Viestintä ja media sosiaalialan työssäLaajuus (4 op)
Tunnus: SOSAVY10
Osaamistavoitteet
Opiskelija tunnistaa median ja viestinnän yhteiskunnallisen merkityksen sosiaalialan eri toimintojen näkökulmasta. Opiskelija osaa tarkastella eri intressitahojen esille nostamia mediasisältöjä analyyttisesti ja kriittisesti. Hän osaa selittää median käyttämiä tapoja ja merkityksiä. Hän osaa soveltaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja viestinnän keinoja. Opiskelija osaa käyttää median mahdollisuuksia valtaistavassa ja vaikuttavassa sosiaalityössä yhdessä kansalaisten, median ja muiden sidosryhmien kanssa. Opiskelijalla on taidot argumentoida ja käsitellä kriittisesti eri lähteistä peräisin olevaa tietoa. Hän tietää työyhteisöviestinnän periaatteet ja toimintamuodot sekä työyhteisön sisäisessä, että ulkoisessa viestinnässä. Hän tuntee sosiaalisen median ammatillisen etiketin. Opiskelija osaa tarkastella viestintää ja median toimintaa kestävän kehityksen kannalta.
Sisältö
- medialukutaito: mediatodellisuuden hahmottaminen ja siinä sosiaalialan ammattilaisena toimiminen
- yhteiskunnallinen vaikuttaminen osana valtaistavaa sosiaalityötä
- yhteisöviestinnän perusteet
- viestinnän ja median eettiset ohjeet ja lainsäädäntö
Esitietovaatimukset
tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Viestintätaidot
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tunnistaa median ja viestinnän yhteiskunnallisen merkityksen sekä hahmottaa median käyttämien tapojen kokonaisuuden. Opiskelija tunnistaa oman viestintäkäyttäytymisensä ja siihen liittyvät asenteet.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa erotella viestinnän sisältöjä ja nostaa käsiteltäväksi kansalaisten valtaistamisen kannalta oleellisia aiheita. Opiskelija tunnistaa omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa viestinnän tehtävissä. Opiskelija osaa arvioida mediasisältöjä ja käyttää median ja viestinnän keinoja osana valtaistavaa sosiaalityötä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa arvioida ja analysoida eri medialähteiden tuottamia sisältöjä kriittisesti. Hän osaa toimia valtaistavan sosiaalityön periaatteiden mukaisesti kansalaisten, median ja muiden sidosryhmien verkostossa. Opiskelija osaa nähdä omien arvojensa ja asenteidensa vaikutukset toimintaansa. Hän osaa käyttää vaikuttavia median ja viestinnän keinoja osana valtaistavaa sosiaalityötä.
Oppimateriaalit
- Journalistin ohjeet 2014. Saatava: http://www.journalistiliitto.fi/pelisaannot/journalistin-ohjeet/
- Juholin, Elisa 2009. Viestinnän vallankumous: Löydä uusi työyhteisöviestintä. 2. p. WSOYPro, Talentum.
- Siukosaari, A. 2002. Yhteisöviestinnän opas: yrityksen, järjestön, laitoksen, julkishallinnon yksikön ja muun yhteisön yhteydenpito ja tiedotustoiminta. 2., tarkistettu painos. Tietosanoma Oy.
- Pönkä, H. 2014. Sosiaalisen median käsikirja. Docendo Oy.
Lisätiedot
opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Rakenteellinen sosiaalityö
- Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
- Valtaistava sosiaalityö
Ilmoittautumisaika
02.05.2022 - 05.05.2022
Ajoitus
09.01.2023 - 10.03.2023
Laajuus
4 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 27
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Pirita Hakoneva
- Viivi Heikura
Opiskelijaryhmät
-
SOS21ASosionomi (AMK)
-
MSOS21KSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tunnistaa median ja viestinnän yhteiskunnallisen merkityksen sosiaalialan eri toimintojen näkökulmasta. Opiskelija osaa tarkastella eri intressitahojen esille nostamia mediasisältöjä analyyttisesti ja kriittisesti. Hän osaa selittää median käyttämiä tapoja ja merkityksiä. Hän osaa soveltaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja viestinnän keinoja. Opiskelija osaa käyttää median mahdollisuuksia valtaistavassa ja vaikuttavassa sosiaalityössä yhdessä kansalaisten, median ja muiden sidosryhmien kanssa. Opiskelijalla on taidot argumentoida ja käsitellä kriittisesti eri lähteistä peräisin olevaa tietoa. Hän tietää työyhteisöviestinnän periaatteet ja toimintamuodot sekä työyhteisön sisäisessä, että ulkoisessa viestinnässä. Hän tuntee sosiaalisen median ammatillisen etiketin. Opiskelija osaa tarkastella viestintää ja median toimintaa kestävän kehityksen kannalta.
Sisältö
- medialukutaito: mediatodellisuuden hahmottaminen ja siinä sosiaalialan ammattilaisena toimiminen
- yhteiskunnallinen vaikuttaminen osana valtaistavaa sosiaalityötä
- yhteisöviestinnän perusteet
- viestinnän ja median eettiset ohjeet ja lainsäädäntö
Oppimateriaalit
Hall, C. Slembrouck, S. & Sarangi S. 2006. Language Practises in Social Work: Categorisation and Accountability in Child Welfare. : luku 9, s. 145 - 163 Narrative transformation in media reporting; Luku 10, s. 164 - 173 Conclusion.
Stocchetti, M. & Kukkonen, K. 2010. Critical Media Analysis: An Introduction for Media Professionals. Frankfurt am Main: Peter Lang AG. E-kirja.
Katleena Kortesuo (2016). Riko lasi hätätilanteessa. (Käsittelee kriisiviestintää, suunnattu lähinnä esimiesasemassa työskenteleville.)
Elina Nivala & Sanna Ryynänen (2019): Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Gaudeamus. (128-143)
A.-P. Pietilä (2018): Uutisissa valheita, valheista uutisia.
Laura, Tiitinen (2017): Sosiaalityö ja viestintä. Teoksessa: Sosiaalityön käsikirja. Kananoja, Miettinen & Marjamäki (toim.). Tietosanoma. Helsinki. (Luku 33. Palveluviestintä, Julkinen viestintä rakenteellisen sosiaalityön välineenä, Kriisiviestintä).
Opetusmenetelmät
Luennot, itsenäinen- ja ryhmätehtävät, media-analyysit ja keskustelut.
Harjoitustyö kurssin aikana sovitulla tavalla.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Ei sisällä harjoittelua.
Mahdollisesti vieraileva luennoitsija media-alalta.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
106 tuntia sisältäen kontaktiopetuksen
Lisätietoja opiskelijoille
Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Rakenteellinen sosiaalityö
- Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
- Valtaista sosiaalityö
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tunnistaa median ja viestinnän yhteiskunnallisen merkityksen sekä hahmottaa median käyttämien tapojen kokonaisuuden. Opiskelija tunnistaa oman viestintäkäyttäytymisensä ja siihen liittyvät asenteet.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa erotella viestinnän sisältöjä ja nostaa käsiteltäväksi kansalaisten valtaistamisen kannalta oleellisia aiheita. Opiskelija tunnistaa omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa viestinnän tehtävissä. Opiskelija osaa arvioida mediasisältöjä ja käyttää median ja viestinnän keinoja osana valtaistavaa sosiaalityötä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa arvioida ja analysoida eri medialähteiden tuottamia sisältöjä kriittisesti. Hän osaa toimia valtaistavan sosiaalityön periaatteiden mukaisesti kansalaisten, median ja muiden sidosryhmien verkostossa. Opiskelija osaa nähdä omien arvojensa ja asenteidensa vaikutukset toimintaansa. Hän osaa käyttää vaikuttavia median ja viestinnän keinoja osana valtaistavaa sosiaalityötä.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Arvioinnin perusteet: Osallistuminen kontaktiopetukseen, harjoitustehtävät itsenäisesti ja ryhmissä.
Esitietovaatimukset
tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Viestintätaidot
Lisätiedot
opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Rakenteellinen sosiaalityö
- Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
- Valtaistava sosiaalityö
Ilmoittautumisaika
02.05.2022 - 05.05.2022
Ajoitus
05.09.2022 - 21.10.2022
Laajuus
4 op
Yksikkö
SeAMK Sosionomi ja geronomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 27
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Pirita Hakoneva
- Viivi Heikura
Opiskelijaryhmät
-
SOS20BSosionomi (AMK)
-
SOS20CSosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tunnistaa median ja viestinnän yhteiskunnallisen merkityksen sosiaalialan eri toimintojen näkökulmasta. Opiskelija osaa tarkastella eri intressitahojen esille nostamia mediasisältöjä analyyttisesti ja kriittisesti. Hän osaa selittää median käyttämiä tapoja ja merkityksiä. Hän osaa soveltaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja viestinnän keinoja. Opiskelija osaa käyttää median mahdollisuuksia valtaistavassa ja vaikuttavassa sosiaalityössä yhdessä kansalaisten, median ja muiden sidosryhmien kanssa. Opiskelijalla on taidot argumentoida ja käsitellä kriittisesti eri lähteistä peräisin olevaa tietoa. Hän tietää työyhteisöviestinnän periaatteet ja toimintamuodot sekä työyhteisön sisäisessä, että ulkoisessa viestinnässä. Hän tuntee sosiaalisen median ammatillisen etiketin. Opiskelija osaa tarkastella viestintää ja median toimintaa kestävän kehityksen kannalta.
Sisältö
- medialukutaito: mediatodellisuuden hahmottaminen ja siinä sosiaalialan ammattilaisena toimiminen
- yhteiskunnallinen vaikuttaminen osana valtaistavaa sosiaalityötä
- yhteisöviestinnän perusteet
- viestinnän ja median eettiset ohjeet ja lainsäädäntö
Oppimateriaalit
Hall, C. Slembrouck, S. & Sarangi S. 2006. Language Practises in Social Work: Categorisation and Accountability in Child Welfare. : luku 9, s. 145 - 163 Narrative transformation in media reporting; Luku 10, s. 164 - 173 Conclusion.
Stocchetti, M. & Kukkonen, K. 2010. Critical Media Analysis: An Introduction for Media Professionals. Frankfurt am Main: Peter Lang AG. E-kirja.
Katleena Kortesuo (2016). Riko lasi hätätilanteessa. (Käsittelee kriisiviestintää, suunnattu lähinnä esimiesasemassa työskenteleville.)
Elina Nivala & Sanna Ryynänen (2019): Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Gaudeamus. (128-143)
A.-P. Pietilä (2018): Uutisissa valheita, valheista uutisia.
Laura, Tiitinen (2017): Sosiaalityö ja viestintä. Teoksessa: Sosiaalityön käsikirja. Kananoja, Miettinen & Marjamäki (toim.). Tietosanoma. Helsinki. (Luku 33. Palveluviestintä, Julkinen viestintä rakenteellisen sosiaalityön välineenä, Kriisiviestintä).
Opetusmenetelmät
Luennot, itsenäiset ja ryhmätehtävät, media-analyysit ja keskustelut. Harjoitustyö kurssin aikana sovitulla tavalla.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Ei sisällä harjoittelua.
Mahdollisesti vieraileva luennoitsija media-alalta.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
106 tuntia sisältäen kontaktiopetuksen
Lisätietoja opiskelijoille
Lisätiedot
opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Rakenteellinen sosiaalityö
- Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
- Valtaistava sosiaalityö
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tunnistaa median ja viestinnän yhteiskunnallisen merkityksen sekä hahmottaa median käyttämien tapojen kokonaisuuden. Opiskelija tunnistaa oman viestintäkäyttäytymisensä ja siihen liittyvät asenteet.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa erotella viestinnän sisältöjä ja nostaa käsiteltäväksi kansalaisten valtaistamisen kannalta oleellisia aiheita. Opiskelija tunnistaa omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa viestinnän tehtävissä. Opiskelija osaa arvioida mediasisältöjä ja käyttää median ja viestinnän keinoja osana valtaistavaa sosiaalityötä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa arvioida ja analysoida eri medialähteiden tuottamia sisältöjä kriittisesti. Hän osaa toimia valtaistavan sosiaalityön periaatteiden mukaisesti kansalaisten, median ja muiden sidosryhmien verkostossa. Opiskelija osaa nähdä omien arvojensa ja asenteidensa vaikutukset toimintaansa. Hän osaa käyttää vaikuttavia median ja viestinnän keinoja osana valtaistavaa sosiaalityötä.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Arvioinnin perusteet: Osallistuminen kontaktiopetukseen, harjoitustehtävät itsenäisesti ja ryhmissä.
Esitietovaatimukset
tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Viestintätaidot
Lisätiedot
opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Rakenteellinen sosiaalityö
- Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
- Valtaistava sosiaalityö
Ilmoittautumisaika
05.05.2021 - 09.05.2021
Ajoitus
10.01.2022 - 04.03.2022
Laajuus
4 op
Yksikkö
SeAMK Sosiaali- ja terveysala
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Kampustalo
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
12 - 24
Tutkinto-ohjelma
- Sosionomi (AMK)
Opettaja
- Helena Sarvikas
- Pia-Christine Sainio
Opiskelijaryhmät
-
MSOS20Sosionomi (AMK)
-
SOS20ASosionomi (AMK)
Tavoitteet
Opiskelija tunnistaa median ja viestinnän yhteiskunnallisen merkityksen sosiaalialan eri toimintojen näkökulmasta. Opiskelija osaa tarkastella eri intressitahojen esille nostamia mediasisältöjä analyyttisesti ja kriittisesti. Hän osaa selittää median käyttämiä tapoja ja merkityksiä. Hän osaa soveltaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja viestinnän keinoja. Opiskelija osaa käyttää median mahdollisuuksia valtaistavassa ja vaikuttavassa sosiaalityössä yhdessä kansalaisten, median ja muiden sidosryhmien kanssa. Opiskelijalla on taidot argumentoida ja käsitellä kriittisesti eri lähteistä peräisin olevaa tietoa. Hän tietää työyhteisöviestinnän periaatteet ja toimintamuodot sekä työyhteisön sisäisessä, että ulkoisessa viestinnässä. Hän tuntee sosiaalisen median ammatillisen etiketin. Opiskelija osaa tarkastella viestintää ja median toimintaa kestävän kehityksen kannalta.
Sisältö
- medialukutaito: mediatodellisuuden hahmottaminen ja siinä sosiaalialan ammattilaisena toimiminen
- yhteiskunnallinen vaikuttaminen osana valtaistavaa sosiaalityötä
- yhteisöviestinnän perusteet
- viestinnän ja median eettiset ohjeet ja lainsäädäntö
Oppimateriaalit
Hall, C. Slembrouck, S. & Sarangi S. 2006. Language Practises in Social Work: Categorisation and Accountability in Child Welfare. : luku 9, s. 145 - 163 Narrative transformation in media reporting; Luku 10, s. 164 - 173 Conclusion.
Stocchetti, M. & Kukkonen, K. 2010. Critical Media Analysis: An Introduction for Media Professionals. Frankfurt am Main: Peter Lang AG. E-kirja.
Katleena Kortesuo (2016). Riko lasi hätätilanteessa. (Käsittelee kriisiviestintää, suunnattu lähinnä esimiesasemassa työskenteleville.)
Elina Nivala & Sanna Ryynänen (2019): Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Gaudeamus. (128-143)
A.-P. Pietilä (2018): Uutisissa valheita, valheista uutisia.
Laura, Tiitinen (2017): Sosiaalityö ja viestintä. Teoksessa: Sosiaalityön käsikirja. Kananoja, Miettinen & Marjamäki (toim.). Tietosanoma. Helsinki. (Luku 33. Palveluviestintä, Julkinen viestintä rakenteellisen sosiaalityön välineenä, Kriisiviestintä).
Opetusmenetelmät
Luennot, itsenäiset ja ryhmätehtävät, media-analyysit ja keskustelut. Harjoitustyö kurssin aikana sovitulla tavalla.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Ei sisällä harjoittelua.
Mahdollisesti vieraileva luennoitsija media-alalta.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
106 tuntia sisältäen kontaktiopetuksen
Lisätietoja opiskelijoille
Lisätiedot
opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Rakenteellinen sosiaalityö
- Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
- Valtaistava sosiaalityö
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tunnistaa median ja viestinnän yhteiskunnallisen merkityksen sekä hahmottaa median käyttämien tapojen kokonaisuuden. Opiskelija tunnistaa oman viestintäkäyttäytymisensä ja siihen liittyvät asenteet.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija osaa erotella viestinnän sisältöjä ja nostaa käsiteltäväksi kansalaisten valtaistamisen kannalta oleellisia aiheita. Opiskelija tunnistaa omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa viestinnän tehtävissä. Opiskelija osaa arvioida mediasisältöjä ja käyttää median ja viestinnän keinoja osana valtaistavaa sosiaalityötä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija osaa arvioida ja analysoida eri medialähteiden tuottamia sisältöjä kriittisesti. Hän osaa toimia valtaistavan sosiaalityön periaatteiden mukaisesti kansalaisten, median ja muiden sidosryhmien verkostossa. Opiskelija osaa nähdä omien arvojensa ja asenteidensa vaikutukset toimintaansa. Hän osaa käyttää vaikuttavia median ja viestinnän keinoja osana valtaistavaa sosiaalityötä.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Arvioinnin perusteet: Osallistuminen kontaktiopetukseen, harjoitustehtävät itsenäisesti ja ryhmissä.
Esitietovaatimukset
tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Viestintätaidot
Lisätiedot
opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
- Rakenteellinen sosiaalityö
- Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
- Valtaistava sosiaalityö