Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Tutkinto-ohjelman nimi
Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Koulutusala
Terveys- ja hyvinvointialat
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.
Suuntautumisvaihtoehdot
Koulutusohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja.
Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus
Sosiaalialan koulutusohjelmassa toteutettava tutkinto tuottaa sosionomi (ylempi AMK)-tutkintonimikkeen tai geronomi (ylempi AMK)-tutkintonimikkeen. Tutkinto tuottaa saman kelpoisuuden (julkiseen virkaan tai tehtävään) kuin ylempi korkeakoulututkinto.
Tutkinnon taso
Koulutusohjelma johtaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, joka on toisen syklin master-tason tutkinto tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 7.
Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120
Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset
Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.
Valintaperusteet löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku.
Tutkintovaatimukset ja -säännökset
Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Tutkintosääntö ja arviointiasteikot
Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Linkki
Opintojen rakenne
Tutkinto-ohjelman opinnot koostuvat ammattikorkeakoululain mukaisesti syventävistä ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Opintojen laajuus on 90 opintopistettä.
Opinnot koostuvat neljästä osiosta:
Sosiaalipalveluiden asiantuntijuus, jossa tavoitteena on syventää opiskelijoiden kriittistä ja analyyttista osaamista sosiaalipalveluissa.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta, jossa käydään läpi kehittämistyön ja tutkimuksen menetelmiä.
Johtaminen, jossa keskitytään johtamisen periaatteisiin ja käytäntöihin.
Lisäksi opintoihin kuuluu pieni määrä vapaasti valittavia opintoja.
Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö
Ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa korostuu käytännön ja teorian välinen vuorovaikutus. Sosiaalialan koulutusohjelmassa korostetaan sosiaalialan käytäntöjen kehittämistä. Koulutuksen tuottamaan osaamista voidaan hyödyntää kaikilla sosiaalialan sektoreilla.
Koulutus toteutetaan työelämäläheisesti ja monimuotoisin opetusmenetelmin. Opinnot voi suorittaa työn ohella. Opetukseen sisältyy lähiopetusta keskimäärin kaksi päivää kuukaudessa. Tutkinnon suorittaminen kestää kaksi vuotta.
Koulutus luo ammatillisesti suuntautuneen mahdollisuuden uudistaa ja kehittää sosiaalialan asiantuntijuutta työuran eri vaiheissa.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut voi sijoittua vaativiin sosiaalialan asiakastyön tehtäviin sekä palvelujen suunnittelu- ja johtotehtäviin julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa, sekä järjestöissä.
Kompetenssit
Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan. Sosiaalialan tutkinnoissa tärkeää on alan sisällöllinen osaaminen, etiikka, kehittäminen ja tutkiminen, sekä johtaminen.
Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö
Koulutusohjelmassa toteutetaan monimuotoisia pedagogisia toimintamalleja. Pedagogiset ratkaisut määritellään kunkin opintokokonaisuuden yhteydessä erikseen, keskeinen periaate on teorian ja käytännön yhdistäminen.
Ahot-menettelyt
AHOT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistamisprosessi nivoutuu läheisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laatimiseen ja sitä päivitetään henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen yhteydessä.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan. Ohjeessa on nimetty tutkinto-ohjelman osaamisen tunnustamisen yhteyshenkilöt, jotka antavat ohjausta prosessiin liittyvissä asioissa.
Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään muun muassa
- vastaavansisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- opiskelijan haastattelu
- kirjallisia ja suullisia tenttejä tai raportteja
- toiminnallisia tai kirjallisia tehtäviä tai näyttöjä
- esitelmiä, portfolioita.
AHOT-menettelyn ulkopuolelle jäävät opinnäytetyö ja kypsyyskoe.
Ahot-menettelyssä noudatetaan SeAMK:n yleistä ohjeistusta.
Työssäoppiminen ja harjoittelu
Tutkintoon ei kuulu harjoittelua.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen todennetaan esimerkiksi näytöin ja tehtävin.
Ammatillinen osaamisprofiili
Koulutusohjelman jälkeen opiskelijalla on valmiudet toimia sosiaalialan asiantuntijana. Osaaminen fokusoituusosiaalialan käytäntöjen kriittiseen tarkasteluun ja kehittämiseen sekä johtamiseen. Koulutuksen tuottamaan osaamista voidaan hyödyntää kaikilla sosiaalialan sektoreilla.
Kansainvälisyys
Opinoissa hyödynnetään kansainvälistä kirjallisuutta, ulkomaisia vierailijoita sekä yleensä ryhmä on tehnyt opintoihin liittyvän ulkomaan matkan yhdessä.
Jatko-opintokelpoisuus
Tutkinto antaa kelpoisuuden alan tieteellisiin jatko-opintoihin.
Valmistumisen edellytykset
Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.
Opiskelumuoto
Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Kontaktiopetusta on keskimäärin kaksi päivää kuukaudessa.
Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja
Anne-Maria Aho
Sähköposti: anne-maria.aho(at)seamk.fi
Puhelin: 040 830 4173
Tiina Hautamäki
Sähköposti: tiina.hautamaki(at)seamk.fi
Puhelin: 040 830 0495
.
Opinto-ohjaaja
Essi Hauta
Sähköposti:essi.hauta(a)seamk.fi
Puhelin 040 830 1262
Harjoittelun koordinointi
Tutkinto-ohjelmaan ei kuulu harjoittelua.
Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi
Tiina Välimäki, 040-830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040-830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat
Opiskelijapalvelut
Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi
Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala, Ylempi AMK-tutkinto
Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala, Ylempi AMK-tutkinto
Ajoitussuunnitelmat:
Ilmoittautumisaika
01.08.2022 - 31.12.2023
Ajoitus
15.08.2022 - 31.05.2024
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
5 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
-
YSOS22Sosionomi (ylempi AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa tuoda esiin arviointia ja sen roolia sosiaalityössä ja kykenee kriittisesti pohtimaan arvioinnin tarkoitusta, keinoja ja tavoitteita.
Sisältö
Arviointi, sosiaalityön tavoitteiden asettelussa yksilöiden kanssa tehtävässä työssä sekä sosiaalityön arviointi vaikuttavuuden kautta ovat olennainen osa sosiaalityötä. Arviointi perustuu siihen, että on olemassa jotain tavoiteltavaa, johon pyritään joillain keinoin. Opiskelija perehtyy annettuun materiaaliin ja kirjoittaa kuuden sivun esseen arvioinnista sosiaalityössä, tuoden esiin sen erilaisia puolia ja pohtien arvioinnin merkitystä sosiaalityössä kriittisesti.
Oppimateriaalit
Lähteitä (esim.)
Hallikainen, M. (2019). Palvelutarpeen arviointi aikuissosiaalityössä. Teoksessa: Zechner M. (toim.) Näkökulmia palvelutarpeen arviointiin. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 114, 34-41.
Hankosalo, T. (2016). ESY-menetelmän käsikirja. ESY – elämäntilanteen selvittämisen ympyrä. https://docplayer.fi/36947352-Elamantilanteen-esy-selvittamisen-ympyra.html
Huhta, H. & Unkila, K. (2019). Kykyviisari aikuissosiaalityössä. Teoksessa: Zechner M. (toim.) Näkökulmia palvelutarpeen arviointiin. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 114, 121-143.
Hänninen, S. & Junnila, M. (toim.) (2012) Vaikuttavatko politiikkatoimet? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampereen Yliopistopaino Oy. Tampere. Innokylä (2022) Arviointi. https://innokyla.fi/fi/search?keyword=Arviointi
Kanaoja, A. (2017). Sosiaalityö ammattina. Teoksessa: Kananoja, A., Lähteinen, M. & Marjamäki, P. Sosiaalityön käsikirja. 4. uud.p. Helsinki: Tietosanoma Oy, 27-32.
Kivipelto, M., Blomgren, S., Karjalainen, P. & Saikkonen, P. (toim.) (2013). Vaikuttavaa aikuissosiaalityötä - arviointimalleista mittareihin. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 8/2013.
Kivipelto, M. (2008) Osallistava ja valtaistava arviointi. Työpapereita 17/2008. Helsinki: Stakes. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204193938
Kivipelto, M & Koponen E. (2020).Tutkimuksen arviointia. Teoksessa: Kivipelto, M. (toim.) Osallistavaa aikuissosiaalityötä. Osallistavan aikuissosiaalityön tulokset. Helsinki: Terveyden ja hyvinvointilaitoksen raportti 7 /2020, 132-135. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139779/URN_ISBN_978-952-343-489-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kivipelto, M., Karjalainen, P., Koponen E. & Liukko, E. (2020). Loppupäätelmät. Teoksessa: Kivipelto, M. (toim.) Osallistavaa aikuissosiaalityötä. Osallistavan aikuissosiaalityön tulokset. Helsinki: Terveyden ja hyvinvointilaitoksen raportti 7 /2020, 136-138. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139779/URN_ISBN_978-952-343-489-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Koponen, T. (2021). Osallisuuspolitiikka aikuissosiaalityön asiakkuuden ja työtapojen määrittäjänä. Teoksessa: Matthies, A-L., Svelin, A-R. & Turtiainen, K. Aikuissosiaalityö. Tieto, Käytäntö ja vaikuttavuus. Tallinna: Gaudeamus, 42-54.
Koponen, E. (2020). Arviointitulokset. Teoksessa: Kivipelto, M. (toim.) Osallistavaa aikuissosiaalityötä. Osallistavan aikuissosiaalityön tulokset. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvointilaitoksen raportti 7 /2020, 101-131. [Viitattu 2.3.2022]. Saatavana: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139779/URN_ISBN_978-952-343-489-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y
L. 30.12.2014/1301. Sosiaalihuoltolaki ks. Finlex
Laitinen, L. (2017) Näkökulmia taiteen ja kulttuurin sosiaalisen hyvinvoinnin vaikutuksiin. Sitra. https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-sosiaalisen-hyvinvoinnin-vaikutuksiin/
Laitinen, L. (2017) Näkökulmia taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksiin. Sitra. https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-terveysvaikutuksiin/
Paasio, P. (2017). Sosiaalityö ja vaikuttavuus. Teoksessa: Kananoja, A., Lähteinen, M. & Marjamäki, P. Sosiaalityön käsikirja. 4. uud.p. Helsinki: Tietosanoma Oy, 247-259.
Paavola, J. (2019). Aikuisten palvelutarpeen arvioinnin työskentelymalli. Teoksessa: Zechner M. (toim.) Näkökulmia palvelutarpeen arviointiin. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 114, 107-120.
Paavola, J. & Viitasalo, K. (2019). Mistä aikuisen tuen tarve syntyy. Teoksessa: Zechner M. (toim.) Näkökulmia palvelutarpeen arviointiin. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 114, 18-33.
Pohjola, A., Kemppainen, T. & Väyrynen S. (2012) Toim. Sosiaalityön vaikuttavuus. Juvenes Print. Tampere.
Rajavaara, M. (2006) Yhteiskuntaan vaikuttava Kela. Katsaus vaikuttavuuden käsitteisiin ja arviointiin. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 69, Helsinki: Kela. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10250/7894/Katsauksia69netti.pdf?sequence=1
Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus (Socca). Helsinki: Aikuisväestön hyvinvointimittari https://www.socca.fi/aikuissosiaalityo_ja_sosiaalinen_kuntoutus/aikuisvaeston_hyvinvointimittari
Svelin, A-R., Matthies, A-L & Turtiainen, K. (2021). Aikuissosiaalityö ja KAIMER -teoria en tietopohjan jäsentäjänä. Teoksessa: Matthies, A-L., Svelin, A-R. & Turtiainen, K. 2021. Aikuissosiaalityö. Tieto, Käytäntö ja vaikuttavuus. Tallinna: Gaudeamus 7-26.
Sosiaalihuoltolain soveltamisopas. (2017). Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2017:5.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 16.02.2016. Helsinki: Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta.
https://www.thl.fi/attachments/tiedonhallinta/Maarays_1_2016_sosiaalihuolto.pdf
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 12.8.2021. Työikäisten palvelutarpeen arvio. https://sosmeta.thl.fi/sosmeta-publish-ui/document-definitions/bc755c97-6911-4166-a17f-36e7f6429e43/definition
Työterveyslaitos (2019). Kykyviisari, Työ ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä. Käyttöopas. Työterveyslaitos, Solmu-hanke. Saatavana: https://sivusto.kykyviisari.fi/wp-content/uploads/2019/10/Kykyviisari_kaytto_opas_paivitys_SF_171019_yleinen-.pd
SOSTE (2022) Kehittäminen ja arviointi järjestöissä https://www.soste.fi/uncategorized/kehittaminen-ja-arviointi-jarjestoissa/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2021) Toimia. Mittarit. http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittari/tulokset/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2022) Arviointi. https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sokra/arviointi/itsearviointi
Työterveyslaitos (2022) Työkyvyn arviointi. https://www.ttl.fi/palvelut/tyolaaketiede-ja-tyokyky/tyokyvyn-arviointi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2014) Vaikutukset ja vaikuttavuus. https://www.thl.fi/fi/web/terveyden-edistaminen/perustelut/vaikutukset-ja-vaikuttavuus
Toikko, T. & Rantanen T. (2009). Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print.
Toikko T. (2012) Sosiaalipalveluiden kehityssuunnat. Juvenes Print. Tampere.
Volanto S. & Zechner M. (2017) PRO SOS -hankkeen aikuissosiaalityön alkukartoitus: Palvelutarpeen arviointi, kuntien ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyö toimeentulotuessa ja sosiaalityön yhteiskehittäminen. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 128.
Virtanen, P. (2007) Arviointi. Arviointitiedon luonne, tuottaminen ja hyödyntäminen. Helsinki: Edita.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
5 op opiskelijan itsenäistä opiskelua
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tuntee ja osaa kuvailla sosiaalityön arviointia ja mitä sillä tarkoitetaan.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija tuntee ja osaa kuvailla sosiaalityön arviointia ja mitä sillä tarkoitetaan. Opiskelija osaa selvittää erilaisia sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin keinoja.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa analysoida kriittisesti sosiaalityön arviointia ja eritellä analyyttisesti erilaisia sosiaalityön arvioinnin puolia.
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita.
Ilmoittautumisaika
16.04.2022 - 07.09.2022
Ajoitus
13.10.2022 - 10.11.2022
Laajuus
5 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Katja Valkama
- Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
-
YSOS22Sosionomi (ylempi AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa johtamisteorioiden päätyypit ja joitakin niiden nykyisiä sovelluksia sekä tunnistaa oman tapansa toimia johtajana ja alaisena sekä kehittyy niissä. Opiskelija osaa tarkastella erilaisia johtamisen alueita, kuten strateginen johtaminen ja henkilöstöjohtaminen ja kykenee esittämään erilaisia keinoja johtamisen kehittämiseen.
Sisältö
Tieteellinen liikkeenjohto, ihmissuhdekoulukunta, managerialismi ja muita johtamisteorioita. Muutoksen johtaminen sekä moniammatilliset organisaatiot. Johtajan rooli ja vaikutukset kehittämistoimintaan.
Oppimateriaalit
Kurssin kirjallisuus, esimerkiksi:
Carlsson, M. & Forssell, C. (2008). Esimies ja coaching. Helsinki: Art House.
Hautala, T. (2022). Opintojen ohjauksen toimijoiden ja opetushenkilöstön kokemukset ammatillisesta toimijuudesta ja asiantuntijuudesta: Yhteys korkeakouluorganisaatioiden hallinnollisiin piirteisiin ja johtamiseen. Tampereen yliopiston väitöskirjat 574. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2341-7
Huotari, P. (2009). Strateginen osaamisen johtaminen kuntien sosiaali- ja terveystoimessa - neljän kunnan sosiaali- ja terveystoimen esimiesten käsityksiä strategisesta osaamisen johtamisesta. Acta Universitatis Tamperensis: 1382. Tampere: Tampere University Press.
Kujala, A. (2015). Esimiesten ammattijohtamisvalmiuksien mittaaminen visuaalisella kehyskertomuksella - murtuuko myytti? Tarkastelussa terveys- ja sosiaaliala. Acta Wasaensia 333. Vaasa: Vaasan yliopisto.
Kulmala, J. (toim.) (2017). Parempi vanhustyö. Menetelmiä johtamisen kehittämiseen. Juva: PS-kustannus.
Laaksonen, H., Laitinen, H. & Hiilamo, H. (2020). Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. Sanoma Pro.
Niiranen, V. & Seppänen-Järvelä, R. & Sinkkonen, M. (2019). Johtaminen sosiaalialalla. Gaudeamus. E-kirja.
Rissanen, S. & Lammintakanen, J. (toim.) (2017). Sosiaali- ja terveysjohtaminen. Sanoma Pro Oy.
Seeck, H. (2021). Johtamisopit Suomessa. Taylorismista innovaatioteorioihin. Helsinki: Gaudeamus.
Lisäksi SeAMKin kirjastosta löytyy paljon kirjallisuutta esimerkiksi sanoilla johtaminen, pedagoginen johtaminen, tiimien johtaminen, strateginen johtaminen, ihmisten johtaminen.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tuntee ja osaa kuvailla erilaisia johtamisteorioita ja johtamisen kohteita.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa vertailla erilaisia johtamistyylejä ja arvioida käytännössä millaista johtamistyylejä eri organisaatioissa on käytössä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa analysoida kriittisesti erilaisia johtamistyylejä ja peilata omaa ja toisten toimintaa suhteessa niihin.
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita.
Ilmoittautumisaika
16.04.2022 - 07.09.2022
Ajoitus
15.12.2022 - 13.01.2023
Laajuus
5 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Katja Valkama
- Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
-
YSOS22Sosionomi (ylempi AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa selittää ja arvioida sitä, miten kansalaisten elämäntilanteet ja sosiaalipoliittinen järjestelmä liittyvät yhteen edistäen hyvinvointia ja myös syrjäytymistä. Opiskelija osaa kriittisesti pohtia asiakkaan asemaa sosiaalipalveluissa ja arvioida niitä merkityksiä, joita asiakkaiden erilaisiin nimeämisiin liittyy.
Sisältö
Ihmisten elämänvaiheet ja -tilanteet sekä sosiaalipolitiikan rooli niissä. Sosiaalipolitiikan kontrolliulottuvuus ja se millaisia erilaisia nimikkeitä asiakkaille annetaan ja millaisia velvoitteita heille annetaan.
Oppimateriaalit
Kirjallisuus esim.
Hoppania, H-K., Karsio, O., Näre, L., Olakivi, A., Sointu, L., Vaittinen T. & Zechner, M. (2016). Hoivan arvoiset. Vaiva yhteiskunnan ytimessä. Gaudeamus.
Juhila, K. (2006). Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina: sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Vastapaino.
Järvinen, M.-K. (2007). Asiakas-työntekijäsuhteen dialoginen arviointi kriminaalihuollossa. Rikosseuraamusviraston julkaisuja 1/2007. https://www.sosnet.fi/loader.aspx?id=5674224d-1e76-43bd-9dff-875342bbd609
Kokko, R.-L. (2003). Asiakas kuntoutuksen yhteistyöryhmässä: institutionaalisen kohtaamisen jännitteitä. Kuntoutussäätiö, tutkimuksia 72, Helsinki.
Meriluoto, T. (2018). Making Experts-by-experience, Governmental Ethnography of Participatory Iniatives in Finnish Social Welfare Organisations. JYU Dissertations. Jyväskylä. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/60096/978-951-39-7603-3_vaitos24112018.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Nummela, T. (2011). Asiakkaan asema ja oikeuksien toteutuminen aikuissosiaalityössä. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences No 17. University of Eastern Finland. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0365-5/urn_isbn_978-952-61-0365-5.pdf
Palukka H., Tiilikka T. & Auvinen P. (2019). Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Janus 27(1), ss. 21-37. https://journal.fi/janus/article/view/66252
Raitakari, S. (2006). Neuvottelut ja merkinnät minuuksista - vuorovaikutuksellisuus ja retorisuus nuorten tukiasumisyksikön palavereissa ja tukisuunnitelmissa. Acta Universitatis Tamperensis; 1183, Tampereen yliopisto, Tampere. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/67648/951-44-6753-1.pdf?sequence=1
Brunila K., Harni E., Saari A. & Ylöstalo H. (toim.) (2021).Terapeuttinen valta. Onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa. Tallinna: Vastapaino.
Lakkala, S., Kangas, H. & Pulju, M. (toim.) (2014). Yhdessä toimimalla kohti hyvinvoivaa koulua. Koulun toimintakulttuurin kehittäminen monitoimijuuden avulla. Rovaniemi: University of Lapland. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-787-2
Tiilikainen, E. (2019). Jakamattomat hetket. Yksinäisyyden kokemus ja elämänkulku. Gaudeamus. Tallinna.
Toikko, T. (2012). Sosiaalipalveluiden kehityssuunnat. Tampere: Tampere University Press. http://tampub.uta.fi/handle/10024/103162
Valkama, K. (2012). Asiakkuuden dilemma - Näkökulmia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuteen. Vasa: Acta Wasaensia 267, Sosiaali- ja terveyshallintotiede 7. http://www.uva.fi/fi/research/publications/orders/database/?julkaisu=693
Valokivi, H. (2008). Kansalainen asiakkaana. Tutkimus vanhusten ja lainrikkojien osallisuudesta, oikeuksista ja velvollisuuksista, Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa kuvailla kansalaisten ja sosiaalipoliittisten järjestelmien välisiä yhteyksiä ja asiakkaan asemaa sosiaalipalveluissa.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa kuvailla kansalaisten ja sosiaalipoliittisten järjestelmien välisiä yhteyksiä ja osaa arvioida sitä, miten asiakkaiden erilaiset nimikkeet vaikuttavat palveluiden tuottamiseen ja asiakkuuteen.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa analyyttisesti ja kriittisesti kuvailla kansalaisten ja sosiaalipoliittisten järjestelmien välisiä yhteyksiä ja osaa analyyttisesti arvioida sitä, miten asiakkaiden erilaiset nimikkeet vaikuttavat palveluiden tuottamiseen ja asiakkuuteen.
Esitietovaatimukset
Ei edellytä aikaisempia opintojaksoja.
Ilmoittautumisaika
01.08.2022 - 28.02.2023
Ajoitus
15.09.2022 - 31.05.2023
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
5 op
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Tiina Hautamäki
Tavoitteet
Opiskelija osaa selvittää kulttuurihyvinvoinnin roolia sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä nimetä
kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä. Opiskelijan tavoitteena on perehtyä kulttuurihyvinvointiin osana sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä sekä osana erilaisten ja eri ikäisten asiakkaiden kanssa tehtävää työtä. Opiskelija osaa arvioida kulttuurihyvinvoinnin kehittämistä osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja osaa esittää kehittämisehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea yksilöiden hyvinvointia. Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöistä ja kestävää kulttuurihyvinvointiin liittyvää toimintaa.
Sisältö
Kulttuurihyvinvoinnin määritelmä ja tutkimuksellinen perusta. Hyvinvoinnin ja kulttuurin välinen yhteys. Kulttuurihyvinvointi erilaisissa konteksteissa osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Kulttuurihyvinvointi osana yksilöiden kanssa tehtävää työtä ja osallistamista sosiaali- ja terveysalalla. Kulttuurihyvinvoinnin kestävä kehittäminen osana palveluita. Kulttuurihyvinvoinnin edistäminen.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tunnistaa kulttuurihyvinvoinnin roolia ja keskusteluja. Opiskelija osaa nimetä kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa kuvailla kulttuurihyvinvoinnin roolia ja keskusteluja. Opiskelija osaa soveltaa kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää kehittämisehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea asiakkaiden hyvinvointia.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa analyyttisesti ja kriittisesti kuvailla kulttuurihyvinvoinnin keskusteluja. Opiskelija osaa analyyttisesti soveltaa kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää innovatiivisia ehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea ihmisten hyvinvointia.
Ilmoittautumisaika
15.08.2022 - 30.04.2023
Ajoitus
15.09.2022 - 31.05.2023
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
5 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
-
YSOS22Sosionomi (ylempi AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa selvittää kulttuurihyvinvoinnin roolia sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä nimetä
kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä. Opiskelijan tavoitteena on perehtyä kulttuurihyvinvointiin osana sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä sekä osana erilaisten ja eri ikäisten asiakkaiden kanssa tehtävää työtä. Opiskelija osaa arvioida kulttuurihyvinvoinnin kehittämistä osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja osaa esittää kehittämisehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea yksilöiden hyvinvointia. Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöistä ja kestävää kulttuurihyvinvointiin liittyvää toimintaa.
Sisältö
Kulttuurihyvinvoinnin määritelmä ja tutkimuksellinen perusta. Hyvinvoinnin ja kulttuurin välinen yhteys. Kulttuurihyvinvointi erilaisissa konteksteissa osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Kulttuurihyvinvointi osana yksilöiden kanssa tehtävää työtä ja osallistamista sosiaali- ja terveysalalla. Kulttuurihyvinvoinnin kestävä kehittäminen osana palveluita. Kulttuurihyvinvoinnin edistäminen.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tunnistaa kulttuurihyvinvoinnin roolia ja keskusteluja. Opiskelija osaa nimetä kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa kuvailla kulttuurihyvinvoinnin roolia ja keskusteluja. Opiskelija osaa soveltaa kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää kehittämisehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea asiakkaiden hyvinvointia.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa analyyttisesti ja kriittisesti kuvailla kulttuurihyvinvoinnin keskusteluja. Opiskelija osaa analyyttisesti soveltaa kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita, keinoja ja menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Opiskelija on perehtynyt kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen ja esittää innovatiivisia ehdotuksia, joilla kulttuurin kautta voidaan tukea ihmisten hyvinvointia.
Ilmoittautumisaika
14.11.2022 - 15.01.2023
Ajoitus
16.03.2023 - 13.04.2023
Laajuus
5 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Katri Turunen
Opiskelijaryhmät
-
YSOS22Sosionomi (ylempi AMK)
Tavoitteet
Opiskelija ymmärtää määrällisen tutkimuksen merkityksen ja osaa soveltaa sitä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.
Sisältö
Tutkimusasetelmat, tutkimuksessa käytettävät käsitteet ja teoreettiset kehykset. Erilaiset aineistot ja niiden analyysi sekä tulkinta.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa kuvailla määrällisen tutkimuksen periaatteet ja vaiheet.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa vertailla erilaisia määrällisen tutkimuksen tyyppejä ja osaa valita tavoitteisiin sopivia määrällisiä menetelmiä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa arvioida kriittisesti erilaisia määrällisen tutkimuksen tyyppejä ja osaa hyödyntää erilaisia määrällisen tutkimuksen menetelmiä.
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita.
Ilmoittautumisaika
14.11.2022 - 15.01.2023
Ajoitus
17.03.2023 - 14.04.2023
Laajuus
5 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Katja Valkama
- Leena Elenius
- Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
-
YSOS22Sosionomi (ylempi AMK)
Tavoitteet
Opiskelija ymmärtää laadullisen tutkimuksen periaatteet ja osaa soveltaa niitä käytännön kehittämis- ja tutkimustoiminnassa.
Sisältö
Laadullisen tutkimuksen tutkimusasetelmat, laadulliset aineistot ja niiden analyysitapoja. Käsitteet ja teoreettinen kehys sekä tutkimusetiikka laadullisessa tutkimuksessa.
Oppimateriaalit
Kirjallisuutta esim.
Aaltonen T., Henriksson L., Tiilikka T., Valokivi H. & Zechner M. (2019). Maisema omaelämäkirjoitusten kerronnallisena resurssina. Sosiologia 56(3), 266-281. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019092329418
Kananen, J. (2017). Laadullinen tutkimus pro graduna ja opinnäytetyönä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja palvelut yksikkö.
Hautamäki, T. (2002). Tuberkuloosin ja aidsin merkitykset. Tampereen yliopisto, sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos. Tampere: Tampere University Press. Juvenes Print Oy.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2012). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Heikkinen, V.(2020) .Tekstianalyysi: miksi kielellisillä valinnoilla on merkitystä? Helsinki: Gaudeamus.
Hyvärinen, M., Nikander, P., Ruusuvuori, J. & Aho, A-L. (2017). Tutkimushaastattelun käsikirja. Tampere: Vastapaino. E-kirja.
Hänninen, V. (2000). Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Acta Universitas Tamperensis 696. Tampere: Tampereen yliopisto.
Miettinen, S. (2006). Eron aika. Tyttärien kertomuksia ikääntyneen vanhemman kuolemasta. Yhteiskuntapolitiikan laitoksen tutkimuksia 4/2006. Helsinki: Yliopistopaino.
Ronkainen, S., Pehkonen, L., Lindblom-Ylänne, S. & Paavilainen, E. (2011). Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: WSOYpro.
Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. (toim.) (2005) .Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino.
Tietoarkisto. Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2017) .Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Zechner, M. & Tiilikka, T. (2020). Representations of mothering of migrant Finns. Teoksessa: Family life in transition: borders, transnational mobility and welfare society in Nordic countries. Toim. Hiitola J., Turtiainen K., Tiilikainen M. & Gruber S. Taylor & Francis. Routledge. Ss. 69-80 https://seamk.finna.fi/Record/seamk_electronic.991240525605969
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa kuvailla laadullisen tutkimuksen periaatteet ja vaiheet ja osaa nimetä tutkimuseettisiä periaatteita.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa vertailla erilaisia laadullisen tutkimuksen tyyppejä ja osaa valita tavoitteisiin sopivia ja eettisesti kestäviä määrällisiä menetelmiä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa arvioida kriittisesti erilaisia laadullisen tutkimuksen tyyppejä ja osaa hyödyntää erilaisia laadullisen tutkimuksen menetelmiä eettisesti kestävällä tavalla.
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita.
Ilmoittautumisaika
01.08.2022 - 31.12.2023
Ajoitus
15.08.2022 - 31.05.2024
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
5 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
-
YSOS22Sosionomi (ylempi AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tuntee ja osaa selvittää sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinoistamisen ja hyvinvointitalouden problematiikkaa.
Sisältö
Sosiaali- ja terveyspalveluita tuotetaan markkinoistuvassa yhteiskunnassa ja hyvinvointitaloudessa. Opiskelija perehtyy aiheeseen ja kirjoittaa kuuden sivun esseen aiheesta: mitä sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinoistaminen tarkoittaa ja miten eri tavoin markkinoistuminen voi sosiaali- ja terveyspalveluissa muotoutua tai yksilölle ilmetä.
Oppimateriaalit
Lähteitä ja kirjallisuutta (esim.)
Anttonen, A., Häikiö, L., & Raitakari, S. (2013) Matkalla muutokseen ja hyvinvointimarkki-noille? Janus Sosiaalipolitiikan Ja sosiaalityön Tutkimuksen Aikakausilehti, 21(4), 290–297. https://journal.fi/janus/article/view/50710/15411
Karsio, O., & Van Aerschot, L. (2017). Vanhuspalvelut ja valinnanvapaus – johtavien viran-omaisten näkemyksiä palvelusetelistä. Gerontologia, 31(3), 163–178. https://doi.org/10.23989/gerontologia.63443
Kuusinen-James, K. (2016). Setelipeliä: Tutkimus palveluseteliä säännöllisessä kotihoidossa käyttävien iäkkäiden henkilöiden valinnanvapaudesta. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. HELDA. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2570-5
Lehto, J., & Tynkkynen, L-K. (2013). Älykkäästi suunnitellut sosiaali- ja terveydenhuollon markkinat? Yhteiskuntapolitiikka, 78(6), 605–617. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201312127624
Mänttäri-van der Kuip, M. (2013). Julkinen sosiaalityö markkinoistumisen armoilla? Yhteis-kuntapolitiikka, 78(1), 5–19. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201302131816
Särkelä, R., Siltaniemi, A., Rouvinen-Wilenius, P., & Parviainen, H. (2014). Kohti hyvinvointi-taloutta. Teoksessa Särkelä, R., Siltaniemi, A., Rouvinen-Wilenius, P., Parviainen, H., & Ahola, E. Hyvinvointitalous. (s. 260–293). SOSTE.
Tammi, T. (2013). Markkinoistaminen lisää näkyviä käsiä. Yhteiskuntapolitiikka 6/2013. www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110792/tammi.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Tuorila, H. (2018). Terveyspalveluiden markkinoinnin sääntelykehikko ja sote-uudistuksen markkinointiin kohdistamat haasteet. Kilpailu -ja kuluttajaviraston selvityksiä 1/2018. https://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/julkaisut/selvitykset/2018/kkv-selvityksia-1-2018-terveyspalvelujen-markkinointi.pdf
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
5 op opiskelijan itsenäistä opiskelua
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tuntee ja osaa kuvailla sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinoistamista ja mitä sillä tarkoitetaan. Opiskelija tuntee hyvinvointitalouden problematiikkaa.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija tuntee ja osaa kuvailla sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinoistamista ja mitä sillä tarkoitetaan. Opiskelija tuntee ja osaa selvittää hyvinvointitalouden problematiikkaa.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa analysoida kriittisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinoistamista ja mitä sillä tarkoitetaan. Opiskelija osaa selvittää ja analysoida hyvinvointitalouden problematiikkaa.
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita.
Ilmoittautumisaika
14.11.2022 - 15.01.2023
Ajoitus
02.01.2023 - 31.05.2023
Laajuus
5 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Katja Valkama
- Leena Elenius
- Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
-
YSOS22Sosionomi (ylempi AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa toteuttaa ammatillisen kehittämistyön tai tutkimuksen suunnitelman, joka tukee opiskelijan henkilökohtaista ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymistä. Opiskelija osaa hakea tietoa, selvittää aiheen kannalta keskeiset käsitteet ja suunnitella opinnäytetyön prosessin.
Sisältö
Opiskelija asettaa ammatillisesti olennaisen kehittämis- tai tutkimustehtävän ja suunnittelee prosessin.
Oppimateriaalit
Kirjallisuutta, esim.
Kananen, J. (2017). Laadullinen tutkimus pro graduna ja opinnäytetyönä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja palvelut yksikkö.
Hautamäki T., Kinossalo M. & Jousmäki H. (2021). Tutkimuskentälle pääsy ja aineistonkeruu poikkeustilanteessa – kasvokkaisista kohtaamisista etävuorovaikutukseen. Teoksessa: Luovat, kestävät ja innovatiiviset opetus- ja kehittämismenetelmät ja -ratkaisut sosiaali- ja terveysalalla. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B164. Salminen-Tuomaala M., Valkama K., Saarikoski S. (toim.) ss.43-57 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021083044612
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Ronkainen, S., Pehkonen, L., Lindblom-Ylänne, S. & Paavilainen, E. (2011). Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: WSOYpro.
Tietoarkisto. Tutkimusmenetelmien verkkokäsikirja. https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/#tutkimusmenetelmien-verkkokasikirja
Vilkka, H. (2021). Näin onnistut opinnäytetyössä. PS-kustannus.
Vilkka, H. (2021). Tutki ja kehitä. PS-kustannus.
Lisäksi ks. myös Opinnäytetyöohjeet SeAMK intra
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Arviointi perustuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden arviointiperiaatteisiin, jotka löytyvät Ylemmän AMK-tutkinnon (YAMK) opinnäytetyöohjeen lopusta.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Arviointi perustuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden arviointiperiaatteisiin, jotka löytyvät Ylemmän AMK-tutkinnon (YAMK) opinnäytetyöohjeen lopusta.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Arviointi perustuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden arviointiperiaatteisiin, jotka löytyvät Ylemmän AMK-tutkinnon (YAMK) opinnäytetyöohjeen lopusta.
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Arviointi perustuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden arviointiperiaatteisiin, jotka löytyvät Ylemmän AMK-tutkinnon (YAMK) opinnäytetyöohjeen lopusta.
Lisätiedot
TKI-pisteet 5 op
Ilmoittautumisaika
16.04.2022 - 07.09.2022
Ajoitus
01.09.2022 - 14.10.2022
Laajuus
5 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Leena Elenius
- Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
-
YSOS22Sosionomi (ylempi AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tunnistaa sosiaalipalveluiden tuottamisen erilaisia toimintaympäristöjä, hyvinvoinnin tuottamisen eri sektoreita ja niiden rooleja.
Sisältö
Sosiaalipalveluiden tuottamisen toimintaympäristöt ja sosiaalipalveluiden tuottamisen ehdot. Hyvinvoinnin tuottamisen toimintaympäristön eri sektorit ja roolit. Sosiaalipalveluiden tuottaminen ja valvonta.
Oppimateriaalit
Kirjallisuus, esim.
Kananoja, A., Lähteinen, M., Marjamäki, P. & Aho, K. (toim.) (2017) Sosiaalityön käsikirja. Helsinki: Tietosanoma.
Hujala, A. & Taskinen, H. (2020). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Press.
Opintojaksolla tutustutaan seuraaviin tieteellisiin lehtiin:
Focus Localis (ent. Kunnallistieteellinen aikakauskirja)
Gerontologia
Hallinnon tutkimus
Janus
Kasvatus
Kasvatus ja aika
Kuntoutus
Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti
Sosiologia
Yhteiskuntapolitiikka
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tunnistaa ja osaa nimetä sosiaalipalveluiden tuottamisen erilaisia toimintaympäristöjä, hyvinvoinnin tuottamisen eri sektoreita ja niiden rooleja.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija tunnistaa ja osaa määritellä sosiaalipalveluiden tuottamisen erilaisia toimintaympäristöjä, hyvinvoinnin tuottamisen eri sektoreita ja niiden rooleja.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa määritellä ja analysoida kriittisesti sosiaalipalveluiden tuottamisen erilaisia toimintaympäristöjä, hyvinvoinnin tuottamisen eri sektoreita ja niiden rooleja.
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita.
Ilmoittautumisaika
16.04.2022 - 07.09.2022
Ajoitus
14.10.2022 - 16.12.2022
Laajuus
5 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Katja Valkama
- Leena Elenius
- Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
-
YSOS22Sosionomi (ylempi AMK)
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa perustella tieteellisen ja arkiajattelun eron. Opiskelija osaa kriittistä tarkastelua ja argumentointia. Hän kykenee tunnistamaan, osoittamaan ja määrittelemään erilaisia työelämän tutkimisen ja kehittämisen kohteita ja tarpeita. Hän osaa perustellusti suunnitella ja toteuttaa tutkimisen ja kehittämisen prosessin tai kokonaisuuden.
Sisältö
Tieteellisen ajattelun ja arkiajattelun erot ja yhteneväisyydet. Kriittinen ajattelu ja argumentaatio. Käytännön toiminnan kriittinen tarkastelu. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kysymyksenasettelut ja tarveanalyysit. Erilaiset tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavat, esimerkiksi prosessimainen kehittäminen, tutkimuksellinen kehittäminen, toimintatutkimus ja arviointitutkimus.
Oppimateriaalit
Kirjallisuus esim.
Engeström, Y. (2004). Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Tampere: Vastapaino.
Heikkinen, H., Rovio, E. & Syrjälä, L. (toim.) (2007). Toiminnasta tietoon. Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat. Kansanvalistusseura. Vantaa.
Kananen, J. (2014). Toimintatutkimus kehittämistutkimuksen muotona. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja.
Kemmis, S., McTaggart, R., Nixon, R. (2014). The action research planner: doing critical participatory action research. London: Springer.
Kettunen, S. (2009). Onnistu projekteissa. WSOYpro.
Kuula, A. (2000). Toimintatutkimus. Kenttätyötä ja muutospyrkimyksiä. Tampere: Vastapaino
Kuula, A. (2011). Tutkimusetiikka: aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Tampere: Vastapaino.
Leinonen, M. (2016). Toimintatutkimus ja työkonferenssimenetelmä työpaikkojen tasa-arvon edistämisessä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.
Toikko, T. & Rantanen, T. (2009). Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampere: Tampere University Press.
Tökkäri, V. (2012). Käsittämätöntä!: mielekkyyden luomisen keinot ja funktiot työyhteisön kertomuksissa. Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 95. Rovaniemi: Lapin yliopisto.
Vilkka, H. (2021). Tutki ja kehitä. PS-kustannus.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tuntee ja osaa nimetä kehittämisen ja tutkimuksen perusperiaatteita ja osaa selittää kehittämistoiminnan ja tutkimuksen välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa määritellä tutkimuksen ja kehittämisen perusperiaatteet ja osaa selittää kehittämistoiminnan ja tutkimuksen välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa määritellä ja analysoida kriittisesti tutkimuksen ja kehittämisen perusperiaatteita. Opiskelija osaa selittää kehittämistoiminnan ja tutkimuksen välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita.
Ilmoittautumisaika
01.08.2022 - 31.12.2023
Ajoitus
15.08.2022 - 31.05.2024
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
5 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Tiina Hautamäki
Opiskelijaryhmät
-
YSOS22Sosionomi (ylempi AMK)
Tavoitteet
Opiskelija osaa hahmottaa yhteisöllisen suuntauksen eräänä keskeisenä sosiaalityön muotona.
Sisältö
Yhteisöllisen sosiaalityön sisällöt ja tavoitteet. Yhteisöllisen sosiaalityön historiallinen perusta. Opiskelija perehtyy aiheeseen ja kirjoittaa kuuden sivun esseen aiheesta: mitä yhteisöllinen sosiaalityö tarkoittaa ja miten se on historiallisesti muodostunut osaksi sosiaalityötä.
Oppimateriaalit
Lähteitä ja kirjallisuutta (esim.):
Eräsaari, R. (2006) Yhteisten asioiden virallinen asiantuntija. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti. 14(2), 190. https://journal.fi/janus/article/view/50374
Juhila, K. 2006. Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Tampere: Vastapaino.
Karjalainen, P. & Sarvimäki, P. (toim.) (2005). Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä 2015-toimenpideohjelma. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2015: 13. Saatavana: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/72019
Juhila, K., Hall, C. & Raitakari, S. (2010). Accounting for the Clients´ Troublesome Behaviour in a Supported Housing Unit: Blames; Excuses and responsibility in Professionals´ Talk. Journal of Social Work: JSW Vol.10(1), ss.59-79.
Korkiamäki, R., Nylund, M. Raitakari, S. & Roivanen, I. (2008). Yhteisösosiaalityö kansalaisyhteiskunnan rajapinnassa. Teoksessa: Roivanen, I., Nylund, M. Raitakari, S. (Toim.) Yhteisöt ja sosiaalityö: Kansalaisen vai asiakkaan asialla? Jyväskylä: PS-kustannus.
Koskinen, S. (2003). Suomalaisen yhteisösosiaalityön kehitys ja nykysuuntaukset. Teoksessa Laitinen, M. & Pohjola, A. (toim.). Sosiaalisen vaihtuvat vastuut. Jyväskylä: PS Kustannus.
Kostamo-Pääkkö, K., Ojaniemi, P. & Väyrynen, S. (2017). Sosiaalityön yhteisöllisyyttä etsimässä. Tallinna: United press global.
Pehkonen, A. (2005). Kylä kutsuu…Tutkimus tulomuuttoprosesseista maaseudulle. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Akateeminen väitöskirja. Siirtolaisinstituutti.
Roivainen, I., Kostiainen, T., & Metteri, A. (2019). Yhteisösosiaalityötä muuttuvassa toimintaympäristössä. Teoksessa: Pohjola, A., Kemppainen, T., Niskala, A. & Peronius, N. (toim.) Yhteiskunnallisen asemansa ottava sosiaalityö. Tampere: Vastapaino.
Roivainen, I. (2002). Marginaalisuus ja sosiaalityö yhteisöissä. Teoksessa: Juhila, K., Forsberg, H. & Roivainen, I. (toim.). Marginaalit ja sosiaalityö. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Toikko, T. (2012). Sosiaalipalveluiden kehityssuunnat. Tampere: Tampere University Press.
Vinnurva, J. (2008). Yhteisöllisen ja rakenteellisen sosiaalityön kokemuksia Hervannasta. Teoksessa Roivainen, I., Nylund, M., Korkiamäki, R. & Raitakari, S. (toim.). Yhteisöt ja sosiaalityö, kansalaisen vai asiakkaan asialla? Jyväskylä: PS-Kustannus.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
5 op opiskelijan itsenäistä opiskelua
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tuntee ja osaa kuvailla yhteisöllistä sosiaalityötä ja sen historiallista muotoutumista.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija tuntee, osaa kuvailla ja selvittää yhteisöllistä sosiaalityötä ja sen historiallista muotoutumista.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija tuntee ja osaa selvittää sekä analysoida kriittisesti yhteisöllistä sosiaalityötä ja sen historiallista muotoutumista.
Esitietovaatimukset
Edeltäviä opintoja ei tarvita.
Ilmoittautumisaika
15.08.2022 - 23.09.2022
Ajoitus
03.10.2022 - 09.12.2022
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
5 op
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus
- Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Opettaja
- Riku Uusi-Jaakkola
Tavoitteet
Opiskelija osaa
· Määritellä opintojaksolla käytettävät keskeiset käsitteet
· Kertoa näyttöön perustuen ympäristön eri tekijöiden vaikutuksia fyysiseen aktiivisuuteen ja toimintakykyyn
· Nimetä perustellusti fyysistä aktiivisuutta ja toimintakykyä edistäviä ja estäviä tekijöitä ympäristön näkökulmasta
· Arvioida kriittisesti ja näyttöön perustuen ympäristön esteettömyyttä ja saavutettavuutta fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn näkökulmasta
· Arvioida kriittisesti ympäristön mahdollistaman fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn tukemisen merkitystä osallisuuden lisäämisessä ja löytää näyttöön perustuvia ratkaisuja osallistamiseen ympäristön suunnitteluvaiheessa
· Arvioida ympäristöön kohdistuvien päätösten vaikutuksia kriittisesti ja näyttöön perustuen fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn edistämisen näkökulmista
Sisältö
Sisältö
· Keskeiset käsitteet, kuten ympäristö, fyysinen aktiivisuus ja toimintakyky sekä osallisuus
· Ympäristön vaikutuksia fyysiseen aktiivisuuteen ja toimintakykyyn
· Ympäristön fyysistä aktiivisuutta ja toimintakykyä estäviä ja edistäviä tekijöitä
· Ympäristön esteettömyys ja saavutettavuus
· Osallisuus ympäristön suunnittelussa ja fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn edistämisessä
· Teknologisia ratkaisuja fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn edistämisessä
· Ennakkovaikutusten arviointi (EVA)
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa pääpiirteissään määritellä keskeiset käsitteet, kuten fyysinen aktiivisuus ja fyysinen toimintakyky sekä ympäristöön liittyvät käsitteet. Opiskelija osaa nimetä joitakin fyysistä aktiivisuutta edistäviä ja estäviä tekijöitä ympäristön näkökulmasta sekä arvioida ympäristön esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Opiskelija osaa suppeasti arvioida fyysisen aktiivisuuden mahdollisuuksia osallisuuden lisäämisessä ja löytää joitakin ratkaisuja käyttäjien osallistamiseen ympäristön suunnitteluvaiheessa. Opiskelija osaa myös arvioida ympäristöön kohdistuvien päätösten vaikutuksia fyysisen aktiivisuuden edistämisen näkökulmasta joiltakin osin perustellen. Opiskelijan kirjallisissa töissä on hyödynnetty ajankohtaista tutkimuskirjallisuutta vain vähän.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa määritellä hyvin keskeiset käsitteet, kuten fyysinen aktiivisuus ja fyysinen toimintakyky sekä ympäristöön liittyvät käsitteet ja käyttää niitä loogisesti. Opiskelija osaa nimetä perustellusti useita fyysistä aktiivisuutta edistäviä ja estäviä tekijöitä ympäristön näkökulmasta sekä arvioida ympäristön esteettömyyttä ja saavutettavuutta useasta näkökulmasta. Opiskelija osaa arvioida fyysisen aktiivisuuden mahdollisuuksia osallisuuden lisäämisessä ja löytää useita ratkaisuja käyttäjien osallistamiseen ympäristön suunnitteluvaiheessa. Opiskelija osaa myös arvioida perustellen ympäristöön kohdistuvien päätösten vaikutuksia fyysisen aktiivisuuden edistämisen näkökulmasta. Opiskelija on hyödyntänyt kirjallisissa töissään ajankohtaista tutkimuskirjallisuutta.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa määritellä kattavasti keskeiset käsitteet, kuten fyysinen aktiivisuus ja fyysinen toimintakyky sekä ympäristöön liittyvät käsitteet ja käyttää niitä loogisesti. Opiskelija osaa nimetä perustellusti ja kattavasti fyysistä aktiivisuutta edistäviä ja estäviä tekijöitä ympäristön näkökulmasta sekä arvioida kriittisesti ympäristön esteettömyyttä ja saavutettavuutta useasta näkökulmasta ja eri käyttäjäryhmiä huomioiden. Opiskelija osaa arvioida kriittisesti ja laajasti fyysisen aktiivisuuden mahdollisuuksia osallisuuden lisäämisessä ja löytää monipuolisesti useita näyttöön perustuvia ratkaisuja käyttäjien osallistamiseen ympäristön suunnitteluvaiheessa. Opiskelija osaa myös laajasti ja kattavasti perustellen arvioida ympäristöön kohdistuvien päätösten vaikutuksia fyysisen aktiivisuuden edistämisen näkökulmasta.
Opiskelija hyödyntää kirjallisissa töissään ansiokkaasti myös kansainvälistä, ajankohtaista tutkimuskirjallisuutta ja pohtii sitä kriittisesti.
Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty
Opiskelija osaa pääpiirteissään määritellä osan keskeisistä käsitteistä. Opiskelija osaa nimetä vain muutaman fyysistä aktiivisuutta edistävän ja estävän tekijän ympäristön näkökulmasta sekä ympäristön esteettömyyden ja saavutettavuuden arviointi on suppeaa. Opiskelija osaa luetella fyysisen aktiivisuuden mahdollisuuksia osallisuuden lisäämisessä, mutta niiden arviointi jää suppeaksi. Opiskelija löytää ohjatusti joitakin ratkaisuja käyttäjien osallistamiseen ympäristön suunnitteluvaiheessa. Opiskelija osaa arvioida ympäristöön kohdistuvien päätösten vaikutuksia fyysisen aktiivisuuden edistämisen näkökulmasta vain suppeasti eikä juurikaan pysty perustelemaan arvioitaan. Opiskelija ei pysty kirjallisissa töissään hyödyntämään ajankohtaista tutkimuskirjallisuutta.
Esitietovaatimukset
Opintojakso on tarkoitettu ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittaville opiskelijoille.