Elintarvikkeet ja ravitsemusLaajuus (7 op)
Tunnus: CA00DA69
Osaamistavoitteet
Elintarvikekemian näkökulmasta opiskelija ymmärtää aineiden kierron kokonaisuutta ja merkitystä elintarvikeketjussa sekä rehujen ja elintarvikkeiden kemiallisen koostumuksen merkityksen ketjun eri vaiheissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa kuvata ravintoaineiden kemiallisia rakenteita, ominaisuuksia ja rektioita. Opiskelija osaa soveltaa kemian teoreettista tietoa ammatillisessa yhteydessä ja ymmärtää raaka-aineiden ja tuotteiden kemiallisen koostumuksen merkityksen laadun ja turvallisuuden kannalta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nimetä (kirjallisuuden avulla) ja luokitella keskeisimpiä proteiineja, hiilihydraatteja ja rasvoja ja ymmärtää niiden perusrakenteen ja kemialliset ominaisuudet sekä esiintymisen ja merkityksen ruokaketjussa.
Ihmisen ravitsemuksen näkökulmasta opiskelija osaa nimetä ruoansulatukseen osallistuvat elimet ja vaiheet. Hänellä on valmiuksia laskea ravinnon saantia erilaisista aterioista. Opiskelija osaa arvioida elintarvikkeita ja ruokavalioita ravintoaineiden lähteinä. Opiskelija osaa tulkita ravitsemussuosituksia ruokapalveluiden, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Hän osaa kuvailla suomalaisten ruoankäyttöä.
Opiskelija osaa soveltaen hyödyntää oppimaansa käytännössä (ihmisen ravitsemus, tuotetun ja käytettävän kasvi- tai eläinperäisen elintarvikeraaka-aineen laatu ja ominaisuudet) sekä osaa perehtyä aihepiiriin liittyvään kirjallisuuteen.
Sisältö
Elintarvikkeissa tyypillisesti esiintyvien aineiden kemialliset merkinnät ja aineiden kierto
Ravintoaineiden (proteiinit, hiilihydraatit, rasvat) kemiallinen koostumus ja käyttäytyminen elintarvikeketjussa
Aminohapot ja proteiinien muodostuminen, rasvahapot ja rasvat, hiilihydraatit (sokerit, tärkkelys, selluloosa)
Tärkeimpien kivennäis- ja hivenaineiden kemiaa
Veden kemiallisia ilmiöitä - pH ja happamuuden merkitys elintarvikeketjussa
Käsiteltäviin aihepiireihin liittyviä soveltavia kemian laskutehtäviä
Ruoansulatuskanavan anatomia ja toiminnan perusteet
Ravitsemussuositukset (yleiset ja eri väestöryhmien)
Suomalaisten ruoankäyttö ja ravintoaineiden saanti
Ravinnonsaannin laskentaohjelma Fineli
Elintarvikkeet ja erityisruokavaliot ravintoaineiden lähteinä
Kemiaa keittiössä
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot. Opiskelija tuntee ja hallitsee tyydyttävässä määrin aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän kykenee yhdistämään oppimansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä osaa soveltaa niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän on osoittanut kykyä luoda aihepiirin puitteissa uusia merkityksiä ja ajatuksia aiemmin oppimaansa soveltaen.
Oppimateriaalit
Parkkinen, K., & Rautavirta, K. (2020). Utelias kokki: Elintarviketietoa ja -kemiaa ruoanvalmistajalle. Restamark.
Ilmoittautumisaika
11.11.2024 - 19.02.2025
Ajoitus
07.01.2025 - 11.05.2025
Laajuus
7 op
Yksikkö
SeAMK Opintoasiainpalvelut
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Frami
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Restonomi (AMK), Ravitsemispalvelut
Opettaja
- Sari Rimpelä
- Leena Arjanne
Ajoitusryhmät
- Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa) (Koko: 100. Avoin AMK: 100.)
- Ristiinopiskelu (Koko: 0. Avoin AMK: 0.)
Opiskelijaryhmät
-
MRESTO25Restonomi (AMK), Monimuotototeutus
Koulutusryhmat
- Avoin AMK (Ei koske tutkinto-opiskelijaa)
- Ristiinopiskelu
Tavoitteet
Elintarvikekemian näkökulmasta opiskelija ymmärtää aineiden kierron kokonaisuutta ja merkitystä elintarvikeketjussa sekä rehujen ja elintarvikkeiden kemiallisen koostumuksen merkityksen ketjun eri vaiheissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa kuvata ravintoaineiden kemiallisia rakenteita, ominaisuuksia ja rektioita. Opiskelija osaa soveltaa kemian teoreettista tietoa ammatillisessa yhteydessä ja ymmärtää raaka-aineiden ja tuotteiden kemiallisen koostumuksen merkityksen laadun ja turvallisuuden kannalta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nimetä (kirjallisuuden avulla) ja luokitella keskeisimpiä proteiineja, hiilihydraatteja ja rasvoja ja ymmärtää niiden perusrakenteen ja kemialliset ominaisuudet sekä esiintymisen ja merkityksen ruokaketjussa.
Ihmisen ravitsemuksen näkökulmasta opiskelija osaa nimetä ruoansulatukseen osallistuvat elimet ja vaiheet. Hänellä on valmiuksia laskea ravinnon saantia erilaisista aterioista. Opiskelija osaa arvioida elintarvikkeita ja ruokavalioita ravintoaineiden lähteinä. Opiskelija osaa tulkita ravitsemussuosituksia ruokapalveluiden, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Hän osaa kuvailla suomalaisten ruoankäyttöä.
Opiskelija osaa soveltaen hyödyntää oppimaansa käytännössä (ihmisen ravitsemus, tuotetun ja käytettävän kasvi- tai eläinperäisen elintarvikeraaka-aineen laatu ja ominaisuudet) sekä osaa perehtyä aihepiiriin liittyvään kirjallisuuteen.
Sisältö
Elintarvikkeissa tyypillisesti esiintyvien aineiden kemialliset merkinnät ja aineiden kierto
Ravintoaineiden (proteiinit, hiilihydraatit, rasvat) kemiallinen koostumus ja käyttäytyminen elintarvikeketjussa
Aminohapot ja proteiinien muodostuminen, rasvahapot ja rasvat, hiilihydraatit (sokerit, tärkkelys, selluloosa)
Tärkeimpien kivennäis- ja hivenaineiden kemiaa
Veden kemiallisia ilmiöitä - pH ja happamuuden merkitys elintarvikeketjussa
Käsiteltäviin aihepiireihin liittyviä soveltavia kemian laskutehtäviä
Ruoansulatuskanavan anatomia ja toiminnan perusteet
Ravitsemussuositukset (yleiset ja eri väestöryhmien)
Suomalaisten ruoankäyttö ja ravintoaineiden saanti
Ravinnonsaannin laskentaohjelma Fineli
Elintarvikkeet ja erityisruokavaliot ravintoaineiden lähteinä
Kemiaa keittiössä
Oppimateriaalit
Parkkinen, K., & Rautavirta, K. (2020). Utelias kokki: Elintarviketietoa ja -kemiaa ruoanvalmistajalle. Restamark.
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot. Opiskelija tuntee ja hallitsee tyydyttävässä määrin aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän kykenee yhdistämään oppimansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä osaa soveltaa niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän on osoittanut kykyä luoda aihepiirin puitteissa uusia merkityksiä ja ajatuksia aiemmin oppimaansa soveltaen.
Ilmoittautumisaika
22.04.2024 - 04.09.2024
Ajoitus
26.08.2024 - 18.12.2024
Laajuus
7 op
Yksikkö
VANHENNETTU SeAMK Bio- ja elintarviketekniikka sekä restonomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Frami
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Restonomi (AMK)
Opettaja
- Sari Rimpelä
- Leena Arjanne
Opiskelijaryhmät
-
RESTO24Restonomi (AMK), Päivätoteutus
Tavoitteet
Elintarvikekemian näkökulmasta opiskelija ymmärtää aineiden kierron kokonaisuutta ja merkitystä elintarvikeketjussa sekä rehujen ja elintarvikkeiden kemiallisen koostumuksen merkityksen ketjun eri vaiheissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa kuvata ravintoaineiden kemiallisia rakenteita, ominaisuuksia ja rektioita. Opiskelija osaa soveltaa kemian teoreettista tietoa ammatillisessa yhteydessä ja ymmärtää raaka-aineiden ja tuotteiden kemiallisen koostumuksen merkityksen laadun ja turvallisuuden kannalta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nimetä (kirjallisuuden avulla) ja luokitella keskeisimpiä proteiineja, hiilihydraatteja ja rasvoja ja ymmärtää niiden perusrakenteen ja kemialliset ominaisuudet sekä esiintymisen ja merkityksen ruokaketjussa.
Ihmisen ravitsemuksen näkökulmasta opiskelija osaa nimetä ruoansulatukseen osallistuvat elimet ja vaiheet. Hänellä on valmiuksia laskea ravinnon saantia erilaisista aterioista. Opiskelija osaa arvioida elintarvikkeita ja ruokavalioita ravintoaineiden lähteinä. Opiskelija osaa tulkita ravitsemussuosituksia ruokapalveluiden, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Hän osaa kuvailla suomalaisten ruoankäyttöä.
Opiskelija osaa soveltaen hyödyntää oppimaansa käytännössä (ihmisen ravitsemus, tuotetun ja käytettävän kasvi- tai eläinperäisen elintarvikeraaka-aineen laatu ja ominaisuudet) sekä osaa perehtyä aihepiiriin liittyvään kirjallisuuteen.
Sisältö
Elintarvikkeissa tyypillisesti esiintyvien aineiden kemialliset merkinnät ja aineiden kierto
Ravintoaineiden (proteiinit, hiilihydraatit, rasvat) kemiallinen koostumus ja käyttäytyminen elintarvikeketjussa
Aminohapot ja proteiinien muodostuminen, rasvahapot ja rasvat, hiilihydraatit (sokerit, tärkkelys, selluloosa)
Tärkeimpien kivennäis- ja hivenaineiden kemiaa
Veden kemiallisia ilmiöitä - pH ja happamuuden merkitys elintarvikeketjussa
Käsiteltäviin aihepiireihin liittyviä soveltavia kemian laskutehtäviä
Ruoansulatuskanavan anatomia ja toiminnan perusteet
Ravitsemussuositukset (yleiset ja eri väestöryhmien)
Suomalaisten ruoankäyttö ja ravintoaineiden saanti
Ravinnonsaannin laskentaohjelma Fineli
Elintarvikkeet ja erityisruokavaliot ravintoaineiden lähteinä
Kemiaa keittiössä
Oppimateriaalit
- Luentoaineisto ja aineistoon linkitetyt verkkosivut
- Kirjallisuus (yhteensä noin 100 sivua eli 10-20 tuntia kirjan äärellä):
Voutilainen, E., Fogelholm, M. & Mutanen, M. (2016). Ravitsemustaito (1.-3. painos.). Sanoma Pro. [Vaatii käyttöoikeuden]. Lue Ravitsemustaito-kirjasta sivut 25-46, 63-78 sekä 90-125 (pl. sivut 94-96, s. 110-112)
Valtion ravitsemusneuvottelukunta. (2014). Terveyttä ruoasta: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 (2. korjattu painos.). Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Opiskellaan s. 5-37
Valsta, L., Kaartinen, N., Tapanainen, H., Männistö, S. & Sääksjärvi, K. (2018). Ravitsemus Suomessa: FinRavinto 2017 -tutkimus = Nutrition in Finland : the national FinDiet 2017 survey. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Taustatiedoksi, johon viitataan luennoilla.
Ruokatieto Yhdistys ry. 2022. Ruokatietoa: Pellolta pöytään/Kuluttaja/Ravitsemus ja ruuan valinta: Erilaiset ruokavaliot - Ruokatieto Opiskellaan artikkeli "Erilaiset ruokavaliot" tukemaan erityisruokavalio-osaamista
KEMIA
- Luentoaineisto ja aineistoon linkitetyt verkkosivut
- Täydentävä kirjallisuus, jota voi hyödyntää kemian osuuden opiskelussa:
UTELIAS KOKKI Parkkinen, K. & Rautavirta, K. (2020). Utelias kokki: Elintarviketietoa ja -kemiaa ruoanvalmistajalle (tarkistettu ja uudistettu painos.). Restamark. (myös aiemmat painokset käyvät).
> Ruoan koostumus, rakenne ja aistiminen s. 15–40
> Sokerin ominaisuudet s. 205–211
> Näiden olennaisimpien kappaleiden lisäksi kirjasta löytyy paljonkin muuta hyödyllistä ruoka-aineiden ominaisuuksista. Erilaisista taulukoista ja kuvituksista on hyvä havainnollista ruoka-aineisiin liittyviä kemiallisia havaintoja. Huomiona kuitenkin, että tällä kurssilla meitä kiinnostaa ennen kaikkea se minkälaisia kemiallisia asioita ruoan parissa työskennellessä tulee ottaa huomioon ja tavoitteena että niitä osaisi tulevaisuudessa hyödyntää.
Esim. Hiivalla kohotetut leivonnaiset s. 102-108 ; Viljavalmisteet ruoanvalmistuksessa s. 92–98 ; Peruna ruoanvalmistuksessa s. 70–72
MOLEKYYLI SOPASSA
Lehtovaara Tatu & Hopia Anu. Molekyyli sopassa. WSOYpro Oy. 2011
> Kemiaa pähkinänkuoressa s. 120–165
> Ruoan olomuodot ja rakenteet 167-169
Sisältö tämän kirjan kappaleissa on sivuaa pitkälti samoja kemiallisia ilmiöitä ruoanlaiton maailmasta mitä yllämainitussa teoksessa.
LAUTASTA LAAJEMMALTA
e-kirjana saatavilla SeAMK:n kirjastosta. Tässä on hyviä osioita, jotka tukevat yllämainittua. Katsotaan kurssilla sopivia sivualueita, mikäli tarve.
Opetusmenetelmät
Lähiopetus, pienryhmätöitä, tehtäviä, tentit, keittiöharjoituksia Prikassa, tiedonhakuja kirjastossa
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Tentti viikolla 40 ja 49
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Opintojakson laajuus on 7 op, mikä tarkoittaa noin 189 tuntia opiskelua. Tämä jakautuu karkeasti seuraavasti:
Ravitsemus (4 op) 108 h
Kemia (3 op) eli noin 81 h
Kontaktiopetuksen määrä on 80 tuntia.
Itsenäisen opiskelun määrä on 109 tuntia (sis. lukeminen, erilaiset monipuoliset tehtävät)
Sisällön jaksotus
Opetusta 1. ja 2. jaksoissa
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot. Opiskelija tuntee ja hallitsee tyydyttävässä määrin aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän kykenee yhdistämään oppimansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä osaa soveltaa niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän on osoittanut kykyä luoda aihepiirin puitteissa uusia merkityksiä ja ajatuksia aiemmin oppimaansa soveltaen.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Tentit, 1-5 (erityisruokavaliot, ravitsemussuositukset & ruoankäyttö & ruokaryhmät, hiilihydraatit, rasvat, proteiinit) yhteensä 100 % arvosanasta
Kemiaa keittiössä -työt, hyväksytty arvosana rakennetaan arvioinnin perusteet (hyv-hyl-täydennettävä)
Vertaisarviointi Kemiaa keittiössä -tehtäville (hyv-hyl-täydennettävä)
Opiskelija antaa opintojaksopalautteen ja arvioi oman osaamisen kertymistä opintojakson lopussa
Muut opettajien osoittamat arvioitavat tehtävät (suoritettu/ei-suoritettu), nämä päivittyvät opintojakson edetessä.
Ilmoittautumisaika
13.11.2023 - 17.01.2024
Ajoitus
25.01.2024 - 19.05.2024
Laajuus
7 op
Virtuaaliosuus (op)
7 op
Yksikkö
VANHENNETTU SeAMK Bio- ja elintarviketekniikka sekä restonomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Frami
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Restonomi (AMK), Ravitsemispalvelut
Opettaja
- Leena Arjanne
- Matti Leppälehto
Opiskelijaryhmät
-
MRESTO24Restonomi (AMK), Monimuotototeutus
Tavoitteet
Elintarvikekemian näkökulmasta opiskelija ymmärtää aineiden kierron kokonaisuutta ja merkitystä elintarvikeketjussa sekä rehujen ja elintarvikkeiden kemiallisen koostumuksen merkityksen ketjun eri vaiheissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa kuvata ravintoaineiden kemiallisia rakenteita, ominaisuuksia ja rektioita. Opiskelija osaa soveltaa kemian teoreettista tietoa ammatillisessa yhteydessä ja ymmärtää raaka-aineiden ja tuotteiden kemiallisen koostumuksen merkityksen laadun ja turvallisuuden kannalta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nimetä (kirjallisuuden avulla) ja luokitella keskeisimpiä proteiineja, hiilihydraatteja ja rasvoja ja ymmärtää niiden perusrakenteen ja kemialliset ominaisuudet sekä esiintymisen ja merkityksen ruokaketjussa.
Ihmisen ravitsemuksen näkökulmasta opiskelija osaa nimetä ruoansulatukseen osallistuvat elimet ja vaiheet. Hänellä on valmiuksia laskea ravinnon saantia erilaisista aterioista. Opiskelija osaa arvioida elintarvikkeita ja ruokavalioita ravintoaineiden lähteinä. Opiskelija osaa tulkita ravitsemussuosituksia ruokapalveluiden, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Hän osaa kuvailla suomalaisten ruoankäyttöä.
Opiskelija osaa soveltaen hyödyntää oppimaansa käytännössä (ihmisen ravitsemus, tuotetun ja käytettävän kasvi- tai eläinperäisen elintarvikeraaka-aineen laatu ja ominaisuudet) sekä osaa perehtyä aihepiiriin liittyvään kirjallisuuteen.
Sisältö
Elintarvikkeissa tyypillisesti esiintyvien aineiden kemialliset merkinnät ja aineiden kierto
Ravintoaineiden (proteiinit, hiilihydraatit, rasvat) kemiallinen koostumus ja käyttäytyminen elintarvikeketjussa
Aminohapot ja proteiinien muodostuminen, rasvahapot ja rasvat, hiilihydraatit (sokerit, tärkkelys, selluloosa)
Tärkeimpien kivennäis- ja hivenaineiden kemiaa
Veden kemiallisia ilmiöitä - pH ja happamuuden merkitys elintarvikeketjussa
Käsiteltäviin aihepiireihin liittyviä soveltavia kemian laskutehtäviä
Ruoansulatuskanavan anatomia ja toiminnan perusteet
Ravitsemussuositukset (yleiset ja eri väestöryhmien)
Suomalaisten ruoankäyttö ja ravintoaineiden saanti
Ravinnonsaannin laskentaohjelma Fineli
Elintarvikkeet ja erityisruokavaliot ravintoaineiden lähteinä
Kemiaa keittiössä
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot. Opiskelija tuntee ja hallitsee tyydyttävässä määrin aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän kykenee yhdistämään oppimansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä osaa soveltaa niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän on osoittanut kykyä luoda aihepiirin puitteissa uusia merkityksiä ja ajatuksia aiemmin oppimaansa soveltaen.
Ilmoittautumisaika
17.04.2023 - 06.09.2023
Ajoitus
28.08.2023 - 17.12.2023
Laajuus
7 op
Yksikkö
VANHENNETTU SeAMK Bio- ja elintarviketekniikka sekä restonomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Frami
Opetuskielet
- Suomi
- Englanti
Tutkinto-ohjelma
- Restonomi (AMK), Ravitsemispalvelut
Opettaja
- Carolin Kolmeder
- Leena Arjanne
Ajoitusryhmät
- Pienryhmä 1 (Koko: 0. Avoin AMK: 0.)
- Pienryhmä 2 (Koko: 0. Avoin AMK: 0.)
Opiskelijaryhmät
-
RESTO23Restonomi (AMK), Päivätoteutus
Koulutusryhmat
- Pienryhmä 1
- Pienryhmä 2
Tavoitteet
Elintarvikekemian näkökulmasta opiskelija ymmärtää aineiden kierron kokonaisuutta ja merkitystä elintarvikeketjussa sekä rehujen ja elintarvikkeiden kemiallisen koostumuksen merkityksen ketjun eri vaiheissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa kuvata ravintoaineiden kemiallisia rakenteita, ominaisuuksia ja rektioita. Opiskelija osaa soveltaa kemian teoreettista tietoa ammatillisessa yhteydessä ja ymmärtää raaka-aineiden ja tuotteiden kemiallisen koostumuksen merkityksen laadun ja turvallisuuden kannalta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nimetä (kirjallisuuden avulla) ja luokitella keskeisimpiä proteiineja, hiilihydraatteja ja rasvoja ja ymmärtää niiden perusrakenteen ja kemialliset ominaisuudet sekä esiintymisen ja merkityksen ruokaketjussa.
Ihmisen ravitsemuksen näkökulmasta opiskelija osaa nimetä ruoansulatukseen osallistuvat elimet ja vaiheet. Hänellä on valmiuksia laskea ravinnon saantia erilaisista aterioista. Opiskelija osaa arvioida elintarvikkeita ja ruokavalioita ravintoaineiden lähteinä. Opiskelija osaa tulkita ravitsemussuosituksia ruokapalveluiden, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Hän osaa kuvailla suomalaisten ruoankäyttöä.
Opiskelija osaa soveltaen hyödyntää oppimaansa käytännössä (ihmisen ravitsemus, tuotetun ja käytettävän kasvi- tai eläinperäisen elintarvikeraaka-aineen laatu ja ominaisuudet) sekä osaa perehtyä aihepiiriin liittyvään kirjallisuuteen.
Sisältö
Elintarvikkeissa tyypillisesti esiintyvien aineiden kemialliset merkinnät ja aineiden kierto
Ravintoaineiden (proteiinit, hiilihydraatit, rasvat) kemiallinen koostumus ja käyttäytyminen elintarvikeketjussa
Aminohapot ja proteiinien muodostuminen, rasvahapot ja rasvat, hiilihydraatit (sokerit, tärkkelys, selluloosa)
Tärkeimpien kivennäis- ja hivenaineiden kemiaa
Veden kemiallisia ilmiöitä - pH ja happamuuden merkitys elintarvikeketjussa
Käsiteltäviin aihepiireihin liittyviä soveltavia kemian laskutehtäviä
Ruoansulatuskanavan anatomia ja toiminnan perusteet
Ravitsemussuositukset (yleiset ja eri väestöryhmien)
Suomalaisten ruoankäyttö ja ravintoaineiden saanti
Ravinnonsaannin laskentaohjelma Fineli
Elintarvikkeet ja erityisruokavaliot ravintoaineiden lähteinä
Kemiaa keittiössä
Oppimateriaalit
Parkkinen, K. & Rautavirta, K. (2020). Utelias kokki: Elintarviketietoa ja -kemiaa ruoanvalmistajalle (Kokonaisuudessaan tarkistettu ja uudistettu painos.). Restamark.
Lisää kirjallisuutta ilmoitetaan kurssin alussa
Opettajan materiaali
Opetusmenetelmät
Luennot, tehtävät ja käytännön harjoitukset
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Opiskelijan työmäärä 189 h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot. Opiskelija tuntee ja hallitsee tyydyttävässä määrin aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän kykenee yhdistämään oppimansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä osaa soveltaa niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän on osoittanut kykyä luoda aihepiirin puitteissa uusia merkityksiä ja ajatuksia aiemmin oppimaansa soveltaen.
Ilmoittautumisaika
14.11.2022 - 22.02.2023
Ajoitus
16.01.2023 - 14.05.2023
Laajuus
7 op
Yksikkö
VANHENNETTU SeAMK Bio- ja elintarviketekniikka sekä restonomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Frami
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Restonomi (AMK), Ravitsemispalvelut
Opettaja
- Carolin Kolmeder
- Sarita Ventelä
Opiskelijaryhmät
-
MRESTO23Restonomi (AMK), monimuotototeutus
Tavoitteet
Elintarvikekemian näkökulmasta opiskelija ymmärtää aineiden kierron kokonaisuutta ja merkitystä elintarvikeketjussa sekä rehujen ja elintarvikkeiden kemiallisen koostumuksen merkityksen ketjun eri vaiheissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa kuvata ravintoaineiden kemiallisia rakenteita, ominaisuuksia ja rektioita. Opiskelija osaa soveltaa kemian teoreettista tietoa ammatillisessa yhteydessä ja ymmärtää raaka-aineiden ja tuotteiden kemiallisen koostumuksen merkityksen laadun ja turvallisuuden kannalta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nimetä (kirjallisuuden avulla) ja luokitella keskeisimpiä proteiineja, hiilihydraatteja ja rasvoja ja ymmärtää niiden perusrakenteen ja kemialliset ominaisuudet sekä esiintymisen ja merkityksen ruokaketjussa.
Ihmisen ravitsemuksen näkökulmasta opiskelija osaa nimetä ruoansulatukseen osallistuvat elimet ja vaiheet. Hänellä on valmiuksia laskea ravinnon saantia erilaisista aterioista. Opiskelija osaa arvioida elintarvikkeita ja ruokavalioita ravintoaineiden lähteinä. Opiskelija osaa tulkita ravitsemussuosituksia ruokapalveluiden, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Hän osaa kuvailla suomalaisten ruoankäyttöä.
Opiskelija osaa soveltaen hyödyntää oppimaansa käytännössä (ihmisen ravitsemus, tuotetun ja käytettävän kasvi- tai eläinperäisen elintarvikeraaka-aineen laatu ja ominaisuudet) sekä osaa perehtyä aihepiiriin liittyvään kirjallisuuteen.
Sisältö
Elintarvikkeissa tyypillisesti esiintyvien aineiden kemialliset merkinnät ja aineiden kierto
Ravintoaineiden (proteiinit, hiilihydraatit, rasvat) kemiallinen koostumus ja käyttäytyminen elintarvikeketjussa
Aminohapot ja proteiinien muodostuminen, rasvahapot ja rasvat, hiilihydraatit (sokerit, tärkkelys, selluloosa)
Tärkeimpien kivennäis- ja hivenaineiden kemiaa
Veden kemiallisia ilmiöitä - pH ja happamuuden merkitys elintarvikeketjussa
Käsiteltäviin aihepiireihin liittyviä soveltavia kemian laskutehtäviä
Ruoansulatuskanavan anatomia ja toiminnan perusteet
Ravitsemussuositukset (yleiset ja eri väestöryhmien)
Suomalaisten ruoankäyttö ja ravintoaineiden saanti
Ravinnonsaannin laskentaohjelma Fineli
Elintarvikkeet ja erityisruokavaliot ravintoaineiden lähteinä
Kemiaa keittiössä
Oppimateriaalit
Opettajan osoittama materiaali
Opetusmenetelmät
Luennot, tehtävät ja käytännön harjoitukset
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Opiskelijan työmäärä 189 h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot. Opiskelija tuntee ja hallitsee tyydyttävässä määrin aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän kykenee yhdistämään oppimansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä osaa soveltaa niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän on osoittanut kykyä luoda aihepiirin puitteissa uusia merkityksiä ja ajatuksia aiemmin oppimaansa soveltaen.
Ilmoittautumisaika
16.04.2022 - 07.09.2022
Ajoitus
29.08.2022 - 31.01.2023
Laajuus
7 op
Yksikkö
VANHENNETTU SeAMK Bio- ja elintarviketekniikka sekä restonomi
Toimipiste
SeAMK Seinäjoki, Frami
Opetuskielet
- Suomi
Tutkinto-ohjelma
- Restonomi (AMK)
Opettaja
- Leena Arjanne
- Eliisa Ylinen
- Niina Rantakari
Vastuuhenkilö
Leena Arjanne
Opiskelijaryhmät
-
RESTO22Restonomi (AMK)
Tavoitteet
Elintarvikekemian näkökulmasta opiskelija ymmärtää aineiden kierron kokonaisuutta ja merkitystä elintarvikeketjussa sekä rehujen ja elintarvikkeiden kemiallisen koostumuksen merkityksen ketjun eri vaiheissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa kuvata ravintoaineiden kemiallisia rakenteita, ominaisuuksia ja rektioita. Opiskelija osaa soveltaa kemian teoreettista tietoa ammatillisessa yhteydessä ja ymmärtää raaka-aineiden ja tuotteiden kemiallisen koostumuksen merkityksen laadun ja turvallisuuden kannalta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nimetä (kirjallisuuden avulla) ja luokitella keskeisimpiä proteiineja, hiilihydraatteja ja rasvoja ja ymmärtää niiden perusrakenteen ja kemialliset ominaisuudet sekä esiintymisen ja merkityksen ruokaketjussa.
Ihmisen ravitsemuksen näkökulmasta opiskelija osaa nimetä ruoansulatukseen osallistuvat elimet ja vaiheet. Hänellä on valmiuksia laskea ravinnon saantia erilaisista aterioista. Opiskelija osaa arvioida elintarvikkeita ja ruokavalioita ravintoaineiden lähteinä. Opiskelija osaa tulkita ravitsemussuosituksia ruokapalveluiden, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Hän osaa kuvailla suomalaisten ruoankäyttöä.
Opiskelija osaa soveltaen hyödyntää oppimaansa käytännössä (ihmisen ravitsemus, tuotetun ja käytettävän kasvi- tai eläinperäisen elintarvikeraaka-aineen laatu ja ominaisuudet) sekä osaa perehtyä aihepiiriin liittyvään kirjallisuuteen.
Sisältö
Elintarvikkeissa tyypillisesti esiintyvien aineiden kemialliset merkinnät ja aineiden kierto
Ravintoaineiden (proteiinit, hiilihydraatit, rasvat) kemiallinen koostumus ja käyttäytyminen elintarvikeketjussa
Aminohapot ja proteiinien muodostuminen, rasvahapot ja rasvat, hiilihydraatit (sokerit, tärkkelys, selluloosa)
Tärkeimpien kivennäis- ja hivenaineiden kemiaa
Veden kemiallisia ilmiöitä - pH ja happamuuden merkitys elintarvikeketjussa
Käsiteltäviin aihepiireihin liittyviä soveltavia kemian laskutehtäviä
Ruoansulatuskanavan anatomia ja toiminnan perusteet
Ravitsemussuositukset (yleiset ja eri väestöryhmien)
Suomalaisten ruoankäyttö ja ravintoaineiden saanti
Ravinnonsaannin laskentaohjelma Fineli
Elintarvikkeet ja erityisruokavaliot ravintoaineiden lähteinä
Kemiaa keittiössä
Oppimateriaalit
Opettajan osoittama materiaali
Opetusmenetelmät
Luennot, tehtävät ja käytännön harjoitukset
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Opiskelijan työmäärä 189 h
Arviointiasteikko
1-5
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot. Opiskelija tuntee ja hallitsee tyydyttävässä määrin aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä kykenee soveltamaan niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän kykenee yhdistämään oppimansa aiempiin kokemuksiinsa aihepiiristä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija on suorittanut hyväksytysti annetut tehtävät/osiot ja osallistunut aktiivisesti opintojaksoon. Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvät peruskäsitteet ja menetelmät sekä osaa soveltaa niitä tavanomaisten kysymysten ratkaisemisessa. Hän on osoittanut kykyä luoda aihepiirin puitteissa uusia merkityksiä ja ajatuksia aiemmin oppimaansa soveltaen.