Ruokahävikki (2 op)

Arviointiasteikko

1-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• Osaa arvioida ruokahävikin määrää ja eri hävikkilajeja (keittiö-, lautas- ja tarjoiluhävikki)
• Osaa hyödyntää osaamistaan yritysten tai muiden alan organisaatioiden kehittämisessä
• Tunnistaa ruokahävikkiin liittyviä taloudellisia mahdollisuuksia sekä rajoitteita työelämässä
• Ymmärtää ruokahävikkiin liittyvien lainsäädännöllisten tekijöiden merkityksen ruokahävikin myynnissä

Sisältö

Johdanto, kurssin tavoitteet ja käytänteet, pohdintatehtävä
Ruokahävikkilajit ja hävikin vaihtelu
Ruokahävikin taloudellinen merkitys ja ympäristöhaasteet
Toimintaympäristö ja hävikin hyödyntäminen
Esimerkkikohteet ja lainsäädäntö

Aika ja paikka

Itsenäisesti suoritettava verkko-opinto:

Opinnot mahdollistavat opintojen suorittamisen oman aikataulun mukaan.

Oppimateriaalit

Materiaali ilmoitetaan opintojakson alkaessa.

Opetusmenetelmät

Täysin itsenäisesti suoritettava verkko-opinto:

Opinto suoritetaan verkossa Moodle-oppimisympäristössä. Opinto suoritetaan itsenäisesti omaan tahtiin toteutusaikana. Opinto ei sisällä yhteisiä tapaamisia eikä pari- tai ryhmätyöskentelyä.

Opiskelija perehtyy teoria-aineistoon, tekee verkkotehtävät ohjeiden mukaisesti. Opinto edellyttää itsenäistä työskentelyä ja aikataulun suunnittelua.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opinnon työmäärä on mitoitettu siten, että opinnon tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseksi yksi opintopiste vastaa keskimäärin 27 tuntia opiskelijan tekemää työtä. Todellinen ajan tarve vaihtelee yksilöittäin mm. aiemman osaamisen takia. Itsenäinen opiskelu 54 h.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää ruokahävikin muodostumisen perusteita ja luettelee tärkeimpiä hävikkiin liittyviä käsitteitä. Opiskelija määrittelee ruokaketjun ruokahävikin pääasiat. Hän kykenee laskemaan ruokahävikin määrään liittyviä laskuja. Opiskelija nimeää ruokahävikkiin vaikuttavia tekijöitä ja luettelee niiden vaikutuksia ruokaketjussa. Hän osaa tunnistaa ruokahävikin vähentämisen vaiheet yksittäisessä yrityksessä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija kuvaa ruokahävikin muodostumisen perusteita sekä selittää siihen vaikuttavia ilmiöitä. Opiskelija tekee yhteenvedon ruokahävikkiin vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Opiskelija pystyy kuvaamaan olosuhteita ja perustelemaan tiettyjen toimintatapojen käyttöä ruokahävikin vähentämiseksi (sovellukset, toimintamallit). Opiskelija arvioi ruokahävikin hyödyntämisen kannattavuutta sekä kykenee listaamaan toimenpiteitä. Opiskelija osaa selittää käsitteitä ja soveltaa tietämystään yksittäisen yritysten olosuhteisiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija selittää, mihin ilmiöihin ruokahävikin muodostuminen ja hyödyntäminen perustuu sekä tulkitsee, laskee ja kommentoi siihen liittyviä ongelmia ja käsitteitä (hävikkilajit ja lainsäädäntö). Opiskelija selittää ruokahävikin vähentämiseen ja hyödyntämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja analysoi siihen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija pystyy kuvailemaan ruokahävikin vähentämiseen tähtääviä suunnitelmia yrityksille, vertailee eri vaihtoehtoja ja perustelee valintojaan sekä kehittämisehdotuksiaan. Opiskelija vertailee ruokahävikin hyödyntämisen kannattavuustekijöitä ja osaa analysoida siihen tähtääviä kehittämisideoita.