OPETUSSUUNNITELMAT > MONIMUOTOTOTEUTUS > RESTONOMI (AMK), RAVITSEMISPALVELUT

Restonomi (AMK), Ravitsemispalvelut
Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, 210 op


Restonomi (AMK)

  • Ohjelma
  • Opetussuunnitelmat
  • Opinnot

Tutkinto-ohjelman nimi

Restonomi (AMK), Ravitsemispalvelut

Suuntautumisvaihtoehdot

Tutkinto-ohjelmassa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja. Valinnoilla voi syventää osaamistaan joko ravitsemukseen tai ruokatuotannon tai tila- ja elämyspalvelujen kehittämiseen.

Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus

Restonomi (AMK), ravitsemispalvelut

Tutkinnon taso

Tutkinto-ohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 6.
Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120

Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset

Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.
Valintaperusteet löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku

Ahot-menettelyt

OT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä opinnollistamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistamisprosessi nivoutuu läheisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laatimiseen ja sitä päivitetään henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen yhteydessä.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan. Ohjeessa on nimetty tutkinto-ohjelman osaamisen tunnustamisen yhteyshenkilöt, jotka antavat ohjausta prosessiin liittyvissä asioissa.
Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään muun muassa
- vastaavansisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- opiskelijan haastatteluja
- kirjallisia ja suullisia tenttejä tai raportteja
- toiminnallisia tai kirjallisia tehtäviä tai näyttöjä
- esitelmiä, portfolioita.
OT-menettelyn ulkopuolelle jäävät opinnäytetyö ja kypsyyskoe.
Tutkinto-ohjelman OT-menettelyistä vastaa koulutusohjelmapäällikkö ja tarvittaessa kyseisen opintojakson opettaja. Menettely perustuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun määrittämiin OT-menettelyohjeisiin.

Tutkintovaatimukset ja -säännökset

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö

Konstruktiivisessa oppimiskäsityksessä korostetaan opiskelijan aktiivista roolia ja omaa kokemusmaailmaa. Opittavat asiat pyritään ymmärtämään. Opettajan rooli on olla oppimisprosessin ohjaaja.

Oppimisen piirteitä:

1. Opiskelija asettaa omia oppimistavoitteita.
2. Opiskelijalle tehdään henkilökohtainen oppimissuunnitelma.
3. Opittavat asiat liitetään opiskelijoiden omaan kokemusmaailmaan, työhön ja toimintaympäristöön.
4. Vuorovaikutuksella opiskelijoiden ja opettajien kesken pyritään syventämään opittavia asioita ja arvioimaan oppimiskokemuksia.
5. Oppimisessa korostetaan opiskelun prosessiluonnetta, ei pelkästään tavoitteita ja sisältöjä.
6. Opiskelija seuraa ja arvioi omaa ja ryhmän oppimista yhdessä opettajien kanssa. Oppimista kehitetään järjestelmällisesti koottavan palautteen pohjalta. Palautteet käsitellään yhdessä opiskelijoiden kanssa ja ne johtavat oppimistilanteiden kehittämiseen.

Opetuksessa käytetään erilaisia aiheeseen soveltuvia menetelmiä. Monipuolisilla menetelmillä tuetaan sekä opiskelijan ammatillista kehittymistä ja työelämävalmiuksia että ammatillista osaamista. Käytettäviä menetelmiä ovat esimerkiksi luennot, itsenäinen tiedonhankinta, projektit, etä- ja verkko-opetus, oppimistehtävät, käytännön harjoitustyöt ja erilaiset yhteistoiminnallisen oppimisen muodot.

Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö

Restonomin koulutus perustuu monialaisesti luonnontieteisiin, kauppatieteisiin ja käyttäytymistieteisiin. Koulutus perustuu näiden tieteiden soveltamiseen ruokapalvelualan erityispiirteisiin. Tutkinto-ohjelman vaihtoehtoiset syventävät opinnot (kaikkiaan 30 op) syventävät opiskelijan osaamista ruokatuotannon kehittämisessä, ammattikeittiöiden digitaalisissa ratkaisuissa, ravitsemusosaamisessa ja ruokakasvatuksessa, tuotekehityksessä sekä matkailu- ja elämyspalveluissa. Syventävät opinnot valitaan toisen opiskeluvuoden aikana.
Opinnot antavat vankan tiedollisen ja käytännön osaamisen ruokapalvelujen tuottamiseen, johtamiseen ja asiakkaan kohtaamiseen ja digitaalisten järjestelmien tuottaman datan hyödyntämiseen. Opinnoissa perehdytään elintarviketurvallisuuteen sekä laadun ja prosessien kehittämiseen, ruokapalvelujen vaatimaan ravitsemusosaamiseen ja palvelualalla tarvittavaan liiketoimintaosaamiseen. Opinnot antavat valmiuksia vastata tulevaisuuden ruokapalvelualan haasteisiin, joiden ratkomiseen tarvitaan raaka-aineiden tuntemusta ja prosessiosaamista sekä kykyä luoviin ratkaisuihin.

Ammatillinen osaamisprofiili

SeAMKin restonomi on moniosaaja, joka toimii esimies- ja asiantuntijatehtävissä liikeideoiltaan erilaisissa palvelualojen organisaatioissa ja ruoka-alan yrityksissä, elintarviketeollisuudessa ja itsenäisinä yrittäjinä. Restonomit toimivat tehtävissä, joissa vaaditaan mm. palvelumuotoilun, digitalisaation, kansainvälisyyden, ruokakasvatuksen ja viestinnän taitoja. Restonomi on työelämän kehittäjä ja huomioi kuluttajan tarpeet ja kantaa yhteiskunnallista ja ekologista vastuuta. Tavallisimpia työllistäjiä ovat ravintoloiden, henkilöstöravintoloiden ja julkisen sektorin keittiöiden (esim. koulut ja sairaalat) esimies- ja asiantuntijatehtävät. Lisäksi yhä enenevässä määrin työllistävät erilaiset henkilöstövuokraukseen ja matkailu- ja elämysteollisuuteen liittyvät yritykset.
Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat esim. ravitsemistyönjohtaja, vuoropäällikkö, ravintolapäällikkö, ravitsemispäällikkö, ruokapalvelujohtaja, tuotekehittäjä, projektiasiantuntija tai -päällikkö ja asiakaspalvelupäällikkö tai alan yrittäjä.
Ammatilliset kieliopinnot suoritettuaan opiskelija osaa toimia oman alansa suullisissa ja kirjallisissa viestintätilanteissa, pystyy etsimään tietoa sekä seuraamaan oman ammattialansa kehitystä kohdekielillä.

Kansainvälisyys

Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa harjoitteluita ulkomailla sekä osa opinnoista ulkomaisessa yhteistyökorkeakoulussa tai virtuaalisesti – ja siihen kannustetaan aktiivisesti.
Tutkinto-ohjelman kansainväliset vaihto-opiskelijat opiskelevat suomalaisten opiskelijoiden kanssa samoilla opintojaksoilla, jolloin opintojakso toteutetaan osittain tai kokonaan englannin kielellä. Opintojaksoissa käytetään mahdollisuuksien mukaan englanninkielistä oppimateriaalia. Kansainvälinen ja monikulttuurinen näkemys on keskeisesti mukana opintokokonaisuuksissa.

Jatko-opintokelpoisuus

Antaa kahden vuoden työkokemuksen jälkeen jatko-opintokelpoisuuden alan ylempään amk-tutkintoon.

Opintojen rakenne

Tutkinto-ohjelman opinnot koostuvat ammattikorkeakoululain mukaisesti perusopinnoista, ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä vuodessa.
Restonomin tutkinto-ohjelmassa on vaihtoehtoisia syventäviä opintoja kaikkiaan 30 op. Syventävät opinnot alkavat opiskelijan valintojen mukaan toisena opiskeluvuotena.
Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana keskitytään ruokapalvelujen tuottamisen prosessiin ja siihen liittyvän taustaosaamiseen. Painopiste on teoreettisten ammattiopintojen ja kädentaitojen yhdistämisessä.
Toisen opiskeluvuoden teemana on johtaminen ja prosessien hallinta. Opiskelijan taidot työyhteisön johtamisessa, laadun ja prosessien sekä liiketoiminnan johtamisessa kehittyvät. Opiskelija aloittaa syventävät opinnot valintojensa mukaisesti.
Kolmantena ja neljäntenä vuonna pääpaino on syventävissä opinnoissa ja harjoittelussa. Opinnäytetyöhön valmentavat opinnot päättyvät ja valitaan opinnäytetyön aihe. Opinnäytetyössä sovelletaan hankittuja tietoja ja taitoja.
Vapaasti valittaviin opintoihin voi valita SeAMKin Vapaasti valittavien opintojen tarjonnan lisäksi opintoja esimerkiksi oman tutkinto-ohjelman vaihtoehtoisista opinnoista sekä muiden tutkinto-ohjelmien ja ammattikorkeakoulujen (CampusOnline) tarjoamia opintojaksoja.
Opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä ja sen tarkoituksena on osoittaa opiskelijan perehtyneisyys omaan ammattialaansa tietyn aiheen kautta. Opiskelija valitsee opinnäytetyön aiheen mielenkiintonsa, urasuunnitelmiensa ja työllistymistavoitteidensa mukaan.
Opetussuunnitelmassa on viisi opintoja läpäisevää juonnetta, jotka kulkevat läpi opintojen. Ne perustuvat SeAMKin selvityksiin, tutkimuksiin ja strategiaan sekä ammattikorkeakoulutuksen kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin ja säädöksiin.
- Tiedonhankinta-juonne vahvistaa opiskelijan ammatillista ja alakohtaista tiedonhankintaosaamista läpi opintojen.
- Kansainvälisyys-juonne varmistaa opiskelijan kansainvälisen osaamisen kehittyminen opiskelun aikana.
- Yrittäjyys-juonteen mukaisilla opinnoilla autetaan opiskelijaa ymmärtämään yrittäjyyden ja yritystoiminnan keskeinen ja kasvava osuus yhteiskunnassa.
- Kestävä kehitys juonteena auttaa opiskelijaa tiedostamaan yhteiskuntavastuun ja ymmärtämään kestävän kehityksen moninaisuuden työelämätaitona.
- Uraohjaus juonteena auttaa opiskelijaa tunnistamaan omaa osaamistaan sekä omia vahvuuksiaan. Siihen kuuluvia alueita ovat myös työelämätuntemus, työnhakutaidot sekö elinikäinen oppiminen.
Opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa monialaisia työelämälähtöisiä projektiopintoja (SeAMKPro). Monialaisia projektiopintoja voi sisällyttää toisesta opiskeluvuodesta alkaen.

Tutkintosääntö ja arviointiasteikot

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Linkki

Valmistumisen edellytykset

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.

Opiskelumuoto

Restonomikoulutusta järjestetään sekä päivä- että monimuotototeutuksena.
Monimuotoryhmien opiskelu on etä- ja lähijaksojen yhdistelmä. Lähijaksot ovat pääsääntöisesti muutaman viikon välein torstaista lauantaihin, jonka lisäksi on itsenäistä opiskelua ja työharjoittelua.

Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja

Eija Putula-Hautala, puh. 040 830 3953, eija.putula-hautala(at)seamk.fi

Opinto-ohjaaja

Eija Putula-Hautala, puh. 040 830 3953, eija.putula-hautala(at)seamk.fi

Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi

Tiina Välimäki, 040-830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040-830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat

Opiskelijapalvelut

Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi

Harjoittelun koordinointi

Paula Juurakko, puh. 040 830 2293, paula.juurakko(at)seamk.fi

Koulutusala

Palvelualat
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.

Osaamistavoitteet

Kompetenssit

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan.

Työssäoppiminen ja harjoittelu

Restonomin tutkinnossa kädentaitojen ja työelämäosaamisen kehittyminen on työllistymisen kannalta tärkeää. Tutkintoon kuuluu kaksi harjoittelujaksoa: ensimmäisenä vuonna Perusharjoittelu ja syventävien opintojen vaiheessa tehtävä Syventävä harjoittelu. Lisäksi ensimmäisenä vuonna on opintojakso Ruokapalvelut suurkeittiöissä, mikä suoritetaan yhteistyökumppaneiden suurkeittiöissä.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen voidaan todentaa esimerkiksi näytöin ja tehtävin.