Siirry suoraan sisältöön

Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala

Tutkinto:
Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Tutkintonimike:
Sosionomi (ylempi AMK)

Laajuus:
90 op

Tutkinto-ohjelman nimi

Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala

Koulutusala

Terveys- ja hyvinvointialat
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.

Suuntautumisvaihtoehdot

Koulutusohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja.

Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus

Sosiaalialan koulutusohjelmassa toteutettava tutkinto tuottaa sosionomi (ylempi AMK)-tutkintonimikkeen tai geronomi (ylempi AMK)-tutkintonimikkeen. Tutkinto tuottaa saman kelpoisuuden (julkiseen virkaan tai tehtävään) kuin ylempi korkeakoulututkinto.

Tutkinnon taso

Koulutusohjelma johtaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, joka on toisen syklin master-tason tutkinto tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 7.
Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120

Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset

Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.
Valintaperusteet löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku.

Tutkintovaatimukset ja -säännökset

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Tutkintosääntö ja arviointiasteikot

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Linkki

Opintojen rakenne

Tutkinto-ohjelman opinnot koostuvat ammattikorkeakoululain mukaisesti syventävistä ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Opintojen laajuus on 90 opintopistettä.
Opinnot koostuvat neljästä osiosta:
Sosiaalipalveluiden asiantuntijuus, jossa tavoitteena on syventää opiskelijoiden kriittistä ja analyyttista osaamista sosiaalipalveluissa.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta, jossa käydään läpi kehittämistyön ja tutkimuksen menetelmiä.
Johtaminen, jossa keskitytään johtamisen periaatteisiin ja käytäntöihin.
Lisäksi opintoihin kuuluu pieni määrä vapaasti valittavia opintoja.

Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö

Ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa korostuu käytännön ja teorian välinen vuorovaikutus. Sosiaalialan koulutusohjelmassa korostetaan sosiaalialan käytäntöjen kehittämistä. Koulutuksen tuottamaan osaamista voidaan hyödyntää kaikilla sosiaalialan sektoreilla.
Koulutus toteutetaan työelämäläheisesti ja monimuotoisin opetusmenetelmin. Opinnot voi suorittaa työn ohella. Opetukseen sisältyy lähiopetusta keskimäärin kaksi päivää kuukaudessa. Tutkinnon suorittaminen kestää kaksi vuotta.
Koulutus luo ammatillisesti suuntautuneen mahdollisuuden uudistaa ja kehittää sosiaalialan asiantuntijuutta työuran eri vaiheissa.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut voi sijoittua vaativiin sosiaalialan asiakastyön tehtäviin sekä palvelujen suunnittelu- ja johtotehtäviin julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa, sekä järjestöissä.

Kompetenssit

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan. Sosiaalialan tutkinnoissa tärkeää on alan sisällöllinen osaaminen, etiikka, kehittäminen ja tutkiminen, sekä johtaminen.

Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö

Koulutusohjelmassa toteutetaan monimuotoisia pedagogisia toimintamalleja. Pedagogiset ratkaisut määritellään kunkin opintokokonaisuuden yhteydessä erikseen, keskeinen periaate on teorian ja käytännön yhdistäminen.

Ahot-menettelyt

AHOT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistamisprosessi nivoutuu läheisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laatimiseen ja sitä päivitetään henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen yhteydessä.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan. Ohjeessa on nimetty tutkinto-ohjelman osaamisen tunnustamisen yhteyshenkilöt, jotka antavat ohjausta prosessiin liittyvissä asioissa.
Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään muun muassa
- vastaavansisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- opiskelijan haastattelu
- kirjallisia ja suullisia tenttejä tai raportteja
- toiminnallisia tai kirjallisia tehtäviä tai näyttöjä
- esitelmiä, portfolioita.
AHOT-menettelyn ulkopuolelle jäävät opinnäytetyö ja kypsyyskoe.
Ahot-menettelyssä noudatetaan SeAMK:n yleistä ohjeistusta.

Työssäoppiminen ja harjoittelu

Tutkintoon ei kuulu harjoittelua.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen todennetaan esimerkiksi näytöin ja tehtävin.

Ammatillinen osaamisprofiili

Koulutusohjelman jälkeen opiskelijalla on valmiudet toimia sosiaalialan asiantuntijana. Osaaminen fokusoituusosiaalialan käytäntöjen kriittiseen tarkasteluun ja kehittämiseen sekä johtamiseen. Koulutuksen tuottamaan osaamista voidaan hyödyntää kaikilla sosiaalialan sektoreilla.

Kansainvälisyys

Opinoissa hyödynnetään kansainvälistä kirjallisuutta, ulkomaisia vierailijoita sekä yleensä ryhmä on tehnyt opintoihin liittyvän ulkomaan matkan yhdessä.

Jatko-opintokelpoisuus

Tutkinto antaa kelpoisuuden alan tieteellisiin jatko-opintoihin.

Valmistumisen edellytykset

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.

Opiskelumuoto

Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Kontaktiopetusta on keskimäärin kaksi päivää kuukaudessa.

Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja

Anne-Maria Aho
Sähköposti: anne-maria.aho(at)seamk.fi
Puhelin: 040 830 4173

Tiina Hautamäki
Sähköposti: tiina.hautamaki(at)seamk.fi
Puhelin: 040 830 0495
.

Opinto-ohjaaja

Essi Hauta
Sähköposti:essi.hauta(a)seamk.fi
Puhelin 040 830 1262

Harjoittelun koordinointi

Tutkinto-ohjelmaan ei kuulu harjoittelua.

Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi

Tiina Välimäki, 040-830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040-830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat

Opiskelijapalvelut

Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi

Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala, Ylempi AMK-tutkinto

Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala, Ylempi AMK-tutkinto

Ajoitussuunnitelmat:


Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala, Ylempi AMK-tutkinto

Ilmoittautumisaika

01.08.2022 - 30.04.2023

Ajoitus

15.08.2022 - 31.05.2023

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
  • Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
  • YSOS22
    Sosionomi (ylempi AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa tuoda esiin arviointia ja sen roolia sosiaalityössä ja kykenee kriittisesti pohtimaan arvioinnin tarkoitusta, keinoja ja tavoitteita.

Sisältö

Arviointi, sosiaalityön tavoitteiden asettelussa yksilöiden kanssa tehtävässä työssä sekä sosiaalityön arviointi vaikuttavuuden kautta ovat olennainen osa sosiaalityötä. Arviointi perustuu siihen, että on olemassa jotain tavoiteltavaa, johon pyritään joillain keinoin. Opiskelija perehtyy annettuun materiaaliin ja kirjoittaa kuuden sivun esseen arvioinnista sosiaalityössä, tuoden esiin sen erilaisia puolia ja pohtien arvioinnin merkitystä sosiaalityössä kriittisesti.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tuntee ja osaa kuvailla sosiaalityön arviointia ja mitä sillä tarkoitetaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tuntee ja osaa kuvailla sosiaalityön arviointia ja mitä sillä tarkoitetaan. Opiskelija osaa selvittää erilaisia sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin keinoja.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida kriittisesti sosiaalityön arviointia ja eritellä analyyttisesti erilaisia sosiaalityön arvioinnin puolia.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

16.04.2022 - 07.09.2022

Ajoitus

29.08.2022 - 16.12.2022

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
  • Katja Valkama
  • Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
  • YSOS22
    Sosionomi (ylempi AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa johtamisteorioiden päätyypit ja joitakin niiden nykyisiä sovelluksia sekä tunnistaa oman tapansa toimia johtajana ja alaisena sekä kehittyy niissä. Opiskelija osaa tarkastella erilaisia johtamisen alueita, kuten strateginen johtaminen ja henkilöstöjohtaminen ja kykenee esittämään erilaisia keinoja johtamisen kehittämiseen.

Sisältö

Tieteellinen liikkeenjohto, ihmissuhdekoulukunta, managerialismi ja muita johtamisteorioita. Muutoksen johtaminen sekä moniammatilliset organisaatiot. Johtajan rooli ja vaikutukset kehittämistoimintaan.

Oppimateriaalit

Kurssin kirjallisuus, esimerkiksi:

Carlsson, M. & Forssell, C. (2008). Esimies ja coaching. Helsinki: Art House.

Hautala, T. (2022). Opintojen ohjauksen toimijoiden ja opetushenkilöstön kokemukset ammatillisesta toimijuudesta ja asiantuntijuudesta: Yhteys korkeakouluorganisaatioiden hallinnollisiin piirteisiin ja johtamiseen. Tampereen yliopiston väitöskirjat 574. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2341-7

Huotari, P. (2009). Strateginen osaamisen johtaminen kuntien sosiaali- ja terveystoimessa - neljän kunnan sosiaali- ja terveystoimen esimiesten käsityksiä strategisesta osaamisen johtamisesta. Acta Universitatis Tamperensis: 1382. Tampere: Tampere University Press.

Kujala, A. (2015). Esimiesten ammattijohtamisvalmiuksien mittaaminen visuaalisella kehyskertomuksella - murtuuko myytti? Tarkastelussa terveys- ja sosiaaliala. Acta Wasaensia 333. Vaasa: Vaasan yliopisto.

Kulmala, J. (toim.) (2017). Parempi vanhustyö. Menetelmiä johtamisen kehittämiseen. Juva: PS-kustannus.

Laaksonen, H., Laitinen, H. & Hiilamo, H. (2020). Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. Sanoma Pro.

Niiranen, V. & Seppänen-Järvelä, R. & Sinkkonen, M. (2019). Johtaminen sosiaalialalla. Gaudeamus. E-kirja.

Rissanen, S. & Lammintakanen, J. (toim.) (2017). Sosiaali- ja terveysjohtaminen. Sanoma Pro Oy.

Seeck, H. (2021). Johtamisopit Suomessa. Taylorismista innovaatioteorioihin. Helsinki: Gaudeamus.

Lisäksi SeAMKin kirjastosta löytyy paljon kirjallisuutta esimerkiksi sanoilla johtaminen, pedagoginen johtaminen, tiimien johtaminen, strateginen johtaminen, ihmisten johtaminen.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tuntee ja osaa kuvailla erilaisia johtamisteorioita ja johtamisen kohteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa vertailla erilaisia johtamistyylejä ja arvioida käytännössä millaista johtamistyylejä eri organisaatioissa on käytössä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida kriittisesti erilaisia johtamistyylejä ja peilata omaa ja toisten toimintaa suhteessa niihin.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

16.04.2022 - 07.09.2022

Ajoitus

29.08.2022 - 31.05.2023

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
  • Katja Valkama
  • Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
  • YSOS22
    Sosionomi (ylempi AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää ja arvioida sitä, miten kansalaisten elämäntilanteet ja sosiaalipoliittinen järjestelmä liittyvät yhteen edistäen hyvinvointia ja myös syrjäytymistä. Opiskelija osaa kriittisesti pohtia asiakkaan asemaa sosiaalipalveluissa ja arvioida niitä merkityksiä, joita asiakkaiden erilaisiin nimeämisiin liittyy.

Sisältö

Ihmisten elämänvaiheet ja -tilanteet sekä sosiaalipolitiikan rooli niissä. Sosiaalipolitiikan kontrolliulottuvuus ja se millaisia erilaisia nimikkeitä asiakkaille annetaan ja millaisia velvoitteita heille annetaan.

Oppimateriaalit

Kirjallisuus esim.

Hoppania, H-K., Karsio, O., Näre, L., Olakivi, A., Sointu, L., Vaittinen T. & Zechner, M. (2016). Hoivan arvoiset. Vaiva yhteiskunnan ytimessä. Gaudeamus.

Juhila, K. (2006). Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina: sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Vastapaino.

Järvinen, M.-K. (2007). Asiakas-työntekijäsuhteen dialoginen arviointi kriminaalihuollossa. Rikosseuraamusviraston julkaisuja 1/2007. https://www.sosnet.fi/loader.aspx?id=5674224d-1e76-43bd-9dff-875342bbd609

Kokko, R.-L. (2003). Asiakas kuntoutuksen yhteistyöryhmässä: institutionaalisen kohtaamisen jännitteitä. Kuntoutussäätiö, tutkimuksia 72, Helsinki.

Meriluoto, T. (2018). Making Experts-by-experience, Governmental Ethnography of Participatory Iniatives in Finnish Social Welfare Organisations. JYU Dissertations. Jyväskylä. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/60096/978-951-39-7603-3_vaitos24112018.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Nummela, T. (2011). Asiakkaan asema ja oikeuksien toteutuminen aikuissosiaalityössä. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences No 17. University of Eastern Finland. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0365-5/urn_isbn_978-952-61-0365-5.pdf

Palukka H., Tiilikka T. & Auvinen P. (2019). Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Janus 27(1), ss. 21-37. https://journal.fi/janus/article/view/66252

Raitakari, S. (2006). Neuvottelut ja merkinnät minuuksista - vuorovaikutuksellisuus ja retorisuus nuorten tukiasumisyksikön palavereissa ja tukisuunnitelmissa. Acta Universitatis Tamperensis; 1183, Tampereen yliopisto, Tampere. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/67648/951-44-6753-1.pdf?sequence=1

Brunila K., Harni E., Saari A. & Ylöstalo H. (toim.) (2021).Terapeuttinen valta. Onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa. Tallinna: Vastapaino.

Lakkala, S., Kangas, H. & Pulju, M. (toim.) (2014). Yhdessä toimimalla kohti hyvinvoivaa koulua. Koulun toimintakulttuurin kehittäminen monitoimijuuden avulla. Rovaniemi: University of Lapland. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-787-2

Tiilikainen, E. (2019). Jakamattomat hetket. Yksinäisyyden kokemus ja elämänkulku. Gaudeamus. Tallinna.

Toikko, T. (2012). Sosiaalipalveluiden kehityssuunnat. Tampere: Tampere University Press. http://tampub.uta.fi/handle/10024/103162

Valkama, K. (2012). Asiakkuuden dilemma - Näkökulmia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuteen. Vasa: Acta Wasaensia 267, Sosiaali- ja terveyshallintotiede 7. http://www.uva.fi/fi/research/publications/orders/database/?julkaisu=693

Valokivi, H. (2008). Kansalainen asiakkaana. Tutkimus vanhusten ja lainrikkojien osallisuudesta, oikeuksista ja velvollisuuksista, Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvailla kansalaisten ja sosiaalipoliittisten järjestelmien välisiä yhteyksiä ja asiakkaan asemaa sosiaalipalveluissa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvailla kansalaisten ja sosiaalipoliittisten järjestelmien välisiä yhteyksiä ja osaa arvioida sitä, miten asiakkaiden erilaiset nimikkeet vaikuttavat palveluiden tuottamiseen ja asiakkuuteen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analyyttisesti ja kriittisesti kuvailla kansalaisten ja sosiaalipoliittisten järjestelmien välisiä yhteyksiä ja osaa analyyttisesti arvioida sitä, miten asiakkaiden erilaiset nimikkeet vaikuttavat palveluiden tuottamiseen ja asiakkuuteen.

Esitietovaatimukset

Ei edellytä aikaisempia opintojaksoja.

Ilmoittautumisaika

01.08.2022 - 30.04.2023

Ajoitus

15.09.2022 - 31.05.2023

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
  • Tiina Hautamäki

Tavoitteet

Opiskelija osaa selvittää kulttuurihyvinvoinnin roolia sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä nimetä
kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä. Opiskelijan tavoitteena on perehtyä kulttuurihyvinvointiin osana sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä sekä osana erilaisten ja eri ikäisten asiakkaiden kanssa tehtävää työtä. Opiskelija osaa arvioida kulttuurihyvinvoinnin kehittämistä osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja osaa esittää kehittämisehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea yksilöiden hyvinvointia. Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöistä ja kestävää kulttuurihyvinvointiin liittyvää toimintaa.

Sisältö

Kulttuurihyvinvoinnin määritelmä ja tutkimuksellinen perusta. Hyvinvoinnin ja kulttuurin välinen yhteys. Kulttuurihyvinvointi erilaisissa konteksteissa osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Kulttuurihyvinvointi osana yksilöiden kanssa tehtävää työtä ja osallistamista sosiaali- ja terveysalalla. Kulttuurihyvinvoinnin kestävä kehittäminen osana palveluita. Kulttuurihyvinvoinnin edistäminen.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa kulttuurihyvinvoinnin roolia ja keskusteluja. Opiskelija osaa nimetä kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvailla kulttuurihyvinvoinnin roolia ja keskusteluja. Opiskelija osaa soveltaa kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää kehittämisehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea asiakkaiden hyvinvointia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analyyttisesti ja kriittisesti kuvailla kulttuurihyvinvoinnin keskusteluja. Opiskelija osaa analyyttisesti soveltaa kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää innovatiivisia ehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea ihmisten hyvinvointia.

Ilmoittautumisaika

15.08.2022 - 30.04.2023

Ajoitus

15.09.2022 - 31.05.2023

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
  • Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
  • YSOS22
    Sosionomi (ylempi AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa selvittää kulttuurihyvinvoinnin roolia sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä nimetä
kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä. Opiskelijan tavoitteena on perehtyä kulttuurihyvinvointiin osana sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä sekä osana erilaisten ja eri ikäisten asiakkaiden kanssa tehtävää työtä. Opiskelija osaa arvioida kulttuurihyvinvoinnin kehittämistä osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja osaa esittää kehittämisehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea yksilöiden hyvinvointia. Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöistä ja kestävää kulttuurihyvinvointiin liittyvää toimintaa.

Sisältö

Kulttuurihyvinvoinnin määritelmä ja tutkimuksellinen perusta. Hyvinvoinnin ja kulttuurin välinen yhteys. Kulttuurihyvinvointi erilaisissa konteksteissa osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Kulttuurihyvinvointi osana yksilöiden kanssa tehtävää työtä ja osallistamista sosiaali- ja terveysalalla. Kulttuurihyvinvoinnin kestävä kehittäminen osana palveluita. Kulttuurihyvinvoinnin edistäminen.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa kulttuurihyvinvoinnin roolia ja keskusteluja. Opiskelija osaa nimetä kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvailla kulttuurihyvinvoinnin roolia ja keskusteluja. Opiskelija osaa soveltaa kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää kehittämisehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea asiakkaiden hyvinvointia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analyyttisesti ja kriittisesti kuvailla kulttuurihyvinvoinnin keskusteluja. Opiskelija osaa analyyttisesti soveltaa kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää innovatiivisia ehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea ihmisten hyvinvointia.

Ilmoittautumisaika

14.11.2022 - 15.01.2023

Ajoitus

02.01.2023 - 31.05.2023

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
  • Katri Turunen
Opiskelijaryhmät
  • YSOS22
    Sosionomi (ylempi AMK)

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää määrällisen tutkimuksen merkityksen ja osaa soveltaa sitä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.

Sisältö

Tutkimusasetelmat, tutkimuksessa käytettävät käsitteet ja teoreettiset kehykset. Erilaiset aineistot ja niiden analyysi sekä tulkinta.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvailla määrällisen tutkimuksen periaatteet ja vaiheet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa vertailla erilaisia määrällisen tutkimuksen tyyppejä ja osaa valita tavoitteisiin sopivia määrällisiä menetelmiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa arvioida kriittisesti erilaisia määrällisen tutkimuksen tyyppejä ja osaa hyödyntää erilaisia määrällisen tutkimuksen menetelmiä.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

14.11.2022 - 15.01.2023

Ajoitus

02.01.2023 - 31.05.2023

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
  • Katja Valkama
  • Leena Elenius
  • Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
  • YSOS22
    Sosionomi (ylempi AMK)

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää laadullisen tutkimuksen periaatteet ja osaa soveltaa niitä käytännön kehittämis- ja tutkimustoiminnassa.

Sisältö

Laadullisen tutkimuksen tutkimusasetelmat, laadulliset aineistot ja niiden analyysitapoja. Käsitteet ja teoreettinen kehys sekä tutkimusetiikka laadullisessa tutkimuksessa.

Oppimateriaalit

Kirjallisuutta esim.

Aaltonen T., Henriksson L., Tiilikka T., Valokivi H. & Zechner M. (2019). Maisema omaelämäkirjoitusten kerronnallisena resurssina. Sosiologia 56(3), 266-281. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019092329418

Kananen, J. (2017). Laadullinen tutkimus pro graduna ja opinnäytetyönä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja palvelut yksikkö.

Hautamäki, T. (2002). Tuberkuloosin ja aidsin merkitykset. Tampereen yliopisto, sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos. Tampere: Tampere University Press. Juvenes Print Oy.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2012). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.

Heikkinen, V.(2020) .Tekstianalyysi: miksi kielellisillä valinnoilla on merkitystä? Helsinki: Gaudeamus.

Hyvärinen, M., Nikander, P., Ruusuvuori, J. & Aho, A-L. (2017). Tutkimushaastattelun käsikirja. Tampere: Vastapaino. E-kirja.

Hänninen, V. (2000). Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Acta Universitas Tamperensis 696. Tampere: Tampereen yliopisto.

Miettinen, S. (2006). Eron aika. Tyttärien kertomuksia ikääntyneen vanhemman kuolemasta. Yhteiskuntapolitiikan laitoksen tutkimuksia 4/2006. Helsinki: Yliopistopaino.

Ronkainen, S., Pehkonen, L., Lindblom-Ylänne, S. & Paavilainen, E. (2011). Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: WSOYpro.

Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. (toim.) (2005) .Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino.

Tietoarkisto. Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2017) .Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.

Zechner, M. & Tiilikka, T. (2020). Representations of mothering of migrant Finns. Teoksessa: Family life in transition: borders, transnational mobility and welfare society in Nordic countries. Toim. Hiitola J., Turtiainen K., Tiilikainen M. & Gruber S. Taylor & Francis. Routledge. Ss. 69-80 https://seamk.finna.fi/Record/seamk_electronic.991240525605969

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvailla laadullisen tutkimuksen periaatteet ja vaiheet ja osaa nimetä tutkimuseettisiä periaatteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa vertailla erilaisia laadullisen tutkimuksen tyyppejä ja osaa valita tavoitteisiin sopivia ja eettisesti kestäviä määrällisiä menetelmiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa arvioida kriittisesti erilaisia laadullisen tutkimuksen tyyppejä ja osaa hyödyntää erilaisia laadullisen tutkimuksen menetelmiä eettisesti kestävällä tavalla.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

01.08.2022 - 30.04.2023

Ajoitus

15.08.2022 - 31.05.2023

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
  • Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
  • YSOS22
    Sosionomi (ylempi AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tuntee ja osaa selvittää sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinoistamisen ja hyvinvointitalouden problematiikkaa.

Sisältö

Sosiaali- ja terveyspalveluita tuotetaan markkinoistuvassa yhteiskunnassa ja hyvinvointitaloudessa. Opiskelija perehtyy aiheeseen ja kirjoittaa kuuden sivun esseen aiheesta: mitä sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinoistaminen tarkoittaa ja miten eri tavoin markkinoistuminen voi sosiaali- ja terveyspalveluissa muotoutua tai yksilölle ilmetä.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tuntee ja osaa kuvailla sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinoistamista ja mitä sillä tarkoitetaan. Opiskelija tuntee hyvinvointitalouden problematiikkaa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tuntee ja osaa kuvailla sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinoistamista ja mitä sillä tarkoitetaan. Opiskelija tuntee ja osaa selvittää hyvinvointitalouden problematiikkaa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa analysoida kriittisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinoistamista ja mitä sillä tarkoitetaan. Opiskelija osaa selvittää ja analysoida hyvinvointitalouden problematiikkaa.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

14.11.2022 - 15.01.2023

Ajoitus

02.01.2023 - 31.05.2023

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
  • Katja Valkama
  • Leena Elenius
  • Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
  • YSOS22
    Sosionomi (ylempi AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa toteuttaa ammatillisen kehittämistyön tai tutkimuksen suunnitelman, joka tukee opiskelijan henkilökohtaista ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymistä. Opiskelija osaa hakea tietoa, selvittää aiheen kannalta keskeiset käsitteet ja suunnitella opinnäytetyön prosessin.

Sisältö

Opiskelija asettaa ammatillisesti olennaisen kehittämis- tai tutkimustehtävän ja suunnittelee prosessin.

Oppimateriaalit

Kirjallisuutta, esim.

Kananen, J. (2017). Laadullinen tutkimus pro graduna ja opinnäytetyönä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja palvelut yksikkö.

Hautamäki T., Kinossalo M. & Jousmäki H. (2021). Tutkimuskentälle pääsy ja aineistonkeruu poikkeustilanteessa – kasvokkaisista kohtaamisista etävuorovaikutukseen. Teoksessa: Luovat, kestävät ja innovatiiviset opetus- ja kehittämismenetelmät ja -ratkaisut sosiaali- ja terveysalalla. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B164. Salminen-Tuomaala M., Valkama K., Saarikoski S. (toim.) ss.43-57 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021083044612

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.

Ronkainen, S., Pehkonen, L., Lindblom-Ylänne, S. & Paavilainen, E. (2011). Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: WSOYpro.

Tietoarkisto. Tutkimusmenetelmien verkkokäsikirja. https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/#tutkimusmenetelmien-verkkokasikirja

Vilkka, H. (2021). Näin onnistut opinnäytetyössä. PS-kustannus.

Vilkka, H. (2021). Tutki ja kehitä. PS-kustannus.

Lisäksi ks. myös Opinnäytetyöohjeet SeAMK intra

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Arviointi perustuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden arviointiperiaatteisiin, jotka löytyvät Ylemmän AMK-tutkinnon (YAMK) opinnäytetyöohjeen lopusta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Arviointi perustuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden arviointiperiaatteisiin, jotka löytyvät Ylemmän AMK-tutkinnon (YAMK) opinnäytetyöohjeen lopusta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Arviointi perustuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden arviointiperiaatteisiin, jotka löytyvät Ylemmän AMK-tutkinnon (YAMK) opinnäytetyöohjeen lopusta.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Arviointi perustuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden arviointiperiaatteisiin, jotka löytyvät Ylemmän AMK-tutkinnon (YAMK) opinnäytetyöohjeen lopusta.

Lisätiedot

TKI-pisteet 5 op

Ilmoittautumisaika

16.04.2022 - 07.09.2022

Ajoitus

29.08.2022 - 16.12.2022

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
  • Leena Elenius
  • Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
  • YSOS22
    Sosionomi (ylempi AMK)

Tavoitteet

Opiskelija tunnistaa sosiaalipalveluiden tuottamisen erilaisia toimintaympäristöjä, hyvinvoinnin tuottamisen eri sektoreita ja niiden rooleja.

Sisältö

Sosiaalipalveluiden tuottamisen toimintaympäristöt ja sosiaalipalveluiden tuottamisen ehdot. Hyvinvoinnin tuottamisen toimintaympäristön eri sektorit ja roolit. Sosiaalipalveluiden tuottaminen ja valvonta.

Oppimateriaalit

Kirjallisuus, esim.

Kananoja, A., Lähteinen, M., Marjamäki, P. & Aho, K. (toim.) (2017) Sosiaalityön käsikirja. Helsinki: Tietosanoma.

Hujala, A. & Taskinen, H. (2020). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Press.

Opintojaksolla tutustutaan seuraaviin tieteellisiin lehtiin:
Focus Localis (ent. Kunnallistieteellinen aikakauskirja)
Gerontologia
Hallinnon tutkimus
Janus
Kasvatus
Kasvatus ja aika
Kuntoutus
Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti
Sosiologia
Yhteiskuntapolitiikka

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa ja osaa nimetä sosiaalipalveluiden tuottamisen erilaisia toimintaympäristöjä, hyvinvoinnin tuottamisen eri sektoreita ja niiden rooleja.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa ja osaa määritellä sosiaalipalveluiden tuottamisen erilaisia toimintaympäristöjä, hyvinvoinnin tuottamisen eri sektoreita ja niiden rooleja.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä ja analysoida kriittisesti sosiaalipalveluiden tuottamisen erilaisia toimintaympäristöjä, hyvinvoinnin tuottamisen eri sektoreita ja niiden rooleja.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

16.04.2022 - 07.09.2022

Ajoitus

29.08.2022 - 16.12.2022

Laajuus

5 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
  • Katja Valkama
  • Leena Elenius
  • Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
  • YSOS22
    Sosionomi (ylempi AMK)

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa perustella tieteellisen ja arkiajattelun eron. Opiskelija osaa kriittistä tarkastelua ja argumentointia. Hän kykenee tunnistamaan, osoittamaan ja määrittelemään erilaisia työelämän tutkimisen ja kehittämisen kohteita ja tarpeita. Hän osaa perustellusti suunnitella ja toteuttaa tutkimisen ja kehittämisen prosessin tai kokonaisuuden.

Sisältö

Tieteellisen ajattelun ja arkiajattelun erot ja yhteneväisyydet. Kriittinen ajattelu ja argumentaatio. Käytännön toiminnan kriittinen tarkastelu. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kysymyksenasettelut ja tarveanalyysit. Erilaiset tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavat, esimerkiksi prosessimainen kehittäminen, tutkimuksellinen kehittäminen, toimintatutkimus ja arviointitutkimus.

Oppimateriaalit

Kirjallisuus esim.

Engeström, Y. (2004). Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Tampere: Vastapaino.

Heikkinen, H., Rovio, E. & Syrjälä, L. (toim.) (2007). Toiminnasta tietoon. Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat. Kansanvalistusseura. Vantaa.

Kananen, J. (2014). Toimintatutkimus kehittämistutkimuksen muotona. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja.

Kemmis, S., McTaggart, R., Nixon, R. (2014). The action research planner: doing critical participatory action research. London: Springer.

Kettunen, S. (2009). Onnistu projekteissa. WSOYpro.

Kuula, A. (2000). Toimintatutkimus. Kenttätyötä ja muutospyrkimyksiä. Tampere: Vastapaino

Kuula, A. (2011). Tutkimusetiikka: aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Tampere: Vastapaino.

Leinonen, M. (2016). Toimintatutkimus ja työkonferenssimenetelmä työpaikkojen tasa-arvon edistämisessä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.

Toikko, T. & Rantanen, T. (2009). Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampere: Tampere University Press.

Tökkäri, V. (2012). Käsittämätöntä!: mielekkyyden luomisen keinot ja funktiot työyhteisön kertomuksissa. Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 95. Rovaniemi: Lapin yliopisto.

Vilkka, H. (2021). Tutki ja kehitä. PS-kustannus.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tuntee ja osaa nimetä kehittämisen ja tutkimuksen perusperiaatteita ja osaa selittää kehittämistoiminnan ja tutkimuksen välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä tutkimuksen ja kehittämisen perusperiaatteet ja osaa selittää kehittämistoiminnan ja tutkimuksen välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä ja analysoida kriittisesti tutkimuksen ja kehittämisen perusperiaatteita. Opiskelija osaa selittää kehittämistoiminnan ja tutkimuksen välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

01.08.2022 - 30.04.2023

Ajoitus

15.08.2022 - 31.05.2023

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Yksikkö

SeAMK Master School

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
  • Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
  • YSOS22
    Sosionomi (ylempi AMK)

Tavoitteet

Opiskelija osaa hahmottaa yhteisöllisen suuntauksen eräänä keskeisenä sosiaalityön muotona.

Sisältö

Yhteisöllisen sosiaalityön sisällöt ja tavoitteet. Yhteisöllisen sosiaalityön historiallinen perusta. Opiskelija perehtyy aiheeseen ja kirjoittaa kuuden sivun esseen aiheesta: mitä yhteisöllinen sosiaalityö tarkoittaa ja miten se on historiallisesti muodostunut osaksi sosiaalityötä.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tuntee ja osaa kuvailla yhteisöllistä sosiaalityötä ja sen historiallista muotoutumista.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tuntee, osaa kuvailla ja selvittää yhteisöllistä sosiaalityötä ja sen historiallista muotoutumista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tuntee ja osaa selvittää sekä analysoida kriittisesti yhteisöllistä sosiaalityötä ja sen historiallista muotoutumista.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Ilmoittautumisaika

15.08.2022 - 23.09.2022

Ajoitus

03.10.2022 - 09.12.2022

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

5 op

Toimipiste

SeAMK Seinäjoki, Kampustalo

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus
  • Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
  • Riku Uusi-Jaakkola

Tavoitteet

Opiskelija osaa
· Määritellä opintojaksolla käytettävät keskeiset käsitteet
· Kertoa näyttöön perustuen ympäristön eri tekijöiden vaikutuksia fyysiseen aktiivisuuteen ja toimintakykyyn
· Nimetä perustellusti fyysistä aktiivisuutta ja toimintakykyä edistäviä ja estäviä tekijöitä ympäristön näkökulmasta
· Arvioida kriittisesti ja näyttöön perustuen ympäristön esteettömyyttä ja saavutettavuutta fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn näkökulmasta
· Arvioida kriittisesti ympäristön mahdollistaman fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn tukemisen merkitystä osallisuuden lisäämisessä ja löytää näyttöön perustuvia ratkaisuja osallistamiseen ympäristön suunnitteluvaiheessa
· Arvioida ympäristöön kohdistuvien päätösten vaikutuksia kriittisesti ja näyttöön perustuen fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn edistämisen näkökulmista

Sisältö

Sisältö
· Keskeiset käsitteet, kuten ympäristö, fyysinen aktiivisuus ja toimintakyky sekä osallisuus
· Ympäristön vaikutuksia fyysiseen aktiivisuuteen ja toimintakykyyn
· Ympäristön fyysistä aktiivisuutta ja toimintakykyä estäviä ja edistäviä tekijöitä
· Ympäristön esteettömyys ja saavutettavuus
· Osallisuus ympäristön suunnittelussa ja fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn edistämisessä
· Teknologisia ratkaisuja fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn edistämisessä
· Ennakkovaikutusten arviointi (EVA)

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa pääpiirteissään määritellä keskeiset käsitteet, kuten fyysinen aktiivisuus ja fyysinen toimintakyky sekä ympäristöön liittyvät käsitteet. Opiskelija osaa nimetä joitakin fyysistä aktiivisuutta edistäviä ja estäviä tekijöitä ympäristön näkökulmasta sekä arvioida ympäristön esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Opiskelija osaa suppeasti arvioida fyysisen aktiivisuuden mahdollisuuksia osallisuuden lisäämisessä ja löytää joitakin ratkaisuja käyttäjien osallistamiseen ympäristön suunnitteluvaiheessa. Opiskelija osaa myös arvioida ympäristöön kohdistuvien päätösten vaikutuksia fyysisen aktiivisuuden edistämisen näkökulmasta joiltakin osin perustellen. Opiskelijan kirjallisissa töissä on hyödynnetty ajankohtaista tutkimuskirjallisuutta vain vähän.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä hyvin keskeiset käsitteet, kuten fyysinen aktiivisuus ja fyysinen toimintakyky sekä ympäristöön liittyvät käsitteet ja käyttää niitä loogisesti. Opiskelija osaa nimetä perustellusti useita fyysistä aktiivisuutta edistäviä ja estäviä tekijöitä ympäristön näkökulmasta sekä arvioida ympäristön esteettömyyttä ja saavutettavuutta useasta näkökulmasta. Opiskelija osaa arvioida fyysisen aktiivisuuden mahdollisuuksia osallisuuden lisäämisessä ja löytää useita ratkaisuja käyttäjien osallistamiseen ympäristön suunnitteluvaiheessa. Opiskelija osaa myös arvioida perustellen ympäristöön kohdistuvien päätösten vaikutuksia fyysisen aktiivisuuden edistämisen näkökulmasta. Opiskelija on hyödyntänyt kirjallisissa töissään ajankohtaista tutkimuskirjallisuutta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa määritellä kattavasti keskeiset käsitteet, kuten fyysinen aktiivisuus ja fyysinen toimintakyky sekä ympäristöön liittyvät käsitteet ja käyttää niitä loogisesti. Opiskelija osaa nimetä perustellusti ja kattavasti fyysistä aktiivisuutta edistäviä ja estäviä tekijöitä ympäristön näkökulmasta sekä arvioida kriittisesti ympäristön esteettömyyttä ja saavutettavuutta useasta näkökulmasta ja eri käyttäjäryhmiä huomioiden. Opiskelija osaa arvioida kriittisesti ja laajasti fyysisen aktiivisuuden mahdollisuuksia osallisuuden lisäämisessä ja löytää monipuolisesti useita näyttöön perustuvia ratkaisuja käyttäjien osallistamiseen ympäristön suunnitteluvaiheessa. Opiskelija osaa myös laajasti ja kattavasti perustellen arvioida ympäristöön kohdistuvien päätösten vaikutuksia fyysisen aktiivisuuden edistämisen näkökulmasta.
Opiskelija hyödyntää kirjallisissa töissään ansiokkaasti myös kansainvälistä, ajankohtaista tutkimuskirjallisuutta ja pohtii sitä kriittisesti.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa pääpiirteissään määritellä osan keskeisistä käsitteistä. Opiskelija osaa nimetä vain muutaman fyysistä aktiivisuutta edistävän ja estävän tekijän ympäristön näkökulmasta sekä ympäristön esteettömyyden ja saavutettavuuden arviointi on suppeaa. Opiskelija osaa luetella fyysisen aktiivisuuden mahdollisuuksia osallisuuden lisäämisessä, mutta niiden arviointi jää suppeaksi. Opiskelija löytää ohjatusti joitakin ratkaisuja käyttäjien osallistamiseen ympäristön suunnitteluvaiheessa. Opiskelija osaa arvioida ympäristöön kohdistuvien päätösten vaikutuksia fyysisen aktiivisuuden edistämisen näkökulmasta vain suppeasti eikä juurikaan pysty perustelemaan arvioitaan. Opiskelija ei pysty kirjallisissa töissään hyödyntämään ajankohtaista tutkimuskirjallisuutta.

Esitietovaatimukset

Opintojakso on tarkoitettu ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittaville opiskelijoille.