Ruokahävikki (2 op)
Toteutuksen tunnus: CA00CN07-3007
Toteutuksen perustiedot
Ilmoittautumisaika
29.04.2024 - 30.11.2024
Ajoitus
02.09.2024 - 31.12.2024
Laajuus
2 op
Virtuaaliosuus (op)
2 op
Yksikkö
VANHENNETTU SeAMK Bio- ja elintarviketekniikka sekä restonomi
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Restonomi (AMK)
Opettaja
- Kirta Nieminen
Ajoitusryhmät
- Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa) (Koko: 30. Avoin AMK: 30.)
- Ristiinopiskelu (Koko: 0. Avoin AMK: 0.)
Opiskelijaryhmät
-
RESTO24Restonomi (AMK), Päivätoteutus
Koulutusryhmat
- Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa)
- Ristiinopiskelu
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• Osaa arvioida ruokahävikin määrää ja eri hävikkilajeja (keittiö-, lautas- ja tarjoiluhävikki)
• Osaa hyödyntää osaamistaan yritysten tai muiden alan organisaatioiden kehittämisessä
• Tunnistaa ruokahävikkiin liittyviä taloudellisia mahdollisuuksia sekä rajoitteita työelämässä
• Ymmärtää ruokahävikkiin liittyvien lainsäädännöllisten tekijöiden merkityksen ruokahävikin myynnissä
Sisältö
Johdanto, kurssin tavoitteet ja käytänteet, pohdintatehtävä
Ruokahävikkilajit ja hävikin vaihtelu
Ruokahävikin taloudellinen merkitys ja ympäristöhaasteet
Toimintaympäristö ja hävikin hyödyntäminen
Esimerkkikohteet ja lainsäädäntö
Opetusmenetelmät
Verkkoluennot, osaamistestit ja essee 2 op
Toteutuksen valinnaiset suoritustavat
Ilmoitetaan opintojakson alkaessa
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Opiskelijan työmäärä yhteensä 54 h itsenäistä verkko-opetusta
Lisätietoja opiskelijoille
Verkkoluennot, osaamistestit ja essee
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija tietää ruokahävikin muodostumisen perusteita ja luettelee tärkeimpiä hävikkiin liittyviä käsitteitä. Opiskelija määrittelee ruokaketjun ruokahävikin pääasiat. Hän kykenee laskemaan ruokahävikin määrään liittyviä laskuja. Opiskelija nimeää ruokahävikkiin vaikuttavia tekijöitä ja luettelee niiden vaikutuksia ruokaketjussa. Hän osaa tunnistaa ruokahävikin vähentämisen vaiheet yksittäisessä yrityksessä.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija kuvaa ruokahävikin muodostumisen perusteita sekä selittää siihen vaikuttavia ilmiöitä. Opiskelija tekee yhteenvedon ruokahävikkiin vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Opiskelija pystyy kuvaamaan olosuhteita ja perustelemaan tiettyjen toimintatapojen käyttöä ruokahävikin vähentämiseksi (sovellukset, toimintamallit). Opiskelija arvioi ruokahävikin hyödyntämisen kannattavuutta sekä kykenee listaamaan toimenpiteitä. Opiskelija osaa selittää käsitteitä ja soveltaa tietämystään yksittäisen yritysten olosuhteisiin.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija selittää, mihin ilmiöihin ruokahävikin muodostuminen ja hyödyntäminen perustuu sekä tulkitsee, laskee ja kommentoi siihen liittyviä ongelmia ja käsitteitä (hävikkilajit ja lainsäädäntö). Opiskelija selittää ruokahävikin vähentämiseen ja hyödyntämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja analysoi siihen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija pystyy kuvailemaan ruokahävikin vähentämiseen tähtääviä suunnitelmia yrityksille, vertailee eri vaihtoehtoja ja perustelee valintojaan sekä kehittämisehdotuksiaan. Opiskelija vertailee ruokahävikin hyödyntämisen kannattavuustekijöitä ja osaa analysoida siihen tähtääviä kehittämisideoita.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Osaamistestit ja essee