Lukuvuosi 2019 - 2020

• Communication and Media in Social Work SOSEM60-3003 02.09.2019-25.10.2019  4 op  (SOS17C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Students are familiar with social importance of media and communication from different perspectives of social work and activities. Students analytically examine media contents and recognise perspectives presented by various interest groups. They can explain how media acts and what kind of meanings it keeps inside.They can apply means of communication and influence. Students have argumentation and information seeking skills. They are familiar with the internal and external communication principles and practices in work communities. Students are familiar with the professional etiquette in social media. Students also examine communication culture from the perspective of sustainable development.

  Edeltävä osaaminen

  Students of the Degree Programme in Social Services: Most part of the Basic studies

  Opintojakson sisältö

  - media literacy: perceiving media reality and working as social work professional in media environment
  - influence in society as part of empowering social work
  - communication in society
  - ethical instructions and legislation of media

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Students
  - are able to recognize the importance of communication and media in society
  - are able to recognize the wholeness of methods which media uses
  - are able to recognize their individual behavior concerning media and communication and connected attitudes

  Hyvä

  Students
  - have capacities to itemize contents of media
  - can bring out topics, which are essential from the perspective of citizens? empowerment
  - are able to recognize their individual values and attitudes
  - are able to recognize their responsibilities in communication-related tasks

  Kiitettävä

  Students
  - have competencies to evaluate and analyze critically the contents produced by different media sources
  - have skills to act in network of citizens, media and other interest groups based on principles of empowering social work
  - have capacities to recognize the influence of their individual values and attitudes to their actions

  Lisätiedot

  Students of the degree programme can choose between this and the following courses:
  - Structural Social Work
  - Community-Oriented Social Work
  - Empowering Social Work

  ---

  Toteutustapa

  75% Lähiopetus, 25% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Hall, C. Slembrouck, S. & Sarangi S. 2006. Language Practises in Social Work: Categorisation and Accountability in Child Welfare. : Chapter 9, p. 145 - 163 Narrative transformation in media reporting; Chapter 10, p.. 164 - 173 Conclusion.
  Stocchetti, M. & Kukkonen, K. 2010. Critical Media Analysis: An Introduction for Media Professionals. Frankfurt am Main: Peter Lang AG. E-book.
  Literature needed in assingments and in the exam is defined more closely during the course.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Contact learning, learning assignments including e-learning, group discussions, exam.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Evaluation is based on active participation in contact learning, assignments andt the exam.

  Opetuskieli

  Englanti

  Ajoitus

  02.09.2019 - 25.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 30.09.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17C
  • SOS17B
  • IEPSW19F

  Opettaja(t)

  Helena Sarvikas, Pia-Christine Sainio

  Lisätietoja opiskelijoille

  Students can choose between this and the following courses:
  - Structural Social Work
  - Community-Oriented Social Work
  - Empowering Social Work

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Lectures, self-access learning, group work and discussions, media analyses. Assignment as agreed in the course.

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Does not include any practise period.

  Tenttien ajankohdat

  Exam at the end of the course.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  108 hours.including contact learning 22 hours.

• Digitaalisuus sosionomin työkentillä SOSAPJ00-3002 02.09.2019-18.10.2019  3 op  (SOS16C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tietää verkkoympäristössä toteutettavia sosionomityön muotoja eri asiakasryhmien kohdalla. Opiskelija osaa arvioida verkkoympäristössä toimimisen soveltuvuutta eri asiakasryhmien ja erilaisten avun tarpeiden kannalta. Hän tiedostaa verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa tuottaa verkkoympäristöön soveltuvaa sisältöä ammatillisessa roolissa. Hän osaa ottaa huomioon palvelujen saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimukset.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - verkossa tapahtuva auttaminen sosionomin työkenttänä
  - verkossa tapahtuvan auttamisen erityispiirteet ja eettiset periaatteet
  - verkkoauttamisen muotoja
  - ammatillinen toiminta sosiaalisessa mediassa
  - saavutettavuus tietosuojan kysymykset

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä verkkoympäristössä toteutettavia sosionomityön muotoja asiakasryhmien kohdalla. Opiskelija osaa nimetä verkkoympäristöjä asiakasryhmien ja erilaisten avun tarvitsijoiden kohdalla. Hän tunnistaa joitain verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija pystyy selviytymään verkossa ammatillisessa roolissa ja tietää verkkosisältöjen tuottamisen periaatteita. Hän tunnistaa joitain saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimuksia. Opiskelija osaa ohjatusti soveltaa oppimaansa.

  Hyvä

  Opiskelija hallitsee verkkoympäristössä toteutettavia sosionomityön muotoja eri asiakasryhmien kohdalla. Opiskelija osaa käyttää verkkoympäristöä yhtenä ammattityön muotona. Opiskelija osaa havainnoida verkkoympäristössä toimimisen soveltuvuutta eri asiakasryhmien ja erilaisten avun tarvitsijoiden kannalta. Hän tiedostaa monipuolisesti verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa toimia verkossa ammatillisessa roolissa ja tietää miten verkkosisältöjä tuotetaan. Hän huomioi saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimuksia. Opiskelija osaa käyttää oppimaansa käytäntöön.

  Kiitettävä

  Opiskelija hallitsee verkkoympäristössä toteutettavia sosionomityön muotoja eri asiakasryhmien kohdalla monipuolisesti. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti verkkoympäristöä yhtenä ammattityön muotona. Opiskelija osaa arvioida verkkoympäristössä toimimisen soveltuvuutta eri asiakasryhmien ja erilaisten avun tarvitsijoiden kannalta. Hän analysoi monipuolisesti verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa toimia verkossa ammatillisessa roolissa ja tietää miten verkkosisältöjä tuotetaan. Hän osaa ottaa saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimukset. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa käytäntöön.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen opintojaksojen Teknologia ja arki, Kommunikaation apuvälineet ja Hyvinvointiteknologia kanssa

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Kivistö & Päykkönen (toim.) Sosiaalityö digitalisaatiossa. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja. C Työpapereita 58.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, harjoitukset, ryhmäkeskustelut

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  02.09.2019 - 18.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS16C
  • SOS16B
  • MSOS18
  • SOS17A

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Anu Aalto

  Lisätietoja opiskelijoille

  opintojakso on vaihtoehtoinen opintojaksojen Teknologia ja arki, Kommunikaation apuvälineet ja Hyvinvointiteknologia kanssa.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  78h

• Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa SOSATO50-3006 21.10.2019-18.12.2019  4 op  (MSOS19, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on perustiedot ja -taidot luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista draamallisten menetelmien alueella, esimerkiksi teatteri, rooliharjoitukset, itseilmaisun harjoitukset. Opiskelija ymmärtää luovien, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien merkityksen minäkuvan, itsetunnon, itseilmaisun ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opiskelija osaa organisoida tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käytetään draamallisia menetelmiä. Hänellä on valmiudet innostaa ja rohkaista yksilöitä ja ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään. Opiskelija osaa työskennellä tavoitteellisesti luovien toimintojen alueella ja hän osaa suunnitella luovan toiminnan prosessin alusta loppuun. Hän on tietoinen luovista voimavaroistaan ja on motivoitunut käyttämään ja kehittämään niitä sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

  Edeltävä osaaminen

  Opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

  Opintojakson sisältö

  - luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
  - draamamenetelmien käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
  - itseilmaisu, rooliharjoitukset, teatteri-ilmaisu
  - toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset draamallisia menetelmiä hyödyntäen
  - soveltavan draaman välineet käytännössä
  - omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomin työssä

  Lisätiedot

  Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Kuvan käyttö ryhmätoiminnassa
  - Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.10.2019 - 18.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS19
  • SOS18C
  • SOS18B
  • SOS19A

  Paikkoja

  12 - 20

  Opettaja(t)

  Juulia Soidinaho

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Empowering Social Work SOSEM30-3003 02.09.2019-25.10.2019  4 op  (SOS17C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Students are able to define the concept of empowerment and describe how it is related to critical social work theories.
  They know how to analyse social mechanisms, through which marginalisation comes about and analyse structures and processes which produce inequality and disadvantage on regional, national and international level. Students analyze practices, structures and process which produce and maintain marginalisation, inequality and lack of engagement and power in society, welfare services and social work. Students recognise needs for empowering social work in the clients' lives, work communities and in social work responsibilities. They are familiar with empowering social work methods. Students can describe what kind of conflicts may emerge in empowering work processes and what kind of solutions there are to solve them. Students are prepared to plan a social work process, in which empowering methods are used and sustainable development promoted. Students can critically analyse their attitudes and opinions. In work with clients, they can reflect their own individual values and ethical views.

  Edeltävä osaaminen

  Students of the Degree Programme in Social Services: Basic studies of the degree programme

  Opintojakson sisältö

  - the concept of empowerment
  - critical social work theories
  - marginalization, inequality and disadvange in society
  - promoting empowerment in client work, social welfare organizations and society
  - empowering methods in social work
  - planning a process of empowering social work
  - empowering work and sustainable development
  - evaluation of one's values and action

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  The students can define the concept of empowerment and describe the core content of the critical social theories underpinning it. They can describe such practices, processes and structures in the society, service system and social work that produce and maintain marginalization, inequality, lack of power nad participation. They recognize the connections of these factors with ecosocial sustainability. The students are able to describe the needs, for empowering social lwork and the powet tructures in the lives of the service users as well as in the social work organizations and practices. They can produce a case example on the process of empowering social work. The students are able to describe their own social work practice and the values behind it, and raise questions concerning value conflicts that they have experienced in social work practice and name structural factors connected to them.

  Hyvä

  In addition, the students are able to reflect on the concept of empowerment from many perspectives and connect it to the practical work. They can produce a realistic case example and a solution that is applicable. They can reflect the structural and social factors connected to their own values and the value conflicts they have experienced.

  Kiitettävä

  In addition, the students are able to reflect critically and comprehensively the marginalizing processes in the lives of service users, in social work organisations and in social work profession. They can produce a case example that highlights the situation from many perspectives. They are able to analyse it by applying the critical theories. They ae able to apply empowering social work methods in the case example in a creative way and describe the use of the methods in detail, taking into account the ecosocial sustainability. They can analyse and assess critically both their own actions and the professional practices of social work from the perspective of empowering goals of social work. They are able to assess the empowering approach in relation to the other possible approaches in social work.

  Lisätiedot

  Finnish students can choose between this course and the following courses:
  - Communication and Media in Social Work
  - Structural Social Work
  - Community-Oriented Social Work

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Thompson, N. 2011: Promoting Equality: Working with Diversity and Difference. Palgrave & McMillan
  Dalrymple, J. & Burke, J. 2006: Anti-oppressive Practice. Social Care and the Law. Open University Press.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Lectures, group presentation, individual written reflection.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  The course is evaluated by 1-5 scale, consisting an individual written assignment 2/ and group persentation 1/3. Active participation in classroom activities is required.

  Opetuskieli

  Englanti

  Ajoitus

  02.09.2019 - 25.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 30.09.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17C
  • SOS17B
  • IEPSW19F

  Paikkoja

  10 - 24

  Opettaja(t)

  Tarja Tapio

  Lisätietoja opiskelijoille

  A part of the teaching will be given by an exchange teacher.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Tenttien ajankohdat

  s.

  KV yhteydet

  Exchange students and SeAMK students study in the course together.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  The studies consist thematical lectures: 4x4h and individual reflection paper 24 h, preparing and presenting a group presentation h.30.

• Englanti STPO301-3011 21.10.2019-18.12.2019  3 op  (SOS19B) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa sosiaalialan keskeisen englanninkielisen sanaston. Hän osaa kuvata englanniksi suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pääpiirteet. Hän tuntee sosiaalialan asiakasryhmiin liittyvän keskeisen sanaston. Hän osaa lukea erilaisia ammatillisia tekstejä ja käyttää lukemaansa tekstin laatimisen aineistona. Opiskelija pystyy kommunikoimaan englanniksi asiakastilanteissa ja työyhteisössä.
  Opiskelijalla on valmiudet kehittää ammattitaitoaan englannin kielellä.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - ammattialan, suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja oman koulutuksen esittely englannin kielellä
  - englanninkielinen sanasto asiakasryhmistä: lapset, nuoret, perheet, vammaiset, päihteiden käyttäjät, maahanmuuttajat, työttömät, asunnottomat ja mielenterveyden ongelmista kärsivät
  - asiakastapauksen kuvaaminen englannin kielellä
  - englannin kielen käyttäminen asiakashaastattelussa

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija selviytyy rutiiniluonteisissa, suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa moniammatillisessa työyhteisössä (esim. sähköposti, lomakkeiden täyttö, CV, työyksikön esittely). Opiskelija antaa yksinkertaisia, suullisia ja tarvittaessa myös kirjallisia ohjeita erilaisille asiakkaille /ryhmille, kysyy asiakkaalta tämän nykyiseen ja aiempaan elämäntilanteeseen liittyviä, välttämättömiä tietoja sekä kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi. Opiskelija ymmärtää omiin työtehtäviinsä liittyviä sosiaalialan tekstejä.
  Hän tekee kielen keskeisissä rakenteissa virheitä mikä vaikeuttaa viestintää ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja vaatii asian toistoa, käyttää sosiaalialan perussanastoa niin että tarpeelliset tiedot välittyvät kuulijalle ja lukijalle, ääntää ymmärrettävästi, mutta epätarkkuuksia saattaa esiintyä erityissanastossa, löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita ja turvautuu yleisesti käytettyihin apuvälineisiin viestinnässään.

  Hyvä

  Opiskelija viestii suullisesti ja kirjallisesti moniammatilliselle työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (esim. puhelinkeskustelut, ulkopuoliset konsultaatiot, suullinen ja kirjallinen raportointi, suullinen esitys esim. vakuutusasiakirjat). Opiskelija selittää ja perustelee yksilölliset asiakasohjeet sekä kertoo tavallisimmista sosiaalialan menetelmistä ja prosesseista, selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa elämäntilannetta ja tekee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi sekä vastaa asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Opiskelija käyttää rakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin, käyttää hyvin sosiaalialan keskeistä sanastoa ja melko hyvin oman erityisalansa sanastoa, pyrkii viestimään tilanteen edellyttämällä tyylillä, ääntää melko luontevasti ja selkeästi, löytää silmäilemällä tekstin pääkohdat erilaisista sosiaalialan teksteistä ja käyttää eri keinoja viestinnän tukena.

  Kiitettävä

  Opiskelija viestii täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti, suullisesti ja kirjallisesti englannin kielellä moniammatillisessa ja -kulttuurissa työyhteisössä vaativissakin vuorovaikutustilanteissa (esim. palaverit, sosiaalineuvottelut ja palautekeskustelut). Hän esittelee eri vaihtoehtoja luontevasti ja monipuolisesti asiakkaiden ohjaustilanteessa ottaen huomioon asiakkaiden kulttuuritaustan. Opiskelija haastattelee asiakkaita tilanteen edellyttämällä tavalla ja viestii myös haastavissa ja odottamattomissa asiakastilanteissa ammattimaisella tavalla. Opiskelija käyttää monipuolisia rakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi, käyttää täsmällisesti laajaa sosiaalialan kieltä mukaan lukien oman erityisalansa terminologian, ääntää selkeästi ja luontevasti, viestii tilanteen edellyttämällä tyylillä, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön arvioidakseen kriittisesti lähteen luotettavuuden ja käyttää tehokkaasti eri keinoja viestinnän tukena.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.10.2019 - 18.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  27.08.2019 - 30.08.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19B

  Opettaja(t)

  Suzana Zegrea

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Englanti STPO301-3012 26.08.2019-18.10.2019  3 op  (SOS19C) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa sosiaalialan keskeisen englanninkielisen sanaston. Hän osaa kuvata englanniksi suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pääpiirteet. Hän tuntee sosiaalialan asiakasryhmiin liittyvän keskeisen sanaston. Hän osaa lukea erilaisia ammatillisia tekstejä ja käyttää lukemaansa tekstin laatimisen aineistona. Opiskelija pystyy kommunikoimaan englanniksi asiakastilanteissa ja työyhteisössä.
  Opiskelijalla on valmiudet kehittää ammattitaitoaan englannin kielellä.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - ammattialan, suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja oman koulutuksen esittely englannin kielellä
  - englanninkielinen sanasto asiakasryhmistä: lapset, nuoret, perheet, vammaiset, päihteiden käyttäjät, maahanmuuttajat, työttömät, asunnottomat ja mielenterveyden ongelmista kärsivät
  - asiakastapauksen kuvaaminen englannin kielellä
  - englannin kielen käyttäminen asiakashaastattelussa

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija selviytyy rutiiniluonteisissa, suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa moniammatillisessa työyhteisössä (esim. sähköposti, lomakkeiden täyttö, CV, työyksikön esittely). Opiskelija antaa yksinkertaisia, suullisia ja tarvittaessa myös kirjallisia ohjeita erilaisille asiakkaille /ryhmille, kysyy asiakkaalta tämän nykyiseen ja aiempaan elämäntilanteeseen liittyviä, välttämättömiä tietoja sekä kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi. Opiskelija ymmärtää omiin työtehtäviinsä liittyviä sosiaalialan tekstejä.
  Hän tekee kielen keskeisissä rakenteissa virheitä mikä vaikeuttaa viestintää ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja vaatii asian toistoa, käyttää sosiaalialan perussanastoa niin että tarpeelliset tiedot välittyvät kuulijalle ja lukijalle, ääntää ymmärrettävästi, mutta epätarkkuuksia saattaa esiintyä erityissanastossa, löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita ja turvautuu yleisesti käytettyihin apuvälineisiin viestinnässään.

  Hyvä

  Opiskelija viestii suullisesti ja kirjallisesti moniammatilliselle työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (esim. puhelinkeskustelut, ulkopuoliset konsultaatiot, suullinen ja kirjallinen raportointi, suullinen esitys esim. vakuutusasiakirjat). Opiskelija selittää ja perustelee yksilölliset asiakasohjeet sekä kertoo tavallisimmista sosiaalialan menetelmistä ja prosesseista, selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa elämäntilannetta ja tekee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi sekä vastaa asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Opiskelija käyttää rakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin, käyttää hyvin sosiaalialan keskeistä sanastoa ja melko hyvin oman erityisalansa sanastoa, pyrkii viestimään tilanteen edellyttämällä tyylillä, ääntää melko luontevasti ja selkeästi, löytää silmäilemällä tekstin pääkohdat erilaisista sosiaalialan teksteistä ja käyttää eri keinoja viestinnän tukena.

  Kiitettävä

  Opiskelija viestii täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti, suullisesti ja kirjallisesti englannin kielellä moniammatillisessa ja -kulttuurissa työyhteisössä vaativissakin vuorovaikutustilanteissa (esim. palaverit, sosiaalineuvottelut ja palautekeskustelut). Hän esittelee eri vaihtoehtoja luontevasti ja monipuolisesti asiakkaiden ohjaustilanteessa ottaen huomioon asiakkaiden kulttuuritaustan. Opiskelija haastattelee asiakkaita tilanteen edellyttämällä tavalla ja viestii myös haastavissa ja odottamattomissa asiakastilanteissa ammattimaisella tavalla. Opiskelija käyttää monipuolisia rakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi, käyttää täsmällisesti laajaa sosiaalialan kieltä mukaan lukien oman erityisalansa terminologian, ääntää selkeästi ja luontevasti, viestii tilanteen edellyttämällä tyylillä, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön arvioidakseen kriittisesti lähteen luotettavuuden ja käyttää tehokkaasti eri keinoja viestinnän tukena.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  26.08.2019 - 18.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  27.08.2019 - 30.08.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C

  Opettaja(t)

  Suzana Zegrea

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Englanti STPO301-3013 21.10.2019-18.12.2019  3 op  (MSOS19) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa sosiaalialan keskeisen englanninkielisen sanaston. Hän osaa kuvata englanniksi suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pääpiirteet. Hän tuntee sosiaalialan asiakasryhmiin liittyvän keskeisen sanaston. Hän osaa lukea erilaisia ammatillisia tekstejä ja käyttää lukemaansa tekstin laatimisen aineistona. Opiskelija pystyy kommunikoimaan englanniksi asiakastilanteissa ja työyhteisössä.
  Opiskelijalla on valmiudet kehittää ammattitaitoaan englannin kielellä.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - ammattialan, suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja oman koulutuksen esittely englannin kielellä
  - englanninkielinen sanasto asiakasryhmistä: lapset, nuoret, perheet, vammaiset, päihteiden käyttäjät, maahanmuuttajat, työttömät, asunnottomat ja mielenterveyden ongelmista kärsivät
  - asiakastapauksen kuvaaminen englannin kielellä
  - englannin kielen käyttäminen asiakashaastattelussa

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija selviytyy rutiiniluonteisissa, suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa moniammatillisessa työyhteisössä (esim. sähköposti, lomakkeiden täyttö, CV, työyksikön esittely). Opiskelija antaa yksinkertaisia, suullisia ja tarvittaessa myös kirjallisia ohjeita erilaisille asiakkaille /ryhmille, kysyy asiakkaalta tämän nykyiseen ja aiempaan elämäntilanteeseen liittyviä, välttämättömiä tietoja sekä kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi. Opiskelija ymmärtää omiin työtehtäviinsä liittyviä sosiaalialan tekstejä.
  Hän tekee kielen keskeisissä rakenteissa virheitä mikä vaikeuttaa viestintää ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja vaatii asian toistoa, käyttää sosiaalialan perussanastoa niin että tarpeelliset tiedot välittyvät kuulijalle ja lukijalle, ääntää ymmärrettävästi, mutta epätarkkuuksia saattaa esiintyä erityissanastossa, löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita ja turvautuu yleisesti käytettyihin apuvälineisiin viestinnässään.

  Hyvä

  Opiskelija viestii suullisesti ja kirjallisesti moniammatilliselle työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (esim. puhelinkeskustelut, ulkopuoliset konsultaatiot, suullinen ja kirjallinen raportointi, suullinen esitys esim. vakuutusasiakirjat). Opiskelija selittää ja perustelee yksilölliset asiakasohjeet sekä kertoo tavallisimmista sosiaalialan menetelmistä ja prosesseista, selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa elämäntilannetta ja tekee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi sekä vastaa asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Opiskelija käyttää rakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin, käyttää hyvin sosiaalialan keskeistä sanastoa ja melko hyvin oman erityisalansa sanastoa, pyrkii viestimään tilanteen edellyttämällä tyylillä, ääntää melko luontevasti ja selkeästi, löytää silmäilemällä tekstin pääkohdat erilaisista sosiaalialan teksteistä ja käyttää eri keinoja viestinnän tukena.

  Kiitettävä

  Opiskelija viestii täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti, suullisesti ja kirjallisesti englannin kielellä moniammatillisessa ja -kulttuurissa työyhteisössä vaativissakin vuorovaikutustilanteissa (esim. palaverit, sosiaalineuvottelut ja palautekeskustelut). Hän esittelee eri vaihtoehtoja luontevasti ja monipuolisesti asiakkaiden ohjaustilanteessa ottaen huomioon asiakkaiden kulttuuritaustan. Opiskelija haastattelee asiakkaita tilanteen edellyttämällä tavalla ja viestii myös haastavissa ja odottamattomissa asiakastilanteissa ammattimaisella tavalla. Opiskelija käyttää monipuolisia rakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi, käyttää täsmällisesti laajaa sosiaalialan kieltä mukaan lukien oman erityisalansa terminologian, ääntää selkeästi ja luontevasti, viestii tilanteen edellyttämällä tyylillä, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön arvioidakseen kriittisesti lähteen luotettavuuden ja käyttää tehokkaasti eri keinoja viestinnän tukena.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.10.2019 - 18.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS19

  Paikkoja

  12 - 26

  Opettaja(t)

  Suzana Zegrea

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Englanti STPO301-3014 16.03.2020-29.05.2020  3 op  (SOS20A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa sosiaalialan keskeisen englanninkielisen sanaston. Hän osaa kuvata englanniksi suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pääpiirteet. Hän tuntee sosiaalialan asiakasryhmiin liittyvän keskeisen sanaston. Hän osaa lukea erilaisia ammatillisia tekstejä ja käyttää lukemaansa tekstin laatimisen aineistona. Opiskelija pystyy kommunikoimaan englanniksi asiakastilanteissa ja työyhteisössä.
  Opiskelijalla on valmiudet kehittää ammattitaitoaan englannin kielellä.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - ammattialan, suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja oman koulutuksen esittely englannin kielellä
  - englanninkielinen sanasto asiakasryhmistä: lapset, nuoret, perheet, vammaiset, päihteiden käyttäjät, maahanmuuttajat, työttömät, asunnottomat ja mielenterveyden ongelmista kärsivät
  - asiakastapauksen kuvaaminen englannin kielellä
  - englannin kielen käyttäminen asiakashaastattelussa

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija selviytyy rutiiniluonteisissa, suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa moniammatillisessa työyhteisössä (esim. sähköposti, lomakkeiden täyttö, CV, työyksikön esittely). Opiskelija antaa yksinkertaisia, suullisia ja tarvittaessa myös kirjallisia ohjeita erilaisille asiakkaille /ryhmille, kysyy asiakkaalta tämän nykyiseen ja aiempaan elämäntilanteeseen liittyviä, välttämättömiä tietoja sekä kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi. Opiskelija ymmärtää omiin työtehtäviinsä liittyviä sosiaalialan tekstejä.
  Hän tekee kielen keskeisissä rakenteissa virheitä mikä vaikeuttaa viestintää ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja vaatii asian toistoa, käyttää sosiaalialan perussanastoa niin että tarpeelliset tiedot välittyvät kuulijalle ja lukijalle, ääntää ymmärrettävästi, mutta epätarkkuuksia saattaa esiintyä erityissanastossa, löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita ja turvautuu yleisesti käytettyihin apuvälineisiin viestinnässään.

  Hyvä

  Opiskelija viestii suullisesti ja kirjallisesti moniammatilliselle työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (esim. puhelinkeskustelut, ulkopuoliset konsultaatiot, suullinen ja kirjallinen raportointi, suullinen esitys esim. vakuutusasiakirjat). Opiskelija selittää ja perustelee yksilölliset asiakasohjeet sekä kertoo tavallisimmista sosiaalialan menetelmistä ja prosesseista, selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa elämäntilannetta ja tekee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi sekä vastaa asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Opiskelija käyttää rakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin, käyttää hyvin sosiaalialan keskeistä sanastoa ja melko hyvin oman erityisalansa sanastoa, pyrkii viestimään tilanteen edellyttämällä tyylillä, ääntää melko luontevasti ja selkeästi, löytää silmäilemällä tekstin pääkohdat erilaisista sosiaalialan teksteistä ja käyttää eri keinoja viestinnän tukena.

  Kiitettävä

  Opiskelija viestii täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti, suullisesti ja kirjallisesti englannin kielellä moniammatillisessa ja -kulttuurissa työyhteisössä vaativissakin vuorovaikutustilanteissa (esim. palaverit, sosiaalineuvottelut ja palautekeskustelut). Hän esittelee eri vaihtoehtoja luontevasti ja monipuolisesti asiakkaiden ohjaustilanteessa ottaen huomioon asiakkaiden kulttuuritaustan. Opiskelija haastattelee asiakkaita tilanteen edellyttämällä tavalla ja viestii myös haastavissa ja odottamattomissa asiakastilanteissa ammattimaisella tavalla. Opiskelija käyttää monipuolisia rakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi, käyttää täsmällisesti laajaa sosiaalialan kieltä mukaan lukien oman erityisalansa terminologian, ääntää selkeästi ja luontevasti, viestii tilanteen edellyttämällä tyylillä, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön arvioidakseen kriittisesti lähteen luotettavuuden ja käyttää tehokkaasti eri keinoja viestinnän tukena.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  16.03.2020 - 29.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  08.01.2020 - 09.01.2020

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20A

  Opettaja(t)

  Suzana Zegrea

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Ennakoiva kehittäminen SOSATK40-3006 07.01.2020-06.03.2020  3 op  (SOS18A, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on sisäistänyt reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen. Hänellä on palvelu- ja osaamistarpeiden ennakointiin liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista. Opiskelija osaa määritellä ennakoivan kehittämisen idean ja merkityksen sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä. Hän tietää palvelutarpeiden ja osaamisen ennakoinnissa käytettäviä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella ennakointiin liittyviä sosiaalisia, lakiin liittyviä, poliittisia, taloudellisia ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida ennakointiprosesseja. Opiskelija osaa viestittää ennakointiprosessien tuloksista päätöksentekotahoille ja julkisuuteen. Hänellä on valmiuksia tehdä kehittämisehdotuksia ennakointiprosessien tulosten perusteella. Opiskelija osaa arvioida ja raportoida sosiaalialan kehittämishankkeita.

  Opintojakson sisältö

  - osaamisen ja palvelutarpeiden ennakointi
  - ennakointimenetelmät
  - sosiaaliset, lakiin liittyvät, eettiset, poliittiset ja taloudelliset näkökulmat
  - ennakoinnin tulosten hyödyntäminen
  - hankkeen arviointi ja raportointi

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija
  - tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
  - osaa kuvailla ja määritellä ennakoivan kehittämisen perusidean
  - tunnistaa erilaisia ennakoivan kehittämisen käyttötapoja
  - osaa kuvailla erilaisia raportointitapoja ja erilaisia viestintäkanavia.

  Hyvä

  Opiskelija
  - osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
  - osaa vertailla ennakoivan kehittämisen erilaisia sovelluksia ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä
  - osaa hyödyntää erilaisia raportoinnin ja viestittämisen tapoja eri toimijatahoille

  Kiitettävä

  Opiskelija
  - osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
  - osaa kriittisesti vertailla ennakoivan kehittämisen erilaisia sovelluksia ja analysoida niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä
  - osaa raportoida ja viestittää monipuolisin keinoin kehittämisen tuloksista eri toimijatahoille

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Käyttäjälähtöinen kehittäminen
  - Vaikuttavuuden arvioiminen

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  -Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali-ja terveyspolitiikan strategia. Sosiaali- ja terveysministeriö Julkaisuja 1/2011.
  - Tuulaniemi, Juha. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum (soveltuvin osin).
  - tai muu opettajan osoittama kirjallisuus.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, yhteistoiminnallinen tutkiva kehittäminen kurssilla osoitetusta teemasta, itsenäiset tehtävät.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 06.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18A
  • SOS17C
  • SOS17B
  • MSOS18

  Paikkoja

  0 - 30

  Opettaja(t)

  Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso toteutetaan yhteistyössä Järjestötalon kanssa.

• Ennakoiva kehittäminen SOSATK40-3010 01.05.2020-31.08.2020  3 op  (VVO) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on sisäistänyt reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen. Hänellä on palvelu- ja osaamistarpeiden ennakointiin liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista. Opiskelija osaa määritellä ennakoivan kehittämisen idean ja merkityksen sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä. Hän tietää palvelutarpeiden ja osaamisen ennakoinnissa käytettäviä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella ennakointiin liittyviä sosiaalisia, lakiin liittyviä, poliittisia, taloudellisia ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida ennakointiprosesseja. Opiskelija osaa viestittää ennakointiprosessien tuloksista päätöksentekotahoille ja julkisuuteen. Hänellä on valmiuksia tehdä kehittämisehdotuksia ennakointiprosessien tulosten perusteella. Opiskelija osaa arvioida ja raportoida sosiaalialan kehittämishankkeita.

  Opintojakson sisältö

  - osaamisen ja palvelutarpeiden ennakointi
  - ennakointimenetelmät
  - sosiaaliset, lakiin liittyvät, eettiset, poliittiset ja taloudelliset näkökulmat
  - ennakoinnin tulosten hyödyntäminen
  - hankkeen arviointi ja raportointi

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija
  - tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
  - osaa kuvailla ja määritellä ennakoivan kehittämisen perusidean
  - tunnistaa erilaisia ennakoivan kehittämisen käyttötapoja
  - osaa kuvailla erilaisia raportointitapoja ja erilaisia viestintäkanavia.

  Hyvä

  Opiskelija
  - osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
  - osaa vertailla ennakoivan kehittämisen erilaisia sovelluksia ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä
  - osaa hyödyntää erilaisia raportoinnin ja viestittämisen tapoja eri toimijatahoille

  Kiitettävä

  Opiskelija
  - osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
  - osaa kriittisesti vertailla ennakoivan kehittämisen erilaisia sovelluksia ja analysoida niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä
  - osaa raportoida ja viestittää monipuolisin keinoin kehittämisen tuloksista eri toimijatahoille

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Käyttäjälähtöinen kehittäminen
  - Vaikuttavuuden arvioiminen

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Valitse kustakin korista (1-3) yksi kirja/aineistopaketti
  
  KORI 1:
  - Sundqvist, S. & Oulasvirta, L. (toim.). Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Kuntaliiton verkkojulkaisu. Helsinki: Kuntaliitto. Pdf-julkaisu ladattavissa sivulta: http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=2572
  Säädösvaikutusten arviointi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta. Sosiaali-ja terveysministeriö Julkaisuja 2/2016. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75241/02_2016_Saadosvaikutusten_arviointi_ihmisiin_fi_netti_kansilla.pdf?sequence=1
  
  KORI 2:
  - Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum. Luvut 2,3 ja 4. (Sivut 58-252).
  - Jalonen, Lehti, Tonteri, Koskelo, Nousiainen, Jäppinen. 2017. Signaaleista tulevaisuustarinoihin. Ennakoinnin lyhyt käsikirja. Helsinki: Kuntaliitto. Saatavissa http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3436
  -TOPI- Tulevaisuuden tutkimuksen oppimateriaali. Saatavissa: https://tulevaisuus.fi/
  
  KORI 3:
  -Nikander, J, Juntunen, E., Holmberg, A., Tuominen- Thuesen, M. Aikuisten parissa tehtävä työn osaamistarveraportti. Raportit ja Selvitykset 13. Opetushallitus. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/aikuisten-parissa-tehtavan-sosiaalialan-tyon-osaamistarpeet
  - Backman, H. Englund, K. & Nordströn, A. 2012. Lapsissa on tulevaisuus. Päivähoitoon ja lapsi- ja perhetyöhön liittyviä tulevaisuuden skenaarioita ja osaamistarpeita. VOSE-projektin pilottiryhmän tulokset. Opetushallitus Raportteja ja selvityksiä 22. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/lapsissa-tulevaisuus-paivahoitoon-seka-lapsi-ja-perhetyohon
  - Taipale-Lehto , U. & Bergman, T. 2013. Vanhuspalveluiden osaamistarve raportti. Opetushallitus Raportteja ja selvityksiä 14. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/154602_vanhuspalveluiden_osaamistarveraportti.pdf
  - Terveys 2050. Neljä skenaariota ihmislähtöisestä terveydestä ja valinnanvapaudesta. Demos Helsinki. Saatavissa: https://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/terveys-2050-nelja-skenaariota-ihmislahtoisesta-terveydesta-ja-valinnanvapaudesta/
  
  (Huom! Hae verkkokirjat itse verkosta teoksen nimellä, jos linkki ei avaudu)

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Orientoivat luentodiat ja verkko-opinnot, opintojakso suoritetaan kokonaan verkko-opintoina.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.05.2020 - 31.08.2020

  Ilmoittautumisaika

  03.04.2020 - 16.04.2020

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • VVO

  Paikkoja

  0 - 30

  Opettaja(t)

  Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  3 op

  Arviointiasteikko

  1-5

• Facilitating Activity-Based Groups SOSEM40-3003 02.09.2019-18.10.2019  4 op  (SOS18C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Students are prepared to use activity-based group work methods in their work with clients. Students know laws of group dynamics. They know which factors influence starting, maintaining and ending group processes. Students recognise needs for activity-based group methods and are familiar with various action models. Students know how activity-based methods can be used to support various client group's wellbeing, ability to function and self-realization and how the methods can promote group formation, sense of community and clients' goals. Students know the principles of social encouragement and sociocultural work in Finnish and international contexts. They know how to encourage groups of clients to recognise their own way of expressing themselves through activities or interests and how to encourage clients to acquire the necessary skills and other resources and to commit themselves to common activity. Students are able to promote the group process to ensure group members' participation and constructive solutions to potential conflicts.

  Edeltävä osaaminen

  Students of the Degree Programme in Social Services: Most part of the Basic studies

  Opintojakson sisältö

  - group work as a method in social work
  - group dynamics, group process
  - goal-oriented group facilitation
  - sociocultural methods. social encouragement
  - activity-based group methods in the Bachelor of Social Services' work, e.g. music, drama, sport actitivity, painting, graft

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Students
  - are able to name activity-based group work methods in the field of social work
  - know the principles of group dynamics
  - are able to recognize the needs for and models of activity-based group work
  - are able to recognize, how a goal-oriented, activity-based group can support well-being, functional capacities and self-realization , how it strengthens group process and community spirit.
  - can recognize, how to act in different activity-based group supervising situations
  - are able to recognize the main principles of social encouragement and sociocultural work both in national and in international context
  - they have capacities to promote the group-process in activity-based groups under supervision

  Hyvä

  Students
  - are able to use activity-based group work methods in the field of social work
  - know the principles of group dynamics
  - are able to recognize the needs for and models of activity-based group work
  - are able to recognize, how a goal-oriented, activity-based group can support well-being, functional capacities and self-realization , how it strengthens group process and community spirit.
  - can recognize, how to act in different activity-based group supervising situations
  - are able to recognize the principles of social encouragement and sociocultural work both in national and in international context
  - have competences to client-centered and sensitive acting in different supervision situations
  - have competences to goal-oriented acting in complex group situations
  - know how to be flexible, systematic, creative and active while supervising a activity-based group

  Kiitettävä

  Students
  - are able to use different activity-based group work methods in the field of social work
  - have competences to indicate creative and innovative problem-solving capacity while supervising activity-based groups
  - are able to analyze, how a goal-oriented, activity-based group supports well-being, functional capacities and self-realization , how it strengthens group process and community spirit.
  - possess the knowledge of the principles of social encouragement and sociocultural work both in national and in international context
  - have capacities to review and critically evaluate their individual group supervision skills and acting in the group
  - have capacities to supervise activity-based groups in flexible, systematic, creative and active way
  - have readiness to create and develop professional interaction and co-operation which support the clients? participation, while acting as supervisor of a activity-based group

  Lisätiedot

  Students of the degree programme can choose between this and the following courses:
  - Facilitating Pedagogical Groups
  - Facilitating Psychosocial Groups

  ---

  Toteutustapa

  75% Lähiopetus, 25% Etäopetus

  Opetuskieli

  Englanti

  Ajoitus

  02.09.2019 - 18.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 30.09.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18C
  • SOS18B
  • SOS19A
  • IEPSW19F

  Paikkoja

  10 - 24

  Opettaja(t)

  Marja-Liisa Saariaho

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Arviointiasteikko

  1-5

• Finska LT00BU04-3002 29.11.2019-18.12.2019  3 op  (VVO) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa viestiä jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa ja työtehtävissä kirjallisesti ja suullisesti suomen kielellä. Hän osaa hankkia ja hyödyntää omaan alaansa liittyvää tietoa ja osaa käyttää alan perusterminologiaa. Opiskelija osaa kertoa itsestään, koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja omista taidoistaan. Opiskelija osaa kertoa alalle tyypillisistä tehtävistä/projekteista ja niiden toteuttamisesta ja osaa toimia sekä antaa neuvoja ja ohjeita työhön liittyvissä tilanteissa.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei vaadita.

  Opintojakson sisältö

  henkilö- ja koulutustaustastaan kertominen
  omasta alasta ja oman alan osaamisesta kertominen
  kirjallinen viestintä
  mielipiteen ilmaisut ja perustelut

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija selviytyy tyydyttävästi ennakoitavista ammattialansa suullisista ja kirjallisista viestintätilanteista. Hän osaa kirjoittaa yksinkertaista, yhtenäistä tekstiä. Hän käyttää yleisimpiä rakenteita yksipuolisesti ja osittain virheellisesti. Ääntämisessä havaittavissa muiden kielten vaikutus, mutta ääntämys on ymmärrettävää.

  Hyvä

  Opiskelija selviytyy pääosin hyvin ammattialansa kirjallisissa ja suullisissa viestintätilanteissa. Hän hallitsee suhteellisen hyvin alansa ammattisanastoa. Puhe on pääosin sujuvaa. Opiskelija käyttää rakenteita monipuolisesti. Virheet rakenteissa ja sanastossa eivät haittaa ymmärtämistä. Ääntäminen on ymmärrettävää ja siinä esiintyy vain satunnaisia virheitä.

  Kiitettävä

  Opiskelija selviytyy erittäin hyvin ammattialansa kirjallisissa ja suullisissa viestintätilanteissa. Hän hallitsee monipuolisesti alansa ammattisanastoa, osaa keskustella ja kirjoittaa vaativista, abstrakteista aiheista. Ilmaisu on sujuvaa ja spontaania. Opiskelija käyttää rakenteita lähes virheettömästi. Ääntäminen on kohdekielenomaista.

  Lisätiedot

  Opintojakso suoritetaan näytöllä ja se on suunnattu vain opiskelijoille, joiden koulusivistyskieli on ruotsi.
  Näyttöajankohdat ovat syyskuun ja tammikuun lopussa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  29.11.2019 - 18.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  29.11.2019 - 18.12.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • VVO

  Opettaja(t)

  Heli Simon, Sirkka Nieminen

  Koulutusohjelma(t)

  Insinööri (AMK), Rakennustekniikka, Sairaanhoitaja (AMK), Tradenomi (AMK), Kirjasto- ja tietopalveluala, Bachelor of Business Administration, DP in International Business, Degree Programme in Nursing, Rakennusmestari (AMK), Rakennustekniikka, Tradenomi (AMK), Liiketalous, Sosionomi (AMK), Vapaasti valittavat opinnot, Terveydenhoitaja (AMK), Agrologi (AMK), Restonomi (AMK), Ravitsemispalvelut, Insinööri (AMK), Automaatiotekniikka, Kulttuurituottaja (AMK), Fysioterapeutti (AMK), Insinööri (AMK), Bio- ja elintarviketekniikka, Geronomi (AMK), Insinööri (AMK), Konetekniikka

  Toimipiste

  SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Finska LT00BU04-3003 14.03.2020-31.03.2020  3 op  (VVO) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa viestiä jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa ja työtehtävissä kirjallisesti ja suullisesti suomen kielellä. Hän osaa hankkia ja hyödyntää omaan alaansa liittyvää tietoa ja osaa käyttää alan perusterminologiaa. Opiskelija osaa kertoa itsestään, koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja omista taidoistaan. Opiskelija osaa kertoa alalle tyypillisistä tehtävistä/projekteista ja niiden toteuttamisesta ja osaa toimia sekä antaa neuvoja ja ohjeita työhön liittyvissä tilanteissa.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei vaadita.

  Opintojakson sisältö

  henkilö- ja koulutustaustastaan kertominen
  omasta alasta ja oman alan osaamisesta kertominen
  kirjallinen viestintä
  mielipiteen ilmaisut ja perustelut

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija selviytyy tyydyttävästi ennakoitavista ammattialansa suullisista ja kirjallisista viestintätilanteista. Hän osaa kirjoittaa yksinkertaista, yhtenäistä tekstiä. Hän käyttää yleisimpiä rakenteita yksipuolisesti ja osittain virheellisesti. Ääntämisessä havaittavissa muiden kielten vaikutus, mutta ääntämys on ymmärrettävää.

  Hyvä

  Opiskelija selviytyy pääosin hyvin ammattialansa kirjallisissa ja suullisissa viestintätilanteissa. Hän hallitsee suhteellisen hyvin alansa ammattisanastoa. Puhe on pääosin sujuvaa. Opiskelija käyttää rakenteita monipuolisesti. Virheet rakenteissa ja sanastossa eivät haittaa ymmärtämistä. Ääntäminen on ymmärrettävää ja siinä esiintyy vain satunnaisia virheitä.

  Kiitettävä

  Opiskelija selviytyy erittäin hyvin ammattialansa kirjallisissa ja suullisissa viestintätilanteissa. Hän hallitsee monipuolisesti alansa ammattisanastoa, osaa keskustella ja kirjoittaa vaativista, abstrakteista aiheista. Ilmaisu on sujuvaa ja spontaania. Opiskelija käyttää rakenteita lähes virheettömästi. Ääntäminen on kohdekielenomaista.

  Lisätiedot

  Opintojakso suoritetaan näytöllä ja se on suunnattu vain opiskelijoille, joiden koulusivistyskieli on ruotsi.
  Näyttöajankohdat ovat syyskuun ja tammikuun lopussa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  14.03.2020 - 31.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  01.01.2020 - 08.03.2020

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • VVO

  Opettaja(t)

  Heli Simon, Sirkka Nieminen

  Koulutusohjelma(t)

  Insinööri (AMK), Rakennustekniikka, Sairaanhoitaja (AMK), Tradenomi (AMK), Kirjasto- ja tietopalveluala, Bachelor of Business Administration, DP in International Business, Degree Programme in Nursing, Rakennusmestari (AMK), Rakennustekniikka, Tradenomi (AMK), Liiketalous, Sosionomi (AMK), Vapaasti valittavat opinnot, Terveydenhoitaja (AMK), Agrologi (AMK), Restonomi (AMK), Ravitsemispalvelut, Insinööri (AMK), Automaatiotekniikka, Kulttuurituottaja (AMK), Fysioterapeutti (AMK), Insinööri (AMK), Bio- ja elintarviketekniikka, Geronomi (AMK), Insinööri (AMK), Konetekniikka

  Toimipiste

  SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Harjoittelu: Johtamisen menetelmät SOSAJO40-3007 21.10.2019-15.05.2020  12 op  (SOS17C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on perehtynyt sosiaalialan palvelujen johtamiseen, lähiesimiestyöhön ja organisaation kehittämiseen harjoittelujaksonsa puitteissa. Hänellä on taitoja tunnistaa ja tulkita johtamiseen, esimiestyöhön ja kehittämiseen liittyviä käytännön tilanteita. Opiskelija on perehtynyt toimintaa määrittäviin asiakirjoihin ja suunnitelmiin, rahoituksen perusteisiin ja lainsäädäntöön. Hän on saanut kokemusta tyypillisimpien sosionomin työkenttien johtamis- ja esimiestyön käytännön toteuttamisesta ohjaajan opastamana. Opiskelija osaa kokous- ja neuvottelutaitoja sekä dokumentoinnin ja tiedottamisen käytäntöjä. Opiskelija osaa arvioida omaa toimintaansa ja urasuunnittelunsa suuntaa. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa johtamisen haasteita julkisen, yksityisen ja järjestösektorin näkökulmista.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op sekä opintojaksot Palvelujen johtaminen ja Henkilöstöhallinto

  Opintojakson sisältö

  - strategiat, laadunhallinta
  - organisaation rakenteet ja rahoitus
  - sosiaalialan suositukset, linjaukset ja lainsäädäntö
  - johtamis-, organisointi- ja kehittämistehtävät
  - esimiestyö ja henkilöstöhallinto
  - sidosryhmäyhteistyö
  - työpaikkakokoukset, yhteistyöpalaverit
  - koulutus ja työhyvinvointi
  - tiedottaminen

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Harjoitteluohje sekä harjoittelupaikassa käytössä olevat asiakirjat.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Aktiivinen työskentely työpaikalla omien ja opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan. Harjoitteluraportin työstäminen. Tapaamiset harjoittelun aikana.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Arviointi hyväksytty/hylätty opiskelijan tavoitteiden ja opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.10.2019 - 15.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 12 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17C
  • SOS17B

  Paikkoja

  0 - 60

  Opettaja(t)

  Sinikka Volanto, Pirjo Takala, Maria Koivuniemi

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  harjoittelu

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  132 t

• Harjoittelu: Johtamisen menetelmät SOSAJO40-3008 01.05.2020-31.12.2020  12 op  (SOS18A, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on perehtynyt sosiaalialan palvelujen johtamiseen, lähiesimiestyöhön ja organisaation kehittämiseen harjoittelujaksonsa puitteissa. Hänellä on taitoja tunnistaa ja tulkita johtamiseen, esimiestyöhön ja kehittämiseen liittyviä käytännön tilanteita. Opiskelija on perehtynyt toimintaa määrittäviin asiakirjoihin ja suunnitelmiin, rahoituksen perusteisiin ja lainsäädäntöön. Hän on saanut kokemusta tyypillisimpien sosionomin työkenttien johtamis- ja esimiestyön käytännön toteuttamisesta ohjaajan opastamana. Opiskelija osaa kokous- ja neuvottelutaitoja sekä dokumentoinnin ja tiedottamisen käytäntöjä. Opiskelija osaa arvioida omaa toimintaansa ja urasuunnittelunsa suuntaa. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa johtamisen haasteita julkisen, yksityisen ja järjestösektorin näkökulmista.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op sekä opintojaksot Palvelujen johtaminen ja Henkilöstöhallinto

  Opintojakson sisältö

  - strategiat, laadunhallinta
  - organisaation rakenteet ja rahoitus
  - sosiaalialan suositukset, linjaukset ja lainsäädäntö
  - johtamis-, organisointi- ja kehittämistehtävät
  - esimiestyö ja henkilöstöhallinto
  - sidosryhmäyhteistyö
  - työpaikkakokoukset, yhteistyöpalaverit
  - koulutus ja työhyvinvointi
  - tiedottaminen

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Harjoitteluohje sekä harjoittelupaikassa käytössä olevat asiakirjat.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kaksi orientointia, aktiivinen työskentely työpaikalla omien ja opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan. Harjoitteluraportin työstäminen. Tapaamiset harjoittelun aikana.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Arviointi hyväksytty/hylätty opiskelijan tavoitteiden ja opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.05.2020 - 31.12.2020

  Ilmoittautumisaika

  27.04.2020 - 03.05.2020

  • 12 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18A
  • MSOS19

  Opettaja(t)

  Arja Haapaharju, Sinikka Volanto, Maria Koivuniemi

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Arviointiasteikko

  Hyväksytty/hylätty

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  harjoittelu

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  132 t

• Harjoittelu: Johtamisen menetelmät SOSAJO40-3006 21.10.2019-21.12.2019  12 op  (SOS17A, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on perehtynyt sosiaalialan palvelujen johtamiseen, lähiesimiestyöhön ja organisaation kehittämiseen harjoittelujaksonsa puitteissa. Hänellä on taitoja tunnistaa ja tulkita johtamiseen, esimiestyöhön ja kehittämiseen liittyviä käytännön tilanteita. Opiskelija on perehtynyt toimintaa määrittäviin asiakirjoihin ja suunnitelmiin, rahoituksen perusteisiin ja lainsäädäntöön. Hän on saanut kokemusta tyypillisimpien sosionomin työkenttien johtamis- ja esimiestyön käytännön toteuttamisesta ohjaajan opastamana. Opiskelija osaa kokous- ja neuvottelutaitoja sekä dokumentoinnin ja tiedottamisen käytäntöjä. Opiskelija osaa arvioida omaa toimintaansa ja urasuunnittelunsa suuntaa. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa johtamisen haasteita julkisen, yksityisen ja järjestösektorin näkökulmista.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op sekä opintojaksot Palvelujen johtaminen ja Henkilöstöhallinto

  Opintojakson sisältö

  - strategiat, laadunhallinta
  - organisaation rakenteet ja rahoitus
  - sosiaalialan suositukset, linjaukset ja lainsäädäntö
  - johtamis-, organisointi- ja kehittämistehtävät
  - esimiestyö ja henkilöstöhallinto
  - sidosryhmäyhteistyö
  - työpaikkakokoukset, yhteistyöpalaverit
  - koulutus ja työhyvinvointi
  - tiedottaminen

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Harjoitteluohje sekä harjoittelupaikassa käytössä olevat asiakirjat.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Aktiivinen työskentely työpaikalla omien ja opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan. Harjoitteluraportin työstäminen. Tapaamiset harjoittelun aikana.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Arviointi hyväksytty/hylätty opiskelijan tavoitteiden ja opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.10.2019 - 21.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 12 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17A
  • MSOS18

  Paikkoja

  12 - 52

  Opettaja(t)

  Arja Haapaharju, Sinikka Volanto, Tua Niemelä

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  Hyväksytty/hylätty

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Harjoittelu

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  312 t.

• Harjoittelu: Palvelujen kehittäminen BE00BJ16-3001 01.08.2019-31.12.2019  3 op  (MSOS18) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalialan organisaatioiden ja palveluprosessien kehittämiskohteita, esimerkiksi palvelujen laatu, vaikuttavuus ja muotoilu. Opiskelija tietää palveluprosessien kehittämisessä sovellettavia menetelmiä ja välineitä. Opiskelija tuntee sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteita, -verkostoja ja rahoitusmuotoja. Opiskelija osaa hankkia tietoa organisaation kehittämisen kotimaisista ja kansainvälisistä kehittämissuunnista. Hän osaa soveltaa tietämystään organisaation kehittämiseen opintoihin liittyvässä tehtävässä. Opiskelija osaa huomioida kestävän kehityksen näkökulman organisaation kehittämisessä.

  Opintojakson sisältö

  - palveluiden kehittämisen menetelmät ja välineet
  - sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteet ja verkostot
  - palveluiden kehittämisen prosessi
  - rakenteellinen kehittäminen

  Lisätiedot

  suoritetaan samanaikaisesti opintojakson Harjoittelu: Johtamisen menetelmät kanssa tai sen jälkeen

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Kehittämistehtävän suorittamiseen tarvittava kansallinen ja kansainvälinen materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kehittämistehtävän toteuttaminen opiskelijan laatiman kehittämissuunnitelman pohjalta.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opiskelija osaa selittää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen prosesseja. Hän hallitsee kehittämisen keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaali- ja terveyspalvelujenpalveluiden kehittäjänä.
  Arviointiperustana toimivat opiskelijan laatimat kehittämissuunnitelma ja kehittämisraportti.
  Arviointi: Hyväksytty/hylätty

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.08.2019 - 31.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS18

  Paikkoja

  12 - 28

  Opettaja(t)

  Arja Haapaharju

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  T&K osuus

  3 op

  Virtuaaliosuus

  3 op

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Harjoittelu, jonka opiskelija suorittaa valitsemalleen yhteistyötaholle.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  78 tuntia

• Harjoittelu: Palvelujen kehittäminen BE00BJ16-3002 07.01.2020-31.05.2020  3 op  (SOS17C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalialan organisaatioiden ja palveluprosessien kehittämiskohteita, esimerkiksi palvelujen laatu, vaikuttavuus ja muotoilu. Opiskelija tietää palveluprosessien kehittämisessä sovellettavia menetelmiä ja välineitä. Opiskelija tuntee sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteita, -verkostoja ja rahoitusmuotoja. Opiskelija osaa hankkia tietoa organisaation kehittämisen kotimaisista ja kansainvälisistä kehittämissuunnista. Hän osaa soveltaa tietämystään organisaation kehittämiseen opintoihin liittyvässä tehtävässä. Opiskelija osaa huomioida kestävän kehityksen näkökulman organisaation kehittämisessä.

  Opintojakson sisältö

  - palveluiden kehittämisen menetelmät ja välineet
  - sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteet ja verkostot
  - palveluiden kehittämisen prosessi
  - rakenteellinen kehittäminen

  Lisätiedot

  suoritetaan samanaikaisesti opintojakson Harjoittelu: Johtamisen menetelmät kanssa tai sen jälkeen

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Kehittämistehtävän suorittamiseen tarvittava kansallinen ja kansainvälinen materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kehittämistehtävän toteuttaminen opiskelijan laatiman kehittämissuunnitelman pohjalta.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opiskelija osaa selittää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen prosesseja. Hän hallitsee kehittämisen keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaali- ja terveyspalvelujenpalveluiden kehittäjänä.
  Arviointiperustana toimivat opiskelijan laatimat kehittämissuunnitelma ja kehittämisraportti.
  Arviointi: Hyväksytty/hylätty

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 31.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17C
  • SOS17B

  Paikkoja

  0 - 60

  Opettaja(t)

  Arja Haapaharju

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  T&K osuus

  3 op

  Virtuaaliosuus

  3 op

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Harjoittelu, jonka opiskelija suorittaa valitsemalleen yhteistyötaholle.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  78 tuntia

• Harjoittelu: Psykososiaaliset ja toiminnalliset sosiaalityön menetelmät BE00BS12-3001 01.10.2019-20.03.2020  15 op  (SOS18C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän kanssa. Opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti tuen ja palveluiden tarpeen. Hän osaa kuvata tavoitteellisen ammattityön prosessin sekä osallistuu sen toteuttamiseen harjoittelupaikan mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä yksilön, ryhmän tai yhteisön ohjaamisessa. Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa valitsemiaan työmenetelmiä asiakkaiden ohjausprosessissa. Opiskelija osaa arvioida ammattieettisiä näkökulmia sosiaalialan työssä ja omassa toiminnassaan. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

  Edeltävä osaaminen

  Ensimmäisen vuoden opinnot pääosin sekä Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä -opintojakso.
  Opiskelijan suorittaessa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta, opiskelijalla tulee olla suoritettuna lisäksi opintojaksot Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

  Opintojakson sisältö

  - ammatillinen vuorovaikutussuhde
  - asiakkaan ja asiakasryhmän sosiaalisen tilanteen ja tarpeiden arviointi
  - tavoitteellisen psykososiaalisen ja toiminnallisen sosiaalityön prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tai pedagogisen varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
  - omien ammatillisten tavoitteiden asettaminen sekä oman toiminnan arviointi
  - oma ammattieettinen pohdinta

  ---

  Toteutustapa

  94% Lähiopetus, 6% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Harjoittelun kontaktimuotoiset orientoinnit (2), harjoittelupaikan hankinta, harjoittelutietojen digitaaliseen järjestelmään kirjaaminen, harjoittelussa edellytettävien asiakirjojen hankinta, harjoittelutavoitteiden kirjaaminen, harjoittelujakson suorittaminen, harjoitteluohjauskeskusteluun osallistuminen, oppimistehtävän laatiminen, palautepäivään osallistuminen.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Hyväksytty suoritus edellyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista ja seuraavien harjoitteluun liittyvien toimintojen toteutumista:Opiskelija osallistuu harjoittelun kontaktimuotoisiin orientointeihin (2), hankkii harjoittelupaikan, kirjaa harjoittelupaikkatiedot digitaaliseen järjestelmään, hankkii harjoittelussa edellytettävät asiakirjat, kirjaa henkilökotaiset harjoittelutavoitteet, tekee 10 viikon harjoittelujakson, osallistuu harjoitteluohjauskeskusteluun, laatii oppimistehtävän ja osallistuu harjoittelun jälkeiseen palautepäivään.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.10.2019 - 20.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 15 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18C
  • SOS18B

  Paikkoja

  0 - 30

  Opettaja(t)

  Mari Ahokas, Elina Kangasluoma

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso sisältää 10 viikon harjoittelujakson.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  398 tuntia

  Sisällön jaksotus

  Harjoittelun 1. orientointi toteutetaan lokakuussa 2019 ja 2. orientointi marraskuussa 2019. Harjoittelu toteutuu viikoilla 2-11/2020 eli aikavälillä 7.1.-15.3.2020. Harjoittelun palautepäivä toteutuu viikolla 12/2020.

• Harjoittelu: Psykososiaaliset ja toiminnalliset sosiaalityön menetelmät BE00BS12-3002 07.01.2020-22.05.2020  15 op  (SOS18C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän kanssa. Opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti tuen ja palveluiden tarpeen. Hän osaa kuvata tavoitteellisen ammattityön prosessin sekä osallistuu sen toteuttamiseen harjoittelupaikan mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä yksilön, ryhmän tai yhteisön ohjaamisessa. Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa valitsemiaan työmenetelmiä asiakkaiden ohjausprosessissa. Opiskelija osaa arvioida ammattieettisiä näkökulmia sosiaalialan työssä ja omassa toiminnassaan. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

  Edeltävä osaaminen

  Ensimmäisen vuoden opinnot pääosin sekä Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä -opintojakso.
  Opiskelijan suorittaessa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta, opiskelijalla tulee olla suoritettuna lisäksi opintojaksot Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

  Opintojakson sisältö

  - ammatillinen vuorovaikutussuhde
  - asiakkaan ja asiakasryhmän sosiaalisen tilanteen ja tarpeiden arviointi
  - tavoitteellisen psykososiaalisen ja toiminnallisen sosiaalityön prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tai pedagogisen varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
  - omien ammatillisten tavoitteiden asettaminen sekä oman toiminnan arviointi
  - oma ammattieettinen pohdinta

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Orientoiva opetus, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävien tekeminen, palautetilaisuuksiin osallistuminen

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät, harjoittelun palaute

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 22.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 15 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18C
  • SOS18B

  Paikkoja

  0 - 30

  Opettaja(t)

  Mari Ahokas, Pia-Christine Sainio

  Lisätietoja opiskelijoille

  Varhaiskasvatuksen tehtäviin tähtäävän opiskelijan tulee suorittaa yksi pedagoginen harjoittelu opintojensa aikana. Pedagoginen harjoittelu tarkoittaa lastentarhanopettajan työtehtävien harjoittelemista alle kouluikäisten lasten ohjaajana.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso koostuu harjoittelusta

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  398 tuntia, 10 viikkoa harjoittelu ja lisäksi oppimistehtävien tuottaminen

  Sisällön jaksotus

  Harjoittelujakso on viikoilla 2-11. Palautekeskustelut sovitaan erikseen.

• Harjoittelu: Psykososiaaliset ja toiminnalliset sosiaalityön menetelmät BE00BS12-3003 18.11.2019-13.03.2020  15 op  (MSOS19) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän kanssa. Opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti tuen ja palveluiden tarpeen. Hän osaa kuvata tavoitteellisen ammattityön prosessin sekä osallistuu sen toteuttamiseen harjoittelupaikan mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä yksilön, ryhmän tai yhteisön ohjaamisessa. Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa valitsemiaan työmenetelmiä asiakkaiden ohjausprosessissa. Opiskelija osaa arvioida ammattieettisiä näkökulmia sosiaalialan työssä ja omassa toiminnassaan. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

  Edeltävä osaaminen

  Ensimmäisen vuoden opinnot pääosin sekä Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä -opintojakso.
  Opiskelijan suorittaessa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta, opiskelijalla tulee olla suoritettuna lisäksi opintojaksot Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

  Opintojakson sisältö

  - ammatillinen vuorovaikutussuhde
  - asiakkaan ja asiakasryhmän sosiaalisen tilanteen ja tarpeiden arviointi
  - tavoitteellisen psykososiaalisen ja toiminnallisen sosiaalityön prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tai pedagogisen varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
  - omien ammatillisten tavoitteiden asettaminen sekä oman toiminnan arviointi
  - oma ammattieettinen pohdinta

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Toteutus 1. Orientoiva opetus, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävien tekeminen, palautetilaisuuksiin osallistuminen

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät, harjoittelun palaute

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  18.11.2019 - 13.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 15 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS19

  Paikkoja

  0 - 26

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Elina Kangasluoma

  Lisätietoja opiskelijoille

  Varhaiskasvatuksen tehtäviin tähtäävän opiskelijan tulee suorittaa yksi pedagoginen harjoittelu opintojensa aikana. Pedagoginen harjoittelu tarkoittaa lastentarhanopettajan työtehtävien harjoittelemista alle kouluikäisten lasten ohjaajana.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso koostuu harjoittelusta

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  398 tuntia, 10 viikkoa harjoittelu ja lisäksi oppimistehtävien tuottaminen

  Sisällön jaksotus

  Harjoittelujakso on viikoilla 2-11. Palautekeskustelut sovitaan erikseen.

• Harjoittelu: Psykososiaaliset ja toiminnalliset sosiaalityön menetelmät BE00BS12-3004 18.05.2020-31.08.2020  15 op  (MSOS19) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän kanssa. Opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti tuen ja palveluiden tarpeen. Hän osaa kuvata tavoitteellisen ammattityön prosessin sekä osallistuu sen toteuttamiseen harjoittelupaikan mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä yksilön, ryhmän tai yhteisön ohjaamisessa. Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa valitsemiaan työmenetelmiä asiakkaiden ohjausprosessissa. Opiskelija osaa arvioida ammattieettisiä näkökulmia sosiaalialan työssä ja omassa toiminnassaan. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

  Edeltävä osaaminen

  Ensimmäisen vuoden opinnot pääosin sekä Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä -opintojakso.
  Opiskelijan suorittaessa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta, opiskelijalla tulee olla suoritettuna lisäksi opintojaksot Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

  Opintojakson sisältö

  - ammatillinen vuorovaikutussuhde
  - asiakkaan ja asiakasryhmän sosiaalisen tilanteen ja tarpeiden arviointi
  - tavoitteellisen psykososiaalisen ja toiminnallisen sosiaalityön prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tai pedagogisen varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
  - omien ammatillisten tavoitteiden asettaminen sekä oman toiminnan arviointi
  - oma ammattieettinen pohdinta

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Toteutus 2. Orientoiva opetus, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävien tekeminen, palautetilaisuuksiin osallistuminen

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät, harjoittelun palaute

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  18.05.2020 - 31.08.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 15 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS19

  Paikkoja

  0 - 26

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Elina Kangasluoma

  Lisätietoja opiskelijoille

  Varhaiskasvatuksen tehtäviin tähtäävän opiskelijan tulee suorittaa yksi pedagoginen harjoittelu opintojensa aikana. Pedagoginen harjoittelu tarkoittaa lastentarhanopettajan työtehtävien harjoittelemista alle kouluikäisten lasten ohjaajana.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso koostuu harjoittelusta

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  398 tuntia, 10 viikkoa harjoittelu ja lisäksi oppimistehtävien tuottaminen

  Sisällön jaksotus

  Harjoittelujakso toteutuu alkaen 18.5 Palautekeskustelut sovitaan erikseen.

• Harjoittelu: Valtaistavat sosiaalityön menetelmät SOSAVY50-3006 02.09.2019-13.12.2019  10 op  (SOS17C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on harjaantunut tarkastelemaan asiakkaan tarpeita, asiakkaan asemaa ja asiakkuutta yhteiskunnassa vaikuttavien rakenteiden ja prosessien näkökulmasta. Hän osaa tunnistaa toimintakäytäntöjä, järjestelmien saumakohtia ja palveluiden katvealueita, jotka vaikuttavat asiakkaan asemaa ja osallisuutta heikentävästi. Opiskelija osaa toteuttaa asiakkaan osallisuutta tukevaa ja valtaistavaa toimintaa monimuotoisesti sosiaalityön psykososiaalisilla, toiminnallisilla, luovilla, yhteisöllisillä, rakenteellisilla tai valtaistavilla menetelmillä. Opiskelija osaa valita menetelmät asiakkaan tai asiakasryhmän tarpeisiin, tilanteeseen ja voimavaroihin soveltuvalla tavalla. Hän osaa ottaa huomioon organisaation reunaehdot ja voimavarat toimintaa suunnitellessaan. Opiskelijalla on kokemus asiakkaan osallisuutta ja valtaistumista edistävän prosessin suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioimisesta sosiaalialan tai muun alan toimipaikassa tai projektimaisesti. Hänellä on valmiudet hankkia ja tuottaa tietoa. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

  Edeltävä osaaminen

  yksi Valtaistava yhteiskuntasaaminen -opintokokonaisuuden opintojaksoista

  Opintojakson sisältö

  - asiakaslähtöinen ja asiakkaan osallisuutta vahvistava toiminta
  - asiakkaan aseman ja asiakkuuden arvioiminen rakenteellisesta ja valtaistavasta näkökulmasta
  - asiakkaan osallisuutta ja valtaistumista edistävän prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
  - oman toiminnan arviointi ja kehittäminen

  Lisätiedot

  opintojakson voi suorittaa myös englannin kielellä

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Edeltäneiden teoriaopintojen materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Orientointi, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävät, seminaari

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät, itsearviointi, seminaari

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  02.09.2019 - 13.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 10 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17C
  • SOS17B

  Paikkoja

  0 - 60

  Opettaja(t)

  Marja-Liisa Saariaho, Pia-Christine Sainio, Tiina Kohtamäki

  Lisätietoja opiskelijoille

  Harjoittelun voi myös tehdä pareittain.
  Harjoittelun tiedot viedään Hatu -järjestelmään.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso koostuu harjoittelusta

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  260 tuntia, 7 viikon ajalla

  Sisällön jaksotus

  Harjoittelussa ollaan 5pvä/vko7 viikon ajalla

• Harjoittelu: Valtaistavat sosiaalityön menetelmät SOSAVY50-3007 18.11.2019-08.05.2020  10 op  (SOS18A, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on harjaantunut tarkastelemaan asiakkaan tarpeita, asiakkaan asemaa ja asiakkuutta yhteiskunnassa vaikuttavien rakenteiden ja prosessien näkökulmasta. Hän osaa tunnistaa toimintakäytäntöjä, järjestelmien saumakohtia ja palveluiden katvealueita, jotka vaikuttavat asiakkaan asemaa ja osallisuutta heikentävästi. Opiskelija osaa toteuttaa asiakkaan osallisuutta tukevaa ja valtaistavaa toimintaa monimuotoisesti sosiaalityön psykososiaalisilla, toiminnallisilla, luovilla, yhteisöllisillä, rakenteellisilla tai valtaistavilla menetelmillä. Opiskelija osaa valita menetelmät asiakkaan tai asiakasryhmän tarpeisiin, tilanteeseen ja voimavaroihin soveltuvalla tavalla. Hän osaa ottaa huomioon organisaation reunaehdot ja voimavarat toimintaa suunnitellessaan. Opiskelijalla on kokemus asiakkaan osallisuutta ja valtaistumista edistävän prosessin suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioimisesta sosiaalialan tai muun alan toimipaikassa tai projektimaisesti. Hänellä on valmiudet hankkia ja tuottaa tietoa. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

  Edeltävä osaaminen

  yksi Valtaistava yhteiskuntasaaminen -opintokokonaisuuden opintojaksoista

  Opintojakson sisältö

  - asiakaslähtöinen ja asiakkaan osallisuutta vahvistava toiminta
  - asiakkaan aseman ja asiakkuuden arvioiminen rakenteellisesta ja valtaistavasta näkökulmasta
  - asiakkaan osallisuutta ja valtaistumista edistävän prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
  - oman toiminnan arviointi ja kehittäminen

  Lisätiedot

  opintojakson voi suorittaa myös englannin kielellä

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Edeltäneiden teoriaopintojen materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Orientointi, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävät, seminaari

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät, itsearviointi, seminaari

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  18.11.2019 - 08.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 10 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18A
  • MSOS18

  Paikkoja

  0 - 52

  Opettaja(t)

  Mari Ahokas, Sos Nimeämätön, Pia-Christine Sainio

  Lisätietoja opiskelijoille

  Harjoittelun tiedot viedään Hatu -järjestelmään.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso koostuu harjoittelusta

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  260 tuntia, 7 viikon ajalla

  Sisällön jaksotus

  Harjoittelussa ollaan 5pvä/vko7 viikon ajalla

• Henkilöstöhallinto SOSAJO20-3008 26.08.2019-18.10.2019  5 op  (SOS17A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja siihen liittyvää lainsäädäntöä sosiaalialalla. Opiskelija osaa tunnistaa esimiestyön ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä sekä suunnitella ja toteuttaa yhteistyötä ja kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Opiskelija on perehtynyt esimiestyön osa-alueisiin ja hänellä on valmiuksia toimia työyhteisön esimiehenä. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Opiskelijalla on valmiuksia henkilöstösuunnitelman laatimiseen. Opiskelija on sisäistänyt itsensä johtamisen näkökulman ja hän on motivoitunut kehittämään omaa työtään.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

  Opintojakson sisältö

  - henkilöstöhallinnon periaatteet ja lainsäädäntö
  - lähiesimiestyö ja työarjen organisoiminen
  - osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen
  - työhyvinvointi, työnohjaus, kehityskeskustelut, mentorointi
  - henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, perehdyttäminen
  - oman työn kehittäminen, itsensä johtaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija hahmottaa henkilöstöhallinnon kokonaisuuden. Hän tiedostaa henkilöstösuunnitelman merkityksen organisaation toiminnan kannalta ja tunnistaa henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin yhteyden. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa henkilöstöhallinnon kysymyksiin.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää ja toteuttaa henkilöstöhallinnon eri prosesseja. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja toimintatapojaan työntekijänä sekä esimiehenä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa kuvata ja arvioida henkilöstöhallinnon prosessien vaikutuksia. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa henkilöstöjohtamisen kysymyksissä.

  ---

  Toteutustapa

  80% Lähiopetus, 20% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Opiskelija valitsee käyttämänsä kirjallisuuden huomioiden opintojakson teemat. Kirjallisuuden tulee olla sekä suomenkielistä että vieraskielistä.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, tehtävät, ryhmätyöskentelyt, verkko-opiskelu, ohjatut harjoitukset, vierailijat

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Läsnäolo opinnoissa, osallistuminen harjoituksiin ja oppimistehtävien suorittaminen

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  26.08.2019 - 18.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17A

  Paikkoja

  12 - 24

  Opettaja(t)

  Arja Haapaharju

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133 tuntia, joka koostuu kontaktiopetuksesta, tehtävistä ja harjoituksista

• Henkilöstöhallinto SOSAJO20-3009 07.01.2020-13.03.2020  5 op  (SOS17B) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja siihen liittyvää lainsäädäntöä sosiaalialalla. Opiskelija osaa tunnistaa esimiestyön ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä sekä suunnitella ja toteuttaa yhteistyötä ja kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Opiskelija on perehtynyt esimiestyön osa-alueisiin ja hänellä on valmiuksia toimia työyhteisön esimiehenä. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Opiskelijalla on valmiuksia henkilöstösuunnitelman laatimiseen. Opiskelija on sisäistänyt itsensä johtamisen näkökulman ja hän on motivoitunut kehittämään omaa työtään.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

  Opintojakson sisältö

  - henkilöstöhallinnon periaatteet ja lainsäädäntö
  - lähiesimiestyö ja työarjen organisoiminen
  - osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen
  - työhyvinvointi, työnohjaus, kehityskeskustelut, mentorointi
  - henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, perehdyttäminen
  - oman työn kehittäminen, itsensä johtaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija hahmottaa henkilöstöhallinnon kokonaisuuden. Hän tiedostaa henkilöstösuunnitelman merkityksen organisaation toiminnan kannalta ja tunnistaa henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin yhteyden. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa henkilöstöhallinnon kysymyksiin.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää ja toteuttaa henkilöstöhallinnon eri prosesseja. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja toimintatapojaan työntekijänä sekä esimiehenä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa kuvata ja arvioida henkilöstöhallinnon prosessien vaikutuksia. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa henkilöstöjohtamisen kysymyksissä.

  ---

  Toteutustapa

  80% Lähiopetus, 20% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Opiskelija valitsee käyttämänsä kirjallisuuden huomioiden opintojakson teemat. Kirjallisuuden tulee olla sekä suomenkielistä että vieraskielistä.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, tehtävät, ryhmätyöskentelyt, verkko-opiskelu, ohjatut harjoitukset, vierailijat

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Läsnäolo opinnoissa, osallistuminen harjoituksiin ja oppimistehtävien suorittaminen

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 13.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Arja Haapaharju

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133 tuntia, joka koostuu kontaktiopetuksesta, tehtävistä ja harjoituksista

• Henkilöstöhallinto SOSAJO20-3010 07.01.2020-13.03.2020  5 op  (SOS17C) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja siihen liittyvää lainsäädäntöä sosiaalialalla. Opiskelija osaa tunnistaa esimiestyön ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä sekä suunnitella ja toteuttaa yhteistyötä ja kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Opiskelija on perehtynyt esimiestyön osa-alueisiin ja hänellä on valmiuksia toimia työyhteisön esimiehenä. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Opiskelijalla on valmiuksia henkilöstösuunnitelman laatimiseen. Opiskelija on sisäistänyt itsensä johtamisen näkökulman ja hän on motivoitunut kehittämään omaa työtään.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

  Opintojakson sisältö

  - henkilöstöhallinnon periaatteet ja lainsäädäntö
  - lähiesimiestyö ja työarjen organisoiminen
  - osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen
  - työhyvinvointi, työnohjaus, kehityskeskustelut, mentorointi
  - henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, perehdyttäminen
  - oman työn kehittäminen, itsensä johtaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija hahmottaa henkilöstöhallinnon kokonaisuuden. Hän tiedostaa henkilöstösuunnitelman merkityksen organisaation toiminnan kannalta ja tunnistaa henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin yhteyden. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa henkilöstöhallinnon kysymyksiin.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää ja toteuttaa henkilöstöhallinnon eri prosesseja. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja toimintatapojaan työntekijänä sekä esimiehenä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa kuvata ja arvioida henkilöstöhallinnon prosessien vaikutuksia. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa henkilöstöjohtamisen kysymyksissä.

  ---

  Toteutustapa

  80% Lähiopetus, 20% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Opiskelija valitsee käyttämänsä kirjallisuuden huomioiden opintojakson teemat. Kirjallisuuden tulee olla sekä suomenkielistä että vieraskielistä.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, tehtävät, ryhmätyöskentelyt, verkko-opiskelu, ohjatut harjoitukset, vierailijat

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Läsnäolo opinnoissa, osallistuminen harjoituksiin ja oppimistehtävien suorittaminen

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 13.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17C

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Arja Haapaharju

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133 tuntia, joka koostuu kontaktiopetuksesta, tehtävistä ja harjoituksista

• Henkilöstöhallinto SOSAJO20-3011 02.09.2019-18.10.2019  5 op  (MSOS18) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja siihen liittyvää lainsäädäntöä sosiaalialalla. Opiskelija osaa tunnistaa esimiestyön ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä sekä suunnitella ja toteuttaa yhteistyötä ja kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Opiskelija on perehtynyt esimiestyön osa-alueisiin ja hänellä on valmiuksia toimia työyhteisön esimiehenä. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Opiskelijalla on valmiuksia henkilöstösuunnitelman laatimiseen. Opiskelija on sisäistänyt itsensä johtamisen näkökulman ja hän on motivoitunut kehittämään omaa työtään.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

  Opintojakson sisältö

  - henkilöstöhallinnon periaatteet ja lainsäädäntö
  - lähiesimiestyö ja työarjen organisoiminen
  - osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen
  - työhyvinvointi, työnohjaus, kehityskeskustelut, mentorointi
  - henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, perehdyttäminen
  - oman työn kehittäminen, itsensä johtaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija hahmottaa henkilöstöhallinnon kokonaisuuden. Hän tiedostaa henkilöstösuunnitelman merkityksen organisaation toiminnan kannalta ja tunnistaa henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin yhteyden. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa henkilöstöhallinnon kysymyksiin.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää ja toteuttaa henkilöstöhallinnon eri prosesseja. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja toimintatapojaan työntekijänä sekä esimiehenä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa kuvata ja arvioida henkilöstöhallinnon prosessien vaikutuksia. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa henkilöstöjohtamisen kysymyksissä.

  ---

  Toteutustapa

  80% Lähiopetus, 20% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Opiskelija valitsee käyttämänsä kirjallisuuden huomioiden opintojakson teemat. Kirjallisuuden tulee olla sekä suomenkielistä että vieraskielistä.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, tehtävät, ryhmätyöskentelyt, verkko-opiskelu, ohjatut harjoitukset, vierailijat

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Läsnäolo opinnoissa, osallistuminen harjoituksiin ja oppimistehtävien suorittaminen

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  02.09.2019 - 18.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS18

  Paikkoja

  12 - 28

  Opettaja(t)

  Arja Haapaharju

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133 tuntia, joka koostuu kontaktiopetuksesta, tehtävistä ja harjoituksista

• Hyvinvointi ja elinolot BE00BJ17-3008 01.08.2019-31.07.2020  6 op  (HJDIPL19) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointi, koettu hyvinvointi
  - elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
  - työ, ikääntyminen, vammaisuus
  - kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
  - sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
  - sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
  - verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
  - tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  ---

  Toteutustapa

  34% Lähiopetus, 66% Etäopetus

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot ja verkko-opetus sekä itsenäiset ja pienryhmätehtävät

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opintojakso arvioidaan numeerisesti 1-5

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.08.2019 - 31.07.2020

  Ilmoittautumisaika

  02.09.2019 - 31.10.2019

  • 6 op

  Ryhmä(t)

  • HJDIPL19

  Opettaja(t)

  Maija Koskimäki, Leena Elenius, Maria Kasanen, Fys Nimeämätön

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  4 op

• Hyvinvointi ja elinolot BE00BJ17-3009 07.01.2020-14.02.2020  6 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointi, koettu hyvinvointi
  - elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
  - työ, ikääntyminen, vammaisuus
  - kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
  - sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
  - sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
  - verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
  - tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
  Tiedonhankintataidot:
  - SeAMK Kirjaston verkkosivut
  - Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
  - muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
  - oheiskirjallisuus: Haasio, A. 2015. Löydä!: opas helppoon tiedonhakuun. Helsinki: Avain.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Tietoperustaopinnot: lähiopetus, luennot, keskustelu, vierailut, loppuseminaari; itsenäinen opiskelu, ryhmätyö
  Tiedonhankintataidot: lähiopetuksena työpajat, harjoitustyöt

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tehtävät, seminaari, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 14.02.2020

  Ilmoittautumisaika

  27.08.2019 - 30.08.2019

  • 6 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Leena Elenius, Maria Koivuniemi

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Hyvinvointi ja elinolot käytännössä.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  160 h

• Hyvinvointi ja elinolot BE00BJ17-3010 14.04.2020-29.05.2020  6 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointi, koettu hyvinvointi
  - elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
  - työ, ikääntyminen, vammaisuus
  - kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
  - sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
  - sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
  - verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
  - tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
  Tiedonhankintataidot:
  - SeAMK Kirjaston verkkosivut
  - Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
  - muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
  - oheiskirjallisuus: Haasio, A. 2015. Löydä!: opas helppoon tiedonhakuun. Helsinki: Avain.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Tietoperustaopinnot: lähiopetus, luennot, keskustelu, vierailut, loppuseminaari; itsenäinen opiskelu, ryhmätyö
  Tiedonhankintataidot: lähiopetuksena työpajat, harjoitustyöt

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tehtävät, seminaari, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  14.04.2020 - 29.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  27.08.2019 - 30.08.2019

  • 6 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Leena Elenius, Maria Koivuniemi

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Hyvinvointi ja elinolot käytännössä.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  160 h

• Hyvinvointi ja elinolot BE00BJ17-3011 17.02.2020-03.04.2020  6 op  (SOS20A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointi, koettu hyvinvointi
  - elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
  - työ, ikääntyminen, vammaisuus
  - kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
  - sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
  - sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
  - verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
  - tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
  Tiedonhankintataidot:
  - SeAMK Kirjaston verkkosivut
  - Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
  - muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
  - oheiskirjallisuus: Haasio, A. 2015. Löydä!: opas helppoon tiedonhakuun. Helsinki: Avain.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Tietoperustaopinnot: lähiopetus, luennot, keskustelu, vierailut, loppuseminaari; itsenäinen opiskelu, ryhmätyö
  Tiedonhankintataidot: lähiopetuksena työpajat, harjoitustyöt

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tehtävät, seminaari, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  17.02.2020 - 03.04.2020

  Ilmoittautumisaika

  08.01.2020 - 09.01.2020

  • 6 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20A

  Opettaja(t)

  Leena Elenius, Maria Koivuniemi

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Hyvinvointi ja elinolot käytännössä.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  160 h

• Hyvinvointi ja elinolot BE00BJ17-3012 21.10.2019-18.12.2019  6 op  (MSOS19) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointi, koettu hyvinvointi
  - elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
  - työ, ikääntyminen, vammaisuus
  - kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
  - sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
  - sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
  - verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
  - tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  ---

  Toteutustapa

  34% Lähiopetus, 66% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
  Tiedonhankintataidot:
  - SeAMK Kirjaston verkkosivut
  - Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
  - muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
  - oheiskirjallisuus: Haasio, A. 2015. Löydä!: opas helppoon tiedonhakuun. Helsinki: Avain.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Tietoperustaopinnot: lähiopetuksena orientointi, väliseminaari, loppuseminaari; itsenäinen verkko-opiskelu
  Tiedonhankintataidot: lähiopetuksena työpajat, harjoitustyöt

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tehtävät, seminaarit, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.10.2019 - 18.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 6 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS19

  Paikkoja

  12 - 26

  Opettaja(t)

  Leena Elenius, Tua Niemelä

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  4 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Hyvinvointi ja elinolot käytännössä.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  160 h

• Hyvinvointiteknologia SOSAPJ90-3007 07.01.2020-06.03.2020  3 op  (SOS17C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa tunnistaa teknologian mahdollisuuksia hyvinvointipalveluissa ja yhteiskunnassamme. Opiskelija osaa tunnistaa käyttäjälähtöisen teknologian mahdollisuuksia ja rajoitteita osallistumisen ja toimintakyvyn edistämiseksi. Opiskelija osaa kuvata ja pohtia hyvinvointiteknologian eettisiä kysymyksiä.
  Opiskelijalla on valmiudet digitaalisen tarinan laatimiseen.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointiteknologia, digitaalinen tarina
  - eri asiakasryhmien erityistarpeet
  - opiskelija tuottaa valitsemastaan teemasta valitsemalleen asiakasryhmälle soveltuvan noin 10 min digitaalisen tarinan
  - tarinan sisällön voi valita oman mielenkiinnon mukaan
  - kulttuuri (esim. ajanviete, ympäristö, luonto, harrastukset, hengelliset, ennen vanhaan)
  - liikunta (esim. liikuntaneuvonta, jumppa, rentoutus)
  - terveys (esim. terveysneuvonta, kauneus- ja hyvinvointi)
  - tietokanava (esim. neuvonta, tietoiskut, tekninen tuki)
  - muu aihe

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Teknologia ja arki
  - Kommunikaation apuvälineet
  - Digitaalisuus sosionomin työkentillä

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 06.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17C
  • SOS17B
  • MSOS18
  • SOS17A

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Merja Hoffrén-Mikkola, Anna-Kaarina Koivula, Tua Niemelä

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Hyvinvointiteknologia BE00BS10-3002 01.01.2020-31.07.2020  3 op  (HJDIPL19) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa tunnistaa teknologian mahdollisuuksia hyvinvointipalveluissa ja yhteiskunnassamme. Opiskelija osaa tunnistaa käyttäjälähtöisen teknologian mahdollisuuksia ja rajoitteita osallistumisen ja toimintakyvyn edistämiseksi. Opiskelija osaa kuvata ja pohtia hyvinvointiteknologian eettisiä kysymyksiä.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointiteknologia
  - teknologian mahdollisuudet ja rajoitteet - käyttäjälähtöinen teknologia eri asiakasryhmien näkökulmasta
  - hyvinvointiteknologia, kestävä kehitys ja eettiset kysymykset

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa selittää hyvinvointiteknologian sovelluksia ja niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa tunnistaa hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää hyvinvointiteknologian sovelluksia ja arvioida niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa määritellä hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa selittää hyvinvointiteknologian sovelluksia ja arvioida laaja-alaisesti niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa määritellä hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Teknologia ja arki
  - Kommunikaation apuvälineet
  - Digitaalisuus sosionomin työkentillä

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.01.2020 - 31.07.2020

  Ilmoittautumisaika

  15.11.2019 - 31.01.2020

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • HJDIPL19

  Opettaja(t)

  Fys Nimeämätön

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet SOSAPJ10-3012 26.08.2019-18.10.2019  3 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa selittää, mitä hyvinvointiyhteiskunta -käsite tarkoittaa, mitkä sen piirteet ja toimintaperiaatteet ovat ja mitkä sen keskeisimmät kehitysvaiheet ovat olleet. Hän osaa selittää, mitä samankaltaisuutta ja mitä eroavuutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan piirteillä on erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin verrattuna. Opiskelija tietää, miten hyvinvointipalvelut sijoittuvat hyvinvointivaltion toimintoihin. Opiskelija tietää, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on organisoitu ja miten niiden rahoitus on järjestetty. Opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaista yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua. Opiskelija osaa kuvata julkisen, yksityisen ja järjestösektorin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina ja niiden keskinäistä vastuunjakoa hyvinvointipalveluiden tuottajina. Opiskelija osaa selittää, mitä tarkoitetaan formaalisella ja informaalisella avulla. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan ja eri sektoreiden muutosnäkymät ja lähitulevaisuuden haasteet.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointiyhteiskunta -käsite
  - pohjoismaiset ja eurooppalaiset hyvinvointimallit
  - hyvinvointipalvelut osana hyvinvointiyhteiskuntaa
  - hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus
  - julkinen, yksityinen ja kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajina
  - informaalinen ja formaalinen apu

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
  Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Toikko, T. Sosiaalipalveluiden kehityssuunnat. 2012.
  Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut. http://stm.fi/sotepalvelut/jarjestelma-vastuut Sosiaali- ja terveysministeriö.
  Hyvinvointipolitiikka. https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointipolitiikka/tavoitteet-ja-keinot THL.
  Saari, J. Hyvinvointi. 2011.
  Muu opettajan osoittama materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, itsenäinen opiskelu Moodle-alustalla sekä pienryhmätyöskentely. Kirjallisuustentti.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Arvionti perustuu kirjallisuustenttiin ja opiskelijan sitoutumiseen opintojakson toteuttamiseen.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  26.08.2019 - 18.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  27.08.2019 - 30.08.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Anna-Kaarina Koivula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Ei sisällä harjoittelua.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  kontaktiopetus 24 t
  itsenäinen ja pienryhmätyöskentely 56 t

• Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet SOSAPJ10-3013 30.10.2019-13.12.2019  3 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa selittää, mitä hyvinvointiyhteiskunta -käsite tarkoittaa, mitkä sen piirteet ja toimintaperiaatteet ovat ja mitkä sen keskeisimmät kehitysvaiheet ovat olleet. Hän osaa selittää, mitä samankaltaisuutta ja mitä eroavuutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan piirteillä on erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin verrattuna. Opiskelija tietää, miten hyvinvointipalvelut sijoittuvat hyvinvointivaltion toimintoihin. Opiskelija tietää, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on organisoitu ja miten niiden rahoitus on järjestetty. Opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaista yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua. Opiskelija osaa kuvata julkisen, yksityisen ja järjestösektorin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina ja niiden keskinäistä vastuunjakoa hyvinvointipalveluiden tuottajina. Opiskelija osaa selittää, mitä tarkoitetaan formaalisella ja informaalisella avulla. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan ja eri sektoreiden muutosnäkymät ja lähitulevaisuuden haasteet.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointiyhteiskunta -käsite
  - pohjoismaiset ja eurooppalaiset hyvinvointimallit
  - hyvinvointipalvelut osana hyvinvointiyhteiskuntaa
  - hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus
  - julkinen, yksityinen ja kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajina
  - informaalinen ja formaalinen apu

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
  Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Hyvinvointipolitiikka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointipolitiikka/tavoitteet-ja-keinot
  Kananen, J. (toim.) 2017. Kilpailuvaltion kyydissä. Suomen hyvinvointimallin tulevaisuus. Tallinna. Gaudeamus.
  Palola, E., Karjalainen, V. (toim.) 2011. Hukassa vai uuden jäljillä. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80271/970d363e-9edf-4b54-a76e-446b81ed34b5.pdf?sequence=1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Helsinki.
  Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut. http://stm.fi/sotepalvelut/jarjestelma-vastuut
  Sosiaali- ja terveysministeriö.
  Toikko, T. Hyvinvointipalveluiden kehityssuunnat. 2012.
  Muu opettajan osoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  itsenäinen opiskelu, verkko-opiskelu, tehtävät verkko-opiskeluna

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  kirjallisuuteen perustuvat itsenäiset tehtävät verkossa

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  30.10.2019 - 13.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  01.08.2019 - 30.08.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Sinikka Volanto

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  3 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  80 tuntia

• Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet SOSAPJ10-3014 07.01.2020-06.03.2020  3 op  (MSOS20, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa selittää, mitä hyvinvointiyhteiskunta -käsite tarkoittaa, mitkä sen piirteet ja toimintaperiaatteet ovat ja mitkä sen keskeisimmät kehitysvaiheet ovat olleet. Hän osaa selittää, mitä samankaltaisuutta ja mitä eroavuutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan piirteillä on erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin verrattuna. Opiskelija tietää, miten hyvinvointipalvelut sijoittuvat hyvinvointivaltion toimintoihin. Opiskelija tietää, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on organisoitu ja miten niiden rahoitus on järjestetty. Opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaista yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua. Opiskelija osaa kuvata julkisen, yksityisen ja järjestösektorin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina ja niiden keskinäistä vastuunjakoa hyvinvointipalveluiden tuottajina. Opiskelija osaa selittää, mitä tarkoitetaan formaalisella ja informaalisella avulla. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan ja eri sektoreiden muutosnäkymät ja lähitulevaisuuden haasteet.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointiyhteiskunta -käsite
  - pohjoismaiset ja eurooppalaiset hyvinvointimallit
  - hyvinvointipalvelut osana hyvinvointiyhteiskuntaa
  - hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus
  - julkinen, yksityinen ja kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajina
  - informaalinen ja formaalinen apu

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
  Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Hyvinvointipolitiikka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointipolitiikka/tavoitteet-ja-keinot
  Kananen, J. (toim.) 2017. Kilpailuvaltion kyydissä. Suomen hyvinvointimallin tulevaisuus. Tallinna. Gaudeamus.
  Palola, E., Karjalainen, V. (toim.) 2011. Hukassa vai uuden jäljillä. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80271/970d363e-9edf-4b54-a76e-446b81ed34b5.pdf?sequence=1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Helsinki.
  Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut. http://stm.fi/sotepalvelut/jarjestelma-vastuut
  Sosiaali- ja terveysministeriö.
  Toikko, T. Hyvinvointipalveluiden kehityssuunnat. 2012.
  Muu opettajan osoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  itsenäinen opiskelu, verkko-opiskelu, tehtävät verkko-opiskeluna

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  kirjallisuuteen perustuvat itsenäiset tehtävät verkossa

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 06.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  08.01.2020 - 09.01.2020

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20
  • SOS20A

  Opettaja(t)

  Sinikka Volanto

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  80 tuntia

• Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet SOSAPJ10-3015 07.01.2020-06.03.2020  3 op  (MSOS20, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa selittää, mitä hyvinvointiyhteiskunta -käsite tarkoittaa, mitkä sen piirteet ja toimintaperiaatteet ovat ja mitkä sen keskeisimmät kehitysvaiheet ovat olleet. Hän osaa selittää, mitä samankaltaisuutta ja mitä eroavuutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan piirteillä on erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin verrattuna. Opiskelija tietää, miten hyvinvointipalvelut sijoittuvat hyvinvointivaltion toimintoihin. Opiskelija tietää, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on organisoitu ja miten niiden rahoitus on järjestetty. Opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaista yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua. Opiskelija osaa kuvata julkisen, yksityisen ja järjestösektorin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina ja niiden keskinäistä vastuunjakoa hyvinvointipalveluiden tuottajina. Opiskelija osaa selittää, mitä tarkoitetaan formaalisella ja informaalisella avulla. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan ja eri sektoreiden muutosnäkymät ja lähitulevaisuuden haasteet.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointiyhteiskunta -käsite
  - pohjoismaiset ja eurooppalaiset hyvinvointimallit
  - hyvinvointipalvelut osana hyvinvointiyhteiskuntaa
  - hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus
  - julkinen, yksityinen ja kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajina
  - informaalinen ja formaalinen apu

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
  Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Hyvinvointipolitiikka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointipolitiikka/tavoitteet-ja-keinot
  Kananen, J. (toim.) 2017. Kilpailuvaltion kyydissä. Suomen hyvinvointimallin tulevaisuus. Tallinna. Gaudeamus.
  Palola, E., Karjalainen, V. (toim.) 2011. Hukassa vai uuden jäljillä. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80271/970d363e-9edf-4b54-a76e-446b81ed34b5.pdf?sequence=1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Helsinki.
  Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut. http://stm.fi/sotepalvelut/jarjestelma-vastuut
  Sosiaali- ja terveysministeriö.
  Toikko, T. Hyvinvointipalveluiden kehityssuunnat. 2012.
  Muu opettajan osoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  itsenäinen opiskelu, verkko-opiskelu, tehtävät verkko-opiskeluna

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  kirjallisuuteen perustuvat itsenäiset tehtävät verkossa

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 06.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  08.01.2020 - 09.01.2020

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20
  • SOS20A

  Opettaja(t)

  Sinikka Volanto

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  80 tuntia

• Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva SOSAPJ20-3014 21.10.2019-18.12.2019  5 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa nimetä keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen toimijoita sekä näiden olennaisimpia lähialoja ja yhteistyötahoja. Opiskelija osaa määritellä keskeisten toimijoiden toteuttamat tuen ja auttamisen muodot hyvinvoinnin järjestämisessä ja tuottamisessa. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa tunnistaa toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso tulee suorittaa samanaikaisesti opintojakson Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet -kanssa tai sen jälkeen

  Opintojakson sisältö

  - sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
  - keskeiset sosiaalivakuutusetuudet
  - työvoimahallinnon palvelut
  - maistraatin ja oikeusaputoimiston palvelut
  - yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön malleja
  - yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen merkitys hyvinvointijärjestelmässä

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Lisätiedot

  Vaihtoehtoinen opintojakson Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta kanssa. Vaihtoehtoista opintojaksoa ei voi käyttää vapaasti valittaviin opintoihin.

  ---

  Toteutustapa

  60% Lähiopetus, 40% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Havakka, P., Niemelä, M. & Uusitalo, H. (toim.) 2017. Sosiaalivakuutus. Finva Finanssi- ja vakuutuskustannus.
  - Haverinen, R., Kuronen, M. & Pösö, T. (toim.) 2014. Sosiaalihuollon tila ja tulevaisuus. Osuuskunta Vastapaino.
  -Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2019.
  - Lisäksi suositellaan perehtymistä Kelan ja STM:n englanninkielisiin sosiaaliturvaesitteisiin sekä kulloinkin kyseessä olevien organisaatioiden Internet-sivustoihin.
  - lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama ajankohtainen materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Opintojakson voi suorittaa joko monimuoto- tai verkko-opintoina.
  *Tässä esiteltävä monimuoto-opintototeutus sisältää lähiopetusta, työelämävierailuja ja verkko-opiskelua.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  *Osallistuminen lähiopetukseen aktiivisesti (läsnäolo tunneilla) ja lisäksi yksi arvioitava 2-osainen oppimistehtävä toimivat arvioinnin perusteina arviointikriteereiden mukaisesti.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.10.2019 - 18.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  27.08.2019 - 30.08.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  0 - 20

  Opettaja(t)

  Elina Kangasluoma

  Lisätietoja opiskelijoille

  Tässä esitelty kokonaisuus on lähiopetusta sisältävä monimuoto-opetusvaihtoehto.
  Opiskelijat valitsevat joko kurssin Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta. Jompi kumpi kursseista on valittava eikä molempia voi valita siten, että sisällyttäisi toisen kursseista vapaavalintaisiin opintoihin.
  Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva -kurssi on mahdollista suorittaa joko lähiopetuksena eli monimuotototeutuksena tai verkkototeutuksena.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  2 op

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Ilmoittautumisten perusteella otetaan 15 opiskelijaa Toteutukseen 2, joka on verkkokurssi (sisältää kuitenkin pakollisen 4 tunnin orientoinnin lähiopetuksena myös).

  Tenttien ajankohdat

  Toteutukseen ei sisällyt tenttiä.

  KV yhteydet

  -Opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus perehtyä esimerkiksi Kelan englanninkielisiin materiaaleihin.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133 tuntia.
  Toteutus: Monimuoto-opetus, joka sisältää lähiopetusta 40h ja verkko- ja kirjallisuustyöskentelyä itsenäisesti 93h.

• Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva SOSAPJ20-3015 21.10.2019-18.12.2019  5 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa nimetä keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen toimijoita sekä näiden olennaisimpia lähialoja ja yhteistyötahoja. Opiskelija osaa määritellä keskeisten toimijoiden toteuttamat tuen ja auttamisen muodot hyvinvoinnin järjestämisessä ja tuottamisessa. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa tunnistaa toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso tulee suorittaa samanaikaisesti opintojakson Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet -kanssa tai sen jälkeen

  Opintojakson sisältö

  - sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
  - keskeiset sosiaalivakuutusetuudet
  - työvoimahallinnon palvelut
  - maistraatin ja oikeusaputoimiston palvelut
  - yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön malleja
  - yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen merkitys hyvinvointijärjestelmässä

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Lisätiedot

  Vaihtoehtoinen opintojakson Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta kanssa. Vaihtoehtoista opintojaksoa ei voi käyttää vapaasti valittaviin opintoihin.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Havakka, P., Niemelä, M. & Uusitalo, H. (toim.) 2017. Sosiaalivakuutus. Finva Finanssi- ja vakuutuskustannus.
  - Haverinen, R., Kuronen, M. & Pösö, T. (toim.) 2014. Sosiaalihuollon tila ja tulevaisuus. Osuuskunta Vastapaino.
  -Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2019.
  - Lisäksi suositellaan perehtymistä Kelan ja STM:n englanninkielisiin sosiaaliturvaesitteisiin sekä kulloinkin kyseessä olevien organisaatioiden Internet-sivustoihin.
  - lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama ajankohtainen materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  -Tämä opinto suoritetaan pääosin verkko-opintoina.
  -Opinto sisältää lähiopetusta ainoastaan 4 Orientointitunnin verran.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Osallistuminen orientointiin (4h), aktiivinen osallistuminen verkossa (Moodle)erilaisiin keskustelu- ja verkkotehtäviin sekä kaksiosainen oppimistehtävä.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.10.2019 - 18.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  01.08.2019 - 30.08.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  0 - 15

  Opettaja(t)

  Elina Kangasluoma

  Lisätietoja opiskelijoille

  Tässä esitelty kokonaisuus on verkko-opintototeutus.
  Opiskelijat valitsevat joko kurssin Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta. Jompi kumpi kursseista on valittava eikä molempia voi valita siten, että sisällyttäisi toisen kursseista vapaavalintaisiin opintoihin.
  Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva -kurssi on mahdollista suorittaa joko lähiopetuksena eli monimuotototeutuksena tai verkkototeutuksena.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  5 op

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Monimuotototeutus lähiopetuksena.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133 tuntia
  Verkko-opintototeutus:
  - orientointi 4h
  - verkkotyöskentelyä itsenäisesti 129h.

• Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva SOSAPJ20-3016 07.01.2020-06.03.2020  5 op  (MSOS20, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa nimetä keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen toimijoita sekä näiden olennaisimpia lähialoja ja yhteistyötahoja. Opiskelija osaa määritellä keskeisten toimijoiden toteuttamat tuen ja auttamisen muodot hyvinvoinnin järjestämisessä ja tuottamisessa. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa tunnistaa toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso tulee suorittaa samanaikaisesti opintojakson Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet -kanssa tai sen jälkeen

  Opintojakson sisältö

  - sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
  - keskeiset sosiaalivakuutusetuudet
  - työvoimahallinnon palvelut
  - maistraatin ja oikeusaputoimiston palvelut
  - yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön malleja
  - yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen merkitys hyvinvointijärjestelmässä

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Lisätiedot

  Vaihtoehtoinen opintojakson Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta kanssa. Vaihtoehtoista opintojaksoa ei voi käyttää vapaasti valittaviin opintoihin.

  ---

  Toteutustapa

  60% Lähiopetus, 40% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Havakka, P., Niemelä, M. & Uusitalo, H. (toim.) 2017. Sosiaalivakuutus. Finva Finanssi- ja vakuutuskustannus.
  - Haverinen, R., Kuronen, M. & Pösö, T. (toim.) 2014. Sosiaalihuollon tila ja tulevaisuus. Osuuskunta Vastapaino.
  -Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2020.
  - Lisäksi suositellaan perehtymistä Kelan ja STM:n englanninkielisiin sosiaaliturvaesitteisiin sekä kulloinkin kyseessä olevien organisaatioiden Internet-sivustoihin.
  - lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama ajankohtainen materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Opintojakson voi suorittaa joko monimuoto- tai verkko-opintoina.
  *Tässä esiteltävä monimuoto-opintototeutus sisältää lähiopetusta, työelämävierailuja ja verkko-opiskelua.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  *Osallistuminen lähiopetukseen aktiivisesti (läsnäolo tunneilla) ja lisäksi yksi arvioitava 2-osainen oppimistehtävä toimivat arvioinnin perusteina arviointikriteereiden mukaisesti.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 06.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  08.01.2020 - 09.01.2020

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20
  • SOS20A

  Paikkoja

  0 - 22

  Opettaja(t)

  Elina Kangasluoma

  Lisätietoja opiskelijoille

  Tässä esitelty kokonaisuus on lähiopetusta sisältävä monimuoto-opetusvaihtoehto.
  Opiskelijat valitsevat joko kurssin Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta. Jompi kumpi kursseista on valittava eikä molempia voi valita siten, että sisällyttäisi toisen kursseista vapaavalintaisiin opintoihin.
  Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva -kurssi on mahdollista suorittaa joko lähiopetuksena eli monimuotototeutuksena tai verkkototeutuksena.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  2 op

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Ilmoittautumisten perusteella otetaan 15 opiskelijaa Toteutukseen 2, joka on verkkokurssi (sisältää kuitenkin pakollisen 4 tunnin orientoinnin lähiopetuksena myös).

  Tenttien ajankohdat

  Toteutukseen ei sisälly tenttiä.

  KV yhteydet

  -Opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus perehtyä esimerkiksi Kelan englanninkielisiin materiaaleihin.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133 tuntia.
  Toteutus: Monimuoto-opetus, joka sisältää lähiopetusta 40h ja verkko- ja kirjallisuustyöskentelyä itsenäisesti 93h.

• Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva SOSAPJ20-3017 07.01.2020-06.03.2020  5 op  (MSOS20, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa nimetä keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen toimijoita sekä näiden olennaisimpia lähialoja ja yhteistyötahoja. Opiskelija osaa määritellä keskeisten toimijoiden toteuttamat tuen ja auttamisen muodot hyvinvoinnin järjestämisessä ja tuottamisessa. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa tunnistaa toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso tulee suorittaa samanaikaisesti opintojakson Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet -kanssa tai sen jälkeen

  Opintojakson sisältö

  - sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
  - keskeiset sosiaalivakuutusetuudet
  - työvoimahallinnon palvelut
  - maistraatin ja oikeusaputoimiston palvelut
  - yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön malleja
  - yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen merkitys hyvinvointijärjestelmässä

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Lisätiedot

  Vaihtoehtoinen opintojakson Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta kanssa. Vaihtoehtoista opintojaksoa ei voi käyttää vapaasti valittaviin opintoihin.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Havakka, P., Niemelä, M. & Uusitalo, H. (toim.) 2017. Sosiaalivakuutus. Finva Finanssi- ja vakuutuskustannus.
  - Haverinen, R., Kuronen, M. & Pösö, T. (toim.) 2014. Sosiaalihuollon tila ja tulevaisuus. Osuuskunta Vastapaino.
  -Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2020.
  - Lisäksi suositellaan perehtymistä Kelan ja STM:n englanninkielisiin sosiaaliturvaesitteisiin sekä kulloinkin kyseessä olevien organisaatioiden Internet-sivustoihin.
  - lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama ajankohtainen materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  -Tämä opinto suoritetaan pääosin verkko-opintoina.
  -Opinto sisältää lähiopetusta ainoastaan 4 Orientointitunnin verran.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Osallistuminen orientointiin (4h), aktiivinen osallistuminen verkossa (Moodle)erilaisiin keskustelu- ja verkkotehtäviin sekä kaksiosainen oppimistehtävä.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 06.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  08.01.2020 - 09.01.2020

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20
  • SOS20A

  Paikkoja

  0 - 15

  Opettaja(t)

  Elina Kangasluoma

  Lisätietoja opiskelijoille

  Tässä esitelty kokonaisuus on verkko-opintototeutus.
  Opiskelijat valitsevat joko kurssin Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta. Jompi kumpi kursseista on valittava eikä molempia voi valita siten, että sisällyttäisi toisen kursseista vapaavalintaisiin opintoihin.
  Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva -kurssi on mahdollista suorittaa joko lähiopetuksena eli monimuotototeutuksena tai verkkototeutuksena.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  5 op

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Monimuotototeutus lähiopetuksena.

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Harjoitteluita ei sisälly toteutukseen.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133 tuntia
  Verkko-opintototeutus:
  - orientointi 4h
  - verkkotyöskentelyä itsenäisesti 129h.

• Introduction to Social Work Studies in Finland BE00BT36-3002 02.09.2019-18.12.2019  3 op  (IEPSW19F) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Students understand the structure of social work education in Finland and compare it with their own education. Students will learn to know the professional fields of social work professonals in Finland. Students will understand the role and position of Bachelors of Social Services in the professional field. They will also have extensive knowledge of systems that provide welfare and social security in various sectors in Finland. Students will learn to know the professional fields in which Bachelors of Social Services work in Finland. Students will understand the role and position of Bachelors of Social Services in the professional field. They will also have extensive knowledge of systems that provide welfare and social security in various sectors in Finland. Students have sufficient knowledge of the society and culture of the country, especially on the local level, to be able to cope in everyday life. They will also learn where to seek additional information. Students understand the content, pedagogical ideas and structure of the studies undertaken in Seinäjoki UAS.

  Opintojakson sisältö

  - Social work education in Finland
  - Social work professional fields
  - Education and professional fields of Bachelors of Social Services
  - Systems providing welfare and social security in Finland
  - Finnish society and culture
  
  -

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  www.seamk.fi: http://yle.fi/uutiset/news/: www.finland.fi: http://www.stm.fi/en/frontpage: further recommended reading is to be announced at the beginning of the course

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Introductory lectures and discussions, orientation days at Seinäjoki UAS, filed trips to various sectors in the social work field. A written reflection on students' learning experiences and learning process. A presentation on students' education in their home country.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Pass/Fail
  
  Pass:
  The grade pass means that the student's performance must equal to grade 3 (good), which is equivalent to the grade C in the ECTS grading system. Students have understanding about social work education in Finland, professional fields of social work and the role and position of Bachelors of Social Services in the social field in Finland.

  Opetuskieli

  Englanti

  Ajoitus

  02.09.2019 - 18.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 30.09.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • IEPSW19F

  Opettaja(t)

  Tiina Kohtamäki

  Lisätietoja opiskelijoille

  The tutoring teacher will be in charge of the study course.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  There will field visits

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  - 6 hours for the orientation day
  - 32 hours for classroom activities and field trips
  - 40 hours for the student's individual work

  Sisällön jaksotus

  - Social work education in Finland
  - Social work professional fields
  - Education and professional fields of Bachelors of Social Services
  - Systems providing welfare and social security in Finland
  - Finnish society and culture

• Introduction to Welfare Society SOSEM20-3003 02.09.2019-18.10.2019  3 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Students are able to explain the concept of welfare society, its essential features and principles and its historical development. Students can explain how the Finnish welfare society is similar to other European, especially Nordic, welfare models, and how it differs from them. Students know how the welfare services are integrated into the functions of the welfare state. They know how the services of the welfare society are organized and funded. Students are able to follow current social and economic debates. They know how to describe the respective roles of the public, private and third sector as actors in the welfare society and as providers of welfare services. Students can explain the meaning of formal and informal help.They can explain about the potential changes and imminent challenges of the welfare society and its various sectors.

  Edeltävä osaaminen

  no prerequisities

  Opintojakson sisältö

  - the concept of welfare society
  - Nordic and European welfare models
  - welfare services as part of the welfare society
  - the public sector as a provider of welfare services
  - the private sector as as provider of welfare sevices
  - the third sector as a provider of welfare service
  - informal and formal help

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Students are name essential features and principles of welfare society. Students can describe gestures of different welfare models. They are capable to recognize roles of different sectors and their perspectives of change as actors of welfare society.

  Hyvä

  Students are able to explain definition of welfare society, its essential features and principles. Students can name gestures of different welfare models. They are capable to compare roles of different sectors and their perspectives of change as actors of welfare society.

  Kiitettävä

  Students are able to name some essential features and principles of welfare society. Students can describe gestures of different welfare models. They are able to recognize roles and perspectives of change concerning different sectors as actors of welfare society. Students skills of economical literacy is possible to recognize.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Ilmoitetaan opintojakson alussa.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktiopetus, tehtävät, keskustelut, kirjallisuustentti.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Arviointi 1 - 5
  Osallistuminen (80% luennoista)
  Kirjallinen työ 60%
  Ryhmätehtävät 40%

  Opetuskieli

  Englanti

  Ajoitus

  02.09.2019 - 18.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  01.08.2019 - 30.09.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B
  • IEPSW19F

  Paikkoja

  0 - 10

  Opettaja(t)

  Tarja Tapio

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Ei sisällä harjoittelua.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opintojen kokonaistuntimäärä 80 tuntia.
  Lukujärjestyksessä olevia tunteja 24

• Julkisyhteisöjen henkilöstön ruotsin kielen taito, kirjallinen VIRKARUKI-3074 21.10.2019-18.12.2019  (SOS18C, ...) +-
  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.10.2019 - 18.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  Ryhmä(t)

  • SOS18C
  • SOS18B

  Opettaja(t)

  Jaana Store

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Julkisyhteisöjen henkilöstön ruotsin kielen taito, kirjallinen VIRKARUKI-3087 07.01.2020-13.03.2020  (SOS19A) +-
  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 13.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  Ryhmä(t)

  • SOS19A

  Opettaja(t)

  Jaana Store

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Julkisyhteisöjen henkilöstön ruotsin kielen taito, kirjallinen VIRKARUKI-3088 16.03.2020-15.05.2020  (MSOS19) +-
  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  16.03.2020 - 15.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  Ryhmä(t)

  • MSOS19

  Opettaja(t)

  Jaana Store

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Julkisyhteisöjen henkilöstön ruotsin kielen taito, suullinen VIRKARUSU-3086 21.10.2019-18.12.2019  (SOS18C, ...) +-
  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.10.2019 - 18.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  Ryhmä(t)

  • SOS18C
  • SOS18B

  Opettaja(t)

  Jaana Store

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Julkisyhteisöjen henkilöstön ruotsin kielen taito, suullinen VIRKARUSU-3088 06.01.2020-13.03.2020  (SOS19A) +-
  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  06.01.2020 - 13.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  Ryhmä(t)

  • SOS19A

  Opettaja(t)

  Jaana Store

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Julkisyhteisöjen henkilöstön ruotsin kielen taito, suullinen VIRKARUSU-3089 16.03.2020-15.05.2020  (MSOS19) +-
  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  16.03.2020 - 15.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  Ryhmä(t)

  • MSOS19

  Opettaja(t)

  Jaana Store

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Kasvu ja sosialisaatio SOSPST30-3012 26.08.2019-18.10.2019  5 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - sosialisaatio
  - keskeiset kehitysteoriat
  - varhainen vuorovaikutus
  - perhe ja vanhemmuus
  - lasten ja perheiden hyvinvointi
  - läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
  - lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
  - elämänkulku
  - lapsi- ja nuorisokulttuurit

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija osaa luetella lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää kasvuun, sosialisaatioon ja hyvinvointinliittyviä käsitteitä ja teorioita yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä erimerkkejä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa arvioida lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  26.08.2019 - 18.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  27.08.2019 - 30.08.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Mari Ahokas

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Kasvu ja sosialisaatio SOSPST30-3013 21.10.2019-18.12.2019  5 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - sosialisaatio
  - keskeiset kehitysteoriat
  - varhainen vuorovaikutus
  - perhe ja vanhemmuus
  - lasten ja perheiden hyvinvointi
  - läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
  - lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
  - elämänkulku
  - lapsi- ja nuorisokulttuurit

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija osaa luetella lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää kasvuun, sosialisaatioon ja hyvinvointinliittyviä käsitteitä ja teorioita yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä erimerkkejä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa arvioida lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.10.2019 - 18.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  27.08.2019 - 30.08.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Mari Ahokas

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Kasvu ja sosialisaatio SOSPST30-3014 14.04.2020-29.05.2020  5 op  (SOS20A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - sosialisaatio
  - keskeiset kehitysteoriat
  - varhainen vuorovaikutus
  - perhe ja vanhemmuus
  - lasten ja perheiden hyvinvointi
  - läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
  - lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
  - elämänkulku
  - lapsi- ja nuorisokulttuurit

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija osaa luetella lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää kasvuun, sosialisaatioon ja hyvinvointinliittyviä käsitteitä ja teorioita yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä erimerkkejä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa arvioida lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Opintojakson Moodle-materiaali
  - Muu opettajan antama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, vierailija/vierailu, seminaarityöskentely ja työelämässä opiskelu

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, tentti. Muut arvioinnin perusteet esitellään opintojakson alussa.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  14.04.2020 - 29.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  08.01.2020 - 09.01.2020

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20A

  Opettaja(t)

  Virpi Nikkola

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  kontaktikurssi tai opinnollistaminen

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso sisältää harjoittelua

  Sisällön jaksotus

  - elämänkaari
  - keskeiset kehitysteoriat ja kehityksen osa-alueet
  - lapsen erityisen tuen tarpeet
  - varhainen vuorovaikutus
  - vanhemmuus
  - perhe
  - sosialisaatio
  - lapsi- ja nuorisokulttuurit

• Kasvu ja sosialisaatio SOSPST30-3015 07.01.2020-14.02.2020  5 op  (MSOS20) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - sosialisaatio
  - keskeiset kehitysteoriat
  - varhainen vuorovaikutus
  - perhe ja vanhemmuus
  - lasten ja perheiden hyvinvointi
  - läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
  - lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
  - elämänkulku
  - lapsi- ja nuorisokulttuurit

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija osaa luetella lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää kasvuun, sosialisaatioon ja hyvinvointinliittyviä käsitteitä ja teorioita yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä erimerkkejä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa arvioida lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 14.02.2020

  Ilmoittautumisaika

  08.01.2020 - 09.01.2020

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20

  Opettaja(t)

  Mari Ahokas

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Kasvu ja sosialisaatio SOSPST30-3016 16.08.2019-31.07.2020  5 op  (VAKA19) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - sosialisaatio
  - keskeiset kehitysteoriat
  - varhainen vuorovaikutus
  - perhe ja vanhemmuus
  - lasten ja perheiden hyvinvointi
  - läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
  - lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
  - elämänkulku
  - lapsi- ja nuorisokulttuurit

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija osaa luetella lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää kasvuun, sosialisaatioon ja hyvinvointinliittyviä käsitteitä ja teorioita yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä erimerkkejä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa arvioida lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

  ---

  Toteutustapa

  60% Lähiopetus, 40% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Moodlemateriaalit
  Nivala, Elina & Sanna Ryynänen (2019). Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Gaudeamus.
  Pihlaja, Päivi & Riitta Viitala (toim.) (2018). Varhaiserityiskasvatus. PS-kustannus. Jyväskylä.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, työelämässä opiskelu, Moodle -työskentely, kotitentti.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  16.08.2019 - 31.07.2020

  Ilmoittautumisaika

  01.08.2019 - 31.08.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • VAKA19

  Opettaja(t)

  Päivi Rinne, Virpi Nikkola, Pia-Christine Sainio

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Virtuaaliosuus

  2 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Yhteensä 133t, sisältäen kontaktiopetusta 8 h, itsenäistä opiskelua 105 h, työelämässä opiskelua 20 h.

• Kohtaamistaiteen perusteet BE00CI27-3002 21.10.2019-31.12.2019  5 op  (VVO) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot kohtaamistaiteen historiasta, filosofiasta ja toimintaympäristöistä. Hän tunnistaa kohtaamistaiteen periaatteet, joita ovat kohtaaminen, arvostus, moniaistisuus, struktuuri, vaiheittaisuus ja valintojen teko. Opiskelijalla on valmius kunnioittaa jokaisen ihmisen itseilmaisun ja taidetyöskentelyn merkityksellisyyttä ja iloa. Hänellä on valmiudet hyödyntää kohtaamistaiteessa jaettuja kokemuksia oman ammatillisen kehittymisensä tukena.

  Opintojakson sisältö

  - kohtaamistaiteen historia, filosofia ja toimintaympäristöt
  - kohtaamistaiteen periaatteet
  - kuvataiteet kohtaamistaiteen työmenetelmänä

  Lisätiedot

  Kohtaamistaide on ryhmämuotoista kuvataidetoimintaa erilaisissa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan toimintaympäristöissä. Kohtaamistaiteessa ihminen nähdään yhteisönsä jäsenenä ja toiminnassa korostuu kaikkien aistien käyttäminen. Tekeminen on porrastettu niin, että kokematonkin tekijä pääsee nauttimaan taiteen tekemisen esteettisestä lumosta ja teoksensa arvostavasta katselusta yhdessä vertaisryhmän kanssa. Kohtaamistaide pohjautuu japanilaiseen Clinical Art -menetelmään.
  
  Kohtaamistaiteen perusteet - opintojakson suorittamisen jälkeen opintoja voi jatkaa 10 op laajuisella opintojaksolla. Opintojaksot yhdessä antavat Kohtaamistaiteen ohjaaja -pätevyyden. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa järjestetään lukuvuoden 2019-2020 aikana kaksi Kohtaamistaiteen perusteet -opintojaksoa ja lukuvuonna 2020-2021 jatko-opintojakso, joka antaa kohtaamistaiteen ohjaaja -kelpoisuuden.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Seuraavat artikkelit julkaisusta: Pusa, Tiina (toim.) 2014. Kohtaamistaide. Käsikirja ohjaajalle. Laurea Julkaisut 22. Vantaa: Hansaprint.
  Rankanen & Pusa: Taideterapia ja Kohtaamistaide Suomessa; ss. 10-15
  Ahos & Kahelin: Moniammatillisuus Kohtaamistaiteessa; ss. 30-33
  Artikkeli: Pusa, Tiina & Oshiro, Taizo: Cherry blossoms and beets – Development on the Encounter Art in Finnish-Japanese co-operation
  Omavalintainen opinnäytetyö Theseuksesta

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Erilaiset yksilö-, pari- ja ryhmätehtävät, toiminnalliset harjoitukset, kokemuksellinen oppiminen, luennot, itsenäinen opiskelu

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Hyväksytty/Hylätty
  Tuntityöskentely, harjoitukset ja tehtävät. Lopputehtävän tuottaminen.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.10.2019 - 31.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  01.09.2019 - 06.10.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • VVO

  Opettaja(t)

  Tiina Kohtamäki

  Lisätietoja opiskelijoille

  Kohtaamistaide® on ryhmämuotoista kuvataidetoimintaa erilaisissa sosiaali-, terveys-, kasavatus ja kulttuurialan toimintaympäristöissä. Kohtaamistaiteessa ihminen nähdään yhteisönsä jäsenenä ja toiminnassa korostuu kaikkien aistien käyttäminen.
  
  Kohtaamistaiteen perusteet - opintojakson suorittamisen jälkeen opintoja voi jatkaa 10 op laajuisella opintojaksolla. Opintojaksot yhdessä antavat Kohtaamistaiteen ohjaaja -pätevyyden. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa järjestetään lukuvuoden 2019-2020 aikana kaksi Kohtaamistaiteen perusteet -opintojaksoa ja lukuvuonna 2020-2021 jatko-opintojakso, joka antaa Kohtaamistaideohjaajan® osaamisen ja oikeudet (5+10 op).

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Toteutus yksilö- ja ryhmämuotoisena työskentelynä sisältäen kontaktiopetusta, oppimistehtäviä ja itsenäistä työskentelyä.

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Ei tenttiä

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  130 tuntia, josta
  - luennot 36 tuntia
  - harjoitukset 44 tuntia
  - itsenäinen opiskelu 50 tuntia

  Sisällön jaksotus

  - Kohtaamistaiteen historia, filosofia ja toimintaympäristöt
  - Kohtaamistaiteen periaatteisiin perehtyminen omakohtaisen tekemisen ja artikkeleiden kautta
  - Kohtaamistaiteen työmenetelmät kuvataiteen eri menetelmiä käyttäen
  - Oma oppiminen ja ryhmäreflektointi

• Kohtaamistaiteen perusteet BE00CI27-3003 16.03.2020-31.05.2020  5 op  (VVO) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot kohtaamistaiteen historiasta, filosofiasta ja toimintaympäristöistä. Hän tunnistaa kohtaamistaiteen periaatteet, joita ovat kohtaaminen, arvostus, moniaistisuus, struktuuri, vaiheittaisuus ja valintojen teko. Opiskelijalla on valmius kunnioittaa jokaisen ihmisen itseilmaisun ja taidetyöskentelyn merkityksellisyyttä ja iloa. Hänellä on valmiudet hyödyntää kohtaamistaiteessa jaettuja kokemuksia oman ammatillisen kehittymisensä tukena.

  Opintojakson sisältö

  - kohtaamistaiteen historia, filosofia ja toimintaympäristöt
  - kohtaamistaiteen periaatteet
  - kuvataiteet kohtaamistaiteen työmenetelmänä

  Lisätiedot

  Kohtaamistaide on ryhmämuotoista kuvataidetoimintaa erilaisissa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan toimintaympäristöissä. Kohtaamistaiteessa ihminen nähdään yhteisönsä jäsenenä ja toiminnassa korostuu kaikkien aistien käyttäminen. Tekeminen on porrastettu niin, että kokematonkin tekijä pääsee nauttimaan taiteen tekemisen esteettisestä lumosta ja teoksensa arvostavasta katselusta yhdessä vertaisryhmän kanssa. Kohtaamistaide pohjautuu japanilaiseen Clinical Art -menetelmään.
  
  Kohtaamistaiteen perusteet - opintojakson suorittamisen jälkeen opintoja voi jatkaa 10 op laajuisella opintojaksolla. Opintojaksot yhdessä antavat Kohtaamistaiteen ohjaaja -pätevyyden. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa järjestetään lukuvuoden 2019-2020 aikana kaksi Kohtaamistaiteen perusteet -opintojaksoa ja lukuvuonna 2020-2021 jatko-opintojakso, joka antaa kohtaamistaiteen ohjaaja -kelpoisuuden.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Seuraavat artikkelit julkaisusta: Pusa, Tiina (toim.) 2014. Kohtaamistaide. Käsikirja ohjaajalle. Laurea Julkaisut 22. Vantaa: Hansaprint.
  Rankanen & Pusa: Taideterapia ja Kohtaamistaide Suomessa; ss. 10-15
  Ahos & Kahelin: Moniammatillisuus Kohtaamistaiteessa; ss. 30-33
  Artikkeli: Pusa, Tiina & Oshiro, Taizo: Cherry blossoms and beets – Development on the Encounter Art in Finnish-Japanese co-operation
  Omavalintainen opinnäytetyö Theseuksesta

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Erilaiset yksilö-, pari- ja ryhmätehtävät, toiminnalliset harjoitukset, kokemuksellinen oppiminen, luennot, itsenäinen opiskelu

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Hyväksytty/Hylätty
  Tuntityöskentely, harjoitukset ja tehtävät. Lopputehtävän tuottaminen.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  16.03.2020 - 31.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  16.12.2019 - 01.03.2020

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • VVO

  Opettaja(t)

  Tiina Kohtamäki

  Lisätietoja opiskelijoille

  Kohtaamistaide® on ryhmämuotoista kuvataidetoimintaa erilaisissa sosiaali-, terveys-, kasavatus ja kulttuurialan toimintaympäristöissä. Kohtaamistaiteessa ihminen nähdään yhteisönsä jäsenenä ja toiminnassa korostuu kaikkien aistien käyttäminen.
  
  Kohtaamistaiteen perusteet - opintojakson suorittamisen jälkeen opintoja voi jatkaa 10 op laajuisella opintojaksolla. Opintojaksot yhdessä antavat Kohtaamistaiteen ohjaaja -pätevyyden. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa järjestetään lukuvuoden 2019-2020 aikana kaksi Kohtaamistaiteen perusteet -opintojaksoa ja lukuvuonna 2020-2021 jatko-opintojakso, joka antaa Kohtaamistaideohjaajan® osaamisen ja oikeudet (5+10 op).

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Toteutus yksilö- ja ryhmämuotoisena työskentelynä sisältäen kontaktiopetusta, oppimistehtäviä ja itsenäistä työskentelyä.

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Ei tenttiä

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  130 tuntia, josta
  - luennot 36 tuntia
  - harjoitukset 44 tuntia
  - itsenäinen opiskelu 50 tuntia

  Sisällön jaksotus

  - Kohtaamistaiteen historia, filosofia ja toimintaympäristöt
  - Kohtaamistaiteen periaatteisiin perehtyminen omakohtaisen tekemisen ja artikkeleiden kautta
  - Kohtaamistaiteen työmenetelmät kuvataiteen eri menetelmiä käyttäen
  - Oma oppiminen ja ryhmäreflektointi

• Kommunikaation apuvälineet SOSAPJ80-3002 02.09.2019-18.10.2019  3 op  (SOS16C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa tunnistaa, milloin kommunikaation apuvälineitä tarvitaan eri asiakasryhmien kanssa tapahtuvassa kommunikaatiossa, esimerkiksi kehitysviivästymät, toimintakyvyn ongelmat kommunikaation alueella, puutteellisen kielitaidon aiheuttamat kommunikaatio-ongelmat. Opiskelija tuntee yleisimmät puhetta korvaavan kommunikoinnin (ACC) menetelmät, kuten tukiviittomat, kuvien käyttö tai bliss-kieli, kommunikaatio esineiden avulla, kirjoittamalla ja elekielellä. Opiskelija tunnistaa yleisimpiä kommunikaation apuvälineitä toimiessaan eri asiakasryhmien parissa. Hänellä on taito tunnistaa kommunikaation apuvälineiden kehittämistarvetta asiakkaan kanssa toimiessaan ja edistää vaihtoehtoisten kommunikaatiomuotojen kehittämistä moniammatillisessa yhteistyössä.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - kommunikaatiovaikeuksien yleisimmät syyt
  - tukiviittomien perusteet ja käyttö
  - kuvallisen kommunikaation apuvälineet ja niiden käyttö
  - esineiden käyttö kommunikoinnissa
  - kirjoittaminen kommunikoinnin tukena
  - kommunikaatio-ohjelmat
  - kommunikaation apuvälineiden käyttöön ohjaaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tietää kommunikaatiovaikeuksien yleisimmät syyt. Opiskelija osaa tunnistaa eri asiakasryhmien kanssa käytettävät kommunikaation apuvälineet. Hän osaa ohjatusti käyttää erilaisia kommunikaatiomenetelmiä eri asiakasryhmien kanssa. Opiskelija osaa ohjatusti soveltaa oppimaansa.

  Hyvä

  Opiskelija hallitsee kommunikaatiovaikeuksien yleisimmät syyt ja osaa joidenkin kommunikaation apuvälineiden käytön asiakkaiden kanssa, joilla on kommunikaatiovaikeuksia. Opiskelija osaa havainnoida asiakkaiden tarpeet käyttäessään eri kommunikaatiomenetelmiä. Opiskelija osaa toimia ammatillisesti käyttäessään eri kommunikaatiomenetelmiä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa käytäntöön.

  Kiitettävä

  Opiskelija hallitsee monipuolisesti yleisimpien kommunikaation apuvälineiden käytön eri asiakasryhmien kanssa tapahtuvassa kommunikaatiossa. Opiskelija osaa arvioida eri kommunikaation apuvälineiden soveltuvuutta eri asiakasryhmien kanssa tehtävässä sosiaalialan työssä. Hän tunnistaa asiakkaan kommunikaation apuvälineiden kehittämistarpeet ja osaa edistää vaihtoehtoisten kommunikaatiomuotojen kehittämistä moniammatillisessa yhteistyössä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa käytäntöön.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Huuhtanen,K. (toim.) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. 2012. Kehitysvammaliitto. Solver palvelut Oy. Kouvola.
  - Hämäläinen , P. & Haapala,M. Sosiaalinen kommunikaatio - taitojen kartoittaminen ja kuntoutus, ss. 181-244. Teoksessa Timonen, T. & Hämäläinen Pirita (toim.) Autismin kirjon kuntoutusmenetelmät. 2019. PS-Kustannus.
  - Pihlaja, P. & Viitala R. (toim.) Varhaiserityiskasvatus. 2018. ss. 183-221, ss. 287-363. PS-Kustannus.
  - Trygg B.H., Graafinen kommunikointi. Esineet, kuvat ja symbolit puhetta tukevassa ja korvaavassa kommunikoinnissa.2010. Kehitysvammaliitto. Solver palvelut Oy. Kouvola.
  - Papunetin sivusto, http://papunet.net/
  - Muu materiaali ilmoitetaan opetuksen alussa.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, essee.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  02.09.2019 - 18.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS16C
  • SOS16B
  • MSOS18
  • SOS17A

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Marja-Liisa Saariaho

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  80 tuntia.

• Kulttuuri ja elämäntapa SOSPST50-3017 14.04.2020-29.05.2020  5 op  (MSOS20) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa tarkastella yksilöjen, yhteisöjen ja yhteiskuntien suhteita globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Hän osaa kuvata kulttuurin ja elämäntavan keskeisiä merkityksiä ihmisen identiteetin rakentumiselle. Opiskelija osaa selittää monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet. Hän osaa kuvata ja selittää vähemmistöjen ja enemmistöjen suhteita, globaalia muuttoliikettä ja sen taustalla olevia ekososiaalisia ja taloudellisia tekijöitä sekä erityisesti pakolaisuutta yleisenä ilmiönä ja yksittäisen ihmisen kokemuksena. Opiskelija osaa kuvata niihin liittyvää syrjintää, ennakkoluuloja ja rasismia ja tunnistaa tekijöitä niiden taustalla. Hän osaa tarkastella omaa kansallista ja etnistä identiteettiään ja omia valmiuksiaan kohdata etnistä ja kulttuurista erilaisuutta. Hän osaa löytää itsenäisesti monikulttuurisuutta, etnisiä vähemmistöjä ja globaalia muuttoliikettä koskevaa tietoa ja osaa arvioida sen luotettavuutta. Hän osaa tiedostaa ilmiöihin liittyviä erilaisia näkökulmia ja perusteluja ja hyödyntää tietoa oman perustellun näkemyksensä muodostamisessa.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - valtiot ja kansat, etnisen ja kulttuurisen moninaisuuden lajit, kulttuurierot, enemmistöt ja vähemmistöt
  - globaali muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus
  - monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet, monikulttuurisen yhteiskunnan vaihtoehdot akkulturaatio, kontakti- ja konfliktiteoria
  - kansallinen ja etninen identiteetti, stereotypiat ja ennakkoluulot, orientalismi, rasismi
  - vähemmistöaseman tai maahanmuuton vaikutus identiteettiin
  - erilaisuuden hahmottamisen tasot
  - monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuurinen sensitiivisyys

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa tunnistaa ja paikantaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija osaa tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön, tietää monikulttuurisen yhteiskunnan ja akkulturaation vaihtoehdot ja osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa ja omalla paikkakunnallaan.
  Opiskelija osaa löytää ajankohtaista tietoa etnisten ryhmien välisistä suhteista ja tunnistaa ilmiöihin liittyviä erilaisia näkökulmia ja arvoperusteluja. Hän osaa muotoilla oman näkemyksen jostakin aihealueen kysymyksestä ja perustella sitä. Opiskelija osaa kuvata etniseen vähemmistöön kuuluvan ihmisen kokemuksia.
  Opiskelija osaa kuvata omaa etnistä identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä yhden konkreettisen tavoitteen oman kulttuurien välisen osaamisensa kehittämiseksi.

  Hyvä

  Opiskelija osaa kuvata soveltuvia käsitteitä sujuvasti käyttäen ja useita näkökulmia esille tuoden muuttoliikettä ja pakolaisuutta tuottavia globaaleja prosesseja. Opiskelija osaa löytää runsaasti tietoa etnisten ryhmien välisistä suhteista ja hyödyntää sitä omien näkemysten esittämisessä ja puolustamisessa. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen etniseen vähemmistöön kuuluvan ihmisen kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa etnistä identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella useita konkreettisia tavoitteita oman kulttuurien välisen osaamisensa kehittämiseksi.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida muuttoliikkeen ja pakolaisuuden takana vaikuttavia globaaleja prosesseja. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää etniseen vähemmistöön kuuluvan ihmisen kokemukset niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa etnistä identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelijan osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurien välisen osaamisensa kehittämiseen käsitteitä sujuvasti käyttäen ja monipuolisesti perustellen.

  ---

  Toteutustapa

  20% Lähiopetus, 80% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Moodlessa oleva materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Verkko-opetus: itsenäinen ja ryhmässä tapahtuva työskentely verkossa.
  Työelämäosio + reflektointi 26h.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Itsenäiset ja ryhmätehtävät verkossa.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  14.04.2020 - 29.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  08.01.2020 - 09.01.2020

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20

  Opettaja(t)

  Tarja Tapio

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  4 op

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Työelämäosio 1 op

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  135h

• Kulttuuri ja elämäntapa SOSPST50-3014 17.02.2020-09.04.2020  5 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa tarkastella yksilöjen, yhteisöjen ja yhteiskuntien suhteita globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Hän osaa kuvata kulttuurin ja elämäntavan keskeisiä merkityksiä ihmisen identiteetin rakentumiselle. Opiskelija osaa selittää monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet. Hän osaa kuvata ja selittää vähemmistöjen ja enemmistöjen suhteita, globaalia muuttoliikettä ja sen taustalla olevia ekososiaalisia ja taloudellisia tekijöitä sekä erityisesti pakolaisuutta yleisenä ilmiönä ja yksittäisen ihmisen kokemuksena. Opiskelija osaa kuvata niihin liittyvää syrjintää, ennakkoluuloja ja rasismia ja tunnistaa tekijöitä niiden taustalla. Hän osaa tarkastella omaa kansallista ja etnistä identiteettiään ja omia valmiuksiaan kohdata etnistä ja kulttuurista erilaisuutta. Hän osaa löytää itsenäisesti monikulttuurisuutta, etnisiä vähemmistöjä ja globaalia muuttoliikettä koskevaa tietoa ja osaa arvioida sen luotettavuutta. Hän osaa tiedostaa ilmiöihin liittyviä erilaisia näkökulmia ja perusteluja ja hyödyntää tietoa oman perustellun näkemyksensä muodostamisessa.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - valtiot ja kansat, etnisen ja kulttuurisen moninaisuuden lajit, kulttuurierot, enemmistöt ja vähemmistöt
  - globaali muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus
  - monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet, monikulttuurisen yhteiskunnan vaihtoehdot akkulturaatio, kontakti- ja konfliktiteoria
  - kansallinen ja etninen identiteetti, stereotypiat ja ennakkoluulot, orientalismi, rasismi
  - vähemmistöaseman tai maahanmuuton vaikutus identiteettiin
  - erilaisuuden hahmottamisen tasot
  - monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuurinen sensitiivisyys

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa tunnistaa ja paikantaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija osaa tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön, tietää monikulttuurisen yhteiskunnan ja akkulturaation vaihtoehdot ja osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa ja omalla paikkakunnallaan.
  Opiskelija osaa löytää ajankohtaista tietoa etnisten ryhmien välisistä suhteista ja tunnistaa ilmiöihin liittyviä erilaisia näkökulmia ja arvoperusteluja. Hän osaa muotoilla oman näkemyksen jostakin aihealueen kysymyksestä ja perustella sitä. Opiskelija osaa kuvata etniseen vähemmistöön kuuluvan ihmisen kokemuksia.
  Opiskelija osaa kuvata omaa etnistä identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä yhden konkreettisen tavoitteen oman kulttuurien välisen osaamisensa kehittämiseksi.

  Hyvä

  Opiskelija osaa kuvata soveltuvia käsitteitä sujuvasti käyttäen ja useita näkökulmia esille tuoden muuttoliikettä ja pakolaisuutta tuottavia globaaleja prosesseja. Opiskelija osaa löytää runsaasti tietoa etnisten ryhmien välisistä suhteista ja hyödyntää sitä omien näkemysten esittämisessä ja puolustamisessa. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen etniseen vähemmistöön kuuluvan ihmisen kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa etnistä identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella useita konkreettisia tavoitteita oman kulttuurien välisen osaamisensa kehittämiseksi.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida muuttoliikkeen ja pakolaisuuden takana vaikuttavia globaaleja prosesseja. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää etniseen vähemmistöön kuuluvan ihmisen kokemukset niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa etnistä identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelijan osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurien välisen osaamisensa kehittämiseen käsitteitä sujuvasti käyttäen ja monipuolisesti perustellen.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Hiitola, Anis ja Turtiainen 2017. Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi: kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä
  Muu opettajan osoittama materiaali Moodlessa.
  Valinnainen kaunokirjallinen tai dokumentaarinen aineisto, josta annetaan lista opintojakson alussa.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Opintojakso suoritetaan monimuotototeutuksena, jossa on kontaktiopetusta, itsenäistä opiskelua ja työelämäopiskelua.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Arvioinnin kohteet ovat tunneilla toteutuvat ryhmä- ja yksilötehtävät sekä ryhmätentti. Itsenäinen analyysitehtävä kirjallisuudesta ja itsenäinen reflektiotehtävä työelämäopiskelusta ja omasta osaamisesta.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  17.02.2020 - 09.04.2020

  Ilmoittautumisaika

  27.08.2019 - 30.08.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso sisältää harjoittelua

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133t
  - josta kontaktiopetusta 40t
  - itsenäistä opiskelua 67t
  - työelämässä opiskelua 26t

• Kulttuuri ja elämäntapa SOSPST50-3015 07.01.2020-14.02.2020  5 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa tarkastella yksilöjen, yhteisöjen ja yhteiskuntien suhteita globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Hän osaa kuvata kulttuurin ja elämäntavan keskeisiä merkityksiä ihmisen identiteetin rakentumiselle. Opiskelija osaa selittää monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet. Hän osaa kuvata ja selittää vähemmistöjen ja enemmistöjen suhteita, globaalia muuttoliikettä ja sen taustalla olevia ekososiaalisia ja taloudellisia tekijöitä sekä erityisesti pakolaisuutta yleisenä ilmiönä ja yksittäisen ihmisen kokemuksena. Opiskelija osaa kuvata niihin liittyvää syrjintää, ennakkoluuloja ja rasismia ja tunnistaa tekijöitä niiden taustalla. Hän osaa tarkastella omaa kansallista ja etnistä identiteettiään ja omia valmiuksiaan kohdata etnistä ja kulttuurista erilaisuutta. Hän osaa löytää itsenäisesti monikulttuurisuutta, etnisiä vähemmistöjä ja globaalia muuttoliikettä koskevaa tietoa ja osaa arvioida sen luotettavuutta. Hän osaa tiedostaa ilmiöihin liittyviä erilaisia näkökulmia ja perusteluja ja hyödyntää tietoa oman perustellun näkemyksensä muodostamisessa.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - valtiot ja kansat, etnisen ja kulttuurisen moninaisuuden lajit, kulttuurierot, enemmistöt ja vähemmistöt
  - globaali muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus
  - monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet, monikulttuurisen yhteiskunnan vaihtoehdot akkulturaatio, kontakti- ja konfliktiteoria
  - kansallinen ja etninen identiteetti, stereotypiat ja ennakkoluulot, orientalismi, rasismi
  - vähemmistöaseman tai maahanmuuton vaikutus identiteettiin
  - erilaisuuden hahmottamisen tasot
  - monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuurinen sensitiivisyys

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa tunnistaa ja paikantaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija osaa tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön, tietää monikulttuurisen yhteiskunnan ja akkulturaation vaihtoehdot ja osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa ja omalla paikkakunnallaan.
  Opiskelija osaa löytää ajankohtaista tietoa etnisten ryhmien välisistä suhteista ja tunnistaa ilmiöihin liittyviä erilaisia näkökulmia ja arvoperusteluja. Hän osaa muotoilla oman näkemyksen jostakin aihealueen kysymyksestä ja perustella sitä. Opiskelija osaa kuvata etniseen vähemmistöön kuuluvan ihmisen kokemuksia.
  Opiskelija osaa kuvata omaa etnistä identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä yhden konkreettisen tavoitteen oman kulttuurien välisen osaamisensa kehittämiseksi.

  Hyvä

  Opiskelija osaa kuvata soveltuvia käsitteitä sujuvasti käyttäen ja useita näkökulmia esille tuoden muuttoliikettä ja pakolaisuutta tuottavia globaaleja prosesseja. Opiskelija osaa löytää runsaasti tietoa etnisten ryhmien välisistä suhteista ja hyödyntää sitä omien näkemysten esittämisessä ja puolustamisessa. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen etniseen vähemmistöön kuuluvan ihmisen kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa etnistä identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella useita konkreettisia tavoitteita oman kulttuurien välisen osaamisensa kehittämiseksi.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida muuttoliikkeen ja pakolaisuuden takana vaikuttavia globaaleja prosesseja. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää etniseen vähemmistöön kuuluvan ihmisen kokemukset niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa etnistä identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelijan osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurien välisen osaamisensa kehittämiseen käsitteitä sujuvasti käyttäen ja monipuolisesti perustellen.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Keskinen Suvi, Vuori Jaana ja Hirsiaho Anu 2012 (toim.): Monikulttuurisuuden sukupuoli. Kansalaisuus ja erot hyvinvointiyhteiskunnassa.
  Schubert Carla 2007: Monikulttuurisuus mielenterveystyössä.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, yksilö- ja ryhmätehtävät, tentti, työelämäopiskelua.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Arvioinnin kohteet ovat tentti, itsenäiset- ja ryhmätehtävät, reflektio työelämäosuudesta.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 14.02.2020

  Ilmoittautumisaika

  27.08.2019 - 30.08.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Satu Korpela

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso sisältää harjoittelua

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133t
  - itsenäistä opiskelua 107t
  - työelämässä opiskelua 26t

• Kulttuuri ja elämäntapa SOSPST50-3016 21.10.2019-18.12.2019  5 op  (SOS19A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa tarkastella yksilöjen, yhteisöjen ja yhteiskuntien suhteita globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Hän osaa kuvata kulttuurin ja elämäntavan keskeisiä merkityksiä ihmisen identiteetin rakentumiselle. Opiskelija osaa selittää monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet. Hän osaa kuvata ja selittää vähemmistöjen ja enemmistöjen suhteita, globaalia muuttoliikettä ja sen taustalla olevia ekososiaalisia ja taloudellisia tekijöitä sekä erityisesti pakolaisuutta yleisenä ilmiönä ja yksittäisen ihmisen kokemuksena. Opiskelija osaa kuvata niihin liittyvää syrjintää, ennakkoluuloja ja rasismia ja tunnistaa tekijöitä niiden taustalla. Hän osaa tarkastella omaa kansallista ja etnistä identiteettiään ja omia valmiuksiaan kohdata etnistä ja kulttuurista erilaisuutta. Hän osaa löytää itsenäisesti monikulttuurisuutta, etnisiä vähemmistöjä ja globaalia muuttoliikettä koskevaa tietoa ja osaa arvioida sen luotettavuutta. Hän osaa tiedostaa ilmiöihin liittyviä erilaisia näkökulmia ja perusteluja ja hyödyntää tietoa oman perustellun näkemyksensä muodostamisessa.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - valtiot ja kansat, etnisen ja kulttuurisen moninaisuuden lajit, kulttuurierot, enemmistöt ja vähemmistöt
  - globaali muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus
  - monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet, monikulttuurisen yhteiskunnan vaihtoehdot akkulturaatio, kontakti- ja konfliktiteoria
  - kansallinen ja etninen identiteetti, stereotypiat ja ennakkoluulot, orientalismi, rasismi
  - vähemmistöaseman tai maahanmuuton vaikutus identiteettiin
  - erilaisuuden hahmottamisen tasot
  - monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuurinen sensitiivisyys

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa tunnistaa ja paikantaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija osaa tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön, tietää monikulttuurisen yhteiskunnan ja akkulturaation vaihtoehdot ja osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa ja omalla paikkakunnallaan.
  Opiskelija osaa löytää ajankohtaista tietoa etnisten ryhmien välisistä suhteista ja tunnistaa ilmiöihin liittyviä erilaisia näkökulmia ja arvoperusteluja. Hän osaa muotoilla oman näkemyksen jostakin aihealueen kysymyksestä ja perustella sitä. Opiskelija osaa kuvata etniseen vähemmistöön kuuluvan ihmisen kokemuksia.
  Opiskelija osaa kuvata omaa etnistä identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä yhden konkreettisen tavoitteen oman kulttuurien välisen osaamisensa kehittämiseksi.

  Hyvä

  Opiskelija osaa kuvata soveltuvia käsitteitä sujuvasti käyttäen ja useita näkökulmia esille tuoden muuttoliikettä ja pakolaisuutta tuottavia globaaleja prosesseja. Opiskelija osaa löytää runsaasti tietoa etnisten ryhmien välisistä suhteista ja hyödyntää sitä omien näkemysten esittämisessä ja puolustamisessa. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen etniseen vähemmistöön kuuluvan ihmisen kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa etnistä identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella useita konkreettisia tavoitteita oman kulttuurien välisen osaamisensa kehittämiseksi.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida muuttoliikkeen ja pakolaisuuden takana vaikuttavia globaaleja prosesseja. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää etniseen vähemmistöön kuuluvan ihmisen kokemukset niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa etnistä identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelijan osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurien välisen osaamisensa kehittämiseen käsitteitä sujuvasti käyttäen ja monipuolisesti perustellen.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Keskinen Suvi, Vuori Jaana ja Hirsiaho Anu 2012 (toim.): Monikulttuurisuuden sukupuoli. Kansalaisuus ja erot hyvinvointiyhteiskunnassa.
  Schubert Carla 2007: Monikulttuurisuus mielenterveystyössä.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, yksilö- ja ryhmätehtävät, tentti, työelämäopiskelua.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Arvioinnin kohteet ovat tentti, itsenäiset- ja ryhmätehtävät, reflektio työelämäosuudesta.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.10.2019 - 18.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19A

  Opettaja(t)

  Anu Aalto

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso sisältää harjoittelua

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133t
  - itsenäistä opiskelua 107t
  - työelämässä opiskelua 26t

• Kuvan käyttö ryhmätoiminnassa SOSATO40-3005 21.10.2019-18.12.2019  4 op  (MSOS19, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on perustiedot ja taidot luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista kuvan käytön alueella, esimerkiksi kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina. Opiskelija ymmärtää luovien, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien merkityksen minäkuvan, itsetunnon, itseilmaisun ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opiskelija osaa organisoida tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käytetään menetelmänä kuvallisen ilmaisun eri muotoja. Hänellä on valmiudet innostaa ja rohkaista yksilöitä ja ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään kuvan avulla. Opiskelija osaa työskennellä tavoitteellisesti luovien toimintojen alueella ja hän osaa suunnitella luovan toiminnan prosessin alusta loppuun. Hän on tietoinen luovista voimavaroistaan ja on motivoitunut käyttämään ja kehittämään niitä sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

  Edeltävä osaaminen

  Sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin.

  Opintojakson sisältö

  - luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
  - luovan toiminnan prosessi
  - kuvan käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
  - kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina
  - toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset kuvallisen ilmaisun menetelmiä hyödyntäen
  - luovan toiminnan prosessi
  - omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa

  Lisätiedot

  Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa
  - Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Voimaa Taiteesta. Malleja taiteen soveltamiseen hyvinvointialalla. 2013.Tampereen yliopisto, Tutkivan teatterityön keskus: Tammerprint
  Saatavana: http://www.voimaataiteesta.fi/uploads/pdf/Voimaa_taiteesta.pdf
  - Kohtamäki, T, Palomäki, S-L. 2010. Valokuvat vanhainkodin asukkaiden elämäntarinoiden lähteenä.Janus 2010 vol 18 (1) 2010, 35-47
  - Aalto, Anu, Araneva, Marjaana, Kohtamäki, Tiina (2014) Valokuvamenetelmät sosiaalialan työssä. Teoksessa Toikko, Timo (toim.) (2014) Sosiaalityön menetelmien jäljillä. Anja Mäntylän rahasto: Fram Oy, 120?128.
  - Voimauttava valokuvaus. Saatavana: http://www.voimauttavavalokuva.net/index.htm
  Halkola, U.: Mannermaa, L.: Koffert, T.: Koulu, L. 2009. Valokuvan terapeuttinen voima. Keuruu: Otava,

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Erilaiset yksilö-, pari- ja ryhmätehtävät, toiminnalliset harjoitukset, kokemuksellinen oppiminen, luennot, itsenäinen opiskelu

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tuntityöskentely (poissaolot korvataan), harjoitukset ja tehtävät. Lopputehtävän tuottaminen.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.10.2019 - 18.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS19
  • SOS18C
  • SOS18B

  Paikkoja

  12 - 20

  Opettaja(t)

  Anu Aalto

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa
  - Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  Hyväksytty/hylätty

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Ei tenttiä

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 tuntia, josta
  - luennot 24 tuntia
  - harjoitukset ja itsenäinen opiskelu 80 tuntia

  Sisällön jaksotus

  - luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
  - luovan toiminnan prosessi
  - kuvan käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
  - kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina
  - toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset kuvallisen ilmaisun menetelmiä hyödyntäen
  - omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa

• Kuvan käyttö ryhmätoiminnassa SOSATO40-3006 07.01.2020-13.03.2020  4 op  (SOS18C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on perustiedot ja taidot luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista kuvan käytön alueella, esimerkiksi kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina. Opiskelija ymmärtää luovien, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien merkityksen minäkuvan, itsetunnon, itseilmaisun ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opiskelija osaa organisoida tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käytetään menetelmänä kuvallisen ilmaisun eri muotoja. Hänellä on valmiudet innostaa ja rohkaista yksilöitä ja ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään kuvan avulla. Opiskelija osaa työskennellä tavoitteellisesti luovien toimintojen alueella ja hän osaa suunnitella luovan toiminnan prosessin alusta loppuun. Hän on tietoinen luovista voimavaroistaan ja on motivoitunut käyttämään ja kehittämään niitä sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

  Edeltävä osaaminen

  Sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin.

  Opintojakson sisältö

  - luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
  - luovan toiminnan prosessi
  - kuvan käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
  - kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina
  - toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset kuvallisen ilmaisun menetelmiä hyödyntäen
  - luovan toiminnan prosessi
  - omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa

  Lisätiedot

  Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa
  - Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Voimaa Taiteesta. Malleja taiteen soveltamiseen hyvinvointialalla. 2013.Tampereen yliopisto, Tutkivan teatterityön keskus: Tammerprint
  Saatavana: http://www.voimaataiteesta.fi/uploads/pdf/Voimaa_taiteesta.pdf
  - Kohtamäki, T, Palomäki, S-L. 2010. Valokuvat vanhainkodin asukkaiden elämäntarinoiden lähteenä.Janus 2010 vol 18 (1) 2010, 35-47
  - Aalto, Anu, Araneva, Marjaana, Kohtamäki, Tiina (2014) Valokuvamenetelmät sosiaalialan työssä. Teoksessa Toikko, Timo (toim.) (2014) Sosiaalityön menetelmien jäljillä. Anja Mäntylän rahasto: Fram Oy, 120?128.
  - Voimauttava valokuvaus. Saatavana: http://www.voimauttavavalokuva.net/index.htm
  Halkola, U.: Mannermaa, L.: Koffert, T.: Koulu, L. 2009. Valokuvan terapeuttinen voima. Keuruu: Otava,

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Erilaiset yksilö-, pari- ja ryhmätehtävät, toiminnalliset harjoitukset, kokemuksellinen oppiminen, luennot, itsenäinen opiskelu

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tuntityöskentely (poissaolot korvataan), harjoitukset ja tehtävät. Lopputehtävän tuottaminen.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 13.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18C
  • SOS18B
  • SOS19A

  Paikkoja

  12 - 20

  Opettaja(t)

  Tiina Kohtamäki

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa
  - Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  Hyväksytty/hylätty

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Ei tenttiä

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 tuntia, josta
  - luennot 24 tuntia
  - harjoitukset ja itsenäinen opiskelu 80 tuntia

  Sisällön jaksotus

  - luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
  - luovan toiminnan prosessi
  - kuvan käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
  - kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina
  - toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset kuvallisen ilmaisun menetelmiä hyödyntäen
  - omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa

• Käyttäjälähtöinen kehittäminen SOSATK20-3007 07.01.2020-06.03.2020  3 op  (SOS18A, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on sisäistänyt reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen. Hänellä on käyttäjälähtöiseen kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista. Opiskelija osaa määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen idean ja merkityksen palveluiden kehittämisessä. Opiskelija tietää käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmiä. Hän osaa organisoida tiedonhankintaa, jossa tehdään yhteistyötä palveluiden käyttäjien kanssa, esimerkiksi palveluiden käyttäjien ryhmät, kansalaisraadit, tutkimusyhteistyö. Opiskelija osaa tehdä kehittämisehdotuksia käyttäjälähtöiseen tiedonhankinnan perusteella ja hänellä on valmiuksia kehittää palveluita tulosten pohjalta. Hän osaa viestittää kehittämisen tuloksista päätöksentekotahoille ja julkisuuteen. Opiskelija osaa arvioida ja raportoida sosiaalialan kehittämishankkeita.

  Opintojakson sisältö

  - käyttäjälähtöisen kehittämisen idea
  - käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmät
  - käyttäjälähtöisen kehittämisen tulosten hyödyntäminen
  - hankkeen arviointi ja raportointi

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija
  - tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
  - osaa kuvailla ja määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen perusidean
  - tunnistaa erilaisia käyttäjälähtöisen kehittämisen käyttötapoja
  - osaa kuvailla erilaisia raportointitapoja ja erilaisia viestintäkanavia

  Hyvä

  Opiskelija
  - osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
  - osaa vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä
  - osaa hyödyntää erilaisia raportoinnin ja viestittämisen tapoja eri toimijatahoille

  Kiitettävä

  Opiskelija
  - osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
  - osaa kriittisesti vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja analysoida niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä
  - osaa raportoida ja viestittää monipuolisin keinoin kehittämisen tuloksista eri toimijatahoille

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Vaikuttavuuden arvioiminen
  - Ennakoiva kehittäminen

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  ilmoitetaan opintojakson alkaessa

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  luennot, tehtävät, itsenäinen opiskelu

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tiedonhankinnan toteuttaminen, loppuraportin arviointi

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 06.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18A
  • SOS17C
  • SOS17B
  • MSOS18

  Paikkoja

  0 - 30

  Opettaja(t)

  Anu Aalto

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Vaikuttavuuden arviointi
  - Ennakoiva kehittäminen

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojaksolla kehitetään asiakaslähtöisyyttä palveluissa projektimuotoisesti.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  78 h

• Käyttäjälähtöinen kehittäminen SOSATK20-3008 15.08.2019-31.10.2019  3 op  (SOS18A, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on sisäistänyt reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen. Hänellä on käyttäjälähtöiseen kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista. Opiskelija osaa määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen idean ja merkityksen palveluiden kehittämisessä. Opiskelija tietää käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmiä. Hän osaa organisoida tiedonhankintaa, jossa tehdään yhteistyötä palveluiden käyttäjien kanssa, esimerkiksi palveluiden käyttäjien ryhmät, kansalaisraadit, tutkimusyhteistyö. Opiskelija osaa tehdä kehittämisehdotuksia käyttäjälähtöiseen tiedonhankinnan perusteella ja hänellä on valmiuksia kehittää palveluita tulosten pohjalta. Hän osaa viestittää kehittämisen tuloksista päätöksentekotahoille ja julkisuuteen. Opiskelija osaa arvioida ja raportoida sosiaalialan kehittämishankkeita.

  Opintojakson sisältö

  - käyttäjälähtöisen kehittämisen idea
  - käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmät
  - käyttäjälähtöisen kehittämisen tulosten hyödyntäminen
  - hankkeen arviointi ja raportointi

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija
  - tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
  - osaa kuvailla ja määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen perusidean
  - tunnistaa erilaisia käyttäjälähtöisen kehittämisen käyttötapoja
  - osaa kuvailla erilaisia raportointitapoja ja erilaisia viestintäkanavia

  Hyvä

  Opiskelija
  - osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
  - osaa vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä
  - osaa hyödyntää erilaisia raportoinnin ja viestittämisen tapoja eri toimijatahoille

  Kiitettävä

  Opiskelija
  - osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
  - osaa kriittisesti vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja analysoida niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä
  - osaa raportoida ja viestittää monipuolisin keinoin kehittämisen tuloksista eri toimijatahoille

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Vaikuttavuuden arvioiminen
  - Ennakoiva kehittäminen

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  ilmoitetaan opintojakson alkaessa

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  luennot, tehtävät, itsenäinen opiskelu

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tiedonhankinnan toteuttaminen, loppuraportin arviointi

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  15.08.2019 - 31.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18A
  • SOS17C
  • SOS17B
  • MSOS18

  Paikkoja

  0 - 10

  Opettaja(t)

  Maiju Kinossalo

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Vaikuttavuuden arviointi
  - Ennakoiva kehittäminen

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojaksolla kehitetään asiakaslähtöisyyttä palveluissa projektimuotoisesti.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  78 h

• Lapsen ja perheen varhainen tuki SOSVVK40-3005 07.01.2020-06.03.2020  3 op  (SOS17C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on valmiudet ymmärtää ja tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön ja kumppanuuden periaatteiden mukaisesti. Opiskelija osaa toimia sekä lasten että vanhempien kanssa vuorovaikutteisesti ja ymmärtää tasa-arvoisen vuorovaikutuksen merkityksen. Hänellä on valmiudet huomioida lapsen oikeudet toiminnassaan ja tunnistaa myös riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija tietää varhaisen tukemisen periaatteet. Hän tuntee ja osaa hyödyntää varhaiskasvatuksen ja eri tahojen tuottamia lapsiperhepalveluita. Opiskelijalla on taidot edistää lapsen ja vanhempien kuulluksi tulemista, osallisuutta eri yhteisöissä ja ympäristöissä sekä tukea lapsia ja perheitä mielipiteidensä esilletuomisessa.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Kasvu ja sosialisaatio

  Opintojakson sisältö

  - kasvatuksellinen yhteistyö ja kumppanuus
  - varhaisen tuen periaatteet ja toteuttaminen
  - varhaiskasvatuksen palvelut
  - lapsiperhepalvelut
  - lapsen oikeudet
  - perheiden osallisuuden edistäminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä kasvatuksellisen yhteistyön ja kumppanuuden sekä vuorovaikutuksellisen toiminnan periaatteita. Hän osaa nimetä lapsen oikeuksien huomioimiseen liittyviä periaatteita. Hän osaa kuvata erilaisten perheiden tarpeita, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija osaa nimetä varhaisen tukemisen periaatteita. Hän tuntee pääpiirteissään joitakin eri tahojen tuottamia lapsiperhepalveluita ja hän osaa kuvata, kuinka niitä voidaan hyödyntää. Opiskelija osaa kuvata lapsen ja vanhempien osallisuuteen vaikuttavia seikkoja.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön ja kumppanuuden periaatteiden mukaisesti. Opiskelija osaa toimia sekä lasten että vanhempien kanssa vuorovaikutteisesti. Hän tietää lapsen oikeuksien huomioimiseen liittyvät periaatteet. Hän osaa huomioida erilaisten perheiden tarpeet, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija osaa käyttää varhaisen tukemisen periaatteita. Hän tuntee eri tahojen tuottamat lapsiperhepalvelut pääpiirteissään ja hän osaa hyödyntää niitä lasten ja perheiden tukemisessa. Opiskelija tietää ja osaa käyttää lapsen ja vanhempien osallisuutta edistäviä menetelmiä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön ja kumppanuuden periaatteiden mukaisesti. Opiskelija osaa toimia sekä lasten että vanhempien kanssa vuorovaikutteisesti ja dialogisesti. Hän osaa huomioida lapsen edun toiminnassaan ja huomioida erilaisten perheiden tarpeet, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija osaa soveltaa varhaisen tukemisen periaatteita. Hän tuntee eri tahojen tuottamien lapsiperhepalveluiden kokonaisuuden ja hän osaa sovittaa niitä yhteen lasten ja perheiden tukemiseksi. Opiskelijalla on taidot edistää lapsen ja vanhempien kuulluksi tulemista, osallisuutta eri yhteisöissä ja ympäristöissä sekä tukea lapsia ja perheitä mielipiteidensä esilletuomisessa. Opiskelija osaa analysoida lapsen ja perheen varhaisen tuen toteutumisen edellytyksiä.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Esa Eriksson & Tom Erik Arnkil (2012): Huoli puheeksi – opas varhaisista dialogeista.
  Tiina Tiilikainen (2008): ”Lapset työskentelyn osallistujina”. Teoksessa Tiina Muukkonen (toim.) Suunnitelmallinen sosiaalityö lapsen kanssa.
  Tiina Muukkonen (2008): ”Lapsikeskeisyys sosiaalityön läpäisevänä periaatteena” – teoksessa Tiina Muukkonen (toim.) Suunnitelmallinen sosiaalityö lapsen kanssa.
  Lapsen hyvän kasvun ja kehityksen riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen (2007). Helsingin kaupungin julkaisuja.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, tunneilla tehtävät ryhmätyöt ja mahdollinen työelämäyhteistyö sekä itsenäinen opiskelu Moodle-alustalla. Kontaktiopetuksen lisäksi opintojaksoon kuuluu kurssin kokoava essee.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opintojakso arvioidaan asteikolla hylätty – 5. Arviointi perustuu osallistumiseen ja aktiivisuuteen sekä palautettuun esseeseen. Oma aktiivisuus voi nostaa tai laskea arvosanaa yhden arvosanan verran.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 06.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17C
  • SOS17B
  • MSOS18

  Paikkoja

  10 - 24

  Opettaja(t)

  Pia-Christine Sainio

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  80 tuntia

• Lapsen ja perheen varhainen tuki SOSVVK40-3006 02.09.2019-18.10.2019  3 op  (SOS17A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on valmiudet ymmärtää ja tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön ja kumppanuuden periaatteiden mukaisesti. Opiskelija osaa toimia sekä lasten että vanhempien kanssa vuorovaikutteisesti ja ymmärtää tasa-arvoisen vuorovaikutuksen merkityksen. Hänellä on valmiudet huomioida lapsen oikeudet toiminnassaan ja tunnistaa myös riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija tietää varhaisen tukemisen periaatteet. Hän tuntee ja osaa hyödyntää varhaiskasvatuksen ja eri tahojen tuottamia lapsiperhepalveluita. Opiskelijalla on taidot edistää lapsen ja vanhempien kuulluksi tulemista, osallisuutta eri yhteisöissä ja ympäristöissä sekä tukea lapsia ja perheitä mielipiteidensä esilletuomisessa.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Kasvu ja sosialisaatio

  Opintojakson sisältö

  - kasvatuksellinen yhteistyö ja kumppanuus
  - varhaisen tuen periaatteet ja toteuttaminen
  - varhaiskasvatuksen palvelut
  - lapsiperhepalvelut
  - lapsen oikeudet
  - perheiden osallisuuden edistäminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä kasvatuksellisen yhteistyön ja kumppanuuden sekä vuorovaikutuksellisen toiminnan periaatteita. Hän osaa nimetä lapsen oikeuksien huomioimiseen liittyviä periaatteita. Hän osaa kuvata erilaisten perheiden tarpeita, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija osaa nimetä varhaisen tukemisen periaatteita. Hän tuntee pääpiirteissään joitakin eri tahojen tuottamia lapsiperhepalveluita ja hän osaa kuvata, kuinka niitä voidaan hyödyntää. Opiskelija osaa kuvata lapsen ja vanhempien osallisuuteen vaikuttavia seikkoja.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön ja kumppanuuden periaatteiden mukaisesti. Opiskelija osaa toimia sekä lasten että vanhempien kanssa vuorovaikutteisesti. Hän tietää lapsen oikeuksien huomioimiseen liittyvät periaatteet. Hän osaa huomioida erilaisten perheiden tarpeet, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija osaa käyttää varhaisen tukemisen periaatteita. Hän tuntee eri tahojen tuottamat lapsiperhepalvelut pääpiirteissään ja hän osaa hyödyntää niitä lasten ja perheiden tukemisessa. Opiskelija tietää ja osaa käyttää lapsen ja vanhempien osallisuutta edistäviä menetelmiä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön ja kumppanuuden periaatteiden mukaisesti. Opiskelija osaa toimia sekä lasten että vanhempien kanssa vuorovaikutteisesti ja dialogisesti. Hän osaa huomioida lapsen edun toiminnassaan ja huomioida erilaisten perheiden tarpeet, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija osaa soveltaa varhaisen tukemisen periaatteita. Hän tuntee eri tahojen tuottamien lapsiperhepalveluiden kokonaisuuden ja hän osaa sovittaa niitä yhteen lasten ja perheiden tukemiseksi. Opiskelijalla on taidot edistää lapsen ja vanhempien kuulluksi tulemista, osallisuutta eri yhteisöissä ja ympäristöissä sekä tukea lapsia ja perheitä mielipiteidensä esilletuomisessa. Opiskelija osaa analysoida lapsen ja perheen varhaisen tuen toteutumisen edellytyksiä.

  ---

  Toteutustapa

  67% Lähiopetus, 33% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Esa Eriksson & Tom Erik Arnkil (2012): Huoli puheeksi – opas varhaisista dialogeista.
  Tiina Tiilikainen (2008): ”Lapset työskentelyn osallistujina”. Teoksessa Tiina Muukkonen (toim.) Suunnitelmallinen sosiaalityö lapsen kanssa.
  Tiina Muukkonen (2008): ”Lapsikeskeisyys sosiaalityön läpäisevänä periaatteena” – teoksessa Tiina Muukkonen (toim.) Suunnitelmallinen sosiaalityö lapsen kanssa.
  Lapsen hyvän kasvun ja kehityksen riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen (2007). Helsingin kaupungin julkaisuja.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, tunneilla tehtävät ryhmätyöt ja mahdollinen työelämäyhteistyö sekä itsenäinen opiskelu Moodle-alustalla. Kontaktiopetuksen lisäksi opintojaksoon kuuluu kurssin kokoava essee.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opintojakso arvioidaan asteikolla hylätty – 5. Arviointi perustuu osallistumiseen ja aktiivisuuteen sekä palautettuun esseeseen. Oma aktiivisuus voi nostaa tai laskea arvosanaa yhden arvosanan verran.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  02.09.2019 - 18.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17A

  Opettaja(t)

  Pia-Christine Sainio

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  80 tuntia

• Lapsen ja perheen varhainen tuki BE00BS21-3002 13.04.2020-31.10.2020  3 op  (VVO) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tunnistaa ja osaa sanoittaa lapsen ja perheen elämäntilanteeseen liittyviä voimavaroja ja riskitekijöitä sekä tietää varhaisen tukemisen periaatteet varhaiskasvatuksen palveluissa. Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Opiskelija tietää dialogisen vuorovaikutuksen merkityksen perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Opiskelija osaa toimia lapsilähtöisesti huomioiden lapsen oikeuksien toteutumisen ammatillisessa toiminnassaan. Opiskelija tuntee varhaiskasvatuksen ja eri tahojen tuottamia lapsiperheiden palveluita. Opiskelija osaa tukea ja edistää lapsen ja perheen kuulluksi tulemista sekä osallisuutta eri yhteisöissä.

  Edeltävä osaaminen

  Opintojaksot: Lapsen kehitys ja oppiminen, Varhaiskasvatuksen pedagogiikka, Pienryhmätoiminta ja yhteisöllisys varhaiskasvatuksessa

  Opintojakson sisältö

  - varhaiskasvatuksen ja lapsiperheiden palvelut
  - kasvatuksellinen yhteistyö ja monialaisuus varhaiskasvatuksessa
  - lapsen ja perheen elämäntilanteeseen liittyvien voimavarojen sekä riskitekijöiden tunnistaminen ja puheeksi ottaminen
  - dialogisen vuorovaikutuksen periaatteet
  - varhaisen tuen periaatteet ja toteuttaminen
  - lapsen oikeudet ja lapsilähtöinen toiminta osana varhaiskasvatuspalveluita
  - osallisuuden edistäminen varhaiskasvatuksen palveluissa

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä kasvatuksellisen yhteistyön ja dialogisen toiminnan periaatteita. Hän osaa nimetä lapsen oikeuksien huomioimiseen ja lapsilähtöiseen toimintaan liittyviä periaatteita. Hän osaa kuvata erilaisten perheiden tarpeita, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija osaa nimetä varhaisen tukemisen periaatteita. Hän tuntee pääpiirteissään lapsiperhepalveluita ja hän osaa kuvata, kuinka niitä voidaan hyödyntää. Opiskelija osaa kuvata lapsen ja perheen osallisuuteen vaikuttavia seikkoja.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Opiskelija osaa toimia sekä lasten että perheiden kanssa dialogisesti. Hän tietää lapsen oikeuksien huomioimiseen ja lapsilähtöiseen toimintaan liittyvät periaatteet. Hän osaa huomioida erilaisten perheiden tarpeet, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija tietää varhaisen tukemisen periaatteet ja osaa tukea lasta ja perhettä niiden mukaisesti. Hän tuntee eri tahojen tuottamat lapsiperhepalvelut pääpiirteissään ja hän osaa hyödyntää niitä lasten ja perheiden tukemisessa. Opiskelija tietää ja osaa hyödyntää lapsen ja perheen osallisuutta edistäviä menetelmiä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Opiskelija osaa toimia sekä lasten että perheen kanssa dialogisesti. Hän osaa arvioida lapsen etua ja lapsilähtöisyyden toteutumista omassa toiminnassaan sekä huomioida erilaisten perheiden tarpeet, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija osaa soveltaa varhaisen tukemisen periaatteita omat ammatilliset vahvuudet ja heikkoudet huomioiden. Hän tuntee eri tahojen tuottamien lapsiperheiden palveluiden kokonaisuuden ja osaa hyödyntää niitä lapsen ja perheen tukemiseksi. Opiskelija osaa tukea ja edistää lapsen ja perheen kuulluksi tulemista sekä osallisuutta eri yhteisöissä. Opiskelija osaa analysoida lapsen ja perheen varhaisen tuen toteutumisen edellytyksiä.

  Lisätiedot

  Varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta suorittaville.

  ---

  Toteutustapa

  34% Lähiopetus, 66% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  -Ahonen, Liisa (2019). Haastavat kasvatustilanteet. Lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja.
  
  -Lapsen hyvän kasvun ja kehityksen riskitekijöiden tunnistaminen (2007). Helsingin kaupunki, Sosiaalivirasto. Saatavana: https://docplayer.fi/427832-Lapsen-hyvan-kasvun-ja-kehityksen-riskitekijoiden-ja-suojaavien-tekijoiden-tunnistaminen.html
  
  -Varhaiserityiskasvatus (2019). Päivi Pihlaja & Riitta Viitala (toim.). Luvut: 1, 4-6.
  
  -Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Teoriasta käytäntöön (2019). Tuovi Hakulinen, Taina Laajasalo & Jukka Mäkelä (toim.). Ohjaus 9/2019. THL. Saatavana: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138389/URN_ISBN_978-952-343-357-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  -opettajan osoittama muu mahdollinen materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Verkko-opiskelu, kirjapakettitentti Moodlessa

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Hyväksytty tentin suorittaminen.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  13.04.2020 - 31.10.2020

  Ilmoittautumisaika

  16.03.2020 - 16.04.2020

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • VVO

  Paikkoja

  0 - 22

  Opettaja(t)

  Pia-Christine Sainio

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  2 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Ei sisällä harjoittelua.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  80 tuntia, sisältäen verkko-materiaaliin ja kirjallisuuteen perehtymisen sekä Moodletentin.

• Lapsen kehitys ja oppiminen BE00BS18-3003 07.01.2020-24.06.2020  3 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tietää lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyviä kasvatus- ja kehityspsykologisia teorioita. Hän osaa tunnistaa lapsen kehitystehtävät eri ikäkausina ja oppimisen lainalaisuudet yksilön kehityksessä. Opiskelija osaa perustella pedagogiikan merkityksen lapsen kokonaisvaltaisessa kehityksessä, oppimisessa ja hyvinvoinnissa. Opiskelija osaa arvioida sekä lapsen kehitykseen ja oppimiseen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä että kehitystä ja oppimista hidastavia tai vaarantavia tekijöitä.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - kehityspsykologiset teoriat ja oppiminen varhaislapsuudesta nuoruuteen
  - itsesäätelytaitojen kehitys ja kehityksen tukeminen
  - lapsen toimijuutta sekä oppimista edistävät tekijät

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa joitakin lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheita ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija tunnistaa pedagogiikan merkityksen lapsen kehitykseen, hyvinvointiin ja oppimiseen liittyen. Hän osaa määritellä lapsen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä jossain määrin.

  Hyvä

  Opiskelija tietää keskeisimmät lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheet ja niihin vaikuttavat tekijät. Hän osaa kuvata niitä käyttäen teoriatietoa. Opiskelija osaa arvioida pedagogiikan merkitystä lapsen kehitykseen, hyvinvointiin ja oppimiseen liittyen. Opiskelija osaa kuvata joitakin lapsen kehityksen ja oppimisen lainalaisuuksia. Hän osaa tunnistaa yksilöllisen kehitysprosessin elementtejä. Opiskelija osaa kuvata joitakin lapsen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Hänellä on kyky havaita eri tekijöiden välisiä yhteyksiä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida lapsen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä kasvatus- ja kehityspsykologisten teorioiden avulla. Opiskelija osaa selittää pedagogiikan merkityksen lapsen kehityksessä, hyvinvoinnissa ja oppimisessa. Hän osaa analysoida lapsen kehitystä toisaalta kasvun ja oppimisen lainalaisuuksien näkökulmasta ja toisaalta yksilöllisenä kehitysprosessina. Opiskelija osaa analysoida ja perustella lapsen kehitykseen ja oppimiseen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä sekä sitä hidastavia tai vaarantavia tekijöitä. Hänellä on kyky analysoida eri tekijöiden välisiä yhteyksiä monipuolisesti.

  Lisätiedot

  Opintojakso on suoritettava ennen muiden varhaiskasvatuksen kokonaisuuteen sisältyvien opintojen suorittamista.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Päivitys 7.5.2020: Käytössä tästä eteenpäin seuraava materiaali:
  
  Koivula, M. & Siippainen, A. & Eerola-Pennanen, P. (toim.) (2017). Valloittava varhaiskasvatus: Oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia. Tampere: Kustannusosakeyhtiö Vastapaino Oy, s. 7 – 177 ja 283 – 322.
  
  Köngäs, M. (2019). Tunneäly varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-Kustannus.
  
  Nurmi, J-E., Ahonen, T. & Lyytinen, H. (2014). Ihmisen psykologinen kehitys.
  Jyväskylä: PS-Kustannus, s. 12 – 141. (HUOM! kirjan aiheet luetaan keskilapsuuteen saakka. Nuoruus ja aiheet siitä eteenpäin eivät enää kuulu tenttialueeseen.)
  
  Uusi kirjallisuus löytyy kokonaisuudessaan myös e-aineistona.
  
  
  (Vanha aineisto, ei enää käytössä 7.5.2020 lähtien:
  Aro, T. & Laakso, M-L. (toim.) (2011). Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.
  Kronqvist, E. & Kumpulainen, K. (2011). Lapsuuden oppimisympäristöt. Eheä polku varhaiskasvatuksesta kouluun. Helsinki: WSOYPro
  Kronqvist, E-L & Pulkkinen, M-L. (2007). Kehityspsykologia. Matkalla muutokseen. Helsinki: WSOY, s. 7-181.)

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kirjatentti

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 24.06.2020

  Ilmoittautumisaika

  27.08.2019 - 31.12.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Opettaja(t)

  Virpi Nikkola

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Lapsen kehitys ja oppiminen BE00BS18-3004 07.01.2020-24.06.2020  3 op  (MSOS20, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tietää lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyviä kasvatus- ja kehityspsykologisia teorioita. Hän osaa tunnistaa lapsen kehitystehtävät eri ikäkausina ja oppimisen lainalaisuudet yksilön kehityksessä. Opiskelija osaa perustella pedagogiikan merkityksen lapsen kokonaisvaltaisessa kehityksessä, oppimisessa ja hyvinvoinnissa. Opiskelija osaa arvioida sekä lapsen kehitykseen ja oppimiseen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä että kehitystä ja oppimista hidastavia tai vaarantavia tekijöitä.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - kehityspsykologiset teoriat ja oppiminen varhaislapsuudesta nuoruuteen
  - itsesäätelytaitojen kehitys ja kehityksen tukeminen
  - lapsen toimijuutta sekä oppimista edistävät tekijät

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa joitakin lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheita ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija tunnistaa pedagogiikan merkityksen lapsen kehitykseen, hyvinvointiin ja oppimiseen liittyen. Hän osaa määritellä lapsen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä jossain määrin.

  Hyvä

  Opiskelija tietää keskeisimmät lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheet ja niihin vaikuttavat tekijät. Hän osaa kuvata niitä käyttäen teoriatietoa. Opiskelija osaa arvioida pedagogiikan merkitystä lapsen kehitykseen, hyvinvointiin ja oppimiseen liittyen. Opiskelija osaa kuvata joitakin lapsen kehityksen ja oppimisen lainalaisuuksia. Hän osaa tunnistaa yksilöllisen kehitysprosessin elementtejä. Opiskelija osaa kuvata joitakin lapsen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Hänellä on kyky havaita eri tekijöiden välisiä yhteyksiä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida lapsen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä kasvatus- ja kehityspsykologisten teorioiden avulla. Opiskelija osaa selittää pedagogiikan merkityksen lapsen kehityksessä, hyvinvoinnissa ja oppimisessa. Hän osaa analysoida lapsen kehitystä toisaalta kasvun ja oppimisen lainalaisuuksien näkökulmasta ja toisaalta yksilöllisenä kehitysprosessina. Opiskelija osaa analysoida ja perustella lapsen kehitykseen ja oppimiseen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä sekä sitä hidastavia tai vaarantavia tekijöitä. Hänellä on kyky analysoida eri tekijöiden välisiä yhteyksiä monipuolisesti.

  Lisätiedot

  Opintojakso on suoritettava ennen muiden varhaiskasvatuksen kokonaisuuteen sisältyvien opintojen suorittamista.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Päivitys 7.5.2020: Käytössä tästä eteenpäin seuraava materiaali:
  
  Koivula, M. & Siippainen, A. & Eerola-Pennanen, P. (toim.) (2017). Valloittava varhaiskasvatus: Oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia. Tampere: Kustannusosakeyhtiö Vastapaino Oy, s. 7 – 177 ja 283 – 322.
  
  Köngäs, M. (2019). Tunneäly varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-Kustannus.
  
  Nurmi, J-E., Ahonen, T. & Lyytinen, H. (2014). Ihmisen psykologinen kehitys.
  Jyväskylä: PS-Kustannus, s. 12 – 141. (HUOM! kirjan aiheet luetaan keskilapsuuteen saakka. Nuoruus ja aiheet siitä eteenpäin eivät enää kuulu tenttialueeseen.)
  
  Uusi kirjallisuus löytyy kokonaisuudessaan myös e-aineistona.
  
  
  (Vanha aineisto, ei enää käytössä 7.5.2020 lähtien:
  Aro, T. & Laakso, M-L. (toim.) (2011). Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.
  Kronqvist, E. & Kumpulainen, K. (2011). Lapsuuden oppimisympäristöt. Eheä polku varhaiskasvatuksesta kouluun. Helsinki: WSOYPro
  Kronqvist, E-L & Pulkkinen, M-L. (2007). Kehityspsykologia. Matkalla muutokseen. Helsinki: WSOY, s. 7-181.)

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kirjatentti

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 24.06.2020

  Ilmoittautumisaika

  08.01.2020 - 29.02.2020

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20
  • SOS20A

  Opettaja(t)

  Virpi Nikkola

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Lääkehoidon perusteet STPO201-3022 24.09.2019-15.11.2019  2 op  (FYS18) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - lääkehoidon keskeiset käsitteet
  - lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
  - lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
  - lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
  - lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen
  - lääkehoidon kirjaaminen
  - lääketieto ja sen arviointi
  - lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
  - itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija
  - tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
  - tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti

  Hyvä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein

  Kiitettävä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
  - käyttää lääketietoa oikein

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Opiskelumateriaali
  - Saano S.&Taam-Ukkonen M. 2013. Lääkehoidon käsikirja. SanomaPro.
  - Lääkelaki.
  - STM. 2015. Turvallinen lääkehoito.
  - eReseptikoulutus- verkkomateriaali
  - ajankohtainen oppimateriaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  luento-opetus, ryhmätehtävät, yksilötehtävät, simulaatio-opetus, itsenäinen opiskelu
  Tavoitteet:Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön
  Sisältö
  - lääkehoidon keskeiset käsitteet
  - lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
  - lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
  - lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
  - lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen
  - lääkehoidon kirjaaminen
  - lääketieto ja sen arviointi
  - lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
  - itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Aktiivinen osallistuminen oppitunneilla, verkkotehtävien palauttaminen hyväksytysti ja kirjallinen koe. Kokeen tyydyttävästi (T1) läpäisemisen edellytys on, että vähintään 50% vastauksista on oikein.
  Arviointikriteerit
  Tyydyttävä
  1-2
  Opiskelija
  - tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
  - tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti
  Hyvä
  3-4
  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein
  Kiitettävä
  5
  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
  - käyttää lääketietoa oikein

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  24.09.2019 - 15.11.2019

  Ilmoittautumisaika

  01.08.2019 - 01.10.2019

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • FYS18

  Opettaja(t)

  Tiina Koskela

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sairaanhoitaja (AMK), Sosionomi (AMK), Terveydenhoitaja (AMK), Fysioterapeutti (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Tenttien ajankohdat

  Yksi kirjallinen 2h:n koe, kaksi uusintamahdollisuutta

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  kontaktiopetusta 20 tuntia, itsenäistä opiskelua 33 tuntia

• Lääkehoidon perusteet STPO201-3025 16.03.2020-29.05.2020  2 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - lääkehoidon keskeiset käsitteet
  - lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
  - lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
  - lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
  - lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen
  - lääkehoidon kirjaaminen
  - lääketieto ja sen arviointi
  - lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
  - itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija
  - tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
  - tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti

  Hyvä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein

  Kiitettävä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
  - käyttää lääketietoa oikein

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  OPISKELUMATERIAALI:
  1.
  Saano, Taam-Ukkonen. Lääkehoidon käsikirja, Sanoma Pro Oy 2018. 7., uudistettu painos
  TAI
  Taam-Ukkonen M, Saano S. Turvallisen lääkehoidon perusteet. Vuosi: 2017 tai 2018:
  JA
  2. Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa- verkkomateriaali:
  http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129969/URN_ISBN_978-952-302-577-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Itsenäinen opiskelu, ohjeet Moodlessa, Moodletentti. Ei kontaktiopetusta.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tentti, 50% oikein läpäisyyn.
  Ks. ops.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  16.03.2020 - 29.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  27.08.2019 - 30.08.2019

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Marita Lahti

  Lisätietoja opiskelijoille

  Keskustele Hops-ohjaajasi kanssa, mikäli sinulla aiempaa, koulutuksen ja käytännön työn kautta hankittua osaamista lääkehoidon perusteista.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sairaanhoitaja (AMK), Sosionomi (AMK), Terveydenhoitaja (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  2 op

  Tenttien ajankohdat

  Opintojakson lopuksi, Moodletentti

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  53h

• Lääkehoidon perusteet STPO201-3027 26.08.2019-18.10.2019  2 op  (MSOS19, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - lääkehoidon keskeiset käsitteet
  - lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
  - lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
  - lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
  - lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen
  - lääkehoidon kirjaaminen
  - lääketieto ja sen arviointi
  - lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
  - itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija
  - tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
  - tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti

  Hyvä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein

  Kiitettävä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
  - käyttää lääketietoa oikein

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  OPISKELUMATERIAALI:
  1. Taam-Ukkonen M, Saano S. Turvallisen lääkehoidon perusteet.
  Vuosi: 2017 TAI 2016 tai 2018
  2. Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa- verkkomateriaali:
  http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129969/URN_ISBN_978-952-302-577-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Itsenäinen opiskelu Moodle oppimisympäristön ohjaamana, tentti Moodlessa.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön. Tentti, 50% oikein läpäisyyn. Verkossa.
  Opintojakson oppimistavoitteet/ tentin mukaan, 1-5
  Läpäisyyn; tentistä oltava 50% oikein.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  26.08.2019 - 18.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS19
  • SOS19A

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Marita Lahti

  Lisätietoja opiskelijoille

  Verkkototeutus

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sairaanhoitaja (AMK), Sosionomi (AMK), Terveydenhoitaja (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  2 op

  Tenttien ajankohdat

  opintojakson lopuksi Moodlessa

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  53 h

• Lääkehoidon perusteet STPO201-3023 02.09.2019-01.11.2019  2 op  (MGERO18) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - lääkehoidon keskeiset käsitteet
  - lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
  - lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
  - lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
  - lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen
  - lääkehoidon kirjaaminen
  - lääketieto ja sen arviointi
  - lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
  - itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija
  - tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
  - tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti

  Hyvä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein

  Kiitettävä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
  - käyttää lääketietoa oikein

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  OPISKELUMATERIAALI:
  1. Taam-Ukkonen M, Saano S. Turvallisen lääkehoidon perusteet.
  Vuosi: 2017 TAI 2016 tai 2018, NÄMÄ AIHEALUEET!
  2. Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa- verkkomateriaali:
  http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129969/URN_ISBN_978-952-302-577-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Ohjeistus Moodlessa, materiaali myös osin siellä, Moodle-tentti

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön. Tentti, 50% oikein läpäisyyn. Verkossa.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  02.09.2019 - 01.11.2019

  Ilmoittautumisaika

  01.08.2019 - 09.09.2019

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • MGERO18

  Opettaja(t)

  Marita Lahti

  Lisätietoja opiskelijoille

  Verkkototeutus

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sairaanhoitaja (AMK), Sosionomi (AMK), Terveydenhoitaja (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  2 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Opintojakson lopuksi Moodlessa. Uusinta sovitaan erikseen opettajan kanssa, 50% oikein hyväksyttyyn syoritukseen.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  53 tuntia

• Lääkehoidon perusteet STPO201-3024 16.03.2020-29.05.2020  2 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - lääkehoidon keskeiset käsitteet
  - lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
  - lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
  - lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
  - lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen
  - lääkehoidon kirjaaminen
  - lääketieto ja sen arviointi
  - lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
  - itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija
  - tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
  - tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti

  Hyvä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein

  Kiitettävä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
  - käyttää lääketietoa oikein

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Saano S.&Taam-Ukkonen M. 2013. Lääkehoidon käsikirja. SanomaPro.
  - Lääkelaki.
  - STM. 2016. Turvallinen lääkehoito. Uusi painos tulossa syyskaudella 2015.
  - verkkomateriaalit
  - ajankohtainen oppimateriaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  - luennot, , Moodlessa oleva materiaali ja tehtävät, seminaariesitys, itsenäinen työskentely

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  - aktiivinen osallistuminen, koe

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  16.03.2020 - 29.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  27.08.2019 - 30.08.2019

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Virpi Salo

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sairaanhoitaja (AMK), Sosionomi (AMK), Terveydenhoitaja (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  53 tuntia

• Lääkehoidon perusteet STPO201-3026 26.08.2019-18.10.2019  2 op  (MSOS19, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - lääkehoidon keskeiset käsitteet
  - lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
  - lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
  - lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
  - lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen
  - lääkehoidon kirjaaminen
  - lääketieto ja sen arviointi
  - lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
  - itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija
  - tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
  - tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti

  Hyvä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein

  Kiitettävä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
  - käyttää lääketietoa oikein

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Saano S.&Taam-Ukkonen M. 2018. Lääkehoidon käsikirja. SanomaPro. TAI Turvallisen lääkehoidon perusteet, Minna Taam-Ukkonen, Susanna Saano. Nidottu, suomi, 2018
  - THL Turvallinen lääkehoito. 2016
  - ajankohtainen oppimateriaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Lähiopetus, verkko-oppimisympäristöt, case-harjoittelut, harjoittelu luokissa, pari- ja ryhmätyöt

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tentti, osaaminen suhteessa opintojakson osaamisvaatimuksin 1-5

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  26.08.2019 - 18.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 17.05.2019

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS19
  • SOS19A

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Hanna Keski-Saari

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sairaanhoitaja (AMK), Sosionomi (AMK), Terveydenhoitaja (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  53 tuntia

• Lääkehoito sosionomin työssä SOSAPS20-3012 26.08.2019-18.10.2019  2 op  (SOS18C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Lääkehoidon perusteet

  Opintojakson sisältö

  - lääkehoito sosiaalialan työssä: vastuut ja oikeudet
  - sosionomin työkentän asiakkaiden lääkehoidon erityiskysymyksiä, yleisimpien kansansairauksien lääkehoito
  - eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän läheistensä ohjaus lääkehoidossa
  - lääkelaskujen perusteet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osoittaa jonkin verran perehtyneisyyttä sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. sekä yleisimpien kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Hyvä

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on hyvin perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Kiitettävä

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on kiitettävällä tasolla perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa ja osaa hakea tietoa osaamisensa tueksi. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - sovitaan opintojakson alkaessa+ Moodlessa
  + Nikkola, Nurkka, Paloposti: Annos oivallusta. 2016.SanomaPro

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktiluennot, lääkelaskuharjoitukset
  Farmakologian osuus, proviisori
  4 x 4h, josta proviisorin osuus 2x4h

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tentti ( 1-5) teoriaosuudesta ( 50% oikein hyväksyttyyn)ja lääkelaskuista (100% oikein)
  aktiivinen osallistuminen kontaktitunneille

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  26.08.2019 - 18.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18C
  • SOS18B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Marita Lahti

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opiskelemme lasten, mielenterveyskuntoutujan, vanhusten lääkehoidon toteutusta sosionomin työkentillä
  Farmakologiaa sosionomeille
  Suoritamme lääkelaskut

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Tenttien ajankohdat

  Lääkelaskut tentitään opintojakson kuluessa,
  teoriaosuus opintojakson lopusssa.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  53h

• Lääkehoito sosionomin työssä SOSAPS20-3013 16.03.2020-29.05.2020  2 op  (SOS18C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Lääkehoidon perusteet

  Opintojakson sisältö

  - lääkehoito sosiaalialan työssä: vastuut ja oikeudet
  - sosionomin työkentän asiakkaiden lääkehoidon erityiskysymyksiä, yleisimpien kansansairauksien lääkehoito
  - eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän läheistensä ohjaus lääkehoidossa
  - lääkelaskujen perusteet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osoittaa jonkin verran perehtyneisyyttä sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. sekä yleisimpien kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Hyvä

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on hyvin perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Kiitettävä

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on kiitettävällä tasolla perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa ja osaa hakea tietoa osaamisensa tueksi. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - sovitaan opintojakson alkaessa+ Moodlessa
  + Nikkola, Nurkka, Paloposti: Annos oivallusta. 2016.SanomaPro

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktiluennot, lääkelaskuharjoitukset
  Farmakologian osuus, proviisori
  4 x 4h, josta proviisorin osuus 2x4h

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tentti ( 1-5) teoriaosuudesta ( 50% oikein hyväksyttyyn)ja lääkelaskuista (100% oikein)
  aktiivinen osallistuminen kontaktitunneille

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  16.03.2020 - 29.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18C
  • SOS18B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Marita Lahti

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opiskelemme lasten, mielenterveyskuntoutujan, vanhusten lääkehoidon toteutusta sosionomin työkentillä
  Farmakologiaa sosionomeille
  Suoritamme lääkelaskut

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Tenttien ajankohdat

  Lääkelaskut tentitään opintojakson kuluessa,
  teoriaosuus opintojakson lopusssa.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  53h

• Lääkehoito sosionomin työssä SOSAPS20-3014 07.01.2020-13.03.2020  2 op  (SOS19A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Lääkehoidon perusteet

  Opintojakson sisältö

  - lääkehoito sosiaalialan työssä: vastuut ja oikeudet
  - sosionomin työkentän asiakkaiden lääkehoidon erityiskysymyksiä, yleisimpien kansansairauksien lääkehoito
  - eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän läheistensä ohjaus lääkehoidossa
  - lääkelaskujen perusteet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osoittaa jonkin verran perehtyneisyyttä sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. sekä yleisimpien kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Hyvä

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on hyvin perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Kiitettävä

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on kiitettävällä tasolla perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa ja osaa hakea tietoa osaamisensa tueksi. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - sovitaan opintojakson alkaessa+ Moodlessa
  + Nikkola, Nurkka, Paloposti: Annos oivallusta. 2016.SanomaPro

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktiluennot, lääkelaskuharjoitukset
  Farmakologian osuus, proviisori
  4 x 4h, josta proviisorin osuus 2x4h

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tentti ( 1-5) teoriaosuudesta ( 50% oikein hyväksyttyyn)ja lääkelaskuista (100% oikein)
  aktiivinen osallistuminen kontaktitunneille

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 13.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19A

  Opettaja(t)

  Marita Lahti

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opiskelemme lasten, mielenterveyskuntoutujan, vanhusten lääkehoidon toteutusta sosionomin työkentillä
  Farmakologiaa sosionomeille
  Suoritamme lääkelaskut

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Tenttien ajankohdat

  Lääkelaskut tentitään opintojakson kuluessa,
  teoriaosuus opintojakson lopusssa.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  53h

• Lääkehoito sosionomin työssä SOSAPS20-3015 16.03.2020-15.05.2020  2 op  (MSOS19) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Lääkehoidon perusteet

  Opintojakson sisältö

  - lääkehoito sosiaalialan työssä: vastuut ja oikeudet
  - sosionomin työkentän asiakkaiden lääkehoidon erityiskysymyksiä, yleisimpien kansansairauksien lääkehoito
  - eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän läheistensä ohjaus lääkehoidossa
  - lääkelaskujen perusteet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osoittaa jonkin verran perehtyneisyyttä sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. sekä yleisimpien kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Hyvä

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on hyvin perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Kiitettävä

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on kiitettävällä tasolla perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa ja osaa hakea tietoa osaamisensa tueksi. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - sovitaan opintojakson alkaessa+ Moodlessa
  + Nikkola, Nurkka, Paloposti: Annos oivallusta. 2016.SanomaPro

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktiluennot, lääkelaskuharjoitukset
  Farmakologian osuus, proviisori
  4 x 4h, josta proviisorin osuus 2x4h

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tentti ( 1-5) teoriaosuudesta ( 50% oikein hyväksyttyyn)ja lääkelaskuista (100% oikein)
  aktiivinen osallistuminen kontaktitunneille

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  16.03.2020 - 15.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS19

  Paikkoja

  12 - 26

  Opettaja(t)

  Marita Lahti

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opiskelemme lasten, mielenterveyskuntoutujan, vanhusten lääkehoidon toteutusta sosionomin työkentillä
  Farmakologiaa sosionomeille
  Suoritamme lääkelaskut

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Tenttien ajankohdat

  Lääkelaskut tentitään opintojakson kuluessa,
  teoriaosuus opintojakson lopusssa.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  53h

• Opinnäytetyön raportointi SOSOPI40-3005 28.08.2019-31.05.2020  3 op  (SOS16C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa sosiaalialan tutkimus- ja kehittämistoimintaa reflektiivistä ja kehittävää työotetta hyödyntäen. Hän osaa soveltaa monipuolisesti tiedonhankinnan taitoja tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Hän hallitsee pitkäkestoisen tutkimus-/tai kehittämisprosessin toteuttamisen. Opiskelijalla on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätahojen kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Opiskelija on sisäistänyt tutkimuseettiset periaatteet. Opiskelija osaa raportoida tutkimuksellisen prosessin ja hänellä on valmiudet soveltaa hankkimaansa tietoa käytäntöön. Opiskelija osaa arvioida omaa toimintaansa ja oppimistaan.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Sosiaalialan tutkimusmenetelmät

  Opintojakson sisältö

  - opinnäytetyön viimeistely
  - Urkund-tarkistus
  - kypsyysnäytteen kirjoittaminen
  - opinnäytetyön julkaiseminen

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  28.08.2019 - 31.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS16C
  • SOS16B

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Päivi Rinne, Tiina Tiilikka, Tarja Tapio, Arja Hemminki, Helena Järvi, Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Opinnäytetyön raportointi SOSOPI40-3006 01.01.2020-31.05.2020  3 op  (SOS17A, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa sosiaalialan tutkimus- ja kehittämistoimintaa reflektiivistä ja kehittävää työotetta hyödyntäen. Hän osaa soveltaa monipuolisesti tiedonhankinnan taitoja tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Hän hallitsee pitkäkestoisen tutkimus-/tai kehittämisprosessin toteuttamisen. Opiskelijalla on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätahojen kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Opiskelija on sisäistänyt tutkimuseettiset periaatteet. Opiskelija osaa raportoida tutkimuksellisen prosessin ja hänellä on valmiudet soveltaa hankkimaansa tietoa käytäntöön. Opiskelija osaa arvioida omaa toimintaansa ja oppimistaan.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Sosiaalialan tutkimusmenetelmät

  Opintojakson sisältö

  - opinnäytetyön viimeistely
  - Urkund-tarkistus
  - kypsyysnäytteen kirjoittaminen
  - opinnäytetyön julkaiseminen

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.01.2020 - 31.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17A
  • MSOS18

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Päivi Rinne, Virpi Nikkola, Tiina Tiilikka, Tarja Tapio, Arja Hemminki, Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma BE00BS14-3001 01.01.2020-31.07.2020  4 op  (MSOS19, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija valitsee opinnäytetyön aiheen ensi sijassa työelämän tarjoamista aiheista. Hän osaa suunnitella toteuttamiskelpoisen tutkimuksen tai kehittämistyön, joka täyttää opinnäytetyön vaatimukset. Suunnitelmaa tehdessään hän osaa hyödyntää moninaisia tiedonlähteitä lähdekritiikin huomioiden. Hän kykenee valitsemaan ja määrittelemään työn kannalta keskeiset käsitteet ja termit sekä osaa selvittää tehtävän kannalta keskeiset aiemmat tutkimukset. Opiskelijalla on valmiudet tehdä tutkimus- ja kehittämistoiminnan suunnittelussa yhteistyötä työelämätahojen kanssa ja hän huomioi tutkimuseettiset kysymykset.

  Edeltävä osaaminen

  Opintojakso Tutkimus- ja kehittämistyön perusteet

  Opintojakson sisältö

  - tutkimus-/tai kehittämistehtävän asettaminen, perustelu ja sen käsitteellinen tarkastelu
  - tutkimussuunnitelman tai kehittämistoiminnan suunnitelman tekeminen, menetelmien valinta
  - yhteistyö työelämätahojen kanssa
  - opinnäytetyön realistinen suunnitelma

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.01.2020 - 31.07.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS19
  • SOS18A

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Päivi Rinne, Virpi Nikkola, Tiina Tiilikka, Arja Hemminki, Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

• Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma SOSOPI10-3009 26.08.2019-20.12.2019  4 op  (SOS17C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa sosiaalialan tutkimus- ja kehittämistoimintaa reflektiivistä ja kehittävää työotetta hyödyntäen. Hän osaa soveltaa monipuolisesti tiedonhankinnan taitoja tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Hän hallitsee pitkäkestoisen tutkimus-/tai kehittämisprosessin toteuttamisen. Opiskelijalla on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätahojen kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Opiskelija on sisäistänyt tutkimuseettiset periaatteet. Opiskelija osaa raportoida tutkimuksellisen prosessin ja hänellä on valmiudet soveltaa hankkimaansa tietoa käytäntöön. Opiskelija osaa arvioida omaa toimintaansa ja oppimistaan.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Sosiaalialan tutkimusmenetelmät

  Opintojakson sisältö

  - tutkimus-/tai kehittämistehtävän asettaminen ja sen käsitteellinen tarkastelu
  - tutkimussuunnitelman tai kehittämistoiminnan suunnitelman tekeminen, menetelmien valinta
  - yhteistyö työelämätahojen kanssa

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Orientointi opinnäytetyöhön, aiheseminaari

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  26.08.2019 - 20.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17C
  • SOS17B

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Päivi Rinne, Virpi Nikkola, Tiina Tiilikka, Tarja Tapio, Arja Hemminki, Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma SOSOPI10-3010 07.01.2020-31.07.2020  4 op  (SOS18A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa sosiaalialan tutkimus- ja kehittämistoimintaa reflektiivistä ja kehittävää työotetta hyödyntäen. Hän osaa soveltaa monipuolisesti tiedonhankinnan taitoja tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Hän hallitsee pitkäkestoisen tutkimus-/tai kehittämisprosessin toteuttamisen. Opiskelijalla on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätahojen kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Opiskelija on sisäistänyt tutkimuseettiset periaatteet. Opiskelija osaa raportoida tutkimuksellisen prosessin ja hänellä on valmiudet soveltaa hankkimaansa tietoa käytäntöön. Opiskelija osaa arvioida omaa toimintaansa ja oppimistaan.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Sosiaalialan tutkimusmenetelmät

  Opintojakson sisältö

  - tutkimus-/tai kehittämistehtävän asettaminen ja sen käsitteellinen tarkastelu
  - tutkimussuunnitelman tai kehittämistoiminnan suunnitelman tekeminen, menetelmien valinta
  - yhteistyö työelämätahojen kanssa

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 31.07.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18A

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Päivi Rinne, Tiina Tiilikka, Tarja Tapio, Arja Hemminki, Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Opinnäytetyöseminaari 1 SOSOPI20-3006 01.08.2019-31.12.2019  4 op  (SOS17A, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa sosiaalialan tutkimus- ja kehittämistoimintaa reflektiivistä ja kehittävää työotetta hyödyntäen. Hän osaa soveltaa monipuolisesti tiedonhankinnan taitoja tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Hän hallitsee pitkäkestoisen tutkimus-/tai kehittämisprosessin toteuttamisen. Opiskelijalla on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätahojen kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Opiskelija on sisäistänyt tutkimuseettiset periaatteet. Opiskelija osaa raportoida tutkimuksellisen prosessin ja hänellä on valmiudet soveltaa hankkimaansa tietoa käytäntöön. Opiskelija osaa arvioida omaa toimintaansa ja oppimistaan.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Sosiaalialan tutkimusmenetelmät

  Opintojakson sisältö

  - opinnäytetyön teoreettisiin lähtökohtiin perehtyminen
  - tutkimuksen toteuttamisen valmistelu
  - aineiston keruun suunnittelu
  - yhteistyö työelämätahojen kanssa

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.08.2019 - 31.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17A
  • MSOS18

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Päivi Rinne, Virpi Nikkola, Tiina Tiilikka, Tarja Tapio, Arja Hemminki, Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Opinnäytetyöseminaari 1 SOSOPI20-3007 07.01.2020-31.05.2020  4 op  (SOS17C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa sosiaalialan tutkimus- ja kehittämistoimintaa reflektiivistä ja kehittävää työotetta hyödyntäen. Hän osaa soveltaa monipuolisesti tiedonhankinnan taitoja tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Hän hallitsee pitkäkestoisen tutkimus-/tai kehittämisprosessin toteuttamisen. Opiskelijalla on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätahojen kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Opiskelija on sisäistänyt tutkimuseettiset periaatteet. Opiskelija osaa raportoida tutkimuksellisen prosessin ja hänellä on valmiudet soveltaa hankkimaansa tietoa käytäntöön. Opiskelija osaa arvioida omaa toimintaansa ja oppimistaan.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Sosiaalialan tutkimusmenetelmät

  Opintojakson sisältö

  - opinnäytetyön teoreettisiin lähtökohtiin perehtyminen
  - tutkimuksen toteuttamisen valmistelu
  - aineiston keruun suunnittelu
  - yhteistyö työelämätahojen kanssa

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 31.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17C
  • SOS17B

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Päivi Rinne, Virpi Nikkola, Tiina Tiilikka, Tarja Tapio, Arja Hemminki, Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Opinnäytetyöseminaari 2 SOSOPI30-3005 26.08.2019-31.05.2020  4 op  (SOS16C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa sosiaalialan tutkimus- ja kehittämistoimintaa reflektiivistä ja kehittävää työotetta hyödyntäen. Hän osaa soveltaa monipuolisesti tiedonhankinnan taitoja tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Hän hallitsee pitkäkestoisen tutkimus-/tai kehittämisprosessin toteuttamisen. Opiskelijalla on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätahojen kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Opiskelija on sisäistänyt tutkimuseettiset periaatteet. Opiskelija osaa raportoida tutkimuksellisen prosessin ja hänellä on valmiudet soveltaa hankkimaansa tietoa käytäntöön. Opiskelija osaa arvioida omaa toimintaansa ja oppimistaan.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Sosiaalialan tutkimusmenetelmät

  Opintojakson sisältö

  - aineiston keruun ja analysoimisen raportointi
  - kehittämistoimien raportointi
  - tutkimus- tai kehittämistulosten raportointi
  - itsearviointi ja vertaisarviointi
  - yhteistyö työelämätahojen kanssa

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  26.08.2019 - 31.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS16C
  • SOS16B

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Päivi Rinne, Virpi Nikkola, Tiina Tiilikka, Tarja Tapio, Arja Hemminki, Helena Järvi, Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Opinnäytetyöseminaari 2 SOSOPI30-3006 01.01.2020-31.05.2020  4 op  (SOS17A, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa sosiaalialan tutkimus- ja kehittämistoimintaa reflektiivistä ja kehittävää työotetta hyödyntäen. Hän osaa soveltaa monipuolisesti tiedonhankinnan taitoja tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Hän hallitsee pitkäkestoisen tutkimus-/tai kehittämisprosessin toteuttamisen. Opiskelijalla on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätahojen kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Opiskelija on sisäistänyt tutkimuseettiset periaatteet. Opiskelija osaa raportoida tutkimuksellisen prosessin ja hänellä on valmiudet soveltaa hankkimaansa tietoa käytäntöön. Opiskelija osaa arvioida omaa toimintaansa ja oppimistaan.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Sosiaalialan tutkimusmenetelmät

  Opintojakson sisältö

  - aineiston keruun ja analysoimisen raportointi
  - kehittämistoimien raportointi
  - tutkimus- tai kehittämistulosten raportointi
  - itsearviointi ja vertaisarviointi
  - yhteistyö työelämätahojen kanssa

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.01.2020 - 31.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17A
  • MSOS18

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Päivi Rinne, Virpi Nikkola, Tiina Tiilikka, Tarja Tapio, Arja Hemminki, Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Opintoihin ja työhön valmentaminen SOSAPS40-3006 07.01.2020-13.03.2020  4 op  (MSOS19, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on valmiudet käyttää psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta opintoihin ja työhön valmentamisen tehtävissä toimiessaan. Opiskelija osaa nimetä nuorten, maahanmuuttajien, pitkäaikaistyöttömien ja eri syistä vammaisten henkilöiden opintoihin ja työelämään tukemisessa huomioitavia erityistarpeita. Opiskelija osaa kuvata, millaisissa työympäristöissä opinto- ja työvalmennusta toteutetaan. Lisäksi opiskelija osaa kuvata kuntouttavan työtoiminnan ideat ja prosessit. Opiskelija osaa nimetä opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja.

  Edeltävä osaaminen

  Sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin.

  Opintojakson sisältö

  - opiskelun ja työelämässä toimimisen haasteet eri asiakasryhmillä
  - opinto- ja työvalmennuksen toteuttamisympäristöt, työorientaatiot, toimintatavat
  - opinto- ja työvalmennuksen yhteistyötahot ja niiden toimintalogiikka
  - kuntouttava työtoiminta
  - ohjaajan/ valmentajan rooli
  - motivoiva keskustelu

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija nimeää opintoihin ja työhönvalmennuksessa käytettäviä työorientaatioita ja menetelmiä.
  Opiskelija nimeää erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija kuvailee opinto- ja työvalmennusta toteuttavia työympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija nimeää opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja.

  Hyvä

  Opiskelija tarkastelee monipuolisesti erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija jäsentää asiakaslähtöisesti opinto- ja työvalmennusta toteuttavia toimintaympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija tarkastelee opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja.

  Kiitettävä

  Opiskelija erottelee ja vertailee opintoihin ja työhönvalmennuksessa käytettäviä työorientaatioita ja menetelmiä. Opiskelija tarkastelee monipuolisesti erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija jäsentää asiakaslähtöisesti opinto- ja työvalmennusta toteuttavia toimintaympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija tarkastelee opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja ja toimintatapoja monipuolisesti pohtien.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
  - Perheohjaus
  - Sosiaalinen kuntoutus
  - Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
  - Sosiaaliohjaus avopalveluissa
  - Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

  ---

  Toteutustapa

  25% Lähiopetus, 75% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Eronen, A.ym.2014.Maahanmuuttajien työllistyminen. Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu.
  Karjalainen, V. & Keskitalo, E. (toim.) 2013. Kaikki työuralle! Työttömien aktivointipolitiikkaa Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
  Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja https://www.thl.fi/fi/web/kuntouttavan-tyotoiminnan-kasikirja
  Lämsä, A-L.2015.Erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistyminen.
  Oksanen, J.2014.Motivointi työvälineenä.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Opintojakso suoritetaan verkkototeutuksena. Opintojakso sisältää kaksi opettajan organisoimaa toimipistevierailua 6.3.2020.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5. Arviointi muodostuu tentistä.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 13.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS19
  • SOS18C
  • SOS18B
  • SOS19A

  Paikkoja

  12 - 22

  Opettaja(t)

  Asta Niinimäki

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
  - Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä
  - Sosiaalinen kuntoutus
  - Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
  - Sosiaaliohjaus avopalveluissa
  - Perheohjaus

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  3 op

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso sisältää kaksi toimipistevierailua.

  Tenttien ajankohdat

  Opintojakso orientoidaan verkossa 10.1.2020. Opintojakson verkkomuotoinen tentti on 13.3.2020.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 tuntia

• Opiskelu ammattikorkeakoulussa XX00CG82-3022 26.08.2019-31.05.2020  2 op  (SOS19B) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa
  - toimia ammattikorkeakoulussa
  - kehittää omia oppimis-, opiskelu- ja työnhakutaitojaan
  - käyttää monipuolisesti eri oppimisympäristöjä
  - tutustua omaan opiskelualaansa ja työmahdollisuuksiin alalla
  - tunnistaa omat kansainvälistymismahdollisuutena

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  opintojen rakenne ja eri opiskelumahdollisuudet
  - opiskeluun orientoituminen ja SeAMK yhteisönä
  - korkeakouluopiskelua ohjaavat säädökset, SeAMKin toimintaperiaatteet ja säännöt
  - opiskelijajärjestön toiminta
  - SeAMKin kirjastopalvelut
  - opiskelu- ja oppimistaidot sekä niissä kehittyminen
  - opintososiaaliset palvelut ja hyvinvointipalvelut SeAMKissa
  - urasuunnittelu ja työnhakutaidot
  - kansainvälisen osaamisen merkitys
  - jatko-opintomahdollisuudet

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - SeAMK www- ja intra-sivut sekä niiden informaatio käsiteltävistä asioista, http://www.seamk.fi
  - tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat, ops.seamk.fi
  - opettajan osoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, tehtävät, ryhmätyöskentelyt, esittelyt, verkko-opiskelu, ohjatut harjoitukset

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Läsnäolo opinnoissa, osallistuminen harjoituksiin ja oppimistehtävien suorittaminen

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  26.08.2019 - 31.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  27.08.2019 - 30.08.2019

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19B

  Opettaja(t)

  Anu Aalto, Hilkka Latva-Somppi, Pirjo Takala, Kari Jokiranta

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  53 tuntia, joka koostuu kontaktiopetuksesta, tehtävistä ja harjoituksista (osin verkko-opintoina)

• Opiskelu ammattikorkeakoulussa XX00CG82-3024 07.01.2020-06.03.2020  2 op  (MSOS20) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa
  - toimia ammattikorkeakoulussa
  - kehittää omia oppimis-, opiskelu- ja työnhakutaitojaan
  - käyttää monipuolisesti eri oppimisympäristöjä
  - tutustua omaan opiskelualaansa ja työmahdollisuuksiin alalla
  - tunnistaa omat kansainvälistymismahdollisuutena

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  opintojen rakenne ja eri opiskelumahdollisuudet
  - opiskeluun orientoituminen ja SeAMK yhteisönä
  - korkeakouluopiskelua ohjaavat säädökset, SeAMKin toimintaperiaatteet ja säännöt
  - opiskelijajärjestön toiminta
  - SeAMKin kirjastopalvelut
  - opiskelu- ja oppimistaidot sekä niissä kehittyminen
  - opintososiaaliset palvelut ja hyvinvointipalvelut SeAMKissa
  - urasuunnittelu ja työnhakutaidot
  - kansainvälisen osaamisen merkitys
  - jatko-opintomahdollisuudet

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 06.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  08.01.2020 - 09.01.2020

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20

  Opettaja(t)

  Hilkka Latva-Somppi, Pirjo Takala, Marja-Liisa Saariaho, Kari Jokiranta

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Organisaation kehittäminen SOSAJO30-3005 26.08.2019-31.12.2019  3 op  (SOS17A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalialan organisaatioiden ja palveluprosessien kehittämiskohteita, esimerkiksi palvelujen laatu, vaikuttavuus ja muotoilu. Opiskelija tietää organisaation kehittämisessä sovellettavia menetelmiä ja välineitä. Opiskelija tuntee sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteita, -verkostoja ja rahoituslähteitä. Opiskelija osaa hankkia tietoa organisaation kehittämisen kotimaisista ja kansainvälisistä kehittämissuunnista. Hän osaa soveltaa tietämystään organisaation kehittämiseen opintoihin liittyvässä tehtävässä. Opiskelija osaa ottaa huomioon estävän kehityksen näkökulman organisaation kehittämisessä.

  Edeltävä osaaminen

  suoritetaan samanaikaisesti opintojakson Harjoittelu: Johtamisen menetelmät kanssa tai sen jälkeen

  Opintojakson sisältö

  - palveluiden kehittämisen menetelmät ja välineet
  - sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteet ja verkostot
  - palveluiden kehittämisen prosessi
  - rakenteisiin suuntautuva kehittäminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa sosiaalipalvelujen kehittämistarpeita ja -menetelmiä. Opiskelija osaa hankkia ja hyödyntää kehittämisen kannalta keskeistä tietoa. Opiskelijalla on myönteinen asenne kehittää sosiaalipalveluita ja omaa osaamistaan.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää sosiaalipalveluiden kehittämisen prosesseja. Hän hallitsee kehittämisen keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaalipalveluiden kehittäjänä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa kuvata ja arvioida kehittämisen vaikutuksia. Hän hallitsee kehittämisprosessien eri vaiheet. Hän osaa innovoida uusia toimintatapoja ja ratkaisuja asiakkaiden sosiaalipalveluiden toteuttamisessa ja organisoinnissa. Opiskelija on kiinnostunut sosiaalialan ajankohtaisista asioista ja on sisäistänyt oman roolinsa kehittäjänä.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Kehittämistehtävän suorittamiseen tarvittava kansallinen ja kansainvälinen materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kehittämistehtävän suorittaminen opiskelijan laatiman kehittämissuunnitelman pohjalta.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opiskelija osaa selittää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen prosesseja. Hän hallitsee kehittämisen keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaali- ja terveyspalvelujenpalveluiden kehittäjänä.
  Arviointiperustana toimivat opiskelijan laatimat kehittämissuunnitelma ja kehittämisraportti.
  Arviointi: Hyväksytty/hylätty

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  26.08.2019 - 31.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17A

  Paikkoja

  12 - 24

  Opettaja(t)

  Arja Haapaharju

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  T&K osuus

  3 op

  Virtuaaliosuus

  3 op

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Harjoittelu, jonka opiskelija suorittaa valitsemalleen yhteistyötaholle.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  78 tuntia

• Osallisuus ja marginaalisuus SOSPST40-3018 01.05.2020-31.08.2020  5 op  (VVO) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä osallisuus- ja marginaalisuus –käsitteet ja tunnistaa niiden sosiaalityön tehtäväkenttään sijoittuvan yhteyden. Opiskelija osaa tarkastella osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa erityisesti köyhyyden, addiktioiden, rikollisuuden, asunnottomuuden ja työttömyyden näkökulmista. Opiskelija osaa sijoittaa osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan työn tehtäväkenttää. Opiskelija osaa tarkastella marginaalisuutta tuottavia ilmiöitä kansallisina ja globaaleina kysymyksinä. Opiskelija osaa pohtia opintojakson teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - osallisuus, osattomuus, osallistaminen, osallistuminen
  - asiakasosallisuus
  - marginaalisuus
  - integraatio
  - aktiivinen kansalaisuus
  - köyhyys, työttömyys, rikollisuus, asunnottomuus, addiktiot

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Hyvä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Juhila, K.2015.Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat.
  Niskala, A. (toim.).2013.Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä.
  Sironen, J.&Saastamoinen, U.2014.Köyhyyden syitä ja seurauksia.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Opintojakso opiskellaan verkossa Moodle -oppimisympäristössä. Opintojaksolla laaditaan oppimispäiväkirja.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5. Arviointi muodostuu oppimispäiväkirjasta, jonka arvosanasta muodostuu opintojakson arvosana.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.05.2020 - 31.08.2020

  Ilmoittautumisaika

  16.03.2020 - 06.04.2020

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • VVO

  Paikkoja

  0 - 25

  Opettaja(t)

  Asta Niinimäki

  Lisätietoja opiskelijoille

  Orientointi toteutuu Moodle -oppimisympäristössä 25.5.2020 klo 9-11. Opiskelija saa opintojakson opettajalta sähköpostissa Moodle -tunnukset ja BigBlueButton -käyttöohjeet 22.5.2020. Orientointiluento tallennetaan ja se on katsottavissa Moodlesta koko opintojakson toteutuksen ajan. Näin ollen reaaliaikaiseen orientointiin osallistuminen ei ole välttämätöntä.

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK), Vapaasti valittavat opinnot

  Virtuaaliosuus

  5 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Opintojakso suoritetaan verkko-opiskeluna. Ei vaihtoehtoisia suoritustapoja

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

  Tenttien ajankohdat

  Opintojaksolla laaditaan teemakohtainen oppimispäiväkirja, joka palautetaan Moodleen 2.8.2020 mennessä.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opintojakso toteutuu aikavälillä 25.5.-2.8.2020. Opintojakso orientoidaan verkossa Moodlen BigBlueButton -toimintoa käyttäen. Orientointi toteutuu 25.5.2020 klo 9-11. Opiskelija saa opintojakson opettajalta sähköpostissa Moodle -tunnukset ja BigBlueButton -käyttöohjeet 22.5.2020. Orientointiluento tallennetaan ja se on katsottavissa Moodlesta koko opintojakson toteutuksen ajan. Näin ollen reaaliaikaiseen orientointiin osallistuminen ei ole välttämätöntä. Opintojakso opiskellaan itsenäisesti verkossa.

  Sisällön jaksotus

  Opintojakso toteutuu aikavälillä 25.5.-2.8.2020. Orientointi toteutuu Moodle -oppimisympäristössä 25.5.2020 klo 9-11.

  Arviointikriteerit

  Oppimistehtävä ei sisällä tehtäväohjeistuksen ja siten opintojakson osaamistavoitteiden vähimmäissisältöjä.

  Tyydyttävä

  Tyydyttävä: Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Hyvä

  Hyvä: Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Kiitettävä

  Kiitettävä: Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

• Osallisuus ja marginaalisuus SOSPST40-3014 17.02.2020-09.04.2020  5 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä osallisuus- ja marginaalisuus –käsitteet ja tunnistaa niiden sosiaalityön tehtäväkenttään sijoittuvan yhteyden. Opiskelija osaa tarkastella osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa erityisesti köyhyyden, addiktioiden, rikollisuuden, asunnottomuuden ja työttömyyden näkökulmista. Opiskelija osaa sijoittaa osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan työn tehtäväkenttää. Opiskelija osaa tarkastella marginaalisuutta tuottavia ilmiöitä kansallisina ja globaaleina kysymyksinä. Opiskelija osaa pohtia opintojakson teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - osallisuus, osattomuus, osallistaminen, osallistuminen
  - asiakasosallisuus
  - marginaalisuus
  - integraatio
  - aktiivinen kansalaisuus
  - köyhyys, työttömyys, rikollisuus, asunnottomuus, addiktiot

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Hyvä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  ---

  Toteutustapa

  80% Lähiopetus, 20% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Forssén, K., Roivainen, I., Ylinen, S. & Heinonen, J.2012. Kohtaako sosiaalityö köyhyyden?
  - Juhila, K.2015. Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat.
  - Jämsén, A. (toim.)ja Pyykkönen, A.2014.Osallisuuden jäljillä.
  - Kostiainen, E.&Laakso, S. 2015. Helsinkiläisten asunnottomuuspolut.
  - Kivivuori, J.2013. Rikollisuuden syyt.Nemo.
  - Laitinen, M. & Niskala, A. (toim.) 2013. Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Vastapaino.
  - Viljamaa, J. 2011. Pakko saada! Addiktoitunut yhteiskunta.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Opintojakso toteutuu kontaktiopetuksena sisältäen myös itsenäistä opiskelua ja tutustumiskäyntejä.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5. Arviointi muodostuu oppimispäiväkirjasta, jonka arvosanasta muodostuu opintojakson arvosana.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  17.02.2020 - 09.04.2020

  Ilmoittautumisaika

  27.08.2019 - 30.08.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Asta Niinimäki

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Opintojakson voi suorittaa kevään 2020 aikana seuraavilla tavoilla:
  a) verkkomuotoinen kirjatentti ja 2 opintojakson sisällön mukaista toimipistevierailua
  b) verkko-opiskelu, oppimispäiväkirja ja 2 opintojakson sisällön mukaista toimipistevierailua

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojaksolla vieraillaan opintojakson sisällön mukaisissa sosiaalialan toimipisteissä.

  Tenttien ajankohdat

  Opintojakson verkkomuotoinen oppimispäiväkirja palautetaan opintojakson päätyttyä 9.4.2020.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133 tuntia

• Osallisuus ja marginaalisuus SOSPST40-3015 14.04.2020-29.05.2020  5 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä osallisuus- ja marginaalisuus –käsitteet ja tunnistaa niiden sosiaalityön tehtäväkenttään sijoittuvan yhteyden. Opiskelija osaa tarkastella osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa erityisesti köyhyyden, addiktioiden, rikollisuuden, asunnottomuuden ja työttömyyden näkökulmista. Opiskelija osaa sijoittaa osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan työn tehtäväkenttää. Opiskelija osaa tarkastella marginaalisuutta tuottavia ilmiöitä kansallisina ja globaaleina kysymyksinä. Opiskelija osaa pohtia opintojakson teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - osallisuus, osattomuus, osallistaminen, osallistuminen
  - asiakasosallisuus
  - marginaalisuus
  - integraatio
  - aktiivinen kansalaisuus
  - köyhyys, työttömyys, rikollisuus, asunnottomuus, addiktiot

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Hyvä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  ---

  Toteutustapa

  20% Lähiopetus, 80% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Forssén, K., Roivainen, I., Ylinen, S. & Heinonen, J.2012. Kohtaako sosiaalityö köyhyyden?
  - Juhila, K.2015. Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat.
  - Jämsén, A. (toim.)ja Pyykkönen, A.2014.Osallisuuden jäljillä.
  - Kostiainen, E.&Laakso, S. 2015. Helsinkiläisten asunnottomuuspolut.
  - Kivivuori, J.2013. Rikollisuuden syyt.Nemo.
  - Laitinen, M. & Niskala, A. (toim.) 2013. Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Vastapaino.
  - Viljamaa, J. 2011. Pakko saada! Addiktoitunut yhteiskunta.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Opintojakso toteutuu verkko-opiskeluna sisältäen 2 toimipistevierailua.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opintojaksolla laaditaan oppimispäiväkirja, joka arvioidaan asteikolla 1-5. Oppimispäiväkirjan arvosanasta muodostuu opintojakson arvosana. Oppimispäiväkirja palautetaan arvioitavaksi 24.5.2020 mennessä.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  14.04.2020 - 29.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  27.08.2019 - 30.08.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Asta Niinimäki

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  4 op

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Opintojakson voi suorittaa kevään 2020 aikana seuraavilla tavoilla:
  a) verkkomuotoinen kirjatentti ja 2 opintojakson sisällön mukaista toimipistevierailua
  b) kontaktiopetus, oppimispäiväkirja ja 2 opintojakson sisällön mukaista toimipistevieralua

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojaksolla vieraillaan opintojakson sisällön mukaisissa sosiaalialan toimipisteissä.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133 tuntia

  Sisällön jaksotus

  Opintojakso orientoidaan viikolla 16.

• Osallisuus ja marginaalisuus SOSPST40-3016 26.08.2019-18.10.2019  5 op  (SOS19A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä osallisuus- ja marginaalisuus –käsitteet ja tunnistaa niiden sosiaalityön tehtäväkenttään sijoittuvan yhteyden. Opiskelija osaa tarkastella osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa erityisesti köyhyyden, addiktioiden, rikollisuuden, asunnottomuuden ja työttömyyden näkökulmista. Opiskelija osaa sijoittaa osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan työn tehtäväkenttää. Opiskelija osaa tarkastella marginaalisuutta tuottavia ilmiöitä kansallisina ja globaaleina kysymyksinä. Opiskelija osaa pohtia opintojakson teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - osallisuus, osattomuus, osallistaminen, osallistuminen
  - asiakasosallisuus
  - marginaalisuus
  - integraatio
  - aktiivinen kansalaisuus
  - köyhyys, työttömyys, rikollisuus, asunnottomuus, addiktiot

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Hyvä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  26.08.2019 - 18.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19A

  Opettaja(t)

  Sari Kankaanpää

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Osallisuus ja marginaalisuus SOSPST40-3017 26.08.2019-18.10.2019  5 op  (MSOS19) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä osallisuus- ja marginaalisuus –käsitteet ja tunnistaa niiden sosiaalityön tehtäväkenttään sijoittuvan yhteyden. Opiskelija osaa tarkastella osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa erityisesti köyhyyden, addiktioiden, rikollisuuden, asunnottomuuden ja työttömyyden näkökulmista. Opiskelija osaa sijoittaa osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan työn tehtäväkenttää. Opiskelija osaa tarkastella marginaalisuutta tuottavia ilmiöitä kansallisina ja globaaleina kysymyksinä. Opiskelija osaa pohtia opintojakson teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - osallisuus, osattomuus, osallistaminen, osallistuminen
  - asiakasosallisuus
  - marginaalisuus
  - integraatio
  - aktiivinen kansalaisuus
  - köyhyys, työttömyys, rikollisuus, asunnottomuus, addiktiot

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Hyvä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Opintojakson materiaali on sijoitettu Moodleen.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Opintojakso toteutuu verkko-opiskeluna sisältäen 2 opintojakson sisällön mukaista toimipistevierailua. Opintojaksolla laaditaan kirjallinen oppimistehtävä, joka arvioidaan asteikolla 1-5.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opintojaksolla laaditaan oppimistehtävä, joka arvioidaan asteikolla 1-5. Oppimistehtävän arvosanasta muodostuu opintojakson arvosana.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  26.08.2019 - 18.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS19

  Paikkoja

  12 - 26

  Opettaja(t)

  Asta Niinimäki

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  5 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojaksolla tehdään 2 toimipistevierailua.

  Tenttien ajankohdat

  Opintojakso toteutuu viikoilla 35-41.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  130h

  Sisällön jaksotus

  Opintojakso orientoidaan verkossa viikolla 35. Orientointi toteutuu verkossa ja se tallennetaan. Tallenne on katsottavissa ja kuunneltavissa Moodlessa opintojakson toteutuksen ajan (viikot 35-41)

  Arviointikriteerit

  Hyväksytty / Hylätty

  1-5

• Palvelujen johtaminen SOSAJO10-3008 26.08.2019-18.10.2019  5 op  (SOS17A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä sosiaalipalvelujen johtamiseen liittyvät peruskäsitteet ja johtamisen osa-alueet. Opiskelija osaa nimetä palveluiden järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyviä reunaehtoja sekä soveltaa lainsäädäntöä ja hallinnon periaatteita palveluiden organisoimisessa sosionomin työkentillä. Opiskelija tietää lainsäädännön edellyttämät toimet sekä kansainväliset, kansalliset ja paikalliset suositukset ja linjaukset palvelujen järjestämisessä ja hän osaa soveltaa niitä ammattialansa palvelujen johtamiseen. Opiskelija ymmärtää sidosryhmäyhteistyön merkityksen ja kykenee toimimaan yhteistyön aktiivisena osapuolena. Opiskelija on perehtynyt päätöksenteon prosesseihin julkisissa, yksityisissä ja järjestösektorin toiminnoissa. Hänellä on kustannustietoisuutta ja osaamista talouden suunnitteluun. Opiskelija tuntee sosiaalialan palvelutarjonnan ja kilpailuttamisen pelisääntöjä. Opiskelijalla on perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä monialaisessa ympäristössä.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

  Opintojakson sisältö

  - johtamisen teoriat ja käsitteet
  - johtamisen toimintamallit
  - suositukset, linjaukset, ohjelmat ja lainsäädäntö
  - sidosryhmät, moniammatillinen yhteistyö
  - päätöksenteko organisaatioissa
  - palveluiden rahoitus ja talouden suunnittelu
  - kilpailuttaminen ja ulkoisten palveluiden johtaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa sosiaalipalvelujen johtamisen reunaehdot, perusteet ja päätöksenteon prosessit sekä osaa hyödyntää niitä työssään.

  Hyvä

  Opiskelija osaa soveltaa sosiaalipalveluiden johtamisen teorioita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija tunnistaa omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaalipalveluiden tehtävissä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa arvioida ja analysoida palveluiden johtamista. Hän tunnistaa sosiaalialan johtamisen rajat ylittävänä ja tietoon perustuvana toimintana. Opiskelija hallitsee johtamisen prosessit erilaisissa organisaatioissa. Opiskelija osaa nähdä omien arvojensa ja asenteidensa vaikutukset toimintaansa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Sydänmaanlakka: Älykäs julkinen johtaminen (2015)
  Reikko, Salonen, uusitalo: Puun ja kuoren välissä – lähijohtajuus sosiaali-ja terveysalalla. (2010, saatavissa verkossakin)
  Rissanen, Lammintakanen: Sosiaali- ja terveysjohtaminen
  Niiranen, Seppänen-Järvelä, Sinkkonen, Vartiainen: Johtaminen Sosiaalialalla (2010)
  Kulmala (toim.): Parempi vanhustyö - menetelmiä johtamisen kehittämiseen (2017)
  Muut ajankohtaiset artikkelit

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  luennot, vierailut ja vierailijat, oppimistehtävät

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Reflektio, video/digitarina, oppimistehtävä

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  26.08.2019 - 18.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17A

  Paikkoja

  12 - 24

  Opettaja(t)

  Sinikka Volanto, Tua Niemelä

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  130 h

• Palvelujen johtaminen SOSAJO10-3009 07.01.2020-13.03.2020  5 op  (SOS17B) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä sosiaalipalvelujen johtamiseen liittyvät peruskäsitteet ja johtamisen osa-alueet. Opiskelija osaa nimetä palveluiden järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyviä reunaehtoja sekä soveltaa lainsäädäntöä ja hallinnon periaatteita palveluiden organisoimisessa sosionomin työkentillä. Opiskelija tietää lainsäädännön edellyttämät toimet sekä kansainväliset, kansalliset ja paikalliset suositukset ja linjaukset palvelujen järjestämisessä ja hän osaa soveltaa niitä ammattialansa palvelujen johtamiseen. Opiskelija ymmärtää sidosryhmäyhteistyön merkityksen ja kykenee toimimaan yhteistyön aktiivisena osapuolena. Opiskelija on perehtynyt päätöksenteon prosesseihin julkisissa, yksityisissä ja järjestösektorin toiminnoissa. Hänellä on kustannustietoisuutta ja osaamista talouden suunnitteluun. Opiskelija tuntee sosiaalialan palvelutarjonnan ja kilpailuttamisen pelisääntöjä. Opiskelijalla on perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä monialaisessa ympäristössä.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

  Opintojakson sisältö

  - johtamisen teoriat ja käsitteet
  - johtamisen toimintamallit
  - suositukset, linjaukset, ohjelmat ja lainsäädäntö
  - sidosryhmät, moniammatillinen yhteistyö
  - päätöksenteko organisaatioissa
  - palveluiden rahoitus ja talouden suunnittelu
  - kilpailuttaminen ja ulkoisten palveluiden johtaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa sosiaalipalvelujen johtamisen reunaehdot, perusteet ja päätöksenteon prosessit sekä osaa hyödyntää niitä työssään.

  Hyvä

  Opiskelija osaa soveltaa sosiaalipalveluiden johtamisen teorioita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija tunnistaa omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaalipalveluiden tehtävissä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa arvioida ja analysoida palveluiden johtamista. Hän tunnistaa sosiaalialan johtamisen rajat ylittävänä ja tietoon perustuvana toimintana. Opiskelija hallitsee johtamisen prosessit erilaisissa organisaatioissa. Opiskelija osaa nähdä omien arvojensa ja asenteidensa vaikutukset toimintaansa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Sydänmaanlakka: Älykäs julkinen johtaminen (2015)
  Reikko, Salonen, uusitalo: Puun ja kuoren välissä – lähijohtajuus sosiaali-ja terveysalalla. (2010, saatavissa verkossakin)
  Rissanen, Lammintakanen: Sosiaali- ja terveysjohtaminen
  Niiranen, Seppänen-Järvelä, Sinkkonen, Vartiainen: Johtaminen Sosiaalialalla (2010)
  Kulmala (toim.): Parempi vanhustyö - menetelmiä johtamisen kehittämiseen (2017)
  Muut ajankohtaiset artikkelit

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  luennot, vierailut ja vierailijat, oppimistehtävät

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Reflektio, video/digitarina, oppimistehtävä

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 13.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Sinikka Volanto, Maria Koivuniemi

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  130 h

• Palvelujen johtaminen SOSAJO10-3010 07.01.2020-13.03.2020  5 op  (SOS17C) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä sosiaalipalvelujen johtamiseen liittyvät peruskäsitteet ja johtamisen osa-alueet. Opiskelija osaa nimetä palveluiden järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyviä reunaehtoja sekä soveltaa lainsäädäntöä ja hallinnon periaatteita palveluiden organisoimisessa sosionomin työkentillä. Opiskelija tietää lainsäädännön edellyttämät toimet sekä kansainväliset, kansalliset ja paikalliset suositukset ja linjaukset palvelujen järjestämisessä ja hän osaa soveltaa niitä ammattialansa palvelujen johtamiseen. Opiskelija ymmärtää sidosryhmäyhteistyön merkityksen ja kykenee toimimaan yhteistyön aktiivisena osapuolena. Opiskelija on perehtynyt päätöksenteon prosesseihin julkisissa, yksityisissä ja järjestösektorin toiminnoissa. Hänellä on kustannustietoisuutta ja osaamista talouden suunnitteluun. Opiskelija tuntee sosiaalialan palvelutarjonnan ja kilpailuttamisen pelisääntöjä. Opiskelijalla on perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä monialaisessa ympäristössä.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

  Opintojakson sisältö

  - johtamisen teoriat ja käsitteet
  - johtamisen toimintamallit
  - suositukset, linjaukset, ohjelmat ja lainsäädäntö
  - sidosryhmät, moniammatillinen yhteistyö
  - päätöksenteko organisaatioissa
  - palveluiden rahoitus ja talouden suunnittelu
  - kilpailuttaminen ja ulkoisten palveluiden johtaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa sosiaalipalvelujen johtamisen reunaehdot, perusteet ja päätöksenteon prosessit sekä osaa hyödyntää niitä työssään.

  Hyvä

  Opiskelija osaa soveltaa sosiaalipalveluiden johtamisen teorioita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija tunnistaa omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaalipalveluiden tehtävissä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa arvioida ja analysoida palveluiden johtamista. Hän tunnistaa sosiaalialan johtamisen rajat ylittävänä ja tietoon perustuvana toimintana. Opiskelija hallitsee johtamisen prosessit erilaisissa organisaatioissa. Opiskelija osaa nähdä omien arvojensa ja asenteidensa vaikutukset toimintaansa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Sydänmaanlakka: Älykäs julkinen johtaminen (2015)
  Reikko, Salonen, uusitalo: Puun ja kuoren välissä – lähijohtajuus sosiaali-ja terveysalalla. (2010, saatavissa verkossakin)
  Rissanen, Lammintakanen: Sosiaali- ja terveysjohtaminen
  Niiranen, Seppänen-Järvelä, Sinkkonen, Vartiainen: Johtaminen Sosiaalialalla (2010)
  Kulmala (toim.): Parempi vanhustyö - menetelmiä johtamisen kehittämiseen (2017)
  Muut ajankohtaiset artikkelit

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  luennot, vierailut ja vierailijat, oppimistehtävät

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Reflektio, video/digitarina, oppimistehtävä

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 13.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17C

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Sinikka Volanto, Maria Koivuniemi

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  130 h

• Palvelujen johtaminen SOSAJO10-3011 02.09.2019-18.10.2019  5 op  (MSOS18) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä sosiaalipalvelujen johtamiseen liittyvät peruskäsitteet ja johtamisen osa-alueet. Opiskelija osaa nimetä palveluiden järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyviä reunaehtoja sekä soveltaa lainsäädäntöä ja hallinnon periaatteita palveluiden organisoimisessa sosionomin työkentillä. Opiskelija tietää lainsäädännön edellyttämät toimet sekä kansainväliset, kansalliset ja paikalliset suositukset ja linjaukset palvelujen järjestämisessä ja hän osaa soveltaa niitä ammattialansa palvelujen johtamiseen. Opiskelija ymmärtää sidosryhmäyhteistyön merkityksen ja kykenee toimimaan yhteistyön aktiivisena osapuolena. Opiskelija on perehtynyt päätöksenteon prosesseihin julkisissa, yksityisissä ja järjestösektorin toiminnoissa. Hänellä on kustannustietoisuutta ja osaamista talouden suunnitteluun. Opiskelija tuntee sosiaalialan palvelutarjonnan ja kilpailuttamisen pelisääntöjä. Opiskelijalla on perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä monialaisessa ympäristössä.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

  Opintojakson sisältö

  - johtamisen teoriat ja käsitteet
  - johtamisen toimintamallit
  - suositukset, linjaukset, ohjelmat ja lainsäädäntö
  - sidosryhmät, moniammatillinen yhteistyö
  - päätöksenteko organisaatioissa
  - palveluiden rahoitus ja talouden suunnittelu
  - kilpailuttaminen ja ulkoisten palveluiden johtaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa sosiaalipalvelujen johtamisen reunaehdot, perusteet ja päätöksenteon prosessit sekä osaa hyödyntää niitä työssään.

  Hyvä

  Opiskelija osaa soveltaa sosiaalipalveluiden johtamisen teorioita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija tunnistaa omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaalipalveluiden tehtävissä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa arvioida ja analysoida palveluiden johtamista. Hän tunnistaa sosiaalialan johtamisen rajat ylittävänä ja tietoon perustuvana toimintana. Opiskelija hallitsee johtamisen prosessit erilaisissa organisaatioissa. Opiskelija osaa nähdä omien arvojensa ja asenteidensa vaikutukset toimintaansa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Sydänmaanlakka: Älykäs julkinen johtaminen (2015)
  Reikko, Salonen, uusitalo: Puun ja kuoren välissä – lähijohtajuus sosiaali-ja terveysalalla. (2010, saatavissa verkossakin)
  Rissanen, Lammintakanen: Sosiaali- ja terveysjohtaminen
  Niiranen, Seppänen-Järvelä, Sinkkonen, Vartiainen: Johtaminen Sosiaalialalla (2010)
  Kulmala (toim.): Parempi vanhustyö - menetelmiä johtamisen kehittämiseen (2017)
  Muut ajankohtaiset artikkelit

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  luennot, vierailut ja vierailijat, oppimistehtävät

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Reflektio, video/digitarina, oppimistehtävä

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  02.09.2019 - 18.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS18

  Paikkoja

  12 - 28

  Opettaja(t)

  Sinikka Volanto, Tua Niemelä

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  130 h

• Palveluohjaus SOSAPJ60-3011 21.10.2019-18.12.2019  5 op  (SOS18C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksellisen toimintatavan ja periaatteet. Opiskelija osaa palveluohjauksen keinoin suunnata ja koota tarpeen mukaisia palveluita erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden tueksi. Hän osaa arvioida asiakkaan palvelutarpeen monipuolisesti ja tarkastella eri palveluiden piirteitä asiakkaan tarpeiden näkökulmasta. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmien toimintalogiikkaa sekä palveluohjauksellisen toimintatavan eri tasot. Hän osaa rohkaista asiakasta tuomaan esille tarpeitaan ja toimimaan palvelujärjestelmässä. Opiskelija osaa edesauttaa palvelukokonaisuuden toteutumista yhteistyöverkostoissa. Hänellä on valmiuksia sovittaa yhteen esim. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluita. Opiskelija osaa käyttää asiakaskohtaisesti soveltuvia ammattityön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija on perehtynyt palveluohjauksen käytäntöön erityisesti nuorten, mielenterveysongelmaisten, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa. Opiskelija osaa tuoda asiantuntemuksensa esille moniammatillisessa yhteistyössä. Hänellä on valmiudet hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla. Opiskelija osaa hyödyntää digitaaliaia palveluita osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta

  Opintojakson sisältö

  - palveluohjauksen käsite ja palveluohjauksellinen toimintatapa
  - asiakkaan palvelutarpeen arvioiminen
  - palveluohjauksen prosessi
  - asiakaslähtöisyys palveluohjausprosessissa
  - julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen hyödyntäminen asiakkaan yksilöllisessä elämäntilanteessa
  - palvelujärjestelmien toimintaperiaatteet ja -logiikka
  - palveluohjaus nuorten, mielenterveysongelmaisten, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa
  - moniammatillinen yhteistyö
  - verkostotyö
  - digitaaliset palvelut osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän tuntee, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija tuntee asiakastyön menetelmien käyttöä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

  Hyvä

  Opiskelija osaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa käyttää soveltuvia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

  Kiitettävä

  Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa erilaisia menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa soveltaa tarkoituksenmukaisia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija osaa hyödyntää monipuolisesti palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen yhteistyön merkitystä palveluohjausprosessissa. Opiskelijalla on valmiuksia hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Hänninen, Kaija. Palveluohjaus. Asiakaslähtöistä palvelua vauvasta vaariin. Stakes, FinSoc. Raportteja 20/2007.
  Pietiläinen, E ja Seppälä, H.. 2003. Palveluohjaus asiakastyössä ja organisaatiossa. Kehitysvammaliitto.
  - Suominen, S. ja Tuominen M. 2007. Palveluohjaus: portti itsenäiseen elämään. Profami.
  - Palvelutori – Ohjaus- ja neuvontapalvelu ikäihmisille. 2015. Sitra selvityksiä 82.
  - Palveluohjauksen käsikirja. Artikkelikokoelma taustoista ja käytännöistä. Pitsi-Hanke, väli-Suomen Ikäkaste - Äldre Kaste II- hanke- 2011-2013.
  - Ahlstén, Marika (toim.). 2014. Tiedän mitä tahdon. Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilusta vammaispalveluissa. Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten palvelusäätiö.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, yksilö- ja ryhmätyöt, asiantuntijavierailut, itsenäiset tehtävät, essee tai tentti

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.10.2019 - 18.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18C
  • SOS18B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Palveluohjaus SOSAPJ60-3012 16.03.2020-29.05.2020  5 op  (SOS18C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksellisen toimintatavan ja periaatteet. Opiskelija osaa palveluohjauksen keinoin suunnata ja koota tarpeen mukaisia palveluita erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden tueksi. Hän osaa arvioida asiakkaan palvelutarpeen monipuolisesti ja tarkastella eri palveluiden piirteitä asiakkaan tarpeiden näkökulmasta. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmien toimintalogiikkaa sekä palveluohjauksellisen toimintatavan eri tasot. Hän osaa rohkaista asiakasta tuomaan esille tarpeitaan ja toimimaan palvelujärjestelmässä. Opiskelija osaa edesauttaa palvelukokonaisuuden toteutumista yhteistyöverkostoissa. Hänellä on valmiuksia sovittaa yhteen esim. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluita. Opiskelija osaa käyttää asiakaskohtaisesti soveltuvia ammattityön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija on perehtynyt palveluohjauksen käytäntöön erityisesti nuorten, mielenterveysongelmaisten, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa. Opiskelija osaa tuoda asiantuntemuksensa esille moniammatillisessa yhteistyössä. Hänellä on valmiudet hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla. Opiskelija osaa hyödyntää digitaaliaia palveluita osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta

  Opintojakson sisältö

  - palveluohjauksen käsite ja palveluohjauksellinen toimintatapa
  - asiakkaan palvelutarpeen arvioiminen
  - palveluohjauksen prosessi
  - asiakaslähtöisyys palveluohjausprosessissa
  - julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen hyödyntäminen asiakkaan yksilöllisessä elämäntilanteessa
  - palvelujärjestelmien toimintaperiaatteet ja -logiikka
  - palveluohjaus nuorten, mielenterveysongelmaisten, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa
  - moniammatillinen yhteistyö
  - verkostotyö
  - digitaaliset palvelut osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän tuntee, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija tuntee asiakastyön menetelmien käyttöä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

  Hyvä

  Opiskelija osaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa käyttää soveltuvia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

  Kiitettävä

  Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa erilaisia menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa soveltaa tarkoituksenmukaisia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija osaa hyödyntää monipuolisesti palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen yhteistyön merkitystä palveluohjausprosessissa. Opiskelijalla on valmiuksia hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Hänninen, Kaija. Palveluohjaus. Asiakaslähtöistä palvelua vauvasta vaariin. Stakes, FinSoc. Raportteja 20/2007.
  - Pietiläinen, E ja Seppälä, H.. 2003. Palveluohjaus asiakastyössä ja organisaatiossa. Kehitysvammaliitto.
  - Suominen, S. ja Tuominen M. 2007. Palveluohjaus: portti itsenäiseen elämään. Profami.
  - Palvelutori – Ohjaus- ja neuvontapalvelu ikäihmisille. 2015. Sitra selvityksiä 82.
  - Palveluohjauksen käsikirja. Artikkelikokoelma taustoista ja käytännöistä. Pitsi-Hanke, väli-Suomen Ikäkaste - Äldre Kaste II- hanke- 2011-2013.
  - Ahlstén, Marika (toim.). 2014. Tiedän mitä tahdon. Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilusta vammaispalveluissa. Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten palvelusäätiö.
  - Piirainen, Keijo. (2018). Yhdenmukaisuutta ja tapauskohtaisuutta sosiaaliseen kuntoutukseen – Palveluohjaus julkisen toimijan ratkaisuna. Teoksessa Kostilainen, Harri & Nieminen, Ari. (toim.) Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia. Diak Työelämä 13. Diakonia-ammattikorkeakoulu: Helsinki, 39–57. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/141721/Diak_Tyoelama_13_verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y
  - Piirainen, Keijo. (2018). Kriisiavusta vastuulliseen asiakasohjaukseen. Opas sosiaalisen kuntoutuksen rakenteen ja prosessin haltuunottoon. Diak Puheenvuoro 18. Diakonia-ammattikorkeakoulu: Helsinki.Saatavilla: https://dialogi.diak.fi/wp-content/uploads/sites/8/2019/01/Diak_puheenvuoro_18_verkko.pdf

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, yksilö- ja ryhmätyöt, asiantuntijavierailut, itsenäiset tehtävät, essee tai tentti

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  16.03.2020 - 29.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18C
  • SOS18B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Maria Koivuniemi

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Palveluohjaus SOSAPJ60-3013 07.01.2020-13.03.2020  5 op  (SOS19A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksellisen toimintatavan ja periaatteet. Opiskelija osaa palveluohjauksen keinoin suunnata ja koota tarpeen mukaisia palveluita erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden tueksi. Hän osaa arvioida asiakkaan palvelutarpeen monipuolisesti ja tarkastella eri palveluiden piirteitä asiakkaan tarpeiden näkökulmasta. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmien toimintalogiikkaa sekä palveluohjauksellisen toimintatavan eri tasot. Hän osaa rohkaista asiakasta tuomaan esille tarpeitaan ja toimimaan palvelujärjestelmässä. Opiskelija osaa edesauttaa palvelukokonaisuuden toteutumista yhteistyöverkostoissa. Hänellä on valmiuksia sovittaa yhteen esim. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluita. Opiskelija osaa käyttää asiakaskohtaisesti soveltuvia ammattityön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija on perehtynyt palveluohjauksen käytäntöön erityisesti nuorten, mielenterveysongelmaisten, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa. Opiskelija osaa tuoda asiantuntemuksensa esille moniammatillisessa yhteistyössä. Hänellä on valmiudet hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla. Opiskelija osaa hyödyntää digitaaliaia palveluita osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta

  Opintojakson sisältö

  - palveluohjauksen käsite ja palveluohjauksellinen toimintatapa
  - asiakkaan palvelutarpeen arvioiminen
  - palveluohjauksen prosessi
  - asiakaslähtöisyys palveluohjausprosessissa
  - julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen hyödyntäminen asiakkaan yksilöllisessä elämäntilanteessa
  - palvelujärjestelmien toimintaperiaatteet ja -logiikka
  - palveluohjaus nuorten, mielenterveysongelmaisten, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa
  - moniammatillinen yhteistyö
  - verkostotyö
  - digitaaliset palvelut osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän tuntee, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija tuntee asiakastyön menetelmien käyttöä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

  Hyvä

  Opiskelija osaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa käyttää soveltuvia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

  Kiitettävä

  Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa erilaisia menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa soveltaa tarkoituksenmukaisia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija osaa hyödyntää monipuolisesti palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen yhteistyön merkitystä palveluohjausprosessissa. Opiskelijalla on valmiuksia hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla.

  ---

  Toteutustapa

  80% Lähiopetus, 20% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Hänninen, Kaija. Palveluohjaus. Asiakaslähtöistä palvelua vauvasta vaariin. Stakes, FinSoc. Raportteja 20/2007.
  - Pietiläinen, E ja Seppälä, H.. 2003. Palveluohjaus asiakastyössä ja organisaatiossa. Kehitysvammaliitto.
  - Suominen, S. ja Tuominen M. 2007. Palveluohjaus: portti itsenäiseen elämään. Profami.
  - Palvelutori – Ohjaus- ja neuvontapalvelu ikäihmisille. 2015. Sitra selvityksiä 82.
  - Palveluohjauksen käsikirja. Artikkelikokoelma taustoista ja käytännöistä. Pitsi-Hanke, väli-Suomen Ikäkaste - Äldre Kaste II- hanke- 2011-2013.
  - Ahlstén, Marika (toim.). 2014. Tiedän mitä tahdon. Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilusta vammaispalveluissa. Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten palvelusäätiö.
  - Piirainen, Keijo. (2018). Yhdenmukaisuutta ja tapauskohtaisuutta sosiaaliseen kuntoutukseen – Palveluohjaus julkisen toimijan ratkaisuna. Teoksessa Kostilainen, Harri & Nieminen, Ari. (toim.) Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia. Diak Työelämä 13. Diakonia-ammattikorkeakoulu: Helsinki, 39–57. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/141721/Diak_Tyoelama_13_verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y
  - Piirainen, Keijo. (2018). Kriisiavusta vastuulliseen asiakasohjaukseen. Opas sosiaalisen kuntoutuksen rakenteen ja prosessin haltuunottoon. Diak Puheenvuoro 18. Diakonia-ammattikorkeakoulu: Helsinki.Saatavilla: https://dialogi.diak.fi/wp-content/uploads/sites/8/2019/01/Diak_puheenvuoro_18_verkko.pdf

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, yksilö- ja ryhmätyöt, asiantuntijavierailut, itsenäiset tehtävät, essee tai tentti

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 13.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19A

  Opettaja(t)

  Marja-Liisa Saariaho

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  1 op

• Palveluohjaus SOSAPJ60-3014 16.03.2020-15.05.2020  5 op  (MSOS19) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksellisen toimintatavan ja periaatteet. Opiskelija osaa palveluohjauksen keinoin suunnata ja koota tarpeen mukaisia palveluita erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden tueksi. Hän osaa arvioida asiakkaan palvelutarpeen monipuolisesti ja tarkastella eri palveluiden piirteitä asiakkaan tarpeiden näkökulmasta. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmien toimintalogiikkaa sekä palveluohjauksellisen toimintatavan eri tasot. Hän osaa rohkaista asiakasta tuomaan esille tarpeitaan ja toimimaan palvelujärjestelmässä. Opiskelija osaa edesauttaa palvelukokonaisuuden toteutumista yhteistyöverkostoissa. Hänellä on valmiuksia sovittaa yhteen esim. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluita. Opiskelija osaa käyttää asiakaskohtaisesti soveltuvia ammattityön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija on perehtynyt palveluohjauksen käytäntöön erityisesti nuorten, mielenterveysongelmaisten, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa. Opiskelija osaa tuoda asiantuntemuksensa esille moniammatillisessa yhteistyössä. Hänellä on valmiudet hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla. Opiskelija osaa hyödyntää digitaaliaia palveluita osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta

  Opintojakson sisältö

  - palveluohjauksen käsite ja palveluohjauksellinen toimintatapa
  - asiakkaan palvelutarpeen arvioiminen
  - palveluohjauksen prosessi
  - asiakaslähtöisyys palveluohjausprosessissa
  - julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen hyödyntäminen asiakkaan yksilöllisessä elämäntilanteessa
  - palvelujärjestelmien toimintaperiaatteet ja -logiikka
  - palveluohjaus nuorten, mielenterveysongelmaisten, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa
  - moniammatillinen yhteistyö
  - verkostotyö
  - digitaaliset palvelut osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän tuntee, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija tuntee asiakastyön menetelmien käyttöä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

  Hyvä

  Opiskelija osaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa käyttää soveltuvia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

  Kiitettävä

  Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa erilaisia menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa soveltaa tarkoituksenmukaisia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija osaa hyödyntää monipuolisesti palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen yhteistyön merkitystä palveluohjausprosessissa. Opiskelijalla on valmiuksia hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Hänninen, Kaija. Palveluohjaus. Asiakaslähtöistä palvelua vauvasta vaariin. Stakes, FinSoc. Raportteja 20/2007.
  Pietiläinen, E ja Seppälä, H.. 2003. Palveluohjaus asiakastyössä ja organisaatiossa. Kehitysvammaliitto.
  - Suominen, S. ja Tuominen M. 2007. Palveluohjaus: portti itsenäiseen elämään. Profami.
  - Palvelutori – Ohjaus- ja neuvontapalvelu ikäihmisille. 2015. Sitra selvityksiä 82.
  - Palveluohjauksen käsikirja. Artikkelikokoelma taustoista ja käytännöistä. Pitsi-Hanke, väli-Suomen Ikäkaste - Äldre Kaste II- hanke- 2011-2013.
  - Ahlstén, Marika (toim.). 2014. Tiedän mitä tahdon. Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilusta vammaispalveluissa. Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten palvelusäätiö.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, yksilö- ja ryhmätyöt, asiantuntijavierailut, itsenäiset tehtävät, essee tai tentti

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  16.03.2020 - 15.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS19

  Paikkoja

  12 - 26

  Opettaja(t)

  Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Pedagogisten ryhmien ohjaaminen BE00BS11-3001 21.10.2019-18.12.2019  4 op  (MSOS19, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa nimetä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa määritellä pedagogisen ryhmätoiminnan tarpeita. Lisäksi hän osaa määritellä, miten pedagogisen ryhmätoiminnan avulla voidaan ohjata asiakasta ja asiakasryhmää löytämään uusia tietoja ja taitoja erilaisten elämänvaiheiden edellyttämiin valmiuksiin ja henkilökohtaiseen kehittymiseen. Opiskelija osaa rakentaa opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden asiakasryhmän tarpeet huomioiden. Hän osaa asettaa toiminnan pedagogiset tavoitteet ja valita soveltuvat menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän osaa tarkastella dialogisuuden ja osallisuuden merkitystä pedagogisessa prosessissa. Opiskelija osaa edistää ryhmän toimintaa siten, että ryhmän jäsenten osallisuus toteutuu ja mahdolliset ristiriitatilanteet ratkaistaan rakentavasti.

  Edeltävä osaaminen

  opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

  Opintojakson sisältö

  - ryhmädynamiikka ja ryhmäprosessi
  - pedagogiset ryhmätyömenetelmät sosionomin työssä
  - pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen
  - tavoitteellinen ryhmän ohjaaminen ja toiminnan arviointi

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä tunnistaa ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä ja erilaisten pedagogisten ryhmätoimintojen tarpeita. Opiskelija osaa rakentaa opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden ja perustella kyseisen toiminnan tavoitteita ja käytettyjä pedagogisia menetelmiä. Opiskelija osaa kuvailla omaa ja ryhmän toimintaa sekä ryhmätoiminnan oppimista ja osallisuutta vahvistavia tekijöitä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä perustelee ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisten pedagogisten ryhmätoimintojen tarpeita. Opiskelija osaa suunnitella opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden ja arvioida kyseisen toiminnan tavoitteita ja käytettyjä pedagogisia menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan oppimista ja osallisuutta vahvistavia tekijöitä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia moniulotteisesti. Lisäksi opiskelija osaa arvioida ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä erotella erilaisten pedagogisten ryhmätoimintojen tarpeita. Opiskelija osaa rakentaa monipuolisen opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden ja analysoida kyseisen toiminnan tavoitteita ja käytettyjä pedagogisia menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa laajasti ja reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan oppimista ja osallisuutta vahvistavia tekijöitä.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Toiminnallisten ryhmien ohjaaminen
  - Psykososiaalisten ryhmien ohjaaminen

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.10.2019 - 18.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS19
  • SOS18C
  • SOS18B

  Paikkoja

  12 - 20

  Opettaja(t)

  Virpi Nikkola

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Pedagogisten ryhmien ohjaaminen BE00BS11-3002 07.01.2020-13.03.2020  4 op  (SOS18C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa nimetä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa määritellä pedagogisen ryhmätoiminnan tarpeita. Lisäksi hän osaa määritellä, miten pedagogisen ryhmätoiminnan avulla voidaan ohjata asiakasta ja asiakasryhmää löytämään uusia tietoja ja taitoja erilaisten elämänvaiheiden edellyttämiin valmiuksiin ja henkilökohtaiseen kehittymiseen. Opiskelija osaa rakentaa opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden asiakasryhmän tarpeet huomioiden. Hän osaa asettaa toiminnan pedagogiset tavoitteet ja valita soveltuvat menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän osaa tarkastella dialogisuuden ja osallisuuden merkitystä pedagogisessa prosessissa. Opiskelija osaa edistää ryhmän toimintaa siten, että ryhmän jäsenten osallisuus toteutuu ja mahdolliset ristiriitatilanteet ratkaistaan rakentavasti.

  Edeltävä osaaminen

  opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

  Opintojakson sisältö

  - ryhmädynamiikka ja ryhmäprosessi
  - pedagogiset ryhmätyömenetelmät sosionomin työssä
  - pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen
  - tavoitteellinen ryhmän ohjaaminen ja toiminnan arviointi

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä tunnistaa ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä ja erilaisten pedagogisten ryhmätoimintojen tarpeita. Opiskelija osaa rakentaa opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden ja perustella kyseisen toiminnan tavoitteita ja käytettyjä pedagogisia menetelmiä. Opiskelija osaa kuvailla omaa ja ryhmän toimintaa sekä ryhmätoiminnan oppimista ja osallisuutta vahvistavia tekijöitä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä perustelee ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisten pedagogisten ryhmätoimintojen tarpeita. Opiskelija osaa suunnitella opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden ja arvioida kyseisen toiminnan tavoitteita ja käytettyjä pedagogisia menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan oppimista ja osallisuutta vahvistavia tekijöitä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia moniulotteisesti. Lisäksi opiskelija osaa arvioida ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä erotella erilaisten pedagogisten ryhmätoimintojen tarpeita. Opiskelija osaa rakentaa monipuolisen opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden ja analysoida kyseisen toiminnan tavoitteita ja käytettyjä pedagogisia menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa laajasti ja reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan oppimista ja osallisuutta vahvistavia tekijöitä.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Toiminnallisten ryhmien ohjaaminen
  - Psykososiaalisten ryhmien ohjaaminen

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 13.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18C
  • SOS18B
  • SOS19A

  Paikkoja

  12 - 20

  Opettaja(t)

  Virpi Nikkola

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Perheohjaus SOSAPS30-3011 02.04.2020-02.08.2020  4 op  (VVO) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalista työotetta ja ammatillisen vuorovaikutuksen menetelmiä perheohjauksen tehtävissä toimiessaan. Opiskelija tunnistaa perheohjauksellisten työskentelytapojen tarpeen ja osaa arvioida niiden soveltuvuutta erilaisissa asiakastilanteissa. Opiskelija osaa kuvata, millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän osaa eritellä perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija ymmärtää systeemisen toimintamallin periaatteet ja pyrkii osaltaan toteuttamaan systeemistä ja monialaista työotetta perheohjauksen kontekstissa. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin. Opiskelijalla on valmiudet soveltaa erilaisia menetelmiä perheohjauksessa sekä kehittää ja arvioida omaa toimintaansa perheohjauksen tehtävissä.

  Edeltävä osaaminen

  sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin

  Opintojakson sisältö

  - perheohjauksen ja lähikäsitteiden määrittely
  - perheohjauksen toimintaympäristöt
  - perheohjaajan rooli ja ammatillinen vuorovaikutus perheohjauksessa
  - perheohjauksen prosessi, dokumentointi
  - systeeminen toimintamalli, monialaisuus
  - perheohjauksen menetelmät ja kansainväliset mallit
  - oman toiminnan arvioiminen ja kehittäminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä, millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän tunnistaa psykososiaalisen työn perusteet ja ammatillisen vuorovaikutuksen merkityksen perheohjauksessa. Opiskelija osaa nimetä perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa tunnistaa tavoitteellisen perheohjauksen prosessin eri vaiheet, osaa tunnistaa systeemisen toimintamallin ja monialaisuuden piirteitä, sekä perheohjaajan roolin perhetyössä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa kuvata millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän osaa toimia perheohjauksen asiakastilanteissa ammatillista vuorovaikutusta soveltaen. Opiskelija osaa arvioida perheohjauksellisen työskentelytavan tarvetta lapsiperheiden palveluissa. Hän osaa soveltaa perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin, osaa huomioida monialaisuuden työskentelyssään sekä osaa kuvata systeemisen toimintamallin piirteitä perheohjauksessa. Opiskelija osaa reflektoida toimintatapojaan ja ammattieettisestä näkökulmasta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida kriittisesti perheohjauksen tarvetta ja sisältöä lapsiperheiden palveluissa. Opiskelija osaa arvioida omia valmiuksiaan soveltaa psykososiaalista työtä ja ammatillista vuorovaikutusta perheohjauksessa. Hän osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin ja kehittää sitä huomioiden myös monialaisuuden sekä systeemisen toimintamallin. Hän osaa analysoida perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja kansainvälisiä malleja sekä arvioida ammattieettisesti omaa toimintaansa ja rooliaan perheohjauksen prosessissa.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
  - Opintoihin ja työhön valmentaminen
  - Sosiaalinen kuntoutus
  - Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
  - Sosiaaliohjaus avopalveluissa
  - Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Sekki, S.2018.Arki perhetyön kohteena.
  Sudenlehti, J.&Uusitalo, I.2018.Tulevaisuuden lastensuojelu.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Opintojakso opiskellaan itsenäisesti verkossa. Opiskelija tekee yksin tai pienryhmässä tutustumiskäynnin perheohjausta toteuttavaan organisaatioon. Tutustumiskäynti ohjeistetaan opintojakson orientoinnin yhteydessä. Mikäli paikan päällä tutustuminen ei ole mahdollista, tutustumiskäynti toteutetaan virtuaalisesti esim.Skypeä käyttäen.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opintojaksolla laaditaan teemakohtainen oppimispäiväkirja, joka arvioidaan asteikolla 1-5. Oppimispäiväkirjasta muodostuu opintojakson arvosana.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  02.04.2020 - 02.08.2020

  Ilmoittautumisaika

  16.03.2020 - 20.03.2020

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • VVO

  Paikkoja

  0 - 25

  Opettaja(t)

  Asta Niinimäki

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakso orientoidaan verkossa Moodlen BigBlueButton -toimintoa käyttäen 2.4.2020 klo 10-11.30 (1. toteutus/kevät 2020) sekä 26.5.2020 klo 9-11 (2. toteutus/kesä 2020). Opiskelija saa opintojakson opettajalta sähköpostitse Moodlen tunnukset ja BigBlueButton -ohjeet. Orientointiluento tallennetaan ja tallenne on katsottavissa Moodlessa koko opintojakson ajan. Reaaliaikaiseen orientointiin osallistuminen ei siis ole välttämätöntä.

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Virtuaaliosuus

  4 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Opintojaksolla ei ole kesän aikana valinnaista suoritustapaa.

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua, mutta opiskelija tekee touko-kesäkuussa joko yksin tai pienryhmässä tutustumiskäynnin perheohjausta tarjoavaan organisaatioon. Tutustumiskäynnin toteutus ohjeistetaan orientoinnin yhteydessä. Mikäli paikan päällä tutustuminen ei ole mahdollista, tutustumiskäynti toteutetaan virtuaalisesti esim.Skypeä käyttäen.

  Tenttien ajankohdat

  Opintojaksolla laaditaan oppimispäiväkirja, joka palautetaan kevään toteutuksessa (1. toteutus) 31.5.2020 mennessä ja kesän toteutuksessa (2. toteutus) 2.8.2020 mennessä.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opintojakso toteutuu opiskelijan valinnan mukaan joko 1. toteutuksessa (aikaväli 2.4.-31.5.2020) tai 2. toteutuksessa (aikaväli 26.5.-2.8.2020). Opintojaksolla laaditaan oppimispäiväkirja, joka palautetaan 1. toteutuksessa 31.5.2020 mennessä ja 2. toteutuksessa 2.8.2020 mennessä.

  Sisällön jaksotus

  Opintojakso toteutuu opiskelijan valinnan mukaan kahdessa eri aikataulussa:
  1. toteutusvaihtoehto 2.4.-31.5.2020. Toteutus orientoidaan verkossa Moodlen BigBlueButton -toimintoa käyttäen 2.4.2020 klo 10-11.30. Opiskelija saa opettajalta Moodle -tunnukset sähköpostitse 1.4.2020. 2.8.2020.
  2. toteutusvaihtoehto 26.5.-2.8.2020. .Opintojakso orientoidaan verkossa Moodlen BigBlueButton -toimintoa käyttäen 26.5.2020 klo 9-11. Opiskelija saa opintojakson opettajalta sähköpostitse Moodlen tunnukset ja BigBlueButton -ohjeet 22.5.2020.
  
  Orientointiluennot tallennetaan ja ne ovat katsottavissa Moodlessa koko opintojakson toteutuksen ajan. Reaaliaikaiseen orientointiin osallistuminen ei siis ole välttämätöntä. Opintojakso opiskellaan verkossa. Lisäksi opiskelija tekee yhden tutustumiskäynnin perheohjausta toteuttavaan organisaatioon. Mikäli paikan päällä tutustuminen ei ole mahdollista, tutustumiskäynti toteutetaan virtuaalisesti esim.Skypeä käyttäen.

  Arviointikriteerit

  Oppimistehtävä ei sisällä tyydyttävien osaamistavoitteiden täyttymistä osoittavia elementtejä.

  Tyydyttävä

  Tyydyttävä:
  Opiskelija osaa nimetä, millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän tunnistaa psykososiaalisen työn perusteet ja ammatillisen vuorovaikutuksen merkityksen perheohjauksessa. Opiskelija osaa nimetä perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa tunnistaa tavoitteellisen perheohjauksen prosessin eri vaiheet, osaa tunnistaa systeemisen toimintamallin ja monialaisuuden piirteitä, sekä perheohjaajan roolin perhetyössä.

  Hyvä

  Hyvä:
  Opiskelija osaa kuvata millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän osaa toimia perheohjauksen asiakastilanteissa ammatillista vuorovaikutusta soveltaen. Opiskelija osaa arvioida perheohjauksellisen työskentelytavan tarvetta lapsiperheiden palveluissa. Hän osaa soveltaa perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin, osaa huomioida monialaisuuden työskentelyssään sekä osaa kuvata systeemisen toimintamallin piirteitä perheohjauksessa. Opiskelija osaa reflektoida toimintatapojaan ja ammattieettisestä näkökulmasta.

  Kiitettävä

  Kiitettävä:
  Opiskelija osaa analysoida kriittisesti perheohjauksen tarvetta ja sisältöä lapsiperheiden palveluissa. Opiskelija osaa arvioida omia valmiuksiaan soveltaa psykososiaalista työtä ja ammatillista vuorovaikutusta perheohjauksessa. Hän osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin ja kehittää sitä huomioiden myös monialaisuuden sekä systeemisen toimintamallin. Hän osaa analysoida perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja kansainvälisiä malleja sekä arvioida ammattieettisesti omaa toimintaansa ja rooliaan perheohjauksen prosessissa.

• Perheohjaus SOSAPS30-3007 21.10.2019-18.12.2019  4 op  (MSOS19, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalista työotetta ja ammatillisen vuorovaikutuksen menetelmiä perheohjauksen tehtävissä toimiessaan. Opiskelija tunnistaa perheohjauksellisten työskentelytapojen tarpeen ja osaa arvioida niiden soveltuvuutta erilaisissa asiakastilanteissa. Opiskelija osaa kuvata, millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän osaa eritellä perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija ymmärtää systeemisen toimintamallin periaatteet ja pyrkii osaltaan toteuttamaan systeemistä ja monialaista työotetta perheohjauksen kontekstissa. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin. Opiskelijalla on valmiudet soveltaa erilaisia menetelmiä perheohjauksessa sekä kehittää ja arvioida omaa toimintaansa perheohjauksen tehtävissä.

  Edeltävä osaaminen

  sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin

  Opintojakson sisältö

  - perheohjauksen ja lähikäsitteiden määrittely
  - perheohjauksen toimintaympäristöt
  - perheohjaajan rooli ja ammatillinen vuorovaikutus perheohjauksessa
  - perheohjauksen prosessi, dokumentointi
  - systeeminen toimintamalli, monialaisuus
  - perheohjauksen menetelmät ja kansainväliset mallit
  - oman toiminnan arvioiminen ja kehittäminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä, millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän tunnistaa psykososiaalisen työn perusteet ja ammatillisen vuorovaikutuksen merkityksen perheohjauksessa. Opiskelija osaa nimetä perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa tunnistaa tavoitteellisen perheohjauksen prosessin eri vaiheet, osaa tunnistaa systeemisen toimintamallin ja monialaisuuden piirteitä, sekä perheohjaajan roolin perhetyössä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa kuvata millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän osaa toimia perheohjauksen asiakastilanteissa ammatillista vuorovaikutusta soveltaen. Opiskelija osaa arvioida perheohjauksellisen työskentelytavan tarvetta lapsiperheiden palveluissa. Hän osaa soveltaa perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin, osaa huomioida monialaisuuden työskentelyssään sekä osaa kuvata systeemisen toimintamallin piirteitä perheohjauksessa. Opiskelija osaa reflektoida toimintatapojaan ja ammattieettisestä näkökulmasta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida kriittisesti perheohjauksen tarvetta ja sisältöä lapsiperheiden palveluissa. Opiskelija osaa arvioida omia valmiuksiaan soveltaa psykososiaalista työtä ja ammatillista vuorovaikutusta perheohjauksessa. Hän osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin ja kehittää sitä huomioiden myös monialaisuuden sekä systeemisen toimintamallin. Hän osaa analysoida perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja kansainvälisiä malleja sekä arvioida ammattieettisesti omaa toimintaansa ja rooliaan perheohjauksen prosessissa.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
  - Opintoihin ja työhön valmentaminen
  - Sosiaalinen kuntoutus
  - Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
  - Sosiaaliohjaus avopalveluissa
  - Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Early intervention and prevention in family and parenting support. Compendium of Inspiring Practices. Eurochild October 2012.
  - Halme, Kekkonen & Perälä 2012. Perhekeskukset Suomessa. Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen. Raportti 62/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
  - Kohtaamisia lapsiperheissä. Menetelmiä perhetyöhön. 2010. Vilen, M., Seppänen, P., Tapio, N..&Toivanen, R. (toim.)
  - Rönkkö, L & Rytkönen, T. Monisäikeinen perhetyö. 2010. WSOY.
  - Perheen parhaaksi: Perhetyön arkea. 2012. Järvinen,R; Lankinen, A;Taajamo,T:,Veistilä, M;Virolainen A. (toim.) 2.uud.p. Helsinki: Edita. Luku 6: Perhetyön sisällöt, sivut 112-156.
  - Rönkkö, L. 2008. Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen näkökulma vuorovaikutuksessa. Teoksessa. Vilen, M., Leppämäki, P. & Ekström, L. (toim.) Vuorovaikutuksellinen tukeminen. WSOY, sivut 171-203.
  - Lasten haastattelu lastensuojelussa 2018. Hyvärinen, S. & Pösö T. (toim.)
  - Muu opettajan osoittama materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Lähiopetus, itsenäinen työskentely Moodle- oppimisalustalla, yksilötentti, ryhmätentti, menetelmäpaja-työskentelyä, pienryhmätyöskentely

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Arviointi perustuu opiskelijan sitoutumiseen ja aktiiviseen osallistumiseen opintojakson suorittamiseen, yksilö- ja ryhmätenttiin sekä lopputehtävään.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.10.2019 - 18.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS19
  • SOS18C
  • SOS18B

  Paikkoja

  12 - 22

  Opettaja(t)

  Pia-Christine Sainio

  Lisätietoja opiskelijoille

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
  - Opintoihin ja työhön valmentaminen
  - Sosiaalinen kuntoutus
  - Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
  - Sosiaaliohjaus avopalveluissa
  - Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

  Tenttien ajankohdat

  Ajankohdat ilmoitetaan opintojakson ensimmäisellä kokoontumiskerralla.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 tuntia

• Perheohjaus SOSAPS30-3008 16.03.2020-15.05.2020  4 op  (SOS18C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalista työotetta ja ammatillisen vuorovaikutuksen menetelmiä perheohjauksen tehtävissä toimiessaan. Opiskelija tunnistaa perheohjauksellisten työskentelytapojen tarpeen ja osaa arvioida niiden soveltuvuutta erilaisissa asiakastilanteissa. Opiskelija osaa kuvata, millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän osaa eritellä perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija ymmärtää systeemisen toimintamallin periaatteet ja pyrkii osaltaan toteuttamaan systeemistä ja monialaista työotetta perheohjauksen kontekstissa. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin. Opiskelijalla on valmiudet soveltaa erilaisia menetelmiä perheohjauksessa sekä kehittää ja arvioida omaa toimintaansa perheohjauksen tehtävissä.

  Edeltävä osaaminen

  sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin

  Opintojakson sisältö

  - perheohjauksen ja lähikäsitteiden määrittely
  - perheohjauksen toimintaympäristöt
  - perheohjaajan rooli ja ammatillinen vuorovaikutus perheohjauksessa
  - perheohjauksen prosessi, dokumentointi
  - systeeminen toimintamalli, monialaisuus
  - perheohjauksen menetelmät ja kansainväliset mallit
  - oman toiminnan arvioiminen ja kehittäminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä, millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän tunnistaa psykososiaalisen työn perusteet ja ammatillisen vuorovaikutuksen merkityksen perheohjauksessa. Opiskelija osaa nimetä perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa tunnistaa tavoitteellisen perheohjauksen prosessin eri vaiheet, osaa tunnistaa systeemisen toimintamallin ja monialaisuuden piirteitä, sekä perheohjaajan roolin perhetyössä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa kuvata millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän osaa toimia perheohjauksen asiakastilanteissa ammatillista vuorovaikutusta soveltaen. Opiskelija osaa arvioida perheohjauksellisen työskentelytavan tarvetta lapsiperheiden palveluissa. Hän osaa soveltaa perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin, osaa huomioida monialaisuuden työskentelyssään sekä osaa kuvata systeemisen toimintamallin piirteitä perheohjauksessa. Opiskelija osaa reflektoida toimintatapojaan ja ammattieettisestä näkökulmasta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida kriittisesti perheohjauksen tarvetta ja sisältöä lapsiperheiden palveluissa. Opiskelija osaa arvioida omia valmiuksiaan soveltaa psykososiaalista työtä ja ammatillista vuorovaikutusta perheohjauksessa. Hän osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin ja kehittää sitä huomioiden myös monialaisuuden sekä systeemisen toimintamallin. Hän osaa analysoida perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja kansainvälisiä malleja sekä arvioida ammattieettisesti omaa toimintaansa ja rooliaan perheohjauksen prosessissa.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
  - Opintoihin ja työhön valmentaminen
  - Sosiaalinen kuntoutus
  - Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
  - Sosiaaliohjaus avopalveluissa
  - Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Early intervention and prevention in family and parenting support. Compendium of Inspiring Practices. Eurochild October 2012.
  - Halme, Kekkonen & Perälä 2012. Perhekeskukset Suomessa. Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen. Raportti 62/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
  - Kohtaamisia lapsiperheissä. Menetelmiä perhetyöhön. 2010. Vilen, M., Seppänen, P., Tapio, N..&Toivanen, R. (toim.)
  - Rönkkö, L & Rytkönen, T. Monisäikeinen perhetyö. 2010. WSOY.
  - Perheen parhaaksi: Perhetyön arkea. 2012. Järvinen,R; Lankinen, A;Taajamo,T:,Veistilä, M;Virolainen A. (toim.) 2.uud.p. Helsinki: Edita. Luku 6: Perhetyön sisällöt, sivut 112-156.
  - Rönkkö, L. 2008. Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen näkökulma vuorovaikutuksessa. Teoksessa. Vilen, M., Leppämäki, P. & Ekström, L. (toim.) Vuorovaikutuksellinen tukeminen. WSOY, sivut 171-203.
  - Lasten haastattelu lastensuojelussa 2018. Hyvärinen, S. & Pösö T. (toim.)
  - Muu opettajan osoittama materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Lähiopetus, itsenäinen työskentely Moodle- oppimisalustalla, yksilötentti, ryhmätentti, menetelmäpaja-työskentelyä, pienryhmätyöskentely

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Arviointi perustuu opiskelijan sitoutumiseen ja aktiiviseen osallistumiseen opintojakson suorittamiseen, yksilö- ja ryhmätenttiin sekä lopputehtävään.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  16.03.2020 - 15.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18C
  • SOS18B
  • SOS19A

  Paikkoja

  12 - 22

  Opettaja(t)

  Pia-Christine Sainio

  Lisätietoja opiskelijoille

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
  - Opintoihin ja työhön valmentaminen
  - Sosiaalinen kuntoutus
  - Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
  - Sosiaaliohjaus avopalveluissa
  - Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

  Tenttien ajankohdat

  Ajankohdat ilmoitetaan opintojakson ensimmäisellä kokoontumiskerralla.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 tuntia

• Pienryhmätoiminta SOSVVK30-3008 02.09.2019-08.11.2019  3 op  (SOS18A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on valmiudet suunnitella ja toteuttaa toimintaa lapsille ja arvioida sitä. Opiskelija tunnistaa lasten kulttuurin ja yhteisön ominaispiirteitä ja käyttää niitä ammatillisessa toiminnassaan. Opiskelija tietää pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteet ja hänellä on valmiuksia toteuttaa niitä omassa toiminnassaan. Hän tietää kestävän kehityksen toteuttamistapoja ja osaa huomioida niitä toiminnassaan. Opiskelijalla on valmiuksia suunnitella varhaiskasvatustoimintaa siten, että integraatio ympäröivään, yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon toteutuu.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Kasvu ja sosialisaatio

  Opintojakson sisältö

  - lapsiryhmän toiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
  - lapsiryhmän hallinta ja rajat
  - pienryhmätoiminta päiväkodin arjessa
  - yhteistoiminnallisuus päiväkodin arjessa
  - kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa pienryhmätoimintaa lapsille ohjatusti. Hän tietää joitakin lasten kulttuurin ja yhteisön piirteitä. Opiskelija tietää joitakin pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteita. Hän tunnistaa kestävän kehityksen toimintatapoja ja varhaiskasvatustoiminnan yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

  Hyvä

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa pienryhmätoimintaa lapsille sekä arvioida sitä. Hän tietää lasten kulttuurin ja yhteisön piirteitä ja huomioi niitä omassa toiminnassaan. Opiskelija tietää pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteita ja osaa huomioida niitä omassa toiminnassaan. Hän tietää kestävän kehityksen toimintatapoja ja ymmärtää varhaiskasvatustoiminnan integraation merkityksen ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa pienryhmätoimintaa lapsille sekä arvioida sitä. Hän osaa analysoida lasten kulttuurin ja yhteisön piirteitä ja soveltaa niitä omassa toiminnassaan luovasti. Opiskelija on sisäistänyt pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteet, hän osaa soveltaa niitä omassa toiminnassaan. Hän osaa soveltaa kestävän kehityksen toimintatapoja ja edistää varhaiskasvatustoiminnan integraatiota ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  02.09.2019 - 08.11.2019

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18A

  Paikkoja

  0 - 15

  Opettaja(t)

  Virpi Nikkola

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Pienryhmätoiminta varhaiskasvatuksessa BE00BT38-3001 25.11.2019-31.07.2020  3 op  (SOS18C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on valmiudet suunnitella, ja toteuttaa ja arvioida pedagogista toimintaa varhaiskasvatuksessa. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan. Hän tunnistaa lasten kulttuurin ja yhteisön ominaispiirteitä ja käyttää niitä ammatillisessa toiminnassaan. Opiskelija tietää pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteet ja hänellä on valmiuksia toteuttaa niitä omassa toiminnassaan. Hän tietää kestävän kehityksen toteuttamistapoja ja osaa huomioida niitä toiminnassaan. Opiskelijalla on valmiuksia suunnitella varhaiskasvatustoimintaa siten, että integraatio ympäröivään, yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon toteutuu.

  Edeltävä osaaminen

  Opintojaksot: Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

  Opintojakson sisältö

  - pedagogisen toiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
  - havainnointi varhaispedagogiikassa
  - pedagogiset dokumentit
  - pienryhmätoiminta varhaiskasvatuksessa
  - yhteistoiminnallisuus päiväkodin arjessa
  - kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen ohjauskokemuksia hyödyntäen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille ohjatusti. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan ohjatusti. Hän tietää joitakin lasten kulttuurin ja yhteisön piirteitä. Opiskelija tietää joitakin pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteita. Hän tunnistaa kestävän kehityksen toimintatapoja ja varhaiskasvatustoiminnan yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

  Hyvä

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille sekä arvioida sitä. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan. Hän tietää lasten kulttuurin ja yhteisön piirteitä ja huomioi niitä omassa toiminnassaan. Opiskelija tietää pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteita ja osaa huomioida niitä omassa toiminnassaan. Hän tietää kestävän kehityksen toimintatapoja ja ymmärtää varhaiskasvatustoiminnan integraation merkityksen ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa monipuolista varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille sekä arvioida sitä. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sensitiivisesti sekä dokumentoida havaintojaan monipuolisesti. Hän osaa analysoida lasten kulttuurin ja yhteisön piirteitä ja soveltaa niitä omassa toiminnassaan luovasti. Opiskelija on sisäistänyt pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteet, hän osaa soveltaa niitä omassa toiminnassaan. Hän osaa soveltaa kestävän kehityksen toimintatapoja ja edistää varhaiskasvatustoiminnan integraatiota ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

  Lisätiedot

  Varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta suorittaville.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  25.11.2019 - 31.07.2020

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18C
  • SOS18B

  Opettaja(t)

  Mari Ahokas

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Pienryhmätoiminta varhaiskasvatuksessa BE00BT38-3002 18.11.2019-31.08.2020  3 op  (MSOS19) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on valmiudet suunnitella, ja toteuttaa ja arvioida pedagogista toimintaa varhaiskasvatuksessa. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan. Hän tunnistaa lasten kulttuurin ja yhteisön ominaispiirteitä ja käyttää niitä ammatillisessa toiminnassaan. Opiskelija tietää pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteet ja hänellä on valmiuksia toteuttaa niitä omassa toiminnassaan. Hän tietää kestävän kehityksen toteuttamistapoja ja osaa huomioida niitä toiminnassaan. Opiskelijalla on valmiuksia suunnitella varhaiskasvatustoimintaa siten, että integraatio ympäröivään, yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon toteutuu.

  Edeltävä osaaminen

  Opintojaksot: Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

  Opintojakson sisältö

  - pedagogisen toiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
  - havainnointi varhaispedagogiikassa
  - pedagogiset dokumentit
  - pienryhmätoiminta varhaiskasvatuksessa
  - yhteistoiminnallisuus päiväkodin arjessa
  - kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen ohjauskokemuksia hyödyntäen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille ohjatusti. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan ohjatusti. Hän tietää joitakin lasten kulttuurin ja yhteisön piirteitä. Opiskelija tietää joitakin pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteita. Hän tunnistaa kestävän kehityksen toimintatapoja ja varhaiskasvatustoiminnan yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

  Hyvä

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille sekä arvioida sitä. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan. Hän tietää lasten kulttuurin ja yhteisön piirteitä ja huomioi niitä omassa toiminnassaan. Opiskelija tietää pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteita ja osaa huomioida niitä omassa toiminnassaan. Hän tietää kestävän kehityksen toimintatapoja ja ymmärtää varhaiskasvatustoiminnan integraation merkityksen ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa monipuolista varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille sekä arvioida sitä. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sensitiivisesti sekä dokumentoida havaintojaan monipuolisesti. Hän osaa analysoida lasten kulttuurin ja yhteisön piirteitä ja soveltaa niitä omassa toiminnassaan luovasti. Opiskelija on sisäistänyt pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteet, hän osaa soveltaa niitä omassa toiminnassaan. Hän osaa soveltaa kestävän kehityksen toimintatapoja ja edistää varhaiskasvatustoiminnan integraatiota ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

  Lisätiedot

  Varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta suorittaville.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  18.11.2019 - 31.08.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 17.05.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS19

  Opettaja(t)

  Virpi Nikkola

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Pienryhmätoiminta varhaiskasvatuksessa BE00BT38-3003 18.05.2020-06.11.2020  3 op  (SOS19A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on valmiudet suunnitella, ja toteuttaa ja arvioida pedagogista toimintaa varhaiskasvatuksessa. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan. Hän tunnistaa lasten kulttuurin ja yhteisön ominaispiirteitä ja käyttää niitä ammatillisessa toiminnassaan. Opiskelija tietää pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteet ja hänellä on valmiuksia toteuttaa niitä omassa toiminnassaan. Hän tietää kestävän kehityksen toteuttamistapoja ja osaa huomioida niitä toiminnassaan. Opiskelijalla on valmiuksia suunnitella varhaiskasvatustoimintaa siten, että integraatio ympäröivään, yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon toteutuu.

  Edeltävä osaaminen

  Opintojaksot: Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

  Opintojakson sisältö

  - pedagogisen toiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
  - havainnointi varhaispedagogiikassa
  - pedagogiset dokumentit
  - pienryhmätoiminta varhaiskasvatuksessa
  - yhteistoiminnallisuus päiväkodin arjessa
  - kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen ohjauskokemuksia hyödyntäen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille ohjatusti. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan ohjatusti. Hän tietää joitakin lasten kulttuurin ja yhteisön piirteitä. Opiskelija tietää joitakin pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteita. Hän tunnistaa kestävän kehityksen toimintatapoja ja varhaiskasvatustoiminnan yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

  Hyvä

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille sekä arvioida sitä. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan. Hän tietää lasten kulttuurin ja yhteisön piirteitä ja huomioi niitä omassa toiminnassaan. Opiskelija tietää pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteita ja osaa huomioida niitä omassa toiminnassaan. Hän tietää kestävän kehityksen toimintatapoja ja ymmärtää varhaiskasvatustoiminnan integraation merkityksen ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa monipuolista varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille sekä arvioida sitä. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sensitiivisesti sekä dokumentoida havaintojaan monipuolisesti. Hän osaa analysoida lasten kulttuurin ja yhteisön piirteitä ja soveltaa niitä omassa toiminnassaan luovasti. Opiskelija on sisäistänyt pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteet, hän osaa soveltaa niitä omassa toiminnassaan. Hän osaa soveltaa kestävän kehityksen toimintatapoja ja edistää varhaiskasvatustoiminnan integraatiota ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

  Lisätiedot

  Varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta suorittaville.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  18.05.2020 - 06.11.2020

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2020 - 08.05.2020

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19A

  Opettaja(t)

  Virpi Nikkola

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Practical Training: Methods of Empowerment in Social Work SOSEM70-3003 02.09.2019-13.12.2019  10 op  (SOS17C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Students have gained experience of client-centred action designed to promote client engagement. Students have learnt to examine clients' needs and position and clientship from the perspectives of social structures and processes. They are able to recognise practices, frinze areas and dead zones in the services and systems, which impair clients' position and engagement. Students are able to implement a variety of empowering activities which promote client engagement, using psychosocial, activity-based, creative, community-based, structural and empowering methods. Students know how to select methods that best suit the clients' or groups' needs, situation and resources. When planning activities, students take into account the boundary conditions and resources of the organization. Students have gained experience of planning, implementing and evaluating a process to promote client engagement and empowerment in a social work setting or in a project context. Students know how to acquire and produce information. They evaluate their action, professional development needs and career planning.

  Edeltävä osaaminen

  one of the courses included in the module Empowerment Competence

  Opintojakson sisältö

  - client-centred action to promote client engagement
  - assessing the client's position and clientship from a structural and empowering perspective
  - planning, implementation and evaluation of a process designed to promote client engagement and empowerment
  - evaluation and development of one's action

  Lisätiedot

  The course can be taken in English language

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Englanti

  Ajoitus

  02.09.2019 - 13.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 30.09.2019

  • 10 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17C
  • SOS17B
  • IEPSW19F

  Paikkoja

  10 - 24

  Opettaja(t)

  Marja-Liisa Saariaho, Pia-Christine Sainio, Tiina Kohtamäki

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Projektitoiminnan perusteet YPO2C3-3106 21.10.2019-18.12.2019  3 op  (SOS18C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa
  - selittää projektityyppisen työskentelyn luonteen sekä sen, milloin projektityöskentelymalli on tarpeellinen
  - esitellä perustiedot ja ?valmiudet, joiden perusteella hän voi osallistua projektityöhön sekä projektien suunnitteluun.
  - selittää projektiin liittyvät käsitteet, projektisuunnitelman sisällön, projektin aikasuunnitte-lun ja projektin ohjaamisen (elinkaari).
  - esitellä projektisyklin eri vaiheisiin liittyvät tehtävät.

  Edeltävä osaaminen

  Aikaisempia opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - projektitoiminnan käsitteet ja toimintatavat
  - projektin vaiheet ja prosessi
  - projektisuunnitelma (aika-, resurssi- ja kustannussuunnittelu)
  - projektiorganisaatio ja sidosryhmät
  - projektin muutokset, riskit ja ongelmat
  - projektiviestintä ja raportointi
  - projektin päättäminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  1-2:
  Opiskelija hallitsee projektin keskeisimmät käsitteet ja hallintamenetelmät. Hän kykenee tekemään projektisuunnitelman ja hänellä on ymmärtämystä projektin läpiviennistä ja hallinnasta.

  Hyvä

  3-4:
  Opiskelija hallitsee hyvin projektin keskeisimmät käsitteet ja hallintamenetelmät. Hän kykenee tekemään erilaisia projektisuunnitelmia ja hänellä on hyvä ymmärtämys projektin läpiviennistä ja hallinnasta.

  Kiitettävä

  5:
  Opiskelija hallitsee erinomaisesti projektin keskeisimmät käsitteet ja hallintamenetelmät. Hän kykenee tekemään erilaisia projektisuunnitelmia ja analysoimaan niitä. Hänellä erittäin hyvä ymmärrys projektin läpiviennistä ja hallinnasta sekä johtamisesta.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.10.2019 - 18.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18C
  • SOS18B

  Paikkoja

  12 - 60

  Opettaja(t)

  Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Projektitoiminnan perusteet YPO2C3-3107 07.01.2020-13.03.2020  3 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa
  - selittää projektityyppisen työskentelyn luonteen sekä sen, milloin projektityöskentelymalli on tarpeellinen
  - esitellä perustiedot ja ?valmiudet, joiden perusteella hän voi osallistua projektityöhön sekä projektien suunnitteluun.
  - selittää projektiin liittyvät käsitteet, projektisuunnitelman sisällön, projektin aikasuunnitte-lun ja projektin ohjaamisen (elinkaari).
  - esitellä projektisyklin eri vaiheisiin liittyvät tehtävät.

  Edeltävä osaaminen

  Aikaisempia opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - projektitoiminnan käsitteet ja toimintatavat
  - projektin vaiheet ja prosessi
  - projektisuunnitelma (aika-, resurssi- ja kustannussuunnittelu)
  - projektiorganisaatio ja sidosryhmät
  - projektin muutokset, riskit ja ongelmat
  - projektiviestintä ja raportointi
  - projektin päättäminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  1-2:
  Opiskelija hallitsee projektin keskeisimmät käsitteet ja hallintamenetelmät. Hän kykenee tekemään projektisuunnitelman ja hänellä on ymmärtämystä projektin läpiviennistä ja hallinnasta.

  Hyvä

  3-4:
  Opiskelija hallitsee hyvin projektin keskeisimmät käsitteet ja hallintamenetelmät. Hän kykenee tekemään erilaisia projektisuunnitelmia ja hänellä on hyvä ymmärtämys projektin läpiviennistä ja hallinnasta.

  Kiitettävä

  5:
  Opiskelija hallitsee erinomaisesti projektin keskeisimmät käsitteet ja hallintamenetelmät. Hän kykenee tekemään erilaisia projektisuunnitelmia ja analysoimaan niitä. Hänellä erittäin hyvä ymmärrys projektin läpiviennistä ja hallinnasta sekä johtamisesta.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 13.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  27.08.2019 - 30.08.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Opettaja(t)

  Mari Ahokas

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Psykososiaalisten ryhmien ohjaaminen SOSATO30-3005 16.03.2020-15.05.2020  4 op  (MSOS19, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on valmiudet organisoida psykososiaalista, muutokseen tähtäävää ryhmätoimintaa sekä käynnistää ryhmätoimintaa asiakasryhmien tarpeet huomioiden. Hänellä on valmiudet edistää ryhmäprosessia siten, että ryhmän jäsenten osallisuus toteutuu ja mahdolliset ristiriitatilanteet ratkaistaan rakentavasti. Opiskelija osaa nimetä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia. Hän osaa nimetä ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa tunnistaa ryhmätoiminnan tarpeita asiakasryhmissä. Hän osaa perustella, miten psykososiaalisen ryhmätoiminnan ja vertaistuen avulla voidaan tukea asiakasryhmien hyvinvointia, toimintakykyä ja arjen hallintaa sekä yhteisistä kokemuksista voimaantumista. Opiskelija osaa nimetä sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn periaatteita ja toimintatapoja. Opiskelija osaa nimetä terapeuttiseen kohtaamiseen ja kokemuksellisuuteen perustuvia työmenetelmiä.

  Edeltävä osaaminen

  opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

  Opintojakson sisältö

  - ryhmätyö sosiaalityön menetelmänä
  - ryhmädynamiikka, ryhmäprosessi
  - tavoitteellinen ryhmän ohjaaminen
  - psykososiaalinen työote ryhmätoiminnassa
  - sosiokulttuuriset menetelmät, sosiaalinen innostaminen
  - vertaisryhmätoiminta ja kokemuksellisuus
  - vertaistukiryhmät, asumisyhteisöjen ryhmätoiminnat, kokemuksen jakaminen ja kokemuksesta oppiminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimeätä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa perustella erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja perustella kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa kuvailla omaa ja ryhmän toimintaa sekä erottella ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä perustella ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi opiskelija osaa vertailla erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja arvioida kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia moniulotteisesti. Lisäksi opiskelija osaa arvioida ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä erotella erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja analysoida kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Pedagogisten ryhmien ohjaaminen
  - Toiminnallisten ryhmien ohjaaminen

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  16.03.2020 - 15.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS19
  • SOS18C
  • SOS18B
  • SOS19A

  Paikkoja

  12 - 20

  Opettaja(t)

  Elina Kangasluoma

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Psykososiaalisten ryhmien ohjaaminen SOSATO30-3006 26.08.2019-18.10.2019  4 op  (SOS18C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on valmiudet organisoida psykososiaalista, muutokseen tähtäävää ryhmätoimintaa sekä käynnistää ryhmätoimintaa asiakasryhmien tarpeet huomioiden. Hänellä on valmiudet edistää ryhmäprosessia siten, että ryhmän jäsenten osallisuus toteutuu ja mahdolliset ristiriitatilanteet ratkaistaan rakentavasti. Opiskelija osaa nimetä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia. Hän osaa nimetä ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa tunnistaa ryhmätoiminnan tarpeita asiakasryhmissä. Hän osaa perustella, miten psykososiaalisen ryhmätoiminnan ja vertaistuen avulla voidaan tukea asiakasryhmien hyvinvointia, toimintakykyä ja arjen hallintaa sekä yhteisistä kokemuksista voimaantumista. Opiskelija osaa nimetä sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn periaatteita ja toimintatapoja. Opiskelija osaa nimetä terapeuttiseen kohtaamiseen ja kokemuksellisuuteen perustuvia työmenetelmiä.

  Edeltävä osaaminen

  opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

  Opintojakson sisältö

  - ryhmätyö sosiaalityön menetelmänä
  - ryhmädynamiikka, ryhmäprosessi
  - tavoitteellinen ryhmän ohjaaminen
  - psykososiaalinen työote ryhmätoiminnassa
  - sosiokulttuuriset menetelmät, sosiaalinen innostaminen
  - vertaisryhmätoiminta ja kokemuksellisuus
  - vertaistukiryhmät, asumisyhteisöjen ryhmätoiminnat, kokemuksen jakaminen ja kokemuksesta oppiminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimeätä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa perustella erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja perustella kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa kuvailla omaa ja ryhmän toimintaa sekä erottella ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä perustella ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi opiskelija osaa vertailla erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja arvioida kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia moniulotteisesti. Lisäksi opiskelija osaa arvioida ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä erotella erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja analysoida kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Pedagogisten ryhmien ohjaaminen
  - Toiminnallisten ryhmien ohjaaminen

  ---

  Toteutustapa

  25% Lähiopetus, 75% Etäopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  26.08.2019 - 18.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18C
  • SOS18B
  • SOS19A

  Paikkoja

  12 - 20

  Opettaja(t)

  Arja Hemminki

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  T&K osuus

  1 op

  Virtuaaliosuus

  3 op

• Rakenteellinen sosiaalityö SOSAVY20-3016 01.05.2020-31.08.2020  4 op  (VVO) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen ja kuvata sen yhtymäkohdat valtaistavaan sosiaalityöhön. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä. Hän osaa tarkastella yksilöiden ja yhteisöjen sosiaalista tilannetta yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelijalla on valmiudet hankkia ja tuottaa tietoa asiakasryhmän tilanteesta päätöksenteon tarpeisiin. Opiskelija tuntee erilaisia rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjä ja menetelmiä. Opiskelijalla on valmiuksia edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin

  Opintojakson sisältö

  - rakenteellisen sosiaalityön käsite
  - valtaistavan sosiaalityön käsite
  - rakenteellisten ja sosiaalisten tekijöiden vaikutusten arviointi, kestävä kehitys
  - rakenteellisen sosiaalityön eri käytännöt ja menetelmät sosionomityössä
  - rakenteellisen sosiaalityön tiedonhankinta ja tiedontuotanto

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen yleispiirteet ja kytkeä sen valtaistavaan sosiaalityöhön, mutta osaaminen on kapea-alaista. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä jollain tapaa. Hän osaa nimetä yleisesti yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Lisäksi opiskelija osaa nimetä joitakin tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä ja menetelmistä. Opiskelija tunnistaa osallisuuteen ja osallistumiseen liittyviä mahdollisuuksia ja tietää vaikuttamistyön tapoja.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää rakenteellisen sosiaalityön käsitteen valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa jäsentää yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta ymmärtäen niiden dynaamisen luonteen. Lisäksi opiskelija osaa esitellä monipuolisesti erilaisia tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä omaan ammattityöhön soveltaen. Opiskelija osaa raportoida ja edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa.

  Kiitettävä

  Edellisten lisäksi opiskelija osaa arvioida rakenteellisen sosiaalityön merkitystä kriittisesti ja laaja-alaisesti valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa suhteuttaa rakenteellisen sosiaalityön menetelmiä ja toimintatapoja monipuolisesti myös muihin sosiaalityön käytäntöihin vertaillen. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä rakenteellisen sosiaalityön merkityksestä kaikilla 3-4 arvosana-asteikon osa-alueilla. Lisäksi opiskelija osaa tuottaa uusia tapoja toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä sosionomin työtehtävissä.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Viestintä ja media sosiaalialan työssä
  - Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
  - Valtaistava sosiaalityö

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Pohjola & Laitinen & Seppänen (toim.) 2014. Rakenteellinen sosiaalityö.
  - Laitinen ja Niskala (toim.) 2013. Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. s. 87-298, 459-478.
  - Juhila 2018. Aika, paikka & sosiaalityö.s.10-19, 190-262
  ja joku seuraavista:
  - Hynynen (toim.) 2015. Palvelualueen ja ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen. Ympäristöministeriön raportteja 5. http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B3EB1D152-BD19-4064-B1DD-F88B7B71E867%7D/107817
  - Lyly 2016. Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto Tutkimuksia ja raportteja 2 / 2016 Sosiaalinen raportointi asiakastiedon tuottajana Esimerkkinä aikuissosiaalityö ja lastensuojelu https://www.hel.fi/static/sote/hankkeet/sosiaalinen-raportointi-asiakastiedon-tuottajana.pdf
  - Niemi 2018. Helsingin kaupunki. Sosiaalinen raportti ikääntyneiden perhesuhteissa ilmenevästä kaltoinkohtelusta. https://www.hel.fi/static/sote/sosrap/raportit/sosiaalinen-raportti-ikaantyneiden-perhesuhteissa-ilmenevasta-kaltoinkohtelusta-GESO.pdf
  - Meriluoto, Marila-Penttinen ja Lehtinen (toim.) 2015. Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirja.
  http://www.e-julkaisu.fi/ensi_ja_turvakotien_liitto/osallisuus_kasikirja/pdf/Osallisuus_k__sikirja.pdf

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  toteutus 1: tentti, itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.05.2020 - 31.08.2020

  Ilmoittautumisaika

  16.03.2020 - 15.04.2020

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • VVO

  Paikkoja

  0 - 20

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi

  Lisätietoja opiskelijoille

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Viestintä ja media sosiaalialan työssä
  - Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
  - Valtaistava sosiaalityö

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  toteutus 2: tuntityöskentely ja essee

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Tentti tehdään yleisenä tenttipäivänä, ilmoittautuminen tenttikuorella TAI Exam-tenttinä, Kesäkuun tenttipäivät ovat 1.6 ja 15.6. Elokuulle on tulossa tenttipäivä. Kesällä EXAM-tilat suljettuna 19.6-2.8.2020. Kesän tenttipäivistä tiedotetaan vielä erikseen.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106h

• Rakenteellinen sosiaalityö SOSAVY20-3012 26.08.2019-25.10.2019  4 op  (SOS17C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen ja kuvata sen yhtymäkohdat valtaistavaan sosiaalityöhön. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä. Hän osaa tarkastella yksilöiden ja yhteisöjen sosiaalista tilannetta yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelijalla on valmiudet hankkia ja tuottaa tietoa asiakasryhmän tilanteesta päätöksenteon tarpeisiin. Opiskelija tuntee erilaisia rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjä ja menetelmiä. Opiskelijalla on valmiuksia edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin

  Opintojakson sisältö

  - rakenteellisen sosiaalityön käsite
  - valtaistavan sosiaalityön käsite
  - rakenteellisten ja sosiaalisten tekijöiden vaikutusten arviointi, kestävä kehitys
  - rakenteellisen sosiaalityön eri käytännöt ja menetelmät sosionomityössä
  - rakenteellisen sosiaalityön tiedonhankinta ja tiedontuotanto

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen yleispiirteet ja kytkeä sen valtaistavaan sosiaalityöhön, mutta osaaminen on kapea-alaista. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä jollain tapaa. Hän osaa nimetä yleisesti yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Lisäksi opiskelija osaa nimetä joitakin tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä ja menetelmistä. Opiskelija tunnistaa osallisuuteen ja osallistumiseen liittyviä mahdollisuuksia ja tietää vaikuttamistyön tapoja.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää rakenteellisen sosiaalityön käsitteen valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa jäsentää yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta ymmärtäen niiden dynaamisen luonteen. Lisäksi opiskelija osaa esitellä monipuolisesti erilaisia tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä omaan ammattityöhön soveltaen. Opiskelija osaa raportoida ja edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa.

  Kiitettävä

  Edellisten lisäksi opiskelija osaa arvioida rakenteellisen sosiaalityön merkitystä kriittisesti ja laaja-alaisesti valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa suhteuttaa rakenteellisen sosiaalityön menetelmiä ja toimintatapoja monipuolisesti myös muihin sosiaalityön käytäntöihin vertaillen. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä rakenteellisen sosiaalityön merkityksestä kaikilla 3-4 arvosana-asteikon osa-alueilla. Lisäksi opiskelija osaa tuottaa uusia tapoja toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä sosionomin työtehtävissä.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Viestintä ja media sosiaalialan työssä
  - Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
  - Valtaistava sosiaalityö

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Pohjola & Laitinen & Seppänen (toim.) 2014. Rakenteellinen sosiaalityö.
  ja joku seuraavista
  - Laitinen ja Niskala (toim.) 2013. Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. s. 87-298, 459-478.
  - Juhila 2018. Aika, paikka & sosiaalityö.s.10-19, 190-262
  - Hynynen (toim.) 2015. Palvelualueen ja ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen. Ympäristöministeriön raportteja 5. http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B3EB1D152-BD19-4064-B1DD-F88B7B71E867%7D/107817
  - Lyly 2016. Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto Tutkimuksia ja raportteja 2 / 2016 Sosiaalinen raportointi asiakastiedon tuottajana Esimerkkinä aikuissosiaalityö ja lastensuojelu https://www.hel.fi/static/sote/hankkeet/sosiaalinen-raportointi-asiakastiedon-tuottajana.pdf
  - Niemi 2018. Helsingin kaupunki. Sosiaalinen raportti ikääntyneiden perhesuhteissa ilmenevästä kaltoinkohtelusta. https://www.hel.fi/static/so te/sosrap/raportit/sosiaalinen-raportti-ikaantyneiden-perhesuhteissa-ilmenevasta-kaltoinkohtelusta-GESO.pdf
  - Meriluoto, Marila-Penttinen ja Lehtinen (toim.) 2015. Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirja.
  http://www.e-julkaisu.fi/ensi_ja_turvakotien_liitto/osallisuus_kasikirja/pdf/Osallisuus_k__sikirja.pdf
  Lisäksi:
  - SOS II hanke 2015 Ideakirja sosiaalityön kehittämiseen
  - Muu opettajan osoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Toteutus 2 : kontaktiopetus, sisältäen luennot, harjoitukset ja esseen

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Arviointimenetelmät toteutuksen mukaan:
  toteutus 2: tuntityöskentely 25 % ja essee 75%

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  26.08.2019 - 25.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17C
  • SOS17B

  Paikkoja

  12 - 14

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi

  Lisätietoja opiskelijoille

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Viestintä ja media sosiaalialan työssä
  - Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
  - Valtaistava sosiaalityö

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  toteutus 1: tentti

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106h, josta 28h kontaktia

• Rakenteellinen sosiaalityö SOSAVY20-3013 07.01.2020-06.03.2020  4 op  (SOS18A, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen ja kuvata sen yhtymäkohdat valtaistavaan sosiaalityöhön. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä. Hän osaa tarkastella yksilöiden ja yhteisöjen sosiaalista tilannetta yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelijalla on valmiudet hankkia ja tuottaa tietoa asiakasryhmän tilanteesta päätöksenteon tarpeisiin. Opiskelija tuntee erilaisia rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjä ja menetelmiä. Opiskelijalla on valmiuksia edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin

  Opintojakson sisältö

  - rakenteellisen sosiaalityön käsite
  - valtaistavan sosiaalityön käsite
  - rakenteellisten ja sosiaalisten tekijöiden vaikutusten arviointi, kestävä kehitys
  - rakenteellisen sosiaalityön eri käytännöt ja menetelmät sosionomityössä
  - rakenteellisen sosiaalityön tiedonhankinta ja tiedontuotanto

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen yleispiirteet ja kytkeä sen valtaistavaan sosiaalityöhön, mutta osaaminen on kapea-alaista. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä jollain tapaa. Hän osaa nimetä yleisesti yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Lisäksi opiskelija osaa nimetä joitakin tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä ja menetelmistä. Opiskelija tunnistaa osallisuuteen ja osallistumiseen liittyviä mahdollisuuksia ja tietää vaikuttamistyön tapoja.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää rakenteellisen sosiaalityön käsitteen valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa jäsentää yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta ymmärtäen niiden dynaamisen luonteen. Lisäksi opiskelija osaa esitellä monipuolisesti erilaisia tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä omaan ammattityöhön soveltaen. Opiskelija osaa raportoida ja edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa.

  Kiitettävä

  Edellisten lisäksi opiskelija osaa arvioida rakenteellisen sosiaalityön merkitystä kriittisesti ja laaja-alaisesti valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa suhteuttaa rakenteellisen sosiaalityön menetelmiä ja toimintatapoja monipuolisesti myös muihin sosiaalityön käytäntöihin vertaillen. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä rakenteellisen sosiaalityön merkityksestä kaikilla 3-4 arvosana-asteikon osa-alueilla. Lisäksi opiskelija osaa tuottaa uusia tapoja toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä sosionomin työtehtävissä.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Viestintä ja media sosiaalialan työssä
  - Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
  - Valtaistava sosiaalityö

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Pohjola & Laitinen & Seppänen (toim.) 2014. Rakenteellinen sosiaalityö.
  ja joku seuraavista
  - Laitinen ja Niskala (toim.) 2013. Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. s. 87-298, 459-478.
  - Juhila 2018. Aika, paikka & sosiaalityö.s.10-19, 190-262
  - Hynynen (toim.) 2015. Palvelualueen ja ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen. Ympäristöministeriön raportteja 5. http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B3EB1D152-BD19-4064-B1DD-F88B7B71E867%7D/107817
  - Lyly 2016. Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto Tutkimuksia ja raportteja 2 / 2016 Sosiaalinen raportointi asiakastiedon tuottajana Esimerkkinä aikuissosiaalityö ja lastensuojelu https://www.hel.fi/static/sote/hankkeet/sosiaalinen-raportointi-asiakastiedon-tuottajana.pdf
  - Niemi 2018. Helsingin kaupunki. Sosiaalinen raportti ikääntyneiden perhesuhteissa ilmenevästä kaltoinkohtelusta. https://www.hel.fi/static/so te/sosrap/raportit/sosiaalinen-raportti-ikaantyneiden-perhesuhteissa-ilmenevasta-kaltoinkohtelusta-GESO.pdf
  - Meriluoto, Marila-Penttinen ja Lehtinen (toim.) 2015. Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirja.
  http://www.e-julkaisu.fi/ensi_ja_turvakotien_liitto/osallisuus_kasikirja/pdf/Osallisuus_k__sikirja.pdf
  Lisäksi:
  - SOS II hanke 2015 Ideakirja sosiaalityön kehittämiseen
  - Muu opettajan osoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Toteutus 2 : kontaktiopetus, sisältäen luennot, harjoitukset ja esseen

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Arviointimenetelmät toteutuksen mukaan:
  toteutus 2: tuntityöskentely 25 % ja essee 75%

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 06.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18A
  • MSOS18

  Paikkoja

  12 - 14

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi

  Lisätietoja opiskelijoille

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Viestintä ja media sosiaalialan työssä
  - Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
  - Valtaistava sosiaalityö

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  toteutus 1: tentti

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106h, josta 28h kontaktia

• Rakenteellinen sosiaalityö SOSAVY20-3014 26.08.2019-15.11.2019  4 op  (SOS17C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen ja kuvata sen yhtymäkohdat valtaistavaan sosiaalityöhön. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä. Hän osaa tarkastella yksilöiden ja yhteisöjen sosiaalista tilannetta yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelijalla on valmiudet hankkia ja tuottaa tietoa asiakasryhmän tilanteesta päätöksenteon tarpeisiin. Opiskelija tuntee erilaisia rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjä ja menetelmiä. Opiskelijalla on valmiuksia edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin

  Opintojakson sisältö

  - rakenteellisen sosiaalityön käsite
  - valtaistavan sosiaalityön käsite
  - rakenteellisten ja sosiaalisten tekijöiden vaikutusten arviointi, kestävä kehitys
  - rakenteellisen sosiaalityön eri käytännöt ja menetelmät sosionomityössä
  - rakenteellisen sosiaalityön tiedonhankinta ja tiedontuotanto

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen yleispiirteet ja kytkeä sen valtaistavaan sosiaalityöhön, mutta osaaminen on kapea-alaista. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä jollain tapaa. Hän osaa nimetä yleisesti yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Lisäksi opiskelija osaa nimetä joitakin tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä ja menetelmistä. Opiskelija tunnistaa osallisuuteen ja osallistumiseen liittyviä mahdollisuuksia ja tietää vaikuttamistyön tapoja.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää rakenteellisen sosiaalityön käsitteen valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa jäsentää yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta ymmärtäen niiden dynaamisen luonteen. Lisäksi opiskelija osaa esitellä monipuolisesti erilaisia tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä omaan ammattityöhön soveltaen. Opiskelija osaa raportoida ja edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa.

  Kiitettävä

  Edellisten lisäksi opiskelija osaa arvioida rakenteellisen sosiaalityön merkitystä kriittisesti ja laaja-alaisesti valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa suhteuttaa rakenteellisen sosiaalityön menetelmiä ja toimintatapoja monipuolisesti myös muihin sosiaalityön käytäntöihin vertaillen. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä rakenteellisen sosiaalityön merkityksestä kaikilla 3-4 arvosana-asteikon osa-alueilla. Lisäksi opiskelija osaa tuottaa uusia tapoja toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä sosionomin työtehtävissä.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Viestintä ja media sosiaalialan työssä
  - Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
  - Valtaistava sosiaalityö

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Pohjola & Laitinen & Seppänen (toim.) 2014. Rakenteellinen sosiaalityö.
  - Laitinen ja Niskala (toim.) 2013. Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. s. 87-298, 459-478.
  - Juhila 2018. Aika, paikka & sosiaalityö.s.10-19, 190-262
  ja joku seuraavista:
  - Hynynen (toim.) 2015. Palvelualueen ja ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen. Ympäristöministeriön raportteja 5. http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B3EB1D152-BD19-4064-B1DD-F88B7B71E867%7D/107817
  - Lyly 2016. Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto Tutkimuksia ja raportteja 2 / 2016 Sosiaalinen raportointi asiakastiedon tuottajana Esimerkkinä aikuissosiaalityö ja lastensuojelu https://www.hel.fi/static/sote/hankkeet/sosiaalinen-raportointi-asiakastiedon-tuottajana.pdf
  - Niemi 2018. Helsingin kaupunki. Sosiaalinen raportti ikääntyneiden perhesuhteissa ilmenevästä kaltoinkohtelusta. https://www.hel.fi/static/sote/sosrap/raportit/sosiaalinen-raportti-ikaantyneiden-perhesuhteissa-ilmenevasta-kaltoinkohtelusta-GESO.pdf
  - Meriluoto, Marila-Penttinen ja Lehtinen (toim.) 2015. Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirja.
  http://www.e-julkaisu.fi/ensi_ja_turvakotien_liitto/osallisuus_kasikirja/pdf/Osallisuus_k__sikirja.pdf

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  toteutus 1: tentti, itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  1-5

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  26.08.2019 - 15.11.2019

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17C
  • SOS17B

  Paikkoja

  0 - 14

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi

  Lisätietoja opiskelijoille

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Viestintä ja media sosiaalialan työssä
  - Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
  - Valtaistava sosiaalityö

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  toteutus 2: tuntityöskentely ja essee

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Tentti tehdään yleisenä tenttipäivänä, ilmoittautuminen tenttikuorella TAI Exam-tenttinä, katso ohjeet Intrasta

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106h

• Rakenteellinen sosiaalityö SOSAVY20-3015 26.08.2019-06.03.2020  4 op  (SOS18A, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen ja kuvata sen yhtymäkohdat valtaistavaan sosiaalityöhön. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä. Hän osaa tarkastella yksilöiden ja yhteisöjen sosiaalista tilannetta yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelijalla on valmiudet hankkia ja tuottaa tietoa asiakasryhmän tilanteesta päätöksenteon tarpeisiin. Opiskelija tuntee erilaisia rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjä ja menetelmiä. Opiskelijalla on valmiuksia edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin

  Opintojakson sisältö

  - rakenteellisen sosiaalityön käsite
  - valtaistavan sosiaalityön käsite
  - rakenteellisten ja sosiaalisten tekijöiden vaikutusten arviointi, kestävä kehitys
  - rakenteellisen sosiaalityön eri käytännöt ja menetelmät sosionomityössä
  - rakenteellisen sosiaalityön tiedonhankinta ja tiedontuotanto

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen yleispiirteet ja kytkeä sen valtaistavaan sosiaalityöhön, mutta osaaminen on kapea-alaista. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä jollain tapaa. Hän osaa nimetä yleisesti yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Lisäksi opiskelija osaa nimetä joitakin tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä ja menetelmistä. Opiskelija tunnistaa osallisuuteen ja osallistumiseen liittyviä mahdollisuuksia ja tietää vaikuttamistyön tapoja.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää rakenteellisen sosiaalityön käsitteen valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa jäsentää yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta ymmärtäen niiden dynaamisen luonteen. Lisäksi opiskelija osaa esitellä monipuolisesti erilaisia tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä omaan ammattityöhön soveltaen. Opiskelija osaa raportoida ja edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa.

  Kiitettävä

  Edellisten lisäksi opiskelija osaa arvioida rakenteellisen sosiaalityön merkitystä kriittisesti ja laaja-alaisesti valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa suhteuttaa rakenteellisen sosiaalityön menetelmiä ja toimintatapoja monipuolisesti myös muihin sosiaalityön käytäntöihin vertaillen. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä rakenteellisen sosiaalityön merkityksestä kaikilla 3-4 arvosana-asteikon osa-alueilla. Lisäksi opiskelija osaa tuottaa uusia tapoja toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä sosionomin työtehtävissä.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Viestintä ja media sosiaalialan työssä
  - Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
  - Valtaistava sosiaalityö

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Pohjola & Laitinen & Seppänen (toim.) 2014. Rakenteellinen sosiaalityö.
  - Laitinen ja Niskala (toim.) 2013. Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. s. 87-298, 459-478.
  - Juhila 2018. Aika, paikka & sosiaalityö.s.10-19, 190-262
  ja joku seuraavista:
  - Hynynen (toim.) 2015. Palvelualueen ja ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen. Ympäristöministeriön raportteja 5. http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B3EB1D152-BD19-4064-B1DD-F88B7B71E867%7D/107817
  - Lyly 2016. Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto Tutkimuksia ja raportteja 2 / 2016 Sosiaalinen raportointi asiakastiedon tuottajana Esimerkkinä aikuissosiaalityö ja lastensuojelu https://www.hel.fi/static/sote/hankkeet/sosiaalinen-raportointi-asiakastiedon-tuottajana.pdf
  - Niemi 2018. Helsingin kaupunki. Sosiaalinen raportti ikääntyneiden perhesuhteissa ilmenevästä kaltoinkohtelusta. https://www.hel.fi/static/sote/sosrap/raportit/sosiaalinen-raportti-ikaantyneiden-perhesuhteissa-ilmenevasta-kaltoinkohtelusta-GESO.pdf
  - Meriluoto, Marila-Penttinen ja Lehtinen (toim.) 2015. Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirja.
  http://www.e-julkaisu.fi/ensi_ja_turvakotien_liitto/osallisuus_kasikirja/pdf/Osallisuus_k__sikirja.pdf

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  toteutus 1: tentti, itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  1-5

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  26.08.2019 - 06.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18A
  • MSOS18

  Paikkoja

  0 - 12

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi

  Lisätietoja opiskelijoille

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Viestintä ja media sosiaalialan työssä
  - Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
  - Valtaistava sosiaalityö

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  toteutus 2: tuntityöskentely ja essee

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Tentti tehdään yleisenä tenttipäivänä, ilmoittautuminen tenttikuorella TAI Exam-tenttinä, katso ohjeet Intrasta

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106h

• Ruotsi STPO401-3011 26.08.2019-18.10.2019  3 op  (SOS18C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Kurssin päätyttyä opiskelija osaa ruotsin kielellä kertoa itsestään ja koulutuksestaan sosiaalialalla, käyttää sosiaalialan sanastoa, haastatella ja esitellä asiakkaan elämäntilanteen ja tilan. Opiskelija osaa kertoa suullisesti ja kirjallisesti sosiaaliturvajärjestelmästä sekä ohjata ja neuvoa asiakasta erilaisissa sosiaalialan palvelutilanteissa.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - sosiaalialan sanaston käyttäminen suullisesti ja kirjallisesti
  - sosiaalialan työlle tyypillisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelu
  - erilaisten asiakasryhmien ongelmat
  - suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä
  - ammattialan ja sosiaalialan koulutuksen esittely

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija käyttää viestinnässään yksinkertaisia rakenteita ja suppeaa sanastoa, mutta virheet haittaavat ymmärrettävyyttä. Ymmärtää hidasta ja selkeää puhetta ja helpohkoa ammattialan tekstiä. Selviää auttavasti ennakoitavissa työelämän tilanteissa. Ääntämisessä havaittavissa muiden kielten vaikutusta.

  Hyvä

  Opiskelija käyttää viestinnässään perusrakenteita lähes virheettömästi ja ammattialan perussanastoa ymmärrettävästi. Opiskelija selviytyy kohtalaisesti ennakoiduissa työelämän tilanteissa. Ääntää ymmärrettävästi.

  Kiitettävä

  Opiskelija käyttää viestinnässään lähes virheettömästi monipuolisia rakenteita ja laajaa ammattialan sanastoa. On aktiivinen ja selviytyy itsenäisesti ja sujuvasti työelämän kirjallisissa ja suullisissa tilanteissa. Ääntäminen kohdekielenomaista.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Ajoitus

  26.08.2019 - 18.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 01.08.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18C
  • SOS18B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Jaana Store

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Ruotsi STPO401-3012 21.10.2019-18.12.2019  3 op  (SOS18C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Kurssin päätyttyä opiskelija osaa ruotsin kielellä kertoa itsestään ja koulutuksestaan sosiaalialalla, käyttää sosiaalialan sanastoa, haastatella ja esitellä asiakkaan elämäntilanteen ja tilan. Opiskelija osaa kertoa suullisesti ja kirjallisesti sosiaaliturvajärjestelmästä sekä ohjata ja neuvoa asiakasta erilaisissa sosiaalialan palvelutilanteissa.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - sosiaalialan sanaston käyttäminen suullisesti ja kirjallisesti
  - sosiaalialan työlle tyypillisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelu
  - erilaisten asiakasryhmien ongelmat
  - suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä
  - ammattialan ja sosiaalialan koulutuksen esittely

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija käyttää viestinnässään yksinkertaisia rakenteita ja suppeaa sanastoa, mutta virheet haittaavat ymmärrettävyyttä. Ymmärtää hidasta ja selkeää puhetta ja helpohkoa ammattialan tekstiä. Selviää auttavasti ennakoitavissa työelämän tilanteissa. Ääntämisessä havaittavissa muiden kielten vaikutusta.

  Hyvä

  Opiskelija käyttää viestinnässään perusrakenteita lähes virheettömästi ja ammattialan perussanastoa ymmärrettävästi. Opiskelija selviytyy kohtalaisesti ennakoiduissa työelämän tilanteissa. Ääntää ymmärrettävästi.

  Kiitettävä

  Opiskelija käyttää viestinnässään lähes virheettömästi monipuolisia rakenteita ja laajaa ammattialan sanastoa. On aktiivinen ja selviytyy itsenäisesti ja sujuvasti työelämän kirjallisissa ja suullisissa tilanteissa. Ääntäminen kohdekielenomaista.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Ajoitus

  21.10.2019 - 18.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 01.10.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18C
  • SOS18B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Jaana Store

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Ruotsi STPO401-3013 07.01.2020-13.03.2020  3 op  (SOS19A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Kurssin päätyttyä opiskelija osaa ruotsin kielellä kertoa itsestään ja koulutuksestaan sosiaalialalla, käyttää sosiaalialan sanastoa, haastatella ja esitellä asiakkaan elämäntilanteen ja tilan. Opiskelija osaa kertoa suullisesti ja kirjallisesti sosiaaliturvajärjestelmästä sekä ohjata ja neuvoa asiakasta erilaisissa sosiaalialan palvelutilanteissa.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - sosiaalialan sanaston käyttäminen suullisesti ja kirjallisesti
  - sosiaalialan työlle tyypillisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelu
  - erilaisten asiakasryhmien ongelmat
  - suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä
  - ammattialan ja sosiaalialan koulutuksen esittely

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija käyttää viestinnässään yksinkertaisia rakenteita ja suppeaa sanastoa, mutta virheet haittaavat ymmärrettävyyttä. Ymmärtää hidasta ja selkeää puhetta ja helpohkoa ammattialan tekstiä. Selviää auttavasti ennakoitavissa työelämän tilanteissa. Ääntämisessä havaittavissa muiden kielten vaikutusta.

  Hyvä

  Opiskelija käyttää viestinnässään perusrakenteita lähes virheettömästi ja ammattialan perussanastoa ymmärrettävästi. Opiskelija selviytyy kohtalaisesti ennakoiduissa työelämän tilanteissa. Ääntää ymmärrettävästi.

  Kiitettävä

  Opiskelija käyttää viestinnässään lähes virheettömästi monipuolisia rakenteita ja laajaa ammattialan sanastoa. On aktiivinen ja selviytyy itsenäisesti ja sujuvasti työelämän kirjallisissa ja suullisissa tilanteissa. Ääntäminen kohdekielenomaista.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Ajoitus

  07.01.2020 - 13.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19A

  Opettaja(t)

  Jaana Store

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Ruotsi STPO401-3014 16.03.2020-15.05.2020  3 op  (MSOS19) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Kurssin päätyttyä opiskelija osaa ruotsin kielellä kertoa itsestään ja koulutuksestaan sosiaalialalla, käyttää sosiaalialan sanastoa, haastatella ja esitellä asiakkaan elämäntilanteen ja tilan. Opiskelija osaa kertoa suullisesti ja kirjallisesti sosiaaliturvajärjestelmästä sekä ohjata ja neuvoa asiakasta erilaisissa sosiaalialan palvelutilanteissa.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - sosiaalialan sanaston käyttäminen suullisesti ja kirjallisesti
  - sosiaalialan työlle tyypillisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelu
  - erilaisten asiakasryhmien ongelmat
  - suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä
  - ammattialan ja sosiaalialan koulutuksen esittely

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija käyttää viestinnässään yksinkertaisia rakenteita ja suppeaa sanastoa, mutta virheet haittaavat ymmärrettävyyttä. Ymmärtää hidasta ja selkeää puhetta ja helpohkoa ammattialan tekstiä. Selviää auttavasti ennakoitavissa työelämän tilanteissa. Ääntämisessä havaittavissa muiden kielten vaikutusta.

  Hyvä

  Opiskelija käyttää viestinnässään perusrakenteita lähes virheettömästi ja ammattialan perussanastoa ymmärrettävästi. Opiskelija selviytyy kohtalaisesti ennakoiduissa työelämän tilanteissa. Ääntää ymmärrettävästi.

  Kiitettävä

  Opiskelija käyttää viestinnässään lähes virheettömästi monipuolisia rakenteita ja laajaa ammattialan sanastoa. On aktiivinen ja selviytyy itsenäisesti ja sujuvasti työelämän kirjallisissa ja suullisissa tilanteissa. Ääntäminen kohdekielenomaista.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Ajoitus

  16.03.2020 - 15.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS19

  Paikkoja

  12 - 26

  Opettaja(t)

  Jaana Store

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Ruotsia amk-opintoihin BE00CH99-3001 02.09.2019-20.10.2019  2 op  (VVO) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa viestiä monipuolisemmin sekä suullisesti että kirjallisesti ruotsin kielellä. Hänen sanavarastonsa laajentuu ja hän osaa käyttää ruotsin perusrakenteita. Hän osaa kirjoittaa yhtenäistä lauserakenteiltaan vaihtelevaa tekstiä. Hän osaa kehittää omaa kielitaitoansa.

  Opintojakson sisältö

  Perusrakenteiden harjoittelu, yleiskieltä ja liiketalouden perussanastoa harjaannuttavat tekstit, puhe- ja kuunteluharjoitukset
  Kirjoitelmat

  Lisätiedot

  Opintojaksoa ei voi suorittaa näytöllä.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  02.09.2019 - 20.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  01.08.2019 - 02.09.2019

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • VVO

  Paikkoja

  15 - 40

  Opettaja(t)

  Jaana Store

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sairaanhoitaja (AMK), Sosionomi (AMK), Terveydenhoitaja (AMK), Fysioterapeutti (AMK), Geronomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• SeAMK innovaatioviikko XX00BE91-3031 09.03.2020-13.03.2020  2 op  (AUTE19B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  1. Käyttäjäkeskeisen ongelmanratkaisumenetelmän ymmärtäminen ja sen hyödynnettävyys kehitystehtävissä
  2. Kehitystehtävän analysointi
  3. Asiakasongelman ymmärtäminen
  4. Kehitystehtävän määrittely
  5. Konseptointi
  6. Asiakaspalautteen hankkiminen
  7. Ryhmätyöskentelytaidot

  Edeltävä osaaminen

  Ei ole.

  Opintojakson sisältö

  Opintojakso toteutetaan päiväopinnoissa viikon mittaisena intensiiviopintojaksona. Sen aikana opiskelijat eivät osallistu muuhun SeAMKin opetukseen. SeAMK Innovaatioviikon aikana ratkotaan todellisia työelämän ongelmia monialaisissa opiskelijaryhmissä Design Thinking -menetelmän mukaisesti. Sen mukaisesti perehdytään asiakas- ja liiketoimintanäkökulmiin. Innovaatioviikon tuotos on testattu ratkaisukonsepti.
  Monimuoto-opinnoissa opinto toteutetaan verkko-opetuksena.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  09.03.2020 - 13.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2019 - 31.01.2020

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • AUTE19B
  • AGRO19A
  • LITA19D
  • KONE19A
  • AGRO19B
  • KONE19B
  • TH20
  • RAK19
  • SOS20A
  • RKM19
  • AUTE19A
  • RESTO19B
  • LITA19A
  • LITA19B
  • LITA19C
  • SOS19C
  • FYS19
  • BIELI19A
  • BIELI19B
  • RESTO19A
  • KITI19
  • KUTU19
  • SH19A
  • SH19B
  • SOS19B

  Opettaja(t)

  Soila Huhtaluhta, Teija Rönkä, Johanna Ikola, Elisa Kannasto, Terhi Anttila, Kim Leppänen, Ilkka Latomäki, Heikki Heiskanen, Tanja Hautala, Meija Lohiniva, Suzana Zegrea, Esa Savola, Jyri Lehto, Helena Myllymäki, Leena Arjanne, Satu Lautamäki, Petra Sippola, Saija Råtts, Jaana Liukkonen

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri

  Koulutusohjelma(t)

  Kulttuurituottaja (AMK), Tradenomi (AMK), Kirjasto- ja tietopalveluala, Tradenomi (AMK), Liiketalous, Insinööri (AMK), Automaatiotekniikka, Insinööri (AMK), Bio- ja elintarviketekniikka, Insinööri (AMK), Konetekniikka, Agrologi (AMK), Fysioterapeutti (AMK), Sairaanhoitaja (AMK), Sosionomi (AMK), Terveydenhoitaja (AMK), Restonomi (AMK), Ravitsemispalvelut

• Sosiaalialan etiikka BE00BS05-3003 07.01.2020-13.03.2020  3 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä eettisen toiminnan perustan ja siihen liittyvät teoreettiset käsitteet. Hän osaa selittää ihmis- ja perusoikeussäädökset, sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet. Hän osaa arvioida ja kuvata ammattieettisten periaatteiden merkitystä sosionomin työssä. Opiskelija osaa määritellä reflektion käsitteen ja hänellä on reflektion perusvalmiudet. Opiskelija tiedostaa kehittymistarvetta omassa toiminnassaan. Hän kykenee havaitsemaan arvoristiriitoja ja etsimään niihin ammattieettisiä ratkaisuja. Hän tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja osaa soveltaa niitä. Opiskelija tiedostaa huono-osaisuutta ehkäisevän toiminnan tärkeyden alueellisissa, kansallisissa ja globaaleissa ympäristöissä.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - etiikka, ihmiskäsitys, moraali ja arvot
  - eettiset periaatteet
  - sosiaalialan ammattieettiset periaatteet
  - reflektion merkitys sosiaalialan työssä
  - eettinen kirjaaminen
  - kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuu

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa sosiaalialan eettisen toiminnan periaatteet ja haasteet. Hän tiedostaa sosiaalialan työn yhteiskunnallisen merkityksen sekä kestävän kehityksen ja ihmis- ja perusoikeussäädösten vaikutuksia sosiaalialaan. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa alan eettisiä kysymyksiä ja reflektiota kohtaan.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää ja arvioida sosiaalialan eettisiä kysymyksiä. Hän tunnistaa ja tulkitsee sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen sekä ihmis- ja perusoikeussäädösten välisiä yhteyksiä. Opiskelija reflektoi omia arvojaan ja toimintatapojaan alan ammattilaisena.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa arvioida kriittisesti sosiaalialan eettisiä kysymyksiä ja omakohtaisesti perustella niitä. Opiskelija osoittaa ammattieettistä herkkyyttä kyeten vertailemaan erilaisten ratkaisujen seurauksia ammatillisessa työssä. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa eettisissä ja arvoperustaisissa kysymyksissä.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  -Juujärvi S.& Myyry L. & Pesso K. 2007. Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Helsinki:Tammi.
  - Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. 2017. www.talentia.fi.
  - YK:n ihmisoikeussopimukset
  - Muu tunneilla jaettava materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  lähiopetus, johon sisältyy luennot, harjoitukset, oppimistehtävän tekeminen sekä itsenäisesti kirjallisuuteen perehtymistä ja tentti

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  - tuntityöskentely ja oppimistehtävä 25%
  - yksilötentti 75%

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 13.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  27.08.2019 - 30.08.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Tarja Tapio

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojaksoon ei kuulu harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Tentti on opintojakson lopussa.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  80 tuntia, josta kontaktia 28 tuntia

• Sosiaalialan etiikka BE00BS05-3004 16.03.2020-29.05.2020  3 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä eettisen toiminnan perustan ja siihen liittyvät teoreettiset käsitteet. Hän osaa selittää ihmis- ja perusoikeussäädökset, sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet. Hän osaa arvioida ja kuvata ammattieettisten periaatteiden merkitystä sosionomin työssä. Opiskelija osaa määritellä reflektion käsitteen ja hänellä on reflektion perusvalmiudet. Opiskelija tiedostaa kehittymistarvetta omassa toiminnassaan. Hän kykenee havaitsemaan arvoristiriitoja ja etsimään niihin ammattieettisiä ratkaisuja. Hän tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja osaa soveltaa niitä. Opiskelija tiedostaa huono-osaisuutta ehkäisevän toiminnan tärkeyden alueellisissa, kansallisissa ja globaaleissa ympäristöissä.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - etiikka, ihmiskäsitys, moraali ja arvot
  - eettiset periaatteet
  - sosiaalialan ammattieettiset periaatteet
  - reflektion merkitys sosiaalialan työssä
  - eettinen kirjaaminen
  - kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuu

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa sosiaalialan eettisen toiminnan periaatteet ja haasteet. Hän tiedostaa sosiaalialan työn yhteiskunnallisen merkityksen sekä kestävän kehityksen ja ihmis- ja perusoikeussäädösten vaikutuksia sosiaalialaan. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa alan eettisiä kysymyksiä ja reflektiota kohtaan.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää ja arvioida sosiaalialan eettisiä kysymyksiä. Hän tunnistaa ja tulkitsee sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen sekä ihmis- ja perusoikeussäädösten välisiä yhteyksiä. Opiskelija reflektoi omia arvojaan ja toimintatapojaan alan ammattilaisena.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa arvioida kriittisesti sosiaalialan eettisiä kysymyksiä ja omakohtaisesti perustella niitä. Opiskelija osoittaa ammattieettistä herkkyyttä kyeten vertailemaan erilaisten ratkaisujen seurauksia ammatillisessa työssä. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa eettisissä ja arvoperustaisissa kysymyksissä.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  -Juujärvi S.& Myyry L. & Pesso K. 2007. Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Helsinki:Tammi.
  - Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. 2017. www.talentia.fi.
  - YK:n ihmisoikeussopimukset
  - Muu tunneilla jaettava materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  lähiopetus, johon sisältyy luennot, harjoitukset, oppimistehtävän tekeminen sekä itsenäisesti kirjallisuuteen perehtymistä ja tentti

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  - tuntityöskentely ja oppimistehtävä 25%
  - yksilötentti 75%

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  16.03.2020 - 29.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  27.08.2019 - 30.08.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojaksoon ei kuulu harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Tentti on opintojakson lopussa.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  80 tuntia, josta kontaktia 28 tuntia

• Sosiaalialan etiikka BE00BS05-3005 26.08.2019-18.10.2019  3 op  (SOS19A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä eettisen toiminnan perustan ja siihen liittyvät teoreettiset käsitteet. Hän osaa selittää ihmis- ja perusoikeussäädökset, sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet. Hän osaa arvioida ja kuvata ammattieettisten periaatteiden merkitystä sosionomin työssä. Opiskelija osaa määritellä reflektion käsitteen ja hänellä on reflektion perusvalmiudet. Opiskelija tiedostaa kehittymistarvetta omassa toiminnassaan. Hän kykenee havaitsemaan arvoristiriitoja ja etsimään niihin ammattieettisiä ratkaisuja. Hän tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja osaa soveltaa niitä. Opiskelija tiedostaa huono-osaisuutta ehkäisevän toiminnan tärkeyden alueellisissa, kansallisissa ja globaaleissa ympäristöissä.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - etiikka, ihmiskäsitys, moraali ja arvot
  - eettiset periaatteet
  - sosiaalialan ammattieettiset periaatteet
  - reflektion merkitys sosiaalialan työssä
  - eettinen kirjaaminen
  - kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuu

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa sosiaalialan eettisen toiminnan periaatteet ja haasteet. Hän tiedostaa sosiaalialan työn yhteiskunnallisen merkityksen sekä kestävän kehityksen ja ihmis- ja perusoikeussäädösten vaikutuksia sosiaalialaan. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa alan eettisiä kysymyksiä ja reflektiota kohtaan.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää ja arvioida sosiaalialan eettisiä kysymyksiä. Hän tunnistaa ja tulkitsee sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen sekä ihmis- ja perusoikeussäädösten välisiä yhteyksiä. Opiskelija reflektoi omia arvojaan ja toimintatapojaan alan ammattilaisena.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa arvioida kriittisesti sosiaalialan eettisiä kysymyksiä ja omakohtaisesti perustella niitä. Opiskelija osoittaa ammattieettistä herkkyyttä kyeten vertailemaan erilaisten ratkaisujen seurauksia ammatillisessa työssä. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa eettisissä ja arvoperustaisissa kysymyksissä.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  -Juujärvi S.& Myyry L. & Pesso K. 2007. Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Helsinki:Tammi.
  - Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. 2017. www.talentia.fi.
  - YK:n ihmisoikeussopimukset
  - Muu tunneilla jaettava materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  lähiopetus, johon sisältyy luennot, harjoitukset, oppimistehtävän tekeminen sekä itsenäisesti kirjallisuuteen perehtymistä ja tentti

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  - tuntityöskentely ja oppimistehtävä 25%
  - yksilötentti 75%

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  26.08.2019 - 18.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19A

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojaksoon ei kuulu harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Tentti on opintojakson lopussa.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  80 tuntia, josta kontaktia 28 tuntia

• Sosiaalialan etiikka BE00BS05-3006 21.10.2019-18.12.2019  3 op  (MSOS19) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä eettisen toiminnan perustan ja siihen liittyvät teoreettiset käsitteet. Hän osaa selittää ihmis- ja perusoikeussäädökset, sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet. Hän osaa arvioida ja kuvata ammattieettisten periaatteiden merkitystä sosionomin työssä. Opiskelija osaa määritellä reflektion käsitteen ja hänellä on reflektion perusvalmiudet. Opiskelija tiedostaa kehittymistarvetta omassa toiminnassaan. Hän kykenee havaitsemaan arvoristiriitoja ja etsimään niihin ammattieettisiä ratkaisuja. Hän tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja osaa soveltaa niitä. Opiskelija tiedostaa huono-osaisuutta ehkäisevän toiminnan tärkeyden alueellisissa, kansallisissa ja globaaleissa ympäristöissä.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - etiikka, ihmiskäsitys, moraali ja arvot
  - eettiset periaatteet
  - sosiaalialan ammattieettiset periaatteet
  - reflektion merkitys sosiaalialan työssä
  - eettinen kirjaaminen
  - kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuu

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa sosiaalialan eettisen toiminnan periaatteet ja haasteet. Hän tiedostaa sosiaalialan työn yhteiskunnallisen merkityksen sekä kestävän kehityksen ja ihmis- ja perusoikeussäädösten vaikutuksia sosiaalialaan. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa alan eettisiä kysymyksiä ja reflektiota kohtaan.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää ja arvioida sosiaalialan eettisiä kysymyksiä. Hän tunnistaa ja tulkitsee sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen sekä ihmis- ja perusoikeussäädösten välisiä yhteyksiä. Opiskelija reflektoi omia arvojaan ja toimintatapojaan alan ammattilaisena.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa arvioida kriittisesti sosiaalialan eettisiä kysymyksiä ja omakohtaisesti perustella niitä. Opiskelija osoittaa ammattieettistä herkkyyttä kyeten vertailemaan erilaisten ratkaisujen seurauksia ammatillisessa työssä. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa eettisissä ja arvoperustaisissa kysymyksissä.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  -Juujärvi S.& Myyry L. & Pesso K. 2007. Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Helsinki:Tammi.
  - Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. 2017. www.talentia.fi.
  - YK:n ihmisoikeussopimukset
  - Muu tunneilla jaettava materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  lähiopetus, johon sisältyy luennot, harjoitukset, oppimistehtävän tekeminen sekä itsenäisesti kirjallisuuteen perehtymistä ja tentti

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  - tuntityöskentely ja oppimistehtävä 25%
  - yksilötentti 75%

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.10.2019 - 18.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS19

  Paikkoja

  12 - 26

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojaksoon ei kuulu harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Tentti on opintojakson lopussa.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  80 tuntia, josta kontaktia 28 tuntia

• Sosiaalialan tutkimusmenetelmät SOSATK10-3010 16.09.2019-17.01.2020  5 op  (SOS17B) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on valmiuksia havaita ammattialan kannalta tarkoituksenmukaisia ja kiinnostavia tutkimuskohteita. Opiskelija tietää sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa sovellettavia tutkimusotteita ja -menetelmiä sekä niiden ominaispiirteitä. Hän osaa arvioida tutkimusotteiden ja -menetelmien soveltuvuutta erilaisten tutkimuskohteiden kannalta. Opiskelija osaa rajata tutkimustehtävän ja muodostaa tutkimuskysymykset. Opiskelija tietää tutkimusprosessin kokonaisuuden ja luonteen laadullisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa. Opiskelija osaa käyttää tärkeimpiä laadullisia ja määrällisiä tutkimustyökaluja ja hän tunnistaa toimintatutkimuksen prosessin. Opiskelija on perehtynyt valintansa mukaan erityisesti määrällisten, laadullisten tai toimintatutkimuksellisten menetelmien soveltamiseen.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Tutkimus- ja kehittämistyön perusteet

  Opintojakson sisältö

  - tutkimuksellinen ajattelu
  - sosiaalitieteissä sovellettavat tyypillisimmät tutkimusotteet ja tutkimusmenetelmät
  - tutkimustehtävän ja tutkimuskysymysten määrittely
  - tutkimusprosessi laadullisisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa
  - Webropol -työkalu, laadullisen analyysin työkalut
  - Laadulliset tutkimusmenetelmät: haastattelu, havainnointi
  - Määrälliset tutkimusmenetelmät: SPSS -tilastointiohjelma, taulukot, tunnusluvut, graafiset esitykset
  - Toimintatutkimuksen menetelmät: toimintatutkimuksen prosessi, monimenetelmäisyys

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden keskeiset piirteet. Opiskelija osaa ohjatusti käyttää laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä tutkimusaineiston analysoinnissa ja kykenee kuvailemaan toimintatutkimuksen prosessin.

  Hyvä

  Opiskelija osaa kuvata laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden keskeiset piirteet ja tietää näitä menetelmiä tai lähestymistapoja hyödyntävien tutkimusprosessien kokonaisuudet ja luonteet. Opiskelija kykenee arvioimaan näiden menetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta erilaisiin tutkimuskohteisiin ja -aiheisiin sekä osaa käyttää näitä menetelmiä tutkimuksen tekemisessä.

  Kiitettävä

  Opiskelija hallitsee laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden prosessit. Opiskelijalla on kyky havaita oman ammattialan kannalta keskeisiä ja tarkoituksenmukaisia tutkimuskohteita ja hän osaa vertailla laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusmenetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta erilaisissa tutkimuskohteissa. Opiskelija kykenee toteuttamaan tutkimuksia käyttäen laaja-alaisesti laadullisia, määrällisiä ja toimintatutkimuksellisia tutkimustyökaluja.

  ---

  Toteutustapa

  80% Lähiopetus, 20% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Greasley, Pete (2008) Quantitative Data Analysis Using SPSS: An Introduction for Health and Social Sciences. Open University Press. (e-kirja).
  - Heikkilä, Tarja (2014) Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita.
  - Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, H. Tutkimushaastattelu. teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
  - Kananen, Jorma (2014) Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 176.
  - Kananen, Jorma (2014) Toimintatutkimus kehittämistutkimuksen muotona. Jyväskylä: Jyväskylän
  ammattikorkeakoulun julkaisuja.
  - Puusa, A & Juuti, P. 2011. Menetelmäviidakon raivaajat: perusteita laadullisen tutkimuslähestymistavan valintaan. Helsinki: JTO.
  - Sarajärvi, Anneli & Tuomi, Jouni. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Helsinki:Tammi.
  - Verkko-oppimisalustalla olevat materiaalit
  -Muu opettajan jakama kirjallisuus

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, verkko-opiskelu, itsenäiset tehtävät.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Luennoille osallistuminen, itsenäiset tehtäväsuoritukset.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  16.09.2019 - 17.01.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Hilkka Latva-Somppi, Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  T&K osuus

  3 op

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan kokonaistyömäärä 130 h, sisältäen
  - Määrälliset tutkimusmenetelmät
  - Laadulliset tutkimusmenetelmät
  - Toimintatutkimus
  - itsenäinen työskentely

  Sisällön jaksotus

  - tutkimuksellinen ajattelu
  - sosiaalitieteissä sovellettavat tyypillisimmät tutkimusotteet ja tutkimusmenetelmät
  - tutkimustehtävän ja tutkimuskysymysten määrittely
  - tutkimusprosessi laadullisisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa
  - Webropol ?työkalu, laadullisen analyysin työkalut
  - Laadulliset tutkimusmenetelmät: haastattelu, havainnointi
  - Määrälliset tutkimusmenetelmät: SPSS ?tilastointiohjelma, taulukot, tunnusluvut, graafiset esitykset
  - Toimintatutkimuksen menetelmät: toimintatutkimuksen prosessi, monimenetelmäisyys

• Sosiaalialan tutkimusmenetelmät SOSATK10-3011 11.11.2019-17.01.2020  5 op  (SOS18A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on valmiuksia havaita ammattialan kannalta tarkoituksenmukaisia ja kiinnostavia tutkimuskohteita. Opiskelija tietää sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa sovellettavia tutkimusotteita ja -menetelmiä sekä niiden ominaispiirteitä. Hän osaa arvioida tutkimusotteiden ja -menetelmien soveltuvuutta erilaisten tutkimuskohteiden kannalta. Opiskelija osaa rajata tutkimustehtävän ja muodostaa tutkimuskysymykset. Opiskelija tietää tutkimusprosessin kokonaisuuden ja luonteen laadullisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa. Opiskelija osaa käyttää tärkeimpiä laadullisia ja määrällisiä tutkimustyökaluja ja hän tunnistaa toimintatutkimuksen prosessin. Opiskelija on perehtynyt valintansa mukaan erityisesti määrällisten, laadullisten tai toimintatutkimuksellisten menetelmien soveltamiseen.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Tutkimus- ja kehittämistyön perusteet

  Opintojakson sisältö

  - tutkimuksellinen ajattelu
  - sosiaalitieteissä sovellettavat tyypillisimmät tutkimusotteet ja tutkimusmenetelmät
  - tutkimustehtävän ja tutkimuskysymysten määrittely
  - tutkimusprosessi laadullisisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa
  - Webropol -työkalu, laadullisen analyysin työkalut
  - Laadulliset tutkimusmenetelmät: haastattelu, havainnointi
  - Määrälliset tutkimusmenetelmät: SPSS -tilastointiohjelma, taulukot, tunnusluvut, graafiset esitykset
  - Toimintatutkimuksen menetelmät: toimintatutkimuksen prosessi, monimenetelmäisyys

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden keskeiset piirteet. Opiskelija osaa ohjatusti käyttää laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä tutkimusaineiston analysoinnissa ja kykenee kuvailemaan toimintatutkimuksen prosessin.

  Hyvä

  Opiskelija osaa kuvata laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden keskeiset piirteet ja tietää näitä menetelmiä tai lähestymistapoja hyödyntävien tutkimusprosessien kokonaisuudet ja luonteet. Opiskelija kykenee arvioimaan näiden menetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta erilaisiin tutkimuskohteisiin ja -aiheisiin sekä osaa käyttää näitä menetelmiä tutkimuksen tekemisessä.

  Kiitettävä

  Opiskelija hallitsee laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden prosessit. Opiskelijalla on kyky havaita oman ammattialan kannalta keskeisiä ja tarkoituksenmukaisia tutkimuskohteita ja hän osaa vertailla laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusmenetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta erilaisissa tutkimuskohteissa. Opiskelija kykenee toteuttamaan tutkimuksia käyttäen laaja-alaisesti laadullisia, määrällisiä ja toimintatutkimuksellisia tutkimustyökaluja.

  ---

  Toteutustapa

  80% Lähiopetus, 20% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Greasley, Pete (2008) Quantitative Data Analysis Using SPSS: An Introduction for Health and Social Sciences. Open University Press. (e-kirja).
  - Heikkilä, Tarja (2014) Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita.
  - Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, H. Tutkimushaastattelu. teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
  - Kananen, Jorma (2014) Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 176.
  - Kananen, Jorma (2014) Toimintatutkimus kehittämistutkimuksen muotona. Jyväskylä: Jyväskylän
  ammattikorkeakoulun julkaisuja.
  - Puusa, A & Juuti, P. 2011. Menetelmäviidakon raivaajat: perusteita laadullisen tutkimuslähestymistavan valintaan. Helsinki: JTO.
  - Sarajärvi, Anneli & Tuomi, Jouni. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Helsinki:Tammi.
  - Verkko-oppimisalustalla olevat materiaalit
  -Muu opettajan jakama kirjallisuus

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, verkko-opiskelu, itsenäiset tehtävät.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Luennoille osallistuminen, itsenäiset tehtäväsuoritukset.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  11.11.2019 - 17.01.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18A

  Paikkoja

  12 - 28

  Opettaja(t)

  Hilkka Latva-Somppi, Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  T&K osuus

  3 op

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan kokonaistyömäärä 130 h, sisältäen
  - Määrälliset tutkimusmenetelmät
  - Laadulliset tutkimusmenetelmät
  - Toimintatutkimus
  - itsenäinen työskentely

  Sisällön jaksotus

  - tutkimuksellinen ajattelu
  - sosiaalitieteissä sovellettavat tyypillisimmät tutkimusotteet ja tutkimusmenetelmät
  - tutkimustehtävän ja tutkimuskysymysten määrittely
  - tutkimusprosessi laadullisisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa
  - Webropol ?työkalu, laadullisen analyysin työkalut
  - Laadulliset tutkimusmenetelmät: haastattelu, havainnointi
  - Määrälliset tutkimusmenetelmät: SPSS ?tilastointiohjelma, taulukot, tunnusluvut, graafiset esitykset
  - Toimintatutkimuksen menetelmät: toimintatutkimuksen prosessi, monimenetelmäisyys

• Sosiaalialan tutkimusmenetelmät SOSATK10-3012 30.09.2019-31.01.2020  5 op  (SOS17C) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on valmiuksia havaita ammattialan kannalta tarkoituksenmukaisia ja kiinnostavia tutkimuskohteita. Opiskelija tietää sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa sovellettavia tutkimusotteita ja -menetelmiä sekä niiden ominaispiirteitä. Hän osaa arvioida tutkimusotteiden ja -menetelmien soveltuvuutta erilaisten tutkimuskohteiden kannalta. Opiskelija osaa rajata tutkimustehtävän ja muodostaa tutkimuskysymykset. Opiskelija tietää tutkimusprosessin kokonaisuuden ja luonteen laadullisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa. Opiskelija osaa käyttää tärkeimpiä laadullisia ja määrällisiä tutkimustyökaluja ja hän tunnistaa toimintatutkimuksen prosessin. Opiskelija on perehtynyt valintansa mukaan erityisesti määrällisten, laadullisten tai toimintatutkimuksellisten menetelmien soveltamiseen.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Tutkimus- ja kehittämistyön perusteet

  Opintojakson sisältö

  - tutkimuksellinen ajattelu
  - sosiaalitieteissä sovellettavat tyypillisimmät tutkimusotteet ja tutkimusmenetelmät
  - tutkimustehtävän ja tutkimuskysymysten määrittely
  - tutkimusprosessi laadullisisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa
  - Webropol -työkalu, laadullisen analyysin työkalut
  - Laadulliset tutkimusmenetelmät: haastattelu, havainnointi
  - Määrälliset tutkimusmenetelmät: SPSS -tilastointiohjelma, taulukot, tunnusluvut, graafiset esitykset
  - Toimintatutkimuksen menetelmät: toimintatutkimuksen prosessi, monimenetelmäisyys

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden keskeiset piirteet. Opiskelija osaa ohjatusti käyttää laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä tutkimusaineiston analysoinnissa ja kykenee kuvailemaan toimintatutkimuksen prosessin.

  Hyvä

  Opiskelija osaa kuvata laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden keskeiset piirteet ja tietää näitä menetelmiä tai lähestymistapoja hyödyntävien tutkimusprosessien kokonaisuudet ja luonteet. Opiskelija kykenee arvioimaan näiden menetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta erilaisiin tutkimuskohteisiin ja -aiheisiin sekä osaa käyttää näitä menetelmiä tutkimuksen tekemisessä.

  Kiitettävä

  Opiskelija hallitsee laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden prosessit. Opiskelijalla on kyky havaita oman ammattialan kannalta keskeisiä ja tarkoituksenmukaisia tutkimuskohteita ja hän osaa vertailla laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusmenetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta erilaisissa tutkimuskohteissa. Opiskelija kykenee toteuttamaan tutkimuksia käyttäen laaja-alaisesti laadullisia, määrällisiä ja toimintatutkimuksellisia tutkimustyökaluja.

  ---

  Toteutustapa

  80% Lähiopetus, 20% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Greasley, Pete (2008) Quantitative Data Analysis Using SPSS: An Introduction for Health and Social Sciences. Open University Press. (e-kirja).
  - Heikkilä, Tarja (2014) Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita.
  - Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, H. Tutkimushaastattelu. teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
  - Kananen, Jorma (2014) Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 176.
  - Kananen, Jorma (2014) Toimintatutkimus kehittämistutkimuksen muotona. Jyväskylä: Jyväskylän
  ammattikorkeakoulun julkaisuja.
  - Puusa, A & Juuti, P. 2011. Menetelmäviidakon raivaajat: perusteita laadullisen tutkimuslähestymistavan valintaan. Helsinki: JTO.
  - Sarajärvi, Anneli & Tuomi, Jouni. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Helsinki:Tammi.
  - Verkko-oppimisalustalla olevat materiaalit
  -Muu opettajan jakama kirjallisuus

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, verkko-opiskelu, itsenäiset tehtävät.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Luennoille osallistuminen, itsenäiset tehtäväsuoritukset.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  30.09.2019 - 31.01.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS17C

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Hilkka Latva-Somppi, Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  T&K osuus

  3 op

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan kokonaistyömäärä 130 h, sisältäen
  - Määrälliset tutkimusmenetelmät
  - Laadulliset tutkimusmenetelmät
  - Toimintatutkimus
  - itsenäinen työskentely

  Sisällön jaksotus

  - tutkimuksellinen ajattelu
  - sosiaalitieteissä sovellettavat tyypillisimmät tutkimusotteet ja tutkimusmenetelmät
  - tutkimustehtävän ja tutkimuskysymysten määrittely
  - tutkimusprosessi laadullisisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa
  - Webropol ?työkalu, laadullisen analyysin työkalut
  - Laadulliset tutkimusmenetelmät: haastattelu, havainnointi
  - Määrälliset tutkimusmenetelmät: SPSS ?tilastointiohjelma, taulukot, tunnusluvut, graafiset esitykset
  - Toimintatutkimuksen menetelmät: toimintatutkimuksen prosessi, monimenetelmäisyys

• Sosiaalilainsäädännön perusteet SOSAPJ40-3014 16.03.2020-29.05.2020  4 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa hankkia lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja sosiaalialan työntekijänä. Hän tuntee sosiaalilainsäädännön kokonaisuuden ja ymmärtää sen merkityksen sosiaalialan työssä. Hän osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän sosiaalipoliittisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija tunnistaa EU -lainsäädännön ja kansainvälisten sopimuksien vaikutuksen sosiaalityöhön. Hän osaa selittää lainsäätämisprosessien kulun.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - lainsäädännöllisen tiedon hakeminen ja käyttäminen
  - sosiaalihuollon oikeusperiaatteet
  - salassapitovelvollisuus
  - sosiaalihuoltolaki
  - sosiaalihuollon asiakaslaki
  - toimeentulotukilaki
  - vammaispalvelulaki
  - mielenterveyslaki
  - päihdehuoltolaki
  - lapsipakettiin liittyvät lait (elatusturva-, lapsen huolto ja tapaamisoikeuslait sekä lastensuojelulaki)
  - vanhuspalvelulaki
  - itsemääräämisoikeuslaki
  - EU:n sosiaalipoliittinen lainsäädäntö

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja selittää keskeisimpiä lakeja.

  Hyvä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja esimerkkeihin.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja huomioiden eri lakien merkityksen laaja-alaisesti. Opiskelija tukee muiden opiskelijoiden oppimista.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Jakson orientointikerta, itsenäinen tiedonhankinta ja opiskelu verkossa

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  16.03.2020 - 29.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  27.08.2019 - 30.08.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Sinikka Volanto

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

• Sosiaalilainsäädännön perusteet SOSAPJ40-3013 07.01.2020-13.03.2020  4 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa hankkia lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja sosiaalialan työntekijänä. Hän tuntee sosiaalilainsäädännön kokonaisuuden ja ymmärtää sen merkityksen sosiaalialan työssä. Hän osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän sosiaalipoliittisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija tunnistaa EU -lainsäädännön ja kansainvälisten sopimuksien vaikutuksen sosiaalityöhön. Hän osaa selittää lainsäätämisprosessien kulun.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - lainsäädännöllisen tiedon hakeminen ja käyttäminen
  - sosiaalihuollon oikeusperiaatteet
  - salassapitovelvollisuus
  - sosiaalihuoltolaki
  - sosiaalihuollon asiakaslaki
  - toimeentulotukilaki
  - vammaispalvelulaki
  - mielenterveyslaki
  - päihdehuoltolaki
  - lapsipakettiin liittyvät lait (elatusturva-, lapsen huolto ja tapaamisoikeuslait sekä lastensuojelulaki)
  - vanhuspalvelulaki
  - itsemääräämisoikeuslaki
  - EU:n sosiaalipoliittinen lainsäädäntö

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja selittää keskeisimpiä lakeja.

  Hyvä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja esimerkkeihin.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja huomioiden eri lakien merkityksen laaja-alaisesti. Opiskelija tukee muiden opiskelijoiden oppimista.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - ajankohtainen lainsäädäntö
  - lisäksi tunneilla jaettava materiaali
  - nettilinkit lainsäädännöllisen tiedon hakemiseen

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  luennot, yksilö- ja ryhmätyöt, itsenäinen työskentely, verkkotyöskentely

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, verkkotehtävät

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 13.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  27.08.2019 - 30.08.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Arja Haapaharju

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 tuntia

  Sisällön jaksotus

  lainsäädännöllisen tiedon hakeminen ja käyttäminen
  - sosiaalihuollon oikeusperiaatteet
  - salassapitovelvollisuus
  - sosiaalihuoltolaki
  - sosiaalihuollon asiakaslaki
  - toimeentulotukilaki
  - vammaispalvelulaki
  - mielenterveyslaki
  - päihdehuoltolaki
  - lapsipakettiin liittyvät lait (elatusturva-, lapsen huolto ja tapaamisoikeuslait sekä lastensuojelulaki)
  - vanhuspalvelulaki
  - itsemääräämisoikeuslaki
  - EU:n sosiaalipoliittinen lainsäädäntö

• Sosiaalilainsäädännön perusteet SOSAPJ40-3015 26.08.2019-18.10.2019  4 op  (MSOS19, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa hankkia lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja sosiaalialan työntekijänä. Hän tuntee sosiaalilainsäädännön kokonaisuuden ja ymmärtää sen merkityksen sosiaalialan työssä. Hän osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän sosiaalipoliittisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija tunnistaa EU -lainsäädännön ja kansainvälisten sopimuksien vaikutuksen sosiaalityöhön. Hän osaa selittää lainsäätämisprosessien kulun.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - lainsäädännöllisen tiedon hakeminen ja käyttäminen
  - sosiaalihuollon oikeusperiaatteet
  - salassapitovelvollisuus
  - sosiaalihuoltolaki
  - sosiaalihuollon asiakaslaki
  - toimeentulotukilaki
  - vammaispalvelulaki
  - mielenterveyslaki
  - päihdehuoltolaki
  - lapsipakettiin liittyvät lait (elatusturva-, lapsen huolto ja tapaamisoikeuslait sekä lastensuojelulaki)
  - vanhuspalvelulaki
  - itsemääräämisoikeuslaki
  - EU:n sosiaalipoliittinen lainsäädäntö

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja selittää keskeisimpiä lakeja.

  Hyvä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja esimerkkeihin.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja huomioiden eri lakien merkityksen laaja-alaisesti. Opiskelija tukee muiden opiskelijoiden oppimista.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - ajankohtainen lainsäädäntö
  - lisäksi tunneilla jaettava materiaali
  - nettilinkit lainsäädännöllisen tiedon hakemiseen

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  luennot, yksilö- ja ryhmätyöt, itsenäinen työskentely, verkkotyöskentely

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, verkkotehtävät

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  26.08.2019 - 18.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 16.08.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS19
  • SOS19A

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Sinikka Volanto

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 tuntia

  Sisällön jaksotus

  lainsäädännöllisen tiedon hakeminen ja käyttäminen
  - sosiaalihuollon oikeusperiaatteet
  - salassapitovelvollisuus
  - sosiaalihuoltolaki
  - sosiaalihuollon asiakaslaki
  - toimeentulotukilaki
  - vammaispalvelulaki
  - mielenterveyslaki
  - päihdehuoltolaki
  - lapsipakettiin liittyvät lait (elatusturva-, lapsen huolto ja tapaamisoikeuslait sekä lastensuojelulaki)
  - vanhuspalvelulaki
  - itsemääräämisoikeuslaki
  - EU:n sosiaalipoliittinen lainsäädäntö

• Sosiaalilainsäädännön soveltamisalueita SOSAPJ50-3010 26.08.2019-18.10.2019  4 op  (SOS18C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä sosionomin ammattityössä, erityisesti lastensuojelun, toimeentulotuen, päihdehuollon ja vammaishuollon alueilla. Hän osaa tarkastella, millaisia reunaehtoja lainsäädännön soveltamiseen liittyy ja miten lainsäädäntö määrittää asiakkaan tarpeesta lähtevää asiakastyön prosessia. Opiskelija osaa soveltaa asiakastyön prosesseihin asiakkaan itsemääräämisoikeuden, asiakaslähtöisyyden ja tahdonvastaisten toimenpiteiden näkökulmia. Hän osaa hankkia tietoa lainsääsäädännöstä ja sen soveltamisesta.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Sosiaalilainsäädännön perusteet

  Opintojakson sisältö

  - sosiaalilainsäädännön tulkinta
  - soveltaminen asiakastyön prosessissa
  - soveltamisen reunaehdot
  - lastensuojelu, toimeentulotuki, päihdehuolto, vammaishuolto

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa ja tiedostaa lainsäädännön asettamat reunaehdot sosionomin työssä. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosionomin ammattityön kannalta keskeistä lainsäädäntöä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää lainsäädännön merkityksen asiakastyön prosesseissa. Hän osaa hankkia ja soveltaa keskeisimpiä lakeja laaja-alaisesti huomioiden asiakkaiden oikeudet ja velvollisuudet.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa kuvata ja arvioida lainsäädännön merkitystä sosiaalialalla sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä monipuolisesti. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä ja analysoida lainsäädännön merkityksiä ja vaikutuksia asiakastyön prosesseissa.

  ---

  Toteutustapa

  50% Lähiopetus, 50% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Lastensuojelun käsikirja. THL..
  - Vammaispalvelujen käsikirja. THL.
  - http://www.kela.fi/toimeentulotuki
  - https://www.paihdelinkki.fi/
  - muu opettajan ilmoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Osallistuminen kontaktiopetukseen (24h), tiedonhaku sekä opiskelu Moodle-oppimisalustalla. Itsenäiset case-oppimistehtävät. Työprosessien analysoiminen lainsäädännön soveltamisen näkökulmasta, työelämän asiantuntijat, kokemusasiantuntijat

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Aktiivinen osallistuminen opintojakson toteutukseen, case-oppimistehtävät.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  26.08.2019 - 18.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18C
  • SOS18B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Pia-Christine Sainio

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojaksolla on oma Moodlepohja. Tarkemmat tiedot opintojakson alkaessa.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  2 op

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Tehtävien palautus on opintojakson lopussa.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 tuntia, josta kontaktiopetusta 24h.

  Sisällön jaksotus

  Opintojakso alkaa opintojakson orientoinnilla, tämän jälkeen ovat kontaktitunnit. Kontaktituntien jälkeen on varattu aikaa case-oppimistehtävien tekoon ja palautukseen.

• Sosiaalilainsäädännön soveltamisalueita SOSAPJ50-3011 07.01.2020-13.03.2020  4 op  (SOS18C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä sosionomin ammattityössä, erityisesti lastensuojelun, toimeentulotuen, päihdehuollon ja vammaishuollon alueilla. Hän osaa tarkastella, millaisia reunaehtoja lainsäädännön soveltamiseen liittyy ja miten lainsäädäntö määrittää asiakkaan tarpeesta lähtevää asiakastyön prosessia. Opiskelija osaa soveltaa asiakastyön prosesseihin asiakkaan itsemääräämisoikeuden, asiakaslähtöisyyden ja tahdonvastaisten toimenpiteiden näkökulmia. Hän osaa hankkia tietoa lainsääsäädännöstä ja sen soveltamisesta.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Sosiaalilainsäädännön perusteet

  Opintojakson sisältö

  - sosiaalilainsäädännön tulkinta
  - soveltaminen asiakastyön prosessissa
  - soveltamisen reunaehdot
  - lastensuojelu, toimeentulotuki, päihdehuolto, vammaishuolto

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa ja tiedostaa lainsäädännön asettamat reunaehdot sosionomin työssä. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosionomin ammattityön kannalta keskeistä lainsäädäntöä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää lainsäädännön merkityksen asiakastyön prosesseissa. Hän osaa hankkia ja soveltaa keskeisimpiä lakeja laaja-alaisesti huomioiden asiakkaiden oikeudet ja velvollisuudet.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa kuvata ja arvioida lainsäädännön merkitystä sosiaalialalla sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä monipuolisesti. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä ja analysoida lainsäädännön merkityksiä ja vaikutuksia asiakastyön prosesseissa.

  ---

  Toteutustapa

  50% Lähiopetus, 50% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Lastensuojelun käsikirja. THL..
  - Vammaispalvelujen käsikirja. THL.
  - http://www.kela.fi/toimeentulotuki
  - https://www.paihdelinkki.fi/
  - muu opettajan ilmoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Osallistuminen kontaktiopetukseen (24h), tiedonhaku sekä opiskelu Moodle-oppimisalustalla. Itsenäiset case-oppimistehtävät. Työprosessien analysoiminen lainsäädännön soveltamisen näkökulmasta, työelämän asiantuntijat, kokemusasiantuntijat

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Aktiivinen osallistuminen opintojakson toteutukseen, case-oppimistehtävät.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 13.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18C
  • SOS18B

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Pia-Christine Sainio

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojaksolla on oma Moodlepohja. Tarkemmat tiedot opintojakson alkaessa.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  2 op

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Tehtävien palautus on opintojakson lopussa.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 tuntia, josta kontaktiopetusta 24h.

  Sisällön jaksotus

  Opintojakso alkaa opintojakson orientoinnilla, tämän jälkeen ovat kontaktitunnit. Kontaktituntien jälkeen on varattu aikaa case-oppimistehtävien tekoon ja palautukseen.

• Sosiaalilainsäädännön soveltamisalueita SOSAPJ50-3012 21.10.2019-18.12.2019  4 op  (SOS19A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä sosionomin ammattityössä, erityisesti lastensuojelun, toimeentulotuen, päihdehuollon ja vammaishuollon alueilla. Hän osaa tarkastella, millaisia reunaehtoja lainsäädännön soveltamiseen liittyy ja miten lainsäädäntö määrittää asiakkaan tarpeesta lähtevää asiakastyön prosessia. Opiskelija osaa soveltaa asiakastyön prosesseihin asiakkaan itsemääräämisoikeuden, asiakaslähtöisyyden ja tahdonvastaisten toimenpiteiden näkökulmia. Hän osaa hankkia tietoa lainsääsäädännöstä ja sen soveltamisesta.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Sosiaalilainsäädännön perusteet

  Opintojakson sisältö

  - sosiaalilainsäädännön tulkinta
  - soveltaminen asiakastyön prosessissa
  - soveltamisen reunaehdot
  - lastensuojelu, toimeentulotuki, päihdehuolto, vammaishuolto

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa ja tiedostaa lainsäädännön asettamat reunaehdot sosionomin työssä. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosionomin ammattityön kannalta keskeistä lainsäädäntöä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää lainsäädännön merkityksen asiakastyön prosesseissa. Hän osaa hankkia ja soveltaa keskeisimpiä lakeja laaja-alaisesti huomioiden asiakkaiden oikeudet ja velvollisuudet.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa kuvata ja arvioida lainsäädännön merkitystä sosiaalialalla sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä monipuolisesti. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä ja analysoida lainsäädännön merkityksiä ja vaikutuksia asiakastyön prosesseissa.

  ---

  Toteutustapa

  50% Lähiopetus, 50% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Lastensuojelun käsikirja. THL..
  - Vammaispalvelujen käsikirja. THL.
  - http://www.kela.fi/toimeentulotuki
  - https://www.paihdelinkki.fi/
  - muu opettajan ilmoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Osallistuminen kontaktiopetukseen (24h), tiedonhaku sekä opiskelu Moodle-oppimisalustalla. Itsenäiset case-oppimistehtävät. Työprosessien analysoiminen lainsäädännön soveltamisen näkökulmasta, työelämän asiantuntijat, kokemusasiantuntijat

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Aktiivinen osallistuminen opintojakson toteutukseen, case-oppimistehtävät.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.10.2019 - 18.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19A

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Pia-Christine Sainio

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojaksolla on oma Moodlepohja. Tarkemmat tiedot opintojakson alkaessa.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  2 op

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Tehtävien palautus on opintojakson lopussa.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 tuntia, josta kontaktiopetusta 24h.

  Sisällön jaksotus

  Opintojakso alkaa opintojakson orientoinnilla, tämän jälkeen ovat kontaktitunnit. Kontaktituntien jälkeen on varattu aikaa case-oppimistehtävien tekoon ja palautukseen.

• Sosiaalilainsäädännön soveltamisalueita SOSAPJ50-3013 21.10.2019-18.12.2019  4 op  (MSOS19) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä sosionomin ammattityössä, erityisesti lastensuojelun, toimeentulotuen, päihdehuollon ja vammaishuollon alueilla. Hän osaa tarkastella, millaisia reunaehtoja lainsäädännön soveltamiseen liittyy ja miten lainsäädäntö määrittää asiakkaan tarpeesta lähtevää asiakastyön prosessia. Opiskelija osaa soveltaa asiakastyön prosesseihin asiakkaan itsemääräämisoikeuden, asiakaslähtöisyyden ja tahdonvastaisten toimenpiteiden näkökulmia. Hän osaa hankkia tietoa lainsääsäädännöstä ja sen soveltamisesta.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Sosiaalilainsäädännön perusteet

  Opintojakson sisältö

  - sosiaalilainsäädännön tulkinta
  - soveltaminen asiakastyön prosessissa
  - soveltamisen reunaehdot
  - lastensuojelu, toimeentulotuki, päihdehuolto, vammaishuolto

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa ja tiedostaa lainsäädännön asettamat reunaehdot sosionomin työssä. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosionomin ammattityön kannalta keskeistä lainsäädäntöä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää lainsäädännön merkityksen asiakastyön prosesseissa. Hän osaa hankkia ja soveltaa keskeisimpiä lakeja laaja-alaisesti huomioiden asiakkaiden oikeudet ja velvollisuudet.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa kuvata ja arvioida lainsäädännön merkitystä sosiaalialalla sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä monipuolisesti. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä ja analysoida lainsäädännön merkityksiä ja vaikutuksia asiakastyön prosesseissa.

  ---

  Toteutustapa

  50% Lähiopetus, 50% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Lastensuojelun käsikirja. THL..
  - Vammaispalvelujen käsikirja. THL.
  - http://www.kela.fi/toimeentulotuki
  - https://www.paihdelinkki.fi/
  - muu opettajan ilmoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Osallistuminen kontaktiopetukseen , tiedonhaku sekä opiskelu Moodle-oppimisalustalla. Itsenäiset case-oppimistehtävät. Työprosessien analysoiminen lainsäädännön soveltamisen näkökulmasta, työelämän asiantuntijat, kokemusasiantuntijat

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Aktiivinen osallistuminen opintojakson toteutukseen, case-oppimistehtävät.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.10.2019 - 18.12.2019

  Ilmoittautumisaika

  06.05.2019 - 09.05.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS19

  Paikkoja

  12 - 26

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Pia-Christine Sainio

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojaksolla on oma Moodlepohja. Tarkemmat tiedot opintojakson alkaessa.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  2 op

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Tehtävien palautus on opintojakson lopussa.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 tuntia, josta osa kontaktiopetusta.

  Sisällön jaksotus

  Opintojakso alkaa opintojakson orientoinnilla, tämän jälkeen ovat kontaktitunnit. Kontaktituntien jälkeen on varattu aikaa case-oppimistehtävien tekoon ja palautukseen.

• Sosiaalinen kuntoutus SOSAPS50-3005 26.08.2019-18.10.2019  4 op  (SOS18C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa käyttää psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamiseen. Opiskelija osaa tunnistaa itsenäisen elämän, arjen hallinnan, yhteisöjen toimintaan osallistumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden haasteita asiakkaiden erilaisissa elämäntilanteissa ja heidän elämänkaarensa eri vaiheissa. Erityisesti opiskelija osaa tunnistaa ja arvioida kehitysvammaisten henkilöiden, työttömien, riippuvuusongelmaisten ja mielenterveyskuntoutujien tarpeita ja osallisuuden mahdollisuuksia sosiaalisessa kuntoutuksessa. Opiskelija osaa määritellä sosiaalisen kuntoutuksen toimintaperiaatteet, tavoitteet ja prosessin. Hän osaa nimetä sosiaalisen kuntoutuksen toteutustapoja, työorientaatioita, menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelijal osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida kuntoutuksen prosessin. Opiskelija osaa selittää kirjaamisen merkityksen sosiaalisessa kuntoutuksessa. Opiskelija osaa soveltaa sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen menetelmiä sosiaalisen kuntoutuksen käytännön toteutuksessa.Opiskelija osaa tunnistaa ja arvioida ohjauksellisia taitojaan.

  Edeltävä osaaminen

  opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

  Opintojakson sisältö

  - sosiaalisen kuntoutuksen käsite
  - sosiaalisen kuntoutuksen muodot
  - sosiaalisen kuntoutuksen tarpeet ja erityispiirteet
  - kuntouttava työote
  - kuntoutumisprosessi
  - sosiaalisen kuntoutuksen toteuttajatahot
  - dialogisuus ja voimavaralähtöisyys kuntoutumisprosessissa
  - sosiaalisen kuntoutuksen suunnittelu, toteuttaminen ja arvioiminen
  - moniammatillinen yhteistyö

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa soveltaa joiltakin osin psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta sosiaalisen kuntoutuksen vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija osaa kuvata erilaisten asiakasryhmien itsenäisen elämän, arjen hallinnan, yhteisöjen toimintaan osallistumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden haasteita. Opiskelija osaa selittää sosiaalisen kuntoutuksen toimintaperiaatteet, tavoitteet ja prosessin. Hän osaa tulkita sosiaalisen kuntoutuksen toteutustapoja, työorientaatioita, menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa soveltaa asiakkaan tarpeisiin ja hänen sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteisiinsa soveltuvia sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön menetelmiä sosiaalisen kuntoutuksen käytännön toteutuksessa. Opiskelija osaa selittää kirjaamisen merkityksen sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa. Opiskelija osaa tunnistaa ja arvioida omia ohjauksellisia taitojaan.

  Hyvä

  Opiskelija osaa soveltaa olennaisin osin psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta sosiaalisen kuntoutuksen vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija osaa analysoida erilaisten asiakasryhmien itsenäisen elämän, arjen hallinnan, yhteisöjen toimintaan osallistumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden tarpeita. Opiskelija osaa jäsentää sosiaalisen kuntoutuksen toimintaperiaatteet, tavoitteet ja prosessin. Opiskelija osaa analysoida sosiaalisen kuntoutuksen toteutustapoja, työorientaatioita, menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida tietyiltä osin perustellun kuntoutuksen prosessin. Hän osaa soveltaa perusteltuja ja sekä asiakkaan tarpeiden ja toimintakyvyn kannalta olennaisia ratkaisuja. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti kirjaamisen merkityksen sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa ja soveltaa kirjaamisen periaatteita. Opiskelija osaa selittää ja arvioida omia ohjauksellisia taitojaan.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa soveltaa perustellusti ja monipuolisesti psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta sosiaalisen kuntoutuksen vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija osaa arvioida erilaisten asiakasryhmien itsenäisen elämän, arjen hallinnan, yhteisöjen toimintaan osallistumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden tarpeita. Opiskelija osaa monipuolisesti perustellen yhdistää sosiaalisen kuntoutuksen toimintaperiaatteet, tavoitteet ja prosessin. Opiskelija osaa analysoida sosiaalisen kuntoutuksen toteutustapoja, työorientaatioita, menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida olennaisin osin monipuolisesti perustellun kuntoutuksen prosessin. Opiskelija osaa soveltaa perusteltuja, asiakkaan tarpeisiin ja toimintakykyyn sekä suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseen soveltuvia menetelmiä ja välineitä. Opiskelija osaa arvioida monipuolisesti kirjaamisen merkitystä sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa. Opiskelija osaa soveltaa olennaisin osin kirjaamisen periaatteita. Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti omia ohjauksellisia taitojaan.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
  - Opintoihin ja työhön valmentaminen
  - Perheohjaus
  - Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
  - Sosiaaliohjaus avopalveluissa
  - Sosiaalityö moniammatillisisissa työyhteisöissä

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Arnkil, T. E. ja Seikkula, J. 2014. ?Nehän kuunteli meitä!? Dialogeja monissa suhteissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Suomen valtio.
  - Härkäpää, K. ja Järvikoski, A. 2011. Kuntoutuksen perusteet. Sanoma Pro Oy.
  -Kokko, R-L ja Veistilä, M. 2016. Sosiaalityö ja sosiaalinen kuntoutus yhteistyönä. Teoksessa M. Törrönen, K. Hänninen, P. Jouttimäki, T. Lehto-Lundén, P. Salovaara & M. Veistilä (toim.) Vastavuoroinen sosiaalityö. Helsinki: Gaudeamus University Press. 220-230.
  -Kostilainen, H. ja Nieminen, A. (toim.) 2018. Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja DIAK TYÖELÄMÄ 13. Tampere: Juvenes Print Oy. Saatavana: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-307-0
  -Lindh,J. Härkäpää, K. & Kostamo-Pääkkö, K.(toim.) 2018. Sosiaalinen kuntoutuksessa. Turenki: Hansaprint Oy.
  -Muu opettajan osoittama ajankohtainen materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  - Yksilö- ja ryhmätyöskentely sisältäen lähiopetusta, esimerkkejä asiakastilanteista, oppimistehtäviä ja kotitentin.
  -Myös yhteistyötä työelämäyhteistyötahojen kanssa yhteisen sosiaalisen kuntoutuksen toteutuksen merkeissä.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  - Oppimistehtävät sekä luentoaineistoon ja kirjallisuuteen perustuva tentti. Arviointi:1-5.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  26.08.2019 - 18.10.2019

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 02.08.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18C
  • SOS18B
  • SOS19A

  Paikkoja

  12 - 22

  Opettaja(t)

  Elina Kangasluoma

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
  - Opintoihin ja työhön valmentaminen
  - Perheohjaus
  - Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
  - Sosiaaliohjaus avopalveluissa
  - Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  -Yhtenä opetusmenetelmistä: Työelämäyhteistyönä sosiaalisen kuntoutuksen käytännön toteutus.

  Tenttien ajankohdat

  Sovitaan kurssin alkaessa.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  4 op:tta: 106 tuntia.
  Lähiopetus kontaktitunteina: 30 tuntia.
  Itsenäinen opiskelu sisältäen myös tenttiin valmistautumisen: 76 tuntia.

• Sosiaalinen kuntoutus SOSAPS50-3006 07.01.2020-13.03.2020  4 op  (SOS18C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa käyttää psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamiseen. Opiskelija osaa tunnistaa itsenäisen elämän, arjen hallinnan, yhteisöjen toimintaan osallistumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden haasteita asiakkaiden erilaisissa elämäntilanteissa ja heidän elämänkaarensa eri vaiheissa. Erityisesti opiskelija osaa tunnistaa ja arvioida kehitysvammaisten henkilöiden, työttömien, riippuvuusongelmaisten ja mielenterveyskuntoutujien tarpeita ja osallisuuden mahdollisuuksia sosiaalisessa kuntoutuksessa. Opiskelija osaa määritellä sosiaalisen kuntoutuksen toimintaperiaatteet, tavoitteet ja prosessin. Hän osaa nimetä sosiaalisen kuntoutuksen toteutustapoja, työorientaatioita, menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelijal osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida kuntoutuksen prosessin. Opiskelija osaa selittää kirjaamisen merkityksen sosiaalisessa kuntoutuksessa. Opiskelija osaa soveltaa sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen menetelmiä sosiaalisen kuntoutuksen käytännön toteutuksessa.Opiskelija osaa tunnistaa ja arvioida ohjauksellisia taitojaan.

  Edeltävä osaaminen

  opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

  Opintojakson sisältö

  - sosiaalisen kuntoutuksen käsite
  - sosiaalisen kuntoutuksen muodot
  - sosiaalisen kuntoutuksen tarpeet ja erityispiirteet
  - kuntouttava työote
  - kuntoutumisprosessi
  - sosiaalisen kuntoutuksen toteuttajatahot
  - dialogisuus ja voimavaralähtöisyys kuntoutumisprosessissa
  - sosiaalisen kuntoutuksen suunnittelu, toteuttaminen ja arvioiminen
  - moniammatillinen yhteistyö

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa soveltaa joiltakin osin psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta sosiaalisen kuntoutuksen vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija osaa kuvata erilaisten asiakasryhmien itsenäisen elämän, arjen hallinnan, yhteisöjen toimintaan osallistumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden haasteita. Opiskelija osaa selittää sosiaalisen kuntoutuksen toimintaperiaatteet, tavoitteet ja prosessin. Hän osaa tulkita sosiaalisen kuntoutuksen toteutustapoja, työorientaatioita, menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa soveltaa asiakkaan tarpeisiin ja hänen sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteisiinsa soveltuvia sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön menetelmiä sosiaalisen kuntoutuksen käytännön toteutuksessa. Opiskelija osaa selittää kirjaamisen merkityksen sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa. Opiskelija osaa tunnistaa ja arvioida omia ohjauksellisia taitojaan.

  Hyvä

  Opiskelija osaa soveltaa olennaisin osin psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta sosiaalisen kuntoutuksen vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija osaa analysoida erilaisten asiakasryhmien itsenäisen elämän, arjen hallinnan, yhteisöjen toimintaan osallistumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden tarpeita. Opiskelija osaa jäsentää sosiaalisen kuntoutuksen toimintaperiaatteet, tavoitteet ja prosessin. Opiskelija osaa analysoida sosiaalisen kuntoutuksen toteutustapoja, työorientaatioita, menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida tietyiltä osin perustellun kuntoutuksen prosessin. Hän osaa soveltaa perusteltuja ja sekä asiakkaan tarpeiden ja toimintakyvyn kannalta olennaisia ratkaisuja. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti kirjaamisen merkityksen sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa ja soveltaa kirjaamisen periaatteita. Opiskelija osaa selittää ja arvioida omia ohjauksellisia taitojaan.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa soveltaa perustellusti ja monipuolisesti psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta sosiaalisen kuntoutuksen vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija osaa arvioida erilaisten asiakasryhmien itsenäisen elämän, arjen hallinnan, yhteisöjen toimintaan osallistumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden tarpeita. Opiskelija osaa monipuolisesti perustellen yhdistää sosiaalisen kuntoutuksen toimintaperiaatteet, tavoitteet ja prosessin. Opiskelija osaa analysoida sosiaalisen kuntoutuksen toteutustapoja, työorientaatioita, menetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida olennaisin osin monipuolisesti perustellun kuntoutuksen prosessin. Opiskelija osaa soveltaa perusteltuja, asiakkaan tarpeisiin ja toimintakykyyn sekä suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseen soveltuvia menetelmiä ja välineitä. Opiskelija osaa arvioida monipuolisesti kirjaamisen merkitystä sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa. Opiskelija osaa soveltaa olennaisin osin kirjaamisen periaatteita. Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti omia ohjauksellisia taitojaan.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
  - Opintoihin ja työhön valmentaminen
  - Perheohjaus
  - Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
  - Sosiaaliohjaus avopalveluissa
  - Sosiaalityö moniammatillisisissa työyhteisöissä

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Arnkil, T. E. ja Seikkula, J. 2014. ?Nehän kuunteli meitä!? Dialogeja monissa suhteissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Suomen valtio.
  - Härkäpää, K. ja Järvikoski, A. 2011. Kuntoutuksen perusteet. Sanoma Pro Oy.
  -Kokko, R-L ja Veistilä, M. 2016. Sosiaalityö ja sosiaalinen kuntoutus yhteistyönä. Teoksessa M. Törrönen, K. Hänninen, P. Jouttimäki, T. Lehto-Lundén, P. Salovaara & M. Veistilä (toim.) Vastavuoroinen sosiaalityö. Helsinki: Gaudeamus University Press. 220-230.
  -Kostilainen, H. ja Nieminen, A. (toim.) 2018. Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja DIAK TYÖELÄMÄ 13. Tampere: Juvenes Print Oy. Saatavana: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-307-0
  -Lindh,J. Härkäpää, K. & Kostamo-Pääkkö, K.(toim.) 2018. Sosiaalinen kuntoutuksessa. Turenki: Hansaprint Oy.
  -Muu opettajan osoittama ajankohtainen materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  - Yksilö- ja ryhmätyöskentely sisältäen lähiopetusta, esimerkkejä asiakastilanteista, oppimistehtäviä ja kotitentin.
  -Myös yhteistyötä työelämäyhteistyötahojen kanssa yhteisen sosiaalisen kuntoutuksen toteutuksen merkeissä.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  - Oppimistehtävät sekä luentoaineistoon ja kirjallisuuteen perustuva tentti. Arviointi:1-5.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 13.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 09.01.2020

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18C
  • SOS18B
  • SOS19A

  Paikkoja

  12 - 22

  Opettaja(t)

  Elina Kangasluoma

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
  - Opintoihin ja työhön valmentaminen
  - Perheohjaus
  - Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
  - Sosiaaliohjaus avopalveluissa
  - Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  -Yhtenä opetusmenetelmistä: Työelämäyhteistyönä sosiaalisen kuntoutuksen käytännön toteutus.

  Tenttien ajankohdat

  Sovitaan kurssin alkaessa.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  4 op:tta: 106 tuntia.
  Lähiopetus kontaktitunteina: 30 tuntia.
  Itsenäinen opiskelu sisältäen myös tenttiin valmistautumisen: 76 tuntia.

• Sosiaaliohjaus asumisyksiköissä SOSAPS60-3005 07.01.2020-13.03.2020  4 op  (SOS18C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta asumisyhteisöjen asiakkaiden ohjauksessa. Opiskelija osaa tunnistaa arjen hallinnan, itsenäisen elämän ja kodinomaisten olosuhteiden toteutumisen haasteet erilaisten asiakasryhmien asumispalveluissa (lastensuojelu, nuorten asumispalvelut, kehitysvammahuolto, vanhustenhuolto, päihdehuolto, mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköt). Opiskelija osaa määritellä yksityisyyden suojaan, itsemääräämisoikeuteen ja rajoitustoimenpiteisiin liittyvät reunaehdot ja hänellä on valmiudet edistää asukkaan yksilöllisyyden huomioimista, täysivaltaista osallisuutta ja kansalaisuutta niiden puitteissa. Opiskelija osaa selittää omaohjaajan tehtäväkuvan ja erilaisissa yhteisöissä käytettäviä omaohjaajan ohjauksellisia työmenetelmiä. Hän osaa soveltaaasiakkaiden voimavarat huomioiden ohjauksellisia menetelmiä innostaessaan asukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan ja yhteisöllisyyden rakentamiseen.Hänellä on valmiudet edistää asumisyhteisöjen integroitumista osaksi ympäröivää yhteiskuntaa ja mahdollistaa esimerkiksi kulttuuriin ja luontoon liittyviä kokemuksia kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Opiskelijalla on valmiudet arvioida ja kehittää omaa toimintaansa.

  Edeltävä osaaminen

  opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

  Opintojakson sisältö

  - sosiaaliohjaus ja ohjaukselliset lähestymistavat asumisyhteisössä
  - toiminnan puitteet asumisyhteisöissä: tilat, ympäristö, ravinto, päiväjärjestys, hoiva, hoito ja kuntoutus
  - yhteisöllisyys asumisyhteisöissä
  - omaohjaajan tehtäväkuva ja työmenetelmät
  - itsemääräämisoikeus ja yksityisyys
  - rajoitustoimenpiteet
  - erilaisten ympäristöjen hyödyntäminen ohjauksessa
  - kulttuuri, luonto, green care
  - oman ohjausosaamisen arviointi ja kehittäminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa soveltaa joiltakin osin psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta asumisyhteisöjen asiakkaiden ohjauksessa. Opiskelija osaa tunnistaa arjen hallinnan, itsenäisen elämän ja kodinomaisten olosuhteiden toteutumisen haasteet erilaisten asiakasryhmien asumispalveluissa. Opiskelija osaa määritellä yksityisyyden suojaan, itsemääräämisoikeuteen ja rajoitustoimenpiteisiin liittyvät reunaehdot. Hän osaa selittää omaohjaajan tehtäväkuvan ja erotella erilaisissa yhteisöissä omaohjaajan hyödyntämiä ohjauksellisia työmenetelmiä. Hän osaa soveltaa, asiakkaiden voimavarat huomioiden, ohjauksellisia menetelmiä innostaessaan asukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan ja yhteisöllisyyden rakentamiseen. Opiskelija osaa luokitella asumisyhteisöjen ympäröivään yhteiskuntaan integroitumista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Hän osaa rakentaa suunnitelmallisen ohjaustyön prosessin, jolla myös edesautetaan asumisyhteisöjen integroitumista osaksi ympäröivää yhteiskuntaa ja mahdollistetaan esimerkiksi kulttuuriin ja luontoon liittyviä kokemuksia kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Opiskelija osaa tunnistaa ammatillisen vuorovaikutuksen ja psykososiaalisen ohjausosaamisen taitojaan ja niihin liittyviä kehittämiskohteita.

  Hyvä

  Opiskelija osaa soveltaa olennaisin osin psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta asumisyhteisöjen asiakkaiden ohjauksessa. Opiskelija osaa vertaillen analysoida arjen hallinnan, itsenäisen elämän ja kodinomaisten olosuhteiden toteutumisen haasteita erilaisten asiakasryhmien asumispalveluissa. Opiskelija osaa luokitella yksityisyyden suojaan, itsemääräämisoikeuteen ja rajoitustoimenpiteisiin liittyvät reunaehdot. Hän osaa arvioida omaohjaajan tehtäväkuvaa ja analysoida erilaisissa yhteisöissä omaohjaajan hyödyntämiä ohjauksellisia työmenetelmiä. Hän osaa hyvin perustellen soveltaa, asiakkaiden voimavarat huomioiden, kussakin tilanteessa olennaisia ohjauksellisia menetelmiä innostaessaan asukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan ja yhteisöllisyyden rakentamiseen. Opiskelija osaa selittää asumisyhteisöjen ympäröivään yhteiskuntaan integroitumista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Hän osaa suunnitella pääosin perustellun ohjaustyön prosessin, jolla myös edesautetaan asumisyhteisöjen integroitumista osaksi ympäröivää yhteiskuntaa ja mahdollistetaan esimerkiksi kulttuuriin ja luontoon liittyviä kokemuksia kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Opiskelija osaa analysoida hyvin perustellen ammatillisen vuorovaikutuksen ja psykososiaalisen ohjausosaamisen taitojaan ja niihin liittyviä kehittämiskohteita.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa soveltaa perustellusti ja monipuolisesti psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta asumisyhteisöjen asiakkaiden ohjauksessa. Opiskelija osaa monipuolisesti vertailla ja arvioida arjen hallinnan, itsenäisen elämän ja kodinomaisten olosuhteiden toteutumisen haasteita erilaisten asiakasryhmien asumispalveluissa. Opiskelija osaa selittää yksityisyyden suojaan, itsemääräämisoikeuteen ja rajoitustoimenpiteisiin liittyvät reunaehdot. Hän osaa arvioida monipuolisesti omaohjaajan tehtäväkuvaa ja erilaisissa yhteisöissä omaohjaajan hyödyntämiä ohjauksellisia työmenetelmiä. Hän osaa soveltaa monipuolisesti perustellen, asiakkaiden voimavarat huomioiden, kussakin tilanteessa olennaisia ohjauksellisia menetelmiä innostaessaan asukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan ja yhteisöllisyyden rakentamiseen. Opiskelija osaa vertailla ja analysoida asumisyhteisöjen ympäröivään yhteiskuntaan integroitumista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Hän osaa suunnitella monipuolisesti perustellun ohjaustyön prosessin, jolla myös edesautetaan asumisyhteisöjen integroitumista osaksi ympäröivää yhteiskuntaa ja mahdollistetaan esimerkiksi kulttuuriin ja luontoon liittyviä kokemuksia kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Opiskelija osaa analysoida laaja-alaisesti ja monipuolisesti ammatillisen vuorovaikutuksen ja psykososiaalisen ohjausosaamisen taitojaan ja niihin liittyviä kehittämiskohteita.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
  - Opintoihin ja työhön valmentaminen
  - Sosiaalinen kuntoutus
  - Perheohjaus
  - Sosiaaliohjaus avopalveluissa
  - Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Osallistavaa kehittämistä asumisyksikössä
  Asukkaat ja työntekijät kehittäjinä. 2015. Arja Koski & Ilse Vogt (toim.)
  Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja.
  Saatavana: www.diak.fi/tyoelama/.../Työelämä_1_ISBN_9789524932551.pdf
  - Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa palveluissa. Lastensuojelussa, vammaispalveluissa, mielenterveyspalveluissa ja päihdehuollossa. Valviran selvityksiä 1:2013. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Saatavana: https://www.valvira.fi/documents/14444/22511/Selvityksia_1_2013.pdf
  - Peavy, V. R. 2006. Sosiodynaamisen ohjauksen opas. Psykologien Kustannus Oy
  - Saatamoinen, K. 2010. Lapsen asema sijaishuollossa. Käsikirja arjen toimintaan. Edita Publishing Oy.
  - Timonen-Kallio, E. 2010. Umbrella-työkirjamenetelmän käsikirja. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 50.
  - Erilainen naapuri, 2016. Satu Viskari, pekka Lund, Maarit Avellan. Saatavana: http://www.sininauha.fi/sites/default/files/erilainen_naapuri.pdf
  - Sisäinen koti, tarinallisuus ja elämän lukutaito, Marjatta Bardy. Saatavana: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100837/002bardy.pdf?sequence=1
  - Sosiaaliohjaus – lähtökohtia ja käytäntöjä 2016. Helminen, J. (Toim.) Edita
  - Asiakastyön menetelmiä Sosiaalialalla. 2015. Näkki, P. & Sayed, T. (toim.). Edita
  - muu opettajan osoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Opintojakson voi toteuttaa kahdella tavalla:
  - Toteutus yksilö- ja ryhmämuotoisena työskentelynä sisältäen kontaktiopetusta, asiakasesimerkkitilanteita, oppimistehtäviä ja tutustumiskäyntejä, sekä käytännössä tapahtuvaa työhön tutustumista ja osallistumista.
  - Opintojakson voi opinnollistaa.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  ilmoitetaan opintojakson alkaessa

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2020 - 13.03.2020

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 02.12.2019

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS18C
  • SOS18B
  • SOS19A

  Paikkoja

  12 - 22

  Opettaja(t)

  Tiina Kohtamäki

  Lisätietoja opiskelijoille

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
  - Opintoihin ja työhön valmentaminen
  - Sosiaalinen kuntoutus
  - Perheohjaus
  - Sosiaaliohjaus avopalveluissa
  - Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Opintojakson voi toteuttaa kahdella tavalla:
  - Toteutus yksilö- ja ryhmämuotoisena työskentelynä sisältäen kontaktiopetusta, asiakasesimerkkitilanteita, oppimistehtäviä ja tutustumiskäyntejä, sekä käytännössä tapahtuvaa työhön tutustumista ja osallistumista.
  Tai
  - Opinnollistamisen kautta omalla työpaikalla.

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua, mutta tehtäviä kyllä.

  Tenttien ajankohdat

  Opintojaksolla ei ole tenttiä.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 tuntia:
  - 36h kontaktia;
  - 24h harjoituksia;
  - 46h itsenäistä opiskelua

• Sosiaaliohjaus asumisyksiköissä SOSAPS60-3006 16.03.2020-29.05.2020  4 op  (MSOS19, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta asumisyhteisöjen asiakkaiden ohjauksessa. Opiskelija osaa tunnistaa arjen hallinnan, itsenäisen elämän ja kodinomaisten olosuhteiden toteutumisen haasteet erilaisten asiakasryhmien asumispalveluissa (lastensuojelu, nuorten asumispalvelut, kehitysvammahuolto, vanhustenhuolto, päihdehuolto, mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköt). Opiskelija osaa määritellä yksityisyyden suojaan, itsemääräämisoikeuteen ja rajoitustoimenpiteisiin liittyvät reunaehdot ja hänellä on valmiudet edistää asukkaan yksilöllisyyden huomioimista, täysivaltaista osallisuutta ja kansalaisuutta niiden puitteissa. Opiskelija osaa selittää omaohjaajan tehtäväkuvan ja erilaisissa yhteisöissä käytettäviä omaohjaajan ohjauksellisia työmenetelmiä. Hän osaa soveltaaasiakkaiden voimavarat huomioiden ohjauksellisia menetelmiä innostaessaan asukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan ja yhteisöllisyyden rakentamiseen.Hänellä on valmiudet edistää asumisyhteisöjen integroitumista osaksi ympäröivää yhteiskuntaa ja mahdollistaa esimerkiksi kulttuuriin ja luontoon liittyviä kokemuksia kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Opiskelijalla on valmiudet arvioida ja kehittää omaa toimintaansa.

  Edeltävä osaaminen

  opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

  Opintojakson sisältö

  - sosiaaliohjaus ja ohjaukselliset lähestymistavat asumisyhteisössä
  - toiminnan puitteet asumisyhteisöissä: tilat, ympäristö, ravinto, päiväjärjestys, hoiva, hoito ja kuntoutus
  - yhteisöllisyys asumisyhteisöissä
  - omaohjaajan tehtäväkuva ja työmenetelmät
  - itsemääräämisoikeus ja yksityisyys
  - rajoitustoimenpiteet
  - erilaisten ympäristöjen hyödyntäminen ohjauksessa
  - kulttuuri, luonto, green care
  - oman ohjausosaamisen arviointi ja kehittäminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa soveltaa joiltakin osin psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta asumisyhteisöjen asiakkaiden ohjauksessa. Opiskelija osaa tunnistaa arjen hallinnan, itsenäisen elämän ja kodinomaisten olosuhteiden toteutumisen haasteet erilaisten asiakasryhmien asumispalveluissa. Opiskelija osaa määritellä yksityisyyden suojaan, itsemääräämisoikeuteen ja rajoitustoimenpiteisiin liittyvät reunaehdot. Hän osaa selittää omaohjaajan tehtäväkuvan ja erotella erilaisissa yhteisöissä omaohjaajan hyödyntämiä ohjauksellisia työmenetelmiä. Hän osaa soveltaa, asiakkaiden voimavarat huomioiden, ohjauksellisia menetelmiä innostaessaan asukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan ja yhteisöllisyyden rakentamiseen. Opiskelija osaa luokitella asumisyhteisöjen ympäröivään yhteiskuntaan integroitumista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Hän osaa rakentaa suunnitelmallisen ohjaustyön prosessin, jolla myös edesautetaan asumisyhteisöjen integroitumista osaksi ympäröivää yhteiskuntaa ja mahdollistetaan esimerkiksi kulttuuriin ja luontoon liittyviä kokemuksia kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Opiskelija osaa tunnistaa ammatillisen vuorovaikutuksen ja psykososiaalisen ohjausosaamisen taitojaan ja niihin liittyviä kehittämiskohteita.

  Hyvä

  Opiskelija osaa soveltaa olennaisin osin psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta asumisyhteisöjen asiakkaiden ohjauksessa. Opiskelija osaa vertaillen analysoida arjen hallinnan, itsenäisen elämän ja kodinomaisten olosuhteiden toteutumisen haasteita erilaisten asiakasryhmien asumispalveluissa. Opiskelija osaa luokitella yksityisyyden suojaan, itsemääräämisoikeuteen ja rajoitustoimenpiteisiin liittyvät reunaehdot. Hän osaa arvioida omaohjaajan tehtäväkuvaa ja analysoida erilaisissa yhteisöissä omaohjaajan hyödyntämiä ohjauksellisia työmenetelmiä. Hän osaa hyvin perustellen soveltaa, asiakkaiden voimavarat huomioiden, kussakin tilanteessa olennaisia ohjauksellisia menetelmiä innostaessaan asukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan ja yhteisöllisyyden rakentamiseen. Opiskelija osaa selittää asumisyhteisöjen ympäröivään yhteiskuntaan integroitumista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Hän osaa suunnitella pääosin perustellun ohjaustyön prosessin, jolla myös edesautetaan asumisyhteisöjen integroitumista osaksi ympäröivää yhteiskuntaa ja mahdollistetaan esimerkiksi kulttuuriin ja luontoon liittyviä kokemuksia kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Opiskelija osaa analysoida hyvin perustellen ammatillisen vuorovaikutuksen ja psykososiaalisen ohjausosaamisen taitojaan ja niihin liittyviä kehittämiskohteita.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa soveltaa perustellusti ja monipuolisesti psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta asumisyhteisöjen asiakkaiden ohjauksessa. Opiskelija osaa monipuolisesti vertailla ja arvioida arjen hallinnan, itsenäisen elämän ja kodinomaisten olosuhteiden toteutumisen haasteita erilaisten asiakasryhmien asumispalveluissa. Opiskelija osaa selittää yksityisyyden suojaan, itsemääräämisoikeuteen ja rajoitustoimenpiteisiin liittyvät reunaehdot. Hän osaa arvioida monipuolisesti omaohjaajan tehtäväkuvaa ja erilaisissa yhteisöissä omaohjaajan hyödyntämiä ohjauksellisia työmenetelmiä. Hän osaa soveltaa monipuolisesti perustellen, asiakkaiden voimavarat huomioiden, kussakin tilanteessa olennaisia ohjauksellisia menetelmiä innostaessaan asukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan ja yhteisöllisyyden rakentamiseen. Opiskelija osaa vertailla ja analysoida asumisyhteisöjen ympäröivään yhteiskuntaan integroitumista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Hän osaa suunnitella monipuolisesti perustellun ohjaustyön prosessin, jolla myös edesautetaan asumisyhteisöjen integroitumista osaksi ympäröivää yhteiskuntaa ja mahdollistetaan esimerkiksi kulttuuriin ja luontoon liittyviä kokemuksia kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Opiskelija osaa analysoida laaja-alaisesti ja monipuolisesti ammatillisen vuorovaikutuksen ja psykososiaalisen ohjausosaamisen taitojaan ja niihin liittyviä kehittämiskohteita.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
  - Opintoihin ja työhön valmentaminen
  - Sosiaalinen kuntoutus
  - Perheohjaus
  - Sosiaaliohjaus avopalveluissa
  - Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Osallistavaa kehittämistä asumisyksikössä
  Asukkaat ja työntekijät kehittäjinä. 2015. Arja Koski & Ilse Vogt (toim.)
  Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja.
  Saatavana: www.diak.fi/tyoelama/.../Työelämä_1_ISBN_9789524932551.pdf
  - Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa palveluissa. Lastensuojelussa, vammaispalveluissa, mielenterveyspalveluissa ja päihdehuollossa. Valviran selvityksiä 1:2013. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Saatavana: https://www.valvira.fi/documents/14444/22511/Selvityksia_1_2013.pdf
  - Peavy, V. R. 2006. Sosiodynaamisen ohjauksen opas. Psykologien Kustannus Oy
  - Saatamoinen, K. 2010. Lapsen asema sijaishuollossa. Käsikirja arjen toimintaan. Edita Publishing Oy.
  - Timonen-Kallio, E. 2010. Umbrella-työkirjamenetelmän käsikirja. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 50.
  - Erilainen naapuri, 2016. Satu Viskari, pekka Lund, Maarit Avellan. Saatavana: http://www.sininauha.fi/sites/default/files/erilainen_naapuri.pdf
  - Sisäinen koti, tarinallisuus ja elämän lukutaito, Marjatta Bardy. Saatavana: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100837/002bardy.pdf?sequence=1
  - Sosiaaliohjaus – lähtökohtia ja käytäntöjä 2016. Helminen, J. (Toim.) Edita
  - Asiakastyön menetelmiä Sosiaalialalla. 2015. Näkki, P. & Sayed, T. (toim.). Edita
  - muu opettajan osoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Opintojakson voi toteuttaa kahdella tavalla:
  - Toteutus yksilö- ja ryhmämuotoisena työskentelynä sisältäen kontaktiopetusta, asiakasesimerkkitilanteita, oppimistehtäviä ja tutustumiskäyntejä, sekä käytännössä tapahtuvaa työhön tutustumista ja osallistumista.
  - Opintojakson voi opinnollistaa.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  ilmoitetaan opintojakson alkaessa

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  16.03.2020 - 29.05.2020

  Ilmoittautumisaika

  13.05.2019 - 17.01.2020

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS19
  • MSOS20
  • SOS18C
  • SOS20A
  • SOS18B
  • SOS19A

  Paikkoja

  12 - 22

  Opettaja(t)

  Tiina Kohtamäki

  Lisätietoja opiskelijoille

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
  - Opintoihin ja työhön valmentaminen
  - Sosiaalinen kuntoutus
  - Perheohjaus
  - Sosiaaliohjaus avopalveluissa
  - Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  <