen psykososiaalisen ja toiminnallisen sosiaalityön prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tai pedagogisen varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- omien ammatillisten tavoitteiden asettaminen sekä oman toiminnan arviointi
- oma ammattieettinen pohdinta

Oppimateriaalit

Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin

Opetusmenetelmät

Orientoiva opetus, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävien tekeminen, palautetilaisuuksiin osallistuminen

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso koostuu harjoittelusta

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

398 tuntia, 10 viikkoa harjoittelu ja lisäksi oppimistehtävien tuottaminen

realization.localizedApproveRejectDescription

Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä. Opiskelija osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti sekä arvioida asiakkaan ja asiakasryhmän tarpeet. Hän osaa ohjata ja tukea asiakkaita ja/tai asiakasryhmää tavoitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen ja pedagogisen asiakastyön prosessin, soveltaa sitä toiminnassaan ja arvioida työmenetelmien merkityksiä asiakkaan tilanteen kannalta. Opiskelija osaa asettaa toiminnalleen tavoitteet ja arvioida omaa toimintaansa ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti yhtenä työyhteisön jäsenenä.

Sisällön jaksotus

1. Orientaatio lokakuussa v. 2021. Orientaatio 2 myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Varsinainen harjoittelujakso toteutuu viikoilla 2-11. Palautekeskustelut sovitaan erikseen.

Lisätietoja opiskelijoille

Varhaiskasvatuksen tehtäviin tähtäävän opiskelijan tulee suorittaa yksi pedagoginen harjoittelu opintojensa aikana. Pedagoginen harjoittelu tarkoittaa varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävien harjoittelemista alle kouluikäisten lasten ohjaajana.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä. Opiskelija osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti sekä arvioida asiakkaan ja asiakasryhmän tarpeet. Hän osaa ohjata ja tukea asiakkaita ja/tai asiakasryhmää tavoitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen ja pedagogisen asiakastyön prosessin, soveltaa sitä toiminnassaan ja arvioida työmenetelmien merkityksiä asiakkaan tilanteen kannalta. Opiskelija osaa asettaa toiminnalleen tavoitteet ja arvioida omaa toimintaansa ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti yhtenä työyhteisön jäsenenä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät, harjoittelun palaute

Esitietovaatimukset

Ensimmäisen vuoden opinnot pääosin sekä Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä -opintojakso.
Opiskelijan suorittaessa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta, opiskelijalla tulee olla suoritettuna lisäksi opintojaksot Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

06.12.2021 - 20.05.2022

Laajuus

15 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

3 - 35

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Virpi Nikkola
  • Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
  • SOS20B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän kanssa. Opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti tuen ja palveluiden tarpeen. Hän osaa kuvata tavoitteellisen ammattityön prosessin sekä osallistuu sen toteuttamiseen harjoittelupaikan mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä yksilön, ryhmän tai yhteisön ohjaamisessa. Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa valitsemiaan työmenetelmiä asiakkaiden ohjausprosessissa. Opiskelija osaa arvioida ammattieettisiä näkökulmia sosiaalialan työssä ja omassa toiminnassaan. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

Sisältö

- ammatillinen vuorovaikutussuhde
- asiakkaan ja asiakasryhmän sosiaalisen tilanteen ja tarpeiden arviointi
- tavoitteellisen psykososiaalisen ja toiminnallisen sosiaalityön prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tai pedagogisen varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- omien ammatillisten tavoitteiden asettaminen sekä oman toiminnan arviointi
- oma ammattieettinen pohdinta

Oppimateriaalit

Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin

Opetusmenetelmät

Orientoiva opetus, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävien tekeminen, palautetilaisuuksiin osallistuminen

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso koostuu harjoittelusta

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

398 tuntia, 10 viikkoa harjoittelu ja lisäksi oppimistehtävien tuottaminen

realization.localizedApproveRejectDescription

Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä. Opiskelija osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti sekä arvioida asiakkaan ja asiakasryhmän tarpeet. Hän osaa ohjata ja tukea asiakkaita ja/tai asiakasryhmää tavoitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen ja pedagogisen asiakastyön prosessin, soveltaa sitä toiminnassaan ja arvioida työmenetelmien merkityksiä asiakkaan tilanteen kannalta. Opiskelija osaa asettaa toiminnalleen tavoitteet ja arvioida omaa toimintaansa ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti yhtenä työyhteisön jäsenenä.

Sisällön jaksotus

1. Orientaatio joulukuussa v. 2021. Orientaatio 2 myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Varsinainen harjoittelujakso toteutuu viikoilla 11-20. Palautekeskustelut sovitaan erikseen.

Lisätietoja opiskelijoille

Varhaiskasvatuksen tehtäviin tähtäävän opiskelijan tulee suorittaa yksi pedagoginen harjoittelu opintojensa aikana. Pedagoginen harjoittelu tarkoittaa varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävien harjoittelemista alle kouluikäisten lasten ohjaajana.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä. Opiskelija osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti sekä arvioida asiakkaan ja asiakasryhmän tarpeet. Hän osaa ohjata ja tukea asiakkaita ja/tai asiakasryhmää tavoitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen ja pedagogisen asiakastyön prosessin, soveltaa sitä toiminnassaan ja arvioida työmenetelmien merkityksiä asiakkaan tilanteen kannalta. Opiskelija osaa asettaa toiminnalleen tavoitteet ja arvioida omaa toimintaansa ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti yhtenä työyhteisön jäsenenä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät, harjoittelun palaute

Esitietovaatimukset

Ensimmäisen vuoden opinnot pääosin sekä Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä -opintojakso.
Opiskelijan suorittaessa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta, opiskelijalla tulee olla suoritettuna lisäksi opintojaksot Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

23.05.2022 - 31.07.2022

Laajuus

15 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Annukka Haapa-aho
Opiskelijaryhmät
  • MSOS21K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän kanssa. Opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti tuen ja palveluiden tarpeen. Hän osaa kuvata tavoitteellisen ammattityön prosessin sekä osallistuu sen toteuttamiseen harjoittelupaikan mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä yksilön, ryhmän tai yhteisön ohjaamisessa. Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa valitsemiaan työmenetelmiä asiakkaiden ohjausprosessissa. Opiskelija osaa arvioida ammattieettisiä näkökulmia sosiaalialan työssä ja omassa toiminnassaan. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

Sisältö

- ammatillinen vuorovaikutussuhde
- asiakkaan ja asiakasryhmän sosiaalisen tilanteen ja tarpeiden arviointi
- tavoitteellisen psykososiaalisen ja toiminnallisen sosiaalityön prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tai pedagogisen varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- omien ammatillisten tavoitteiden asettaminen sekä oman toiminnan arviointi
- oma ammattieettinen pohdinta

Oppimateriaalit

Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin

Opetusmenetelmät

Toteutus 2. Orientoiva opetus, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävien tekeminen, palautetilaisuuksiin osallistuminen

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso koostuu harjoittelusta

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

398 tuntia, 10 viikkoa harjoittelu ja lisäksi oppimistehtävien tuottaminen

Sisällön jaksotus

Harjoittelujakso toteutuu alkaen 23.5.22. Harjoittelun ajankohdassa huomioidaan opettajien vapaajaksot. Harjoittelunpalaute sovitaan erikseen.

Lisätietoja opiskelijoille

Varhaiskasvatuksen tehtäviin tähtäävän opiskelijan tulee suorittaa yksi pedagoginen harjoittelu opintojensa aikana. Pedagoginen harjoittelu tarkoittaa varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävien harjoittelemista alle kouluikäisten lasten ohjaajana.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä. Opiskelija osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti sekä arvioida asiakkaan ja asiakasryhmän tarpeet. Hän osaa ohjata ja tukea asiakkaita ja/tai asiakasryhmää tavoitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen ja pedagogisen asiakastyön prosessin, soveltaa sitä toiminnassaan ja arvioida työmenetelmien merkityksiä asiakkaan tilanteen kannalta. Opiskelija osaa asettaa toiminnalleen tavoitteet ja arvioida omaa toimintaansa ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti yhtenä työyhteisön jäsenenä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät, harjoittelun palaute

Esitietovaatimukset

Ensimmäisen vuoden opinnot pääosin sekä Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä -opintojakso.
Opiskelijan suorittaessa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta, opiskelijalla tulee olla suoritettuna lisäksi opintojaksot Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

Ilmoittautumisaika

19.04.2022 - 21.04.2022

Ajoitus

25.04.2022 - 31.12.2022

Laajuus

15 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän kanssa. Opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti tuen ja palveluiden tarpeen. Hän osaa kuvata tavoitteellisen ammattityön prosessin sekä osallistuu sen toteuttamiseen harjoittelupaikan mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä yksilön, ryhmän tai yhteisön ohjaamisessa. Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa valitsemiaan työmenetelmiä asiakkaiden ohjausprosessissa. Opiskelija osaa arvioida ammattieettisiä näkökulmia sosiaalialan työssä ja omassa toiminnassaan. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

Sisältö

- ammatillinen vuorovaikutussuhde
- asiakkaan ja asiakasryhmän sosiaalisen tilanteen ja tarpeiden arviointi
- tavoitteellisen psykososiaalisen ja toiminnallisen sosiaalityön prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tai pedagogisen varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- omien ammatillisten tavoitteiden asettaminen sekä oman toiminnan arviointi
- oma ammattieettinen pohdinta

Oppimateriaalit

Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin

Opetusmenetelmät

Orientoiva opetus, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävien tekeminen, palautetilaisuuksiin osallistuminen

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso koostuu harjoittelusta

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

398 tuntia, 10 viikkoa harjoittelu ja lisäksi oppimistehtävien tuottaminen

Sisällön jaksotus

Harjoittelujakso toteutuu heti syksyn alussa, viikoilla 35-44 (29.8.-6.10.22) Harjoittelun palaute sovitaan erikseen viikolle 45.

Lisätietoja opiskelijoille

Varhaiskasvatuksen tehtäviin tähtäävän opiskelijan tulee suorittaa yksi pedagoginen harjoittelu opintojensa aikana. Pedagoginen harjoittelu tarkoittaa varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävien harjoittelemista alle kouluikäisten lasten ohjaajana.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä. Opiskelija osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti sekä arvioida asiakkaan ja asiakasryhmän tarpeet. Hän osaa ohjata ja tukea asiakkaita ja/tai asiakasryhmää tavoitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen ja pedagogisen asiakastyön prosessin, soveltaa sitä toiminnassaan ja arvioida työmenetelmien merkityksiä asiakkaan tilanteen kannalta. Opiskelija osaa asettaa toiminnalleen tavoitteet ja arvioida omaa toimintaansa ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti yhtenä työyhteisön jäsenenä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät, palautekeskustelut

Esitietovaatimukset

Ensimmäisen vuoden opinnot pääosin sekä Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä -opintojakso.
Opiskelijan suorittaessa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta, opiskelijalla tulee olla suoritettuna lisäksi opintojaksot Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

30.08.2021 - 17.12.2021

Laajuus

10 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 55

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Marja-Liisa Saariaho
  • Pia-Christine Sainio
  • Tiina Kohtamäki
Opiskelijaryhmät
  • SOS19C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on harjaantunut tarkastelemaan asiakkaan tarpeita, asiakkaan tasa-arvoista asemaa ja asiakkuutta yhteiskunnassa vaikuttavien, osallistavien ja syrjivien rakenteiden ja prosessien näkökulmasta. Hän osaa tunnistaa syrjiviä toimintakäytäntöjä, järjestelmien saumakohtia ja palveluiden katvealueita, jotka vaikuttavat asiakkaan asemaan ja osallisuuteen heikentävästi. Opiskelija osaa toteuttaa asiakkaan osallisuutta tukevaa ja valtaistavaa toimintaa voimavaralähtöisesti sosiaalityön psykososiaalisilla, toiminnallisilla, luovilla, yhteisöllisillä, rakenteellisilla tai valtaistavilla menetelmillä. Opiskelija osaa valita menetelmät asiakkaan tai asiakasryhmän tarpeisiin, tilanteeseen ja voimavaroihin soveltuvalla tavalla. Hän osaa ottaa huomioon organisaation reunaehdot ja voimavarat valtaistavaa toimintaa suunnitellessaan. Opiskelija osaa toteuttaa asiakkaan tai asiakasryhmän osallisuutta ja valtaistumista edistävän prosessin, johon sisältyy suunnittelu, toteutus ja arviointi sosiaalialan työssä. Hänellä on valmiudet hankkia ja tuottaa tietoa valtaistavasta sosiaalityöstä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

Sisältö

- asiakaslähtöinen ja asiakkaan osallisuutta vahvistava valtaistava ja voimavaralähtöinen toiminta
- asiakkaan aseman ja asiakkuuden arvioiminen tasa-arvoisesta, rakenteellisesta ja valtaistavasta näkökulmasta
- asiakkaan osallisuutta ja valtaistumista edistävän prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- oman valtaistavan toiminnan arviointi ja kehittäminen suhteessa ekososiaaliseen kestävyyteen

Opetusmenetelmät

Orientaatio, harjoittelu, kirjalliset tehtävät, ohjaustapaaminen, posteriseminaari

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Harjoittelu 7 vkoa

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

-

Kansainvälisyys

Harjoittelun voi tehdä myös englanninkielellä

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Harjoitteluaika on 260 tuntia, harjoitteluviikot 43 - 49.

Lisätietoja opiskelijoille

Edeltävä osaaminen
Opiskelijalla tulle olla suoritettuna yksi vaihtoehtoisista opintojaksoista: Valtaistava sosiaalityö, Rakenteellinen sosiaalityö, Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö, Empowering social work, Viestintä ja media sosiaalialan työssä tai Communication and Media in Social Work.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty:
Opiskelija osaa nostaa esille ja havainnoida harjoittelun kohteessa syrjiviä toimintakäytäntöjä, järjestelmien saumakohtia ja palveluiden katvealueita, jotka vaikuttavat asiakkaan asemaa ja osallisuutta heikentävästi. Hän osaa hankkia syventävää tietoa asiasta.

Opiskelija osaa asettaa harjoittelulleen asiakkaan osallisuutta ja valtaistumista sisältävät tavoitteet,
jotka perustuvat hänen tiedonhankintaansa.

Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa sosiaalialan tai muun alan toimipaikkaan tai projektimaisesti tavoitteidensa pohjalta määrämittaisen prosessin, joka sisältää osallisuutta tukevaa ja valtaistavaa toimintaa sosiaalityön psykososiaalisilla, toiminnallisilla, luovilla, yhteisöllisillä, rakenteellisilla tai valtaistavilla menetelmillä.

Hän osaa perustella menetelmällisiä valintojaan teoriatiedolla.

Hän osaa ohjata suunnitteluaan ja toimintaansa organisaation ja asiakkaiden reunaehtojen, voimavarojen ja tilanteiden muutosten mukaisesti niin, että asetetut tavoitteet ja aikamäärät täyttyvät.

Raportissaan ja palautekeskustelussa opiskelija osaa kuvata harjoitteluorganisaation asiakkaiden tarpeita, heidän asemaansa ja asiakkuuttaan yhteiskunnassa vaikuttavien rakenteiden ja prosessien näkökulmasta, sekä tarkastella omaa toimintaansa asiakaslähtöisen, osallistavan ja valtaistavan työn käsittein. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan ja tuottaa ideoita valtaistavan työotteen käytöstä omalla ammatillisella urapolullaan.

Esitietovaatimukset

Opiskelijalla pitää olla suoritettuna yksi vaihtoehtoisista opintojaksoista:
Valtaistava sosiaalityö tai Empowering social work,
Rakenteellinen sosiaalityö,
Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö,
Viestintä ja media sosiaalialan työssä tai Communication and Media in Social Work.

Lisätiedot

opintojakson voi suorittaa myös englannin kielellä

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

01.01.2022 - 29.04.2022

Laajuus

10 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 60

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Aino Alaverdyan
  • Marja-Liisa Saariaho
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • MSOS20
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on harjaantunut tarkastelemaan asiakkaan tarpeita, asiakkaan tasa-arvoista asemaa ja asiakkuutta yhteiskunnassa vaikuttavien, osallistavien ja syrjivien rakenteiden ja prosessien näkökulmasta. Hän osaa tunnistaa syrjiviä toimintakäytäntöjä, järjestelmien saumakohtia ja palveluiden katvealueita, jotka vaikuttavat asiakkaan asemaan ja osallisuuteen heikentävästi. Opiskelija osaa toteuttaa asiakkaan osallisuutta tukevaa ja valtaistavaa toimintaa voimavaralähtöisesti sosiaalityön psykososiaalisilla, toiminnallisilla, luovilla, yhteisöllisillä, rakenteellisilla tai valtaistavilla menetelmillä. Opiskelija osaa valita menetelmät asiakkaan tai asiakasryhmän tarpeisiin, tilanteeseen ja voimavaroihin soveltuvalla tavalla. Hän osaa ottaa huomioon organisaation reunaehdot ja voimavarat valtaistavaa toimintaa suunnitellessaan. Opiskelija osaa toteuttaa asiakkaan tai asiakasryhmän osallisuutta ja valtaistumista edistävän prosessin, johon sisältyy suunnittelu, toteutus ja arviointi sosiaalialan työssä. Hänellä on valmiudet hankkia ja tuottaa tietoa valtaistavasta sosiaalityöstä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

Sisältö

- asiakaslähtöinen ja asiakkaan osallisuutta vahvistava valtaistava ja voimavaralähtöinen toiminta
- asiakkaan aseman ja asiakkuuden arvioiminen tasa-arvoisesta, rakenteellisesta ja valtaistavasta näkökulmasta
- asiakkaan osallisuutta ja valtaistumista edistävän prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
- oman valtaistavan toiminnan arviointi ja kehittäminen suhteessa ekososiaaliseen kestävyyteen

Opetusmenetelmät

Orientaatio, harjoittelu, kirjalliset tehtävät, ohjaustapaaminen, posteriseminaari

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Harjoittelu 7 vkoa

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

-

Kansainvälisyys

Harjoittelun voi tehdä myös englanninkielellä

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Harjoitteluaika on 260 tuntia.

Lisätietoja opiskelijoille

Edeltävä osaaminen
Opiskelijalla tulle olla suoritettuna yksi vaihtoehtoisista opintojaksoista: Valtaistava sosiaalityö, Rakenteellinen sosiaalityö, Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö, Empowering social work, Viestintä ja media sosiaalialan työssä tai Communication and Media in Social Work.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty:
Opiskelija osaa nostaa esille ja havainnoida harjoittelun kohteessa syrjiviä toimintakäytäntöjä, järjestelmien saumakohtia ja palveluiden katvealueita, jotka vaikuttavat asiakkaan asemaa ja osallisuutta heikentävästi. Hän osaa hankkia syventävää tietoa asiasta.

Opiskelija osaa asettaa harjoittelulleen asiakkaan osallisuutta ja valtaistumista sisältävät tavoitteet,
jotka perustuvat hänen tiedonhankintaansa.

Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa sosiaalialan tai muun alan toimipaikkaan tai projektimaisesti tavoitteidensa pohjalta määrämittaisen prosessin, joka sisältää osallisuutta tukevaa ja valtaistavaa toimintaa sosiaalityön psykososiaalisilla, toiminnallisilla, luovilla, yhteisöllisillä, rakenteellisilla tai valtaistavilla menetelmillä.

Hän osaa perustella menetelmällisiä valintojaan teoriatiedolla.

Hän osaa ohjata suunnitteluaan ja toimintaansa organisaation ja asiakkaiden reunaehtojen, voimavarojen ja tilanteiden muutosten mukaisesti niin, että asetetut tavoitteet ja aikamäärät täyttyvät.

Raportissaan ja palautekeskustelussa opiskelija osaa kuvata harjoitteluorganisaation asiakkaiden tarpeita, heidän asemaansa ja asiakkuuttaan yhteiskunnassa vaikuttavien rakenteiden ja prosessien näkökulmasta, sekä tarkastella omaa toimintaansa asiakaslähtöisen, osallistavan ja valtaistavan työn käsittein. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan ja tuottaa ideoita valtaistavan työotteen käytöstä omalla ammatillisella urapolullaan.

Esitietovaatimukset

Opiskelijalla pitää olla suoritettuna yksi vaihtoehtoisista opintojaksoista:
Valtaistava sosiaalityö tai Empowering social work,
Rakenteellinen sosiaalityö,
Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö,
Viestintä ja media sosiaalialan työssä tai Communication and Media in Social Work.

Lisätiedot

opintojakson voi suorittaa myös englannin kielellä

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

06.09.2021 - 22.10.2021

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Arja Haapaharju
Opiskelijaryhmät
  • MSOS20
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tuntee henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja siihen liittyvää lainsäädäntöä sosiaalialalla. Opiskelija osaa tunnistaa johtamisen ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä sekä suunnitella ja toteuttaa yhteistyötä ja kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Opiskelija on perehtynyt johtamisen osa-alueisiin ja hänellä on valmiuksia toimia työyhteisön esihenkilönä. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Opiskelijalla on valmiuksia henkilöstösuunnitelman laatimiseen. Opiskelija on sisäistänyt itsensä johtamisen näkökulman ja hän on motivoitunut kehittämään omaa työtään.

Sisältö

- henkilöstöhallinnon periaatteet ja lainsäädäntö
- lähijohtaminen ja työarjen organisoiminen
- osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen
- työhyvinvointi, työnohjaus, kehityskeskustelut, mentorointi
- henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, perehdyttäminen
- oman työn kehittäminen, itsensä johtaminen

Oppimateriaalit

Opiskelija valitsee käyttämänsä kirjallisuuden huomioiden opintojakson teemat. Kirjallisuuden tulee olla sekä suomenkielistä että vieraskielistä.

Opetusmenetelmät

Luennot, tehtävät, ryhmätyöskentelyt, ohjatut harjoitukset, vierailijat

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opiskelija kirjoittaa opintojakson päätteeksi yhteenvedon oppimisestaan

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

verkkokurssi

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133 tuntia, joka koostuu kontaktiopetuksesta, tehtävistä ja harjoituksista

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija hahmottaa henkilöstöhallinnon kokonaisuuden. Hän tiedostaa henkilöstösuunnitelman merkityksen organisaation toiminnan kannalta ja tunnistaa henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin yhteyden. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa henkilöstöhallinnon kysymyksiin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää ja toteuttaa henkilöstöhallinnon eri prosesseja. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja toimintatapojaan työntekijänä sekä esihenkilönä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata ja arvioida henkilöstöhallinnon prosessien vaikutuksia. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa henkilöstöjohtamisen kysymyksissä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Läsnäolo opinnoissa, osallistuminen harjoituksiin ja oppimistehtävien suorittaminen

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

06.09.2021 - 22.10.2021

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Arja Haapaharju
Opiskelijaryhmät
  • MSOS20
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tuntee henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja siihen liittyvää lainsäädäntöä sosiaalialalla. Opiskelija osaa tunnistaa johtamisen ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä sekä suunnitella ja toteuttaa yhteistyötä ja kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Opiskelija on perehtynyt johtamisen osa-alueisiin ja hänellä on valmiuksia toimia työyhteisön esihenkilönä. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Opiskelijalla on valmiuksia henkilöstösuunnitelman laatimiseen. Opiskelija on sisäistänyt itsensä johtamisen näkökulman ja hän on motivoitunut kehittämään omaa työtään.

Sisältö

- henkilöstöhallinnon periaatteet ja lainsäädäntö
- lähijohtaminen ja työarjen organisoiminen
- osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen
- työhyvinvointi, työnohjaus, kehityskeskustelut, mentorointi
- henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, perehdyttäminen
- oman työn kehittäminen, itsensä johtaminen

Oppimateriaalit

Opiskelija valitsee käyttämänsä kirjallisuuden huomioiden opintojakson teemat. Kirjallisuuden tulee olla sekä suomenkielistä että vieraskielistä.

Opetusmenetelmät

Verkko-opiskelu: Luennot, tehtävät, ryhmätyöskentelyt.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

kontaktikurssi

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133 tuntia

Sisällön jaksotus

Opintojakso alkaa yhteisellä online orientoinnilla.
Opintojakso koostuu viikoittaisista tehtävistä, joihin sisältyy online keskusteluja ja ryhmätöitä. Opintojakson lopuksi opiskelija kirjoittaa oppimisenyhteenvedon.

Lisätietoja opiskelijoille

Opiskelijalla tulee olla kätössään web-kamera ja kaiutin/kuulokkeet.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija hahmottaa henkilöstöhallinnon kokonaisuuden. Hän tiedostaa henkilöstösuunnitelman merkityksen organisaation toiminnan kannalta ja tunnistaa henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin yhteyden. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa henkilöstöhallinnon kysymyksiin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää ja toteuttaa henkilöstöhallinnon eri prosesseja. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja toimintatapojaan työntekijänä sekä esihenkilönä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata ja arvioida henkilöstöhallinnon prosessien vaikutuksia. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa henkilöstöjohtamisen kysymyksissä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

oppimistehtävien suorittaminen

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

10.01.2022 - 18.03.2022

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Arja Haapaharju
Opiskelijaryhmät
  • SOS19C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tuntee henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja siihen liittyvää lainsäädäntöä sosiaalialalla. Opiskelija osaa tunnistaa johtamisen ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä sekä suunnitella ja toteuttaa yhteistyötä ja kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Opiskelija on perehtynyt johtamisen osa-alueisiin ja hänellä on valmiuksia toimia työyhteisön esihenkilönä. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Opiskelijalla on valmiuksia henkilöstösuunnitelman laatimiseen. Opiskelija on sisäistänyt itsensä johtamisen näkökulman ja hän on motivoitunut kehittämään omaa työtään.

Sisältö

- henkilöstöhallinnon periaatteet ja lainsäädäntö
- lähijohtaminen ja työarjen organisoiminen
- osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen
- työhyvinvointi, työnohjaus, kehityskeskustelut, mentorointi
- henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, perehdyttäminen
- oman työn kehittäminen, itsensä johtaminen

Oppimateriaalit

Opiskelija valitsee käyttämänsä kirjallisuuden huomioiden opintojakson teemat. Kirjallisuuden tulee olla sekä suomenkielistä että vieraskielistä.

Opetusmenetelmät

Luennot, tehtävät, ryhmätyöskentelyt, ohjatut harjoitukset, vierailijat

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opiskelija kirjoittaa opintojakson päätteeksi yhteenvedon oppimisestaan

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

verkkokurssi

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133 tuntia, joka koostuu kontaktiopetuksesta, tehtävistä ja harjoituksista

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija hahmottaa henkilöstöhallinnon kokonaisuuden. Hän tiedostaa henkilöstösuunnitelman merkityksen organisaation toiminnan kannalta ja tunnistaa henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin yhteyden. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa henkilöstöhallinnon kysymyksiin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää ja toteuttaa henkilöstöhallinnon eri prosesseja. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja toimintatapojaan työntekijänä sekä esihenkilönä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata ja arvioida henkilöstöhallinnon prosessien vaikutuksia. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa henkilöstöjohtamisen kysymyksissä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Läsnäolo opinnoissa, osallistuminen harjoituksiin ja oppimistehtävien suorittaminen

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

10.01.2022 - 18.03.2022

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Arja Haapaharju
Opiskelijaryhmät
  • SOS19C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tuntee henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja siihen liittyvää lainsäädäntöä sosiaalialalla. Opiskelija osaa tunnistaa johtamisen ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä sekä suunnitella ja toteuttaa yhteistyötä ja kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Opiskelija on perehtynyt johtamisen osa-alueisiin ja hänellä on valmiuksia toimia työyhteisön esihenkilönä. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Opiskelijalla on valmiuksia henkilöstösuunnitelman laatimiseen. Opiskelija on sisäistänyt itsensä johtamisen näkökulman ja hän on motivoitunut kehittämään omaa työtään.

Sisältö

- henkilöstöhallinnon periaatteet ja lainsäädäntö
- lähijohtaminen ja työarjen organisoiminen
- osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen
- työhyvinvointi, työnohjaus, kehityskeskustelut, mentorointi
- henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, perehdyttäminen
- oman työn kehittäminen, itsensä johtaminen

Oppimateriaalit

Opiskelija valitsee käyttämänsä kirjallisuuden huomioiden opintojakson teemat. Kirjallisuuden tulee olla sekä suomenkielistä että vieraskielistä.

Opetusmenetelmät

Verkko-opiskelu: Luennot, tehtävät, ryhmätyöskentelyt.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

kontaktikurssi

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133 tuntia

Sisällön jaksotus

Opintojakso alkaa yhteisellä online orientoinnilla.
Opintojakso koostuu viikoittaisista tehtävistä, joihin sisältyy online keskusteluja ja ryhmätöitä. Opintojakson lopuksi opiskelija kirjoittaa oppimisenyhteenvedon.

Lisätietoja opiskelijoille

Opiskelijalla tulee olla kätössään web-kamera ja kaiutin/kuulokkeet.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija hahmottaa henkilöstöhallinnon kokonaisuuden. Hän tiedostaa henkilöstösuunnitelman merkityksen organisaation toiminnan kannalta ja tunnistaa henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin yhteyden. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa henkilöstöhallinnon kysymyksiin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää ja toteuttaa henkilöstöhallinnon eri prosesseja. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja toimintatapojaan työntekijänä sekä esihenkilönä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvata ja arvioida henkilöstöhallinnon prosessien vaikutuksia. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa henkilöstöjohtamisen kysymyksissä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

oppimistehtävien suorittaminen

Esitietovaatimukset

tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

Ilmoittautumisaika

30.08.2021 - 07.09.2021

Ajoitus

31.01.2022 - 11.03.2022

Laajuus

6 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Leena Elenius
  • Maria Valli
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet, myös kansainväliset lähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Sisältö

- hyvinvointi, koettu hyvinvointi
- elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
- työ, ikääntyminen, vammaisuus
- kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
- sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
- sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
- verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
- tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen

Oppimateriaalit

Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
Tiedonhankintataidot:
- SeAMK Kirjaston verkkosivut
- Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
- muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
- oheiskirjallisuus: Haasio, A. 2020. Löydä. Helsinki: Avain.

Opetusmenetelmät

Tietoperustaopinnot: lähiopetus, luennot, keskustelu, vierailut, loppuseminaari; itsenäinen opiskelu, ryhmätyö
Tiedonhankintataidot: lähiopetuksena työpajat, harjoitustyöt

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Hyvinvointi ja elinolot käytännössä. Työelämätehtävä. Kokemushaastattelut.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

160 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtävät, seminaari, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.

Ilmoittautumisaika

30.08.2021 - 07.09.2021

Ajoitus

11.10.2021 - 26.11.2021

Laajuus

6 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Leena Elenius
  • Maria Valli
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet, myös kansainväliset lähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Sisältö

- hyvinvointi, koettu hyvinvointi
- elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
- työ, ikääntyminen, vammaisuus
- kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
- sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
- sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
- verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
- tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen

Oppimateriaalit

Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
Tiedonhankintataidot:
- SeAMK Kirjaston verkkosivut
- Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
- muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
- oheiskirjallisuus: Haasio, A. 2020. Löydä. Helsinki: Avain.

Opetusmenetelmät

Tietoperustaopinnot: lähiopetus, luennot, keskustelu, vierailut, loppuseminaari; itsenäinen opiskelu, ryhmätyö
Tiedonhankintataidot: lähiopetuksena työpajat, harjoitustyöt

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Hyvinvointi ja elinolot käytännössä. Työelämätehtävä. Kokemushaastattelut.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

160 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtävät, seminaari, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.

Ilmoittautumisaika

10.01.2022 - 17.01.2022

Ajoitus

11.04.2022 - 27.05.2022

Laajuus

6 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Leena Elenius
  • Maria Valli
Opiskelijaryhmät
  • SOS22A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet, myös kansainväliset lähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Sisältö

- hyvinvointi, koettu hyvinvointi
- elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
- työ, ikääntyminen, vammaisuus
- kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
- sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
- sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
- verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
- tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen

Oppimateriaalit

Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
Tiedonhankintataidot:
- SeAMK Kirjaston verkkosivut
- Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
- muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
- oheiskirjallisuus: Haasio, A. 2020. Löydä. Helsinki: Avain.

Opetusmenetelmät

Tietoperustaopinnot: lähiopetus, luennot, keskustelu, vierailut, loppuseminaari; itsenäinen opiskelu, ryhmätyö
Tiedonhankintataidot: lähiopetuksena työpajat, harjoitustyöt

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Hyvinvointi ja elinolot käytännössä. Työelämätehtävä. Kokemushaastattelut.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

160 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtävät, seminaari, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.

Ilmoittautumisaika

10.01.2022 - 17.01.2022

Ajoitus

10.01.2022 - 18.02.2022

Laajuus

6 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Leena Elenius
  • Maria Valli
Opiskelijaryhmät
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet, myös kansainväliset lähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Sisältö

- hyvinvointi, koettu hyvinvointi
- elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
- työ, ikääntyminen, vammaisuus
- kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
- sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
- sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
- verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
- tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen

Oppimateriaalit

Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
Tiedonhankintataidot:
- SeAMK Kirjaston verkkosivut
- Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
- muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
- oheiskirjallisuus: Haasio, A. 2020. Löydä. Helsinki: Avain.

Opetusmenetelmät

Tietoperustaopinnot: lähiopetus, luennot, keskustelu, vierailut, loppuseminaari; itsenäinen opiskelu, ryhmätyö
Tiedonhankintataidot: lähiopetuksena työpajat, harjoitustyöt

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Hyvinvointi ja elinolot käytännössä. Työelämätehtävä. Kokemushaastattelut.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

160 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtävät, seminaari, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.

Ilmoittautumisaika

20.09.2021 - 14.11.2021

Ajoitus

22.11.2021 - 09.01.2022

Laajuus

6 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

15 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Leena Elenius
  • Maria Valli
Opiskelijaryhmät
  • SOPE21S
    Sosionomityön perusteet

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet, myös kansainväliset lähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Sisältö

- hyvinvointi, koettu hyvinvointi
- elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
- työ, ikääntyminen, vammaisuus
- kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
- sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
- sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
- verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
- tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen

Oppimateriaalit

Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
Tiedonhankintataidot:
- SeAMK Kirjaston verkkosivut
- Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
- muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
- oheiskirjallisuus: Haasio, A. 2020. Löydä. Helsinki: Avain.

Opetusmenetelmät

Tietoperustaopinnot: lähiopetus, luennot, keskustelu, vierailut, loppuseminaari; itsenäinen opiskelu, ryhmätyö
Tiedonhankintataidot: lähiopetuksena työpajat, harjoitustyöt

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Hyvinvointi ja elinolot käytännössä. Työelämätehtävä. Kokemushaastattelut.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

160 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtävät, seminaari, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.

Ilmoittautumisaika

01.09.2021 - 06.09.2021

Ajoitus

01.09.2021 - 24.10.2021

Laajuus

6 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Leena Elenius
  • Maria Valli
Opiskelijaryhmät
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet, myös kansainväliset lähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Sisältö

- hyvinvointi, koettu hyvinvointi
- elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
- työ, ikääntyminen, vammaisuus
- kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
- sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
- sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
- verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
- tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen

Oppimateriaalit

Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
Tiedonhankintataidot:
- SeAMK Kirjaston verkkosivut
- Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
- muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
- oheiskirjallisuus: Haasio, A. 2020. Löydä. Helsinki: Avain.

Opetusmenetelmät

Tietoperustaopinnot: lähiopetus, luennot, keskustelu, vierailut, loppuseminaari; itsenäinen opiskelu, ryhmätyö
Tiedonhankintataidot: lähiopetuksena työpajat, harjoitustyöt

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Hyvinvointi ja elinolot käytännössä. Työelämätehtävä. Kokemushaastattelut.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

160 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtävät, seminaari, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.

Ilmoittautumisaika

05.05.2021 - 09.05.2021

Ajoitus

06.09.2021 - 22.10.2021

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Anna-Kaarina Koivula
Opiskelijaryhmät
  • MSOS20
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa teknologian mahdollisuuksia hyvinvointipalveluissa ja yhteiskunnassamme. Opiskelija osaa tunnistaa käyttäjälähtöisen teknologian mahdollisuuksia ja rajoitteita osallistumisen ja toimintakyvyn edistämiseksi. Opiskelija osaa kuvata ja pohtia hyvinvointiteknologian eettisiä kysymyksiä.

Sisältö

- hyvinvointiteknologia
- teknologian mahdollisuudet ja rajoitteet - käyttäjälähtöinen teknologia eri asiakasryhmien näkökulmasta
- hyvinvointiteknologia, kestävä kehitys ja eettiset kysymykset

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvata hyvinvointiteknologian sovelluksia ja niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa tunnistaa hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa vertailla hyvinvointiteknologian sovelluksia ja arvioida niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa määritellä hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa arvioida hyvinvointiteknologian sovelluksia sekä niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa analysoida hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Teknologia ja arki
- Kommunikaation apuvälineet
- Digitaalisuus sosionomin työkentillä

Ilmoittautumisaika

05.05.2021 - 09.05.2021

Ajoitus

10.01.2022 - 15.03.2022

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Anna-Kaarina Koivula
Opiskelijaryhmät
  • MSOS20
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20A
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa teknologian mahdollisuuksia hyvinvointipalveluissa ja yhteiskunnassamme. Opiskelija osaa tunnistaa käyttäjälähtöisen teknologian mahdollisuuksia ja rajoitteita osallistumisen ja toimintakyvyn edistämiseksi. Opiskelija osaa kuvata ja pohtia hyvinvointiteknologian eettisiä kysymyksiä.

Sisältö

- hyvinvointiteknologia
- teknologian mahdollisuudet ja rajoitteet - käyttäjälähtöinen teknologia eri asiakasryhmien näkökulmasta
- hyvinvointiteknologia, kestävä kehitys ja eettiset kysymykset

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvata hyvinvointiteknologian sovelluksia ja niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa tunnistaa hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa vertailla hyvinvointiteknologian sovelluksia ja arvioida niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa määritellä hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa arvioida hyvinvointiteknologian sovelluksia sekä niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa analysoida hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Teknologia ja arki
- Kommunikaation apuvälineet
- Digitaalisuus sosionomin työkentillä

Ilmoittautumisaika

20.09.2021 - 12.06.2022

Ajoitus

20.06.2022 - 31.07.2022

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

15 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Anna-Kaarina Koivula
Opiskelijaryhmät
  • SOPE21S
    Sosionomityön perusteet

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa teknologian mahdollisuuksia hyvinvointipalveluissa ja yhteiskunnassamme. Opiskelija osaa tunnistaa käyttäjälähtöisen teknologian mahdollisuuksia ja rajoitteita osallistumisen ja toimintakyvyn edistämiseksi. Opiskelija osaa kuvata ja pohtia hyvinvointiteknologian eettisiä kysymyksiä.

Sisältö

- hyvinvointiteknologia
- teknologian mahdollisuudet ja rajoitteet - käyttäjälähtöinen teknologia eri asiakasryhmien näkökulmasta
- hyvinvointiteknologia, kestävä kehitys ja eettiset kysymykset

Oppimateriaalit

materiaalit moodlessa

Opetusmenetelmät

verkko-opetus

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

noin 80 tuntia

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvata hyvinvointiteknologian sovelluksia ja niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa tunnistaa hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa vertailla hyvinvointiteknologian sovelluksia ja arvioida niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa määritellä hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa arvioida hyvinvointiteknologian sovelluksia sekä niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa analysoida hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa kuvata hyvinvointiteknologian sovelluksia ja niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa tunnistaa hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa vertailla hyvinvointiteknologian sovelluksia ja arvioida niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa määritellä hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa arvioida hyvinvointiteknologian sovelluksia sekä niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa analysoida hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Teknologia ja arki
- Kommunikaation apuvälineet
- Digitaalisuus sosionomin työkentillä

Ilmoittautumisaika

30.08.2021 - 07.09.2021

Ajoitus

30.08.2021 - 15.10.2021

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Tanja Rajala
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää, mitä hyvinvointiyhteiskunta -käsite tarkoittaa, mitkä sen piirteet ja toimintaperiaatteet ovat ja mitkä sen keskeisimmät kehitysvaiheet ovat olleet. Hän osaa selittää, mitä samankaltaisuutta ja mitä eroavuutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan piirteillä on erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin verrattuna. Opiskelija tietää, miten hyvinvointipalvelut sijoittuvat hyvinvointivaltion toimintoihin. Opiskelija tietää, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on organisoitu ja miten niiden rahoitus on järjestetty. Opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaista yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua. Opiskelija osaa kuvata julkisen, yksityisen ja järjestösektorin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina ja niiden keskinäistä vastuunjakoa hyvinvointipalveluiden tuottajina. Opiskelija osaa selittää, mitä tarkoitetaan formaalisella ja informaalisella avulla. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan ja eri sektoreiden muutosnäkymät ja lähitulevaisuuden haasteet.

Sisältö

- hyvinvointiyhteiskunta -käsite
- pohjoismaiset ja eurooppalaiset hyvinvointimallit
- hyvinvointipalvelut osana hyvinvointiyhteiskuntaa
- hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus
- julkinen, yksityinen ja kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajina
- informaalinen ja formaalinen apu

Oppimateriaalit

Kananen, J. (toim.) 2017. Kilpailuvaltion kyydissä. Suomen hyvinvointimallin tulevaisuus. Tallinna. Gaudeamus.
Palola, E., Karjalainen, V. (toim.) 2011. Hukassa vai uuden jäljillä. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80271/970d363e-9edf-4b54-a76e-446b81ed34b5.pdf?sequence=1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Helsinki.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut. http://stm.fi/sotepalvelut/jarjestelma-vastuut
Sosiaali- ja terveysministeriö.
Toikko, T. Hyvinvointipalveluiden kehityssuunnat. 2012.
Hyvinvointipolitiikka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointipolitiikka/tavoitteet-ja-keinot

Muu opettajan osoittama materiaali

Opetusmenetelmät

Verkko-orientaatio itsenäinen opiskelu Moodlealustalla, pienryhmätyöskentely, tehtävät

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojakso ei sisällä harjoittelua

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

80 tuntia

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentti/essee

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

30.08.2021 - 07.09.2021

Ajoitus

25.10.2021 - 17.12.2021

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 36

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää, mitä hyvinvointiyhteiskunta -käsite tarkoittaa, mitkä sen piirteet ja toimintaperiaatteet ovat ja mitkä sen keskeisimmät kehitysvaiheet ovat olleet. Hän osaa selittää, mitä samankaltaisuutta ja mitä eroavuutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan piirteillä on erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin verrattuna. Opiskelija tietää, miten hyvinvointipalvelut sijoittuvat hyvinvointivaltion toimintoihin. Opiskelija tietää, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on organisoitu ja miten niiden rahoitus on järjestetty. Opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaista yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua. Opiskelija osaa kuvata julkisen, yksityisen ja järjestösektorin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina ja niiden keskinäistä vastuunjakoa hyvinvointipalveluiden tuottajina. Opiskelija osaa selittää, mitä tarkoitetaan formaalisella ja informaalisella avulla. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan ja eri sektoreiden muutosnäkymät ja lähitulevaisuuden haasteet.

Sisältö

- hyvinvointiyhteiskunta -käsite
- pohjoismaiset ja eurooppalaiset hyvinvointimallit
- hyvinvointipalvelut osana hyvinvointiyhteiskuntaa
- hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus
- julkinen, yksityinen ja kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajina
- informaalinen ja formaalinen apu

Oppimateriaalit

Kananen, J. (toim.) 2017. Kilpailuvaltion kyydissä. Suomen hyvinvointimallin tulevaisuus. Tallinna. Gaudeamus.
Palola, E., Karjalainen, V. (toim.) 2011. Hukassa vai uuden jäljillä. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80271/970d363e-9edf-4b54-a76e-446b81ed34b5.pdf?sequence=1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Helsinki.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut. http://stm.fi/sotepalvelut/jarjestelma-vastuut
Sosiaali- ja terveysministeriö.
Toikko, T. Hyvinvointipalveluiden kehityssuunnat. 2012.
Hyvinvointipolitiikka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointipolitiikka/tavoitteet-ja-keinot

Muu opettajan osoittama materiaali

Opetusmenetelmät

Kontaktitunnit, itsenäinen opiskelu Moodlealustalla, pienryhmätyöskentely, tehtävät

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojakso ei sisällä harjoittelua

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

80 tuntia

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

10.01.2022 - 17.01.2022

Ajoitus

10.01.2022 - 04.03.2022

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • SOS22A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää, mitä hyvinvointiyhteiskunta -käsite tarkoittaa, mitkä sen piirteet ja toimintaperiaatteet ovat ja mitkä sen keskeisimmät kehitysvaiheet ovat olleet. Hän osaa selittää, mitä samankaltaisuutta ja mitä eroavuutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan piirteillä on erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin verrattuna. Opiskelija tietää, miten hyvinvointipalvelut sijoittuvat hyvinvointivaltion toimintoihin. Opiskelija tietää, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on organisoitu ja miten niiden rahoitus on järjestetty. Opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaista yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua. Opiskelija osaa kuvata julkisen, yksityisen ja järjestösektorin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina ja niiden keskinäistä vastuunjakoa hyvinvointipalveluiden tuottajina. Opiskelija osaa selittää, mitä tarkoitetaan formaalisella ja informaalisella avulla. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan ja eri sektoreiden muutosnäkymät ja lähitulevaisuuden haasteet.

Sisältö

- hyvinvointiyhteiskunta -käsite
- pohjoismaiset ja eurooppalaiset hyvinvointimallit
- hyvinvointipalvelut osana hyvinvointiyhteiskuntaa
- hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus
- julkinen, yksityinen ja kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajina
- informaalinen ja formaalinen apu

Oppimateriaalit

Kananen, J. (toim.) 2017. Kilpailuvaltion kyydissä. Suomen hyvinvointimallin tulevaisuus. Tallinna. Gaudeamus.
Palola, E., Karjalainen, V. (toim.) 2011. Hukassa vai uuden jäljillä. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80271/970d363e-9edf-4b54-a76e-446b81ed34b5.pdf?sequence=1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Helsinki.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut. http://stm.fi/sotepalvelut/jarjestelma-vastuut
Sosiaali- ja terveysministeriö.
Toikko, T. Hyvinvointipalveluiden kehityssuunnat. 2012.
Hyvinvointipolitiikka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointipolitiikka/tavoitteet-ja-keinot

Muu opettajan osoittama materiaali

Opetusmenetelmät

Kontaktitunnit, itsenäinen opiskelu Moodlealustalla, pienryhmätyöskentely, tehtävät

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojakso ei sisällä harjoittelua

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

80 tuntia

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

10.01.2022 - 17.01.2022

Ajoitus

21.03.2022 - 20.05.2022

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • SOS22A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää, mitä hyvinvointiyhteiskunta -käsite tarkoittaa, mitkä sen piirteet ja toimintaperiaatteet ovat ja mitkä sen keskeisimmät kehitysvaiheet ovat olleet. Hän osaa selittää, mitä samankaltaisuutta ja mitä eroavuutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan piirteillä on erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin verrattuna. Opiskelija tietää, miten hyvinvointipalvelut sijoittuvat hyvinvointivaltion toimintoihin. Opiskelija tietää, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on organisoitu ja miten niiden rahoitus on järjestetty. Opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaista yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua. Opiskelija osaa kuvata julkisen, yksityisen ja järjestösektorin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina ja niiden keskinäistä vastuunjakoa hyvinvointipalveluiden tuottajina. Opiskelija osaa selittää, mitä tarkoitetaan formaalisella ja informaalisella avulla. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan ja eri sektoreiden muutosnäkymät ja lähitulevaisuuden haasteet.

Sisältö

- hyvinvointiyhteiskunta -käsite
- pohjoismaiset ja eurooppalaiset hyvinvointimallit
- hyvinvointipalvelut osana hyvinvointiyhteiskuntaa
- hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus
- julkinen, yksityinen ja kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajina
- informaalinen ja formaalinen apu

Oppimateriaalit

Kananen, J. (toim.) 2017. Kilpailuvaltion kyydissä. Suomen hyvinvointimallin tulevaisuus. Tallinna. Gaudeamus.
Palola, E., Karjalainen, V. (toim.) 2011. Hukassa vai uuden jäljillä. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80271/970d363e-9edf-4b54-a76e-446b81ed34b5.pdf?sequence=1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Helsinki.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut. http://stm.fi/sotepalvelut/jarjestelma-vastuut
Sosiaali- ja terveysministeriö.
Toikko, T. Hyvinvointipalveluiden kehityssuunnat. 2012.
Hyvinvointipolitiikka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointipolitiikka/tavoitteet-ja-keinot

Muu opettajan osoittama materiaali

Opetusmenetelmät

Itsenäinen opiskelu Moodlealustalla, pienryhmätyöskentely, tehtävät

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojakso ei sisällä harjoittelua

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

80 tuntia

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

03.01.2022 - 13.02.2022

Ajoitus

21.02.2022 - 20.03.2022

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

15 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Annukka Haapa-aho
Opiskelijaryhmät
  • SOPE21S
    Sosionomityön perusteet

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää, mitä hyvinvointiyhteiskunta -käsite tarkoittaa, mitkä sen piirteet ja toimintaperiaatteet ovat ja mitkä sen keskeisimmät kehitysvaiheet ovat olleet. Hän osaa selittää, mitä samankaltaisuutta ja mitä eroavuutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan piirteillä on erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin verrattuna. Opiskelija tietää, miten hyvinvointipalvelut sijoittuvat hyvinvointivaltion toimintoihin. Opiskelija tietää, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on organisoitu ja miten niiden rahoitus on järjestetty. Opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaista yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua. Opiskelija osaa kuvata julkisen, yksityisen ja järjestösektorin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina ja niiden keskinäistä vastuunjakoa hyvinvointipalveluiden tuottajina. Opiskelija osaa selittää, mitä tarkoitetaan formaalisella ja informaalisella avulla. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan ja eri sektoreiden muutosnäkymät ja lähitulevaisuuden haasteet.

Sisältö

- hyvinvointiyhteiskunta -käsite
- pohjoismaiset ja eurooppalaiset hyvinvointimallit
- hyvinvointipalvelut osana hyvinvointiyhteiskuntaa
- hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus
- julkinen, yksityinen ja kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajina
- informaalinen ja formaalinen apu

Oppimateriaalit

Karisto, A., Takala, P. & Haapola, I. (2006 tai uudempi): Matkalla nykyaikaan. Elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut. http://stm.fi/sotepalvelut/jarjestelma-vastuut
Sosiaali- ja terveysministeriö.
- Hyvinvointipolitiikka. https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointipolitiikka/tavoitteet-ja-keinot
THL.
- Palola, E. & Karjalainen, V. (toim.) 2011. Hukassa vai uuden jäljillä. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80271/970d363e-9edf-4b54-a76e-446b81ed34b5.pdf?sequence=1. THL: Helsinki.
- Möttönen, S. & Niemelä J. 2005. Kunta ja kolmas sektori. PS-kustannus: Jyväskylä.
- Muu opettajan osoittama materiaali.

Opetusmenetelmät

Opinnot suoritetaan verkko-opintoina. Verkkoluennot, itsenäinen opiskelu Moodle-alustalla, tehtävät ja oppimispäiväkirja.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

80h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

30.08.2021 - 07.09.2021

Ajoitus

25.10.2021 - 17.12.2021

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

1 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

6 - 25

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa nimetä keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen toimijoita sekä näiden olennaisimpia lähialoja ja yhteistyötahoja. Opiskelija osaa määritellä keskeisten toimijoiden toteuttamat tuen ja auttamisen muodot hyvinvoinnin järjestämisessä ja tuottamisessa. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa tunnistaa toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Sisältö

- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
- keskeiset sosiaalivakuutusetuudet
- työvoimahallinnon palvelut
- Digi- ja väestötietoviraston- ja oikeusaputoimiston palvelut
- yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön malleja
- yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen merkitys hyvinvointijärjestelmässä

Oppimateriaalit

-Havakka, P., Niemelä, M. & Uusitalo, H. (toim.) 2017. Sosiaalivakuutus. Finva Finanssi- ja vakuutuskustannus.
- Hiilamo H., Laitinen H. & Laaksonen H. (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. 2020. 1. painos
- Sosiaaliturvaopas Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2021. Saatavana: http://www.sosiaaliturvaopas.fi
- Lisäksi suositellaan perehtymistä Kelan ja STM:n englanninkielisiin sosiaaliturvaesitteisiin sekä kulloinkin kyseessä olevien organisaatioiden Internet-sivustoihin.
- lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama ajankohtainen materiaali.

Opetusmenetelmät

Opintojakson voi suorittaa joko monimuoto- tai verkko-opintoina.
*Tässä esiteltävä monimuoto-opintototeutus sisältää lähiopetusta, työelämävierailuja ja verkko-opiskelua.

Kansainvälisyys

-Opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus perehtyä esimerkiksi Kelan englanninkielisiin materiaaleihin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ilmoittautumisten perusteella otetaan 15 opiskelijaa Toteutukseen -3023, joka on verkkokurssi.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133 tuntia.
Toteutus: Monimuoto-opetus, joka sisältää lähiopetusta 32 ja verkko- ja kirjallisuustyöskentelyä itsenäisesti 101h.

Lisätietoja opiskelijoille

Tässä esitelty kokonaisuus on lähiopetusta sisältävä monimuoto-opetusvaihtoehto.
Opiskelijat valitsevat joko kurssin Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta. Jompi kumpi kursseista on valittava eikä molempia voi valita siten, että sisällyttäisi toisen kursseista vapaavalintaisiin opintoihin.
Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva -kurssi on mahdollista suorittaa joko lähiopetuksena eli monimuotototeutuksena tai verkkototeutuksena.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

*Osallistuminen lähiopetukseen ja muihin kurssin toimintoihin aktiivisesti (läsnäolo tunneilla) ja lisäksi yksi arvioitava oppimistehtävä toimivat arvioinnin perusteina arviointikriteereiden mukaisesti.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Esitietovaatimukset

opintojakso tulee suorittaa samanaikaisesti opintojakson Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet -kanssa tai sen jälkeen

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen opintojakson Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta kanssa. Vaihtoehtoista opintojaksoa ei voi käyttää vapaasti valittaviin opintoihin.

Ilmoittautumisaika

30.08.2021 - 07.09.2021

Ajoitus

25.10.2021 - 17.12.2021

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

3 - 20

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa nimetä keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen toimijoita sekä näiden olennaisimpia lähialoja ja yhteistyötahoja. Opiskelija osaa määritellä keskeisten toimijoiden toteuttamat tuen ja auttamisen muodot hyvinvoinnin järjestämisessä ja tuottamisessa. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa tunnistaa toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Sisältö

- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
- keskeiset sosiaalivakuutusetuudet
- työvoimahallinnon palvelut
- Digi- ja väestötietoviraston- ja oikeusaputoimiston palvelut
- yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön malleja
- yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen merkitys hyvinvointijärjestelmässä

Oppimateriaalit

- Havakka, P., Niemelä, M. & Uusitalo, H. (toim.) 2017. Sosiaalivakuutus. Finva Finanssi- ja vakuutuskustannus.
- Hiilamo H., Laitinen H. & Laaksonen H. (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. 2020. 1. painos
- Sosiaaliturvaopas Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2021. Saatavana: http://www.sosiaaliturvaopas.fi
- Lisäksi suositellaan perehtymistä Kelan ja STM:n englanninkielisiin sosiaaliturvaesitteisiin sekä kulloinkin kyseessä olevien organisaatioiden Internet-sivustoihin.
- lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama ajankohtainen materiaali

Opetusmenetelmät

-Tämä opinto suoritetaan verkko-opintoina.
-Kurssin orientointi toteutuu lukujärjestykseen merkittynä ajankohtana Teamssissa.

Kansainvälisyys

-Opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus perehtyä esimerkiksi Kelan englanninkielisiin materiaaleihin.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133 tuntia
Verkko-opintototeutus:
- orientointi verkossa 4h
-Osallistuminen vanhustyön verkkoseminaariin 28.10.2021 6h
- verkkotyöskentelyä itsenäisesti 123h.

Lisätietoja opiskelijoille

Tässä esitelty kokonaisuus on verkko-opintototeutus.
Opiskelijat valitsevat joko kurssin Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta. Jompi kumpi kursseista on valittava eikä molempia voi valita siten, että sisällyttäisi toisen kursseista vapaavalintaisiin opintoihin.
Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva -kurssi on mahdollista suorittaa joko lähiopetuksena eli monimuotototeutuksena tai verkkototeutuksena.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osallistuminen orientointiin (4h), aktiivinen osallistuminen verkossa (Moodle) erilaisiin keskustelu- ja verkkotehtäviin sekä kaksiosainen oppimistehtävä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Esitietovaatimukset

opintojakso tulee suorittaa samanaikaisesti opintojakson Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet -kanssa tai sen jälkeen

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen opintojakson Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta kanssa. Vaihtoehtoista opintojaksoa ei voi käyttää vapaasti valittaviin opintoihin.

Ilmoittautumisaika

10.01.2022 - 17.01.2022

Ajoitus

10.01.2022 - 04.03.2022

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

1 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

6 - 20

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
  • SOS22A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa nimetä keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen toimijoita sekä näiden olennaisimpia lähialoja ja yhteistyötahoja. Opiskelija osaa määritellä keskeisten toimijoiden toteuttamat tuen ja auttamisen muodot hyvinvoinnin järjestämisessä ja tuottamisessa. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa tunnistaa toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Sisältö

- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
- keskeiset sosiaalivakuutusetuudet
- työvoimahallinnon palvelut
- Digi- ja väestötietoviraston- ja oikeusaputoimiston palvelut
- yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön malleja
- yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen merkitys hyvinvointijärjestelmässä

Oppimateriaalit

-Havakka, P., Niemelä, M. & Uusitalo, H. (toim.) 2017. Sosiaalivakuutus. Finva Finanssi- ja vakuutuskustannus.
- Hiilamo H., Laitinen H. & Laaksonen H. (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. 2020. 1. painos
- Sosiaaliturvaopas Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2022. Saatavana: http://www.sosiaaliturvaopas.fi
- Lisäksi suositellaan perehtymistä Kelan ja STM:n englanninkielisiin sosiaaliturvaesitteisiin sekä kulloinkin kyseessä olevien organisaatioiden Internet-sivustoihin.
- lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama ajankohtainen materiaali.

Opetusmenetelmät

Opintojakson voi suorittaa joko monimuoto- tai verkko-opintoina.
*Tässä esiteltävä monimuoto-opintototeutus sisältää lähiopetusta, työelämävierailuja ja verkko-opiskelua.

Kansainvälisyys

-Opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus perehtyä esimerkiksi Kelan englanninkielisiin materiaaleihin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ilmoittautumisten perusteella otetaan 20 opiskelijaa Toteutukseen -3025, joka on verkkokurssi.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133 tuntia.
Toteutus: Monimuoto-opetus, joka sisältää lähiopetusta 32 ja verkko- ja kirjallisuustyöskentelyä itsenäisesti 101h.

Lisätietoja opiskelijoille

Tässä esitelty kokonaisuus on lähiopetusta sisältävä monimuoto-opetusvaihtoehto.
Opiskelijat valitsevat joko kurssin Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta. Jompi kumpi kursseista on valittava eikä molempia voi valita siten, että sisällyttäisi toisen kursseista vapaavalintaisiin opintoihin.
Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva -kurssi on mahdollista suorittaa joko lähiopetuksena eli monimuotototeutuksena tai verkkototeutuksena.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

*Osallistuminen lähiopetukseen ja muihin kurssin toimintoihin aktiivisesti (läsnäolo tunneilla) ja lisäksi yksi arvioitava oppimistehtävä toimivat arvioinnin perusteina arviointikriteereiden mukaisesti.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Esitietovaatimukset

opintojakso tulee suorittaa samanaikaisesti opintojakson Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet -kanssa tai sen jälkeen

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen opintojakson Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta kanssa. Vaihtoehtoista opintojaksoa ei voi käyttää vapaasti valittaviin opintoihin.

Ilmoittautumisaika

10.01.2022 - 17.01.2022

Ajoitus

21.03.2022 - 20.05.2022

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

3 - 20

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
  • SOS22A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa nimetä keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen toimijoita sekä näiden olennaisimpia lähialoja ja yhteistyötahoja. Opiskelija osaa määritellä keskeisten toimijoiden toteuttamat tuen ja auttamisen muodot hyvinvoinnin järjestämisessä ja tuottamisessa. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa tunnistaa toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Sisältö

- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
- keskeiset sosiaalivakuutusetuudet
- työvoimahallinnon palvelut
- Digi- ja väestötietoviraston- ja oikeusaputoimiston palvelut
- yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön malleja
- yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen merkitys hyvinvointijärjestelmässä

Oppimateriaalit

- Havakka, P., Niemelä, M. & Uusitalo, H. (toim.) 2017. Sosiaalivakuutus. Finva Finanssi- ja vakuutuskustannus.
- Hiilamo H., Laitinen H. & Laaksonen H. (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. 2020. 1. painos
- Sosiaaliturvaopas Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2022. Saatavana: http://www.sosiaaliturvaopas.fi
- Lisäksi suositellaan perehtymistä Kelan ja STM:n englanninkielisiin sosiaaliturvaesitteisiin sekä kulloinkin kyseessä olevien organisaatioiden Internet-sivustoihin.
- lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama ajankohtainen materiaali

Opetusmenetelmät

-Tämä opinto suoritetaan verkko-opintoina.
-Kurssin orientointi toteutuu Teamssin välityksellä lukujärjestyksessä ilmoitettavana ajankohtana.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Harjoitteluita ei sisälly toteutukseen.

Kansainvälisyys

-Opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus perehtyä esimerkiksi Kelan englanninkielisiin materiaaleihin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Monimuotototeutus lähiopetuksena.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133 tuntia
Verkko-opintototeutus:
- orientointi verkossa 4h
- verkkotyöskentelyä itsenäisesti 129h.

Lisätietoja opiskelijoille

Tässä esitelty kokonaisuus on verkko-opintototeutus.
Opiskelijat valitsevat joko kurssin Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta. Jompi kumpi kursseista on valittava eikä molempia voi valita siten, että sisällyttäisi toisen kursseista vapaavalintaisiin opintoihin.
Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva -kurssi on mahdollista suorittaa joko lähiopetuksena eli monimuotototeutuksena tai verkkototeutuksena.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osallistuminen verkko-orientointiin (4h), aktiivinen osallistuminen verkossa (Moodle) erilaisiin keskustelu- ja verkkotehtäviin sekä kaksiosainen oppimistehtävä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Esitietovaatimukset

opintojakso tulee suorittaa samanaikaisesti opintojakson Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet -kanssa tai sen jälkeen

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen opintojakson Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta kanssa. Vaihtoehtoista opintojaksoa ei voi käyttää vapaasti valittaviin opintoihin.

Ilmoittautumisaika

03.01.2022 - 17.04.2022

Ajoitus

25.04.2022 - 19.06.2022

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

15 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Elina Kangasluoma
Opiskelijaryhmät
  • SOPE21S
    Sosionomityön perusteet

Tavoitteet

Opiskelija osaa nimetä keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen toimijoita sekä näiden olennaisimpia lähialoja ja yhteistyötahoja. Opiskelija osaa määritellä keskeisten toimijoiden toteuttamat tuen ja auttamisen muodot hyvinvoinnin järjestämisessä ja tuottamisessa. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa tunnistaa toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Sisältö

- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
- keskeiset sosiaalivakuutusetuudet
- työvoimahallinnon palvelut
- Digi- ja väestötietoviraston- ja oikeusaputoimiston palvelut
- yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön malleja
- yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen merkitys hyvinvointijärjestelmässä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Esitietovaatimukset

opintojakso tulee suorittaa samanaikaisesti opintojakson Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet -kanssa tai sen jälkeen

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen opintojakson Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta kanssa. Vaihtoehtoista opintojaksoa ei voi käyttää vapaasti valittaviin opintoihin.

Ilmoittautumisaika

30.08.2021 - 30.09.2021

Ajoitus

30.08.2021 - 19.12.2021

Laajuus

3 op

Opetuskielet
  • Englanti
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Aino Alaverdyan
  • Tanja Rajala
Opiskelijaryhmät
  • IEPSW21F
    Empowerment in Social Work

Tavoitteet

Students understand the structure of social work education in Finland and compare it with their own education. Students will learn to know the professional fields of social work professonals in Finland. Students will understand the role and position of Bachelors of Social Services in the professional field. They will also have extensive knowledge of systems that provide welfare and social security in various sectors in Finland. Students will learn to know the professional fields in which Bachelors of Social Services work in Finland. Students will understand the role and position of Bachelors of Social Services in the professional field. They will also have extensive knowledge of systems that provide welfare and social security in various sectors in Finland. Students have sufficient knowledge of the society and culture of the country, especially on the local level, to be able to cope in everyday life. They will also learn where to seek additional information. Students understand the content, pedagogical ideas and structure of the studies undertaken in Seinäjoki UAS.

Sisältö

- Social work education in Finland
- Social work professional fields
- Education and professional fields of Bachelors of Social Services
- Systems providing welfare and social security in Finland
- Finnish society and culture

-

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Pass:
The grade pass means that the student's performance must equal to grade 3 (good), which is equivalent to the grade C in the ECTS grading system. Students have understanding about social work education in Finland, professional fields of social work and the role and position of Bachelors of Social Services in the social field in Finland.

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

30.08.2021 - 19.12.2021

Laajuus

3 op

Opetuskielet
  • Englanti
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
  • IEPSW21F
    Empowerment in Social Work
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Students are able to explain the concept of welfare society, its essential features and principles and its historical development. Students can explain how the Finnish welfare society is similar to other European, especially Nordic, welfare models, and how it differs from them. Students know how the welfare services are integrated into the functions of the welfare state. They know how the services of the welfare society are organized and funded. Students are able to follow current social and economic debates. They know how to describe the respective roles of the public, private and third sector as actors in the welfare society and as providers of welfare services. Students can explain the meaning of formal and informal help.They can explain about the potential changes and imminent challenges of the welfare society and its various sectors.

Sisältö

- the concept of welfare society
- Nordic and European welfare models
- welfare services as part of the welfare society
- the public sector as a provider of welfare services
- the private sector as as provider of welfare sevices
- the third sector as a provider of welfare service
- informal and formal help

Oppimateriaalit

Ilmoitetaan opintojakson alussa.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, tehtävät, keskustelut, kirjallisuustentti.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojen kokonaistuntimäärä 80 tuntia.
Lukujärjestyksessä olevia tunteja 24

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Students are name essential features and principles of welfare society. Students can describe gestures of different welfare models. They are capable to recognize roles of different sectors and their perspectives of change as actors of welfare society.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Students are able to explain definition of welfare society, its essential features and principles. Students can name gestures of different welfare models. They are capable to compare roles of different sectors and their perspectives of change as actors of welfare society.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Students are able to name some essential features and principles of welfare society. Students can describe gestures of different welfare models. They are able to recognize roles and perspectives of change concerning different sectors as actors of welfare society. Students skills of economical literacy is possible to recognize.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi 1 - 5
Osallistuminen (80% luennoista)
Kirjallinen työ 60%
Ryhmätehtävät 40%

Esitietovaatimukset

no prerequisities

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

07.03.2022 - 20.05.2022

Laajuus

0 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Jaana Store
Opiskelijaryhmät
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)

Arviointiasteikko

1-5

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

21.03.2022 - 20.05.2022

Laajuus

0 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Heli Simon
  • Jaana Store
Opiskelijaryhmät
  • MSOS21K
    Sosionomi (AMK)

Arviointiasteikko

1-5

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

06.09.2021 - 17.12.2021

Laajuus

0 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Jaana Store
Opiskelijaryhmät
  • SOS20B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20C
    Sosionomi (AMK)

Arviointiasteikko

1-5

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

07.03.2022 - 20.05.2022

Laajuus

0 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Jaana Store
Opiskelijaryhmät
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)

Arviointiasteikko

1-5

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

21.03.2022 - 20.05.2022

Laajuus

0 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Heli Simon
  • Jaana Store
Opiskelijaryhmät
  • MSOS21K
    Sosionomi (AMK)

Arviointiasteikko

1-5

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

06.09.2021 - 17.12.2021

Laajuus

0 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Jaana Store
Opiskelijaryhmät
  • SOS20B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20C
    Sosionomi (AMK)

Arviointiasteikko

1-5

Ilmoittautumisaika

30.08.2021 - 07.09.2021

Ajoitus

30.08.2021 - 08.10.2021

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Virpi Nikkola
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.

Sisältö

- sosialisaatio
- keskeiset kehitysteoriat
- varhainen vuorovaikutus
- perhe ja vanhemmuus
- lasten ja perheiden hyvinvointi
- läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
- lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
- elämänkulku
- lapsi- ja nuorisokulttuurit

Oppimateriaalit

Opettajan esittämä materiaali opintojakson alussa.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, vierailija/vierailu ja ryhmätyöt sekä tentti.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kontaktikurssi tai opinnollistaminen.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija osaa luetella lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää kasvuun, sosialisaatioon ja hyvinvointinliittyviä käsitteitä ja teorioita yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä erimerkkejä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa arvioida lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, tentti. Muut arvioinnin perusteet esitellään opintojakson alussa.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

30.08.2021 - 07.09.2021

Ajoitus

01.11.2021 - 28.12.2021

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 36

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Virpi Nikkola
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.

Sisältö

- sosialisaatio
- keskeiset kehitysteoriat
- varhainen vuorovaikutus
- perhe ja vanhemmuus
- lasten ja perheiden hyvinvointi
- läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
- lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
- elämänkulku
- lapsi- ja nuorisokulttuurit

Oppimateriaalit

Opettajan esittämä materiaali opintojakson alussa.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, vierailija/vierailu ja ryhmätyöt sekä tentti.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kontaktikurssi tai opinnollistaminen.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija osaa luetella lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää kasvuun, sosialisaatioon ja hyvinvointinliittyviä käsitteitä ja teorioita yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä erimerkkejä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa arvioida lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, tentti. Muut arvioinnin perusteet esitellään opintojakson alussa.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

10.01.2022 - 17.01.2022

Ajoitus

10.01.2022 - 04.03.2022

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 35

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Virpi Nikkola
Opiskelijaryhmät
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.

Sisältö

- sosialisaatio
- keskeiset kehitysteoriat
- varhainen vuorovaikutus
- perhe ja vanhemmuus
- lasten ja perheiden hyvinvointi
- läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
- lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
- elämänkulku
- lapsi- ja nuorisokulttuurit

Oppimateriaalit

Opettajan esittämä materiaali opintojakson alussa.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, vierailija/vierailu ja ryhmätyöt sekä tentti.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kontaktikurssi tai opinnollistaminen.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija osaa luetella lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää kasvuun, sosialisaatioon ja hyvinvointinliittyviä käsitteitä ja teorioita yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä erimerkkejä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa arvioida lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, tentti. Muut arvioinnin perusteet esitellään opintojakson alussa.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

10.01.2022 - 17.01.2022

Ajoitus

21.02.2022 - 08.04.2022

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 35

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Virpi Nikkola
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • SOS22A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.

Sisältö

- sosialisaatio
- keskeiset kehitysteoriat
- varhainen vuorovaikutus
- perhe ja vanhemmuus
- lasten ja perheiden hyvinvointi
- läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
- lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
- elämänkulku
- lapsi- ja nuorisokulttuurit

Oppimateriaalit

Opettajan esittämä materiaali opintojakson alussa.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, vierailija/vierailu ja ryhmätyöt sekä tentti.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kontaktikurssi tai opinnollistaminen.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

133h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija osaa luetella lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää kasvuun, sosialisaatioon ja hyvinvointinliittyviä käsitteitä ja teorioita yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä erimerkkejä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa arvioida lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, tentti. Muut arvioinnin perusteet esitellään opintojakson alussa.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

13.09.2021 - 18.10.2021

Ajoitus

11.10.2021 - 21.11.2021

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

15 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Virpi Nikkola
Opiskelijaryhmät
  • SOPE21S
    Sosionomityön perusteet

Tavoitteet

Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.

Sisältö

- sosialisaatio
- keskeiset kehitysteoriat
- varhainen vuorovaikutus
- perhe ja vanhemmuus
- lasten ja perheiden hyvinvointi
- läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
- lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
- elämänkulku
- lapsi- ja nuorisokulttuurit

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija osaa luetella lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää kasvuun, sosialisaatioon ja hyvinvointinliittyviä käsitteitä ja teorioita yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä erimerkkejä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa arvioida lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

15.12.2021 - 16.01.2022

Ajoitus

19.05.2022 - 25.11.2022

Laajuus

10 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Tiina Kohtamäki
Opiskelijaryhmät
  • KOTA22
    Kohtaamistaide

Tavoitteet

Opiskelija osaa suunnitella, ohjata ja arvioida Kohtaamistaiteen toimintaa terveys-, sosiaali- ja kasvatusalan arjessa. Hän osaa luovasti toteuttaa Kohtaamistaiteen periaatteiden mukaisia kuvataideryhmiä sekä hallitsee Kohtaamistaiteen taidetyöskentelyjen menetelmiä ja taidetyöskentelyn ohjaamista. Hän tunnistaa jatko-osaamistarpeensa ja täydentää osaamistaan.

Sisältö

- Kohtaamistaiteeseen liittyvien käsitteiden ja ilmiöiden huomioiminen kohderyhmien näkökulmasta ryhmän suunnittelussa ja ohjaamisessa
- erilaisten työmenetelmien hyödyntäminen tavoitteellisesti ja perustellen Kohtaamistaiteen taidetuokioissa
- oman oppimisprosessin monipuolinen analysointi ja reflektointi
- tiedonhankinnan syventäminen Kohtaamistaiteesta ja Clinical Artista

Oppimateriaalit

Pusa, Tiina (toim.) 2014. Kohtaamistaide. Käsikirja ohjaajalle. Laurea Julkaisut 22. Vantaa: Hansaprint.
Opinnäytetyöt Kohtaamistaiteesta Theseuksesta
Muu opintojakson aikana annettu materiaali

Opetusmenetelmät

Erilaiset yksilö-, pari- ja ryhmätehtävät, toiminnalliset harjoitukset ja itsenäinen opiskelu. Oman ryhmän ohjausharjoittelu, joka pitää sisällään prosessin suunnittelun, ohjaamisen ja arvioinnin.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso sisältää työelämäyhteistyönä suoritettavan Kohtaamistaiteen ohjausprosessin suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin (8 ryhmäkertaa)

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Toteutus yksilö- ja ryhmämuotoisena työskentelynä sisältäen kontaktiopetusta, oppimistehtäviä ja itsenäistä työskentelyä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Koulutus sisältää sekä kontaktiopetusta 36h, että itsenäistä ja parityöskentelyä.
Koulutuksen aikana suunnitellaan, ohjataan ja arvioidaan parin kanssa 8 ryhmäkerran Kohtaamistaiteen ryhmäprosessi työelämässä.

realization.localizedApproveRejectDescription

Kontaktipäiviin osallistuminen ja tehtävien suorittaminen.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteerit, hyvä (3)

x

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija
- on hahmottanut ja kykenee jäsentämään teoreettisesti Kohtaamistaiteeseen liittyviä käsitteitä ja ilmiöitä kohderyhmänsä näkökulmasta ryhmän suunnittelussa ja ohjaamisessa
- hyödyntää tavoitteellisesti ja perustellen erilaisia työmenetelmiä Kohtaamistaiteen taidetuokioissa
- kuvaa oman oppimisprosessinsa monipuolisesti analysoiden ja reflektoiden
- etsii tietoa Kohtaamistaiteesta ja Clinical Artista syventääkseen ja laajentaakseen osaamistaan

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi koostuu seuraavista osioista: tuntityöskentely, harjoitukset ja tehtävät. Kurssi arvioidaan asteikolla hyväksytty /hylätty.

Hyväksytty
Opiskelija
- hahmottanut ja teoreettisesti jäsentää Kohtaamistaiteeseen liittyviä käsitteitä ja ilmiöitä kohderyhmänsä näkökulmasta ryhmän suunnittelussa ja ohjaamisessa
- hyödyntää tavoitteellisesti ja perustellen erilaisia työmenetelmiä Kohtaamistaiteen taidetuokioissa
- oman oppimisprosessin kuvaaminen monipuolisesti analysoiden ja reflektoiden
- etsii tietoa Kohtaamistaiteesta ja Clinical Artista syventääkseen ja laajentaakseen osaamistaan

Hylätty
Opiskelijan suorituksessa puutteita ja tavoitteet ei täyty

Ilmoittautumisaika

01.09.2021 - 10.10.2021

Ajoitus

25.10.2021 - 31.12.2021

Laajuus

5 op

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Tiina Kohtamäki
Opiskelijaryhmät
  • VVO
    VVO-ryhmä Peppiä varten

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot kohtaamistaiteen historiasta, filosofiasta ja toimintaympäristöistä. Hän tunnistaa kohtaamistaiteen periaatteet, joita ovat kohtaaminen, arvostus, moniaistisuus, struktuuri, vaiheittaisuus ja valintojen teko. Opiskelijalla on valmius kunnioittaa jokaisen ihmisen itseilmaisun ja taidetyöskentelyn merkityksellisyyttä ja iloa. Hänellä on valmiudet hyödyntää kohtaamistaiteessa jaettuja kokemuksia oman ammatillisen kehittymisensä tukena.

Sisältö

- kohtaamistaiteen historia, filosofia ja toimintaympäristöt
- kohtaamistaiteen periaatteet
- kuvataiteet kohtaamistaiteen työmenetelmänä

Oppimateriaalit

Seuraavat artikkelit julkaisusta: Pusa, Tiina (toim.) 2014. Kohtaamistaide. Käsikirja ohjaajalle. Laurea Julkaisut 22. Vantaa: Hansaprint.
Rankanen & Pusa: Taideterapia ja Kohtaamistaide Suomessa; ss. 10-15
Ahos & Kahelin: Moniammatillisuus Kohtaamistaiteessa; ss. 30-33
Artikkeli: Pusa, Tiina & Oshiro, Taizo: Cherry blossoms and beets – Development on the Encounter Art in Finnish-Japanese co-operation
Omavalintainen opinnäytetyö Theseuksesta

Opetusmenetelmät

Erilaiset yksilö-, pari- ja ryhmätehtävät, toiminnalliset harjoitukset, kokemuksellinen oppiminen, luennot, itsenäinen opiskelu

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojakso ei sisällä harjoittelua

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Toteutus yksilö- ja ryhmämuotoisena työskentelynä sisältäen kontaktiopetusta, oppimistehtäviä ja itsenäistä työskentelyä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

130 tuntia, josta
- luennot 36 tuntia
- harjoitukset 44 tuntia
- itsenäinen opiskelu 50 tuntia

Sisällön jaksotus

- Kohtaamistaiteen historia, filosofia ja toimintaympäristöt
- Kohtaamistaiteen periaatteisiin perehtyminen omakohtaisen tekemisen ja artikkeleiden kautta
- Kohtaamistaiteen työmenetelmät kuvataiteen eri menetelmiä käyttäen
- Oma oppiminen ja ryhmäreflektointi

Lisätietoja opiskelijoille

Kohtaamistaide® on ryhmämuotoista kuvataidetoimintaa erilaisissa sosiaali-, terveys-, kasavatus ja kulttuurialan toimintaympäristöissä. Kohtaamistaiteessa ihminen nähdään yhteisönsä jäsenenä ja toiminnassa korostuu kaikkien aistien käyttäminen.

Kohtaamistaiteen perusteet - opintojakson suorittamisen jälkeen opintoja voi jatkaa 10 op laajuisella opintojaksolla. Opintojaksot yhdessä antavat Kohtaamistaiteen ohjaaja -pätevyyden. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa järjestetään lukuvuoden 2019-2020 aikana kaksi Kohtaamistaiteen perusteet -opintojaksoa ja lukuvuonna 2020-2021 jatko-opintojakso, joka antaa Kohtaamistaideohjaajan® osaamisen ja oikeudet (5+10 op).

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteerit, hyvä (3)

x

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tuntee Kohtaamistaiteen historiaa, filosofiaa ja toimintaympäristöt. Hän tuntee Kohtaamistaiteen periaatteet käytännössä ja teoriassa. Opiskelijalla on kokemuksia taidetyöskentelystä ja hän kykenee reflektoimaan omaa ja ryhmän prosessia.
- Tuntityöskentely, harjoitukset ja tehtävät. Lopputehtävän tuottaminen

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty/Hylätty
Tuntityöskentely, harjoitukset ja tehtävät. Lopputehtävän tuottaminen.

Lisätiedot

Kohtaamistaide on ryhmämuotoista kuvataidetoimintaa erilaisissa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan toimintaympäristöissä. Kohtaamistaiteessa ihminen nähdään yhteisönsä jäsenenä ja toiminnassa korostuu kaikkien aistien käyttäminen. Tekeminen on porrastettu niin, että kokematonkin tekijä pääsee nauttimaan taiteen tekemisen esteettisestä lumosta ja teoksensa arvostavasta katselusta yhdessä vertaisryhmän kanssa. Kohtaamistaide pohjautuu japanilaiseen Clinical Art -menetelmään.

Kohtaamistaiteen perusteet - opintojakson suorittamisen jälkeen opintoja jatketaan10 op laajuisella opintojaksolla. Opintojaksot yhdessä antavat Kohtaamistaiteen ohjaaja -pätevyyden.

Ilmoittautumisaika

15.12.2021 - 16.01.2022

Ajoitus

24.02.2022 - 29.04.2022

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Sosionomi ja geronomi

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Tiina Kohtamäki
Opiskelijaryhmät
  • KOTA22
    Kohtaamistaide

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot kohtaamistaiteen historiasta, filosofiasta ja toimintaympäristöistä. Hän tunnistaa kohtaamistaiteen periaatteet, joita ovat kohtaaminen, arvostus, moniaistisuus, struktuuri, vaiheittaisuus ja valintojen teko. Opiskelijalla on valmius kunnioittaa jokaisen ihmisen itseilmaisun ja taidetyöskentelyn merkityksellisyyttä ja iloa. Hänellä on valmiudet hyödyntää kohtaamistaiteessa jaettuja kokemuksia oman ammatillisen kehittymisensä tukena.

Sisältö

- kohtaamistaiteen historia, filosofia ja toimintaympäristöt
- kohtaamistaiteen periaatteet
- kuvataiteet kohtaamistaiteen työmenetelmänä

Oppimateriaalit

Seuraavat artikkelit julkaisusta: Pusa, Tiina (toim.) 2014. Kohtaamistaide. Käsikirja ohjaajalle. Laurea Julkaisut 22. Vantaa: Hansaprint.
Rankanen & Pusa: Taideterapia ja Kohtaamistaide Suomessa; ss. 10-15
Ahos & Kahelin: Moniammatillisuus Kohtaamistaiteessa; ss. 30-33
Artikkeli: Pusa, Tiina & Oshiro, Taizo: Cherry blossoms and beets – Development on the Encounter Art in Finnish-Japanese co-operation
Omavalintainen opinnäytetyö Theseuksesta

Opetusmenetelmät

Erilaiset yksilö-, pari- ja ryhmätehtävät, toiminnalliset harjoitukset, kokemuksellinen oppiminen, luennot, itsenäinen opiskelu

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojakso ei sisällä harjoittelua

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Toteutus yksilö- ja ryhmämuotoisena työskentelynä sisältäen kontaktiopetusta, oppimistehtäviä ja itsenäistä työskentelyä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

130 tuntia, josta
- luennot 36 tuntia
- harjoitukset 44 tuntia
- itsenäinen opiskelu 50 tuntia

Sisällön jaksotus

- Kohtaamistaiteen historia, filosofia ja toimintaympäristöt
- Kohtaamistaiteen periaatteisiin perehtyminen omakohtaisen tekemisen ja artikkeleiden kautta
- Kohtaamistaiteen työmenetelmät kuvataiteen eri menetelmiä käyttäen
- Oma oppiminen ja ryhmäreflektointi

Lisätietoja opiskelijoille

Kohtaamistaide® on ryhmämuotoista kuvataidetoimintaa erilaisissa sosiaali-, terveys-, kasavatus ja kulttuurialan toimintaympäristöissä. Kohtaamistaiteessa ihminen nähdään yhteisönsä jäsenenä ja toiminnassa korostuu kaikkien aistien käyttäminen.

Kohtaamistaiteen perusteet - opintojakson suorittamisen jälkeen opintoja jatketaan 10 op laajuisella opintojaksolla. Opintojaksot yhdessä antavat Kohtaamistaiteen ohjaaja -pätevyyden, joka antaa Kohtaamistaideohjaajan® osaamisen ja oikeudet (5+10 op).

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

x

Arviointikriteerit, hyvä (3)

x

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

x

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tuntee Kohtaamistaiteen historiaa, filosofiaa ja toimintaympäristöt. Hän tuntee Kohtaamistaiteen periaatteet käytännössä ja teoriassa. Opiskelijalla on kokemuksia taidetyöskentelystä ja hän kykenee reflektoimaan omaa ja ryhmän prosessia.
- Tuntityöskentely, harjoitukset ja tehtävät. Lopputehtävän tuottaminen

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty/Hylätty
Tuntityöskentely, harjoitukset ja tehtävät. Lopputehtävän tuottaminen.

Lisätiedot

Kohtaamistaide on ryhmämuotoista kuvataidetoimintaa erilaisissa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan toimintaympäristöissä. Kohtaamistaiteessa ihminen nähdään yhteisönsä jäsenenä ja toiminnassa korostuu kaikkien aistien käyttäminen. Tekeminen on porrastettu niin, että kokematonkin tekijä pääsee nauttimaan taiteen tekemisen esteettisestä lumosta ja teoksensa arvostavasta katselusta yhdessä vertaisryhmän kanssa. Kohtaamistaide pohjautuu japanilaiseen Clinical Art -menetelmään.

Kohtaamistaiteen perusteet - opintojakson suorittamisen jälkeen opintoja jatketaan10 op laajuisella opintojaksolla. Opintojaksot yhdessä antavat Kohtaamistaiteen ohjaaja -pätevyyden.

Ilmoittautumisaika

05.05.2021 - 09.05.2021

Ajoitus

06.09.2021 - 24.10.2021

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

1 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 25

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Marja-Liisa Saariaho
Opiskelijaryhmät
  • MSOS20
    Sosionomi (AMK)
  • SOS18C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS18B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa, milloin kommunikaation apuvälineitä tarvitaan eri asiakasryhmien kanssa tapahtuvassa kommunikaatiossa, esimerkiksi kehitysviivästymät, toimintakyvyn ongelmat kommunikaation alueella, puutteellisen kielitaidon aiheuttamat kommunikaatio-ongelmat. Opiskelija tuntee yleisimmät puhetta korvaavan kommunikoinnin (ACC) menetelmät, kuten tukiviittomat, kuvien käyttö tai bliss-kieli, kommunikaatio esineiden avulla, kirjoittamalla ja elekielellä. Opiskelija tunnistaa yleisimpiä kommunikaation apuvälineitä toimiessaan eri asiakasryhmien parissa. Hänellä on taito tunnistaa kommunikaation apuvälineiden kehittämistarvetta asiakkaan kanssa toimiessaan ja edistää vaihtoehtoisten kommunikaatiomuotojen kehittämistä moniammatillisessa yhteistyössä.

Sisältö

- kommunikaatiovaikeuksien yleisimmät syyt
- tukiviittomien perusteet ja käyttö
- kuvallisen kommunikaation apuvälineet ja niiden käyttö
- esineiden käyttö kommunikoinnissa
- kirjoittaminen kommunikoinnin tukena
- kommunikaatio-ohjelmat
- kommunikaation apuvälineiden käyttöön ohjaaminen

Oppimateriaalit

- Huuhtanen,K. (toim.) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. 2012. Kehitysvammaliitto. Solver palvelut Oy. Kouvola.
- Hämäläinen , P. & Haapala,M. Sosiaalinen kommunikaatio - taitojen kartoittaminen ja kuntoutus, ss. 181-244. Teoksessa Timonen, T. & Hämäläinen Pirita (toim.) Autismin kirjon kuntoutusmenetelmät. 2019. PS-Kustannus.
- Pihlaja, P. & Viitala R. (toim.) Varhaiserityiskasvatus. 2018. ss. 183-221, ss. 287-363. PS-Kustannus.
- Trygg B.H., Graafinen kommunikointi. Esineet, kuvat ja symbolit puhetta tukevassa ja korvaavassa kommunikoinnissa. 2010. Kehitysvammaliitto. Solver palvelut Oy. Kouvola.
- Papunetin sivusto, http://papunet.net/
- Muu materiaali ilmoitetaan opetuksen alussa.

Opetusmenetelmät

Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, essee.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Asiantuntijavierailut, yhteistyö työelämän kanssa.Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

80 h
- mistä lähiopetusta: 28h
- itsenäistä työskentelyä: 52h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää kommunikaatiovaikeuksien yleisimmät syyt. Opiskelija osaa tunnistaa eri asiakasryhmien kanssa käytettävät kommunikaation apuvälineet. Hän osaa ohjatusti käyttää erilaisia kommunikaatiomenetelmiä eri asiakasryhmien kanssa. Opiskelija osaa ohjatusti soveltaa oppimaansa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija hallitsee kommunikaatiovaikeuksien yleisimmät syyt ja osaa joidenkin kommunikaation apuvälineiden käytön asiakkaiden kanssa, joilla on kommunikaatiovaikeuksia. Opiskelija osaa havainnoida asiakkaiden tarpeet käyttäessään eri kommunikaatiomenetelmiä. Opiskelija osaa toimia ammatillisesti käyttäessään eri kommunikaatiomenetelmiä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa käytäntöön.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee monipuolisesti yleisimpien kommunikaation apuvälineiden käytön eri asiakasryhmien kanssa tapahtuvassa kommunikaatiossa. Opiskelija osaa arvioida eri kommunikaation apuvälineiden soveltuvuutta eri asiakasryhmien kanssa tehtävässä sosiaalialan työssä. Hän tunnistaa asiakkaan kommunikaation apuvälineiden kehittämistarpeet ja osaa edistää vaihtoehtoisten kommunikaatiomuotojen kehittämistä moniammatillisessa yhteistyössä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa käytäntöön.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

15.11.2021 - 17.12.2021

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

T&K-osuus

1 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 25

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Tanja Rajala
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tarkastella yksilöjen, yhteisöjen ja yhteiskuntien suhteita globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Hän osaa kuvata kulttuurin ja elämäntavan keskeisiä merkityksiä ihmisen identiteetin rakentumiselle. Opiskelija osaa selittää monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet. Hän osaa kuvata ja selittää vähemmistöjen ja enemmistöjen suhteita, globaalia muuttoliikettä ja sen taustalla olevia ekososiaalisia ja taloudellisia tekijöitä sekä erityisesti pakolaisuutta yleisenä ilmiönä ja yksittäisen ihmisen kokemuksena. Opiskelija osaa kuvata niihin liittyvää syrjintää, ennakkoluuloja ja rasismia ja tunnistaa tekijöitä niiden taustalla. Hän osaa tarkastella omaa kansallista ja etnistä identiteettiään ja omia valmiuksiaan kohdata etnistä ja kulttuurista erilaisuutta. Opiskelija tunnistaa transnationaalisuuden osana globaalia kehitystä. Hän löytää itsenäisesti edellä oleviin käsitteisiin liittyvää tietoa ja osaa arvioida sen luotettavuutta. Hän tiedostaa ilmiöihin liittyviä erilaisia näkökulmia ja perusteluja ja hyödyntää tietoa oman perustellun näkemyksensä muodostamisessa.

Sisältö

- etnisen ja kulttuurisen moninaisuuden lajit, kulttuurierot, enemmistöt ja vähemmistöt
- globaali muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus
- monikulttuurisuus, moninaisuus
- akkulturaatioprosessi, kontakti- ja konfliktiteoria
- kansallinen ja etninen identiteetti, stereotypiat ja ennakkoluulot, rasismi
- vähemmistöaseman tai maahanmuuton vaikutus identiteettiin, transnationaalisuus
- erilaisuuden hahmottamisen tasot
- monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuurinen sensitiivisyys

Oppimateriaalit

Castaneda, A. E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S., Santalahti, P. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-100-3.

Kääriälä, A., Keski-Säntti, M., Aaltonen, M., Haikkola, L., Huotari, T., Ilmakunnas, I., Juutinen, A., Kiilakoski, T., Merikukka, M., Pekkarinen, E., Rask, S., Ristikari, T., Salo, J. & Gissler, M. 2020. Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä. Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 15/2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-582-7.

Saukkonen, P. 2020. Vimmainen maailma. Kirjoituksia muuttoliikkeestä, monikulttuurisuudesta ja nationalismista. Julkaisuja 35, 2020. Helsinki: Siirtolaisuusinstituutti. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/03/j-35-isbn-978-952-7167-93-9-vimmainen-maailma.pdf.

Opetusmenetelmät

Etäluennot, ryhmätehtävä, -toiminta ja -esitys; tehtävän voi tehdä työelämäyhteistyössä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön. .Opiskelija osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa.
Opiskelija löytää keskeisiin käsitteisiin liittyvää ajankohtaista tietoa. Hän osaa muodostaa oman perustellun näkemyksen aihealueen kysymyksistä. Opiskelija osaa kuvata etniseen vähemmistöön kuuluvan ihmisen kokemuksia.
Opiskelija osaa kuvata omaa etnistä identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä konkreettisen tavoitteen oman kulttuurien välisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa käyttää soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija löytää ajankohtaista ja luotettavaa tietoa keskeisistä käsitteistä ja hyödyntää sitä omien näkemysten esittämisessä. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen etniseen vähemmistöön kuuluvan ihmisen kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa etnistä identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella konkreettisia tavoitteita oman kulttuurien välisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida muuttoliikkeen ja pakolaisuuden takana vaikuttavia globaaleja prosesseja. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää etniseen vähemmistöön kuuluvan ihmisen kokemukset niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa etnistä identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelijan osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurien välisen osaamisensa kehittämiseen monipuolisesti perustellen.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

30.08.2021 - 07.09.2021

Ajoitus

29.11.2021 - 28.01.2022

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

T&K-osuus

1 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 25

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Tanja Rajala
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tarkastella yksilöjen, yhteisöjen ja yhteiskuntien suhteita globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Hän osaa kuvata kulttuurin ja elämäntavan keskeisiä merkityksiä ihmisen identiteetin rakentumiselle. Opiskelija osaa selittää monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet. Hän osaa kuvata ja selittää vähemmistöjen ja enemmistöjen suhteita, globaalia muuttoliikettä ja sen taustalla olevia ekososiaalisia ja taloudellisia tekijöitä sekä erityisesti pakolaisuutta yleisenä ilmiönä ja yksittäisen ihmisen kokemuksena. Opiskelija osaa kuvata maahanmuuttoon liittyvää syrjintää, ennakkoluuloja ja rasismia sekä tunnistaa tekijöitä niiden taustalla. Hän osaa tarkastella omaa kansallista ja etnistä identiteettiään ja omia valmiuksiaan kohdata kulttuurista ja sosiaalista moninaisuutta. Hän löytää itsenäisesti edellä oleviin käsitteisiin liittyvää tietoa ja osaa arvioida sen luotettavuutta. Opiskelija kehittää kykyä reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisissa ja globaaleissa yhteisöissä.

Sisältö

- etninen, kulttuurinen ja sosiaalinen moninaisuus, kulttuurierot, enemmistöt ja vähemmistöt
- globaali muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus
- kultuuriin sopeutuminen, kotoutuminen
- kansallinen ja etninen identiteetti, stereotypiat ja ennakkoluulot, rasismi
- vähemmistöaseman tai maahanmuuton vaikutus identiteettiin
- monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuurinen sensitiivisyys
- kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden jäsennyksiä

Oppimateriaalit

Castaneda, A. E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S., Santalahti, P. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-100-3.

Kääriälä, A., Keski-Säntti, M., Aaltonen, M., Haikkola, L., Huotari, T., Ilmakunnas, I., Juutinen, A., Kiilakoski, T., Merikukka, M., Pekkarinen, E., Rask, S., Ristikari, T., Salo, J. & Gissler, M. 2020. Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä. Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 15/2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-582-7.

Saukkonen, P. 2020. Vimmainen maailma. Kirjoituksia muuttoliikkeestä, monikulttuurisuudesta ja nationalismista. Julkaisuja 35, 2020. Helsinki: Siirtolaisuusinstituutti. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/03/j-35-isbn-978-952-7167-93-9-vimmainen-maailma.pdf.

Opetusmenetelmät

Etäluennot, ryhmätehtävä, -toiminta ja -esitys; tehtävän voi tehdä työelämäyhteistyössä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön. Opiskelija osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa.

Opiskelija löytää keskeisiin käsitteisiin liittyvää ajankohtaista tietoa. Hän osaa muodostaa oman perustellun näkemyksen aihealueen kysymyksistä. Opiskelija osaa kuvata eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia.
Opiskelija osaa kuvata omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä konkreettisen tavoitteen oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa käyttää soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija löytää ajankohtaista ja luotettavaa tietoa keskeisistä käsitteistä ja hyödyntää niitä omien näkemysten esittämisessä. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella konkreettisia tavoitteita oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi monipuolisesti perustellen.

Ilmoittautumisaika

30.08.2021 - 07.09.2021

Ajoitus

04.04.2022 - 20.05.2022

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

T&K-osuus

1 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 25

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Tanja Rajala
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tarkastella yksilöjen, yhteisöjen ja yhteiskuntien suhteita globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Hän osaa kuvata kulttuurin ja elämäntavan keskeisiä merkityksiä ihmisen identiteetin rakentumiselle. Opiskelija osaa selittää monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet. Hän osaa kuvata ja selittää vähemmistöjen ja enemmistöjen suhteita, globaalia muuttoliikettä ja sen taustalla olevia ekososiaalisia ja taloudellisia tekijöitä sekä erityisesti pakolaisuutta yleisenä ilmiönä ja yksittäisen ihmisen kokemuksena. Opiskelija osaa kuvata maahanmuuttoon liittyvää syrjintää, ennakkoluuloja ja rasismia sekä tunnistaa tekijöitä niiden taustalla. Hän osaa tarkastella omaa kansallista ja etnistä identiteettiään ja omia valmiuksiaan kohdata kulttuurista ja sosiaalista moninaisuutta. Hän löytää itsenäisesti edellä oleviin käsitteisiin liittyvää tietoa ja osaa arvioida sen luotettavuutta. Opiskelija kehittää kykyä reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisissa ja globaaleissa yhteisöissä.

Sisältö

- etninen, kulttuurinen ja sosiaalinen moninaisuus, kulttuurierot, enemmistöt ja vähemmistöt
- globaali muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus
- kultuuriin sopeutuminen, kotoutuminen
- kansallinen ja etninen identiteetti, stereotypiat ja ennakkoluulot, rasismi
- vähemmistöaseman tai maahanmuuton vaikutus identiteettiin
- monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuurinen sensitiivisyys
- kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden jäsennyksiä

Oppimateriaalit

Castaneda, A. E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S., Santalahti, P. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-100-3.

Kääriälä, A., Keski-Säntti, M., Aaltonen, M., Haikkola, L., Huotari, T., Ilmakunnas, I., Juutinen, A., Kiilakoski, T., Merikukka, M., Pekkarinen, E., Rask, S., Ristikari, T., Salo, J. & Gissler, M. 2020. Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä. Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 15/2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-582-7.

Saukkonen, P. 2020. Vimmainen maailma. Kirjoituksia muuttoliikkeestä, monikulttuurisuudesta ja nationalismista. Julkaisuja 35, 2020. Helsinki: Siirtolaisuusinstituutti. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/03/j-35-isbn-978-952-7167-93-9-vimmainen-maailma.pdf.

Opetusmenetelmät

Etäluennot, ryhmätehtävä, -toiminta ja -esitys; tehtävän voi tehdä työelämäyhteistyössä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön. Opiskelija osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa.

Opiskelija löytää keskeisiin käsitteisiin liittyvää ajankohtaista tietoa. Hän osaa muodostaa oman perustellun näkemyksen aihealueen kysymyksistä. Opiskelija osaa kuvata eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia.
Opiskelija osaa kuvata omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä konkreettisen tavoitteen oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa käyttää soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija löytää ajankohtaista ja luotettavaa tietoa keskeisistä käsitteistä ja hyödyntää niitä omien näkemysten esittämisessä. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella konkreettisia tavoitteita oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi monipuolisesti perustellen.

Ilmoittautumisaika

10.01.2022 - 17.01.2022

Ajoitus

21.02.2022 - 08.04.2022

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

T&K-osuus

1 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 25

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Tanja Rajala
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • SOS22A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tarkastella yksilöjen, yhteisöjen ja yhteiskuntien suhteita globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Hän osaa kuvata kulttuurin ja elämäntavan keskeisiä merkityksiä ihmisen identiteetin rakentumiselle. Opiskelija osaa selittää monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet. Hän osaa kuvata ja selittää vähemmistöjen ja enemmistöjen suhteita, globaalia muuttoliikettä ja sen taustalla olevia ekososiaalisia ja taloudellisia tekijöitä sekä erityisesti pakolaisuutta yleisenä ilmiönä ja yksittäisen ihmisen kokemuksena. Opiskelija osaa kuvata maahanmuuttoon liittyvää syrjintää, ennakkoluuloja ja rasismia sekä tunnistaa tekijöitä niiden taustalla. Hän osaa tarkastella omaa kansallista ja etnistä identiteettiään ja omia valmiuksiaan kohdata kulttuurista ja sosiaalista moninaisuutta. Hän löytää itsenäisesti edellä oleviin käsitteisiin liittyvää tietoa ja osaa arvioida sen luotettavuutta. Opiskelija kehittää kykyä reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisissa ja globaaleissa yhteisöissä.

Sisältö

- etninen, kulttuurinen ja sosiaalinen moninaisuus, kulttuurierot, enemmistöt ja vähemmistöt
- globaali muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus
- kultuuriin sopeutuminen, kotoutuminen
- kansallinen ja etninen identiteetti, stereotypiat ja ennakkoluulot, rasismi
- vähemmistöaseman tai maahanmuuton vaikutus identiteettiin
- monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuurinen sensitiivisyys
- kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden jäsennyksiä

Oppimateriaalit

Castaneda, A. E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S., Santalahti, P. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-100-3.

Kääriälä, A., Keski-Säntti, M., Aaltonen, M., Haikkola, L., Huotari, T., Ilmakunnas, I., Juutinen, A., Kiilakoski, T., Merikukka, M., Pekkarinen, E., Rask, S., Ristikari, T., Salo, J. & Gissler, M. 2020. Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä. Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 15/2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-582-7.

Saukkonen, P. 2020. Vimmainen maailma. Kirjoituksia muuttoliikkeestä, monikulttuurisuudesta ja nationalismista. Julkaisuja 35, 2020. Helsinki: Siirtolaisuusinstituutti. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/03/j-35-isbn-978-952-7167-93-9-vimmainen-maailma.pdf.

Opetusmenetelmät

Etäluento, ryhmätehtävä, -toiminta ja -esitys; tehtävän voi tehdä työelämäyhteistyössä

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön. Opiskelija osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa.

Opiskelija löytää keskeisiin käsitteisiin liittyvää ajankohtaista tietoa. Hän osaa muodostaa oman perustellun näkemyksen aihealueen kysymyksistä. Opiskelija osaa kuvata eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia.
Opiskelija osaa kuvata omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä konkreettisen tavoitteen oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa käyttää soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija löytää ajankohtaista ja luotettavaa tietoa keskeisistä käsitteistä ja hyödyntää niitä omien näkemysten esittämisessä. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella konkreettisia tavoitteita oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi monipuolisesti perustellen.

Ilmoittautumisaika

05.05.2021 - 09.05.2021

Ajoitus

10.01.2022 - 04.03.2022

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Tiina Kohtamäki
Opiskelijaryhmät
  • SOS20B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelijalla on perustiedot ja taidot luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista kuvan käytön alueella, esimerkiksi kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina. Opiskelija ymmärtää luovien, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien merkityksen minäkuvan, itsetunnon, itseilmaisun ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opiskelija osaa organisoida tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käytetään menetelmänä kuvallisen ilmaisun eri muotoja. Hänellä on valmiudet innostaa ja rohkaista yksilöitä ja ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään kuvan avulla. Opiskelija osaa työskennellä tavoitteellisesti luovien toimintojen alueella ja hän osaa suunnitella luovan toiminnan prosessin alusta loppuun. Hän on tietoinen luovista voimavaroistaan ja on motivoitunut käyttämään ja kehittämään niitä sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

Sisältö

- luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
- luovan toiminnan prosessi
- kuvan käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
- kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina
- toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset kuvallisen ilmaisun menetelmiä hyödyntäen
- luovan toiminnan prosessi
- omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa

Oppimateriaalit

- Voimaa Taiteesta. Malleja taiteen soveltamiseen hyvinvointialalla. 2013.Tampereen yliopisto, Tutkivan teatterityön keskus: Tammerprint
Saatavana: http://www.voimaataiteesta.fi/uploads/pdf/Voimaa_taiteesta.pdf
- Kohtamäki, T, Palomäki, S-L. 2010. Valokuvat vanhainkodin asukkaiden elämäntarinoiden lähteenä.Janus 2010 vol 18 (1) 2010, 35-47
- Aalto, Anu, Araneva, Marjaana, Kohtamäki, Tiina (2014) Valokuvamenetelmät sosiaalialan työssä. Teoksessa Toikko, Timo (toim.) (2014) Sosiaalityön menetelmien jäljillä. Anja Mäntylän rahasto: Fram Oy, 120?128.
- Voimauttava valokuvaus. Saatavana: http://www.voimauttavavalokuva.net/index.htm
Halkola, U.: Mannermaa, L.: Koffert, T.: Koulu, L. 2009. Valokuvan terapeuttinen voima. Keuruu: Otava,

Opetusmenetelmät

Erilaiset yksilö-, pari- ja ryhmätehtävät, toiminnalliset harjoitukset, kokemuksellinen oppiminen, luennot, itsenäinen opiskelu

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojakso ei sisällä harjoittelua

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106 tuntia, josta
- luennot 24 tuntia
- harjoitukset ja itsenäinen opiskelu 80 tuntia

Sisällön jaksotus

- luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
- luovan toiminnan prosessi
- kuvan käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
- kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina
- toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset kuvallisen ilmaisun menetelmiä hyödyntäen
- omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytyssä suorituksessa opiskelija hallitsee osaamistavoitteiden mukaiset tiedot hyvin luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista kuvan käyttöä hyödyntävien menetelmien alueella. Hän kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan kuvan käyttöä hyödyntäviä menetelmiä. Opiskelija osaa tiedostaa omia luovia voimavarojaan. Opiskelija käyttää luovia taitojaan työvälineenä ja osaa pohtia kuvan käytön soveltamistapoja sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tuntityöskentely (poissaolot korvataan), harjoitukset ja tehtävät. Lopputehtävän tuottaminen.

Esitietovaatimukset

Sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin.

Lisätiedot

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

Ilmoittautumisaika

05.05.2021 - 09.05.2021

Ajoitus

25.10.2021 - 20.12.2021

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Tiina Kohtamäki
Opiskelijaryhmät
  • SOS20B
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS21K
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelijalla on perustiedot ja taidot luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista kuvan käytön alueella, esimerkiksi kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina. Opiskelija ymmärtää luovien, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien merkityksen minäkuvan, itsetunnon, itseilmaisun ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opiskelija osaa organisoida tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käytetään menetelmänä kuvallisen ilmaisun eri muotoja. Hänellä on valmiudet innostaa ja rohkaista yksilöitä ja ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään kuvan avulla. Opiskelija osaa työskennellä tavoitteellisesti luovien toimintojen alueella ja hän osaa suunnitella luovan toiminnan prosessin alusta loppuun. Hän on tietoinen luovista voimavaroistaan ja on motivoitunut käyttämään ja kehittämään niitä sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

Sisältö

- luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
- luovan toiminnan prosessi
- kuvan käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
- kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina
- toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset kuvallisen ilmaisun menetelmiä hyödyntäen
- luovan toiminnan prosessi
- omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa

Oppimateriaalit

- Voimaa Taiteesta. Malleja taiteen soveltamiseen hyvinvointialalla. 2013.Tampereen yliopisto, Tutkivan teatterityön keskus: Tammerprint
Saatavana: http://www.voimaataiteesta.fi/uploads/pdf/Voimaa_taiteesta.pdf
- Kohtamäki, T, Palomäki, S-L. 2010. Valokuvat vanhainkodin asukkaiden elämäntarinoiden lähteenä.Janus 2010 vol 18 (1) 2010, 35-47
- Aalto, Anu, Araneva, Marjaana, Kohtamäki, Tiina (2014) Valokuvamenetelmät sosiaalialan työssä. Teoksessa Toikko, Timo (toim.) (2014) Sosiaalityön menetelmien jäljillä. Anja Mäntylän rahasto: Fram Oy, 120?128.
- Voimauttava valokuvaus. Saatavana: http://www.voimauttavavalokuva.net/index.htm
Halkola, U.: Mannermaa, L.: Koffert, T.: Koulu, L. 2009. Valokuvan terapeuttinen voima. Keuruu: Otava,

Opetusmenetelmät

Erilaiset yksilö-, pari- ja ryhmätehtävät, toiminnalliset harjoitukset, kokemuksellinen oppiminen, luennot, itsenäinen opiskelu

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

opintojakso ei sisällä harjoittelua

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

106 tuntia, josta
- luennot 24 tuntia
- harjoitukset ja itsenäinen opiskelu 80 tuntia

Sisällön jaksotus

- luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
- luovan toiminnan prosessi
- kuvan käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
- kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina
- toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset kuvallisen ilmaisun menetelmiä hyödyntäen
- omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytyssä suorituksessa opiskelija hallitsee osaamistavoitteiden mukaiset tiedot hyvin luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista kuvan käyttöä hyödyntävien menetelmien alueella. Hän kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan kuvan käyttöä hyödyntäviä menetelmiä. Opiskelija osaa tiedostaa omia luovia voimavarojaan. Opiskelija käyttää luovia taitojaan työvälineenä ja osaa pohtia kuvan käytön soveltamistapoja sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tuntityöskentely (poissaolot korvataan), harjoitukset ja tehtävät. Lopputehtävän tuottaminen.

Esitietovaatimukset

Sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin.

Lisätiedot

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa
- Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

Ilmoittautumisaika

05.05.2021 - 09.05.2021

Ajoitus

06.09.2021 - 24.10.2021

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Anu Aalto
Opiskelijaryhmät
  • SOS19C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on sisäistänyt reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen. Hänellä on käyttäjälähtöiseen kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista. Opiskelija osaa määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen idean ja merkityksen palveluiden kehittämisessä. Opiskelija tietää käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmiä. Hän osaa organisoida tiedonhankintaa, jossa tehdään yhteistyötä palveluiden käyttäjien kanssa, esimerkiksi palveluiden käyttäjien ryhmät, kansalaisraadit, tutkimusyhteistyö. Opiskelija osaa tehdä kehittämisehdotuksia käyttäjälähtöiseen tiedonhankinnan perusteella ja hänellä on valmiuksia kehittää palveluita tulosten pohjalta. Hän osaa viestittää kehittämisen tuloksista päätöksentekotahoille ja julkisuuteen. Opiskelija osaa arvioida ja raportoida sosiaalialan kehittämishankkeita.

Sisältö

- käyttäjälähtöisen kehittämisen idea
- käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmät
- käyttäjälähtöisen kehittämisen tulosten hyödyntäminen
- hankkeen arviointi ja raportointi

Oppimateriaalit

ilmoitetaan opintojakson alkaessa

Opetusmenetelmät

luennot, itsenäinen opiskelu, ryhmätehtävät

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojaksolla kehitetään asiakaslähtöisyyttä palveluissa projektimuotoisesti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

3 op= 78 h
vko 36: 4t Luennot ja työpajatyöskentely
vko 37: 4t Luennot ja työpajatyöskentely
vko 38: 4t Luennot ja työpajatyöskentely
vko 39: 4t Luennot ja työpajatyöskentely
vko 40: 4t Luennot ja työpajatyöskentely
vko 41: 4t Luennot ja työpajatyöskentely

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Vaikuttavuuden arviointi
- Ennakoiva kehittäminen

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
- osaa kuvailla ja määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen perusidean
- tunnistaa erilaisia käyttäjälähtöisen kehittämisen käyttötapoja
- osaa kuvailla erilaisia raportointitapoja ja erilaisia viestintäkanavia

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä
- osaa hyödyntää erilaisia raportoinnin ja viestittämisen tapoja eri toimijatahoille

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa kriittisesti vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja analysoida niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä
- osaa raportoida ja viestittää monipuolisin keinoin kehittämisen tuloksista eri toimijatahoille

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tiedonhankinnan toteuttaminen, loppuraportin arviointi

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä
Opiskelija
- tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
- osaa kuvailla ja määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen perusidean
- tunnistaa erilaisia käyttäjälähtöisen kehittämisen käyttötapoja
- osaa kuvailla erilaisia raportointitapoja ja erilaisia viestintäkanavia

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä
Opiskelija
- osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä
- osaa hyödyntää erilaisia raportoinnin ja viestittämisen tapoja eri toimijatahoille

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävä
Opiskelija
- osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa kriittisesti vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja analysoida niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä
- osaa raportoida ja viestittää monipuolisin keinoin kehittämisen tuloksista eri toimijatahoille

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Vaikuttavuuden arvioiminen
- Ennakoiva kehittäminen

Ajoitus

10.01.2022 - 04.03.2022

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Taja Kiiskilä
Opiskelijaryhmät
  • MSOS20
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20A
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija on sisäistänyt reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen. Hänellä on käyttäjälähtöiseen kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista. Opiskelija osaa määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen idean ja merkityksen palveluiden kehittämisessä. Opiskelija tietää käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmiä. Hän osaa organisoida tiedonhankintaa, jossa tehdään yhteistyötä palveluiden käyttäjien kanssa, esimerkiksi palveluiden käyttäjien ryhmät, kansalaisraadit, tutkimusyhteistyö. Opiskelija osaa tehdä kehittämisehdotuksia käyttäjälähtöiseen tiedonhankinnan perusteella ja hänellä on valmiuksia kehittää palveluita tulosten pohjalta. Hän osaa viestittää kehittämisen tuloksista päätöksentekotahoille ja julkisuuteen. Opiskelija osaa arvioida ja raportoida sosiaalialan kehittämishankkeita.

Sisältö

- käyttäjälähtöisen kehittämisen idea
- käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmät
- käyttäjälähtöisen kehittämisen tulosten hyödyntäminen
- hankkeen arviointi ja raportointi

Oppimateriaalit

ilmoitetaan opintojakson alkaessa

Opetusmenetelmät

LivingLab-työskentely. Opintojakso sopii erityisesti heille, jotka valitsevat Henkilöstöhallinnon verkkototeutuksen.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opiskelijat työskentelevät moniammatillisesti työelämän toimeksiantojen parissa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

3 op= 78 h

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Vaikuttavuuden arviointi
- Ennakoiva kehittäminen

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
- osaa kuvailla ja määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen perusidean
- tunnistaa erilaisia käyttäjälähtöisen kehittämisen käyttötapoja
- osaa kuvailla erilaisia raportointitapoja ja erilaisia viestintäkanavia

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä
- osaa hyödyntää erilaisia raportoinnin ja viestittämisen tapoja eri toimijatahoille

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa kriittisesti vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja analysoida niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä
- osaa raportoida ja viestittää monipuolisin keinoin kehittämisen tuloksista eri toimijatahoille

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimispäiväkirja, aktiivinen osallistuminen livinglab - työskentelyyn

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä
Opiskelija
- tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
- osaa kuvailla ja määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen perusidean
- tunnistaa erilaisia käyttäjälähtöisen kehittämisen käyttötapoja
- osaa kuvailla erilaisia raportointitapoja ja erilaisia viestintäkanavia

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä
Opiskelija
- osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä
- osaa hyödyntää erilaisia raportoinnin ja viestittämisen tapoja eri toimijatahoille

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävä
Opiskelija
- osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
- osaa kriittisesti vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja analysoida niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä
- osaa raportoida ja viestittää monipuolisin keinoin kehittämisen tuloksista eri toimijatahoille

Lisätiedot

opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Vaikuttavuuden arvioiminen
- Ennakoiva kehittäminen

Ilmoittautumisaika

05.05.2021 - 09.05.2021

Ajoitus

10.09.2021 - 31.12.2021

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

1 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 24

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • SOS19C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tietää lapsen ja perheen elämäntilanteeseen liittyviä voimavaroja ja riskitekijöitä sekä osaa määritellä varhaisen tukemisen periaatteet varhaiskasvatuspalveluissa. Opiskelija osaa määriellä varhaiskasvatuksen ja eri tahojen tuottamia lapsiperheiden palveluita. ja osaa ohjata perheitä palveluiden piiriin. Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. ja ymmärtää monialaisen yhteistyön merkityksen varhaisen tuen näkökulmasta. Opiskelija osaa määritellä dialogisen vuorovaikutuksen merkityksen perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Opiskelija osaa toimia lapsilähtöisesti huomioiden lapsen oikeuksien toteutumisen ammatillisessa toiminnassaan. Opiskelija osaa tukea ja edistää lapsen ja perheen kuulluksi tulemista sekä osallisuutta varhaiskasvatuksen ympäristössä.

Sisältö

- varhaiskasvatuksen ja lapsiperheiden palvelut
- kasvatuksellinen yhteistyö ja monialaisuus varhaiskasvatuksessa
- lapsen ja perheen elämäntilanteeseen liittyvien voimavarojen sekä riskitekijöiden tunnistaminen ja puheeksi ottaminen
- dialogisen vuorovaikutuksen periaatteet
- varhaisen tuen periaatteet ja toteuttaminen
- lapsen oikeudet ja lapsilähtöinen toiminta osana varhaiskasvatuspalveluita
- osallisuuden edistäminen varhaiskasvatuksen palveluissa

Oppimateriaalit

-Ahonen, Liisa (2019). Haastavat kasvatustilanteet. Lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja.
-Lapsen hyvän kasvun ja kehityksen riskitekijöiden tunnistaminen (2007). Helsingin kaupunki, Sosiaalivirasto. Saatavana: https://docplayer.fi/427832-Lapsen-hyvan-kasvun-ja-kehityksen-riskitekijoiden-ja-suojaavien-tekijoiden-tunnistaminen.html
-Varhaiserityiskasvatus (2019). Päivi Pihlaja & Riitta Viitala (toim.). Luvut: 1, 4-6.
-Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Teoriasta käytäntöön (2019). Tuovi Hakulinen, Taina Laajasalo & Jukka Mäkelä (toim.). Ohjaus 9/2019. THL. Saatavana: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138389/URN_ISBN_978-952-343-357-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
-Trogen, Tiia (2020). Positiivinen kasvatus.PS -kustannus, Keuruu.
-Sandberg, Eija (2021) Pedagoginen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. PS-Kustannus. Latvia.
-Leskisenoja, Eliisa (2019). PS-Kustannus. Latvia. Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa. Toteuta käytännössä.

-opettajan osoittama muu mahdollinen materiaali

Opetusmenetelmät

Orientaatio, Kirjallisuuspiiri, kirjallisuustentti Moodlessa, itsenäinen opiskelu Moodle-pohjalla, 4 x luennot

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ilmoitetaan opintojakson alkaessa.

Kansainvälisyys

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Yhteensä 80 tuntia

Lisätietoja opiskelijoille

Luennot voidaan toteuttaa lähiopetuksena tai verkon kautta Teamsissa.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä kasvatuksellisen yhteistyön ja dialogisen toiminnan periaatteita. Hän osaa nimetä lapsen oikeuksien huomioimiseen ja lapsilähtöiseen toimintaan liittyviä periaatteita. Hän osaa kuvata erilaisten perheiden tarpeita, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija osaa nimetä varhaisen tukemisen periaatteita. Hän tuntee pääpiirteissään lapsiperhepalveluita ja hän osaa kuvata, kuinka niitä voidaan hyödyntää. Opiskelija osaa kuvata lapsen ja perheen osallisuuteen vaikuttavia seikkoja.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Opiskelija osaa toimia sekä lasten että perheiden kanssa dialogisesti. Hän tietää lapsen oikeuksien huomioimiseen ja lapsilähtöiseen toimintaan liittyvät periaatteet. Hän osaa huomioida erilaisten perheiden tarpeet, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija tietää varhaisen tukemisen periaatteet ja osaa tukea lasta ja perhettä niiden mukaisesti. Hän tuntee eri tahojen tuottamat lapsiperhepalvelut pääpiirteissään ja hän osaa hyödyntää niitä lasten ja perheiden tukemisessa. Opiskelija tietää ja osaa hyödyntää lapsen ja perheen osallisuutta edistäviä menetelmiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Opiskelija osaa toimia sekä lasten että perheen kanssa dialogisesti. Hän osaa kriittisesti arvioida ja analysoida lapsen etua ja lapsilähtöisyyden toteutumista omassa toiminnassaan sekä huomioida erilaisten perheiden tarpeet, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija osaa analysoiden soveltaa varhaisen tukemisen periaatteita omat ammatilliset vahvuudet ja heikkoudet huomioiden. Hän tuntee eri tahojen tuottamien lapsiperheiden palveluiden kokonaisuuden ja osaa hyödyntää niitä lapsen ja perheen tukemiseksi. Opiskelija osaa tukea ja edistää lapsen ja perheen kuulluksi tulemista sekä osallisuutta eri yhteisöissä. Opiskelija osaa analysoida lapsen ja perheen varhaisen tuen toteutumisen edellytyksiä ja siihen käytettäviä menetelmiä.

Esitietovaatimukset

Opintojaksot: Lapsen kehitys ja oppiminen, Varhaiskasvatuksen pedagogiikka, Pienryhmätoiminta ja yhteisöllisys varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta suorittaville.

Ilmoittautumisaika

05.05.2021 - 09.05.2021

Ajoitus

10.01.2022 - 04.03.2022

Laajuus

3 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 28

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
  • MSOS20
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20A
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tietää lapsen ja perheen elämäntilanteeseen liittyviä voimavaroja ja riskitekijöitä sekä osaa määritellä varhaisen tukemisen periaatteet varhaiskasvatuspalveluissa. Opiskelija osaa määriellä varhaiskasvatuksen ja eri tahojen tuottamia lapsiperheiden palveluita. ja osaa ohjata perheitä palveluiden piiriin. Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. ja ymmärtää monialaisen yhteistyön merkityksen varhaisen tuen näkökulmasta. Opiskelija osaa määritellä dialogisen vuorovaikutuksen merkityksen perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Opiskelija osaa toimia lapsilähtöisesti huomioiden lapsen oikeuksien toteutumisen ammatillisessa toiminnassaan. Opiskelija osaa tukea ja edistää lapsen ja perheen kuulluksi tulemista sekä osallisuutta varhaiskasvatuksen ympäristössä.

Sisältö

- varhaiskasvatuksen ja lapsiperheiden palvelut
- kasvatuksellinen yhteistyö ja monialaisuus varhaiskasvatuksessa
- lapsen ja perheen elämäntilanteeseen liittyvien voimavarojen sekä riskitekijöiden tunnistaminen ja puheeksi ottaminen
- dialogisen vuorovaikutuksen periaatteet
- varhaisen tuen periaatteet ja toteuttaminen
- lapsen oikeudet ja lapsilähtöinen toiminta osana varhaiskasvatuspalveluita
- osallisuuden edistäminen varhaiskasvatuksen palveluissa

Oppimateriaalit

-Ahonen, Liisa (2019). Haastavat kasvatustilanteet. Lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja.

-Lapsen hyvän kasvun ja kehityksen riskitekijöiden tunnistaminen (2007). Helsingin kaupunki, Sosiaalivirasto. Saatavana: https://docplayer.fi/427832-Lapsen-hyvan-kasvun-ja-kehityksen-riskitekijoiden-ja-suojaavien-tekijoiden-tunnistaminen.html

-Varhaiserityiskasvatus (2019). Päivi Pihlaja & Riitta Viitala (toim.). Luvut: 1, 4-6.

-Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Teoriasta käytäntöön (2019). Tuovi Hakulinen, Taina Laajasalo & Jukka Mäkelä (toim.). Ohjaus 9/2019. THL. Saatavana: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138389/URN_ISBN_978-952-343-357-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
-Leskisenoja, Eliisa (2019). Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa. Toteuta käytännössä. PS-Kustannus. Keuruu.

-opettajan osoittama muu mahdollinen materiaali

Opetusmenetelmät

Verkkototeutus: Orientaatio ja orientoivat luennot verkossa, lukupiiri, verkko-opiskelu, kirjallisuustentti Moodlessa

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ilmoitetaan opintojakson alkaessa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaisia suoritustapoja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

80 tuntia, sisältäen verkko-materiaaliin ja kirjallisuuteen perehtymisen, orientoivat luennot sekä Moodletentin.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä kasvatuksellisen yhteistyön ja dialogisen toiminnan periaatteita. Hän osaa nimetä lapsen oikeuksien huomioimiseen ja lapsilähtöiseen toimintaan liittyviä periaatteita. Hän osaa kuvata erilaisten perheiden tarpeita, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija osaa nimetä varhaisen tukemisen periaatteita. Hän tuntee pääpiirteissään lapsiperhepalveluita ja hän osaa kuvata, kuinka niitä voidaan hyödyntää. Opiskelija osaa kuvata lapsen ja perheen osallisuuteen vaikuttavia seikkoja.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Opiskelija osaa toimia sekä lasten että perheiden kanssa dialogisesti. Hän tietää lapsen oikeuksien huomioimiseen ja lapsilähtöiseen toimintaan liittyvät periaatteet. Hän osaa huomioida erilaisten perheiden tarpeet, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija tietää varhaisen tukemisen periaatteet ja osaa tukea lasta ja perhettä niiden mukaisesti. Hän tuntee eri tahojen tuottamat lapsiperhepalvelut pääpiirteissään ja hän osaa hyödyntää niitä lasten ja perheiden tukemisessa. Opiskelija tietää ja osaa hyödyntää lapsen ja perheen osallisuutta edistäviä menetelmiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Opiskelija osaa toimia sekä lasten että perheen kanssa dialogisesti. Hän osaa kriittisesti arvioida ja analysoida lapsen etua ja lapsilähtöisyyden toteutumista omassa toiminnassaan sekä huomioida erilaisten perheiden tarpeet, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija osaa analysoiden soveltaa varhaisen tukemisen periaatteita omat ammatilliset vahvuudet ja heikkoudet huomioiden. Hän tuntee eri tahojen tuottamien lapsiperheiden palveluiden kokonaisuuden ja osaa hyödyntää niitä lapsen ja perheen tukemiseksi. Opiskelija osaa tukea ja edistää lapsen ja perheen kuulluksi tulemista sekä osallisuutta eri yhteisöissä. Opiskelija osaa analysoida lapsen ja perheen varhaisen tuen toteutumisen edellytyksiä ja siihen käytettäviä menetelmiä.

Esitietovaatimukset

Opintojaksot: Lapsen kehitys ja oppiminen, Varhaiskasvatuksen pedagogiikka, Pienryhmätoiminta ja yhteisöllisys varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta suorittaville.

Ilmoittautumisaika

30.08.2021 - 07.09.2021

Ajoitus

10.01.2022 - 04.06.2022

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Virpi Nikkola
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tietää lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyviä kasvatus- ja kehityspsykologisia teorioita. Hän osaa tunnistaa lapsen kehitystehtävät eri ikäkausina ja oppimisen lainalaisuudet yksilön kehityksessä. Opiskelija osaa perustella pedagogiikan merkityksen lapsen kokonaisvaltaisessa kehityksessä, oppimisessa ja hyvinvoinnissa. Opiskelija osaa arvioida sekä lapsen kehitykseen ja oppimiseen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä että kehitystä ja oppimista hidastavia tai vaarantavia tekijöitä.

Sisältö

- kehityspsykologiset teoriat ja oppiminen varhaislapsuudesta nuoruuteen
- itsesäätelytaitojen kehitys ja kehityksen tukeminen
- lapsen toimijuutta sekä oppimista edistävät tekijät

Aika ja paikka

Exam-tenttinä.

Oppimateriaalit

Koivula, M. & Siippainen, A. & Eerola-Pennanen, P. (toim.) (2017). Valloittava varhaiskasvatus: Oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia. Tampere: Kustannusosakeyhtiö Vastapaino Oy, s. 9 – 176 ja 283 – 322. E-kirjaa lukeville alue on luvut 1 - 9 ja 17 - 20.

Köngäs, M. (2019). Tunneäly varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Nurmi, J-E., Ahonen, T. & Lyytinen, H. (2014). Ihmisen psykologinen kehitys. Jyväskylä: PS-Kustannus, s. 12 – 141. E-kirjaa lukeville alue alkaa esipuheesta ja viimeinen luettava kokonaisuus on Keskilapsuus. Nuoruus-luku ei enää kuulu tenttialueeseen.

Kirjallisuus löytyy kokonaisuudessaan myös e-aineistona.

Opetusmenetelmät

Varhaiskasvatuksen kirjatentti. Itsenäinen opiskelu.
Opintojakso on tarkoitettu vain varhaiskasvatuksen kokonaisuuden suorittaville.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Suoritus Exam-tenttitilassa itselle sopivaan aikaan opintojakson suoritusajankohdan huomioon ottaen.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa joitakin lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheita ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija tunnistaa pedagogiikan merkityksen lapsen kehitykseen, hyvinvointiin ja oppimiseen liittyen. Hän osaa määritellä lapsen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä jossain määrin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tietää keskeisimmät lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheet ja niihin vaikuttavat tekijät. Hän osaa kuvata niitä käyttäen teoriatietoa. Opiskelija osaa arvioida pedagogiikan merkitystä lapsen kehitykseen, hyvinvointiin ja oppimiseen liittyen. Opiskelija osaa kuvata joitakin lapsen kehityksen ja oppimisen lainalaisuuksia. Hän osaa tunnistaa yksilöllisen kehitysprosessin elementtejä. Opiskelija osaa kuvata joitakin lapsen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Hänellä on kyky havaita eri tekijöiden välisiä yhteyksiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida lapsen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä kasvatus- ja kehityspsykologisten teorioiden avulla. Opiskelija osaa selittää pedagogiikan merkityksen lapsen kehityksessä, hyvinvoinnissa ja oppimisessa. Hän osaa analysoida lapsen kehitystä toisaalta kasvun ja oppimisen lainalaisuuksien näkökulmasta ja toisaalta yksilöllisenä kehitysprosessina. Opiskelija osaa analysoida ja perustella lapsen kehitykseen ja oppimiseen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä sekä sitä hidastavia tai vaarantavia tekijöitä. Hänellä on kyky analysoida eri tekijöiden välisiä yhteyksiä monipuolisesti.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Lisätiedot

Opintojakso on suoritettava ennen muiden varhaiskasvatuksen kokonaisuuteen sisältyvien opintojen suorittamista.

Ilmoittautumisaika

10.01.2022 - 17.01.2022

Ajoitus

10.01.2022 - 04.06.2022

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Virpi Nikkola
Opiskelijaryhmät
  • SOS22A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS22K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tietää lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyviä kasvatus- ja kehityspsykologisia teorioita. Hän osaa tunnistaa lapsen kehitystehtävät eri ikäkausina ja oppimisen lainalaisuudet yksilön kehityksessä. Opiskelija osaa perustella pedagogiikan merkityksen lapsen kokonaisvaltaisessa kehityksessä, oppimisessa ja hyvinvoinnissa. Opiskelija osaa arvioida sekä lapsen kehitykseen ja oppimiseen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä että kehitystä ja oppimista hidastavia tai vaarantavia tekijöitä.

Sisältö

- kehityspsykologiset teoriat ja oppiminen varhaislapsuudesta nuoruuteen
- itsesäätelytaitojen kehitys ja kehityksen tukeminen
- lapsen toimijuutta sekä oppimista edistävät tekijät

Aika ja paikka

Exam-tenttinä.

Oppimateriaalit

Koivula, M. & Siippainen, A. & Eerola-Pennanen, P. (toim.) (2017). Valloittava varhaiskasvatus: Oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia. Tampere: Kustannusosakeyhtiö Vastapaino Oy, s. 7 – 177 ja 283 – 322. E-kirjaa lukeville alue on luvut 1 - 9 ja 17 - 20.

Köngäs, M. (2019). Tunneäly varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Nurmi, J-E., Ahonen, T. & Lyytinen, H. (2014). Ihmisen psykologinen kehitys. Jyväskylä: PS-Kustannus, s. 12 – 141. E-kirjaa lukeville alue alkaa esipuheesta ja viimeinen luettava kokonaisuus on Keskilapsuus. Nuoruus-luku ei enää kuulu tenttialueeseen.

Kirjallisuus löytyy kokonaisuudessaan myös e-aineistona.

Opetusmenetelmät

Varhaiskasvatuksen kirjatentti. Itsenäinen opiskelu.
Opintojakso on tarkoitettu vain varhaiskasvatuksen kokonaisuuden suorittaville.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei sisällä harjoittelua.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Suoritus Exam-tenttitilassa itselle sopivaan aikaan opintojakson suoritusajankohdan huomioon ottaen.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa joitakin lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheita ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija tunnistaa pedagogiikan merkityksen lapsen kehitykseen, hyvinvointiin ja oppimiseen liittyen. Hän osaa määritellä lapsen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä jossain määrin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tietää keskeisimmät lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheet ja niihin vaikuttavat tekijät. Hän osaa kuvata niitä käyttäen teoriatietoa. Opiskelija osaa arvioida pedagogiikan merkitystä lapsen kehitykseen, hyvinvointiin ja oppimiseen liittyen. Opiskelija osaa kuvata joitakin lapsen kehityksen ja oppimisen lainalaisuuksia. Hän osaa tunnistaa yksilöllisen kehitysprosessin elementtejä. Opiskelija osaa kuvata joitakin lapsen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Hänellä on kyky havaita eri tekijöiden välisiä yhteyksiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida lapsen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä kasvatus- ja kehityspsykologisten teorioiden avulla. Opiskelija osaa selittää pedagogiikan merkityksen lapsen kehityksessä, hyvinvoinnissa ja oppimisessa. Hän osaa analysoida lapsen kehitystä toisaalta kasvun ja oppimisen lainalaisuuksien näkökulmasta ja toisaalta yksilöllisenä kehitysprosessina. Opiskelija osaa analysoida ja perustella lapsen kehitykseen ja oppimiseen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä sekä sitä hidastavia tai vaarantavia tekijöitä. Hänellä on kyky analysoida eri tekijöiden välisiä yhteyksiä monipuolisesti.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Lisätiedot

Opintojakso on suoritettava ennen muiden varhaiskasvatuksen kokonaisuuteen sisältyvien opintojen suorittamista.

Ilmoittautumisaika

30.08.2021 - 21.03.2022

Ajoitus

14.03.2022 - 20.05.2022

Laajuus

2 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

10 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Sosionomi (AMK)
  • Terveydenhoitaja (AMK)
Opettaja
  • Marita Lahti
Opiskelijaryhmät
  • MGERO21
    Geronomi (AMK), monimuotototeutus

Tavoitteet

Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet lääkehoidossa.

Sisältö

- lääkehoidon keskeiset käsitteet
- lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
- lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
- lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden
- lääkehoidon kirjaaminen
- lääketieto ja sen arviointi
- lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
- itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

Oppimateriaalit

1. Taam-Ukkonen & Saano. Turvallisen lääkehoidon perusteet. SanomaPro. Mahdollisimman uusi painos, esim. 2020.

2. Emilia Laukkanen ja Päivi Ruokoniemi (toim.)
Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2021. Turvallinen lääkehoito
Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen

(https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162847/STM_2021_6.pdf?sequence=3&isAllowed=y)

Opetusmenetelmät

Verkkototeutus
Instruktioluento (vapaaehtoinen)
Itsenäinen opiskelu.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopuksi Moodlessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 X 26,5 h

Lisätietoja opiskelijoille

VERKKOTOTEUTUS

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
- käyttää lääketietoa oikein

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hylätty:
Opiskelija
- ei tiedä lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- ei tiedä lääkemuotoja eikä niiden antotapoja ja oikeaa säilytystä, käsittelyä ja hävittämistä lääkehuollossa
- ei osaa käyttää lääketietoa

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

01.09.2021 - 15.10.2021

Laajuus

2 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Sosionomi (AMK)
  • Terveydenhoitaja (AMK)
Opettaja
  • Marita Lahti
Opiskelijaryhmät
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS21K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet lääkehoidossa.

Sisältö

- lääkehoidon keskeiset käsitteet
- lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
- lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
- lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden
- lääkehoidon kirjaaminen
- lääketieto ja sen arviointi
- lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
- itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

Oppimateriaalit

1. Taam-Ukkonen & Saano. Turvallisen lääkehoidon perusteet. SanomaPro. Mahdollisimman uusi painos, esim. 2020.

2. Emilia Laukkanen ja Päivi Ruokoniemi (toim.)
Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2021. Turvallinen lääkehoito
Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen

(https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162847/STM_2021_6.pdf?sequence=3&isAllowed=y)

Opetusmenetelmät

Verkkototeutus
Instruktioluento (vapaaehtoinen)
Itsenäinen opiskelu.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopuksi Moodlessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 X 26,5 h

Lisätietoja opiskelijoille

VERKKOTOTEUTUS

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
- käyttää lääketietoa oikein

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hylätty:
Opiskelija
- ei tiedä lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- ei tiedä lääkemuotoja eikä niiden antotapoja ja oikeaa säilytystä, käsittelyä ja hävittämistä lääkehuollossa
- ei osaa käyttää lääketietoa

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

15.11.2021 - 17.12.2021

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

10 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Sosionomi (AMK)
  • Terveydenhoitaja (AMK)
Opettaja
  • Marita Lahti
Opiskelijaryhmät
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)
  • MSOS21K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet lääkehoidossa.

Sisältö

- lääkehoidon keskeiset käsitteet
- lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
- lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
- lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden
- lääkehoidon kirjaaminen
- lääketieto ja sen arviointi
- lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
- itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

Oppimateriaalit

1. Taam-Ukkonen & Saano. Turvallisen lääkehoidon perusteet. SanomaPro. Mahdollisimman uusi painos, esim. 2020.

2. Emilia Laukkanen ja Päivi Ruokoniemi (toim.)
Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2021. Turvallinen lääkehoito
Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen

(https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162847/STM_2021_6.pdf?sequence=3&isAllowed=y)

Opetusmenetelmät

Kontaktiluennot 4x 4 h + tentti 1 h

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopuksi.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 X 26,5 h

Lisätietoja opiskelijoille

KONTAKTITOTEUTUS

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
- käyttää lääketietoa oikein

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hylätty:
Opiskelija
- ei tiedä lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- ei tiedä lääkemuotoja eikä niiden antotapoja ja oikeaa säilytystä, käsittelyä ja hävittämistä lääkehuollossa
- ei osaa käyttää lääketietoa

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

01.05.2021 - 28.09.2021

Ajoitus

21.09.2021 - 25.02.2022

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Sosionomi (AMK)
  • Terveydenhoitaja (AMK)
Opettaja
  • Meri Matala-Aho
Opiskelijaryhmät
  • FYS20
    Fysioterapeutti (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön.

Sisältö

- lääkehoidon keskeiset käsitteet
- lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
- lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
- lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen
- lääkehoidon kirjaaminen
- lääketieto ja sen arviointi
- lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
- itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
- käyttää lääketietoa oikein

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hylätty:
Opiskelija
- ei tiedä lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- ei tiedä lääkemuotoja eikä niiden antotapoja ja oikeaa säilytystä, käsittelyä ja hävittämistä lääkehuollossa
- ei osaa käyttää lääketietoa

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

30.08.2021 - 07.09.2022

Ajoitus

28.03.2022 - 25.05.2022

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Sosionomi (AMK)
  • Terveydenhoitaja (AMK)
Opettaja
  • Marita Lahti
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet lääkehoidossa.

Sisältö

- lääkehoidon keskeiset käsitteet
- lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
- lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
- lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden
- lääkehoidon kirjaaminen
- lääketieto ja sen arviointi
- lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
- itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

Oppimateriaalit

Opiskelumateriaali Moodlessa

Opetusmenetelmät

luento-opetus, käytännön harjoituksia

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Yksi kirjallinen 2h:n koe, kevät 2018, kaksi uusintamahdollisuutta

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
- käyttää lääketietoa oikein

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hylätty:
Opiskelija
- ei tiedä lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- ei tiedä lääkemuotoja eikä niiden antotapoja ja oikeaa säilytystä, käsittelyä ja hävittämistä lääkehuollossa
- ei osaa käyttää lääketietoa

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen oppitunneilla ja kirjallinen koe. Kokeen tyydyttävästi (T1) läpäisemisen edellytys on, että vähintään 50% vastauksista on oikein .Arviointikriteerit

Tyydyttävä
1-2
Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti

Hyvä
3-4
Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein

Kiitettävä
5
Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
- käyttää lääketietoa oikein

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

30.08.2021 - 07.09.2022

Ajoitus

28.03.2022 - 25.05.2022

Laajuus

2 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

10 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Sosionomi (AMK)
  • Terveydenhoitaja (AMK)
Opettaja
  • Marita Lahti
Opiskelijaryhmät
  • SOS21B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS21C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet lääkehoidossa.

Sisältö

- lääkehoidon keskeiset käsitteet
- lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
- lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
- lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
- lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden
- lääkehoidon kirjaaminen
- lääketieto ja sen arviointi
- lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
- itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

Oppimateriaalit

1. Taam-Ukkonen & Saano. Turvallisen lääkehoidon perusteet. SanomaPro. Mahdollisimman uusi painos, esim. 2020.

2. Emilia Laukkanen ja Päivi Ruokoniemi (toim.)
Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2021. Turvallinen lääkehoito
Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen

(https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162847/STM_2021_6.pdf?sequence=3&isAllowed=y)

Opetusmenetelmät

Verkkototeutus, instruktioluento Teamsissä

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopuksi.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 X 26,5 h

Lisätietoja opiskelijoille

Verkko-TOTEUTUS

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
- käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija
- tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
- tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
- tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
- käyttää lääketietoa oikein

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hylätty:
Opiskelija
- ei tiedä lääkehoitoa koskevia säädöksiä
- ei tiedä lääkemuotoja eikä niiden antotapoja ja oikeaa säilytystä, käsittelyä ja hävittämistä lääkehuollossa
- ei osaa käyttää lääketietoa

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

.

Esitietovaatimukset

edeltäviä opintoja ei tarvita

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

10.01.2022 - 11.03.2022

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

10 - 35

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Marita Lahti
Opiskelijaryhmät
  • SOS21A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
Hän on perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

Sisältö

- lääkehoito sosiaalialan työssä: vastuut ja oikeudet
- sosionomin työkentän asiakkaiden lääkehoidon erityiskysymyksiä, yleisimpien kansansairauksien lääkehoito
- eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän läheistensä ohjaus lääkehoidossa
- lääkelaskujen perusteet

Oppimateriaalit

Ohjeistetaan opintojakson alussa sähköpostissa, Duodecim Oppiportin materiaa mm.

Opetusmenetelmät

Lääkehoidon (4 x 4h) ja farmakologian (proviisorin luennot 2 x 4 h) opiskelu Moodlen tukemana,
Lääkelaskuharjoituksia
Tentti

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopuksi, teoriat + lääkelaskut

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 x 26,5 h

Lisätietoja opiskelijoille

Ole hyvä ja kysy; marita.lahti@seamk.fi

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osoittaa jonkin verran perehtyneisyyttä sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. sekä yleisimpien kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
Hän on hyvin perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
Hän on kiitettävällä tasolla perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa ja osaa hakea tietoa osaamisensa tueksi. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Ks, ops.

Esitietovaatimukset

opintojakso Lääkehoidon perusteet

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

21.03.2022 - 20.05.2022

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

10 - 35

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Marita Lahti
Opiskelijaryhmät
  • MSOS21K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
Hän on perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

Sisältö

- lääkehoito sosiaalialan työssä: vastuut ja oikeudet
- sosionomin työkentän asiakkaiden lääkehoidon erityiskysymyksiä, yleisimpien kansansairauksien lääkehoito
- eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän läheistensä ohjaus lääkehoidossa
- lääkelaskujen perusteet

Oppimateriaalit

Ohjeistetaan opintojakson alussa

Opetusmenetelmät

Kontaktitoteutus;Lääkehoidon ja farmakologian opetusta
Lääkelaskuharjoituksia

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopuksi, teoria + lääkelaskut

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 x 26,5 h

Lisätietoja opiskelijoille

Ole hyvä ja kysy; marita.lahti@seamk.fi

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osoittaa jonkin verran perehtyneisyyttä sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. sekä yleisimpien kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
Hän on hyvin perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
Hän on kiitettävällä tasolla perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa ja osaa hakea tietoa osaamisensa tueksi. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Ks, ops.

Esitietovaatimukset

opintojakso Lääkehoidon perusteet

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

06.09.2021 - 15.10.2021

Laajuus

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

10 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Marita Lahti
Opiskelijaryhmät
  • SOS20B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
Hän on perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

Sisältö

- lääkehoito sosiaalialan työssä: vastuut ja oikeudet
- sosionomin työkentän asiakkaiden lääkehoidon erityiskysymyksiä, yleisimpien kansansairauksien lääkehoito
- eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän läheistensä ohjaus lääkehoidossa
- lääkelaskujen perusteet

Oppimateriaalit

Ohjeistetaan opintojakson alussa

Opetusmenetelmät

Kontaktitoteutus;Lääkehoidon ja farmakologian opetusta
Lääkelaskuharjoituksia

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopuksi, teoria + lääkelaskut

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 x 26,5 h

Lisätietoja opiskelijoille

Ole hyvä ja kysy; marita.lahti@seamk.fi

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osoittaa jonkin verran perehtyneisyyttä sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. sekä yleisimpien kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
Hän on hyvin perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
Hän on kiitettävällä tasolla perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa ja osaa hakea tietoa osaamisensa tueksi. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Ks, ops.

Esitietovaatimukset

opintojakso Lääkehoidon perusteet

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

06.09.2021 - 15.10.2021

Laajuus

2 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

10 - 40

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Marita Lahti
Opiskelijaryhmät
  • SOS20B
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20C
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
Hän on perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

Sisältö

- lääkehoito sosiaalialan työssä: vastuut ja oikeudet
- sosionomin työkentän asiakkaiden lääkehoidon erityiskysymyksiä, yleisimpien kansansairauksien lääkehoito
- eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän läheistensä ohjaus lääkehoidossa
- lääkelaskujen perusteet

Oppimateriaalit

Ohjeistetaan opintojakson alussa sähköpostissa

Opetusmenetelmät

VERKKOTOTEUTUS:

Lääkehoidon ja farmakologian opiskelu Moodlen tukemana,
Lääkelaskuharjoituksia

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopuksi, teoria + lääkelaskut Moodlessa

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 x 26,5 h

Lisätietoja opiskelijoille

Verkkototeutus
Ole hyvä ja kysy; marita.lahti@seamk.fi

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osoittaa jonkin verran perehtyneisyyttä sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. sekä yleisimpien kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
Hän on hyvin perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
Hän on kiitettävällä tasolla perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa ja osaa hakea tietoa osaamisensa tueksi. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Ks, ops.

Esitietovaatimukset

opintojakso Lääkehoidon perusteet

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

10.01.2022 - 31.05.2022

Laajuus

2 op

Virtuaaliosuus (op)

2 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 50

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Asta Niinimäki
Opiskelijaryhmät
  • MSOS20
    Sosionomi (AMK)
  • SOS20A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä monialaisen työskentelyn perusteet ja siihen liittyvät teoreettiset käsitteet. Hän osaa selittää yleiset monialaisen työn vision ja tavoitteet. Opiskelija on sisäistänyt monitoimijaisen työn erilaista ammattitaitoa arvostavat ja kunnioittavat eettiset periaatteet. Hän osaa yhdistää asiantuntijuuksia sekä osaa arvioida ja kuvata oman osaamisensa merkitystä. Opiskelija osaa tuoda rakentavasti oman alansa erityisosaamisen ja asiantuntijuutensa (ns. syväosaamisen) verkostojen, tiimien ja asiakastyön yhteiseen käyttöön. Lisäksi hän hallitsee palvelukokonaisuuksia ja osaa suunnitella, koordinoida ja johtaa verkostoissa tapahtuvaa työtä ja monialaisten tiimien toimintaa.

Sisältö

- monialaisen työn käsitteet ja toiminnan merkitys
- monitoimijaisen työn eettiset periaatteet
- monialaisen työn dialoginen vuorovaikutus, konsultointi ja työyhteisöviestintä
- monialaisen työn koordinointi, organisointi ja johtaminen
- oman asiantuntijuuden sanoittaminen ja oman toiminnan arvioiminen monialaisessa yhteistyössä
- eri ammattilaisten osaamisen hyödyntäminen asiakkaan palveluprosessissa
- asiakkaan osallisuus monialaisessa toiminnassa

Oppimateriaalit

Koskela, S. (2013). ”Mie teen vaan oman työni”. Toimintatutkimus moniammatillisen yhteistyön ja ohjausosaamisen kehittämisestä. Akateeminen väitöskirja. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 477. Jyväskylän yliopisto.
Mönkkönen, K., Kekoni, T.& Pehkonen, A.2019.Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla.
Pukkila, P. & Helander, J. (2016). Työotteena monialaisuus – katsaus Ohjaamojen monialaisen yhteistyön rakentumiseen. Nuorisotutkimus 34(3). http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111016870

Opetusmenetelmät

Opintojakso toteutuu verkko-opintona.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakso päättyy tenttiin.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

52h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä teoriatietoon perustuen monialaisen työn käsitteen ja tavoitteet. Hän osaa kuvata sosiaalialan asiantuntijan rooleja, tehtäviä ja työntekijään kohdistuvia odotuksia moniammatillisissa työyhteyksissä. Hän osaa kuvata monimutkaisissa ja erityistä osaamista vaativissa tilanteissa tarvittavaa ammattitaitoa.
Opiskelija osaa tuottaa moniammatillisen yhteistyön prosessikuvauksen sekä sen yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoiset vaikutukset. Opiskelija osaa osallistaa asiakkaita ja sovittaa muiden asiantuntijoiden tietoa sosiaaliseen tietoon. Hän osaa nimetä omia valmiuksiaan ja kehittämisen kohteitaan monitoimijaisessa työssä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti sosiaalialan asiantuntijan rooleja, tehtäviä ja häneen kohdistuvia odotuksia monialaisissa työyhteyksissä sekä moniammatillisen työn ongelmakohtia ja sen vaatimia taitoja erilaisissa toimintaympäristöissä. Hän osaa koordinoida, organisoida ja johtaa monialaista työtä. Hän osaa ottaa vastaan ja hyödyntää muiden asiantuntijoiden tietoa. Opiskelija osaa arvioida monialaisen toiminnan vaikutuksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa verrata sosiaalialan asiantuntemuksen luonnetta suhteessa muiden ammattien asiantuntemukseen. Opiskelija osaa analysoida monialaisen työn ongelmakohtia ja niiden taustalla vaikuttavia eettisiä ja ammatillisia tekijöitä sekä työn vaikuttavuutta. Hän osaa esittää ja perustella teoriatiedon avulla luovia ja innovatiivisia ratkaisuja monialaisen työn toteuttamiseksi. Hän osaa konsultoida toisia ammattilaisia ja käyttää asiakaskokemusta. Opiskelija osaa analysoida ja pohtia kriittisesti omia valmiuksiaan monitoimijaisessa yhteistyössä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso päättyy tenttiin, jonka arvosanasta muodostuu opintojakson arvosana

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa määritellä teoriatietoon perustuen monialaisen työn käsitteen ja tavoitteet. Hän osaa kuvata sosiaalialan asiantuntijan rooleja, tehtäviä ja työntekijään kohdistuvia odotuksia moniammatillisissa työyhteyksissä. Hän osaa kuvata monimutkaisissa ja erityistä osaamista vaativissa tilanteissa tarvittavaa ammattitaitoa.
Opiskelija osaa tuottaa moniammatillisen yhteistyön prosessikuvauksen sekä sen yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoiset vaikutukset. Opiskelija osaa osallistaa asiakkaita ja sovittaa muiden asiantuntijoiden tietoa sosiaaliseen tietoon. Hän osaa nimetä omia valmiuksiaan ja kehittämisen kohteitaan monitoimijaisessa työssä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti sosiaalialan asiantuntijan rooleja, tehtäviä ja häneen kohdistuvia odotuksia monialaisissa työyhteyksissä sekä moniammatillisen työn ongelmakohtia ja sen vaatimia taitoja erilaisissa toimintaympäristöissä. Hän osaa koordinoida, organisoida ja johtaa monialaista työtä. Hän osaa ottaa vastaan ja hyödyntää muiden asiantuntijoiden tietoa. Opiskelija osaa arvioida monialaisen toiminnan vaikutuksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa verrata sosiaalialan asiantuntemuksen luonnetta suhteessa muiden ammattien asiantuntemukseen. Opiskelija osaa analysoida monialaisen työn ongelmakohtia ja niiden taustalla vaikuttavia eettisiä ja ammatillisia tekijöitä sekä työn vaikuttavuutta. Hän osaa esittää ja perustella teoriatiedon avulla luovia ja innovatiivisia ratkaisuja monialaisen työn toteuttamiseksi. Hän osaa konsultoida toisia ammattilaisia ja käyttää asiakaskokemusta. Opiskelija osaa analysoida ja pohtia kriittisesti omia valmiuksiaan monitoimijaisessa yhteistyössä.

Esitietovaatimukset

Opintojaksot: Asiantuntijana sosiaali- ja terveysalalla sekä Yhteiskunta, ammatti ja etiikka 1.

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

01.01.2022 - 31.05.2022

Laajuus

3 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Päivi Rinne
  • Anu Aalto
  • Aino Alaverdyan
  • Virpi Nikkola
  • Tiina Hautamäki
  • Arja Hemminki
  • Pia-Christine Sainio
  • Taja Kiiskilä
  • Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
  • MSOS20
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa raportoida tutkimus- tai kehittämistyönsä koko prosessin loogisesti ja selkeästi siten, että ulkopuolinen lukija ymmärtää miten opinnäytetyö on toteutettu ja miten tulokset on saatu aikaan. Hän osaa kirjoittaa
asiatekstiä ja perustella väitteensä, sekä hyödyntää tutkimuslähteitä monipuolisesti ja eettisesti. Opiskelijalla on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätahojen kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Hänellä on valmiudet soveltaa hankkimaansa tietoa käytäntöön ja hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja oppimistaan. Opiskelija toimii SeAMKin ja ohjaajan ohjeiden mukaan työn loppuun saattamisessa.

Sisältö

- opinnäytetyön viimeistely
- Urkund-tarkistus
- kypsyysnäytteen kirjoittaminen
- opinnäytetyön julkaiseminen

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Arvioinnissa sovelletaan Seamkin opinnäytetyöoppaan liitteessä olevaa arviointikriteeristöä.

Esitietovaatimukset

Opintojakso: Opinnäytetyöseminaari 2

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

01.09.2021 - 31.12.2021

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Päivi Rinne
  • Anu Aalto
  • Aino Alaverdyan
  • Virpi Nikkola
  • Tiina Hautamäki
  • Arja Hemminki
  • Pia-Christine Sainio
  • Taja Kiiskilä
  • Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
  • SOS19C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija valitsee opinnäytetyön aiheen ensi sijassa työelämän tarjoamista aiheista. Hän osaa suunnitella toteuttamiskelpoisen tutkimuksen tai kehittämistyön, joka täyttää opinnäytetyön vaatimukset. Suunnitelmaa tehdessään hän osaa hyödyntää moninaisia tiedonlähteitä lähdekritiikin huomioiden. Hän kykenee valitsemaan ja määrittelemään työn kannalta keskeiset käsitteet ja termit sekä osaa selvittää tehtävän kannalta keskeiset aiemmat tutkimukset. Opiskelijalla on valmiudet tehdä tutkimus- ja kehittämistoiminnan suunnittelussa yhteistyötä työelämätahojen kanssa ja hän huomioi tutkimuseettiset kysymykset.

Sisältö

- tutkimus-/tai kehittämistehtävän asettaminen, perustelu ja sen käsitteellinen tarkastelu
- tutkimussuunnitelman tai kehittämistoiminnan suunnitelman tekeminen, menetelmien valinta
- yhteistyö työelämätahojen kanssa
- opinnäytetyön realistinen suunnitelma

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Arvioinnissa sovelletaan Seamkin opinnäytetyöoppaan liitteessä olevaa arviointikriteeristöä: intra.seamk.fi/opiskelu Seamkissa/Opiskelu/Kirjallisten töiden ja opinnäytetöiden ohjeet/opinnäytetyön arviointikriteerit.

Esitietovaatimukset

Opintojakso Tutkimus- ja kehittämistyön perusteet

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

01.01.2022 - 31.07.2022

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Päivi Rinne
  • Aino Alaverdyan
  • Virpi Nikkola
  • Tiina Hautamäki
  • Arja Hemminki
  • Taja Kiiskilä
  • Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
  • SOS20A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija valitsee opinnäytetyön aiheen ensi sijassa työelämän tarjoamista aiheista. Hän osaa suunnitella toteuttamiskelpoisen tutkimuksen tai kehittämistyön, joka täyttää opinnäytetyön vaatimukset. Suunnitelmaa tehdessään hän osaa hyödyntää moninaisia tiedonlähteitä lähdekritiikin huomioiden. Hän kykenee valitsemaan ja määrittelemään työn kannalta keskeiset käsitteet ja termit sekä osaa selvittää tehtävän kannalta keskeiset aiemmat tutkimukset. Opiskelijalla on valmiudet tehdä tutkimus- ja kehittämistoiminnan suunnittelussa yhteistyötä työelämätahojen kanssa ja hän huomioi tutkimuseettiset kysymykset.

Sisältö

- tutkimus-/tai kehittämistehtävän asettaminen, perustelu ja sen käsitteellinen tarkastelu
- tutkimussuunnitelman tai kehittämistoiminnan suunnitelman tekeminen, menetelmien valinta
- yhteistyö työelämätahojen kanssa
- opinnäytetyön realistinen suunnitelma

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Arvioinnissa sovelletaan Seamkin opinnäytetyöoppaan liitteessä olevaa arviointikriteeristöä: intra.seamk.fi/opiskelu Seamkissa/Opiskelu/Kirjallisten töiden ja opinnäytetöiden ohjeet/opinnäytetyön arviointikriteerit.

Esitietovaatimukset

Opintojakso Tutkimus- ja kehittämistyön perusteet

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

01.01.2022 - 31.07.2022

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Päivi Rinne
  • Anu Aalto
  • Aino Alaverdyan
  • Virpi Nikkola
  • Tiina Hautamäki
  • Arja Hemminki
  • Pia-Christine Sainio
  • Taja Kiiskilä
  • Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
  • MSOS21K
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija valitsee opinnäytetyön aiheen ensi sijassa työelämän tarjoamista aiheista. Hän osaa suunnitella toteuttamiskelpoisen tutkimuksen tai kehittämistyön, joka täyttää opinnäytetyön vaatimukset. Suunnitelmaa tehdessään hän osaa hyödyntää moninaisia tiedonlähteitä lähdekritiikin huomioiden. Hän kykenee valitsemaan ja määrittelemään työn kannalta keskeiset käsitteet ja termit sekä osaa selvittää tehtävän kannalta keskeiset aiemmat tutkimukset. Opiskelijalla on valmiudet tehdä tutkimus- ja kehittämistoiminnan suunnittelussa yhteistyötä työelämätahojen kanssa ja hän huomioi tutkimuseettiset kysymykset.

Sisältö

- tutkimus-/tai kehittämistehtävän asettaminen, perustelu ja sen käsitteellinen tarkastelu
- tutkimussuunnitelman tai kehittämistoiminnan suunnitelman tekeminen, menetelmien valinta
- yhteistyö työelämätahojen kanssa
- opinnäytetyön realistinen suunnitelma

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Arvioinnissa sovelletaan Seamkin opinnäytetyöoppaan liitteessä olevaa arviointikriteeristöä: intra.seamk.fi/opiskelu Seamkissa/Opiskelu/Kirjallisten töiden ja opinnäytetöiden ohjeet/opinnäytetyön arviointikriteerit.

Esitietovaatimukset

Opintojakso Tutkimus- ja kehittämistyön perusteet

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

01.08.2021 - 31.12.2021

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Päivi Rinne
  • Anu Aalto
  • Aino Alaverdyan
  • Virpi Nikkola
  • Tiina Hautamäki
  • Arja Hemminki
  • Pia-Christine Sainio
  • Taja Kiiskilä
  • Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
  • MSOS20
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tarkentaa ja syventää opinnäytetyön suunnitelmaa, konkretisoida sen toteuttamiskelpoiseksi, sekä ryhtyä toteuttamaan sitä. Hän osaa suunnitella ja ryhtyä toteuttamaan aineistonkeruuta, joka tuottaa riittävän määrän laadukasta aineistoa tutkimuskysymykseen vastaamiseen tai kehittämistoiminnan toteuttamiseen. Hän osaa etsiä opinnäytetyöhön soveltuvia lähteitä ja hyödyntää niitä monipuolisesti työn teoreettisen taustan kirjoittamisessa, lähdekritiikki huomioiden. Opiskelijalla on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätahojen kanssa sekä huomioida eettiset kysymykset toteuttaessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Sisältö

- opinnäytetyön teoreettisiin lähtökohtiin perehtyminen
- tutkimuksen toteuttamisen valmistelu
- aineiston keruun suunnittelu
- yhteistyö työelämätahojen kanssa
- eettisten kysymysten pohdinta ja ratkaiseminen

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Arvioinnissa sovelletaan Seamkin opinnäytetyöoppaan liitteessä olevaa arviointikriteeristöä:intra.seamk.fi/opiskelu Seamkissa/Opiskelu/Kirjallisten töiden ja opinnäytetöiden ohjeet/opinnäytetyön arviointikriteerit

Esitietovaatimukset

Opintojakso: Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

10.01.2022 - 31.05.2022

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Päivi Rinne
  • Anu Aalto
  • Aino Alaverdyan
  • Virpi Nikkola
  • Tiina Hautamäki
  • Arja Hemminki
  • Pia-Christine Sainio
  • Taja Kiiskilä
  • Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
  • SOS19C
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19B
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tarkentaa ja syventää opinnäytetyön suunnitelmaa, konkretisoida sen toteuttamiskelpoiseksi, sekä ryhtyä toteuttamaan sitä. Hän osaa suunnitella ja ryhtyä toteuttamaan aineistonkeruuta, joka tuottaa riittävän määrän laadukasta aineistoa tutkimuskysymykseen vastaamiseen tai kehittämistoiminnan toteuttamiseen. Hän osaa etsiä opinnäytetyöhön soveltuvia lähteitä ja hyödyntää niitä monipuolisesti työn teoreettisen taustan kirjoittamisessa, lähdekritiikki huomioiden. Opiskelijalla on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätahojen kanssa sekä huomioida eettiset kysymykset toteuttaessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Sisältö

- opinnäytetyön teoreettisiin lähtökohtiin perehtyminen
- tutkimuksen toteuttamisen valmistelu
- aineiston keruun suunnittelu
- yhteistyö työelämätahojen kanssa
- eettisten kysymysten pohdinta ja ratkaiseminen

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Arvioinnissa sovelletaan Seamkin opinnäytetyöoppaan liitteessä olevaa arviointikriteeristöä:intra.seamk.fi/opiskelu Seamkissa/Opiskelu/Kirjallisten töiden ja opinnäytetöiden ohjeet/opinnäytetyön arviointikriteerit

Esitietovaatimukset

Opintojakso: Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma

Ilmoittautumisaika

26.04.2021 - 02.05.2021

Ajoitus

01.01.2022 - 31.05.2022

Laajuus

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Mirva Siltakorpi
  • Päivi Rinne
  • Anu Aalto
  • Aino Alaverdyan
  • Virpi Nikkola
  • Tiina Hautamäki
  • Arja Hemminki
  • Pia-Christine Sainio
  • Taja Kiiskilä
  • Katariina Perttula
Opiskelijaryhmät
  • MSOS20
    Sosionomi (AMK)
  • SOS19A
    Sosionomi (AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tehdä opinnäytetyön raportille loogisesti etenevän ja selkeän rakenteen. Hän kykenee kirjoittamaan työn teoriapohjan, valikoimaan soveltuvat käsitteet ja aikatauluttamaan työtään realistisesti. Hän osaa kuvailla aineiston keruun ja analyysin siten, että opinnäytetyön vaiheet ilmenevät selkeästi. Opiskelija osaa kriittisesti pohtia ja arvioida omaa ja muiden opinnäytetyöntekijöiden toimintaa ja hänellä on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätoimijoiden kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Opiskelija tietää tutkimusetiikan periaatteet ja osaa soveltaa niitä toimintaansa ja raportointiinsa.

Sisältö

- opinnäytetyön käsitteiden määrittely ja teorian kirjoittaminen
- aineiston keruun ja analysoimisen raportointi
- kehittämistoimien raportointi
- tutkimus- tai kehittämistulosten raportointi
- itsearviointi ja vertaisarviointi
- yhteistyö työelämätoimijoiden kanssa
- Ammattikorkeakoulujen opinäytetöiden eettiset suositukset

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

X

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Arvioinnissa sovelletaan Seamkin opinnäytetyöoppaan liitteessä olevaa arviointikriteeristöä:intra.seamk.fi/opiskelu Seamkissa/Opiskelu/Kirjallisten töiden ja opinnäytetöiden ohjeet/opinnäytetyön arviointikriteerit.

Esitietovaatimukset

Opintojakso: Opinnäytetyöseminaari 2

Ilmoittautumisaika

05.05.2021 - 09.05.2021

Ajoitus

21.03.2022 - 20.05.2022

Laajuus

4 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

Yksikkö

SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

12 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Sosionomi (AMK)
Opettaja
  • Annukka Haapa-aho
Opiskelijaryhmät