Kulttuurituottaja (ylempi AMK)
Tutkinto-ohjelman nimi
Kulttuurituottaja (ylempi AMK)
Koulutusala
Taiteet ja kulttuurialat
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.
Suuntautumisvaihtoehdot
Tutkinto-ohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja.
Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus
Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, kulttuurituottaja (ylempi AMK)
Tutkinto tuottaa ylempää korkeakoulututkintoa vastaavan kelpoisuuden.
Tutkinnon taso
Tutkinto-ohjelma johtaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, joka on toisen syklin master-tason tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 7.
Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120
Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset
Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/201
Valintaperusteet löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku.
Tutkintovaatimukset ja -säännökset
Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Tutkintosääntö ja arviointiasteikot
Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Opintojen rakenne
Tutkinto-ohjelman opinnot koostuvat ammattikorkeakoululain mukaisesti syventävistä ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä.
Tutkinnon laajuus on 60 opintopisteitä ja se muodostuu seuraavista opintokokonaisuuksista:
Syventävät opinnot 20 op
Vapaavalintaiset opinnot 10 op
Opinnäytetyö 30 op
Syventävissä opinnoissa tunnistetaan luovan talouden toimintaympäristöjä ja ennakoidaan niiden muutoksia sekä hahmotetaan liiketoiminnallisia uudistamiskeinoja kulttuurialalla.Opinnäytetyöprosessi käynnistyy ensimmäisen lukukauden aikana, ja prosessia tukevat muissa opintojaksoissa saavutetut tiedot ja taidot. Opinnoissa kannustetaan opiskelijoita kestävän kehityksen huomioimiseen ja kansainvälisen osaamisen kehittämiseen tulevissa asiantuntijarooleissaan.
Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö
Kulttuurituottaja (ylempi AMK) koulutuksesta valmistuu luovan talouden asiantuntijoita ja kehittäjiä, jotka tunnistavat olennaisia muutostarpeita sekä osaavat suunnitella ja johtaa kehittämistoimintaa. Opiskelija kehittää valmiuksiaan hyödyntää liiketoimintaosaamista kulttuuri- ja luovien alojen palvelujen kehittämisessä yrittäjämäisellä otteella. Yrittäjämäinen toimintapa on kykyä tehdä päätöksiä ja ennakoida muutoksia joustavasti ja proaktiivisesti. Koulutuksessa pyritään hahmottamaan luovan talouden kenttää ja muutoksia, kehittämään omaa asiantuntijaverkostoa ja hakemaan liiketoiminnallisia keinoja uudistaa kulttuurialaa ja luovaan talouteen liittyvää toimintaa.
Kompetenssit
Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan.
Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö
Opinnoissa käytetään monimuotoisia opiskelumetodeja ja tutkintoon sisältyy noin 2–4 lähiopetuspäivää kuukaudessa. Lähiopetus järjestetään pääsääntöisesti perjantai-iltapäivisin ja -iltaisin sekä lauantaisin. Monimuoto-opetus koostuu lähi- ja verkko-opinnoista. Opintojaksot sisältävät kehittämis- ja oppimistehtäviä, jotka voi kytkeä omaan työhön. Opinnäytetyö on olennainen osa opintoja, ja se on esimerkiksi omalle työnantajalle tai muulle toimeksiantajalle toteutettava työelämälähtöinen kehittämishanke.
Ahot-menettelyt
AHOT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistamisprosessi nivoutuu läheisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laatimiseen ja sitä päivitetään henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen yhteydessä.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan. Ohjeessa on nimetty tutkinto-ohjelman osaamisen tunnustamisen yhteyshenkilöt, jotka antavat ohjausta prosessiin liittyvissä asioissa.
Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään muun muassa
- vastaavansisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- opiskelijan haastattelu
- kirjallisia ja suullisia tenttejä tai raportteja
- toiminnallisia tai kirjallisia tehtäviä tai näyttöjä
- esitelmiä, portfolioita.
AHOT-menettelyn ulkopuolelle jäävät opinnäytetyö ja kypsyyskoe.
*
Tutkinto-ohjelman AHOT-menettelyistä vastaa tutkintopäällikkö ja tarvittaessa kyseisen opintojakson opettaja. Menettely perustuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun määrittämiin AHOT-menettelyohjeisiin.
Työssäoppiminen ja harjoittelu
Tutkintoon ei kuulu harjoittelua.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen todennetaan esimerkiksi näytöin ja tehtävin.
Työssäoppiminen ja harjoittelu
Tutkintoon ei kuulu harjoittelua.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen todennetaan esimerkiksi näytöin ja tehtävin.
Työssäoppiminen ja harjoittelu
Tutkintoon ei kuulu harjoittelua.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen todennetaan esimerkiksi näytöin ja tehtävin.
Työssäoppiminen ja harjoittelu
Tutkintoon ei kuulu harjoittelua.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen todennetaan esimerkiksi näytöin ja tehtävin.
Ammatillinen osaamisprofiili
Ylemmän AMK-tutkinnon suorittanut voi toimia organisaation suunnittelu- ja johtotehtävissä, kehittämisprojektien vetäjänä ja itsenäisenä, riittävät liiketoimintavalmiudet omaavana yrittäjänä. Tutkinto antaa kelpoisuuden tehtäviin, joihin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto.
Kansainvälisyys
Opinnoissa kansanvälisyys huomioidaan luontevasti yhtenä luovan alan ominaispiirteenä. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa soveltuvin SeAMKin englanninkielisten ylempien amk-tutkintojen kursseja (SeAMK Master School). SeAMK tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden osallistua myös kansainväliseen vaihtoon yhteistyökorkeakouluissa. Vaihtojaksolla suoritetut opinnot hyväksytään osaksi Suomessa suoritettavaa tutkintoa eivätkä ne pidennä opiskeluaikaa.
Jatko-opintokelpoisuus
Tutkinto antaa kelpoisuuden alan tieteellisiin jatko-opintoihin.
Valmistumisen edellytykset
Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Opiskelumuoto
Opiskelu on päätoimista, mutta opiskelu on mahdollista myös työn ohessa. Monimuotokoulutuksena toteutettavaan tutkintoon sisältyy 2–4 lähiopetuspäivää kuukaudessa, jotka järjestetään perjantaisin ja lauantaisin. Monimuoto-opetus sisältää lähiopetusta, etäopetusta ja itsenäistä opiskelua. Lähiopetukseen voi osallistua myös verkossa. Tarkemmat opiskelumuodot määritellään jokaisen opintojakson yhteydessä.
Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja
Anne-Maria Aho
Sähköposti: anne-maria.aho(a)seamk.fi
Puhelin: 040 830 4173
Satu Lautamäki
Sähköposti: satu.lautamaki(a)seamk.fi
Puhelin: 040 8680 858
Opinto-ohjaaja
Essi Hauta
Sähköposti: essi.hauta(a)seamk.fi
Puhelin 040 830 1262
Harjoittelun koordinointi
Tutkinto-ohjelmaan ei kuulu harjoittelua.
Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi
Tiina Välimäki, 040-830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040-830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat
outgoing(at)seamk.fi
Opiskelijapalvelut
Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi
Ilmoittautumisaika
22.04.2024 - 04.09.2024
Ajoitus
01.08.2024 - 31.12.2024
Laajuus
30 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Frami
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Kulttuurituottaja (ylempi AMK)
Opettaja
- Satu Lautamäki
Opiskelijaryhmät
-
YKUTU23Kulttuurituottaja (ylempi AMK)
Tavoitteet
Opinnäytetyönä tehtävä työelämän kehittämishanke perustuu työelämälähtöiseen ongelmanmäärittelyyn. Kehittämishankkeen edellyttämä kulttuurituotannon fokus vaihtelee työyhteisön tarpeiden ja opiskelijan taustan sekä itse valitun intressialueen ja omien kehittymistarpeiden mukaisesti. Opinnäytetyön tavoitteena on, että opiskelija pystyy hyödyntämään opinnoissa saamaansa korkeatasoista osaamista työyhteisönsä/yhteistyökumppaninsa kulttuurituotannollisen liiketoiminnan kehittämisessä.
Sisältö
Opinnäytetyön kirjallinen raportti sisältää työn ongelmanasettelun, viitekehyksen sekä empiirisen osuuden. Valtaosa opinnäytetyöstä on käytännön kehittämistyötä yhdessä yhteistyökumppanin, joka voi olla yksityinen yritys tai julkisyhteisöllinen yhteisö, kanssa. Kehittämistehtävän luonteeseen kuuluu se, että sillä pyritään aikaansaamaan todellisia kehittämistoimenpiteitä, että se toteutetaan työelämälähtöisesti ja tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida tai ennustaa osana opinnäytetyön tuloksellisuutta.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
SeAMKin opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
SeAMKin opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
SeAMKin opinnäytetyön arviointikriteerien mukaisesti.
Ilmoittautumisaika
13.11.2024 - 01.01.2025
Ajoitus
07.01.2025 - 25.05.2025
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus (op)
4.5 op
Yksikkö
SeAMK Master School
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Frami
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Kulttuurituottaja (ylempi AMK)
Opettaja
- Jaana Liukkonen
Opiskelijaryhmät
-
YRKK24RRestonomi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen
-
YLI23Tradenomi (ylempi AMK), Liiketoimintaosaaminen, Ylempi AMK-tutkinto
-
YKEJO23Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kehittäminen ja johtaminen
-
YSOS24Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala
Tavoitteet
Opiskelija osaa:
kuvata muotoiluajattelun merkitystä ja mahdollisuuksia organisaation kehittämisessä.
-tunnistaa käyttäjälähtöisyyden periaatteet palvelukehittämisen näkökulmasta.
-soveltaa palvelumuotoilun prosessia ja menetelmiä organisaation toiminnan kehittämiseksi.
-soveltaa tietoa siitä, miten palvelumuotoilu linkittyy organisaation strategiaan
-suunnitella ja johtaa muotoiluajattelun hyödyntämistä organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi
Sisältö
Palvelumuotoilun periaatteet, prosessi ja menetelmät
Palveluiden markkinointi ja arvonluonti palveluliiketoiminnassa ja –ekosysteemeissä
Käyttäjäkokemuksen kehittäminen osallistavien ja yhteiskehittämisen menetelmien avulla
Käyttäjälähtöisyyden merkitys organisaation muutoksessa ja uudistamisessa
Palvelumuotoilun ja muotoiluajattelun kytkeminen organisaatiostrategiaan ja sen johtamiseen
Oppimateriaalit
Opintojaksolla jaettava materiaali
Opetusmenetelmät
Luennot etänä verkossa, verkossa ohjattuja tehtäviä, ryhmä/parityöskentely kehittämistehtävän parissa. Viimeinen kerta lähiopetusta
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Kokonaistyöaika 130h, josta 18h ohjattua työskentelyä ja muu itsenäistä ja pienryhmissä tapahtuvaa työskentelyä
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Tyydyttävä (1-2) Opiskelija hallitsee palvelumuotoilun ja muotoiluajattelun keskeiset käsitteet ja prosessit. Opiskelija tulkitsee käyttäjälähtöisyyden merkitystä uusien palveluiden kehittämisessä.Opiskelija kuvaa palvelumuotoilun johtamisen mahdollisuuksia ja haasteita. Opiskelija suunnittelee palvelumuotoilua hyödyntävän projektin, sekä kuvaa sen yhteyttä organisaation strategiseen kehittämiseen.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Hyvä (3-4) Opiskelija hallitsee ja soveltaa palvelumuotoilun ja muotoiluajattelun keskeisiä käsitteitä ja prosessia. Opiskelija arvioi selkeästi palvelumuotoilun mallien ja menetelmien käyttämistä organisaatiossa. Opiskelija rakentaa organisaation ja käyttäjien tarpeet huomioivia palvelukuvauksia. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa palvelumuotoilua hyödyntävän projektin. Opiskelija hahmottaa uusien palveluratkaisujen tarvetta huomioiden organisaation strategiset tavoitteet.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Kiitettävä (5) Opiskelija hallitsee ja soveltaa monipuolisesti palvelumuotoilun ja muotoiluajattelun keskeisiä käsitteitä ja prosessia. Opiskelija arvioi ja valitsee olennaiset palvelumuotoilun ja -kehittämisen mallit ja menetelmät organisaation palvelukehittämiseen. Opiskelija ennakoi organisaation kehitysmahdollisuuksia ja rakentaa niihin sopivia käyttäjälähtöisiä palvelukuvauksia. Opiskelija osaa itsenäisesti suunnitella ja johtaa palvelumuotoiluprojektia. Opiskelija arvioi perustellusti uusien palveluratkaisujen lisäarvoa, huomioiden organisaation strategiset tavoitteet ja uudistumistarpeet.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Kirjallinen palvelumuotoilun kehittämistyö ja sen presentaatio.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
tyydyttävä (1-2) Opiskelija hallitsee palvelumuotoilun ja muotoiluajattelun keskeiset käsitteet ja prosessit. Opiskelija tulkitsee käyttäjälähtöisyyden merkitystä uusien palveluiden kehittämisessä. Opiskelija kuvaa palvelumuotoilun johtamisen mahdollisuuksia ja haasteita. Opiskelija suunnittelee palvelumuotoilua hyödyntävän projektin, sekä kuvaa sen yhteyttä organisaation strategiseen kehittämiseen.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Hyvä (3-4) Opiskelija hallitsee ja soveltaa palvelumuotoilun ja muotoiluajattelun keskeisiä käsitteitä ja prosessia. Opiskelija arvioi selkeästi palvelumuotoilun mallien ja menetelmien käyttämistä organisaatiossa. Opiskelija rakentaa organisaation ja käyttäjien tarpeet huomioivia palvelukuvauksia. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa palvelumuotoilua hyödyntävän projektin. Opiskelija hahmottaa uusien palveluratkaisujen tarvetta huomioiden organisaation strategiset tavoitteet.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Kiitettävä (5) Opiskelija hallitsee ja soveltaa monipuolisesti palvelumuotoilun ja muotoiluajattelun keskeisiä käsitteitä ja prosessia. Opiskelija arvioi ja valitsee olennaiset palvelumuotoilun ja -kehittämisen mallit ja menetelmät organisaation palvelukehittämiseen. Opiskelija ennakoi organisaation kehitysmahdollisuuksia ja rakentaa niihin sopivia käyttäjälähtöisiä palvelukuvauksia. Opiskelija osaa itsenäisesti suunnitella ja johtaa palvelumuotoiluprojektia. Opiskelija arvioi perustellusti uusien palveluratkaisujen lisäarvoa, huomioiden organisaation strategiset tavoitteet ja uudistumistarpeet.