Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Tutkinto-ohjelman nimi
Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Koulutusala
Tekniikka
Suuntautumisvaihtoehdot
Ruokaketjun kehittäminen - ohjelmassa ei ole varsinaista suuntautumisvalintaa. Insinööripohjaiset opiskelijat opiskelevat yhdessä agrologi- ja restonomipohjaisten opiskelijoiden kanssa.
Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus
Ruokaketjun kehittämisen ylempi amk- tutkinto on työelämälähtöinen tutkinto. Sen tavoitteena on tuottaa korkeatasoinen osaaminen, jossa yhdistyvät alan teoreettinen hallinta työelämässä hankittuun kokemukseen. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa julkisiin virkoihin saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto.
Insinööri (ylempi AMK)
Tutkinnon taso
Koulutusohjelma johtaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, joka on toisen syklin master-tason tutkinto tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 7.
Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120
Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset
Löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku.
Tutkintovaatimukset ja -säännökset
Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Tutkintosääntö ja arviointiasteikot
Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Opintojen rakenne
Opinnot koostuvat syventävistä opinnoista (25 op) ja vapasti valittavista opinnoista (5 op). Opintojakso-opinnot toteutuvat suurimmaksi osaksi toisen vuoden jouluun mennessä. Tämän lisäksi jo opintojen alkuvaiheessa aloitetaan 30 op:n laajuisen opinnäytteen suunnitteleminen ja tekeminen.
Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö
Ruokaketjun kehittäminen -opinnoissa on laaja valikoima opintoja menetelmä- ja toimintaympäristön analysointiopinnoista ruokaketjun liiketoimintaosaamiseen, prosessiosaamiseen, ravitsemusosaamiseen ja esimiestyöhön. Opinnäytetyöllä, vaihtoehtoisilla opinnoilla ja vapaasti valittavilla pinnoilla voit syventää osaamistasi haluamallesi alueelle.
Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö
Opinnoissa sovelletaan konstruktiivista oppimiskäsitystä. Opettaja toimii ohjaajana ja valmentajana joka johtaa opiskelijan löytämään lähiopetuksen yhteydessä oppimissisältöihin teoriataustaa ja yhdistämään sen työelämän kokemuksiin. Työkaluina tässä ongelmakeskeisessä opiskelussa ovat esseet, harjoitustyöt ja työelämän ongelmiin pohjautuvat suunnitelmat. Oppimisen välttämätön edellytys on kaikissa tilanteissa aktiivinen opiskelija ja toimivat vuorovaikutussuhteet opiskelijan ja ohjaajan välillä.
Ahot-menettelyt
OT-menettelyssä noudatetaan SeAMK:n yleistä ohjeistusta.
Ammatillinen osaamisprofiili
Koulutus antaa valmiuden toimia ruokaketjua palvelevissa yrityksissä ja organisaatioissa erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä.
Kansainvälisyys
Opintojaksoilla on englanninkielistä oppimateriaalia.
Jatko-opintokelpoisuus
Valmistuttuaan opiskelija voi jatkaa opintojaan yliopistossa asianomaisen yliopiston määrittelemällä tavalla.
Valmistumisen edellytykset
Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.
Opiskelumuoto
Koulutus järjestetään monimuoto-opetuksena, mikä mahdollistaa opiskelun työn ohessa. Lähiopetusta on torstaisin ja perjantaisin (perjantaisin ja lauantaisin) 3 - 4 viikon välein syyskuusta toukokuun loppuun.
Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja
Anne-Maria Aho
Sähköposti: anne-maria.aho(at)seamk.fi
Puhelin: 040 830 4173
Margit Närvä
Sähköposti: margit.narva(at)seamk.fi
Puhelin 040 830 2433
Opinto-ohjaaja
Essi Hauta
Sähköposti: essi.hauta(a)seamk.fi
Puhelin 040 830 1262
Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi
Tiina Välimäki, 040-830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040-830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat
Opiskelijapalvelut
Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi
Ilmoittautumisaika
22.04.2024 - 04.09.2024
Ajoitus
26.08.2024 - 31.05.2025
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
2 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Frami
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
- Restonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
- Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Opettaja
- Sirkka Nieminen
- Risto Lauhanen
- Margit Närvä
- Kaija Nissinen
- Jyrki Rajakorpi
Ajoitusryhmät
- Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa) (Koko: 10. Avoin AMK: 10.)
Opiskelijaryhmät
-
YRKK24RRestonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
-
YRKK24IInsinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
-
YRKK24AAgrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Koulutusryhmat
- Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa)
Tavoitteet
Opiskelija osaa arvioida tieteellisiä tutkimuksia sekä työelämässä tarvittavia kehittämisprosesseja. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa sekä raportoida itsenäisesti tieteellisen tutkimuksen ja työelämän kehittämistehtävän.
Sisältö
-Tiedonhankinta, tietokannat ja niiden käyttö
- Kvantitatiivinen tutkimus
- Kvalitatiivinen tutkimus
- Tutkimus- ja kehittämistehtävän rakenne ja raportointi
Oppimateriaalit
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uud. p. Helsinki: Tammi.
Alasuutari, P. 2001. Laadullinen tutkimus. 3. painos. Vastapaino.
Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. 9. uud. p. Helsinki: Edita.
Metsämuuronen, J. 2009. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä: Gummerus
Silverman, D. 2005. Doing Qualitative Research. 2nd ed. Sage Publications.
Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta.
Luentomateriaali
Opetusmenetelmät
Luennot, harjoitustehtävät
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Opiskelijan työmäärä 133,5 h, josta lähiopetusta noin 50 h.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
.
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Opiskelija osaa arvioida tiedon luotettavuutta. Opiskelija osaa analysoida eri tutkimusmenetelmien soveltuvuutta eri tilanteisiin. Opiskelija osaa valita sopivan menetelmän ja soveltaa sitä opinnäytetyönsä suunnittelussa ja toteutuksessa. Opiskelija on tehnyt tehtävät annettujen ohjeiden mukaan.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen, hyväksytysti tehdyt harjoitukset ja harjoitustyöt.
Ilmoittautumisaika
01.11.2024 - 10.12.2024
Ajoitus
14.02.2025 - 30.04.2025
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
3 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Frami
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
- Restonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
- Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Opettaja
- Juuso Kumpulainen
Opiskelijaryhmät
-
YRKK24RRestonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
-
YRKK24IInsinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
-
YRKK24AAgrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Tavoitteet
Opiskelija osaa selittää eläinlajikohtaiset ruhon rakenteet ja osaa soveltaa lihan hienorakenteen
ominaisuuksia lihateknologian prosesseissa.
Opiskelija osaa analysoida lihan ja muiden kudosten biokemiallisia vuorovaikutuksia lihateknologisissa
prosesseissa.
Sisältö
Yleisimmät teuraseläinlajit ja niiden ruhorakenteet
Eläinten kudokset
Kudosten erityispiirteet ja hienorakenne
Biokemialliset ja kemialliset tekijät lihassa
Lihateknologian prosessit
Oppimateriaalit
1) R. A. Lawrie, D.A. Ledward: Lawries Meat Science, CRC Woodhead Publ. in Food Science; Technology and Nutrition, 8th Edition.
2) Feiner, G. (2006). Meat products handbook: Practical science and technology. Woodhead Publishing Limited.
3) Muu luentomateriaali.
Opetusmenetelmät
Luennot ja harjoitustyöt sekä laboratorioharjoitukset.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Työmäärä yhteensä: 135 h
- mistä työjärjestyksessä olevaa opiskelua: 24 h
- mistä itsenäistä opiskelua: 111 h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa selittää pääkohdat eläinlajikohtaisista ruhon rakenteista ja osaa soveltaa lihan
teknologisia ominaisuuksia tavanomaisissa prosesseissa.
Opiskelija osaa selittää pääkohtia lihan biokemiallisten ominaisuuksien vaikutuksista lopputuotteen
ominaisuuksiin.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija hallitsee eläinlajikohtaiset ruhon rakenteet yksityiskohtaisesti ja osaa soveltaa lihan
teknologisia ominaisuuksia monipuolisesti useissa eri prosesseissa.
Opiskelija osaa arvioida lihan biokemiallisten ominaisuuksien vaikutusta lopputuotteen ominaisuuksiin
monipuolisesti usealta eri näkökulmalta.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija hallitsee eläinlajikohtaiset ruhon rakenteet yksityiskohtaisesti ja osaa soveltaa lihan teknologisia ominaisuuksia monipuolisesti useissa eri prosesseissa.
Opiskelija osaa arvioida lihan biokemiallisten ominaisuuksien vaikutusta lopputuotteen ominaisuuksiin monipuolisesti usealta eri näkulmalta.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Tentti, harjoitustyöt
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
Opiskelija on tehnyt kurssilla annetut tehtävät. Opiskelija tietää ja ymmärtää aiheiden peruskäsitteet ja menetelmät ja osaa soveltaa niitä tavallisiin ongelmiin
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Opiskelija on osallistunut aktiivisesti kurssilla annettuihin tehtäviin. Opiskelija tuntee aiheiden käsitteet ja menetelmät ja osaa soveltaa niitä erilaisiin ongelmiin. Opiskelija osaa löytää uusia merkityksiä soveltaessaan oppimaansa.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija on osallistunut aktiivisesti kurssilla annettuihin tehtäviin. Opiskelija tuntee aiheiden käsitteet ja menetelmät ja osaa soveltaa niitä erilaisiin ongelmiin. Opiskelija osaa yhdistää kertyneet tiedot ja taidot aikaisempiin kokemuksiin aiheesta.
Esitietovaatimukset
Lihateknologia tai vastaavat tiedot
Ilmoittautumisaika
01.11.2024 - 10.12.2024
Ajoitus
15.04.2025 - 06.06.2025
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
3 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Frami
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
- Restonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
- Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Opettaja
- Juuso Kumpulainen
Opiskelijaryhmät
-
YRKK24RRestonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
-
YRKK24IInsinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
-
YRKK24AAgrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Tavoitteet
Opiskelija osaa arvioida lihantuotannon eri vaiheiden merkitystä lihateknologiassa.
Opiskelija osaa soveltaa analyyttisiä menetelmiä lihateknologisen laadun hallintaan ja arviointiin.
Opiskelija osaa analysoida eri raaka-aineiden teknologisia ominaisuuksia ja käytettävyyttä.
Sisältö
Kestävän kehityksen mukainen tuotelaatu.
Sivutuotteiden hyödyntäminen ruoka, rehu ja muu teknologinen käyttö.
Kehittyneet analyysimenetelmät lihateknologian prosessien apuna.
Hybridituotteiden raaka-aineet
Oppimateriaalit
1) R. A. Lawrie, D.A. Ledward: Lawries Meat Science, CRC Woodhead Publ. in Food Science; Technology and Nutrition, 8th Edition.
2) Feiner, G. (2006). Meat products handbook: Practical science and technology. Woodhead Publishing Limited.
3) Muu luentomateriaali.
Opetusmenetelmät
Luennot ja harjoitustyöt sekä laboratorioharjoitukset
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Työmäärä yhteensä: 135 h
- mistä työjärjestyksessä olevaa opiskelua: 24 h
- mistä itsenäistä opiskelua: 111 h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa selittää pääkohdat lihantuotannon eri vaiheiden merkityksestä lihateknologiassa
ja osaa soveltaa analyyttisiä menetelmiä lihateknologisen laadun hallinnassa ja arvioinnissa.
Opiskelija osaa analysoida eri raaka-aineiden teknologisia ominaisuuksia ja käytettävyyttä.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa selittää lihantuotannon eri vaiheiden merkityksestä lihateknologiassa ja osaa
soveltaa analyyttisiä menetelmiä lihateknologisen laadun hallinnassa ja arvioinnissa.
Opiskelija osaa analysoida eri raaka-aineiden teknologisia ominaisuuksia ja käytettävyyttä
usealta eri näkökulmalta.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija hallitsee lihantuotannon eri vaiheiden merkityksen lihateknologiassa ja osaa soveltaa
analyyttisiä menetelmiä lihateknologisen laadun hallinnassa ja arvioinnissa kiitettävällä tasolla.
Opiskelija osaa analysoida eri raaka-aineiden teknologisia ominaisuuksia ja käytettävyyttä
monipuolisesti usealta eri näkökulmalta.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Tentti, harjoitustyöt
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
Opiskelija on tehnyt kurssilla annetut tehtävät. Opiskelija tietää ja ymmärtää aiheiden peruskäsitteet ja menetelmät ja osaa soveltaa niitä tavallisiin ongelmiin
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Opiskelija on osallistunut aktiivisesti kurssilla annettuihin tehtäviin. Opiskelija tuntee aiheiden käsitteet ja menetelmät ja osaa soveltaa niitä erilaisiin ongelmiin. Opiskelija osaa löytää uusia merkityksiä soveltaessaan oppimaansa.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija on osallistunut aktiivisesti kurssilla annettuihin tehtäviin. Opiskelija tuntee aiheiden käsitteet ja menetelmät ja osaa soveltaa niitä erilaisiin ongelmiin. Opiskelija osaa yhdistää kertyneet tiedot ja taidot aikaisempiin kokemuksiin aiheesta.
Esitietovaatimukset
Lihateknologia, Lihan biokemialliset ja rakenteelliset tekijät
Ilmoittautumisaika
11.11.2024 - 13.01.2025
Ajoitus
03.03.2025 - 31.05.2025
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
5 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Frami
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Insinööri (ylempi AMK), Teknologiaosaamisen johtaminen
- Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Opettaja
- Jaakko Kujala
Ajoitusryhmät
- Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa) (Koko: 10. Avoin AMK: 10.)
Opiskelijaryhmät
-
YTOJ24Insinööri (ylempiAMK), Teknologiaosaamisen johtaminen
-
YRKK24IInsinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Koulutusryhmat
- Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa)
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa projektityöskentelyn periaatteet ja menetelmät sekä osaa johtaa vaativiakin projekteja.
Sisältö
- Projektin valmistelu, suunnittelu, toteutus ja päättäminen.
- Projektiorganisaatio ja projektipäällikkö, projektityöskentely ja projektinhallinta.
- Resurssien, ajan ja kustannusten ohjaus sekä riskien hallinta. Projektiliiketoiminta.
Oppimateriaalit
- Opettajan aineisto.
- Artto, K., Martinsuo, M. & Kujala, J. 2008. Projektiliiketoiminta. WSOY Oppimateriaalit Oy
- Pelin, R. 2011. Projektihallinnan käsikirja. Projektijohtaminen Oy Risto Pelin.
Opetusmenetelmät
etäopetus aikaan sidottu, projektipeli
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Itsenäiset tehtävät 100 h
luennot 24 h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tuntee projektinhallinnan ja projektiliiketoiminnan peruskäsitteet ja johtamistavat. Hän ymmärtää projektille asetettua erilaisia tavoitteita ja pystyy toimimaan aktiivisesti osana projektiryhmää tavoitteiden saavuttamiseksi.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija tuntee hyvin projektinhallinnan ja projektiliiketoiminnan peruskäsitteet ja johtamistavat ja pystyy soveltamaan niitä erilaisissa tilanteissa. Hän pystyy tunnistamaan projektille asetettuja erilaisia tavoitteita ja toimimaan siten, että tavoitteet tulevat otetuksi huomioon projektien suunnittelussa ja toteutuksessa. Opiskelija ymmärtää projektin merkityksen osana yrityksen liiketoimintaa. Opiskelija pystyy arvioimaan ja kehittämään toimintaa yksittäisen projektin tasolla.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija tuntee hyvin projektinhallinnan ja projektiliiketoiminnan peruskäsitteet ja johtamistavat sekä pystyy soveltamaan niitä itsenäisesti erilaisissa tilanteissa. Hän pystyy monipuolisesti huomioimaan projektin erilaisia tavoitteita ja tilanteen mukaisesti valitsemaan tavoitteiden saavuttamista tukevia johtamistapoja. Opiskelija ymmärtää projektin merkityksen osana yrityksen liiketoimintaa. Opiskelija pystyy arvioimaan ja kehittämään toimintaa sekä yksittäisen projektin että projektimaisesti toimivan yrityksen tasolla.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
Opiskelija tuntee projektinhallinnan ja projektiliiketoiminnan peruskäsitteet ja johtamistavat. Hän ymmärtää projektille asetettua erilaisia tavoitteita ja pystyy toimimaan aktiivisesti osana projektiryhmää tavoitteiden saavuttamiseksi.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Opiskelija tuntee hyvin projektinhallinnan ja projektiliiketoiminnan peruskäsitteet ja johtamistavat ja pystyy soveltamaan niitä erilaisissa tilanteissa. Hän pystyy tunnistamaan projektille asetettuja erilaisia tavoitteita ja toimimaan siten, että tavoitteet tulevat otetuksi huomioon projektien suunnittelussa ja toteutuksessa. Opiskelija ymmärtää projektin merkityksen osana yrityksen liiketoimintaa. Opiskelija pystyy arvioimaan ja kehittämään toimintaa yksittäisen projektin tasolla.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija tuntee hyvin projektinhallinnan ja projektiliiketoiminnan peruskäsitteet ja johtamistavat sekä pystyy soveltamaan niitä itsenäisesti erilaisissa tilanteissa. Hän pystyy monipuolisesti huomioimaan projektin erilaisia tavoitteita ja tilanteen mukaisesti valitsemaan tavoitteiden saavuttamista tukevia johtamistapoja. Opiskelija ymmärtää projektin merkityksen osana yrityksen liiketoimintaa. Opiskelija pystyy arvioimaan ja kehittämään toimintaa sekä yksittäisen projektin että projektimaisesti toimivan yrityksen tasolla.
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita.
Ilmoittautumisaika
22.04.2024 - 09.10.2024
Ajoitus
21.10.2024 - 12.01.2025
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
3 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Frami
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
- Restonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Opettaja
- Kaija Nissinen
- Anna Tall
- Teija Rönkä
Opiskelijaryhmät
-
YRKK24RRestonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
-
YRKK24IInsinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Tavoitteet
Opiskelija perehtyy kansallisiin aiheeseen liittyviin toimenpideohjelmiin ja suosituksiin. Opiskelija tunnistaa, tietää ja osaa soveltaa ravitsemuslaadun kehittämisen mahdollisuuksia ruokaketjun toiminnan eri vaiheissa, erityisesti suunnittelussa, tuotesuunnittelussa, tuotevalikoiman hallinnan sekä tuotannon ja palvelusuunnittelun eri vaiheissa. Opiskelijalla on valmiudet suunnitella, toteuttaa ja arvioida ravitsemuslaadun kehittämisprojekteja.
Sisältö
-ravitsemussuositukset,- toimenpideohjelmat ja niiden soveltaminen
-ravitsemuslaadun kehittämisprojekti
Oppimateriaalit
Ravitsemustaito 2015 (tai uudempi): Voutilainen E., Fogelholm M., Mutanen M.
Voimassa olevat yleiset ja erityisryhmien ravitsemussuositukset
Kansalliset väestön ravitsemuksen edistämistä koskevat asiakirjat
Muu kirjallisuus esitellään tarkemmin kurssin alkaessa.
Opetusmenetelmät
Verkossa tehtävä tentti
Oppimispäiväkirja
Ravitsemuslaadun kehittämistehtävä
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Ilmoitetaan ennen opintojakson alkua/opintojakson alkaessa.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
135 h
Lisätietoja opiskelijoille
Opintojaksolle osallistuminen edellyttää Ravitsemustaito (Voutilainen E., Fogelholm M., Mutanen M. 2015 tai uudempi) tai vastaavan oppisisällön hallinnan
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
1
Opiskelija osaa rakentaa ravitsemuslaadun kehittämisprojektin ja esitellä ravitsemuslaadun kehittämiseen liittyviä suosituksia ja toimenpideohjelmia ja osaa hyödyntää niitä omassa kehittämisprojektissaan.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
3
Opiskelija osaa rakentaa analysoiden ja perustellen ravitsemuslaadun kehittämisprojektin. Opiskelija hallitsee ravitsemuslaadun kehittämiseen liittyvät suositukset ja toimenpideohjelmat ja osaa soveltaa niitä hyvin omassa kehittämisprojektissaan.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
5
Opiskelija osaa rakentaa monipuolisesti analysoiden ja valintoja perustellen ravitsemuslaadun kehittämisprojektin. Opiskelija hallitsee ravitsemuslaadun kehittämiseen liittyvät suositukset ja toimenpideohjelmat ja osaa soveltaa niitä laaja-alaisesti omassa kehittämisprojektissaan.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Tentti
Ravitsemuslaadun kehittämistehtävä
Oppimispäiväkirja (HYV/HYL)
Esitietovaatimukset
Opintojaksolle osallistuminen edellyttää Ravitsemustaito (Voutilainen E., Fogelholm M., Mutanen M. 2015) tai vastaavan oppisisällön hallinnan
Ilmoittautumisaika
22.04.2024 - 04.09.2024
Ajoitus
04.10.2024 - 01.12.2024
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
3 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Frami
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
- Restonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
- Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Opettaja
- Margit Närvä
- Jyrki Rajakorpi
Ajoitusryhmät
- Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa) (Koko: 10. Avoin AMK: 10.)
Opiskelijaryhmät
-
YRKK24RRestonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
-
YRKK24IInsinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
-
YRKK24AAgrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
-
MAAJOHT24Maatalousyrityksen kokonaisvaltainen johtaminen, YAMK
Koulutusryhmat
- Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa)
Tavoitteet
Opiskelija ymmärtää ruokaketjussa toimivien yritysten liiketoimintaan liittyviä riskejä ja niiden hallintaa. Hän tuntee keskeisiä riskien hallintakeinoja ja osaa soveltaa niitä yksittäiseen yritykseen.
Sisältö
-Riskilajit
-Riskien arviointi
-Riskienhallinta
Oppimateriaalit
Ilmoitetaan opintojakson alussa
Opetusmenetelmät
Luennot, ryhmätyö, harjoitustyö
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Opiskelijan työmäärä 135 h, josta lähiopetusta noin 22 h.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa antaa esimerkkejä eri riskilajeista. Hän tuntee riskien hallintakeinoja ja osaa soveltaa niitä tyydyttävästi ruokaketjun yritykseen.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa analysoida yrityksen riskejä. Hän tuntee riskien hallintakeinoja ja osaa soveltaa niitä monipuolisesti ruokaketjun yritykseen.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa analysoida yrityksen riskejä monesta eri näkökulmasta. Hän tuntee riskien hallintakeinoja ja osaa analysoida ja soveltaa niitä syvällisesti ja monipuolisesti ruokaketjun yritykseen.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Ryhmätyö, harjoitustehtävä
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita
Ilmoittautumisaika
11.11.2024 - 15.01.2025
Ajoitus
01.01.2025 - 31.05.2025
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
3 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Frami
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Insinööri (ylempi AMK), Rakentaminen
- Insinööri (ylempi AMK), Teknologiaosaamisen johtaminen
- Tradenomi (ylempi AMK), Liiketoimintaosaaminen
- Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
- Restonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Opettaja
- Tuulia Potka-Soininen
Ajoitusryhmät
- Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa) (Koko: 10. Avoin AMK: 10.)
Opiskelijaryhmät
-
YTOJ24Insinööri (ylempiAMK), Teknologiaosaamisen johtaminen
-
YRAK24Insinööri (ylempi AMK), Rakentaminen
-
YRKK24RRestonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
-
YLI23Tradenomi (ylempi AMK), Liiketoimintaosaaminen, Ylempi AMK-tutkinto
-
YRKK24IInsinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Koulutusryhmat
- Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa)
Tavoitteet
Opiskelija osaa esittää talousjohtamisen suunnittelun ja toteutuksen vaiheet. Hän osaa käyttää laskentamenetelmiä ja laskentatuloksia talousjohtamisessa. Hän osaa käyttää tunnuslukuja ja niiden tulkintaohjeita yrityksen menestyksen ja arvon arvioinnissa yrityksen ja sen eri sidosryhmien näkökulmasta. Opiskelija osaa arvioida kokonaisvaltaisen talousjohtamisen keskeisen merkityksen yrityksille ja muille organisaatioille. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää johdon ohjausjärjestelmien moninaisuuden. Hän osaa soveltaa eri ohjausjärjestelmiä, joilla voi vaikuttaa taloudelliseen ja liiketoiminnalliseen menestymiseen. Opiskelija ymmärtää taloushallinnon merkityksen liiketoiminnan valvonnassa ja liiketoiminnan kehittämisessä. Opintojakson jälkeen opiskelija pystyy hyödyntämään johdon ohjausjärjestelmiä informaatiota erilaisten päätösten tueksi.
Sisältö
Kokonaisvaltainen talousjohtaminen, erilaiset laskentamenetelmät talousjohtamisessa, tilinpäätösanalyysin ja arvonmäärityksen käyttö talousjohtamisessa.
Johdon ohjausjärjestelmäkokonaisuus, suunnittelua (suorituskykymittaristot, elinkaari- ja tavoitekustannuslaskenta) ja valvontaa (toiminto- ja laatukustannuslaskenta) avustavat järjestelmät.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija on osallistunut aktiivisesti kurssityöskentelyyn sekä suorittanut kurssilla annetut tehtävät hyväksytysti. Opiskelija on osoittanut opintojaksolla kykyä ymmärtää aiheen peruskäsitteistöä ja opiskelija on pystynyt hyödyntämään kurssin peruskäsitteistöä annetuissa tehtävissä.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija on suoriutunut opintojakson opinnoista hyvin, on osallistunut aktiivisesti kurssityöskentelyyn ja suorittanut opintojaksolla annetut tehtävät. Opiskelija on osoittanut opintojaksolla hyvää kykyä ymmärtää aiheen käsitteistöä ja soveltaa opittua käytännön liiketoimintaan. Opiskelija osaa tunnistaa talousjohtamisen eri osa-alueita ja arvioida niiden merkitystä yksittäiselle yritykselle. Opiskelijalle on muodostunut käsitys eri laskentamenetelmien ja johdon ohjausjärjestelmien käytöstä yrityksen talousjohtamisessa. Hän myös osaa arvioida talousjohtamisen ja johdon ohjausjärjestelmien merkitystä yrityksen johtamisessa. Opiskelija osaa arvioida yksittäisen yrityksen menestymistä tunnuslukujen perusteella. Opiskelija on pystynyt esittämään selkeitä kehittämisratkaisuja omassa kehittämistehtävässään.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija on suoriutunut opintojakson opinnoista kiitettävästi, on osallistunut aktiivisesti kurssityöskentelyyn ja suorittanut opintojaksolla annetut tehtävät. Opiskelija on osoittanut opintojaksolla kiitettävää kykyä ymmärtää aiheen käsitteistöä ja soveltaa opittua käytännön liiketoimintaan. Opiskelija osaa tunnistaa talousjohtamisen eri osa-alueita ja analysoida niiden merkitystä yksittäiselle yritykselle. Opiskelija osaa arvioida eri laskentamenetelmien ja johdon ohjausjärjestelmien käyttöä yrityksen talousjohtamisessa. Hän myös osaa analysoida talousjohtamisen ja johdon ohjausjärjestelmien merkitystä yrityksen johtamisessa. Opiskelija pystyy muodostamaan hyvin perustellun käsityksen yksittäisen yrityksen menestymisestä analysoimalla tunnuslukuja. Opiskelija on pystynyt esittämään uusia ja perusteltuja kehittämisratkaisuja omassa kehittämistehtävässään.
Ilmoittautumisaika
22.04.2024 - 04.09.2024
Ajoitus
26.08.2024 - 13.10.2024
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
3 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Frami
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
- Restonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
- Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Opettaja
- Margit Närvä
- Jyrki Rajakorpi
- Matti Ryhänen
Ajoitusryhmät
- Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa) (Koko: 10. Avoin AMK: 10.)
Opiskelijaryhmät
-
YRKK24RRestonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
-
YRKK24IInsinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
-
YRKK24AAgrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
-
MAAJOHT24Maatalousyrityksen kokonaisvaltainen johtaminen, YAMK
Koulutusryhmat
- Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa)
Tavoitteet
Opiskelija ymmärtää ruokaketjussa toimivien yritysten toimintaympäristöä. Hän osaa hankkia tietoa markkinoista, eri toimijoiden välisestä kilpailuasemasta, yritystoimintaa ohjaavista Euroopan unionin ja kansallisista säännöksistä sekä Suomen luonnonolojen merkityksestä. Opiskelija osaa soveltaa hankkimaansa tietoa yksittäiseen yritykseen. Hän on tietoinen toimintaympäristön muutoksien vaikutuksesta yksittäiseen yritykseen ja osaa ennakoida mahdollisia toimintaympäristön muutoksia.
Sisältö
-Ruokaketjun toimintaympäristön nykytila ja tulevaisuuden muutokset: poliittiset, ekonomiset, sosiaaliset, teknologiset, ekologiset ja lainsäädännölliset tekijät.
Oppimateriaalit
Latvala, T. & Niemi, J. (toim.) 2024. Maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus 2024. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 33/2024. Luonnonvarakeskus, Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-905-5
Rikkonen, P. 2017. Vaihtoehtoisia skenaarioita maataloudesta vuoteen 2030. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 55/2017. Luonnonvarakeskus, Helsinki.
Ryhänen, M. & Närvä, M. (toim.) 2021. Maitotilayrityksen kokonaisvaltaisen johtamisen käsikirja. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B161. (soveltuvin osin)
Ryhänen, M., Rajakorpi, J. & Latva-Kyyny, M. 2022. Maatalousyrittäjän johtamisosaamisen kehittämisen perusteet. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja C14. (soveltuvin osin)
Tutkimuslaitosten uusimmat ennusteet (mm. PTT, LUKE).
Traitler, H. 2018. Megatrends in food and agriculture: Technology, water use and nutrition. Hoboken, NJ: John Wiley & Sons.
Poutanen, K. 2017. Elintarviketalous 4.0: VTT:n visio älykkään, kuluttajakeskeisen ruokatuotannon aikakauteen. Espoo. VTT Technical Research Centre of Finland Ltd.
Artikkelit
Luentomateriaali
Opetusmenetelmät
Luennot, harjoitukset
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Tentti 05.10.2024 08.00 - 10.45
Uusinnat Examissa
Toteutuksen valinnaiset suoritustavat
Tentti
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Opintojakson työmäärä 133,5 tuntia. Lähiopetusta noin 27 tuntia.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
-Opiskelija osaa tunnistaa maatalousyritysten, maataloustuotteita jalostavien yritysten ja ravitsemuspalveluyritysten toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä ja osaa tarkastella koko ruokaketjussa tapahtuvien muutosten vaikutuksia yksittäisten yritysten toimintaan tyydyttävästi.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
-Opiskelija osaa hyödyntää monipuolisesti maatalousyritysten, maataloustuotteita jalostavien yritysten ja ravitsemuspalveluyritysten toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä päätöksenteossa ja osaa tarkastella koko ruokaketjussa tapahtuvien muutosten vaikutuksia yksittäisten yritysten toimintaan hyvin.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
-Opiskelija osaa hyödyntää ja analysoida monipuolisesti maatalousyritysten, maataloustuotteita jalostavien yritysten ja ravitsemuspalveluyritysten toimintaympäristöä ja selvittää päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa tarkastella ruokaketjua kokonaisuutena ja kykenee analysoimaan siellä tapahtuvia muutoksia erinomaisesti. Hän osaa hyödyntää toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia yksittäisen yrityksen toiminnassa erinomaisesti.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Tentti
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita
Ilmoittautumisaika
11.11.2024 - 15.01.2025
Ajoitus
01.01.2025 - 31.05.2025
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
5 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Frami
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Insinööri (ylempi AMK), Rakentaminen
- Insinööri (ylempi AMK), Teknologiaosaamisen johtaminen
- Insinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
- Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Opettaja
- Emilia Kangas
Ajoitusryhmät
- Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa) (Koko: 10. Avoin AMK: 10.)
Opiskelijaryhmät
-
YTOJ24Insinööri (ylempiAMK), Teknologiaosaamisen johtaminen
-
YRAK24Insinööri (ylempi AMK), Rakentaminen
-
YKEJO23Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kehittäminen ja johtaminen
-
LIIKE24SLiiketoimintaosaamisen kehittäminen
-
YRKK24IInsinööri (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
-
YRKK24AAgrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
Koulutusryhmat
- Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa)
Tavoitteet
Opiskelija tuntee esihenkilötyön tehtäväkentän, vastuut ja tulevaisuuden vaatimukset. Hän tunnistaa, mitä hyvä johtaminen vaatii lähijohtajalta ja organisaatiolta nykyhetkellä ja tulevaisuudessa. Opiskelija kykenee arvioimaan, millainen johtaja hän persoonaltaan on ja kehittämään omaa johtamisosaamistaan.
Sisältö
Oman työn johtaminen ja ajankäytön hallinta
Muutosjohtajuus
Työmotivaation johtaminen
Työhyvinvoinnin johtaminen
Johtaminen ja vuorovaikutus
Johtajan tunneäly
Oma johtamisprofiili
Oppimateriaalit
Viitala, R. & Jylhä, E. (2019). Johtaminen: Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Edita.
Schein, E. H. & Schein, P. (2017). Organizational culture and leadership Wiley.
Tienari, J. & Meriläinen, S. (2012). Johtaminen ja organisointi globaalissa taloudessa. Talentum.
Aura, O. & Ahonen, G. (2016). Strategisen hyvinvoinnin johtaminen. Talentum Pro.
Kauhanen, J. (2018). Esimies tuottavuuden kehittäjänä. Kauppakamari
Kauhanen, J. (2016). Työhyvinvointi organisaation menestystekijänä: Kehittämisohjelman laatiminen (1. painos.). Kauppakamari.
Isotalus, P. & Rajalahti, H. (2017). Vuorovaikutus johtajan työssä. Alma Talent.
Aarnikoivu, H. (2016). Aidosti hyödyllinen kehityskeskustelu. Kauppakamari.
Aaltonen, T., Ahonen, P. & Sahimaa, J. (2020). Johda merkitystä. Alma Talent.
Järvinen, K. (2014). Työn mielekkyyden johtaminen: Käytännön opas. Talentum.
Luukka, P. (2019). Yrityskulttuuri on kuningas: Mikä, miksi, miten? Alma Talent.
Leading Change in a Complex World. Tampere: Tampere University Press, 2019. 978-952-03-0845-2.pdf;jsessionid=17D1BF7AE409E6400F945222EEAFBFAF (oapen.org)
Andersen, L. B., Bjørnholt, B., Bro, L. L., & Holm-Petersen, C. (2018). Leadership and motivation: A qualitative study of transformational leadership and public service motivation. International Review of Administrative Sciences, 84(4), 675-691.
Kolari, P. (2010). Tunneälyjohtaminen asiantuntijaorganisaation muutoksessa. Tampere University Press.
Hiekkataipale, M. & Lämsä, A. (2019). (A)moral Agents in Organisations? The Significance of Ethical Organisation Culture for Middle Managers’ Exercise of Moral Agency in Ethical Problems. Journal of business ethics, 155(1), 147-161. https://doi.org/10.1007/s10551-017-3511-9
Kangas, H. (2021). Spanning leader–subordinate relationships through negative interactions: An examination of leader–member exchange breaches. Leadership, 17(2), 173-190.
Koši?iarová, I., Kádeková, Z. & Štarcho?, P. (2021). Leadership and Motivation as Important Aspects of the International Company’s Corporate Culture. Sustainability (Basel, Switzerland), 13(7), 3916. https://doi.org/10.3390/su13073916
Huhtala, M., Kangas, M., Lämsä, A. & Feldt, T. (2013). Ethical managers in ethical organisations? The leadership-culture connection among Finnish managers. Leadership & organization development journal, 34(3), 250-270. https://doi.org/10.1108/01437731311326684
Gregory Stone, A., Russell, R. F. & Patterson, K. (2004). Transformational versus servant leadership: A difference in leader focus. Leadership & organization development journal, 25(4), 349-361.
Raelin, J. A. (2018). What are you afraid of: Collective leadership and its learning implications. Management learning, 49(1), 59-66.
Lisäksi tehtävissä erikseen ohjeistetut materiaalit
Opetusmenetelmät
Itsenäiset verkkotehtävät
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija on tietoinen esihenkilötyön tärkeydestä ja osatekijöistä. Opiskelija on osoittanut opintojaksolla kykyä ymmärtää aiheen peruskäsitteistöä. Opiskelijan tuotokset osoittavat käsitteistön auttavaa soveltamista käytännössä.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa hyödyntää esihenkilötyötaitoja. Opiskelijan toiminta ja tuotokset osoittavat hyvää käsitteistön hallintaa organisaation johtamisessa. Opiskelija kykenee selkeästi arvioimaan esimiestyön osa-alueita ja kehittämään omia esihenkilötaitojaan.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa hyödyntää, analysoida ja kehittää esihenkilötyötaitoja. Opiskelijan toiminta ja tuotokset osoittavat vahvaa käsitteistön hallintaa organisaation johtamisessa ja sen kehittämisessä. Opiskelija kykenee kiitettävästi ja kriittisesti analysoimaan esihenkilötyön osa-alueita ja kehittämään omia esihenkilötaitojaan arvioivalla otteella.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
Opiskelija on tietoinen esihenkilötyön tärkeydestä ja osatekijöistä. Opiskelija on osoittanut opintojaksolla kykyä ymmärtää aiheen peruskäsitteistöä. Opiskelijan tuotokset osoittavat käsitteistön auttavaa soveltamista käytännössä.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Opiskelija osaa hyödyntää esihenkilötyötaitoja. Opiskelijan toiminta ja tuotokset osoittavat hyvää käsitteistön hallintaa organisaation johtamisessa. Opiskelija kykenee selkeästi arvioimaan esimiestyön osa-alueita ja kehittämään omia esihenkilötaitojaan.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa hyödyntää, analysoida ja kehittää esihenkilötyötaitoja. Opiskelijan toiminta ja tuotokset osoittavat vahvaa käsitteistön hallintaa organisaation johtamisessa ja sen kehittämisessä. Opiskelija kykenee kiitettävästi ja kriittisesti analysoimaan esihenkilötyön osa-alueita ja kehittämään omia esihenkilötaitojaan arvioivalla otteella.
Esitietovaatimukset
-