OPETUSSUUNNITELMAT > YLEMPI AMK-TUTKINTO > KULTTUURITUOTTAJA (YLEMPI AMK)

Kulttuurituottaja (ylempi AMK)
Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, 60 op


Kulttuurituottaja (ylempi AMK)

  • Ohjelma
  • Opetussuunnitelmat
  • Opinnot
Koulutuksen rakennetaulukko

Tutkinto-ohjelman nimi

Kulttuurituottaja (ylempi AMK)

Suuntautumisvaihtoehdot

Tutkinto-ohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja.

Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus

Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, kulttuurituottaja (ylempi AMK)
Tutkinto tuottaa ylempää korkeakoulututkintoa vastaavan kelpoisuuden.

Tutkinnon taso

Tutkinto-ohjelma johtaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, joka on toisen syklin master-tason tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 7.
Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120

Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset

Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/201
Valintaperusteet löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku.

Ahot-menettelyt

AHOT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistamisprosessi nivoutuu läheisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laatimiseen ja sitä päivitetään henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen yhteydessä.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan. Ohjeessa on nimetty tutkinto-ohjelman osaamisen tunnustamisen yhteyshenkilöt, jotka antavat ohjausta prosessiin liittyvissä asioissa.
Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään muun muassa
- vastaavansisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- opiskelijan haastattelu
- kirjallisia ja suullisia tenttejä tai raportteja
- toiminnallisia tai kirjallisia tehtäviä tai näyttöjä
- esitelmiä, portfolioita.

AHOT-menettelyn ulkopuolelle jäävät opinnäytetyö ja kypsyyskoe.
*
Tutkinto-ohjelman AHOT-menettelyistä vastaa tutkintopäällikkö ja tarvittaessa kyseisen opintojakson opettaja. Menettely perustuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun määrittämiin AHOT-menettelyohjeisiin.

Tutkintovaatimukset ja -säännökset

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö

Opinnoissa käytetään monimuotoisia opiskelumetodeja ja tutkintoon sisältyy noin 2–4 lähiopetuspäivää kuukaudessa. Lähiopetus järjestetään pääsääntöisesti perjantai-iltapäivisin ja -iltaisin sekä lauantaisin. Monimuoto-opetus koostuu lähi- ja verkko-opinnoista. Opintojaksot sisältävät kehittämis- ja oppimistehtäviä, jotka voi kytkeä omaan työhön. Opinnäytetyö on olennainen osa opintoja, ja se on esimerkiksi omalle työnantajalle tai muulle toimeksiantajalle toteutettava työelämälähtöinen kehittämishanke.

Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö

Kulttuurituottaja (ylempi AMK) koulutuksesta valmistuu luovan talouden asiantuntijoita ja kehittäjiä, jotka tunnistavat olennaisia muutostarpeita sekä osaavat suunnitella ja johtaa kehittämistoimintaa. Opiskelija kehittää valmiuksiaan hyödyntää liiketoimintaosaamista kulttuuri- ja luovien alojen palvelujen kehittämisessä yrittäjämäisellä otteella. Yrittäjämäinen toimintapa on kykyä tehdä päätöksiä ja ennakoida muutoksia joustavasti ja proaktiivisesti. Koulutuksessa pyritään hahmottamaan luovan talouden kenttää ja muutoksia, kehittämään omaa asiantuntijaverkostoa ja hakemaan liiketoiminnallisia keinoja uudistaa kulttuurialaa ja luovaan talouteen liittyvää toimintaa.

Ammatillinen osaamisprofiili

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittanut voi toimia organisaation suunnittelu- ja johtotehtävissä, kehittämisprojektien vetäjänä ja itsenäisenä, riittävät liiketoimintavalmiudet omaavana yrittäjänä. Tutkinto antaa kelpoisuuden tehtäviin, joihin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto.

Kansainvälisyys

Opinnoissa kansanvälisyys huomioidaan luontevasti yhtenä luovan alan ominaispiirteenä. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa soveltuvin SeAMKin englanninkielisten ylempien amk-tutkintojen kursseja (SeAMK Master School). SeAMK tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden osallistua myös kansainväliseen vaihtoon yhteistyökorkeakouluissa. Vaihtojaksolla suoritetut opinnot hyväksytään osaksi Suomessa suoritettavaa tutkintoa eivätkä ne pidennä opiskeluaikaa.

Jatko-opintokelpoisuus

Tutkinto antaa kelpoisuuden alan tieteellisiin jatko-opintoihin.

Opintojen rakenne

Tutkinto-ohjelman opinnot koostuvat ammattikorkeakoululain mukaisesti syventävistä ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä.

Tutkinnon laajuus on 60 opintopisteitä ja se muodostuu seuraavista opintokokonaisuuksista:
Syventävät opinnot 20 op
Vapaavalintaiset opinnot 10 op
Opinnäytetyö 30 op

Syventävissä opinnoissa tunnistetaan luovan talouden toimintaympäristöjä ja ennakoidaan niiden muutoksia sekä hahmotetaan liiketoiminnallisia uudistamiskeinoja kulttuurialalla.Opinnäytetyöprosessi käynnistyy ensimmäisen lukukauden aikana, ja prosessia tukevat muissa opintojaksoissa saavutetut tiedot ja taidot. Opinnoissa kannustetaan opiskelijoita kestävän kehityksen huomioimiseen ja kansainvälisen osaamisen kehittämiseen tulevissa asiantuntijarooleissaan.

Tutkintosääntö ja arviointiasteikot

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Valmistumisen edellytykset

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Opiskelumuoto

Opiskelu on päätoimista, mutta opiskelu on mahdollista myös työn ohessa. Monimuotokoulutuksena toteutettavaan tutkintoon sisältyy 2–4 lähiopetuspäivää kuukaudessa, jotka järjestetään perjantaisin ja lauantaisin. Monimuoto-opetus sisältää lähiopetusta, etäopetusta ja itsenäistä opiskelua. Lähiopetukseen voi osallistua myös verkossa. Tarkemmat opiskelumuodot määritellään jokaisen opintojakson yhteydessä.

Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja

Satu Lautamäki
puh. 040 8680 858
satu.lautamaki(at)seamk.fi

Opinto-ohjaaja

Satu Lautamäki
puh. 040 8680 858
satu.lautamaki(at)seamk.fi

Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi

Tiina Välimäki, 040-830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040-830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat

outgoing(at)seamk.fi

Opiskelijapalvelut

Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi

Harjoittelun koordinointi

Tutkinto-ohjelmaan ei kuulu harjoittelua.

Koulutusala

Taiteet ja kulttuurialat
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.

Osaamistavoitteet

Kompetenssit

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan.

Työssäoppiminen ja harjoittelu

Tutkintoon ei kuulu harjoittelua.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen todennetaan esimerkiksi näytöin ja tehtävin.