Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija tuntee rehujen ravintoaineet ja rehuarvojen perusteet sekä ruoansulatuksen toiminnan ja niiden merkityksen. Hän tuntee ruokinnansuunnittelun pääperiaatteet ja tavoitteet ja osaa arvioida rehuannoksen komponenttien suhteellisen osuuden muutoksen vaikutusta ravintoaineiden saantiin ja rehuannoksen koostumukseen. Hän osaa arvioida ruokinnan onnistumista käytännössä ja osaa laskea eläimen rehuntarpeen. Opiskelija osaa kuvailla myös tuotantoeläinten ruokinnassa käytettäviä vaihtoehtoisia teknologisia ratkaisuja.

Sisältö

Rehujen ravintoaineet, tärkeimpien rehujen koostumus ja rehuarvo, ruoansulatus, ruokinnansuunnittelu ja sen yhteys eläimen terveyteen ja hyvinvointiin, ruokinnan onnistumisen seurantakeinot, ruokintateknologia.

Oppimateriaalit

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset, saatavana Luonnonvarakeskuksen sivuilta
Luentomuistiinpanot ja muu opetuksen yhteydessä osoitettava materiaali
Lisäksi soveltuvin osin esim.:
Siljander-Rasi, H., Nopanen, A. & Helin. J. (toim.) 2006: Sian ruokinta ja hoito. Tieto tuottamaan 114. ProAgria keskusten liitto
Kyntäjä, S., Nokka, S., Harmoinen, T. & Ellä, A. (toim.) 2010: Lypsylehmän ruokinta. Tieto tuottamaan 133. ProAgria keskusten liitto

Opetusmenetelmät

Luennot, demonstraatiot, lasku- ja suunnitteluharjoitukset

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Demonstraatiot yhteistyössä Vacca Oy:n tiloissa, yritysvierailu (rehuteollisuus) mahdollisuuksien mukaan

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Luennot ja harjoitukset 40%, itsenäinen työskentely 60%

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa esittää erilaisten ruuansulatuskanavien rakenteen ja toiminnan pääpiirteittäin. Hän osaa nimetä ravintoaineet sekä laatia yksinkertaisia laskelmia rehuntarpeesta. Hän osaa luetella keskeiset ruokinnan onnistumisen seurantakeinot. Hän osaa nimetä tavallisimmat ruokintateknologiset ratkaisut.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää eläimen ruuansulatuksen, ravintoaineiden kemian pääpiirteiden ja käytännön rehuvalintojen yhteyden. Hän osaa laskea rehuannoksen sisältämän ravintoaineiden määrän ja pitoisuudet sekä verrata niitä ruokintasuosituksiin ja muihin annettuihin ohjearvoihin. Hän osaa soveltaa valmiita ruokintasuunnitelmia käytäntöön. Hän osaa selittää, kuinka ruokinnan onnistumista voidaan seurata. Hän osaa kuvailla erilaisten ruokintateknologioiden eroja.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää ravitsemuksen biologista merkitystä eläimelle. Hän osaa suunnitella tavanomaisista rehuvaihtoehdoista koostuvia rehuannoksia ja laskea eläinten vuosittaisen tai koko kasvatuskauden rehuntarpeen. Hän osaa arvioida toteutetun ruokinnan onnistumista käytännössä. Hän osaa kuvailla erilaisten ruokintateknologioiden eroja ja selittää niiden merkitystä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Viikkotestit tai tentti, harjoitukset ja demonstraatiot (pakollinen osallistuminen), raportti

Tavoitteet

Opiskelija tuntee rehujen ravintoaineet ja rehuarvojen perusteet sekä ruoansulatuksen toiminnan ja niiden merkityksen. Hän tuntee ruokinnansuunnittelun pääperiaatteet ja tavoitteet ja osaa arvioida rehuannoksen komponenttien suhteellisen osuuden muutoksen vaikutusta ravintoaineiden saantiin ja rehuannoksen koostumukseen. Hän osaa arvioida ruokinnan onnistumista käytännössä ja osaa laskea eläimen rehuntarpeen. Opiskelija osaa kuvailla myös tuotantoeläinten ruokinnassa käytettäviä vaihtoehtoisia teknologisia ratkaisuja.

Sisältö

Rehujen ravintoaineet, tärkeimpien rehujen koostumus ja rehuarvo, ruoansulatus, ruokinnansuunnittelu ja sen yhteys eläimen terveyteen ja hyvinvointiin, ruokinnan onnistumisen seurantakeinot, ruokintateknologia.

Oppimateriaalit

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset, saatavana Luonnonvarakeskuksen sivuilta
Luentomuistiinpanot ja muu opetuksen yhteydessä osoitettava materiaali
Lisäksi soveltuvin osin esim.:
Siljander-Rasi, H., Nopanen, A. & Helin. J. (toim.) 2006: Sian ruokinta ja hoito. Tieto tuottamaan 114. ProAgria keskusten liitto
Kyntäjä, S., Nokka, S., Harmoinen, T. & Ellä, A. (toim.) 2010: Lypsylehmän ruokinta. Tieto tuottamaan 133. ProAgria keskusten liitto

Opetusmenetelmät

Luennot, demonstraatiot, lasku- ja suunnitteluharjoitukset

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Demonstraatiot yhteistyössä Vacca Oy:n tiloissa, yritysvierailu (rehuteollisuus) mahdollisuuksien mukaan

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Luennot ja harjoitukset 20%, itsenäinen työskentely 80%

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa esittää erilaisten ruuansulatuskanavien rakenteen ja toiminnan pääpiirteittäin. Hän osaa nimetä ravintoaineet sekä laatia yksinkertaisia laskelmia rehuntarpeesta. Hän osaa luetella keskeiset ruokinnan onnistumisen seurantakeinot. Hän osaa nimetä tavallisimmat ruokintateknologiset ratkaisut.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää eläimen ruuansulatuksen, ravintoaineiden kemian pääpiirteiden ja käytännön rehuvalintojen yhteyden. Hän osaa laskea rehuannoksen sisältämän ravintoaineiden määrän ja pitoisuudet sekä verrata niitä ruokintasuosituksiin ja muihin annettuihin ohjearvoihin. Hän osaa soveltaa valmiita ruokintasuunnitelmia käytäntöön. Hän osaa selittää, kuinka ruokinnan onnistumista voidaan seurata. Hän osaa kuvailla erilaisten ruokintateknologioiden eroja.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää ravitsemuksen biologista merkitystä eläimelle. Hän osaa suunnitella tavanomaisista rehuvaihtoehdoista koostuvia rehuannoksia ja laskea eläinten vuosittaisen tai koko kasvatuskauden rehuntarpeen. Hän osaa arvioida toteutetun ruokinnan onnistumista käytännössä. Hän osaa kuvailla erilaisten ruokintateknologioiden eroja ja selittää niiden merkitystä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kirjallinen tehtäväpalautus, harjoitukset ja demonstraatiot (pakollinen osallistuminen), raportti

Tavoitteet

Opiskelija tuntee rehujen ravintoaineet ja rehuarvojen perusteet sekä ruoansulatuksen toiminnan ja niiden merkityksen. Hän tuntee ruokinnansuunnittelun pääperiaatteet ja tavoitteet ja osaa arvioida rehuannoksen komponenttien suhteellisen osuuden muutoksen vaikutusta ravintoaineiden saantiin ja rehuannoksen koostumukseen. Hän osaa arvioida ruokinnan onnistumista käytännössä ja osaa laskea eläimen rehuntarpeen. Opiskelija osaa kuvailla myös tuotantoeläinten ruokinnassa käytettäviä vaihtoehtoisia teknologisia ratkaisuja.

Sisältö

Rehujen ravintoaineet, tärkeimpien rehujen koostumus ja rehuarvo, ruoansulatus, ruokinnansuunnittelu ja sen yhteys eläimen terveyteen ja hyvinvointiin, ruokinnan onnistumisen seurantakeinot, ruokintateknologia.

Oppimateriaalit

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset, saatavana Luonnonvarakeskuksen sivuilta
Luentomuistiinpanot ja muu opetuksen yhteydessä osoitettava materiaali
Lisäksi soveltuvin osin esim.:
Siljander-Rasi, H., Nopanen, A. & Helin. J. (toim.) 2006: Sian ruokinta ja hoito. Tieto tuottamaan 114. ProAgria keskusten liitto
Kyntäjä, S., Nokka, S., Harmoinen, T. & Ellä, A. (toim.) 2010: Lypsylehmän ruokinta. Tieto tuottamaan 133. ProAgria keskusten liitto

Opetusmenetelmät

Luennot, demonstraatiot, lasku- ja suunnitteluharjoitukset

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Luennot ja harjoitukset 40%, itsenäinen työskentely 60%

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa esittää erilaisten ruuansulatuskanavien rakenteen ja toiminnan pääpiirteittäin. Hän osaa nimetä ravintoaineet sekä laatia yksinkertaisia laskelmia rehuntarpeesta. Hän osaa luetella keskeiset ruokinnan onnistumisen seurantakeinot. Hän osaa nimetä tavallisimmat ruokintateknologiset ratkaisut.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää eläimen ruuansulatuksen, ravintoaineiden kemian pääpiirteiden ja käytännön rehuvalintojen yhteyden. Hän osaa laskea rehuannoksen sisältämän ravintoaineiden määrän ja pitoisuudet sekä verrata niitä ruokintasuosituksiin ja muihin annettuihin ohjearvoihin. Hän osaa soveltaa valmiita ruokintasuunnitelmia käytäntöön. Hän osaa selittää, kuinka ruokinnan onnistumista voidaan seurata. Hän osaa kuvailla erilaisten ruokintateknologioiden eroja.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää ravitsemuksen biologista merkitystä eläimelle. Hän osaa suunnitella tavanomaisista rehuvaihtoehdoista koostuvia rehuannoksia ja laskea eläinten vuosittaisen tai koko kasvatuskauden rehuntarpeen. Hän osaa arvioida toteutetun ruokinnan onnistumista käytännössä. Hän osaa kuvailla erilaisten ruokintateknologioiden eroja ja selittää niiden merkitystä.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee rehujen ravintoaineet ja rehuarvojen perusteet sekä ruoansulatuksen toiminnan ja niiden merkityksen. Hän tuntee ruokinnansuunnittelun pääperiaatteet ja tavoitteet ja osaa arvioida rehuannoksen komponenttien suhteellisen osuuden muutoksen vaikutusta ravintoaineiden saantiin ja rehuannoksen koostumukseen. Hän osaa arvioida ruokinnan onnistumista käytännössä ja osaa laskea eläimen rehuntarpeen. Opiskelija osaa kuvailla myös tuotantoeläinten ruokinnassa käytettäviä vaihtoehtoisia teknologisia ratkaisuja.

Sisältö

Rehujen ravintoaineet, tärkeimpien rehujen koostumus ja rehuarvo, ruoansulatus, ruokinnansuunnittelu ja sen yhteys eläimen terveyteen ja hyvinvointiin, ruokinnan onnistumisen seurantakeinot, ruokintateknologia.

Oppimateriaalit

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset, saatavana Luonnonvarakeskuksen sivuilta
Luentomuistiinpanot ja muu opetuksen yhteydessä osoitettava materiaali
Lisäksi soveltuvin osin esim.:
Siljander-Rasi, H., Nopanen, A. & Helin. J. (toim.) 2006: Sian ruokinta ja hoito. Tieto tuottamaan 114. ProAgria keskusten liitto
Kyntäjä, S., Nokka, S., Harmoinen, T. & Ellä, A. (toim.) 2010: Lypsylehmän ruokinta. Tieto tuottamaan 133. ProAgria keskusten liitto

Opetusmenetelmät

Luennot, demonstraatiot, lasku- ja suunnitteluharjoitukset

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Luennot ja harjoitukset 40%, itsenäinen työskentely 60%

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa esittää erilaisten ruuansulatuskanavien rakenteen ja toiminnan pääpiirteittäin. Hän osaa nimetä ravintoaineet sekä laatia yksinkertaisia laskelmia rehuntarpeesta. Hän osaa luetella keskeiset ruokinnan onnistumisen seurantakeinot. Hän osaa nimetä tavallisimmat ruokintateknologiset ratkaisut.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää eläimen ruuansulatuksen, ravintoaineiden kemian pääpiirteiden ja käytännön rehuvalintojen yhteyden. Hän osaa laskea rehuannoksen sisältämän ravintoaineiden määrän ja pitoisuudet sekä verrata niitä ruokintasuosituksiin ja muihin annettuihin ohjearvoihin. Hän osaa soveltaa valmiita ruokintasuunnitelmia käytäntöön. Hän osaa selittää, kuinka ruokinnan onnistumista voidaan seurata. Hän osaa kuvailla erilaisten ruokintateknologioiden eroja.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää ravitsemuksen biologista merkitystä eläimelle. Hän osaa suunnitella tavanomaisista rehuvaihtoehdoista koostuvia rehuannoksia ja laskea eläinten vuosittaisen tai koko kasvatuskauden rehuntarpeen. Hän osaa arvioida toteutetun ruokinnan onnistumista käytännössä. Hän osaa kuvailla erilaisten ruokintateknologioiden eroja ja selittää niiden merkitystä.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee rehujen ravintoaineet ja rehuarvojen perusteet sekä ruoansulatuksen toiminnan ja niiden merkityksen. Hän tuntee ruokinnansuunnittelun pääperiaatteet ja tavoitteet ja osaa arvioida rehuannoksen komponenttien suhteellisen osuuden muutoksen vaikutusta ravintoaineiden saantiin ja rehuannoksen koostumukseen. Hän osaa arvioida ruokinnan onnistumista käytännössä ja osaa laskea eläimen rehuntarpeen. Opiskelija osaa kuvailla myös tuotantoeläinten ruokinnassa käytettäviä vaihtoehtoisia teknologisia ratkaisuja.

Sisältö

Rehujen ravintoaineet, tärkeimpien rehujen koostumus ja rehuarvo, ruoansulatus, ruokinnansuunnittelu ja sen yhteys eläimen terveyteen ja hyvinvointiin, ruokinnan onnistumisen seurantakeinot, ruokintateknologia.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa esittää erilaisten ruuansulatuskanavien rakenteen ja toiminnan pääpiirteittäin. Hän osaa nimetä ravintoaineet sekä laatia yksinkertaisia laskelmia rehuntarpeesta. Hän osaa luetella keskeiset ruokinnan onnistumisen seurantakeinot. Hän osaa nimetä tavallisimmat ruokintateknologiset ratkaisut.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää eläimen ruuansulatuksen, ravintoaineiden kemian pääpiirteiden ja käytännön rehuvalintojen yhteyden. Hän osaa laskea rehuannoksen sisältämän ravintoaineiden määrän ja pitoisuudet sekä verrata niitä ruokintasuosituksiin ja muihin annettuihin ohjearvoihin. Hän osaa soveltaa valmiita ruokintasuunnitelmia käytäntöön. Hän osaa selittää, kuinka ruokinnan onnistumista voidaan seurata. Hän osaa kuvailla erilaisten ruokintateknologioiden eroja.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää ravitsemuksen biologista merkitystä eläimelle. Hän osaa suunnitella tavanomaisista rehuvaihtoehdoista koostuvia rehuannoksia ja laskea eläinten vuosittaisen tai koko kasvatuskauden rehuntarpeen. Hän osaa arvioida toteutetun ruokinnan onnistumista käytännössä. Hän osaa kuvailla erilaisten ruokintateknologioiden eroja ja selittää niiden merkitystä.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee rehujen ravintoaineet ja rehuarvojen perusteet sekä ruoansulatuksen toiminnan ja niiden merkityksen. Hän tuntee ruokinnansuunnittelun pääperiaatteet ja tavoitteet ja osaa arvioida rehuannoksen komponenttien suhteellisen osuuden muutoksen vaikutusta ravintoaineiden saantiin ja rehuannoksen koostumukseen. Hän osaa arvioida ruokinnan onnistumista käytännössä ja osaa laskea eläimen rehuntarpeen. Opiskelija osaa kuvailla myös tuotantoeläinten ruokinnassa käytettäviä vaihtoehtoisia teknologisia ratkaisuja.

Sisältö

Rehujen ravintoaineet, tärkeimpien rehujen koostumus ja rehuarvo, ruoansulatus, ruokinnansuunnittelu ja sen yhteys eläimen terveyteen ja hyvinvointiin, ruokinnan onnistumisen seurantakeinot, ruokintateknologia.

Arviointiasteikko

1-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa esittää erilaisten ruuansulatuskanavien rakenteen ja toiminnan pääpiirteittäin. Hän osaa nimetä ravintoaineet sekä laatia yksinkertaisia laskelmia rehuntarpeesta. Hän osaa luetella keskeiset ruokinnan onnistumisen seurantakeinot. Hän osaa nimetä tavallisimmat ruokintateknologiset ratkaisut.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää eläimen ruuansulatuksen, ravintoaineiden kemian pääpiirteiden ja käytännön rehuvalintojen yhteyden. Hän osaa laskea rehuannoksen sisältämän ravintoaineiden määrän ja pitoisuudet sekä verrata niitä ruokintasuosituksiin ja muihin annettuihin ohjearvoihin. Hän osaa soveltaa valmiita ruokintasuunnitelmia käytäntöön. Hän osaa selittää, kuinka ruokinnan onnistumista voidaan seurata. Hän osaa kuvailla erilaisten ruokintateknologioiden eroja.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää ravitsemuksen biologista merkitystä eläimelle. Hän osaa suunnitella tavanomaisista rehuvaihtoehdoista koostuvia rehuannoksia ja laskea eläinten vuosittaisen tai koko kasvatuskauden rehuntarpeen. Hän osaa arvioida toteutetun ruokinnan onnistumista käytännössä. Hän osaa kuvailla erilaisten ruokintateknologioiden eroja ja selittää niiden merkitystä.