Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija osaa johtamisteorioiden päätyypit ja joitakin niiden nykyisiä sovelluksia sekä tunnistaa oman tapansa toimia johtajana ja alaisena sekä kehittyy niissä. Opiskelija osaa tarkastella erilaisia johtamisen alueita, kuten strateginen johtaminen, talousjohtaminen ja henkilöstöjohtaminen ja kykenee esittämään erilaisia keinoja johtamisen kehittämiseen.

Sisältö

Tieteellinen liikkeenjohto, ihmissuhdekoulukunta, managerialismi ja muita johtamisteorioita.
Muutoksen johtaminen sekä moniammatilliset organisaatiot.
Talousjohtaminen.
Johtajan rooli ja vaikutukset kehittämistoimintaan.

Oppimateriaalit

Kirjallisuus (esim.)

Carlsson, M. & Forssell, C. (2008). Esimies ja coaching. Helsinki: Art House.
Huotari, Päivi (2009) Strateginen osaamisen johtaminen kuntien sosiaali- ja terveystoimessa - neljän kunnan sosiaali- ja terveystoimen esimiesten käsityksiä strategisesta osaamisen johtamisesta. Acta Universitatis Tamperensis: 1382. Tampere: Tampere University Press.

Kujala, A. (2015). Esimiesten ammattijohtamisvalmiuksien mittaaminen visuaalisella kehyskertomuksella - murtuuko myytti? Tarkastelussa terveys- ja sosiaaliala. Acta Wasaensia 333. Vaasa: Vaasan yliopisto.

Kulmala, J. (2017) toim. Parempi vanhustyö. Menetelmiä johtamisen kehittämiseen. PS-kustannus.

Niiranen, V. & Seppänen-Järvelä, R. & Sinkkonen, M. (2019). Johtaminen sosiaalialalla. Gaudeamus. E-kirja.

Rissanen, S. & Lammintakanen, J. (toim.) (2017). Sosiaali- ja terveysjohtaminen. Sanoma Pro Oy.

Seeck, H. (2021). Johtamisopit Suomessa. Taylorismista innovaatioteorioihin. (6.painos) Gaudeamus.

Opetusmenetelmät

Luennot, itsenäiset ja ryhmätehtävät

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = noin 135 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tuntee ja osaa kuvailla erilaisia johtamisteorioita, johtamisen alueita ja johtamisen kohteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija vertailee erilaisia johtamistyylejä ja arvioi käytännössä millaista johtamistyylejä eri organisaatioissa on käytössä. Opiskelija selittää johtamisen alueita ja kohteita.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija analysoi kriittisesti erilaisia johtamistyylejä ja peilata omaa ja toisten toimintaa suhteessa niihin. Opiskelija selittää ja analysoi johtamisen alueita ja kohteita.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi 1-5

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää määrällisen tutkimuksen merkityksen ja osaa soveltaa sitä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.

Sisältö

Tutkimusasetelmat, tutkimuksessa käytettävät käsitteet ja teoreettiset kehykset. Erilaiset aineistot ja niiden analyysi sekä tulkinta.
Tutkimusetiikka määrällisessä tutkimuksessa.

Oppimateriaalit

Heikkilä, T. (2014). Tilastollinen tutkimus. Edita Publishing Oy

Tilastokeskus. Tilastojen lukutaito. https://guides.stat.fi/tilastojenlukutaito

Tilastokeskus. Tilastokuviot tutuksi. https://guides.stat.fi/tilastokuviot-tutuksi/oppaan-esittely

Tilastokeskus. Kotimaisen tilastotiedon opas. https://guides.stat.fi/kotimaisentilastotiedonopas

Opetusmenetelmät

Luennot ja harjoitukset hybridimuotoisesti, itsenäinen opiskelu verkossa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

27 h x 5= 135 h, josta kontaktiopetusta 14 h ja itsenäistä työskentelyä 121 tuntia.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa määrällisen tutkimuksen periaatteet ja vaiheet. Opiskelija tunnistaa tutkimuseettisiä periaatteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija vertailee erilaisia määrällisen tutkimuksen tyyppejä ja valitsee tavoitteisiin sopivia määrällisiä menetelmiä. Opiskelija valitsee tavoitteisiin sopivia ja eettisesti kestäviä määrällisiä menetelmiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija arvioi kriittisesti erilaisia määrällisen tutkimuksen tyyppejä ja hyödyntää erilaisia määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Opiskelija hyödyntää erilaisia määrällisen tutkimuksen menetelmiä eettisesti kestävällä tavalla.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää ja arvioida sitä, miten kansalaisten elämäntilanteet ja sosiaalipoliittinen järjestelmä liittyvät yhteen edistäen hyvinvointia ja myös syrjäytymistä. Opiskelija kriittisesti pohtii asiakkaan osallisuutta ja asemaa sosiaalipalveluissa sekä arvioida niitä merkityksiä, joita asiakkaiden erilaisiin asemiin liittyy. Digitalisaation mahdollisuuksien jäsentäminen osana asiakasprosesseja. Opiskelija analysoi yhteiskunnallisia ja globaaleja muutoksia sekä ennakoida niiden sosiaalisia vaikutuksia kansalaisiin.

Sisältö

Ihmisten elämänvaiheet ja -tilanteet sekä sosiaalipolitiikan rooli niissä.
Sosiaalipolitiikan kontrolliulottuvuus ja se millaisia erilaisia asemia asiakkaille annetaan ja millaisia velvoitteita heille annetaan.
Digitalisaatio ja asiakasprosessit.
Yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten vaikutuksia kansalaisiin ja asiakkaisiin.

Oppimateriaalit

Kirjallisuutta (esim.)

Kantola, A., Aaltonen, S., Haikkola, L., Junnilainen, L., Luhtakallio, E., Patana, P., Timonen, J., & Tuominen, P. (2022). Kahdeksan kuplan Suomi: Yhteiskunnan muutosten syvät tarinat. Gaudeamus.

Meriluoto, T. (2018). Making Experts-by-experience, Governmental Ethnography of Participatory Iniatives in Finnish Social Welfare Organisations. JYU Dissertations. Jyväskylä. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/60096/978-951-39-7603-3_vaitos24112018.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Nummela, T. (2011). Asiakkaan asema ja oikeuksien toteutuminen aikuissosiaalityössä. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences No 17. University of Eastern Finland. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0365-5/urn_isbn_978-952-61-0365-5.pdf

Raitakari, S. (2006). Neuvottelut ja merkinnät minuuksista - vuorovaikutuksellisuus ja retorisuus nuorten tukiasumisyksikön palavereissa ja tukisuunnitelmissa. Acta Universitatis Tamperensis; 1183, Tampereen yliopisto, Tampere. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/67648/951-44-6753-1.pdf?sequence=1

Törrönen, M., Hänninen, K., Jouttimäki, P., Lehto-Lunden, T., Salovaara, P. & Veistilä, M. (toim.) (2016). Vastavuoroinen sosiaalityö. Gaudeamus.

Valkama, K. (2012). Asiakkuuden dilemma - Näkökulmia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuteen. Vasa: Acta Wasaensia 267, Sosiaali- ja terveyshallintotiede 7. http://www.uva.fi/fi/research/publications/orders/database/?julkaisu=693

Valokivi, H. (2008). Kansalainen asiakkaana. Tutkimus vanhusten ja lainrikkojien osallisuudesta, oikeuksista ja velvollisuuksista, Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print,

Opetusmenetelmät

Luennot, itsenäiset ja ryhmätehtävät

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = noin 135 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa kansalaisten ja sosiaalipoliittisten järjestelmien välisiä yhteyksiä ja asiakkaan asemaa sosiaalipalveluissa. Opiskelija tunnistaa digitalisaation, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten vaikutuksia kansalaisiin ja asiakkaisiin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa kansalaisten ja sosiaalipoliittisten järjestelmien välisiä yhteyksiä ja selittää sitä, miten asiakkaiden erilaiset nimikkeet vaikuttavat palveluiden tuottamiseen ja asiakkuuteen. Opiskelija selittää digitalisaation, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten vaikutuksia kansalaisiin ja asiakkaisiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija kuvaa analyyttisesti ja kriittisesti kansalaisten ja sosiaalipoliittisten järjestelmien välisiä yhteyksiä ja arvioi analyyttisesti sitä, miten asiakkaiden erilaiset nimikkeet vaikuttavat palveluiden tuottamiseen ja asiakkuuteen. Opiskelija selittää ja perustelee digitalisaation, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten vaikutuksia kansalaisiin ja asiakkaisiin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi 1-5

Esitietovaatimukset

Ei edellytä aikaisempia opintojaksoja.

Tavoitteet

Suoritettuaan opintojakson opiskelija tunnistaa varhaiskasvatuksen pedagogisen kokonaisuuden, osaa suunnitella ja kehittää toimintakulttuurin johtamista.
Opiskelija tunnistaa pedagogisen johtajan tehtävät, vastuut ja vaatimukset. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat pedagogisen johtamisen periaatteet varhaiskasvatuksessa. Opiskelija kykenee arvioimaan, miten pedagogista johtajuutta kehitetään ja henkilöstön johtamista toteutetaan.

Sisältö

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja varhaiskasvatuslaki pedagogisen johtajan työtä ohjaamassa.
Pedagogisen johtajan tehtävät ja vastuut.
Pedagogisen johtamisen keskeiset periaatteet.
Päiväkodin henkilöstön johtamisen kehittämisen keskeiset periaatteet ja toteuttaminen. Päiväkodin toimintakulttuurin johtaminen, arviointi ja kehittäminen.

Oppimateriaalit

Kirjallisuutta (esim.)

Holappa, A-S., Hyyryläinen, A., Kola-Torvinen, P., Korva, S., Smeds-Nylund, A-S. & Aho, H-R. (2021). Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen. PS-kustannus.

OKM (2021). Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelma 2021–2030. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:3.

OPH (2022). Opetushallitus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2022:2a.

Parrila, S & Fonsén, E. (2017). Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus. Käsikirja käytännön työhön. PS-kustannus.

Syvänen, S., Tikkamäki, K., Loppela, K., Tappura, S. ja Toikko T., (2015). Dialoginen johtaminen - avain tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja innovatiivisuuteen. Tampereen yliopistopaino Oy.

Opetusmenetelmät

Verkko-opetus, itsenäiset tehtävät

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = noin 135 tuntia

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa pedagogisen johtajuuden ja sen periaatteet sekä kehittämisen varhaiskasvatuksessa. Opiskelija tunnistaa päiväkodin pedagogisen kokonaisuuden ja sen toimintakulttuurin johtamisen. Opiskelija määrittelee henkilöstön johtamisen periaatteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa ja määrittelee pedagogisen johtajan tehtävät ja vastuut, periaatteet sekä kehittämisen varhaiskasvatuksessa. Opiskelija selittää päiväkodin pedagogista kokonaisuutta ja toimintakulttuurin johtamista. Opiskelija selittää henkilöstön johtamisen kehittämisen periaatteet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija analysoi kriittisesti varhaiskasvatuksen pedagogista johtajuutta ja sen periaatteita sekä kehittämistä varhaiskasvatuksessa. Opiskelija analysoi ja kehittää päiväkodin pedagogista kokonaisuutta ja toimintakulttuurin johtamista. Opiskelija analysoi ja kommentoi henkilöstön johtamisen kehittämisen periaatteita.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi 1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunnistaa pedagogisen johtajuuden ja sen periaatteet sekä kehittämisen
varhaiskasvatuksessa. Opiskelija tunnistaa päiväkodin pedagogisen kokonaisuuden ja sen
toimintakulttuurin johtamisen. Opiskelija määrittelee henkilöstön johtamisen periaatteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tunnistaa ja määrittelee pedagogisen johtajan tehtävät ja vastuut, periaatteet sekä
kehittämisen varhaiskasvatuksessa. Opiskelija selittää päiväkodin pedagogista kokonaisuutta ja
toimintakulttuurin johtamista. Opiskelija selittää henkilöstön johtamisen kehittämisen periaatteet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija analysoi kriittisesti varhaiskasvatuksen pedagogista johtajuutta ja sen periaatteita sekä
kehittämistä varhaiskasvatuksessa. Opiskelija analysoi ja kehittää päiväkodin pedagogista
kokonaisuutta ja toimintakulttuurin johtamista. Opiskelija analysoi ja kommentoi henkilöstön
johtamisen kehittämisen periaatteita.

Esitietovaatimukset

Esitietovaatimuksia ei ole

Tavoitteet

Opiskelija tunnistaa sosiaalipalveluiden tuottamisen erilaisia toimintaympäristöjä, hyvinvoinnin tuottamisen eri sektoreita ja niiden rooleja. Opiskelija tunnistaa tuottamisen ja valvonnan osana sosiaalipalveluita. Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa ajantasaista tutkimusta.

Sisältö

Sosiaalipalveluiden tuottamisen toimintaympäristöt ja sosiaalipalveluiden tuottamisen ehdot.
Hyvinvoinnin tuottamisen toimintaympäristön eri sektorit ja roolit.
Sosiaalipalveluiden tuottaminen ja valvonta.
Ajantasainen sosiaalipalveluita koskeva tutkimus.

Oppimateriaalit

Ajankohtaiset tieteelliset tutkimusartikkelit (esim. Gerontologia, Janus, Kasvatus, Kuntoutus, Sosiologia, Työelämän tutkimus, Yhteiskuntapolitiikka, Hallinnon tutkimus, Finnish Journal of eHealth and eWelfare, Scandinavian Journal of Disability Research, Journal of Social Work)

Hujala, A. & Taskinen, H. (2020). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Press.

Kananoja, A., Lähteinen, M., Marjamäki, P. & Aho, K. (toim.) (2017). Sosiaalityön käsikirja. Helsinki: Tietosanoma.

Opetusmenetelmät

Luennot, itsenäiset ja ryhmätehtävät

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = noin 135 tuntia

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa ja osaa nimetä sosiaalipalveluiden tuottamisen erilaisia toimintaympäristöjä, hyvinvoinnin tuottamisen eri sektoreita ja niiden rooleja.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa sosiaalipalveluiden tuottamisen erilaisia toimintaympäristöjä, hyvinvoinnin tuottamisen eri sektoreita ja niiden rooleja. Opiskelija käyttää ajantasaista sosiaalipalveluita koskevia tutkimuksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija jäsentää ja analysoi kriittisesti sosiaalipalveluiden tuottamisen erilaisia toimintaympäristöjä, hyvinvoinnin tuottamisen eri sektoreita ja niiden rooleja. Opiskelija soveltaa ja analysoi ajantasaista sosiaalipalveluita koskevia tutkimuksia.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi 1-5

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Tavoitteet

Opiskelija osaa perustella tieteellisen ja arkiajattelun eron. Opiskelija osaa kriittistä tarkastelua ja argumentointia. Opiskelija tunnistaa, osoittaa ja määrittelee erilaisia työelämän tutkimisen ja kehittämisen kohteita ja tarpeita. Hän suunnittelee ja perustelee tutkimisen ja kehittämisen prosessin tai kokonaisuuden eettisten periaatteiden mukaisesti.

Sisältö

Tieteellisen ajattelun ja arkiajattelun erot ja yhteneväisyydet.
Kriittinen ajattelu ja argumentaatio. Käytännön toiminnan kriittinen tarkastelu.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kysymyksenasettelut ja tarveanalyysit.
Erilaiset tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavat, esimerkiksi prosessimainen kehittäminen, tutkimuksellinen kehittäminen, toimintatutkimus ja arviointitutkimus. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan etiikka.

Oppimateriaalit

Kirjallisuutta (esim.)

Leinonen, M. (2016) Toimintatutkimus ja työkonferenssimenetelmä työpaikkojen tasa-arvon edistämisessä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.

Sosiaalityön käsikirja (2017). Toim. Kananoja A., Lähteinen M. & Marjamäki P.. Tietosanoma. Printon. Tallinna.

Toikko T. & Rantanen T. (2009) Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print

Vilkka H. (2015) Tutki ja kehitä. PS-kustannus.

Vilkka H. (2006) Tutki ja havainnoi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa kehittämisen ja tutkimuksen perusperiaatteita ja osaa selittää kehittämistoiminnan ja tutkimuksen välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Opiskelija tunnistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan etiikkaa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija määrittelee tutkimuksen ja kehittämisen perusperiaatteet ja selittää kehittämistoiminnan ja tutkimuksen välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Opiskelija selittää tutkimus- ja kehittämistoiminnan etiikkaa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija määrittelee ja analysoi kriittisesti tutkimuksen ja kehittämisen perusperiaatteita. Opiskelija selittää kehittämistoiminnan ja tutkimuksen välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Opiskelija selittää ja analysoi tutkimus- ja kehittämistoiminnan etiikkaa.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Tavoitteet

Opiskelija tunnistaa yhteisöllisen suuntauksen keskeisinä sosiaali- ja kasvatusalan työn muotoina. Opiskelija selvittää yhteisöllisen työn historiallista perustaa ja syventyä tarkemmin yhteisölliseen sosiaali- tai kasvatusalan työhön.

Sisältö

Yhteisöllisen sosiaali- ja kasvatusalan työn sisällöt ja tavoitteet.
Yhteisöllisen sosiaali- tai kasvatusalan työn historiallinen perusta.
Yhteisöllisen sosiaali- tai kasvatusalan määrittely ja merkitykset.
Yhteisöllisen sosiaali- ja kasvatusalan työn historiallinen muodostuminen osaksi sosiaali- tai kasvatusalaa.
Yhteisöllisen sosiaali- tai kasvatusalan työn soveltaminen.

Oppimateriaalit

Kirjallisuutta (esim.)

Banks, J.A. (2006). Cultural Diversity and Education. Foundations, Curriculum, and Teaching. Pearson Education, Inc.

Hujala, E., Valpas, A., Roos, P., & Vlasov, J. (2016). The success story of Finnish early childhood education. Vertikal.

OPH (2023). Opetushallitus. Yhteisöllisyys. https://www.oph.fi/opettajat-ja-kasvattajat/yhteisollisyys

Korkiamäki, R., Nylund, M. Raitakari, S. & Roivanen, I. (2008). Yhteisösosiaalityö kansalaisyhteiskunnan rajapinnassa. Teoksessa: Roivanen, I., Nylund, M. Raitakari, S. (Toim.) Yhteisöt ja sosiaalityö: Kansalaisen vai asiakkaan asialla? Jyväskylä: PS-kustannus.

Koskinen, S. (2003). Suomalaisen yhteisösosiaalityön kehitys ja nykysuuntaukset. Teoksessa Laitinen, M. & Pohjola, A. (toim.). Sosiaalisen vaihtuvat vastuut. PS Kustannus.

Kostamo-Pääkkö, K., Ojaniemi, P. & Väyrynen, S. (2017). Sosiaalityön yhteisöllisyyttä etsimässä. United press global.

Pehkonen, A. (2005). Kylä kutsuu…Tutkimus tulomuuttoprosesseista maaseudulle. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Akateeminen väitöskirja. Siirtolaisinstituutti.

Roivainen, I., Kostiainen, T., & Metteri, A. (2019). Yhteisösosiaalityötä muuttuvassa toimintaympäristössä. Teoksessa: Pohjola, A., Kemppainen, T., Niskala, A. & Peronius, N. (toim.) Yhteiskunnallisen asemansa ottava sosiaalityö. Vastapaino.

Opetusmenetelmät

Verkko-opetus, itsenäiset tehtävät

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = 135 t

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa yhteisöllistä sosiaali- ja kasvatusalan työtä sekä niiden historiallista muotoutumista. Opiskelija selittää yhteisöllisen työn historiallista perustaa ja yhteisöllistä sosiaali- tai kasvatusalan työtä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa ja selittää yhteisöllistä sosiaali- ja kasvatusalan työtä sekä niiden historiallista muotoutumista. Opiskelija selittää ja analysoi yhteisöllisen työn historiallista perustaa ja yhteisöllistä sosiaali- tai kasvatusalan työtä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tunnistaa ja selvittää sekä analysoi kriittisesti yhteisöllistä sosiaali- ja kasvatusalan työtä ja niiden historiallista muotoutumista. Opiskelija selittää, kommentoi ja analysoi kriittisesti yhteisöllisen työn historiallista perustaa ja yhteisöllistä sosiaali- tai kasvatusalan työtä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi 1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunnistaa yhteisöllisen suuntauksen keskeisinä sosiaali- ja kasvatusalan työn muotoina. Opiskelija määrittelee yhteisöllisen työn historiallista perustaa ja kuvaa yhteisöllistä sosiaali- tai kasvatusalan työtä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tunnistaa yhteisöllisen suuntauksen keskeisinä sosiaali- ja kasvatusalan työn muotoina. Opiskelija määrittelee ja selvittää yhteisöllisen työn historiallista perustaa ja syventyy yhteisölliseen sosiaali- tai kasvatusalan työhön.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija explains yhteisöllisen suuntauksen keskeisinä sosiaali- ja kasvatusalan työn muotoina. Opiskelija määrittelee, selvittää ja analysoi yhteisöllisen työn historiallista perustaa ja syventyy tarkemmin yhteisölliseen sosiaali- tai kasvatusalan työhön

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää määrällisen tutkimuksen merkityksen ja osaa soveltaa sitä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.

Sisältö

Tutkimusasetelmat, tutkimuksessa käytettävät käsitteet ja teoreettiset kehykset. Erilaiset aineistot ja niiden analyysi sekä tulkinta.
Tutkimusetiikka määrällisessä tutkimuksessa.

Oppimateriaalit

Heikkilä, T. (2014). Tilastollinen tutkimus. Edita Publishing Oy

Tilastokeskus. Tilastojen lukutaito. https://guides.stat.fi/tilastojenlukutaito

Tilastokeskus. Tilastokuviot tutuksi. https://guides.stat.fi/tilastokuviot-tutuksi/oppaan-esittely

Tilastokeskus. Kotimaisen tilastotiedon opas. https://guides.stat.fi/kotimaisentilastotiedonopas

Opetusmenetelmät

Luennot ja harjoitukset hybridimuotoisesti, itsenäinen opiskelu verkossa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

27 h x 5= 135 h, josta kontaktiopetusta 14 h ja itsenäistä työskentelyä 121 tuntia.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa määrällisen tutkimuksen periaatteet ja vaiheet. Opiskelija tunnistaa tutkimuseettisiä periaatteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija vertailee erilaisia määrällisen tutkimuksen tyyppejä ja valitsee tavoitteisiin sopivia määrällisiä menetelmiä. Opiskelija valitsee tavoitteisiin sopivia ja eettisesti kestäviä määrällisiä menetelmiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija arvioi kriittisesti erilaisia määrällisen tutkimuksen tyyppejä ja hyödyntää erilaisia määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Opiskelija hyödyntää erilaisia määrällisen tutkimuksen menetelmiä eettisesti kestävällä tavalla.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Tavoitteet

Opiskelija tunnistaa yhteisöllisen suuntauksen keskeisinä sosiaali- ja kasvatusalan työn muotoina. Opiskelija selvittää yhteisöllisen työn historiallista perustaa ja syventyä tarkemmin yhteisölliseen sosiaali- tai kasvatusalan työhön.

Sisältö

Yhteisöllisen sosiaali- ja kasvatusalan työn sisällöt ja tavoitteet.
Yhteisöllisen sosiaali- tai kasvatusalan työn historiallinen perusta.
Yhteisöllisen sosiaali- tai kasvatusalan määrittely ja merkitykset.
Yhteisöllisen sosiaali- ja kasvatusalan työn historiallinen muodostuminen osaksi sosiaali- tai kasvatusalaa.
Yhteisöllisen sosiaali- tai kasvatusalan työn soveltaminen.

Oppimateriaalit

Kirjallisuutta (esim.)

Banks, J.A. (2006). Cultural Diversity and Education. Foundations, Curriculum, and Teaching. Pearson Education, Inc.

Hujala, E., Valpas, A., Roos, P., & Vlasov, J. (2016). The success story of Finnish early childhood education. Vertikal.

OPH (2023). Opetushallitus. Yhteisöllisyys. https://www.oph.fi/opettajat-ja-kasvattajat/yhteisollisyys

Korkiamäki, R., Nylund, M. Raitakari, S. & Roivanen, I. (2008). Yhteisösosiaalityö kansalaisyhteiskunnan rajapinnassa. Teoksessa: Roivanen, I., Nylund, M. Raitakari, S. (Toim.) Yhteisöt ja sosiaalityö: Kansalaisen vai asiakkaan asialla? Jyväskylä: PS-kustannus.

Koskinen, S. (2003). Suomalaisen yhteisösosiaalityön kehitys ja nykysuuntaukset. Teoksessa Laitinen, M. & Pohjola, A. (toim.). Sosiaalisen vaihtuvat vastuut. PS Kustannus.

Kostamo-Pääkkö, K., Ojaniemi, P. & Väyrynen, S. (2017). Sosiaalityön yhteisöllisyyttä etsimässä. United press global.

Pehkonen, A. (2005). Kylä kutsuu…Tutkimus tulomuuttoprosesseista maaseudulle. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Akateeminen väitöskirja. Siirtolaisinstituutti.

Roivainen, I., Kostiainen, T., & Metteri, A. (2019). Yhteisösosiaalityötä muuttuvassa toimintaympäristössä. Teoksessa: Pohjola, A., Kemppainen, T., Niskala, A. & Peronius, N. (toim.) Yhteiskunnallisen asemansa ottava sosiaalityö. Vastapaino.

Opetusmenetelmät

Verkko-opetus, itsenäiset tehtävät

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = 135 t

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa yhteisöllistä sosiaali- ja kasvatusalan työtä sekä niiden historiallista muotoutumista. Opiskelija selittää yhteisöllisen työn historiallista perustaa ja yhteisöllistä sosiaali- tai kasvatusalan työtä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa ja selittää yhteisöllistä sosiaali- ja kasvatusalan työtä sekä niiden historiallista muotoutumista. Opiskelija selittää ja analysoi yhteisöllisen työn historiallista perustaa ja yhteisöllistä sosiaali- tai kasvatusalan työtä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tunnistaa ja selvittää sekä analysoi kriittisesti yhteisöllistä sosiaali- ja kasvatusalan työtä ja niiden historiallista muotoutumista. Opiskelija selittää, kommentoi ja analysoi kriittisesti yhteisöllisen työn historiallista perustaa ja yhteisöllistä sosiaali- tai kasvatusalan työtä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi 1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunnistaa yhteisöllisen suuntauksen keskeisinä sosiaali- ja kasvatusalan työn muotoina. Opiskelija määrittelee yhteisöllisen työn historiallista perustaa ja kuvaa yhteisöllistä sosiaali- tai kasvatusalan työtä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tunnistaa yhteisöllisen suuntauksen keskeisinä sosiaali- ja kasvatusalan työn muotoina. Opiskelija määrittelee ja selvittää yhteisöllisen työn historiallista perustaa ja syventyy yhteisölliseen sosiaali- tai kasvatusalan työhön.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija explains yhteisöllisen suuntauksen keskeisinä sosiaali- ja kasvatusalan työn muotoina. Opiskelija määrittelee, selvittää ja analysoi yhteisöllisen työn historiallista perustaa ja syventyy tarkemmin yhteisölliseen sosiaali- tai kasvatusalan työhön

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Tavoitteet

Suoritettuaan opintojakson opiskelija tunnistaa varhaiskasvatuksen pedagogisen kokonaisuuden, osaa suunnitella ja kehittää toimintakulttuurin johtamista.
Opiskelija tunnistaa pedagogisen johtajan tehtävät, vastuut ja vaatimukset. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat pedagogisen johtamisen periaatteet varhaiskasvatuksessa. Opiskelija kykenee arvioimaan, miten pedagogista johtajuutta kehitetään ja henkilöstön johtamista toteutetaan.

Sisältö

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja varhaiskasvatuslaki pedagogisen johtajan työtä ohjaamassa.
Pedagogisen johtajan tehtävät ja vastuut.
Pedagogisen johtamisen keskeiset periaatteet.
Päiväkodin henkilöstön johtamisen kehittämisen keskeiset periaatteet ja toteuttaminen. Päiväkodin toimintakulttuurin johtaminen, arviointi ja kehittäminen.

Oppimateriaalit

Kirjallisuutta (esim.)

Holappa, A-S., Hyyryläinen, A., Kola-Torvinen, P., Korva, S., Smeds-Nylund, A-S. & Aho, H-R. (2021). Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen. PS-kustannus.

OKM (2021). Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelma 2021–2030. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:3.

OPH (2022). Opetushallitus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2022:2a.

Parrila, S & Fonsén, E. (2017). Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus. Käsikirja käytännön työhön. PS-kustannus.

Syvänen, S., Tikkamäki, K., Loppela, K., Tappura, S. ja Toikko T., (2015). Dialoginen johtaminen - avain tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja innovatiivisuuteen. Tampereen yliopistopaino Oy.

Opetusmenetelmät

Verkko-opetus, itsenäiset tehtävät

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = noin 135 tuntia

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa pedagogisen johtajuuden ja sen periaatteet sekä kehittämisen varhaiskasvatuksessa. Opiskelija tunnistaa päiväkodin pedagogisen kokonaisuuden ja sen toimintakulttuurin johtamisen. Opiskelija määrittelee henkilöstön johtamisen periaatteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa ja määrittelee pedagogisen johtajan tehtävät ja vastuut, periaatteet sekä kehittämisen varhaiskasvatuksessa. Opiskelija selittää päiväkodin pedagogista kokonaisuutta ja toimintakulttuurin johtamista. Opiskelija selittää henkilöstön johtamisen kehittämisen periaatteet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija analysoi kriittisesti varhaiskasvatuksen pedagogista johtajuutta ja sen periaatteita sekä kehittämistä varhaiskasvatuksessa. Opiskelija analysoi ja kehittää päiväkodin pedagogista kokonaisuutta ja toimintakulttuurin johtamista. Opiskelija analysoi ja kommentoi henkilöstön johtamisen kehittämisen periaatteita.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi 1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tunnistaa pedagogisen johtajuuden ja sen periaatteet sekä kehittämisen
varhaiskasvatuksessa. Opiskelija tunnistaa päiväkodin pedagogisen kokonaisuuden ja sen
toimintakulttuurin johtamisen. Opiskelija määrittelee henkilöstön johtamisen periaatteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tunnistaa ja määrittelee pedagogisen johtajan tehtävät ja vastuut, periaatteet sekä
kehittämisen varhaiskasvatuksessa. Opiskelija selittää päiväkodin pedagogista kokonaisuutta ja
toimintakulttuurin johtamista. Opiskelija selittää henkilöstön johtamisen kehittämisen periaatteet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija analysoi kriittisesti varhaiskasvatuksen pedagogista johtajuutta ja sen periaatteita sekä
kehittämistä varhaiskasvatuksessa. Opiskelija analysoi ja kehittää päiväkodin pedagogista
kokonaisuutta ja toimintakulttuurin johtamista. Opiskelija analysoi ja kommentoi henkilöstön
johtamisen kehittämisen periaatteita.

Esitietovaatimukset

Esitietovaatimuksia ei ole

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää ja arvioida sitä, miten kansalaisten elämäntilanteet ja sosiaalipoliittinen järjestelmä liittyvät yhteen edistäen hyvinvointia ja myös syrjäytymistä. Opiskelija kriittisesti pohtii asiakkaan osallisuutta ja asemaa sosiaalipalveluissa sekä arvioida niitä merkityksiä, joita asiakkaiden erilaisiin asemiin liittyy. Digitalisaation mahdollisuuksien jäsentäminen osana asiakasprosesseja. Opiskelija analysoi yhteiskunnallisia ja globaaleja muutoksia sekä ennakoida niiden sosiaalisia vaikutuksia kansalaisiin.

Sisältö

Ihmisten elämänvaiheet ja -tilanteet sekä sosiaalipolitiikan rooli niissä.
Sosiaalipolitiikan kontrolliulottuvuus ja se millaisia erilaisia asemia asiakkaille annetaan ja millaisia velvoitteita heille annetaan.
Digitalisaatio ja asiakasprosessit.
Yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten vaikutuksia kansalaisiin ja asiakkaisiin.

Oppimateriaalit

Kirjallisuutta (esim.)

Kantola, A., Aaltonen, S., Haikkola, L., Junnilainen, L., Luhtakallio, E., Patana, P., Timonen, J., & Tuominen, P. (2022). Kahdeksan kuplan Suomi: Yhteiskunnan muutosten syvät tarinat. Gaudeamus.

Meriluoto, T. (2018). Making Experts-by-experience, Governmental Ethnography of Participatory Iniatives in Finnish Social Welfare Organisations. JYU Dissertations. Jyväskylä. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/60096/978-951-39-7603-3_vaitos24112018.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Nummela, T. (2011). Asiakkaan asema ja oikeuksien toteutuminen aikuissosiaalityössä. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences No 17. University of Eastern Finland. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0365-5/urn_isbn_978-952-61-0365-5.pdf

Raitakari, S. (2006). Neuvottelut ja merkinnät minuuksista - vuorovaikutuksellisuus ja retorisuus nuorten tukiasumisyksikön palavereissa ja tukisuunnitelmissa. Acta Universitatis Tamperensis; 1183, Tampereen yliopisto, Tampere. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/67648/951-44-6753-1.pdf?sequence=1

Törrönen, M., Hänninen, K., Jouttimäki, P., Lehto-Lunden, T., Salovaara, P. & Veistilä, M. (toim.) (2016). Vastavuoroinen sosiaalityö. Gaudeamus.

Valkama, K. (2012). Asiakkuuden dilemma - Näkökulmia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuteen. Vasa: Acta Wasaensia 267, Sosiaali- ja terveyshallintotiede 7. http://www.uva.fi/fi/research/publications/orders/database/?julkaisu=693

Valokivi, H. (2008). Kansalainen asiakkaana. Tutkimus vanhusten ja lainrikkojien osallisuudesta, oikeuksista ja velvollisuuksista, Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print,

Opetusmenetelmät

Luennot, itsenäiset ja ryhmätehtävät

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = noin 135 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa kansalaisten ja sosiaalipoliittisten järjestelmien välisiä yhteyksiä ja asiakkaan asemaa sosiaalipalveluissa. Opiskelija tunnistaa digitalisaation, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten vaikutuksia kansalaisiin ja asiakkaisiin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa kansalaisten ja sosiaalipoliittisten järjestelmien välisiä yhteyksiä ja selittää sitä, miten asiakkaiden erilaiset nimikkeet vaikuttavat palveluiden tuottamiseen ja asiakkuuteen. Opiskelija selittää digitalisaation, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten vaikutuksia kansalaisiin ja asiakkaisiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija kuvaa analyyttisesti ja kriittisesti kansalaisten ja sosiaalipoliittisten järjestelmien välisiä yhteyksiä ja arvioi analyyttisesti sitä, miten asiakkaiden erilaiset nimikkeet vaikuttavat palveluiden tuottamiseen ja asiakkuuteen. Opiskelija selittää ja perustelee digitalisaation, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten vaikutuksia kansalaisiin ja asiakkaisiin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi 1-5

Esitietovaatimukset

Ei edellytä aikaisempia opintojaksoja.

Tavoitteet

Opiskelija osaa perustella tieteellisen ja arkiajattelun eron. Opiskelija osaa kriittistä tarkastelua ja argumentointia. Opiskelija tunnistaa, osoittaa ja määrittelee erilaisia työelämän tutkimisen ja kehittämisen kohteita ja tarpeita. Hän suunnittelee ja perustelee tutkimisen ja kehittämisen prosessin tai kokonaisuuden eettisten periaatteiden mukaisesti.

Sisältö

Tieteellisen ajattelun ja arkiajattelun erot ja yhteneväisyydet.
Kriittinen ajattelu ja argumentaatio. Käytännön toiminnan kriittinen tarkastelu.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kysymyksenasettelut ja tarveanalyysit.
Erilaiset tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavat, esimerkiksi prosessimainen kehittäminen, tutkimuksellinen kehittäminen, toimintatutkimus ja arviointitutkimus. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan etiikka.

Oppimateriaalit

Kirjallisuutta (esim.)

Leinonen, M. (2016) Toimintatutkimus ja työkonferenssimenetelmä työpaikkojen tasa-arvon edistämisessä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.

Sosiaalityön käsikirja (2017). Toim. Kananoja A., Lähteinen M. & Marjamäki P.. Tietosanoma. Printon. Tallinna.

Toikko T. & Rantanen T. (2009) Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print

Vilkka H. (2015) Tutki ja kehitä. PS-kustannus.

Vilkka H. (2006) Tutki ja havainnoi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa kehittämisen ja tutkimuksen perusperiaatteita ja osaa selittää kehittämistoiminnan ja tutkimuksen välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Opiskelija tunnistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan etiikkaa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija määrittelee tutkimuksen ja kehittämisen perusperiaatteet ja selittää kehittämistoiminnan ja tutkimuksen välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Opiskelija selittää tutkimus- ja kehittämistoiminnan etiikkaa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija määrittelee ja analysoi kriittisesti tutkimuksen ja kehittämisen perusperiaatteita. Opiskelija selittää kehittämistoiminnan ja tutkimuksen välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Opiskelija selittää ja analysoi tutkimus- ja kehittämistoiminnan etiikkaa.

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Tavoitteet

Opiskelija osaa johtamisteorioiden päätyypit ja joitakin niiden nykyisiä sovelluksia sekä tunnistaa oman tapansa toimia johtajana ja alaisena sekä kehittyy niissä. Opiskelija osaa tarkastella erilaisia johtamisen alueita, kuten strateginen johtaminen, talousjohtaminen ja henkilöstöjohtaminen ja kykenee esittämään erilaisia keinoja johtamisen kehittämiseen.

Sisältö

Tieteellinen liikkeenjohto, ihmissuhdekoulukunta, managerialismi ja muita johtamisteorioita.
Muutoksen johtaminen sekä moniammatilliset organisaatiot.
Talousjohtaminen.
Johtajan rooli ja vaikutukset kehittämistoimintaan.

Oppimateriaalit

Kirjallisuus (esim.)

Carlsson, M. & Forssell, C. (2008). Esimies ja coaching. Helsinki: Art House.
Huotari, Päivi (2009) Strateginen osaamisen johtaminen kuntien sosiaali- ja terveystoimessa - neljän kunnan sosiaali- ja terveystoimen esimiesten käsityksiä strategisesta osaamisen johtamisesta. Acta Universitatis Tamperensis: 1382. Tampere: Tampere University Press.

Kujala, A. (2015). Esimiesten ammattijohtamisvalmiuksien mittaaminen visuaalisella kehyskertomuksella - murtuuko myytti? Tarkastelussa terveys- ja sosiaaliala. Acta Wasaensia 333. Vaasa: Vaasan yliopisto.

Kulmala, J. (2017) toim. Parempi vanhustyö. Menetelmiä johtamisen kehittämiseen. PS-kustannus.

Niiranen, V. & Seppänen-Järvelä, R. & Sinkkonen, M. (2019). Johtaminen sosiaalialalla. Gaudeamus. E-kirja.

Rissanen, S. & Lammintakanen, J. (toim.) (2017). Sosiaali- ja terveysjohtaminen. Sanoma Pro Oy.

Seeck, H. (2021). Johtamisopit Suomessa. Taylorismista innovaatioteorioihin. (6.painos) Gaudeamus.

Opetusmenetelmät

Luennot, itsenäiset ja ryhmätehtävät

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = noin 135 h

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tuntee ja osaa kuvailla erilaisia johtamisteorioita, johtamisen alueita ja johtamisen kohteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija vertailee erilaisia johtamistyylejä ja arvioi käytännössä millaista johtamistyylejä eri organisaatioissa on käytössä. Opiskelija selittää johtamisen alueita ja kohteita.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija analysoi kriittisesti erilaisia johtamistyylejä ja peilata omaa ja toisten toimintaa suhteessa niihin. Opiskelija selittää ja analysoi johtamisen alueita ja kohteita.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi 1-5

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.

Tavoitteet

Opiskelija tunnistaa sosiaalipalveluiden tuottamisen erilaisia toimintaympäristöjä, hyvinvoinnin tuottamisen eri sektoreita ja niiden rooleja. Opiskelija tunnistaa tuottamisen ja valvonnan osana sosiaalipalveluita. Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa ajantasaista tutkimusta.

Sisältö

Sosiaalipalveluiden tuottamisen toimintaympäristöt ja sosiaalipalveluiden tuottamisen ehdot.
Hyvinvoinnin tuottamisen toimintaympäristön eri sektorit ja roolit.
Sosiaalipalveluiden tuottaminen ja valvonta.
Ajantasainen sosiaalipalveluita koskeva tutkimus.

Oppimateriaalit

Ajankohtaiset tieteelliset tutkimusartikkelit (esim. Gerontologia, Janus, Kasvatus, Kuntoutus, Sosiologia, Työelämän tutkimus, Yhteiskuntapolitiikka, Hallinnon tutkimus, Finnish Journal of eHealth and eWelfare, Scandinavian Journal of Disability Research, Journal of Social Work)

Hujala, A. & Taskinen, H. (2020). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Press.

Kananoja, A., Lähteinen, M., Marjamäki, P. & Aho, K. (toim.) (2017). Sosiaalityön käsikirja. Helsinki: Tietosanoma.

Opetusmenetelmät

Luennot, itsenäiset ja ryhmätehtävät

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op = noin 135 tuntia

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa ja osaa nimetä sosiaalipalveluiden tuottamisen erilaisia toimintaympäristöjä, hyvinvoinnin tuottamisen eri sektoreita ja niiden rooleja.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa sosiaalipalveluiden tuottamisen erilaisia toimintaympäristöjä, hyvinvoinnin tuottamisen eri sektoreita ja niiden rooleja. Opiskelija käyttää ajantasaista sosiaalipalveluita koskevia tutkimuksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija jäsentää ja analysoi kriittisesti sosiaalipalveluiden tuottamisen erilaisia toimintaympäristöjä, hyvinvoinnin tuottamisen eri sektoreita ja niiden rooleja. Opiskelija soveltaa ja analysoi ajantasaista sosiaalipalveluita koskevia tutkimuksia.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi 1-5

Esitietovaatimukset

Edeltäviä opintoja ei tarvita.