Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Tutkinto-ohjelman nimi
Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Koulutusala
Terveys- ja hyvinvointialat
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.
Suuntautumisvaihtoehdot
Koulutusohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja.
Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus
Sosiaalialan koulutusohjelmassa toteutettava tutkinto tuottaa sosionomi (ylempi AMK)-tutkintonimikkeen tai geronomi (ylempi AMK)-tutkintonimikkeen. Tutkinto tuottaa saman kelpoisuuden (julkiseen virkaan tai tehtävään) kuin ylempi korkeakoulututkinto.
Tutkinnon taso
Koulutusohjelma johtaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, joka on toisen syklin master-tason tutkinto tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 7.
Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120
Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset
Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.
Valintaperusteet löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku.
Tutkintovaatimukset ja -säännökset
Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Tutkintosääntö ja arviointiasteikot
Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Linkki
Opintojen rakenne
Tutkinto-ohjelman opinnot koostuvat ammattikorkeakoululain mukaisesti syventävistä ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Opintojen laajuus on 90 opintopistettä.
Opinnot koostuvat neljästä osiosta:
Sosiaalipalveluiden asiantuntijuus, jossa tavoitteena on syventää opiskelijoiden kriittistä ja analyyttista osaamista sosiaalipalveluissa.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta, jossa käydään läpi kehittämistyön ja tutkimuksen menetelmiä.
Johtaminen, jossa keskitytään johtamisen periaatteisiin ja käytäntöihin.
Lisäksi opintoihin kuuluu pieni määrä vapaasti valittavia opintoja.
Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö
Ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa korostuu käytännön ja teorian välinen vuorovaikutus. Sosiaalialan koulutusohjelmassa korostetaan sosiaalialan käytäntöjen kehittämistä. Koulutuksen tuottamaan osaamista voidaan hyödyntää kaikilla sosiaalialan sektoreilla.
Koulutus toteutetaan työelämäläheisesti ja monimuotoisin opetusmenetelmin. Opinnot voi suorittaa työn ohella. Opetukseen sisältyy lähiopetusta keskimäärin kaksi päivää kuukaudessa. Tutkinnon suorittaminen kestää kaksi vuotta.
Koulutus luo ammatillisesti suuntautuneen mahdollisuuden uudistaa ja kehittää sosiaalialan asiantuntijuutta työuran eri vaiheissa.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut voi sijoittua vaativiin sosiaalialan asiakastyön tehtäviin sekä palvelujen suunnittelu- ja johtotehtäviin julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa, sekä järjestöissä.
Kompetenssit
Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan. Sosiaalialan tutkinnoissa tärkeää on alan sisällöllinen osaaminen, etiikka, kehittäminen ja tutkiminen, sekä johtaminen.
Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö
Koulutusohjelmassa toteutetaan monimuotoisia pedagogisia toimintamalleja. Pedagogiset ratkaisut määritellään kunkin opintokokonaisuuden yhteydessä erikseen, keskeinen periaate on teorian ja käytännön yhdistäminen.
Ahot-menettelyt
AHOT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistamisprosessi nivoutuu läheisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laatimiseen ja sitä päivitetään henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen yhteydessä.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan. Ohjeessa on nimetty tutkinto-ohjelman osaamisen tunnustamisen yhteyshenkilöt, jotka antavat ohjausta prosessiin liittyvissä asioissa.
Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään muun muassa
- vastaavansisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- opiskelijan haastattelu
- kirjallisia ja suullisia tenttejä tai raportteja
- toiminnallisia tai kirjallisia tehtäviä tai näyttöjä
- esitelmiä, portfolioita.
AHOT-menettelyn ulkopuolelle jäävät opinnäytetyö ja kypsyyskoe.
Ahot-menettelyssä noudatetaan SeAMK:n yleistä ohjeistusta.
Työssäoppiminen ja harjoittelu
Tutkintoon ei kuulu harjoittelua.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen todennetaan esimerkiksi näytöin ja tehtävin.
Työssäoppiminen ja harjoittelu
Tutkintoon ei kuulu harjoittelua.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen todennetaan esimerkiksi näytöin ja tehtävin.
Työssäoppiminen ja harjoittelu
Tutkintoon ei kuulu harjoittelua.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen todennetaan esimerkiksi näytöin ja tehtävin.
Työssäoppiminen ja harjoittelu
Tutkintoon ei kuulu harjoittelua.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen todennetaan esimerkiksi näytöin ja tehtävin.
Ammatillinen osaamisprofiili
Koulutusohjelman jälkeen opiskelijalla on valmiudet toimia sosiaalialan asiantuntijana. Osaaminen fokusoituusosiaalialan käytäntöjen kriittiseen tarkasteluun ja kehittämiseen sekä johtamiseen. Koulutuksen tuottamaan osaamista voidaan hyödyntää kaikilla sosiaalialan sektoreilla.
Kansainvälisyys
Opinoissa hyödynnetään kansainvälistä kirjallisuutta, ulkomaisia vierailijoita sekä yleensä ryhmä on tehnyt opintoihin liittyvän ulkomaan matkan yhdessä.
Jatko-opintokelpoisuus
Tutkinto antaa kelpoisuuden alan tieteellisiin jatko-opintoihin.
Valmistumisen edellytykset
Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.
Opiskelumuoto
Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Kontaktiopetusta on keskimäärin kaksi päivää kuukaudessa.
Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja
Anne-Maria Aho
Sähköposti: anne-maria.aho(at)seamk.fi
Puhelin: 040 830 4173
Tiina Hautamäki
Sähköposti: tiina.hautamaki(at)seamk.fi
Puhelin: 040 830 0495
.
Opinto-ohjaaja
Essi Hauta
Sähköposti:essi.hauta(a)seamk.fi
Puhelin 040 830 1262
Harjoittelun koordinointi
Tutkinto-ohjelmaan ei kuulu harjoittelua.
Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi
Tiina Välimäki, 040-830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040-830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat
Opiskelijapalvelut
Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi
Ajoitus
01.01.2025 - 31.05.2026
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
5 op
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Pirita Hakoneva
- Tiina Hautamäki
- Pia-Christine Sainio
Ajoitusryhmät
- Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa) (Koko: 20. Avoin AMK: 20.)
Opiskelijaryhmät
-
YSOS24Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Koulutusryhmat
- Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa)
Tavoitteet
Opiskelija tunnistaa yhteisöllisen suuntauksen keskeisinä sosiaali- ja kasvatusalan työn muotoina. Opiskelija selvittää yhteisöllisen työn historiallista perustaa ja syventyä tarkemmin yhteisölliseen sosiaali- tai kasvatusalan työhön.
Sisältö
Yhteisöllisen sosiaali- ja kasvatusalan työn sisällöt ja tavoitteet.
Yhteisöllisen sosiaali- tai kasvatusalan työn historiallinen perusta.
Yhteisöllisen sosiaali- tai kasvatusalan määrittely ja merkitykset.
Yhteisöllisen sosiaali- ja kasvatusalan työn historiallinen muodostuminen osaksi sosiaali- tai kasvatusalaa.
Yhteisöllisen sosiaali- tai kasvatusalan työn soveltaminen.
Oppimateriaalit
Kirjallisuutta (esim.)
Banks, J.A. (2006). Cultural Diversity and Education. Foundations, Curriculum, and Teaching. Pearson Education, Inc.
Hujala, E., Valpas, A., Roos, P., & Vlasov, J. (2016). The success story of Finnish early childhood education. Vertikal.
OPH (2023). Opetushallitus. Yhteisöllisyys. https://www.oph.fi/opettajat-ja-kasvattajat/yhteisollisyys
Korkiamäki, R., Nylund, M. Raitakari, S. & Roivanen, I. (2008). Yhteisösosiaalityö kansalaisyhteiskunnan rajapinnassa. Teoksessa: Roivanen, I., Nylund, M. Raitakari, S. (Toim.) Yhteisöt ja sosiaalityö: Kansalaisen vai asiakkaan asialla? Jyväskylä: PS-kustannus.
Koskinen, S. (2003). Suomalaisen yhteisösosiaalityön kehitys ja nykysuuntaukset. Teoksessa Laitinen, M. & Pohjola, A. (toim.). Sosiaalisen vaihtuvat vastuut. PS Kustannus.
Kostamo-Pääkkö, K., Ojaniemi, P. & Väyrynen, S. (2017). Sosiaalityön yhteisöllisyyttä etsimässä. United press global.
Pehkonen, A. (2005). Kylä kutsuu…Tutkimus tulomuuttoprosesseista maaseudulle. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Akateeminen väitöskirja. Siirtolaisinstituutti.
Roivainen, I., Kostiainen, T., & Metteri, A. (2019). Yhteisösosiaalityötä muuttuvassa toimintaympäristössä. Teoksessa: Pohjola, A., Kemppainen, T., Niskala, A. & Peronius, N. (toim.) Yhteiskunnallisen asemansa ottava sosiaalityö. Vastapaino.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
5 op = 135 t
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tunnistaa yhteisöllistä sosiaali- ja kasvatusalan työtä sekä niiden historiallista muotoutumista. Opiskelija selittää yhteisöllisen työn historiallista perustaa ja yhteisöllistä sosiaali- tai kasvatusalan työtä.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija tunnistaa ja selittää yhteisöllistä sosiaali- ja kasvatusalan työtä sekä niiden historiallista muotoutumista. Opiskelija selittää ja analysoi yhteisöllisen työn historiallista perustaa ja yhteisöllistä sosiaali- tai kasvatusalan työtä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija tunnistaa ja selvittää sekä analysoi kriittisesti yhteisöllistä sosiaali- ja kasvatusalan työtä ja niiden historiallista muotoutumista. Opiskelija selittää, kommentoi ja analysoi kriittisesti yhteisöllisen työn historiallista perustaa ja yhteisöllistä sosiaali- tai kasvatusalan työtä.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
1-5
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita.
Ajoitus
01.01.2025 - 31.05.2026
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
5 op
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Tiina Hautamäki
- Sos 1 Nimeämätön
- Pia-Christine Sainio
Ajoitusryhmät
- Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa) (Koko: 20. Avoin AMK: 20.)
Opiskelijaryhmät
-
YSOS24Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Koulutusryhmat
- Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa)
Tavoitteet
Opiskelija osaa selvittää kulttuurihyvinvoinnin roolia sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä nimetä kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä. Opiskelijan tavoitteena on perehtyä kulttuurihyvinvointiin osana sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä sekä osana erilaisten ja eri ikäisten asiakkaiden kanssa tehtävää työtä. Opiskelija osaa arvioida kulttuurihyvinvoinnin kehittämistä osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja osaa esittää kehittämisehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea yksilöiden hyvinvointia. Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöistä ja kestävää kulttuurihyvinvointiin liittyvää toimintaa.
Sisältö
Kulttuurihyvinvoinnin määritelmä ja tutkimuksellinen perusta.
Hyvinvoinnin ja kulttuurin välinen yhteys.
Kulttuurihyvinvointi erilaisissa konteksteissa osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Kulttuurihyvinvointi osana yksilöiden kanssa tehtävää työtä ja osallistamista sosiaali- ja terveysalalla.
Kulttuurihyvinvoinnin kestävä kehittäminen osana palveluita.
Kulttuurihyvinvoinnin edistäminen.
Oppimateriaalit
Kirjallisuutta (esim.)
Bruun, E. & Steigum, J. (2023). The Drama Space as Companion: Students´ Perspectives on Mental Health in Upper Secondary Drama Education. Nordic Journal of Arts, Culture and Health. Nr 2. s.1-11. https://doi.org/10.18261/njach.4.2.3
Colliander, M. (2017). Kulttuuri ja taide hoivalaitoksissa. Laitosarjen ja kulttuuritoiminnan ideaalien kohtaamisia. Sosiologia, 54(3), 305-321.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/102454/kulttuuri_ja_taide_
hoivalaitoksessa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Culture for Health Project, EU (2022). https://www.cultureforhealth.eu/app/uploads/2023/02/Final_C4H
_FullReport_small.pdf
Houni P., Turpeinen I. & Vuolasto J. (2020). Taidetta! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirja. Helsinki. Taiteen edistämiskeskus. https://www.taike.fi/fi/kulttuurihyvinvointikirja
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
5 op = 135 h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tunnistaa kulttuurihyvinvoinnin roolia ja keskusteluja. Opiskelija osaa nimetä kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa kuvailla kulttuurihyvinvoinnin roolia ja keskusteluja. Opiskelija osaa soveltaa kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää kehittämisehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea asiakkaiden hyvinvointia.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa analyyttisesti ja kriittisesti kuvailla kulttuurihyvinvoinnin keskusteluja. Opiskelija osaa analyyttisesti soveltaa kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää innovatiivisia ehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea ihmisten hyvinvointia.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
1-5
Ilmoittautumisaika
22.04.2024 - 04.09.2024
Ajoitus
10.10.2024 - 12.12.2024
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
3 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Katja Valkama
- Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
-
YSOS24Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Tavoitteet
Opiskelija osaa johtamisteorioiden päätyypit ja joitakin niiden nykyisiä sovelluksia sekä tunnistaa oman tapansa toimia johtajana ja alaisena sekä kehittyy niissä. Opiskelija osaa tarkastella erilaisia johtamisen alueita, kuten strateginen johtaminen, talousjohtaminen ja henkilöstöjohtaminen ja kykenee esittämään erilaisia keinoja johtamisen kehittämiseen.
Sisältö
Tieteellinen liikkeenjohto, ihmissuhdekoulukunta, managerialismi ja muita johtamisteorioita.
Muutoksen johtaminen sekä moniammatilliset organisaatiot.
Talousjohtaminen.
Johtajan rooli ja vaikutukset kehittämistoimintaan.
Oppimateriaalit
Kirjallisuus (esim.)
Carlsson, M. & Forssell, C. (2008). Esimies ja coaching. Helsinki: Art House.
Huotari, Päivi (2009) Strateginen osaamisen johtaminen kuntien sosiaali- ja terveystoimessa - neljän kunnan sosiaali- ja terveystoimen esimiesten käsityksiä strategisesta osaamisen johtamisesta. Acta Universitatis Tamperensis: 1382. Tampere: Tampere University Press.
Kujala, A. (2015). Esimiesten ammattijohtamisvalmiuksien mittaaminen visuaalisella kehyskertomuksella - murtuuko myytti? Tarkastelussa terveys- ja sosiaaliala. Acta Wasaensia 333. Vaasa: Vaasan yliopisto.
Kulmala, J. (2017) toim. Parempi vanhustyö. Menetelmiä johtamisen kehittämiseen. PS-kustannus.
Niiranen, V. & Seppänen-Järvelä, R. & Sinkkonen, M. (2019). Johtaminen sosiaalialalla. Gaudeamus. E-kirja.
Rissanen, S. & Lammintakanen, J. (toim.) (2017). Sosiaali- ja terveysjohtaminen. Sanoma Pro Oy.
Seeck, H. (2021). Johtamisopit Suomessa. Taylorismista innovaatioteorioihin. (6.painos) Gaudeamus.
Opetusmenetelmät
Luennot, itsenäiset ja ryhmätehtävät
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
5 op = noin 135 h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tuntee ja osaa kuvailla erilaisia johtamisteorioita, johtamisen alueita ja johtamisen kohteita.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija vertailee erilaisia johtamistyylejä ja arvioi käytännössä millaista johtamistyylejä eri organisaatioissa on käytössä. Opiskelija selittää johtamisen alueita ja kohteita.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija analysoi kriittisesti erilaisia johtamistyylejä ja peilata omaa ja toisten toimintaa suhteessa niihin. Opiskelija selittää ja analysoi johtamisen alueita ja kohteita.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Arviointi 1-5
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita.
Ilmoittautumisaika
11.11.2024 - 15.01.2025
Ajoitus
01.01.2025 - 31.05.2025
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
4 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Katja Valkama
- Leena Elenius
- Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
-
YSOS24Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Tavoitteet
Opiskelija osaa toteuttaa ammatillisen kehittämistyön tai tutkimuksen suunnitelman, joka tukee opiskelijan henkilökohtaista ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymistä. Opiskelija osaa hakea tietoa, selvittää aiheen kannalta keskeiset käsitteet ja suunnitella opinnäytetyön prosessin.
Sisältö
Opiskelija asettaa ammatillisesti olennaisen kehittämis- tai tutkimustehtävän ja suunnittelee prosessin.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Arviointi perustuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden arviointiperiaatteisiin, jotka löytyvät Ylemmän AMK-tutkinnon (YAMK) opinnäytetyöohjeen lopusta.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Arviointi perustuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden arviointiperiaatteisiin, jotka löytyvät Ylemmän AMK-tutkinnon (YAMK) opinnäytetyöohjeen lopusta.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Arviointi perustuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden arviointiperiaatteisiin, jotka löytyvät Ylemmän AMK-tutkinnon (YAMK) opinnäytetyöohjeen lopusta.
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Arviointi perustuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden arviointiperiaatteisiin, jotka löytyvät Ylemmän AMK-tutkinnon (YAMK) opinnäytetyöohjeen lopusta.
Lisätiedot
TKI-pisteet 5 op
Ilmoittautumisaika
22.04.2024 - 09.10.2024
Ajoitus
12.12.2024 - 13.03.2025
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
3 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Katja Valkama
- Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
-
YSOS24Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Tavoitteet
Opiskelija osaa selittää ja arvioida sitä, miten kansalaisten elämäntilanteet ja sosiaalipoliittinen järjestelmä liittyvät yhteen edistäen hyvinvointia ja myös syrjäytymistä. Opiskelija kriittisesti pohtii asiakkaan osallisuutta ja asemaa sosiaalipalveluissa sekä arvioida niitä merkityksiä, joita asiakkaiden erilaisiin asemiin liittyy. Digitalisaation mahdollisuuksien jäsentäminen osana asiakasprosesseja. Opiskelija analysoi yhteiskunnallisia ja globaaleja muutoksia sekä ennakoida niiden sosiaalisia vaikutuksia kansalaisiin.
Sisältö
Ihmisten elämänvaiheet ja -tilanteet sekä sosiaalipolitiikan rooli niissä.
Sosiaalipolitiikan kontrolliulottuvuus ja se millaisia erilaisia asemia asiakkaille annetaan ja millaisia velvoitteita heille annetaan.
Digitalisaatio ja asiakasprosessit.
Yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten vaikutuksia kansalaisiin ja asiakkaisiin.
Oppimateriaalit
Kirjallisuutta (esim.)
Kantola, A., Aaltonen, S., Haikkola, L., Junnilainen, L., Luhtakallio, E., Patana, P., Timonen, J., & Tuominen, P. (2022). Kahdeksan kuplan Suomi: Yhteiskunnan muutosten syvät tarinat. Gaudeamus.
Meriluoto, T. (2018). Making Experts-by-experience, Governmental Ethnography of Participatory Iniatives in Finnish Social Welfare Organisations. JYU Dissertations. Jyväskylä. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/60096/978-951-39-7603-3_vaitos24112018.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Nummela, T. (2011). Asiakkaan asema ja oikeuksien toteutuminen aikuissosiaalityössä. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences No 17. University of Eastern Finland. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0365-5/urn_isbn_978-952-61-0365-5.pdf
Raitakari, S. (2006). Neuvottelut ja merkinnät minuuksista - vuorovaikutuksellisuus ja retorisuus nuorten tukiasumisyksikön palavereissa ja tukisuunnitelmissa. Acta Universitatis Tamperensis; 1183, Tampereen yliopisto, Tampere. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/67648/951-44-6753-1.pdf?sequence=1
Törrönen, M., Hänninen, K., Jouttimäki, P., Lehto-Lunden, T., Salovaara, P. & Veistilä, M. (toim.) (2016). Vastavuoroinen sosiaalityö. Gaudeamus.
Valkama, K. (2012). Asiakkuuden dilemma - Näkökulmia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuteen. Vasa: Acta Wasaensia 267, Sosiaali- ja terveyshallintotiede 7. http://www.uva.fi/fi/research/publications/orders/database/?julkaisu=693
Valokivi, H. (2008). Kansalainen asiakkaana. Tutkimus vanhusten ja lainrikkojien osallisuudesta, oikeuksista ja velvollisuuksista, Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print,
Opetusmenetelmät
Luennot, itsenäiset ja ryhmätehtävät
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
5 op = noin 135 h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tunnistaa kansalaisten ja sosiaalipoliittisten järjestelmien välisiä yhteyksiä ja asiakkaan asemaa sosiaalipalveluissa. Opiskelija tunnistaa digitalisaation, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten vaikutuksia kansalaisiin ja asiakkaisiin.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija tunnistaa kansalaisten ja sosiaalipoliittisten järjestelmien välisiä yhteyksiä ja selittää sitä, miten asiakkaiden erilaiset nimikkeet vaikuttavat palveluiden tuottamiseen ja asiakkuuteen. Opiskelija selittää digitalisaation, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten vaikutuksia kansalaisiin ja asiakkaisiin.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija kuvaa analyyttisesti ja kriittisesti kansalaisten ja sosiaalipoliittisten järjestelmien välisiä yhteyksiä ja arvioi analyyttisesti sitä, miten asiakkaiden erilaiset nimikkeet vaikuttavat palveluiden tuottamiseen ja asiakkuuteen. Opiskelija selittää ja perustelee digitalisaation, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten vaikutuksia kansalaisiin ja asiakkaisiin.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Arviointi 1-5
Esitietovaatimukset
Ei edellytä aikaisempia opintojaksoja.
Ajoitus
06.01.2025 - 31.07.2025
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
5 op
Yksikkö
SeAMK Hyvinvointi ja kulttuuri
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Kaija Loppela
- Virpi Nikkola
- Pirita Hakoneva
- Tiina Hautamäki
Vastuuhenkilö
Pirita Hakoneva
Opiskelijaryhmät
-
YKEJO23Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kehittäminen ja johtaminen
-
YSOS24Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Tavoitteet
Suoritettuaan opintojakson opiskelija tunnistaa varhaiskasvatuksen pedagogisen kokonaisuuden, osaa suunnitella ja kehittää toimintakulttuurin johtamista.
Opiskelija tunnistaa pedagogisen johtajan tehtävät, vastuut ja vaatimukset. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat pedagogisen johtamisen periaatteet varhaiskasvatuksessa. Opiskelija kykenee arvioimaan, miten pedagogista johtajuutta kehitetään ja henkilöstön johtamista toteutetaan.
Sisältö
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja varhaiskasvatuslaki pedagogisen johtajan työtä ohjaamassa.
Pedagogisen johtajan tehtävät ja vastuut.
Pedagogisen johtamisen keskeiset periaatteet.
Päiväkodin henkilöstön johtamisen kehittämisen keskeiset periaatteet ja toteuttaminen. Päiväkodin toimintakulttuurin johtaminen, arviointi ja kehittäminen.
Oppimateriaalit
Kirjallisuutta (esim.)
Holappa, A-S., Hyyryläinen, A., Kola-Torvinen, P., Korva, S., Smeds-Nylund, A-S. & Aho, H-R. (2021). Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen. PS-kustannus.
OKM (2021). Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelma 2021–2030. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:3.
OPH (2022). Opetushallitus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2022:2a.
Parrila, S & Fonsén, E. (2017). Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus. Käsikirja käytännön työhön. PS-kustannus.
Syvänen, S., Tikkamäki, K., Loppela, K., Tappura, S. ja Toikko T., (2015). Dialoginen johtaminen - avain tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja innovatiivisuuteen. Tampereen yliopistopaino Oy.
Opetusmenetelmät
Verkko-opetus
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tunnistaa pedagogisen johtajuuden ja sen periaatteet sekä kehittämisen varhaiskasvatuksessa. Opiskelija tunnistaa päiväkodin pedagogisen kokonaisuuden ja sen toimintakulttuurin johtamisen. Opiskelija määrittelee henkilöstön johtamisen periaatteita.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija tunnistaa ja määrittelee pedagogisen johtajan tehtävät ja vastuut, periaatteet sekä kehittämisen varhaiskasvatuksessa. Opiskelija selittää päiväkodin pedagogista kokonaisuutta ja toimintakulttuurin johtamista. Opiskelija selittää henkilöstön johtamisen kehittämisen periaatteet.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija analysoi kriittisesti varhaiskasvatuksen pedagogista johtajuutta ja sen periaatteita sekä kehittämistä varhaiskasvatuksessa. Opiskelija analysoi ja kehittää päiväkodin pedagogista kokonaisuutta ja toimintakulttuurin johtamista. Opiskelija analysoi ja kommentoi henkilöstön johtamisen kehittämisen periaatteita.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
Opiskelija tunnistaa pedagogisen johtajuuden ja sen periaatteet sekä kehittämisen
varhaiskasvatuksessa. Opiskelija tunnistaa päiväkodin pedagogisen kokonaisuuden ja sen
toimintakulttuurin johtamisen. Opiskelija määrittelee henkilöstön johtamisen periaatteita.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Opiskelija tunnistaa ja määrittelee pedagogisen johtajan tehtävät ja vastuut, periaatteet sekä
kehittämisen varhaiskasvatuksessa. Opiskelija selittää päiväkodin pedagogista kokonaisuutta ja
toimintakulttuurin johtamista. Opiskelija selittää henkilöstön johtamisen kehittämisen periaatteet.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija analysoi kriittisesti varhaiskasvatuksen pedagogista johtajuutta ja sen periaatteita sekä
kehittämistä varhaiskasvatuksessa. Opiskelija analysoi ja kehittää päiväkodin pedagogista
kokonaisuutta ja toimintakulttuurin johtamista. Opiskelija analysoi ja kommentoi henkilöstön
johtamisen kehittämisen periaatteita.
Esitietovaatimukset
Esitietovaatimuksia ei ole
Ilmoittautumisaika
11.11.2024 - 19.02.2025
Ajoitus
13.03.2025 - 15.05.2025
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
3 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Tiina Hautamäki
- Ari Haasio
Opiskelijaryhmät
-
YSOS24Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Tavoitteet
Opiskelija ymmärtää laadullisen tutkimuksen periaatteet ja osaa soveltaa niitä käytännön kehittämis- ja tutkimustoiminnassa.
Sisältö
Laadullisen tutkimuksen tutkimusasetelmat, laadulliset aineistot ja niiden analyysitapoja.
Käsitteet ja teoreettinen kehys sekä tutkimusetiikka laadullisessa tutkimuksessa.
Oppimateriaalit
Kirjallisuutta (esim.)
Alasuutari, Pertti (2019). Laadullinen tutkimus 2.0 (5. p.). Vastapaino.
Herman, D. (2009). Basic elements of narrative. Wiley-Blackwell.
Hurtig, J., Laitinen, M. & Uljas-Rautio, K. (2010). Ajattele itse! Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet. PS-kustannus.
Jokinen, A., Juhila, K. & Suoninen, E. (2016). Diskurssianalyysi. Vastapaino.
Kananen, J. (2017). Laadullinen tutkimus pro graduna ja opinnäytetyönä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja palvelut yksikkö.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita. Tammi.
Heikkinen, V. (2020). Tekstianalyysi: miksi kielellisillä valinnoilla on merkitystä?Gaudeamus.
Hyvärinen, M., Nikander, P., Ruusuvuori, J. & Aho, A-L. (2017). Tutkimushaastattelun käsikirja. Vastapaino.
Lappalainen, S. ym. (toim.) (2007). Etnografia metodologiana. Lähtökohtana koulutuksen tutkimus. Vastapaino.
Puusa, A. & Juuti, P. (toim.) (2020). Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Gaudeamus.
Ronkainen, S., Pehkonen, L., Lindblom-Ylänne, S. & Paavilainen, E. (2011). Tutkimuksen voimasanat. WSOYpro.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa kuvailla laadullisen tutkimuksen periaatteet ja vaiheet ja osaa nimetä tutkimuseettisiä periaatteita.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa vertailla erilaisia laadullisen tutkimuksen tyyppejä ja osaa valita tavoitteisiin sopivia ja eettisesti kestäviä laadullisia menetelmiä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa arvioida kriittisesti erilaisia laadullisen tutkimuksen tyyppejä ja osaa hyödyntää erilaisia laadullisen tutkimuksen menetelmiä eettisesti kestävällä tavalla.
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita.
Ilmoittautumisaika
22.04.2024 - 09.10.2024
Ajoitus
14.11.2024 - 31.01.2025
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
4 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Katja Valkama
- Minna Laitila
- Leena Elenius
Opiskelijaryhmät
-
YSOS24Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Tavoitteet
Opiskelija osaa perustella tieteellisen ja arkiajattelun eron. Opiskelija osaa kriittistä tarkastelua ja argumentointia. Opiskelija tunnistaa, osoittaa ja määrittelee erilaisia työelämän tutkimisen ja kehittämisen kohteita ja tarpeita. Hän suunnittelee ja perustelee tutkimisen ja kehittämisen prosessin tai kokonaisuuden eettisten periaatteiden mukaisesti.
Sisältö
Tieteellisen ajattelun ja arkiajattelun erot ja yhteneväisyydet.
Kriittinen ajattelu ja argumentaatio. Käytännön toiminnan kriittinen tarkastelu.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kysymyksenasettelut ja tarveanalyysit.
Erilaiset tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavat, esimerkiksi prosessimainen kehittäminen, tutkimuksellinen kehittäminen, toimintatutkimus ja arviointitutkimus. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan etiikka.
Oppimateriaalit
Kirjallisuutta (esim.)
Leinonen, M. (2016) Toimintatutkimus ja työkonferenssimenetelmä työpaikkojen tasa-arvon edistämisessä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.
Sosiaalityön käsikirja (2017). Toim. Kananoja A., Lähteinen M. & Marjamäki P.. Tietosanoma. Printon. Tallinna.
Toikko T. & Rantanen T. (2009) Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print
Vilkka H. (2015) Tutki ja kehitä. PS-kustannus.
Vilkka H. (2006) Tutki ja havainnoi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tunnistaa kehittämisen ja tutkimuksen perusperiaatteita ja osaa selittää kehittämistoiminnan ja tutkimuksen välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Opiskelija tunnistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan etiikkaa.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija määrittelee tutkimuksen ja kehittämisen perusperiaatteet ja selittää kehittämistoiminnan ja tutkimuksen välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Opiskelija selittää tutkimus- ja kehittämistoiminnan etiikkaa.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija määrittelee ja analysoi kriittisesti tutkimuksen ja kehittämisen perusperiaatteita. Opiskelija selittää kehittämistoiminnan ja tutkimuksen välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Opiskelija selittää ja analysoi tutkimus- ja kehittämistoiminnan etiikkaa.
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita.
Ilmoittautumisaika
22.04.2024 - 04.09.2024
Ajoitus
05.09.2024 - 14.11.2024
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
3 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Katja Valkama
- Tiina Hautamäki
- Leena Elenius
Opiskelijaryhmät
-
YSOS24Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Tavoitteet
Opiskelija tunnistaa sosiaalipalveluiden tuottamisen erilaisia toimintaympäristöjä, hyvinvoinnin tuottamisen eri sektoreita ja niiden rooleja. Opiskelija tunnistaa tuottamisen ja valvonnan osana sosiaalipalveluita. Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa ajantasaista tutkimusta.
Sisältö
Sosiaalipalveluiden tuottamisen toimintaympäristöt ja sosiaalipalveluiden tuottamisen ehdot.
Hyvinvoinnin tuottamisen toimintaympäristön eri sektorit ja roolit.
Sosiaalipalveluiden tuottaminen ja valvonta.
Ajantasainen sosiaalipalveluita koskeva tutkimus.
Oppimateriaalit
Ajankohtaiset tieteelliset tutkimusartikkelit (esim. Gerontologia, Janus, Kasvatus, Kuntoutus, Sosiologia, Työelämän tutkimus, Yhteiskuntapolitiikka, Hallinnon tutkimus, Finnish Journal of eHealth and eWelfare, Scandinavian Journal of Disability Research, Journal of Social Work)
Hujala, A. & Taskinen, H. (2020). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Press.
Kananoja, A., Lähteinen, M., Marjamäki, P. & Aho, K. (toim.) (2017). Sosiaalityön käsikirja. Helsinki: Tietosanoma.
Opetusmenetelmät
Luennot, itsenäiset ja ryhmätehtävät
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
5 op = noin 135 tuntia
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tunnistaa ja osaa nimetä sosiaalipalveluiden tuottamisen erilaisia toimintaympäristöjä, hyvinvoinnin tuottamisen eri sektoreita ja niiden rooleja.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija tunnistaa sosiaalipalveluiden tuottamisen erilaisia toimintaympäristöjä, hyvinvoinnin tuottamisen eri sektoreita ja niiden rooleja. Opiskelija käyttää ajantasaista sosiaalipalveluita koskevia tutkimuksia.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija jäsentää ja analysoi kriittisesti sosiaalipalveluiden tuottamisen erilaisia toimintaympäristöjä, hyvinvoinnin tuottamisen eri sektoreita ja niiden rooleja. Opiskelija soveltaa ja analysoi ajantasaista sosiaalipalveluita koskevia tutkimuksia.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Arviointi 1-5
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita.
Ilmoittautumisaika
11.11.2024 - 19.02.2025
Ajoitus
13.03.2025 - 15.05.2025
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
4 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Katri Turunen
Opiskelijaryhmät
-
YSOS24Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Tavoitteet
Opiskelija ymmärtää määrällisen tutkimuksen merkityksen ja osaa soveltaa sitä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.
Sisältö
Tutkimusasetelmat, tutkimuksessa käytettävät käsitteet ja teoreettiset kehykset. Erilaiset aineistot ja niiden analyysi sekä tulkinta.
Tutkimusetiikka määrällisessä tutkimuksessa.
Oppimateriaalit
Heikkilä, T. (2014). Tilastollinen tutkimus. Edita Publishing Oy
Tilastokeskus. Tilastojen lukutaito. https://guides.stat.fi/tilastojenlukutaito
Tilastokeskus. Tilastokuviot tutuksi. https://guides.stat.fi/tilastokuviot-tutuksi/oppaan-esittely
Tilastokeskus. Kotimaisen tilastotiedon opas. https://guides.stat.fi/kotimaisentilastotiedonopas
Opetusmenetelmät
Luennot ja harjoitukset hybridimuotoisesti, itsenäinen opiskelu verkossa.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
27 h x 5= 135 h, josta kontaktiopetusta 14 h ja itsenäistä työskentelyä 121 tuntia.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tunnistaa määrällisen tutkimuksen periaatteet ja vaiheet. Opiskelija tunnistaa tutkimuseettisiä periaatteita.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija vertailee erilaisia määrällisen tutkimuksen tyyppejä ja valitsee tavoitteisiin sopivia määrällisiä menetelmiä. Opiskelija valitsee tavoitteisiin sopivia ja eettisesti kestäviä määrällisiä menetelmiä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija arvioi kriittisesti erilaisia määrällisen tutkimuksen tyyppejä ja hyödyntää erilaisia määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Opiskelija hyödyntää erilaisia määrällisen tutkimuksen menetelmiä eettisesti kestävällä tavalla.
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita.