Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Tutkinto-ohjelman nimi
Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Koulutusala
Terveys- ja hyvinvointialat
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.
Suuntautumisvaihtoehdot
Koulutusohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja.
Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus
Sosiaalialan koulutusohjelmassa toteutettava tutkinto tuottaa sosionomi (ylempi AMK)-tutkintonimikkeen tai geronomi (ylempi AMK)-tutkintonimikkeen. Tutkinto tuottaa saman kelpoisuuden (julkiseen virkaan tai tehtävään) kuin ylempi korkeakoulututkinto.
Tutkinnon taso
Koulutusohjelma johtaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, joka on toisen syklin master-tason tutkinto tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 7.
Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120
Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset
Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.
Valintaperusteet löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku.
Tutkintovaatimukset ja -säännökset
Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Tutkintosääntö ja arviointiasteikot
Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Linkki
Opintojen rakenne
Tutkinto-ohjelman opinnot koostuvat ammattikorkeakoululain mukaisesti syventävistä ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Opintojen laajuus on 90 opintopistettä.
Opinnot koostuvat neljästä osiosta:
Sosiaalipalveluiden asiantuntijuus, jossa tavoitteena on syventää opiskelijoiden kriittistä ja analyyttista osaamista sosiaalipalveluissa.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta, jossa käydään läpi kehittämistyön ja tutkimuksen menetelmiä.
Johtaminen, jossa keskitytään johtamisen periaatteisiin ja käytäntöihin.
Lisäksi opintoihin kuuluu pieni määrä vapaasti valittavia opintoja.
Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö
Ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa korostuu käytännön ja teorian välinen vuorovaikutus. Sosiaalialan koulutusohjelmassa korostetaan sosiaalialan käytäntöjen kehittämistä. Koulutuksen tuottamaan osaamista voidaan hyödyntää kaikilla sosiaalialan sektoreilla.
Koulutus toteutetaan työelämäläheisesti ja monimuotoisin opetusmenetelmin. Opinnot voi suorittaa työn ohella. Opetukseen sisältyy lähiopetusta keskimäärin kaksi päivää kuukaudessa. Tutkinnon suorittaminen kestää kaksi vuotta.
Koulutus luo ammatillisesti suuntautuneen mahdollisuuden uudistaa ja kehittää sosiaalialan asiantuntijuutta työuran eri vaiheissa.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut voi sijoittua vaativiin sosiaalialan asiakastyön tehtäviin sekä palvelujen suunnittelu- ja johtotehtäviin julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa, sekä järjestöissä.
Kompetenssit
Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan. Sosiaalialan tutkinnoissa tärkeää on alan sisällöllinen osaaminen, etiikka, kehittäminen ja tutkiminen, sekä johtaminen.
Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö
Koulutusohjelmassa toteutetaan monimuotoisia pedagogisia toimintamalleja. Pedagogiset ratkaisut määritellään kunkin opintokokonaisuuden yhteydessä erikseen, keskeinen periaate on teorian ja käytännön yhdistäminen.
Ahot-menettelyt
AHOT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistamisprosessi nivoutuu läheisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laatimiseen ja sitä päivitetään henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen yhteydessä.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan. Ohjeessa on nimetty tutkinto-ohjelman osaamisen tunnustamisen yhteyshenkilöt, jotka antavat ohjausta prosessiin liittyvissä asioissa.
Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään muun muassa
- vastaavansisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- opiskelijan haastattelu
- kirjallisia ja suullisia tenttejä tai raportteja
- toiminnallisia tai kirjallisia tehtäviä tai näyttöjä
- esitelmiä, portfolioita.
AHOT-menettelyn ulkopuolelle jäävät opinnäytetyö ja kypsyyskoe.
Ahot-menettelyssä noudatetaan SeAMK:n yleistä ohjeistusta.
Työssäoppiminen ja harjoittelu
Tutkintoon ei kuulu harjoittelua.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen todennetaan esimerkiksi näytöin ja tehtävin.
Ammatillinen osaamisprofiili
Koulutusohjelman jälkeen opiskelijalla on valmiudet toimia sosiaalialan asiantuntijana. Osaaminen fokusoituusosiaalialan käytäntöjen kriittiseen tarkasteluun ja kehittämiseen sekä johtamiseen. Koulutuksen tuottamaan osaamista voidaan hyödyntää kaikilla sosiaalialan sektoreilla.
Kansainvälisyys
Opinoissa hyödynnetään kansainvälistä kirjallisuutta, ulkomaisia vierailijoita sekä yleensä ryhmä on tehnyt opintoihin liittyvän ulkomaan matkan yhdessä.
Jatko-opintokelpoisuus
Tutkinto antaa kelpoisuuden alan tieteellisiin jatko-opintoihin.
Valmistumisen edellytykset
Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.
Opiskelumuoto
Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Kontaktiopetusta on keskimäärin kaksi päivää kuukaudessa.
Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja
Anne-Maria Aho
Sähköposti: anne-maria.aho(at)seamk.fi
Puhelin: 040 830 4173
Tiina Hautamäki
Sähköposti: tiina.hautamaki(at)seamk.fi
Puhelin: 040 830 0495
.
Opinto-ohjaaja
Essi Hauta
Sähköposti:essi.hauta(a)seamk.fi
Puhelin 040 830 1262
Harjoittelun koordinointi
Tutkinto-ohjelmaan ei kuulu harjoittelua.
Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi
Tiina Välimäki, 040-830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040-830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat
Opiskelijapalvelut
Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi
Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala, Ylempi AMK-tutkinto
Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala, Ylempi AMK-tutkinto
Ajoitussuunnitelmat:
Ilmoittautumisaika
17.04.2023 - 06.09.2023
Ajoitus
28.08.2023 - 15.12.2023
Laajuus
5 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Katja Valkama
- Helena Yli-Harja
Opiskelijaryhmät
-
YSOS22Sosionomi (ylempi AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa tulkita muuttuvan toimintaympäristön merkityksiä ja vaikutuksia johtamiseen. Opiskelija osaa tunnistaa ja selittää johtamisen periaatteiden muutoksia.
Sisältö
Sosiaali- ja terveysalan muutokset johtamisen kontekstina ja alan johtamisen muuttuvia periaatteita ja painotuksia.
Oppimateriaalit
Kirjallisuutta esim.
Holappa, A-S. & Hyyryläinen, A. (toim.) (2021). Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen. PS-Kustannus.
Juuti, P. & Vuorela, A. (2015). Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. PS-Kustannus.
Kulmala, J. (2017). toim. Parempi vanhustyö. Menetelmiä johtamisen kehittämiseen. Juva: PS-kustannus.
Laaksonen, H., Laitinen, H. & Hiilamo, H. (2020). Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. Sanoma Pro.
Niiranen, V. & Seppänen-Järvelä, R. & Sinkkonen, M. (2019). Johtaminen sosiaalialalla. Gaudeamus. E-kirja.
Rissanen, S. & Lammintakanen, J. (toim.) (2017). Sosiaali- ja terveysjohtaminen. Sanoma Pro Oy.
Uudistuva johtaminen (2020). Sote-johtamisen kehittämisteemoja ja kokemuksia. KT Kuntatyönantajat 9/2020.
Lisäksi oppimateriaalina käytetään alan ajankohtaisia tieteellisiä tutkimuksia ja artikkeleita.
Opetusmenetelmät
Luennot, ryhmätyö, itsenäinen tehtävä
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Luennot, ryhmätyö, itsenäinen opiskelu
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tuntee ja osaa kuvailla erilaisia sosiaali- ja terveysalan johtamisen kontekstien ja johtamisen periaatteiden muutoksia.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa vertailla ja arvioida erilaisia sosiaali- ja terveysalan johtamisen kontekstien ja johtamisen periaatteiden muutoksia.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa vertailla ja analysoida kriittisesti erilaisia sosiaali- ja terveysalan johtamisen kontekstien ja johtamisen periaatteiden muutoksia.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Ryhmätehtävä, itsenäinen tehtävä
Esitietovaatimukset
Ei vaadi edeltäviä opintoja.
Ilmoittautumisaika
17.04.2023 - 06.09.2023
Ajoitus
28.08.2023 - 24.05.2024
Laajuus
5 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
- Englanti
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Katja Valkama
- Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
-
YSOS22Sosionomi (ylempi AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tunnistaa kansainvälisen sosiaalityön keskusteluja ja osaa soveltaa kansainvälistä näkökulmaa sosiaalipalveluiden kehittämiseen.
Sisältö
Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön kansainvälisiä näkökulmia esimerkiksi vertailevan tutkimuksen teemojen ja menetelmien kautta. Tähän opintojaksoon voidaan yhdistää ulkomaan matka, mikäli opiskelijat haluavat. Opintojakso voidaan toteuttaa yhteistyössä ulkomaisen yliopiston kanssa. Mahdollinen yhteistyö vaikuttaa opintojakson sisältöön ja toteutukseen. Yhtenä sisällöllisenä mahdollisuutena on tarkastella erilaisia hyvinvoinnin tuottamisen tapoja ja näkökulmia eri puolilla maailmaa ja vertailla suomalaista hyvinvointia ja sosiaalipalveluita suhteessa muihin maihin.
Oppimateriaalit
Kirjallisuutta esim.
Cox, D. R & Pawar, M. (2006) International social work : issues, strategies, and programs Sage.
Hart, M. A. (2016) International indigenous voices in social work. E-kirja.
Hiitola, J., Turtiainen, K., Tiilikainen, M. & Gruber, S. (toim.) (2020) Family life in transition: borders, transnational mobility and welfare society in Nordic countries. Taylor & Francis. Routledge.
International Social Work (Online) E-aikakauslehti
Jäppinen, M. & Metteri, A. (2017) Kansainvälinen sosiaalityö: käsitteitä, käytäntöjä ja kehityskulkuja. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja. UNIpress.
Lawrence, S. & Lyons, K. & Simpson, G. & Huegler, N. (eds.) (2009). Introducing international social work. Exeter: Learning Matters.
Olsson, P. (2018) Kaikki vähä erilaisii. Yläkoulun sosiaaliset suhteet. Gaudeamus.
Payne, M. (2020). How to use social work theory in practice: an essential guide. Policy Press.
Lisäksi ajankohtaista tieteellistä kirjallisuutta ja artikkeleita.
Opetusmenetelmät
Luennot, ryhmätehtävät, itsenäinen tehtävä
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Luennot, ryhmätehtävät ja itsenäinen opiskelu
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa kuvailla kansainvälisiä sosiaalityön keskusteluja ja kansainvälistä näkökulmaa sosiaalipalveluiden kehittämiseen.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa kuvailla kansainvälisiä sosiaalityön keskusteluja ja osaa soveltaa kansainvälistä näkökulmaa sosiaalipalveluiden kehittämiseen.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa analyyttisesti ja kriittisesti kuvailla kansainvälisiä sosiaalityön keskusteluja ja osaa analyyttisesti soveltaa kansainvälistä näkökulmaa sosiaalipalveluiden kehittämiseen.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Ryhmätehtävät, itsenäinen tehtävä
Esitietovaatimukset
Ei edellytä aikaisempia opintosuorituksia.
Ilmoittautumisaika
01.08.2023 - 30.11.2023
Ajoitus
04.09.2023 - 31.12.2023
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
5 op
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Tiina Hautamäki
Tavoitteet
Opiskelija osaa selvittää kulttuurihyvinvoinnin roolia sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä nimetä
kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä. Opiskelijan tavoitteena on perehtyä kulttuurihyvinvointiin osana sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä sekä osana erilaisten ja eri ikäisten asiakkaiden kanssa tehtävää työtä. Opiskelija osaa arvioida kulttuurihyvinvoinnin kehittämistä osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja osaa esittää kehittämisehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea yksilöiden hyvinvointia. Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöistä ja kestävää kulttuurihyvinvointiin liittyvää toimintaa.
Sisältö
Kulttuurihyvinvoinnin määritelmä ja tutkimuksellinen perusta. Hyvinvoinnin ja kulttuurin välinen yhteys. Kulttuurihyvinvointi erilaisissa konteksteissa osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Kulttuurihyvinvointi osana yksilöiden kanssa tehtävää työtä ja osallistamista sosiaali- ja terveysalalla. Kulttuurihyvinvoinnin kestävä kehittäminen osana palveluita. Kulttuurihyvinvoinnin edistäminen.
Oppimateriaalit
Kirjallisuutta esim.
Colliander, M. (2017). Kulttuuri ja taide hoivalaitoksissa. Laitosarjen ja kulttuuritoiminnan ideaalien kohtaamisia. Sosiologia, 54(3), 305-321.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/102454/kulttuuri_ja_taide_hoivalaitoksessa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Haapoja, M-M. (2020). Moniammatillisesti tuotettu kulttuurihyvinvointi sosiaalialalla. Sosionomi AMK. Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003314257
Hautamäki, T., Saarela, J. & Kareinen, J. (2021). Konsertin live-striimaus yleisötyön uutena muotona – Seinäjoen kaupunginorkesterin EL TANGO konsertti välitettiin viiteen kylätaloon. SeAMK verkkolehti 17.11.2021. https://lehti.seamk.fi/hyvinvointi-ja-luovuus/konsertin-live-striimaus-yleisotyon-uutena-muotona-seinajoen-kaupunginorkesterin-el-tango-konsertti-valitettiin-viiteen-kylataloon/?
Houni P., Turpeinen I. & Vuolasto J. (2020). Taidetta! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirja. Helsinki. Taiteen edistämiskeskus. https://www.taike.fi/fi/kulttuurihyvinvointikirja
Kulttuurihyvinvointisuunnitelma (2021). K65. Ikääntyvien kulttuurihyvinvointisuunnitelma 2021-2025. Seinäjoki. https://www.seinajoki.fi/wp-content/uploads/2021/05/K65-Kulttuurihyvinvointisuunnitelma-DIGI.pdf
Laitinen, L. (2017). Näkökulmia taiteen ja kulttuurin sosiaalisen hyvinvoinnin vaikutuksiin. Sitra. https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-sosiaalisen-hyvinvoinnin-vaikutuksiin/
Laitinen, L. (2017). Näkökulmia taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksiin. Sitra. https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-terveysvaikutuksiin/
Ojanen, S. (2022). Etsimässä senioripalveluiden kulttuuri- ja taidelähtöistä näkökulmaa digitalisaation keskellä. Opinnäytetyö. Kulttuurituottaja (ylempi AMK). Seinäjoen ammattikorkeakoulu. http://www.theseus.fi/handle/10024/746428
Rautiainen-Keskustalo, T. (2021). Embodiment through digital intangibility: infrastructure of musicking. Journal of New Music Research, 50:2, 147-154. https://doi.org/10.1080/09298215.2021.1899248
Rosenlöf, A-M. (2014). Rakenteita ratkomassa. Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön käytäntöjä ja toimintamalleja. Taiteen edistämiskeskus. https://www.taike.fi/documents/11580/137239/
Sandbäck Forsell, J., Koskinen, C. & Nyholm, L. (2022). Caring as temporal turns in life through creative writing. Nordic Journal of Arts, Culture and Health. Vol. 4, nr. 1-2022, s.1-11.
https://www.idunn.no/doi/epdf/10.18261/njach.4.1.7
STM (2015). Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Toimintaohjelman 2010-2014 loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:17.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/70355
Sorjonen, H., Sivonen, O. (2015). Taide- ja kulttuurilaitosten yleisötyön muodot, laajuus ja tuloksellisuus. Cuporen verkkojulkaisuja 27. https://www.cupore.fi/fi/julkaisut/cuporen-julkaisut/hilppa-sorjonen-ja-outi-sivonen-taide-ja-kulttuurilaitosten-yleisotyon-muodot-laajuus-ja-tuloksellisuus
Taikusydän https://taikusydan.turkuamk.fi/
Vaasan kaupunki (2020). Onnistu etätuokioissa. Virtuaalisen kulttuuripalvelun opas. https://www.vaasa.fi/uploads/2020/09/0612688e-virtuaalisen-kulttuuripalvelun-opas.pdf
Vaasan kaupunki (2020). Iloa elämään virtuaalisilla kulttuuripalveluilla. Virtaa monitaidehanke raportti 1.1.2020-30.9.2020.
https://www.vaasa.fi/uploads/2020/10/b1b01134-virtaa-monitaidehanke_raportti.pdf
WHO (2017). Culture matters: using a cultural contexts of health approach to enhance policy making. Ed. Napier D.A. Policy brief, no. 1.
https://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0009/334269/14780_World-Health-Organisation_Context-of-Health_TEXT-AW-WEB.pdf
WHO (2022). Can culture bring new meaning to waste. News 1.6.2022.
https://www.who.int/europe/news/item/01-06-2022-can-culture-bring-new-meaning-to-waste
Opetusmenetelmät
Virtuaalitoteutus
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
5 op opiskelijan itsenäistä opiskelua
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tunnistaa kulttuurihyvinvoinnin roolia ja keskusteluja. Opiskelija osaa nimetä kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa kuvailla kulttuurihyvinvoinnin roolia ja keskusteluja. Opiskelija osaa soveltaa kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää kehittämisehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea asiakkaiden hyvinvointia.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa analyyttisesti ja kriittisesti kuvailla kulttuurihyvinvoinnin keskusteluja. Opiskelija osaa analyyttisesti soveltaa kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää innovatiivisia ehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea ihmisten hyvinvointia.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
Opiskelija tunnistaa kulttuurihyvinvoinnin roolia ja keskusteluja. Opiskelija osaa nimetä kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Opiskelija osaa kuvailla kulttuurihyvinvoinnin roolia ja keskusteluja. Opiskelija osaa soveltaa kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa analyyttisesti ja kriittisesti kuvailla kulttuurihyvinvoinnin keskusteluja. Opiskelija osaa analyyttisesti soveltaa kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen.
Ilmoittautumisaika
17.04.2023 - 15.01.2024
Ajoitus
01.01.2024 - 24.05.2024
Laajuus
5 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Katja Valkama
- Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
-
YSOS22Sosionomi (ylempi AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa arvioida ammattilaisten ja asiakkaiden välisiä suhteita osana sosiaalipalveluita ja kykenee selittämään erilaisia asiakaslähtöisyyden periaatteita, rajoja ja mahdollisuuksia.
Sisältö
Ammattilaisten ja asiakkaiden oletetut roolit, asiakaslähtöisyys, asiakkaiden mahdollisuudet vaikuttaa palveluihin ja niiden tuottamisen tapoihin.
Oppimateriaalit
Kirjallisuutta esim.
Blommila, K., Juntunen, M. & Kosunen, S. (2022). (toim.) Puheenvuoroja palveluohjauksesta. Suomen Palveluohjausyhdistys SPO ry, Profami Oy.
Hoppania, H-K; Karsio, O.; Näre, L.; Olakivi, A.; Sointu, L.; Vaittinen, T.; Zechner, M. (2016). Hoivan arvoiset - Vaiva yhteiskunnan ytimessä. Gaudeamus. E-kirja.
Jokinen, A. & Juhila, K. (2008). (toim.) Sosiaalityö aikuisten parissa. Vastapaino.
Juhila, K. (2006). Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina: sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Vastapaino.
Juhila, K. (2018). Aika, paikka ja sosiaalityö. Vastapaino.
Juvonen, T., Lindh, J., Pohjola, A. & Romakkaniemi, M. (2018). Sosiaalityön muuttuva asiantuntijuus. UNIpress.
Kulmala, J. (2019). (toim.) Hyvä vanhuus - Menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseksi. PS-Kustannus.
Raitakari, S. (2006) .Neuvottelut ja merkinnät minuuksista - vuorovaikutuksellisuus ja retorisuus nuorten tukiasumisyksikön palavereissa ja tukisuunnitelmissa. Acta Universitatis Tamperensis; 1183, Tampereen yliopisto, Tampere. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/67648/951-44-6753-1.pdf?sequence=1
Valokivi, H. & Hirvonen, H. (2022). Asiakasturvallisuus vanhuspalveluissa. Janus 30(4).
Lisäksi opintojaksolla käytetään ajankohtaisia tieteellisiä artikkeleita ja tutkimuskirjallisuutta.
Opetusmenetelmät
Luennot, ryhmätehtävät, itsenäinen tehtävä
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Luennot, ryhmätehtävät ja itsenäinen työskentely
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa esitellä ammattilaisen ja asiakkaan rooleja ja nimetä asiakaslähtöisyyden periaatteita.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa vertailla ammattilaisten ja asiakkaiden erilaisia rooleja ja niiden seuraamuksia palveluissa. Opiskelija osaa tulkita asiakaslähtöisyyden periaatteita ja käytäntöjä eri näkökulmista.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa arvioida ammattilaisen ja asiakkaan rooleja ja asiakaslähtöisyyden keinoja ja rajoja. Opiskelija osaa suhteuttaa näitä yhteiskunnan sosiaalipalveluille asettamiin rajoihin ja mahdollisuuksiin.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Ryhmätehtävät, itsenäinen tehtävä
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita.
Ilmoittautumisaika
17.04.2023 - 06.09.2023
Ajoitus
28.08.2023 - 15.12.2023
Laajuus
5 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Katja Valkama
- Leena Elenius
- Helena Yli-Harja
Opiskelijaryhmät
-
YSOS22Sosionomi (ylempi AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tunnistaa työympäristössään kehittämisen kohteita, sekä osaa suunnitella ja toteuttaa kehittämisprosessin.
Sisältö
Kehittämistoiminnan vaiheet: perustelu, organisointi, toiminta ja arviointi, kehittämisprosessin erilaiset organisoinnin tavat ja kehittämisen työkaluja.
Oppimateriaalit
Kirjallisuutta esim.
Kemmis, S., McTaggart, R., & Nixon, R. (2014) The action research planner: Doing critical participatory action research. Springer Singapore.
Loppela, K. (2004) Ihminen ja työ – keskustellen työkuntoon. Työyhteisön kehittäminen työkykyä ylläpitävän toiminnan viitekehyksessä. Akateeminen väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis 1003. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy.
Salonen K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. (2017.) Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun AMK. E-kirja
Satka, M., Julkunen, I. ym. (toim.) (2016). Käytäntötutkimuksen taito. Heikki Waris-instituutti & Mathilde Wrede-Institutet.
Syvänen, S., Tikkamäki, K., Loppela, K., Tappura, S., Kasvio, A. & Toikko, T (2015). Dialoginen johtaminen. Avain tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja innovatiivisuuteen. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy.
Toikko T. & Rantanen T. (2009). Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampereen Yliopisto Oy – Juvenes Print.
Lisäksi muita tieteellisiä artikkeleita ja tutkimuskirjallisuutta.
Opetusmenetelmät
Luennot, ryhmätyö
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Luennot, ryhmätyö ja itsenäinen opiskelu
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa kuvailla erilaisia kehittämistoiminnan tyyppejä ja keinoja.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa vertailla erilaisia kehittämistoiminnan tyyppejä ja arvioida erilaisten menetelmien sopivuutta kulloiseenkin tehtävään tai tilanteeseen.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa analysoida kriittisesti erilaisia kehittämistoiminnan tyyppejä sekä hyödyntää niitä kehittämistoiminnassa.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Ryhmätehtävä
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita.