Opinto-opas

Tutkinto-ohjelman nimi

Geronomi (AMK)

Koulutusala

Terveys- ja hyvinvointialat
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.

Suuntautumisvaihtoehdot

Tutkinto-ohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja.

Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus

Sosiaali-ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Geronomi (AMK). Geronomi (AMK) -tutkinto antaa kelpoisuuden korkeakoulutasoista osaamista edellyttäviin tehtäviin julkisen sektorin, yksityisen sektorin sekä vapaaehtois- ja järjestösektorin toiminnoissa. Geronomi (AMK) on laillistettu ja rekisteröity sosiaalialan ammattihenkilö (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015).

Tutkinnon taso

Koulutusohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 6.
Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120

Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset

Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.
Löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku.

Tutkintovaatimukset ja -säännökset

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Tutkintosääntö ja arviointiasteikot

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Linkki

Opintojen rakenne

Tutkinto-ohjelman opinnot koostuvat ammattikorkeakoululain mukaisesti perusopinnoista, ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä vuodessa.
Vanhustyön tutkinto-ohjelma on laajuudeltaan 210 opintopistettä ja kestoltaan 3,5 vuotta. Tutkinto-ohjelma koostuu perusopinnoista, ammattiopinnoista, opinnäytetyöstä sekä vapaasti valittavista opinnoista.
Perusopinnot koostuvat SeAMK:n yhteisistä opinnoista, sosiaali- ja terveysalan yhteisistä opinnoista sekä tutkinto-ohjelman perusopinnoista. Perusopinnot sisältävät orientoivia opintoja, tiedonhankintaa, tietotekniikkaa sekä kieli- ja viestintäopintoja. Perusopinnot antavat valmiuksia opiskeluun ja perehdyttävät opiskelijan vanhustyössä kohdattaviin ilmiöihin, alaa jäsentäviin käsitteisiin sekä alan työtehtäviin. Perusopinnoissa käsiteltävät aihepiirit syventyvät opintojen edetessä.
Tutkinto-ohjelman ammattiopinnot perustuvat gerontologiseen tietoon ikääntymisestä. Gerontologisen tiedon perustalle rakentuvat sekä hoitotyön että sosiaalityön sisällöt, jotka integroituvat toisiinsa geronomin (AMK) ammattityössä. Gerontologisen hoito- ja sosiaalityön tietoperustalle rakentuvat vanhuspalveluita koskeva tieto, ehkäisevän ja vanhusta psykososiaalisesti tukevan työn menetelmät, vanhuksen hoivan, hoidon ja kuntoutuksen menetelmät sekä vanhustyön johtaminen. Ammattitaitoa edistävää harjoittelua kuvataan myöhemmin kohdassa Työssäoppiminen ja harjoittelu.
Kehittämisen ja tutkimisen taidot syvenevät opintojen edetessä. Ne lähtevät liikkeelle tiedonhankinnan, viestinnän ja tieteellisen kirjoittamisen taidoista, projektitoiminnasta ja innovaatio-osaamisesta ja etenevät alakohtaisin kehittämisen ja tutkimisen opintoihin. Tutkimus- ja kehittämisosaaminen muodostaa jatkumon, joka päättyy opinnäytetyön tekemiseen vanhustyön kannalta relevatista ja työelämän kannalta tarkoituksenmukaisesta aiheesta. Opinnäytetyö voi olla muodoltaan tutkimus tai selvitys, kehittämistehtävä, produktio tai tuote.
Vapaasti valittavat opinnot muodostuvat yksilöllisesti opiskelijan omien valintojen mukaan. Vapaasti valittavat opinnot voivat olla laajoja opintokokonaisuuksia, esim. monialaiset työelämäprojektit tai kansainvälisessä vaihdossa suoritettu opintokokonaisuus. Myös SeAMK:n vapaasti valittavien opintojen tarjontaa, muiden korkeakoulujen opintoja, opiskelijayhdistys- ja tutortoimintaa, sekä tutkintoa vastaavaa palkkatyötä voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin.
Opetusuunnitelmassa on viisi opintoja läpäisevää juonnetta, jotka kulkevat läpi opintojen. Ne perustuvat SeAMKin selvityksiin, tutkimuksiin ja strategiaan sekä ammattikorkeakoulutuksen kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin ja säädöksiin.
- Tiedonhankinta-juonne vahvistaa opiskelijan ammatillista ja alakohtaista tiedonhankintaosaamista läpi opintojen.
- Kansainvälisyys-juonne varmistaa opiskelijan kansainvälisen osaamisen kehittyminen opiskelun aikana.
- Yrittäjyys-juonteen mukaisilla opinnoilla autetaan opiskelijaa ymmärtämään yrittäjyyden ja yritystoiminnan keskeinen ja kasvava osuus yhteiskunnassa.
- Kestävä kehitys juonteena auttaa opiskelijaa tiedostamaan yhteiskuntavastuun ja ymmärtämään kestävän kehityksen moninaisuuden työelämätaitona.
- Uraohjaus juonteena auttaa opiskelijaa tunnistamaan omaa osaamistaan sekä omia vahvuuksiaan. Siihen kuuluvia alueita ovat myös työelämätuntemus, työnhakutaidot sekö elinikäinen oppiminen.
Opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa monialaisia työelämälähtöisiä projektiopintoja (ProSeAMK).
Suositeltavin ajankohta monialaisiin työelämäprojekteihin osallistumiselle ovat kolmas ja neljäs lukukausi.

Osaamistavoitteet

Vanhustyön tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet noudattavat eurooppalaista koulutustasoluokitusta (EQF), jossa tutkinto sijoittuu tasolle 6. Osaamistavoitteet nousevat vanhustyön yhteiskunnallisesta tehtävästä ja alan ammatillisuuden luonteesta. Osaamistavoitteet käyvät yksityiskohtaisesti ilmi tutkinto-ohjelman sisällön kuvauksesta sekä tutkinto-ohjelmakohtaisesta kompetenssikuvauksesta, joita käsitellään seuraavaksi.

Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö

Geronomi (AMK) tutkinto-ohjelmassa pidetään tärkeänä, että opiskelijalle syntyy valmiuksia ja sitoutumista toimia vanhusten hyvän elämän edistämiseksi yksilötasolla, yhteisöissä ja organisaatioissa sekä laajemmin koko yhteiskunnassa. Yksilöihin ja ryhmiin kohdistuvassa vanhustyössä geronomin toiminta on ehkäisevää, tukevaa, hoitavaa, kuntouttavaa ja vanhuksen osallisuutta edistävää työtä vanhustyön toimintaympäristöissä. Koulutuksessa painottuvat vanhuksen hyvinvoinnin, toimintakyvyn sekä tuen tarpeiden arviointi ja suunnitelmallinen edistäminen monipuolisilla gerontologisen hoito- ja sosiaalityön menetelmillä. Geronomi (AMK) –koulutuksessa ovat keskeisesti esillä myös yksilöllisten vanhuspalvelujen organisoimisessa tarvittavat taidot, kuten palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus, palveluketjujen ja moniammatillisten vanhuspalvelujen organisoiminen ja omaisten tukeminen. Vanhuspalveluorganisaatioiden tasolla työssä korostuvat palvelutoiminnan ohjaus, lähiesimiestyö sekä henkilöstön ja palvelujen kehittäminen. Yhteiskunnan tasolla työssä korostuu vanhuspalvelujärjestelmien arviointi ja kehittäminen sekä yhteiskunnallinen ja vanhuspoliittinen vaikuttamistyö.

Kompetenssit

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.
Gerontologinen osaaminen. Geronomi (AMK) osaa soveltaa gerontologista monitieteistä tietoa ja osaamista vanhustyössä sekä ymmärtää vanhenemista yksilön ja hänen elämänkulkunsa sekä yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Hän on sisäistänyt voimavaralähtöisen vanhuskäsityksen geronomin työn lähtökohdaksi. Geronomi osaa toimia vanhustyön eettisten periaatteiden mukaisesti ja edistää niiden toteutumista, kuten myös iäkkään ihmisen itsemääräämisoikeutta, oikeudenmukaisuutta ja yksilöllisyyttä ihmisarvoisen vanhuuden turvaamiseksi. Hän kykenee hyväksyvään empaattiseen, dialogiseen ja reflektiiviseen vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen erilaisten ihmisten kanssa. Geronomi osaa toimia kulttuuritaustoiltaan erilaisten ikääntyvien ihmisten kanssa. Hän osaa toimia kokonaisvaltaisesti ja monialaisesti huomioiden iäkkään ihmisen yksilölliset lähtökohdat vanhustyön erilaisissa toimintaympäristöissä.
Monialainen arviointiosaaminen. Geronomi (AMK) osaa moniammatillisessa yhteistyössä arvioida, suunnitella ja toteuttaa ikäihmisten tarpeiden mukaisia palvelukokonaisuuksia. Hän osaa arvioida ja ennakoida ikäihmisen laaja-alaista hyvinvointia ja toimintakykyä sekä palvelutarvetta suhteessa yksilön voimavaroihin, yksilölliseen elämään ja omassa ympäristössä selviytymiseen. Geronomi osaa arvioida, toteuttaa ja koordinoida monialaisesti ikäihmisen yksilöllisiä palveluja, hyödyntää toimintakyvyn arvioinnin menetelmiä ja tietoa ikäihmisten hyvinvointia edistävien toimintojen vaikuttavuudesta sekä tunnistaa ikäihmisen hyvinvointia ja toimintakykyä uhkaavia sosiaalisia ja terveydellisiä riskejä sekä niiden taustatekijöitä. Geronomi osaa arvioida erilaisten apuvälineiden tarvetta yhdessä muiden ammattilaisten kanssa ja tukea ikäihmistä apuvälineiden käytössä.
Ohjausosaaminen. Geronomi (AMK) osaa ohjaustyössään toimia ennakoivan ja ennaltaehkäisevän vanhustyön periaatteiden mukaisesti sekä edistää toiminnassaan ikäihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Hän kykenee ehkäisemään toiminnallaan ikäihmisten syrjäytymistä ja vaikuttamaan sen riskeihin, sekä tiedottaa ikäihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä. Geronomi hallitsee palveluohjauksellisen työotteen sekä hyödyntää erilaisia palveluohjauksen ja verkostotyön menetelmiä ohjatessaan yksilöitä ja ryhmiä. Hän kykenee ohjauksellaan osallistamaan ja voimaannuttamaan iäkästä ihmistä hänen itse-määrämisoikeuttaan kunnioittaen sekä soveltaa ohjaustyössään yhteisöllisiä ja tavoitteellisen ryhmänohjaamisen menetelmiä. Geronomi osaa ohjata ja neuvoa ikäihmistä sekä hänen omaisiaan, perhettään ja läheisiään heidän yksilöllisissä tarpeissaan ja arjessa selviytymisessään sekä hallitsee iäkkäiden ihmisten ohjaamisen erityiskysymyksiä. Hän osaa toteuttaa ohjausprosessin huomioiden ikäihmisen yksilölliset tarpeet.
Gerontologinen hoiva-, hoito- ja kuntoutusosaaminen. Geronomi (AMK) osaa edistää iäkkäiden ihmisten sosiaalista osallisuutta ja toimijuutta heidän hoidon, hoivan ja kuntoutuksen palveluissaan. Hän omaa voimavaralähtöisen ja kuntouttavan työotteen ja osaa soveltaa keskeisiä vanhustyön menetelmiä yksilö- ja ryhmätoiminnassa. Hän osaa hyödyntää informaatio- ja hyvinvointiteknologiaa toimintaympäristön toimivuuden ja turvallisuuden edistämisessä sekä käyttää sosiokulttuurisia ja toiminnallisia menetelmiä sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä osana hoivaa, hoitoa ja kuntoutusta. Geronomi osaa toteuttaa ja arvioida iäkkään ihmisen turvallista lääkehoitoa. Hän tunnistaa ikäihmisen tavallisimmat sairaudet ja niiden vaikutukset vanhan ihmisen toimintakykyyn sekä osaa ohjata ikäihmistä sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. Hän osaa muistisairaan ihmisen hoidon, tukemisen ja kuntoutumisen menetelmiä sekä osaa kehittää muistisairaiden palveluja. Geronomi osaa tukea kotona asuvaa ikäihmistä ja omaishoitoperheitä sekä kehittää heitä tukevia palveluita.
Palvelujärjestelmäosaaminen. Geronomi (AMK) tuntee kansalliset ja keskeiset kansainväliset vanhuspoliittiset strategiat ja tavoitteet sekä kykenee kehittämään niiden pohjalta ikäihmisten palveluja ja niiden laatua. Hän pystyy osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ikäihmisten asemasta yhteiskunnas-sa ja vanhuspalveluissa sekä vaikuttamaan siihen omalla asiantuntijuudellaan. Hän hallitsee vanhuspalvelujen toimintaympäristöt ja palvelurakenteen (julkinen, yksityinen ja kolmas sektori) sekä osaa soveltaa tietojaan palvelujen järjestämisessä, tuottamisessa ja kehittämisessä. Geronomi hallitsee ikäihmisten sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelut ja niihin liittyvän lainsäädännön, suositukset ja ohjelmat siten, että pystyy soveltamaan tietojaan sekä palvelujen kehittämisessä että asiakastyössä. Hän osaa hyödyntää monipuolisesti kulttuuri- ja liikuntapalvelujen mahdollisuuksia iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukemisessa. Geronomi kykenee koordinoimaan moniammattillista yhteistyötä ikäihmisten tarpeita vastaavien palvelujen kehittämisessä, suunnittelussa, ja toteuttamisessa.
Johtamis-, kehittämis- ja laadunhallinta osaaminen. Geronomi (AMK) osaa kehittää ja johtaa vanhustyötä eettisesti ja asiakaslähtöisesti. Hän osaa soveltaa työyhteisön kehittämisen ja johtamisen keskeisiä strategioita ja teorioita vanhustyön kehittämisessä, koordinoinnissa ja johtamisessa. Hän osaa arvioida vanhuspalveluiden laatua ja käyttää keskeisiä laatutyön välineitä. Geronomi osaa toimia dialogisesti ja joustavasti työyhteisössä sekä hallitsee neuvottelu-, tiedotus- ja ohjaustaitoja. Hän omaa yrittäjämäisen toimintatavan. Geronomi kykenee toimimaan esimiestehtävissä sekä tuntee talousosaamisen ja markkinoinnin perusteet ja hän osaa tukea henkilöstön työhyvinvointia. Geronomi osaa soveltaa tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan menetelmiä vanhuspalvelujen ja työyhteisöjen kehittämissä ja toimimaan projekteissa. Hän osaa hyödyntää gerontologista tutkimusta ja tietoa kehittämisessä ja johtamisessa, sekä tuottamaan tietoa vanhuspalvelujen ennakointiin ja kehittämiseen.

Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö

Vanhustyön tutkinto-ohjelma perustuu sosiokonstruktivistiselle oppimisnäkemykselle. Sen mukaan opiskelija on oman oppimisensa subjekti ja hän rakentaa aktiivisesti omia tietovarantojaan, arvioi oppimistarpeitaan ja suuntaa toimintaansa niiden saavuttamiseksi. Opettajan rooli on olla ohjaaja, joka auttaa tunnistamaan ja kulkemaan kohti asiantuntijuuden ja näkemyksen kehittymistä. Edellisten lisäksi geronomi (AMK) –koulutuksen pedagogisia periaatteita ovat teorian ja käytännön yhdistäminen, tutkiva ja kehittävä oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen sekä ammatillinen kasvu. Vanhustyön opiskelussa pyritään kehittämään reflektiivisyyttä eli taitoa ja halua tarkastella oman toimintansa vaikuttimia ja vaikutuksia eri näkökulmista. Omia näkemyksiä ja osaamista kehitetään opiskelijaryhmässä. Ryhmä on oppimisympäristö, jossa opitaan vuorovaikutustaitoja, palautteen antamista ja vastaanottamista, sekä asioiden monipuolista ja eettistä tarkastelua.
Työelämälähtöisyys ja tutkiva oppiminen ohjaavat opetussisältöjä ja pedagogiikkaa. Opintojaksot tähtäävät työelämässä ja sen kehittämisessä tarvittavaan osaamiseen. Sosiaali- ja terveysalan integroiminen on keskeistä geronomikoulutuksessa. Tämä merkitsee uudistavien toimintamallien kokeilemiseen rohkaisemista yhteistyössä työelämän kanssa. Opintojaksojen teoreettista sisältöä sovelletaan työelämän tilanteisiin monipuolisilla tavoilla, esimerkiksi osallistumalla työelämäprojekteihin, toteuttamalla harjoituksia ja kehittämistehtäviä työelämässä, hankkimalla tietoa työelämän tiedonlähteitä hyödyntäen, ohjatuilla harjoittelujaksoilla sekä osallistumalla tutkimus-, kehittämis- ja palvelutoimintaan. Oppisisältöjä tarkastellaan monipuolisesti sekä tutkittua että kokemuksellista tietoa hyödyntäen. Alan kehittämistä korostetaan opintojen alusta lähtien.
Oppimisympäristön kehittämisen tavoitteena on monipuolinen opintotarjonta ja joustava eteneminen siten, että opiskelijoiden erilaiset koulutus- ja työkokemustaustat tulevat huomioiduksi. Opiskelumenetelmiä ovat esim. luennot, lukupiirit, työelämäprojektit, ryhmätehtävät, demonstraatiot ja simulaatio, verkko-opiskelu ja itsenäinen opiskelu.

Ahot-menettelyt

OT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistamisprosessi nivoutuu läheisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatimiseen ja sitä päivitetään henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen yhteydessä.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan. Ohjeessa on nimetty tutkinto-ohjelman osaamisen tunnustamisen yhteyshenkilöt, jotka antavat ohjausta prosessiin liittyvissä asioissa.
Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään muun muassa
- vastaavansisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- opiskelijan haastatteluja
- kirjallisia ja suullisia tenttejä tai raportteja
- toiminnallisia tai kirjallisia tehtäviä tai näyttöjä
- esitelmiä, portfolioita.
OT-menettelyn ulkopuolelle jäävät opinnäytetyö ja kypsyyskoe. Erityisen tärkeää osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessissa on opiskelijan kyky kuvata omaa osaamistaan kunkin opintojakson tavoitteiden suunnassa. Teoriaopintojen sisältöihin OT-prosessia sovellettaessa tulisi huomioida, että teoreettisen aineksen hallinta on kyettävä osoittamaan. Tällöin pelkkä käytännön työkokemus tulee vain harvoin kysymykseen ainoana OT-perusteena.

Työssäoppiminen ja harjoittelu

Työssäoppiminen ja harjoittelu liittyvät läheisesti sekä edellä kuvattuihin perus- ja ammattiopintoihin, että geronomi (AMK) -kompetensseihin. Geronomi (AMK) –koulutuksessa harjoittelu on ohjattua. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijalle nimetään harjoittelua ohjaava opettaja sekä harjoittelunohjaaja työpaikalla. Opiskelijan toimintaa harjoittelupaikassa ohjaavat harjoittelujakson yleiset tavoitteet sekä opiskelijan omalle oppimiselleen asettamat tavoitteet. On suositeltavaa, että opiskelija suorittaisi eri harjoittelujaksonsa useammassa kuin yhdessä harjoittelupaikassa.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen voidaan todentaa esimerkiksi näytöin ja tehtävin.
Opinnollistamisessa on kyse opiskelijan opintojen aikaisen työssäkäynnin tai muun toiminnan tuottaman osaamisen tunnistamisesta, arvioimisesta ja tunnustamisesta opintopisteinä. Opinnollistamisen edellytyksenä on, että opiskelijan työssä tai muussa toiminnassa on sisällöltään riittävästi opintojakson tavoitteiden mukaisia elementtejä ja se on kestoltaan riittävän laajaa. Opinnollistaminen toteutuu yhteistyössä opiskelijan, opintojakson opettajan ja opiskelijan työnantajan kanssa. Työnantaja sitoutuu tarjoamaan opinnollistamismahdollisuuden opintojakson tavoitteiden mukaisesti. Opinollistamismahdollisuuksista keskustellaan tutkinto-ohjelman opinnollistamisen yhdyshenkilön kanssa ja osana opiskelijan HOPS-prosessia. Tällöin kiinnitetään huomiota opintojen suorittamisen kokonaisuuteen ja geronomilta edellytettävän osaamisen muodostumiseen. Opiskelija ehdottaa opintojaksoa opinnollistettavaksi hakukäytännöllä. Opinnollistaen saavutettu osaaminen osoitetaan opettajan ohjeistamalla näytöllä.

Ammatillinen osaamisprofiili

Vanhustyön tutkinto-ohjelman tavoitteena on kouluttaa vanhustyön asiantuntijoita erityisesti sosiaali- ja terveysalan vanhustyön eri sektoreille ja tasoille, yritystoimintaan ja kolmannelle sektorille. Geronomin osaamis- ja toiminta-alueita ovat:
- Vanhuksen yksilökohtainen palveluohjaus: vanhuksen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn arviointi ja palvelutarpeiden arviointi ja palvelusuunnittelu sekä moniammatillisen toiminnan koordinointi.
- Vanhuksen omais- ja läheispalvelujen sekä vertaistukitoimintojen suunnittelu, ohjaaminen ja kehittäminen.
- Työskentely asiakastyössä vanhusten hoiva- ja hoitopalveluorganisaatioissa.
- Työskentely muistityön eri tehtävissä ja eri tasoilla sekä muistityön kehittäminen.
- Vanhuspalveluiden suunnittelu, ohjaaminen, arviointi ja kehittäminen peruskuntien tasolla sekä kolmannella sektorilla.
- Toiminta erilaisissa vanhustyön hankkeissa ja kehittämisprojekteissa.
Geronomit (AMK) toimivat sosiaali- ja terveysalan vanhustyössä erilaisilla ammattinimikkeillä esim. palveluohjaaja, asiakasneuvoja, ohjaaja, vastaava ohjaaja, sosiaaliohjaaja, kehittämispäällikkö, projektityöntekijä, projektipäällikkö, vanhustyönjohtaja, mutta myös yhä useammin geronomi-nimikkeellä. Kolmannella sektorilla geronomi voi toimia esim. vapaaehtoistyön koordinaattorina.
Ammatilliset kieliopinnot suoritettuaan opiskelija osaa toimia oman alansa suullisissa ja kirjallisissa viestintätilanteissa, pystyy etsimään tietoa sekä seuraamaan oman ammattialansa kehitystä kohdekielillä.

Kansainvälisyys

Opintojen aikana on mahdollisuus lähteä opiskelijavaihtoon SeAMK:n kansainvälisten yhteistyökumppanien tarjoamiin tai opiskelijan itsensä perustelemiin vaihtokohteisiin. Suositeltavin vaihdon kesto on kolme kuukautta ja ajankohta neljäs tai viides lukukausi. Tutkinto-ohjelman opiskelijat voivat osallistua ryhmänä kansainvälisille intensiivikursseille, jotka toteutetaan yhteistyöverkostojen yhteistyönä. Opintokokonaisuuteen Empowerment and Wellbeing of Older Adults sisältyviä opintojaksoja on mahdollista opiskella englannin kielellä. Kotimaassa tapahtuvaa kansainvälistymistä edistetään vieraskielisen oppimateriaalin käytöllä, vaihto-opiskelijoiden ja vierailevien opettajien asiantuntemuksen hyödyntämisellä sekä tuomalla esille monikulttuurisia sisältöjä opetuksessa. Opiskelijoiden omaehtoista kansainvälistymistä pidetään suositeltavana.

Jatko-opintokelpoisuus

Geronomi (AMK)-tutkinto antaa kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen jatko-opintokelpoisuuden sosiaalialan ylempään amk-tutkintoon, hoitotyön ylempään amk-tutkintoon (terveyden edistäminen) sekä sosiaali- ja terveysalan ylempään amk-tutkintoon (sosiaali-ja terveydenhuollon johtaminen ja kehittäminen). Geronomit voivat hakeutua myös yliopistollisiin jatko-opintoihin (mm. sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto, gerontologia, hoitotiede).

Valmistumisen edellytykset

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.

Opiskelumuoto

Nuorten koulutuksessa opiskelu on kokopäiväistä. Aikuisten koulutus on osa-aikaista ja toteutetaan monimuoto-opetuksena.

Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja

Päivi Rinne, 040 830 4190, paivi.rinne(at)seamk.fi, yksikön johtaja
Asta Niinimäki, puh. 040 868 0204, asta.niinimaki(at)seamk.fi, koulutuspäällikkö

Opinto-ohjaaja

Marita Lahti, 040 830 2320, marita.lahti(at)seamk.fi
Pirjo Takala, 040 830 2167, pirjo.takala(at)seamk.fi

Harjoittelun koordinointi

Marita Lahti, 040 8302320, marita.lahti(at)seamk.fi

Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi

Tiina Välimäki, 040-830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040-830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat

Opiskelijapalvelut

Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi