Opinto-opas

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• Osaa arvioida ruokahävikin määrää ja eri hävikkilajeja (keittiö-, lautas- ja tarjoiluhävikki)
• Osaa hyödyntää osaamistaan yritysten tai muiden alan organisaatioiden kehittämisessä
• Tunnistaa ruokahävikkiin liittyviä taloudellisia mahdollisuuksia sekä rajoitteita työelämässä
• Ymmärtää ruokahävikkiin liittyvien lainsäädännöllisten tekijöiden merkityksen ruokahävikin myynnissä

Sisältö

Johdanto, kurssin tavoitteet ja käytänteet, pohdintatehtävä
Ruokahävikkilajit ja hävikin vaihtelu
Ruokahävikin taloudellinen merkitys ja ympäristöhaasteet
Toimintaympäristö ja hävikin hyödyntäminen
Esimerkkikohteet ja lainsäädäntö

Oppimateriaalit

Ilmoitetaan opintojakson alkaessa

Opetusmenetelmät

Verkkoluennot, osaamistestit ja essee 2 op

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä yhteensä 54 h itsenäistä verkko-opetusta

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää ruokahävikin muodostumisen perusteita ja luettelee tärkeimpiä hävikkiin liittyviä käsitteitä. Opiskelija määrittelee ruokaketjun ruokahävikin pääasiat. Hän kykenee laskemaan ruokahävikin määrään liittyviä laskuja. Opiskelija nimeää ruokahävikkiin vaikuttavia tekijöitä ja luettelee niiden vaikutuksia ruokaketjussa. Hän osaa tunnistaa ruokahävikin vähentämisen vaiheet yksittäisessä yrityksessä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija kuvaa ruokahävikin muodostumisen perusteita sekä selittää siihen vaikuttavia ilmiöitä. Opiskelija tekee yhteenvedon ruokahävikkiin vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Opiskelija pystyy kuvaamaan olosuhteita ja perustelemaan tiettyjen toimintatapojen käyttöä ruokahävikin vähentämiseksi (sovellukset, toimintamallit). Opiskelija arvioi ruokahävikin hyödyntämisen kannattavuutta sekä kykenee listaamaan toimenpiteitä. Opiskelija osaa selittää käsitteitä ja soveltaa tietämystään yksittäisen yritysten olosuhteisiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija selittää, mihin ilmiöihin ruokahävikin muodostuminen ja hyödyntäminen perustuu sekä tulkitsee, laskee ja kommentoi siihen liittyviä ongelmia ja käsitteitä (hävikkilajit ja lainsäädäntö). Opiskelija selittää ruokahävikin vähentämiseen ja hyödyntämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja analysoi siihen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija pystyy kuvailemaan ruokahävikin vähentämiseen tähtääviä suunnitelmia yrityksille, vertailee eri vaihtoehtoja ja perustelee valintojaan sekä kehittämisehdotuksiaan. Opiskelija vertailee ruokahävikin hyödyntämisen kannattavuustekijöitä ja osaa analysoida siihen tähtääviä kehittämisideoita.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osaamistestit ja essee

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• Osaa arvioida ruokahävikin määrää ja eri hävikkilajeja (keittiö-, lautas- ja tarjoiluhävikki)
• Osaa hyödyntää osaamistaan yritysten tai muiden alan organisaatioiden kehittämisessä
• Tunnistaa ruokahävikkiin liittyviä taloudellisia mahdollisuuksia sekä rajoitteita työelämässä
• Ymmärtää ruokahävikkiin liittyvien lainsäädännöllisten tekijöiden merkityksen ruokahävikin myynnissä

Sisältö

Johdanto, kurssin tavoitteet ja käytänteet, pohdintatehtävä
Ruokahävikkilajit ja hävikin vaihtelu
Ruokahävikin taloudellinen merkitys ja ympäristöhaasteet
Toimintaympäristö ja hävikin hyödyntäminen
Esimerkkikohteet ja lainsäädäntö

Oppimateriaalit

Ilmoitetaan opintojakson alkaessa

Opetusmenetelmät

Verkkoluennot, osaamistestit ja essee 2 op

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä yhteensä 54 h itsenäistä verkko-opetusta

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää ruokahävikin muodostumisen perusteita ja luettelee tärkeimpiä hävikkiin liittyviä käsitteitä. Opiskelija määrittelee ruokaketjun ruokahävikin pääasiat. Hän kykenee laskemaan ruokahävikin määrään liittyviä laskuja. Opiskelija nimeää ruokahävikkiin vaikuttavia tekijöitä ja luettelee niiden vaikutuksia ruokaketjussa. Hän osaa tunnistaa ruokahävikin vähentämisen vaiheet yksittäisessä yrityksessä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija kuvaa ruokahävikin muodostumisen perusteita sekä selittää siihen vaikuttavia ilmiöitä. Opiskelija tekee yhteenvedon ruokahävikkiin vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Opiskelija pystyy kuvaamaan olosuhteita ja perustelemaan tiettyjen toimintatapojen käyttöä ruokahävikin vähentämiseksi (sovellukset, toimintamallit). Opiskelija arvioi ruokahävikin hyödyntämisen kannattavuutta sekä kykenee listaamaan toimenpiteitä. Opiskelija osaa selittää käsitteitä ja soveltaa tietämystään yksittäisen yritysten olosuhteisiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija selittää, mihin ilmiöihin ruokahävikin muodostuminen ja hyödyntäminen perustuu sekä tulkitsee, laskee ja kommentoi siihen liittyviä ongelmia ja käsitteitä (hävikkilajit ja lainsäädäntö). Opiskelija selittää ruokahävikin vähentämiseen ja hyödyntämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja analysoi siihen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija pystyy kuvailemaan ruokahävikin vähentämiseen tähtääviä suunnitelmia yrityksille, vertailee eri vaihtoehtoja ja perustelee valintojaan sekä kehittämisehdotuksiaan. Opiskelija vertailee ruokahävikin hyödyntämisen kannattavuustekijöitä ja osaa analysoida siihen tähtääviä kehittämisideoita.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osaamistestit ja essee

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• Osaa arvioida ruokahävikin määrää ja eri hävikkilajeja (keittiö-, lautas- ja tarjoiluhävikki)
• Osaa hyödyntää osaamistaan yritysten tai muiden alan organisaatioiden kehittämisessä
• Tunnistaa ruokahävikkiin liittyviä taloudellisia mahdollisuuksia sekä rajoitteita työelämässä
• Ymmärtää ruokahävikkiin liittyvien lainsäädännöllisten tekijöiden merkityksen ruokahävikin myynnissä

Sisältö

Johdanto, kurssin tavoitteet ja käytänteet, pohdintatehtävä
Ruokahävikkilajit ja hävikin vaihtelu
Ruokahävikin taloudellinen merkitys ja ympäristöhaasteet
Toimintaympäristö ja hävikin hyödyntäminen
Esimerkkikohteet ja lainsäädäntö

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää ruokahävikin muodostumisen perusteita ja luettelee tärkeimpiä hävikkiin liittyviä käsitteitä. Opiskelija määrittelee ruokaketjun ruokahävikin pääasiat. Hän kykenee laskemaan ruokahävikin määrään liittyviä laskuja. Opiskelija nimeää ruokahävikkiin vaikuttavia tekijöitä ja luettelee niiden vaikutuksia ruokaketjussa. Hän osaa tunnistaa ruokahävikin vähentämisen vaiheet yksittäisessä yrityksessä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija kuvaa ruokahävikin muodostumisen perusteita sekä selittää siihen vaikuttavia ilmiöitä. Opiskelija tekee yhteenvedon ruokahävikkiin vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Opiskelija pystyy kuvaamaan olosuhteita ja perustelemaan tiettyjen toimintatapojen käyttöä ruokahävikin vähentämiseksi (sovellukset, toimintamallit). Opiskelija arvioi ruokahävikin hyödyntämisen kannattavuutta sekä kykenee listaamaan toimenpiteitä. Opiskelija osaa selittää käsitteitä ja soveltaa tietämystään yksittäisen yritysten olosuhteisiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija selittää, mihin ilmiöihin ruokahävikin muodostuminen ja hyödyntäminen perustuu sekä tulkitsee, laskee ja kommentoi siihen liittyviä ongelmia ja käsitteitä (hävikkilajit ja lainsäädäntö). Opiskelija selittää ruokahävikin vähentämiseen ja hyödyntämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja analysoi siihen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija pystyy kuvailemaan ruokahävikin vähentämiseen tähtääviä suunnitelmia yrityksille, vertailee eri vaihtoehtoja ja perustelee valintojaan sekä kehittämisehdotuksiaan. Opiskelija vertailee ruokahävikin hyödyntämisen kannattavuustekijöitä ja osaa analysoida siihen tähtääviä kehittämisideoita.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• Osaa arvioida ruokahävikin määrää ja eri hävikkilajeja (keittiö-, lautas- ja tarjoiluhävikki)
• Osaa hyödyntää osaamistaan yritysten tai muiden alan organisaatioiden kehittämisessä
• Tunnistaa ruokahävikkiin liittyviä taloudellisia mahdollisuuksia sekä rajoitteita työelämässä
• Ymmärtää ruokahävikkiin liittyvien lainsäädännöllisten tekijöiden merkityksen ruokahävikin myynnissä

Sisältö

Johdanto, kurssin tavoitteet ja käytänteet, pohdintatehtävä
Ruokahävikkilajit ja hävikin vaihtelu
Ruokahävikin taloudellinen merkitys ja ympäristöhaasteet
Toimintaympäristö ja hävikin hyödyntäminen
Esimerkkikohteet ja lainsäädäntö

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää ruokahävikin muodostumisen perusteita ja luettelee tärkeimpiä hävikkiin liittyviä käsitteitä. Opiskelija määrittelee ruokaketjun ruokahävikin pääasiat. Hän kykenee laskemaan ruokahävikin määrään liittyviä laskuja. Opiskelija nimeää ruokahävikkiin vaikuttavia tekijöitä ja luettelee niiden vaikutuksia ruokaketjussa. Hän osaa tunnistaa ruokahävikin vähentämisen vaiheet yksittäisessä yrityksessä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija kuvaa ruokahävikin muodostumisen perusteita sekä selittää siihen vaikuttavia ilmiöitä. Opiskelija tekee yhteenvedon ruokahävikkiin vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Opiskelija pystyy kuvaamaan olosuhteita ja perustelemaan tiettyjen toimintatapojen käyttöä ruokahävikin vähentämiseksi (sovellukset, toimintamallit). Opiskelija arvioi ruokahävikin hyödyntämisen kannattavuutta sekä kykenee listaamaan toimenpiteitä. Opiskelija osaa selittää käsitteitä ja soveltaa tietämystään yksittäisen yritysten olosuhteisiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija selittää, mihin ilmiöihin ruokahävikin muodostuminen ja hyödyntäminen perustuu sekä tulkitsee, laskee ja kommentoi siihen liittyviä ongelmia ja käsitteitä (hävikkilajit ja lainsäädäntö). Opiskelija selittää ruokahävikin vähentämiseen ja hyödyntämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja analysoi siihen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija pystyy kuvailemaan ruokahävikin vähentämiseen tähtääviä suunnitelmia yrityksille, vertailee eri vaihtoehtoja ja perustelee valintojaan sekä kehittämisehdotuksiaan. Opiskelija vertailee ruokahävikin hyödyntämisen kannattavuustekijöitä ja osaa analysoida siihen tähtääviä kehittämisideoita.