Ihmisen fyysinen kuormittuminen (4op)
Toteutuksen tunnus: BB00CA03-3001
Toteutuksen perustiedot
- Ilmoittautumisaika
- 01.08.2019 - 08.01.2020
- Ilmoittautuminen toteutukselle on päättynyt.
- Ajoitus
- 02.01.2020 - 31.01.2020
- Toteutus on päättynyt.
- Opintopistemäärä
- 4 op
- Lähiosuus
- 3 op
- Virtuaaliosuus
- 1 op
- Toteutustapa
- Monimuoto-opetus
- Opetuskielet
- suomi
- Koulutus
- Fysioterapeutti (AMK)
- Opettajat
- Maija Hiltunen
- Riitta Kiili
- Maria Kasanen
- Tarja Svahn
- Opintojakso
- BB00CA03
Tavoitteet
Opiskelija osaa:
- nimetä sisä- ja aistinelinten anatomiset rakenteet ja selittää niiden toimintaperiaatteita
- selittää fyysisen kunnon osatekijät ja miten erityyppinen kuormitus vaikuttaa elimistön toimintaan
- mitata kehon koostumusta ja hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä tulkita mittaustuloksia
- selittää, mitä ruumiinkuvalla tarkoitetaan ja tietää pääpiirteissään, miten tunteet vaikuttavat kehon toimintaan
Sisältö
- Ihmisen anatomia ja fysiologia: solu, kudokset, iho, hengitys- ja verenkiertoelimistö, verenkierto, ruuansulatus, virtsaneritys, aineenvaihdunta ja lämmönsäätely, elimistön puolustusreaktiot, aistitoiminnot
- Kuormituksen vaikutukset fyysisen kunnon eri osatekijöihin ja elinjärjestelmiin
- Aerobisen kestävyyden mittarit
- Ruumiinkuva, tunteet ja kehon toiminta
Oppimateriaalit
Sand, O., Sjaastad, Ø., Haug, E., Toverud, K., Bjålie, J. & Hekkanen, R. 2012. Ihminen: fysiologia ja anatomia. Helsinki: Sanoma Pro.
Keskinen, K., Häkkinen, K., Kallinen, M., Kuivalainen, J. & Aartolahti, E. 2018. Fyysisen kunnon mittaaminen: käsi- ja oppikirja kuntotestaajille. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura.
Langinkoski, A., Lappalainen, J., Moody, J., Naclerio, F., Rieger, T., Jime?nez, A. & Allgrove, J. 2016. Liikuntafysiologian perusteet. Lahti: Fitra Oy.
Muu opettajan opintojaksolla ilmoittama kirjallisuus.
Opetusmenetelmät
Luennot, pienryhmätyöskentely, käytännönharjoitteet, tutustumiskäynti, tutoriaalityöskentely ja verkko-opinnot.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Tutustumiskäynti myöhemmin sovittavaan paikkaan.
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Anatomian ja fysiologian osuudesta moodle-tentti opintojakson päättyessä. Uusintakokeen ajankohta sovitaan erikseen.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Opintojakson 4 op laajuus vastaa 106 h,josta 34 h kontaktitunteja ja tutoriaalityöskentelyä, tutustumiskäynti 8 h ja verkko-opintoja 30 h. Itsenäinen opiskelu ja kirjalliset tehtävät 38 h.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
Opiskelija:
- pystyy nimeämään joitakin sisä- ja aistinelinten rakenteita sekä selittämään osittain niiden toiminnan periaatteita
- tunnistaa suppeasti fyysisen kunnon osatekijät ja osaa selittää pääpiirteittäin, miten erityyppinen kuormitus vaikuttaa elimistön toimintaan
- tarvitsee jonkin verran ohjausta mitatessaan kehon koostumusta ja hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä tulkitessaan mittaustuloksia
- puutteellisesti selittää, mitä ruumiinkuvalla tarkoitetaan, eikä osaa selittää tunteiden vaikutuksia kehon toiminnalle
Arviointikriteerit, hyvä (3)
Opiskelija:
- osaa nimetä tärkeimpien sisä- ja aistinelinten rakenteet sekä niiden pääasialliset tehtävät
- osaa nimetä hermoston eri osat ja osaa kuvata niiden pääasialliset tehtävät
- osaa luetella fyysisen kunnon osatekijät ja osaa selittää, miten erityyppinen kuormitus vaikuttaa elimistön toimintaan
- osaa mitata hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä tulkita mittaustulosta
- suppeahkosti selittää, mitä ruumiinkuvalla tarkoitetaan ja tietää joitakin tunteiden vaikutuksia kehon toiminnalle
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opiskelija:
- nimeää ihmisen sisä- ja aistinelinten rakenteet ja toimintaperiaatteet sekä osaa soveltaa tietoaan joustavasti fysioterapiatyössään.
- osaa soveltaa tietoaan fyysisen kunnon osatekijöistä ja perustella ammatillisissa tilanteissa erityyppisen kuormituksen vaikutuksia elimistön toimintaan
- osaa mitata monipuolisesti hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä tulkita mittaustuloksia näyttöön perustuen
- selittää, mitä ruumiinkuvalla tarkoitetaan ja tietää pääpiirteissään, miten tunteet vaikuttavat kehon toimintaan