Lukuvuosi 2021 - 2022

• Asiantuntijana sosiaali- ja terveysalalla STPO101-3048 01.01.2022-31.05.2022  2 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tunnistaa sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmien asiantuntemusalueeseen, työkenttiin sekä työtehtäviin liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa kuvata, miten sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset yhdessä vastaavat ihmisen/asiakkaan/potilaan kokonaisvaltaisesta auttamisesta, mitä yhteistä ammateilla on ja miten ne täydentävät toisiaan. Opiskelijalle syntyy kiinnostus tuntea toisten sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden osaamista paremmin ja hyödyntää sitä opiskeluaikana ja myöhemmin ammatissaan

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - sosiaali- ja terveysalan tutkintojen sisällöt
  - palveluohjaus, asiakaslähtöisyys
  - moniammatillinen hoito- ja palveluketju sosiaali- ja terveysalalla

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  x

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Verkko-opetus moniammatillisissa ryhmissä

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.01.2022 - 31.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  31.08.2021 - 30.09.2021

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Opettaja(t)

  Pirkko Mäntykivi, Anita Keski-Hirvi, Sos Nimeämätön, Else Vierre, Anna-Kaarina Koivula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sairaanhoitaja (AMK), Sosionomi (AMK), Terveydenhoitaja (AMK), Fysioterapeutti (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  2 op

  Arviointiasteikko

  1-5

• Communication and Media in Social Work SOSEM60-3005 30.08.2021-15.10.2021  4 op  (IEPSW21F, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Students are familiar with social importance of media and communication from different perspectives of social work and activities. Students analytically examine media contents and recognise perspectives presented by various interest groups. They can explain how media acts and what kind of meanings it keeps inside.They can apply means of communication and influence. Students have argumentation and information seeking skills. They are familiar with the internal and external communication principles and practices in work communities. Students are familiar with the professional etiquette in social media. Students also examine communication culture from the perspective of sustainable development.

  Edeltävä osaaminen

  Students of the Degree Programme in Social Services: Most part of the Basic studies

  Opintojakson sisältö

  - media literacy: perceiving media reality and working as social work professional in media environment
  - influence in society as part of empowering social work
  - communication in society
  - ethical instructions and legislation of media

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Students
  - are able to recognize the importance of communication and media in society
  - are able to recognize the wholeness of methods which media uses
  - are able to recognize their individual behavior concerning media and communication and connected attitudes

  Hyvä

  Students
  - have capacities to itemize contents of media
  - can bring out topics, which are essential from the perspective of citizens? empowerment
  - are able to recognize their individual values and attitudes
  - are able to recognize their responsibilities in communication-related tasks

  Kiitettävä

  Students
  - have competencies to evaluate and analyze critically the contents produced by different media sources
  - have skills to act in network of citizens, media and other interest groups based on principles of empowering social work
  - have capacities to recognize the influence of their individual values and attitudes to their actions

  Lisätiedot

  Students of the degree programme can choose between this and the following courses:
  - Structural Social Work
  - Community-Oriented Social Work
  - Empowering Social Work

  ---

  Toteutustapa

  50% Lähiopetus, 50% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Hall, C. Slembrouck, S. & Sarangi S. 2006. Language Practises in Social Work: Categorisation and Accountability in Child Welfare. : Chapter 9, p. 145 - 163 Narrative transformation in media reporting; Chapter 10, p.. 164 - 173 Conclusion.
  Stocchetti, M. & Kukkonen, K. 2010. Critical Media Analysis: An Introduction for Media Professionals. Frankfurt am Main: Peter Lang AG. E-book.
  Literature needed in assingments and in the exam is defined more closely during the course.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Contact learning, learning assignments including e-learning, group discussions, exam.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Evaluation is based on active participation in contact learning, assignments andt the exam.

  Opetuskieli

  Englanti

  Ajoitus

  30.08.2021 - 15.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • IEPSW21F
  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  12 - 20

  Opettaja(t)

  Helena Sarvikas, Pia-Christine Sainio

  Lisätietoja opiskelijoille

  Students can choose between this and the following courses:
  - Structural Social Work
  - Community-Oriented Social Work
  - Empowering Social Work

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Virtuaaliosuus

  2 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Does not include any practise period.

  Tenttien ajankohdat

  Exam at the end of the course.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  108 hours.including contact learning.

• Digitaalisuus sosionomin työkentillä SOSAPJ00-3004 06.09.2021-24.10.2021  3 op  (MSOS20, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tietää verkkoympäristössä toteutettavia sosionomityön muotoja eri asiakasryhmien kohdalla. Opiskelija osaa arvioida verkkoympäristössä toimimisen soveltuvuutta eri asiakasryhmien ja erilaisten avun tarpeiden kannalta. Hän tiedostaa verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa tuottaa verkkoympäristöön soveltuvaa sisältöä ammatillisessa roolissa. Hän osaa ottaa huomioon palvelujen saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimukset.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - verkossa tapahtuva auttaminen sosionomin työkenttänä
  - verkossa tapahtuvan auttamisen erityispiirteet ja eettiset periaatteet
  - verkkoauttamisen muotoja
  - ammatillinen toiminta sosiaalisessa mediassa
  - saavutettavuus tietosuojan kysymykset
  - kestävä kehitys

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä verkkoympäristöjä ja niissä toteutettavia sosionomityön muotoja asiakasryhmien kohdalla. Hän tunnistaa joitain verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija pystyy selviytymään verkossa ammatillisessa roolissa ja tietää verkkosisältöjen tuottamisen periaatteita. Hän tunnistaa joitain saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimuksia. Opiskelija osaa ohjatusti soveltaa oppimaansa.

  Hyvä

  Opiskelija hallitsee verkkoympäristöjä ja niissä toteutettavia sosionomityön muotoja eri asiakasryhmien kohdalla. Opiskelija osaa käyttää verkkoympäristöä yhtenä ammattityön muotona. Opiskelija osaa havainnoida verkkoympäristössä toimimisen soveltuvuutta eri asiakasryhmien ja erilaisten avun tarvitsijoiden kannalta. Hän tiedostaa monipuolisesti verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa toimia verkossa ammatillisessa roolissa ja tietää miten verkkosisältöjä tuotetaan. Hän huomioi saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimuksia. Opiskelija osaa käyttää oppimaansa käytäntöön.

  Kiitettävä

  Opiskelija hallitsee verkkoympäristöjä ja niissä toteutettavia sosionomityön muotoja eri asiakasryhmien kohdalla monipuolisesti. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti verkkoympäristöä yhtenä ammattityön muotona. Opiskelija osaa arvioida verkkoympäristössä toimimisen soveltuvuutta eri asiakasryhmien ja erilaisten avun tarvitsijoiden kannalta. Hän analysoi monipuolisesti verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa toimia verkossa ammatillisessa roolissa ja tietää miten verkkosisältöjä tuotetaan. Hän osaa ottaa saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimukset. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa käytäntöön.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen opintojaksojen Teknologia ja arki, Kommunikaation apuvälineet ja Hyvinvointiteknologia kanssa

  ---

  Toteutustapa

  34% Lähiopetus, 66% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Kivistö & Päykkönen (toim.) Sosiaalityö digitalisaatiossa. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja. C Työpapereita 58.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, harjoitukset, ryhmäkeskustelut

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opiskelija tietää verkkoympäristössä toteutettavia sosionomityön muotoja eri asiakasryhmien kohdalla. Opiskelija osaa arvioida verkkoympäristössä toimimisen soveltuvuutta eri asiakasryhmien ja erilaisten avun tarpeiden kannalta. Hän tiedostaa verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa tuottaa verkkoympäristöön soveltuvaa sisältöä ammatillisessa roolissa. Hän osaa ottaa huomioon palvelujen saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimukset.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  06.09.2021 - 24.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20
  • SOS18C
  • SOS18B
  • SOS19A

  Paikkoja

  7 - 25

  Opettaja(t)

  Maria Koivuniemi

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakso on vaihtoehtoinen opintojaksojen Teknologia ja arki, Kommunikaation apuvälineet ja Hyvinvointiteknologia kanssa.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  2 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  78h

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä verkkoympäristöjä ja niissä toteutettavia sosionomityön muotoja asiakasryhmien kohdalla. Hän tunnistaa joitain verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija pystyy selviytymään verkossa ammatillisessa roolissa ja tietää verkkosisältöjen tuottamisen periaatteita. Hän tunnistaa joitain saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimuksia. Opiskelija osaa ohjatusti soveltaa oppimaansa.

  Hyvä

  Opiskelija hallitsee verkkoympäristöjä ja niissä toteutettavia sosionomityön muotoja eri asiakasryhmien kohdalla. Opiskelija osaa käyttää verkkoympäristöä yhtenä ammattityön muotona. Opiskelija osaa havainnoida verkkoympäristössä toimimisen soveltuvuutta eri asiakasryhmien ja erilaisten avun tarvitsijoiden kannalta. Hän tiedostaa monipuolisesti verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa toimia verkossa ammatillisessa roolissa ja tietää miten verkkosisältöjä tuotetaan. Hän huomioi saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimuksia. Opiskelija osaa käyttää oppimaansa käytäntöön

  Kiitettävä

  Opiskelija hallitsee verkkoympäristöjä ja niissä toteutettavia sosionomityön muotoja eri asiakasryhmien kohdalla monipuolisesti. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti verkkoympäristöä yhtenä ammattityön muotona. Opiskelija osaa arvioida verkkoympäristössä toimimisen soveltuvuutta eri asiakasryhmien ja erilaisten avun tarvitsijoiden kannalta. Hän analysoi monipuolisesti verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä etuja, haittoja ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa toimia verkossa ammatillisessa roolissa ja tietää miten verkkosisältöjä tuotetaan. Hän osaa ottaa saavutettavuuden ja tietosuojan vaatimukset. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa käytäntöön.

• Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa SOSATO50-3009 01.09.2021-15.10.2021  4 op  (SOS20B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on perustiedot ja -taidot luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista draamallisten menetelmien alueella, esimerkiksi teatteri, rooliharjoitukset, itseilmaisun harjoitukset. Opiskelija ymmärtää luovien, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien merkityksen minäkuvan, itsetunnon, itseilmaisun ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opiskelija osaa organisoida tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käytetään draamallisia menetelmiä. Hänellä on valmiudet innostaa ja rohkaista yksilöitä ja ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään. Opiskelija osaa työskennellä tavoitteellisesti luovien toimintojen alueella ja hän osaa suunnitella luovan toiminnan prosessin alusta loppuun. Hän on tietoinen luovista voimavaroistaan ja on motivoitunut käyttämään ja kehittämään niitä sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

  Edeltävä osaaminen

  Opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

  Opintojakson sisältö

  - luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
  - draamamenetelmien käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
  - itseilmaisu, rooliharjoitukset, teatteri-ilmaisu
  - toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset draamallisia menetelmiä hyödyntäen
  - soveltavan draaman välineet käytännössä
  - omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomin työssä

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  X

  Lisätiedot

  Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Kuvan käyttö ryhmätoiminnassa
  - Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Ilmoitetaan opintojakson alkaessa.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Lähiopetus, harjoitukset.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  ilmoitetaan opintojakson alkaessa

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.09.2021 - 15.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • SOS21A
  • SOS20C

  Paikkoja

  12 - 24

  Opettaja(t)

  Juulia Soidinaho

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 tuntia

• Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa SOSATO50-3011 21.03.2022-20.05.2022  4 op  (SOS20B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on perustiedot ja -taidot luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista draamallisten menetelmien alueella, esimerkiksi teatteri, rooliharjoitukset, itseilmaisun harjoitukset. Opiskelija ymmärtää luovien, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien merkityksen minäkuvan, itsetunnon, itseilmaisun ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opiskelija osaa organisoida tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käytetään draamallisia menetelmiä. Hänellä on valmiudet innostaa ja rohkaista yksilöitä ja ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään. Opiskelija osaa työskennellä tavoitteellisesti luovien toimintojen alueella ja hän osaa suunnitella luovan toiminnan prosessin alusta loppuun. Hän on tietoinen luovista voimavaroistaan ja on motivoitunut käyttämään ja kehittämään niitä sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

  Edeltävä osaaminen

  Opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

  Opintojakson sisältö

  - luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
  - draamamenetelmien käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
  - itseilmaisu, rooliharjoitukset, teatteri-ilmaisu
  - toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset draamallisia menetelmiä hyödyntäen
  - soveltavan draaman välineet käytännössä
  - omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomin työssä

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  X

  Lisätiedot

  Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Kuvan käyttö ryhmätoiminnassa
  - Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Ilmoitetaan opintojakson alkaessa.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Lähiopetus, harjoitukset.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  ilmoitetaan opintojakson alkaessa

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.03.2022 - 20.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • MSOS21K
  • SOS20C

  Paikkoja

  12 - 24

  Opettaja(t)

  Juulia Soidinaho

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 tuntia

• Empowering Social Work SOSEM30-3005 30.08.2021-19.12.2021  4 op  (IEPSW21F, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Students are able to define the concept of empowerment and describe how it is related to critical social work theories.
  They know how to analyse social mechanisms behind marginalisation and analyse structures and processes which produce inequality and disadvantage on regional, national and international level. Students analyze practices, structures and process which produce and maintain marginalisation, inequality and lack of engagement and power in society, welfare services and social work. Students recognise needs for empowering social work in the clients' lives, work communities and in social work responsibilities. They are familiar with empowering social work methods. Students can describe what kind of conflicts may emerge in empowering work processes and what kind of solutions there are to solve them. Students are prepared to plan and evaluate a social work process, in which empowering methods are used and sustainable development promoted. Students can critically analyse their attitudes and opinions. In work with clients, they can reflect their own individual values and ethical views.

  Edeltävä osaaminen

  Students of the Degree Programme in Social Services: Basic studies of the degree programme

  Opintojakson sisältö

  - the concept of empowerment
  - critical social work theories
  - marginalization, inequality and disadvantage in society
  - promoting empowerment in client work, social welfare organizations and society
  - empowering methods in social work
  - planning and evaluating a process of empowering social work
  - empowering work and sustainable development
  - evaluation of one's values and action

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  The students can define the concept of empowerment and describe the core content of the critical social theories underpinning it. They can describe such practices, processes and structures in the society, service system and social work that produce and maintain marginalization, inequality, lack of power and participation. They recognize the connections of these factors with ecosocial sustainability. The students are able to describe the needs, for empowering social lwork and the power structures in the lives of the service users as well as in the social work organizations and practices. They can produce a case example on the process of empowering social work. The students are able to describe their own social work practice and the values behind it, and raise questions concerning value conflicts that they have experienced in social work practice and name structural factors connected to them.

  Hyvä

  In addition, the students are able to reflect on the concept of empowerment from many perspectives and connect it to the practical work. They can produce a realistic case example and a solution that is applicable. They can reflect the structural and social factors connected to their own values and the value conflicts they have experienced.

  Kiitettävä

  In addition, the students are able to reflect critically and comprehensively the marginalizing processes in the lives of service users, in social work organisations and in social work profession. They can produce a case example that highlights the situation from many perspectives. They are able to analyse it by applying the critical theories. They ae able to apply empowering social work methods in the case example in a creative way and describe the use of the methods in detail, taking into account the ecosocial sustainability. They can analyse and assess critically both their own actions and the professional practices of social work from the perspective of empowering goals of social work. They are able to assess the empowering approach in relation to the other possible approaches in social work.

  Lisätiedot

  Finnish students can choose between this course and the following courses:
  - Communication and Media in Social Work
  - Structural Social Work
  - Community-Oriented Social Work

  ---

  Toteutustapa

  75% Lähiopetus, 25% Etäopetus

  Opetuskieli

  Englanti

  Ajoitus

  30.08.2021 - 19.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • IEPSW21F
  • SOS19C
  • SOS19B
  • SOS19A

  Paikkoja

  12 - 25

  Opettaja(t)

  Aino Alaverdyan, Tanja Rajala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  T&K osuus

  1 op

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Arviointiasteikko

  1-5

• Englanti STPO301-3020 28.03.2022-25.05.2022  3 op  (SOS22A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa sosiaalialan keskeisen englanninkielisen sanaston. Hän osaa kuvata englanniksi suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pääpiirteet. Hän tuntee sosiaalialan asiakasryhmiin liittyvän keskeisen sanaston. Hän osaa lukea erilaisia ammatillisia tekstejä ja käyttää lukemaansa tekstin laatimisen aineistona. Opiskelija pystyy kommunikoimaan englanniksi asiakastilanteissa ja työyhteisössä.
  Opiskelijalla on valmiudet kehittää ammattitaitoaan englannin kielellä.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - ammattialan, suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja oman koulutuksen esittely englannin kielellä
  - englanninkielinen sanasto asiakasryhmistä: lapset, nuoret, perheet, vammaiset, päihteiden käyttäjät, maahanmuuttajat, työttömät, asunnottomat ja mielenterveyden ongelmista kärsivät
  - asiakastapauksen kuvaaminen englannin kielellä
  - englannin kielen käyttäminen asiakashaastattelussa

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija selviytyy rutiiniluonteisissa, suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa moniammatillisessa työyhteisössä (esim. sähköposti, lomakkeiden täyttö, CV, työyksikön esittely). Opiskelija antaa yksinkertaisia, suullisia ja tarvittaessa myös kirjallisia ohjeita erilaisille asiakkaille /ryhmille, kysyy asiakkaalta tämän nykyiseen ja aiempaan elämäntilanteeseen liittyviä, välttämättömiä tietoja sekä kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi. Opiskelija ymmärtää omiin työtehtäviinsä liittyviä sosiaalialan tekstejä.
  Hän tekee kielen keskeisissä rakenteissa virheitä mikä vaikeuttaa viestintää ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja vaatii asian toistoa, käyttää sosiaalialan perussanastoa niin että tarpeelliset tiedot välittyvät kuulijalle ja lukijalle, ääntää ymmärrettävästi, mutta epätarkkuuksia saattaa esiintyä erityissanastossa, löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita ja turvautuu yleisesti käytettyihin apuvälineisiin viestinnässään.

  Hyvä

  Opiskelija viestii suullisesti ja kirjallisesti moniammatilliselle työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (esim. puhelinkeskustelut, ulkopuoliset konsultaatiot, suullinen ja kirjallinen raportointi, suullinen esitys esim. vakuutusasiakirjat). Opiskelija selittää ja perustelee yksilölliset asiakasohjeet sekä kertoo tavallisimmista sosiaalialan menetelmistä ja prosesseista, selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa elämäntilannetta ja tekee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi sekä vastaa asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Opiskelija käyttää rakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin, käyttää hyvin sosiaalialan keskeistä sanastoa ja melko hyvin oman erityisalansa sanastoa, pyrkii viestimään tilanteen edellyttämällä tyylillä, ääntää melko luontevasti ja selkeästi, löytää silmäilemällä tekstin pääkohdat erilaisista sosiaalialan teksteistä ja käyttää eri keinoja viestinnän tukena.

  Kiitettävä

  Opiskelija viestii täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti, suullisesti ja kirjallisesti englannin kielellä moniammatillisessa ja -kulttuurissa työyhteisössä vaativissakin vuorovaikutustilanteissa (esim. palaverit, sosiaalineuvottelut ja palautekeskustelut). Hän esittelee eri vaihtoehtoja luontevasti ja monipuolisesti asiakkaiden ohjaustilanteessa ottaen huomioon asiakkaiden kulttuuritaustan. Opiskelija haastattelee asiakkaita tilanteen edellyttämällä tavalla ja viestii myös haastavissa ja odottamattomissa asiakastilanteissa ammattimaisella tavalla. Opiskelija käyttää monipuolisia rakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi, käyttää täsmällisesti laajaa sosiaalialan kieltä mukaan lukien oman erityisalansa terminologian, ääntää selkeästi ja luontevasti, viestii tilanteen edellyttämällä tyylillä, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön arvioidakseen kriittisesti lähteen luotettavuuden ja käyttää tehokkaasti eri keinoja viestinnän tukena.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  28.03.2022 - 25.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  10.01.2022 - 17.01.2022

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS22A

  Opettaja(t)

  Suzana Zegrea

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Englanti STPO301-3021 10.01.2022-11.03.2022  3 op  (MSOS22K) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa sosiaalialan keskeisen englanninkielisen sanaston. Hän osaa kuvata englanniksi suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pääpiirteet. Hän tuntee sosiaalialan asiakasryhmiin liittyvän keskeisen sanaston. Hän osaa lukea erilaisia ammatillisia tekstejä ja käyttää lukemaansa tekstin laatimisen aineistona. Opiskelija pystyy kommunikoimaan englanniksi asiakastilanteissa ja työyhteisössä.
  Opiskelijalla on valmiudet kehittää ammattitaitoaan englannin kielellä.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - ammattialan, suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja oman koulutuksen esittely englannin kielellä
  - englanninkielinen sanasto asiakasryhmistä: lapset, nuoret, perheet, vammaiset, päihteiden käyttäjät, maahanmuuttajat, työttömät, asunnottomat ja mielenterveyden ongelmista kärsivät
  - asiakastapauksen kuvaaminen englannin kielellä
  - englannin kielen käyttäminen asiakashaastattelussa

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija selviytyy rutiiniluonteisissa, suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa moniammatillisessa työyhteisössä (esim. sähköposti, lomakkeiden täyttö, CV, työyksikön esittely). Opiskelija antaa yksinkertaisia, suullisia ja tarvittaessa myös kirjallisia ohjeita erilaisille asiakkaille /ryhmille, kysyy asiakkaalta tämän nykyiseen ja aiempaan elämäntilanteeseen liittyviä, välttämättömiä tietoja sekä kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi. Opiskelija ymmärtää omiin työtehtäviinsä liittyviä sosiaalialan tekstejä.
  Hän tekee kielen keskeisissä rakenteissa virheitä mikä vaikeuttaa viestintää ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja vaatii asian toistoa, käyttää sosiaalialan perussanastoa niin että tarpeelliset tiedot välittyvät kuulijalle ja lukijalle, ääntää ymmärrettävästi, mutta epätarkkuuksia saattaa esiintyä erityissanastossa, löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita ja turvautuu yleisesti käytettyihin apuvälineisiin viestinnässään.

  Hyvä

  Opiskelija viestii suullisesti ja kirjallisesti moniammatilliselle työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (esim. puhelinkeskustelut, ulkopuoliset konsultaatiot, suullinen ja kirjallinen raportointi, suullinen esitys esim. vakuutusasiakirjat). Opiskelija selittää ja perustelee yksilölliset asiakasohjeet sekä kertoo tavallisimmista sosiaalialan menetelmistä ja prosesseista, selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa elämäntilannetta ja tekee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi sekä vastaa asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Opiskelija käyttää rakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin, käyttää hyvin sosiaalialan keskeistä sanastoa ja melko hyvin oman erityisalansa sanastoa, pyrkii viestimään tilanteen edellyttämällä tyylillä, ääntää melko luontevasti ja selkeästi, löytää silmäilemällä tekstin pääkohdat erilaisista sosiaalialan teksteistä ja käyttää eri keinoja viestinnän tukena.

  Kiitettävä

  Opiskelija viestii täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti, suullisesti ja kirjallisesti englannin kielellä moniammatillisessa ja -kulttuurissa työyhteisössä vaativissakin vuorovaikutustilanteissa (esim. palaverit, sosiaalineuvottelut ja palautekeskustelut). Hän esittelee eri vaihtoehtoja luontevasti ja monipuolisesti asiakkaiden ohjaustilanteessa ottaen huomioon asiakkaiden kulttuuritaustan. Opiskelija haastattelee asiakkaita tilanteen edellyttämällä tavalla ja viestii myös haastavissa ja odottamattomissa asiakastilanteissa ammattimaisella tavalla. Opiskelija käyttää monipuolisia rakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi, käyttää täsmällisesti laajaa sosiaalialan kieltä mukaan lukien oman erityisalansa terminologian, ääntää selkeästi ja luontevasti, viestii tilanteen edellyttämällä tyylillä, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön arvioidakseen kriittisesti lähteen luotettavuuden ja käyttää tehokkaasti eri keinoja viestinnän tukena.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 11.03.2022

  Ilmoittautumisaika

  10.01.2022 - 17.01.2022

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS22K

  Opettaja(t)

  Suzana Zegrea

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Englanti STPO301-3022 30.08.2021-15.10.2021  3 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa sosiaalialan keskeisen englanninkielisen sanaston. Hän osaa kuvata englanniksi suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pääpiirteet. Hän tuntee sosiaalialan asiakasryhmiin liittyvän keskeisen sanaston. Hän osaa lukea erilaisia ammatillisia tekstejä ja käyttää lukemaansa tekstin laatimisen aineistona. Opiskelija pystyy kommunikoimaan englanniksi asiakastilanteissa ja työyhteisössä.
  Opiskelijalla on valmiudet kehittää ammattitaitoaan englannin kielellä.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - ammattialan, suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja oman koulutuksen esittely englannin kielellä
  - englanninkielinen sanasto asiakasryhmistä: lapset, nuoret, perheet, vammaiset, päihteiden käyttäjät, maahanmuuttajat, työttömät, asunnottomat ja mielenterveyden ongelmista kärsivät
  - asiakastapauksen kuvaaminen englannin kielellä
  - englannin kielen käyttäminen asiakashaastattelussa

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija selviytyy rutiiniluonteisissa, suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa moniammatillisessa työyhteisössä (esim. sähköposti, lomakkeiden täyttö, CV, työyksikön esittely). Opiskelija antaa yksinkertaisia, suullisia ja tarvittaessa myös kirjallisia ohjeita erilaisille asiakkaille /ryhmille, kysyy asiakkaalta tämän nykyiseen ja aiempaan elämäntilanteeseen liittyviä, välttämättömiä tietoja sekä kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi. Opiskelija ymmärtää omiin työtehtäviinsä liittyviä sosiaalialan tekstejä.
  Hän tekee kielen keskeisissä rakenteissa virheitä mikä vaikeuttaa viestintää ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja vaatii asian toistoa, käyttää sosiaalialan perussanastoa niin että tarpeelliset tiedot välittyvät kuulijalle ja lukijalle, ääntää ymmärrettävästi, mutta epätarkkuuksia saattaa esiintyä erityissanastossa, löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita ja turvautuu yleisesti käytettyihin apuvälineisiin viestinnässään.

  Hyvä

  Opiskelija viestii suullisesti ja kirjallisesti moniammatilliselle työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (esim. puhelinkeskustelut, ulkopuoliset konsultaatiot, suullinen ja kirjallinen raportointi, suullinen esitys esim. vakuutusasiakirjat). Opiskelija selittää ja perustelee yksilölliset asiakasohjeet sekä kertoo tavallisimmista sosiaalialan menetelmistä ja prosesseista, selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa elämäntilannetta ja tekee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi sekä vastaa asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Opiskelija käyttää rakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin, käyttää hyvin sosiaalialan keskeistä sanastoa ja melko hyvin oman erityisalansa sanastoa, pyrkii viestimään tilanteen edellyttämällä tyylillä, ääntää melko luontevasti ja selkeästi, löytää silmäilemällä tekstin pääkohdat erilaisista sosiaalialan teksteistä ja käyttää eri keinoja viestinnän tukena.

  Kiitettävä

  Opiskelija viestii täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti, suullisesti ja kirjallisesti englannin kielellä moniammatillisessa ja -kulttuurissa työyhteisössä vaativissakin vuorovaikutustilanteissa (esim. palaverit, sosiaalineuvottelut ja palautekeskustelut). Hän esittelee eri vaihtoehtoja luontevasti ja monipuolisesti asiakkaiden ohjaustilanteessa ottaen huomioon asiakkaiden kulttuuritaustan. Opiskelija haastattelee asiakkaita tilanteen edellyttämällä tavalla ja viestii myös haastavissa ja odottamattomissa asiakastilanteissa ammattimaisella tavalla. Opiskelija käyttää monipuolisia rakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi, käyttää täsmällisesti laajaa sosiaalialan kieltä mukaan lukien oman erityisalansa terminologian, ääntää selkeästi ja luontevasti, viestii tilanteen edellyttämällä tyylillä, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön arvioidakseen kriittisesti lähteen luotettavuuden ja käyttää tehokkaasti eri keinoja viestinnän tukena.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  30.08.2021 - 15.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Paikkoja

  0 - 36

  Opettaja(t)

  Suzana Zegrea

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Englanti STPO301-3023 25.10.2021-17.12.2021  3 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa sosiaalialan keskeisen englanninkielisen sanaston. Hän osaa kuvata englanniksi suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pääpiirteet. Hän tuntee sosiaalialan asiakasryhmiin liittyvän keskeisen sanaston. Hän osaa lukea erilaisia ammatillisia tekstejä ja käyttää lukemaansa tekstin laatimisen aineistona. Opiskelija pystyy kommunikoimaan englanniksi asiakastilanteissa ja työyhteisössä.
  Opiskelijalla on valmiudet kehittää ammattitaitoaan englannin kielellä.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - ammattialan, suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja oman koulutuksen esittely englannin kielellä
  - englanninkielinen sanasto asiakasryhmistä: lapset, nuoret, perheet, vammaiset, päihteiden käyttäjät, maahanmuuttajat, työttömät, asunnottomat ja mielenterveyden ongelmista kärsivät
  - asiakastapauksen kuvaaminen englannin kielellä
  - englannin kielen käyttäminen asiakashaastattelussa

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija selviytyy rutiiniluonteisissa, suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa moniammatillisessa työyhteisössä (esim. sähköposti, lomakkeiden täyttö, CV, työyksikön esittely). Opiskelija antaa yksinkertaisia, suullisia ja tarvittaessa myös kirjallisia ohjeita erilaisille asiakkaille /ryhmille, kysyy asiakkaalta tämän nykyiseen ja aiempaan elämäntilanteeseen liittyviä, välttämättömiä tietoja sekä kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi. Opiskelija ymmärtää omiin työtehtäviinsä liittyviä sosiaalialan tekstejä.
  Hän tekee kielen keskeisissä rakenteissa virheitä mikä vaikeuttaa viestintää ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja vaatii asian toistoa, käyttää sosiaalialan perussanastoa niin että tarpeelliset tiedot välittyvät kuulijalle ja lukijalle, ääntää ymmärrettävästi, mutta epätarkkuuksia saattaa esiintyä erityissanastossa, löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita ja turvautuu yleisesti käytettyihin apuvälineisiin viestinnässään.

  Hyvä

  Opiskelija viestii suullisesti ja kirjallisesti moniammatilliselle työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (esim. puhelinkeskustelut, ulkopuoliset konsultaatiot, suullinen ja kirjallinen raportointi, suullinen esitys esim. vakuutusasiakirjat). Opiskelija selittää ja perustelee yksilölliset asiakasohjeet sekä kertoo tavallisimmista sosiaalialan menetelmistä ja prosesseista, selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa elämäntilannetta ja tekee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, kirjaa asiakkaan antamat vastaukset oikein jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi sekä vastaa asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Opiskelija käyttää rakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin, käyttää hyvin sosiaalialan keskeistä sanastoa ja melko hyvin oman erityisalansa sanastoa, pyrkii viestimään tilanteen edellyttämällä tyylillä, ääntää melko luontevasti ja selkeästi, löytää silmäilemällä tekstin pääkohdat erilaisista sosiaalialan teksteistä ja käyttää eri keinoja viestinnän tukena.

  Kiitettävä

  Opiskelija viestii täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti, suullisesti ja kirjallisesti englannin kielellä moniammatillisessa ja -kulttuurissa työyhteisössä vaativissakin vuorovaikutustilanteissa (esim. palaverit, sosiaalineuvottelut ja palautekeskustelut). Hän esittelee eri vaihtoehtoja luontevasti ja monipuolisesti asiakkaiden ohjaustilanteessa ottaen huomioon asiakkaiden kulttuuritaustan. Opiskelija haastattelee asiakkaita tilanteen edellyttämällä tavalla ja viestii myös haastavissa ja odottamattomissa asiakastilanteissa ammattimaisella tavalla. Opiskelija käyttää monipuolisia rakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi, käyttää täsmällisesti laajaa sosiaalialan kieltä mukaan lukien oman erityisalansa terminologian, ääntää selkeästi ja luontevasti, viestii tilanteen edellyttämällä tyylillä, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön arvioidakseen kriittisesti lähteen luotettavuuden ja käyttää tehokkaasti eri keinoja viestinnän tukena.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  25.10.2021 - 17.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Paikkoja

  0 - 36

  Opettaja(t)

  Suzana Zegrea

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Ennakoiva kehittäminen SOSATK40-3012 10.01.2022-30.05.2022  3 op  (MSOS20, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on sisäistänyt reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen. Hänellä on palvelu- ja osaamistarpeiden ennakointiin liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista. Opiskelija osaa määritellä ennakoivan kehittämisen idean ja merkityksen sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä. Hän tietää palvelutarpeiden ja osaamisen ennakoinnissa käytettäviä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella ennakointiin liittyviä sosiaalisia, lakiin liittyviä, poliittisia, taloudellisia ja eettisiä näkökohtia. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida ennakointiprosesseja. Opiskelija osaa viestittää ennakointiprosessien tuloksista päätöksentekotahoille ja julkisuuteen. Hänellä on valmiuksia tehdä kehittämisehdotuksia ennakointiprosessien tulosten perusteella. Opiskelija osaa arvioida ja raportoida sosiaalialan kehittämishankkeita.

  Opintojakson sisältö

  - osaamisen ja palvelutarpeiden ennakointi
  - ennakointimenetelmät
  - sosiaaliset, lakiin liittyvät, eettiset, poliittiset ja taloudelliset näkökulmat
  - ennakoinnin tulosten hyödyntäminen
  - hankkeen arviointi ja raportointi

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija
  - tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
  - osaa kuvailla ja määritellä ennakoivan kehittämisen perusidean
  - tunnistaa erilaisia ennakoivan kehittämisen käyttötapoja
  - osaa kuvailla erilaisia raportointitapoja ja erilaisia viestintäkanavia.

  Hyvä

  Opiskelija
  - osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
  - osaa vertailla ennakoivan kehittämisen erilaisia sovelluksia ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä
  - osaa hyödyntää erilaisia raportoinnin ja viestittämisen tapoja eri toimijatahoille

  Kiitettävä

  Opiskelija
  - osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
  - osaa kriittisesti vertailla ennakoivan kehittämisen erilaisia sovelluksia ja analysoida niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä
  - osaa raportoida ja viestittää monipuolisin keinoin kehittämisen tuloksista eri toimijatahoille

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Käyttäjälähtöinen kehittäminen
  - Vaikuttavuuden arvioiminen

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  -Laaksonen, H., Laitinen H., & Hiilamo, H. 2020. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä (Luku 9 Tulevaisuuden ennakointia, sivut 256-279). Helsinki: SanomaPro.
  - Jalonen, H., Lehtinen, M., Tonteri, A., Koskinen,M., Nousiainen, A., & Jäppinen, T. Signaaleista tulevaisuus tarinoihin. Ennakoinnin lyhyt käsikirja. Turun ammattikorkeakoulu oppimateriaaleja 109. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Saatavissa : isbn9789522166524.pdf (turkuamk.fi)
  Talvela, J. & Stenman, K. Tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A. Nro 35. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A. Nro 35. Saatavissa: tutu_kirja_web_ver3.pdf (theseus.fi)
  - Sundqvist, S. & Oulasvirta, L. (toim.). Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Kuntaliiton verkkojulkaisu. Helsinki: Kuntaliitto. Pdf-julkaisu ladattavissa sivulta: http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=2572
  •- Säädösvaikutusten arviointi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta. Sosiaali-ja terveysministeriö Julkaisuja 2/2016. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75241/02_2016_Saadosvaikutusten_arviointi_ihmisiin_fi_netti_kansilla.pdf?sequence=1
  Yksi seuraavista:
  -Nikander, J, Juntunen, E., Holmberg, A., Tuominen- Thuesen, M. Aikuisten parissa tehtävä työn osaamistarveraportti. Raportit ja Selvitykset 13. Opetushallitus. http://www.oph.fi/download/186322_Aikuisten_parissa_tehtavan_sosiaalialan_tyon_osaamistarpeet.pdf
  - Backman, H. Englund, K. & Nordströn, A. 2012. Lapsissa on tulevaisuus. Päivähoitoon ja lapsi- ja perhetyöhön liittyviä tulevaisuuden skenaarioita ja osaamistarpeita. VOSE-projektin pilottiryhmän tulokset. Opetushallitus Raportteja ja selvityksiä 22. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/137253_2011_22_Lapsissa_on_tulevaisuus_VERKKOON.pdf
  - Taipale-Lehto , U. & Bergman, T. 2013. Vanhuspalveluiden osaamistarve raportti. Opetushallitus Raportteja ja selvityksiä 14. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/154602_Vanhuspalveluiden_osaamistarveraportti.pdf
  - Terveys 2050. Neljä skenaariota ihmislähtöisestä terveydestä ja valinnanvapaudesta. Demos Helsinki. Saatavissa: http://www.demoshelsinki.fi/wp-content/uploads/2015/06/Terveys2050.pdf

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Opiskelu Moodle-verkkoympäristössä

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 30.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20
  • SOS19C
  • SOS20A
  • SOS19B

  Paikkoja

  12 - 24

  Opettaja(t)

  Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  3 op

  Arviointiasteikko

  1-5

• Facilitating Activity-Based Groups SOSEM40-3005 30.08.2021-15.10.2021  4 op  (IEPSW21F, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Students are prepared to use activity-based group work methods in their work with clients. Students know laws of group dynamics. They know which factors influence starting, maintaining and ending group processes. Students recognise needs for activity-based group methods and are familiar with various action models. Students know how activity-based methods can be used to support various client group's wellbeing, ability to function and self-realization and how the methods can promote group formation, sense of community and clients' goals. Students know the principles of social encouragement and sociocultural work in Finnish and international contexts. They know how to encourage groups of clients to recognise their own way of expressing themselves through activities or interests and how to encourage clients to acquire the necessary skills and other resources and to commit themselves to common activity. Students are able to promote the group process to ensure group members' participation and constructive solutions to potential conflicts.

  Edeltävä osaaminen

  Students of the Degree Programme in Social Services: Most part of the Basic studies

  Opintojakson sisältö

  - group work as a method in social work
  - group dynamics, group process
  - goal-oriented group facilitation
  - sociocultural methods. social encouragement
  - activity-based group methods in the Bachelor of Social Services' work, e.g. music, drama, sport actitivity, painting, graft

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Students
  - are able to name activity-based group work methods in the field of social work
  - know the principles of group dynamics
  - are able to recognize the needs for and models of activity-based group work
  - are able to recognize, how a goal-oriented, activity-based group can support well-being, functional capacities and self-realization , how it strengthens group process and community spirit.
  - can recognize, how to act in different activity-based group supervising situations
  - are able to recognize the main principles of social encouragement and sociocultural work both in national and in international context
  - they have capacities to promote the group-process in activity-based groups under supervision

  Hyvä

  Students
  - are able to use activity-based group work methods in the field of social work
  - know the principles of group dynamics
  - are able to recognize the needs for and models of activity-based group work
  - are able to recognize, how a goal-oriented, activity-based group can support well-being, functional capacities and self-realization , how it strengthens group process and community spirit.
  - can recognize, how to act in different activity-based group supervising situations
  - are able to recognize the principles of social encouragement and sociocultural work both in national and in international context
  - have competences to client-centered and sensitive acting in different supervision situations
  - have competences to goal-oriented acting in complex group situations
  - know how to be flexible, systematic, creative and active while supervising a activity-based group

  Kiitettävä

  Students
  - are able to use different activity-based group work methods in the field of social work
  - have competences to indicate creative and innovative problem-solving capacity while supervising activity-based groups
  - are able to analyze, how a goal-oriented, activity-based group supports well-being, functional capacities and self-realization , how it strengthens group process and community spirit.
  - possess the knowledge of the principles of social encouragement and sociocultural work both in national and in international context
  - have capacities to review and critically evaluate their individual group supervision skills and acting in the group
  - have capacities to supervise activity-based groups in flexible, systematic, creative and active way
  - have readiness to create and develop professional interaction and co-operation which support the clients? participation, while acting as supervisor of a activity-based group

  Lisätiedot

  Students of the degree programme can choose between this and the following courses:
  - Facilitating Pedagogical Groups
  - Facilitating Psychosocial Groups

  ---

  Toteutustapa

  75% Lähiopetus, 25% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Toseland, Roland W. & Rivas , Robert F. 2012; An Introduction to Group Work Practice.
  The other material will be announced at the beginning of the course.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  lectures, discussions, drama and interaction exercises, group supervision exercises, experiments, action-based and interactive study methods, report of supervision excercises, individual essay

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  interactive exercises, report of supervision excercises, individual essay

  Opetuskieli

  Englanti

  Ajoitus

  30.08.2021 - 15.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • IEPSW21F
  • SOS20B
  • SOS21A
  • SOS20C

  Paikkoja

  10 - 24

  Opettaja(t)

  Marja-Liisa Saariaho

  Lisätietoja opiskelijoille

  Students can choose between this and the following courses:
  - Facilitating Pedagogical Groups
  - Facilitating Psychosocial Groups

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  KV yhteydet

  Studying in international group

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 hours of work for a course participant including:
  - contact lessons: 26h
  - individual work of students: 80h

• Harjoittelu: Johtamisen menetelmät SOSAJO40-3011 21.03.2022-20.05.2022  12 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on perehtynyt sosiaalialan palvelujen johtamiseen, lähiesimiestyöhön ja organisaation kehittämiseen harjoittelujaksonsa puitteissa. Hänellä on taitoja tunnistaa ja tulkita johtamiseen, esimiestyöhön ja kehittämiseen liittyviä käytännön tilanteita. Opiskelija on perehtynyt toimintaa määrittäviin asiakirjoihin ja suunnitelmiin, rahoituksen perusteisiin ja lainsäädäntöön. Hän on saanut kokemusta tyypillisimpien sosionomin työkenttien johtamis- ja esimiestyön käytännön toteuttamisesta ohjaajan opastamana. Opiskelija osaa kokous- ja neuvottelutaitoja sekä dokumentoinnin ja tiedottamisen käytäntöjä. Opiskelija osaa arvioida omaa toimintaansa ja urasuunnittelunsa suuntaa. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa johtamisen haasteita julkisen, yksityisen ja järjestösektorin näkökulmista. Opiskelija ymmärtää oppivan organisaation ja kestävän kehityksen merkityksen sosiaalialan johtamisessa.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op sekä opintojaksot Palvelujen johtaminen ja Henkilöstöhallinto

  Opintojakson sisältö

  - strategiat, laadunhallinta
  - organisaation rakenteet ja rahoitus
  - sosiaalialan suositukset, linjaukset ja lainsäädäntö
  - johtamis-, organisointi- ja kehittämistehtävät
  - esimiestyö ja henkilöstöhallinto
  - sidosryhmäyhteistyö
  - työpaikkakokoukset, yhteistyöpalaverit
  - koulutus ja työhyvinvointi
  - oppiva organisaatio ja kestäväkehitys
  - tiedottaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  X

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Harjoitteluohje sekä harjoittelupaikassa käytössä olevat asiakirjat.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kaksi orientointia, aktiivinen työskentely työpaikalla omien ja opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan. Harjoitteluraportin työstäminen. Tapaamiset harjoittelun aikana.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Arviointi hyväksytty/hylätty opiskelijan tavoitteiden ja opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.03.2022 - 20.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 12 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Opettaja(t)

  Arja Haapaharju, Sos Nimeämätön

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakson ensimmäinen orientointi 17.12.21 klo 10.00-11.45

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  Hyväksytty/hylätty

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  harjoittelu

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  321 t

• Harjoittelu: Palvelujen kehittäminen BE00BJ16-3006 01.09.2021-31.12.2021  3 op  (MSOS20, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalialan organisaatioiden ja palveluprosessien kehittämiskohteita, esimerkiksi palvelujen laatu, vaikuttavuus ja muotoilu. Opiskelija tietää palveluprosessien kehittämisessä sovellettavia menetelmiä ja välineitä. Opiskelija tuntee sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteita, -verkostoja ja rahoitusmuotoja. Opiskelija osaa hankkia tietoa organisaation kehittämisen kotimaisista ja kansainvälisistä kehittämissuunnista. Hän osaa soveltaa tietämystään organisaation kehittämiseen opintoihin liittyvässä tehtävässä. Opiskelija osaa huomioida kestävän kehityksen näkökulman organisaation kehittämisessä.

  Opintojakson sisältö

  - palveluiden kehittämisen menetelmät ja välineet
  - sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteet ja verkostot
  - palveluiden kehittämisen prosessi
  - rakenteellinen kehittäminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  X

  Lisätiedot

  suoritetaan samanaikaisesti opintojakson Harjoittelu: Johtamisen menetelmät kanssa tai sen jälkeen

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Kehittämistehtävän suorittamiseen tarvittava kansallinen ja kansainvälinen materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  kehittämistehtävän toteuttaminen opiskelijan laatiman kehittämissuunnitelman pohjalta.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opiskelija osaa selittää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen prosesseja. Hän hallitsee kehittämisen keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaali- ja terveyspalvelujenpalveluiden kehittäjänä.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.09.2021 - 31.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20
  • SOS19A

  Paikkoja

  0 - 80

  Opettaja(t)

  Arja Haapaharju

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  Hyväksytty/hylätty

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Harjoittelu

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  78 t

• Harjoittelu: Palvelujen kehittäminen BE00BJ16-3007 10.01.2022-20.05.2022  3 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalialan organisaatioiden ja palveluprosessien kehittämiskohteita, esimerkiksi palvelujen laatu, vaikuttavuus ja muotoilu. Opiskelija tietää palveluprosessien kehittämisessä sovellettavia menetelmiä ja välineitä. Opiskelija tuntee sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteita, -verkostoja ja rahoitusmuotoja. Opiskelija osaa hankkia tietoa organisaation kehittämisen kotimaisista ja kansainvälisistä kehittämissuunnista. Hän osaa soveltaa tietämystään organisaation kehittämiseen opintoihin liittyvässä tehtävässä. Opiskelija osaa huomioida kestävän kehityksen näkökulman organisaation kehittämisessä.

  Opintojakson sisältö

  - palveluiden kehittämisen menetelmät ja välineet
  - sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteet ja verkostot
  - palveluiden kehittämisen prosessi
  - rakenteellinen kehittäminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  X

  Lisätiedot

  suoritetaan samanaikaisesti opintojakson Harjoittelu: Johtamisen menetelmät kanssa tai sen jälkeen

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Kehittämistehtävän suorittamiseen tarvittava kansallinen ja kansainvälinen materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  kehittämistehtävän toteuttaminen opiskelijan laatiman kehittämissuunnitelman pohjalta.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opiskelija osaa selittää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen prosesseja. Hän hallitsee kehittämisen keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaali- ja terveyspalvelujenpalveluiden kehittäjänä.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 20.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  0 - 80

  Opettaja(t)

  Arja Haapaharju

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  Hyväksytty/hylätty

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Harjoittelu

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  78 t

• Harjoittelu: Psykososiaaliset ja toiminnalliset sosiaalityön menetelmät BE00BS12-3011 01.11.2021-01.04.2022  15 op  (MSOS21K) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän kanssa. Opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti tuen ja palveluiden tarpeen. Hän osaa kuvata tavoitteellisen ammattityön prosessin sekä osallistuu sen toteuttamiseen harjoittelupaikan mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä yksilön, ryhmän tai yhteisön ohjaamisessa. Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa valitsemiaan työmenetelmiä asiakkaiden ohjausprosessissa. Opiskelija osaa arvioida ammattieettisiä näkökulmia sosiaalialan työssä ja omassa toiminnassaan. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

  Edeltävä osaaminen

  Ensimmäisen vuoden opinnot pääosin sekä Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä -opintojakso.
  Opiskelijan suorittaessa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta, opiskelijalla tulee olla suoritettuna lisäksi opintojaksot Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

  Opintojakson sisältö

  - ammatillinen vuorovaikutussuhde
  - asiakkaan ja asiakasryhmän sosiaalisen tilanteen ja tarpeiden arviointi
  - tavoitteellisen psykososiaalisen ja toiminnallisen sosiaalityön prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tai pedagogisen varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
  - omien ammatillisten tavoitteiden asettaminen sekä oman toiminnan arviointi
  - oma ammattieettinen pohdinta

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  X

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Toteutus 2. Orientoiva opetus, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävien tekeminen, palautetilaisuuksiin osallistuminen

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät, harjoittelun palaute

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.11.2021 - 01.04.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 15 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS21K

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Sos Nimeämätön

  Lisätietoja opiskelijoille

  Varhaiskasvatuksen tehtäviin tähtäävän opiskelijan tulee suorittaa yksi pedagoginen harjoittelu opintojensa aikana. Pedagoginen harjoittelu tarkoittaa varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävien harjoittelemista alle kouluikäisten lasten ohjaajana.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  Hyväksytty/hylätty

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso koostuu harjoittelusta

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  398 tuntia, 10 viikkoa harjoittelu ja lisäksi oppimistehtävien tuottaminen

  Sisällön jaksotus

  Harjoittelujakso toteutuu viikoilla 2-11. Palautekeskustelu viikolla 12

• Harjoittelu: Psykososiaaliset ja toiminnalliset sosiaalityön menetelmät BE00BS12-3012 10.01.2022-18.03.2022  15 op  (SOS20B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän kanssa. Opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti tuen ja palveluiden tarpeen. Hän osaa kuvata tavoitteellisen ammattityön prosessin sekä osallistuu sen toteuttamiseen harjoittelupaikan mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä yksilön, ryhmän tai yhteisön ohjaamisessa. Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa valitsemiaan työmenetelmiä asiakkaiden ohjausprosessissa. Opiskelija osaa arvioida ammattieettisiä näkökulmia sosiaalialan työssä ja omassa toiminnassaan. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

  Edeltävä osaaminen

  Ensimmäisen vuoden opinnot pääosin sekä Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä -opintojakso.
  Opiskelijan suorittaessa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta, opiskelijalla tulee olla suoritettuna lisäksi opintojaksot Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

  Opintojakson sisältö

  - ammatillinen vuorovaikutussuhde
  - asiakkaan ja asiakasryhmän sosiaalisen tilanteen ja tarpeiden arviointi
  - tavoitteellisen psykososiaalisen ja toiminnallisen sosiaalityön prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tai pedagogisen varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
  - omien ammatillisten tavoitteiden asettaminen sekä oman toiminnan arviointi
  - oma ammattieettinen pohdinta

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  X

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Orientoiva opetus, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävien tekeminen, palautetilaisuuksiin osallistuminen

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät, harjoittelun palaute

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 18.03.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 15 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • SOS20C

  Paikkoja

  12 - 35

  Opettaja(t)

  Virpi Nikkola, Sos Nimeämätön

  Lisätietoja opiskelijoille

  Varhaiskasvatuksen tehtäviin tähtäävän opiskelijan tulee suorittaa yksi pedagoginen harjoittelu opintojensa aikana. Pedagoginen harjoittelu tarkoittaa varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävien harjoittelemista alle kouluikäisten lasten ohjaajana.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  Hyväksytty/hylätty

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso koostuu harjoittelusta

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  398 tuntia, 10 viikkoa harjoittelu ja lisäksi oppimistehtävien tuottaminen

  Sisällön jaksotus

  1. Orientaatio lokakuussa v. 2021. Orientaatio 2 myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Varsinainen harjoittelujakso toteutuu viikoilla 2-11. Palautekeskustelut sovitaan erikseen.

  Arviointikriteerit

  Hyväksytty / Hylätty

  Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä. Opiskelija osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti sekä arvioida asiakkaan ja asiakasryhmän tarpeet. Hän osaa ohjata ja tukea asiakkaita ja/tai asiakasryhmää tavoitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen ja pedagogisen asiakastyön prosessin, soveltaa sitä toiminnassaan ja arvioida työmenetelmien merkityksiä asiakkaan tilanteen kannalta. Opiskelija osaa asettaa toiminnalleen tavoitteet ja arvioida omaa toimintaansa ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti yhtenä työyhteisön jäsenenä.

• Harjoittelu: Psykososiaaliset ja toiminnalliset sosiaalityön menetelmät BE00BS12-3013 06.12.2021-20.05.2022  15 op  (SOS20B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän kanssa. Opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti tuen ja palveluiden tarpeen. Hän osaa kuvata tavoitteellisen ammattityön prosessin sekä osallistuu sen toteuttamiseen harjoittelupaikan mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä yksilön, ryhmän tai yhteisön ohjaamisessa. Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa valitsemiaan työmenetelmiä asiakkaiden ohjausprosessissa. Opiskelija osaa arvioida ammattieettisiä näkökulmia sosiaalialan työssä ja omassa toiminnassaan. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

  Edeltävä osaaminen

  Ensimmäisen vuoden opinnot pääosin sekä Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä -opintojakso.
  Opiskelijan suorittaessa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta, opiskelijalla tulee olla suoritettuna lisäksi opintojaksot Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

  Opintojakson sisältö

  - ammatillinen vuorovaikutussuhde
  - asiakkaan ja asiakasryhmän sosiaalisen tilanteen ja tarpeiden arviointi
  - tavoitteellisen psykososiaalisen ja toiminnallisen sosiaalityön prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tai pedagogisen varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
  - omien ammatillisten tavoitteiden asettaminen sekä oman toiminnan arviointi
  - oma ammattieettinen pohdinta

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  X

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Orientoiva opetus, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävien tekeminen, palautetilaisuuksiin osallistuminen

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät, harjoittelun palaute

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  06.12.2021 - 20.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 15 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • SOS20C

  Paikkoja

  3 - 35

  Opettaja(t)

  Virpi Nikkola, Elina Kangasluoma

  Lisätietoja opiskelijoille

  Varhaiskasvatuksen tehtäviin tähtäävän opiskelijan tulee suorittaa yksi pedagoginen harjoittelu opintojensa aikana. Pedagoginen harjoittelu tarkoittaa varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävien harjoittelemista alle kouluikäisten lasten ohjaajana.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  Hyväksytty/hylätty

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso koostuu harjoittelusta

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  398 tuntia, 10 viikkoa harjoittelu ja lisäksi oppimistehtävien tuottaminen

  Sisällön jaksotus

  1. Orientaatio joulukuussa v. 2021. Orientaatio 2 myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Varsinainen harjoittelujakso toteutuu viikoilla 11-20. Palautekeskustelut sovitaan erikseen.

  Arviointikriteerit

  Hyväksytty / Hylätty

  Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä. Opiskelija osaa toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti sekä arvioida asiakkaan ja asiakasryhmän tarpeet. Hän osaa ohjata ja tukea asiakkaita ja/tai asiakasryhmää tavoitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata tavoitteellisen ja pedagogisen asiakastyön prosessin, soveltaa sitä toiminnassaan ja arvioida työmenetelmien merkityksiä asiakkaan tilanteen kannalta. Opiskelija osaa asettaa toiminnalleen tavoitteet ja arvioida omaa toimintaansa ammattieettisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti yhtenä työyhteisön jäsenenä.

• Harjoittelu: Psykososiaaliset ja toiminnalliset sosiaalityön menetelmät BE00BS12-3014 23.05.2022-31.07.2022  15 op  (MSOS21K) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen yksittäisen asiakkaan ja asiakasryhmän kanssa. Opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti tuen ja palveluiden tarpeen. Hän osaa kuvata tavoitteellisen ammattityön prosessin sekä osallistuu sen toteuttamiseen harjoittelupaikan mahdollistamissa puitteissa. Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia sosiaalityön menetelmiä yksilön, ryhmän tai yhteisön ohjaamisessa. Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa valitsemiaan työmenetelmiä asiakkaiden ohjausprosessissa. Opiskelija osaa arvioida ammattieettisiä näkökulmia sosiaalialan työssä ja omassa toiminnassaan. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

  Edeltävä osaaminen

  Ensimmäisen vuoden opinnot pääosin sekä Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä -opintojakso.
  Opiskelijan suorittaessa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta, opiskelijalla tulee olla suoritettuna lisäksi opintojaksot Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

  Opintojakson sisältö

  - ammatillinen vuorovaikutussuhde
  - asiakkaan ja asiakasryhmän sosiaalisen tilanteen ja tarpeiden arviointi
  - tavoitteellisen psykososiaalisen ja toiminnallisen sosiaalityön prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tai pedagogisen varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
  - omien ammatillisten tavoitteiden asettaminen sekä oman toiminnan arviointi
  - oma ammattieettinen pohdinta

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  X

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Toteutus 2. Orientoiva opetus, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävien tekeminen, palautetilaisuuksiin osallistuminen

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät, harjoittelun palaute

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  23.05.2022 - 31.07.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 15 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS21K

  Paikkoja

  0 - 10

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Annukka Haapa-aho

  Lisätietoja opiskelijoille

  Varhaiskasvatuksen tehtäviin tähtäävän opiskelijan tulee suorittaa yksi pedagoginen harjoittelu opintojensa aikana. Pedagoginen harjoittelu tarkoittaa varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävien harjoittelemista alle kouluikäisten lasten ohjaajana.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  Hyväksytty/hylätty

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso koostuu harjoittelusta

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  398 tuntia, 10 viikkoa harjoittelu ja lisäksi oppimistehtävien tuottaminen

  Sisällön jaksotus

  Harjoittelujakso toteutuu alkaen 23.5.22. Harjoittelun ajankohdassa huomioidaan opettajien vapaajaksot. Harjoittelunpalaute sovitaan erikseen.

• Harjoittelu: Valtaistavat sosiaalityön menetelmät BE00BS13-3003 30.08.2021-17.12.2021  10 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on harjaantunut tarkastelemaan asiakkaan tarpeita, asiakkaan asemaa ja asiakkuutta yhteiskunnassa vaikuttavien rakenteiden ja prosessien näkökulmasta. Hän osaa tunnistaa toimintakäytäntöjä, järjestelmien saumakohtia ja palveluiden katvealueita, jotka vaikuttavat asiakkaan asemaa ja osallisuutta heikentävästi. Opiskelija osaa toteuttaa asiakkaan osallisuutta tukevaa ja valtaistavaa toimintaa monimuotoisesti sosiaalityön psykososiaalisilla, toiminnallisilla, luovilla, yhteisöllisillä, rakenteellisilla tai valtaistavilla menetelmillä. Opiskelija osaa valita menetelmät asiakkaan tai asiakasryhmän tarpeisiin, tilanteeseen ja voimavaroihin soveltuvalla tavalla. Hän osaa ottaa huomioon organisaation reunaehdot ja voimavarat toimintaa suunnitellessaan. Opiskelijalla on kokemus asiakkaan osallisuutta ja valtaistumista edistävän prosessin suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioimisesta sosiaalialan tai muun alan toimipaikassa tai projektimaisesti. Hänellä on valmiudet hankkia ja tuottaa tietoa. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

  Edeltävä osaaminen

  Opiskelijalla pitää olla suoritettuna yksi vaihtoehtoisista opintojaksoista: Valtaistava sosiaalityö, Rakenteellinen sosiaalityö, Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö, Empowering social work, Viestintä ja media sosiaalialan työssä tai Communication and Media in Social Work.

  Opintojakson sisältö

  - asiakaslähtöinen ja asiakkaan osallisuutta vahvistava toiminta
  - asiakkaan aseman ja asiakkuuden arvioiminen rakenteellisesta ja valtaistavasta näkökulmasta
  - asiakkaan osallisuutta ja valtaistumista edistävän prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
  - oman toiminnan arviointi ja kehittäminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  X

  Lisätiedot

  opintojakson voi suorittaa myös englannin kielellä

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Orientaatio, harjoittelu, kirjalliset tehtävät, ohjaustapaaminen, posteriseminaari

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  30.08.2021 - 17.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 10 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  12 - 55

  Opettaja(t)

  Marja-Liisa Saariaho, Pia-Christine Sainio, Tiina Kohtamäki

  Lisätietoja opiskelijoille

  Edeltävä osaaminen
  Opiskelijalla tulle olla suoritettuna yksi vaihtoehtoisista opintojaksoista: Valtaistava sosiaalityö, Rakenteellinen sosiaalityö, Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö, Empowering social work, Viestintä ja media sosiaalialan työssä tai Communication and Media in Social Work.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  Hyväksytty/hylätty

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  -

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Harjoittelu 7 vkoa

  Tenttien ajankohdat

  -

  KV yhteydet

  Harjoittelun voi tehdä myös englanninkielellä

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Harjoitteluaika on 260 tuntia, harjoitteluviikot 43 - 49.

• Harjoittelu: Valtaistavat sosiaalityön menetelmät BE00BS13-3004 01.01.2022-22.04.2022  10 op  (MSOS20, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on harjaantunut tarkastelemaan asiakkaan tarpeita, asiakkaan asemaa ja asiakkuutta yhteiskunnassa vaikuttavien rakenteiden ja prosessien näkökulmasta. Hän osaa tunnistaa toimintakäytäntöjä, järjestelmien saumakohtia ja palveluiden katvealueita, jotka vaikuttavat asiakkaan asemaa ja osallisuutta heikentävästi. Opiskelija osaa toteuttaa asiakkaan osallisuutta tukevaa ja valtaistavaa toimintaa monimuotoisesti sosiaalityön psykososiaalisilla, toiminnallisilla, luovilla, yhteisöllisillä, rakenteellisilla tai valtaistavilla menetelmillä. Opiskelija osaa valita menetelmät asiakkaan tai asiakasryhmän tarpeisiin, tilanteeseen ja voimavaroihin soveltuvalla tavalla. Hän osaa ottaa huomioon organisaation reunaehdot ja voimavarat toimintaa suunnitellessaan. Opiskelijalla on kokemus asiakkaan osallisuutta ja valtaistumista edistävän prosessin suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioimisesta sosiaalialan tai muun alan toimipaikassa tai projektimaisesti. Hänellä on valmiudet hankkia ja tuottaa tietoa. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja ammatillisia kehittämistarpeitaan sekä oman urasuunnittelunsa suuntaa.

  Edeltävä osaaminen

  Opiskelijalla pitää olla suoritettuna yksi vaihtoehtoisista opintojaksoista: Valtaistava sosiaalityö, Rakenteellinen sosiaalityö, Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö, Empowering social work, Viestintä ja media sosiaalialan työssä tai Communication and Media in Social Work.

  Opintojakson sisältö

  - asiakaslähtöinen ja asiakkaan osallisuutta vahvistava toiminta
  - asiakkaan aseman ja asiakkuuden arvioiminen rakenteellisesta ja valtaistavasta näkökulmasta
  - asiakkaan osallisuutta ja valtaistumista edistävän prosessin suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
  - oman toiminnan arviointi ja kehittäminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  X

  Lisätiedot

  opintojakson voi suorittaa myös englannin kielellä

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Orientaatio, harjoittelu, kirjalliset tehtävät, ohjaustapaaminen, posteriseminaari

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.01.2022 - 22.04.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 10 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20
  • SOS20A

  Paikkoja

  12 - 60

  Opettaja(t)

  Aino Alaverdyan, Sos Nimeämätön, Pia-Christine Sainio

  Lisätietoja opiskelijoille

  Edeltävä osaaminen
  Opiskelijalla tulle olla suoritettuna yksi vaihtoehtoisista opintojaksoista: Valtaistava sosiaalityö, Rakenteellinen sosiaalityö, Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö, Empowering social work, Viestintä ja media sosiaalialan työssä tai Communication and Media in Social Work.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  Hyväksytty/hylätty

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  -

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Harjoittelu 7 vkoa

  Tenttien ajankohdat

  -

  KV yhteydet

  Harjoittelun voi tehdä myös englanninkielellä

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Harjoitteluaika on 260 tuntia.

• Henkilöstöhallinto SOSAJO20-3016 06.09.2021-22.10.2021  5 op  (MSOS20, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja siihen liittyvää lainsäädäntöä sosiaalialalla. Opiskelija osaa tunnistaa esimiestyön ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä sekä suunnitella ja toteuttaa yhteistyötä ja kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Opiskelija on perehtynyt esimiestyön osa-alueisiin ja hänellä on valmiuksia toimia työyhteisön esimiehenä. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Opiskelijalla on valmiuksia henkilöstösuunnitelman laatimiseen. Opiskelija on sisäistänyt itsensä johtamisen näkökulman ja hän on motivoitunut kehittämään omaa työtään.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

  Opintojakson sisältö

  - henkilöstöhallinnon periaatteet ja lainsäädäntö
  - lähiesimiestyö ja työarjen organisoiminen
  - osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen
  - työhyvinvointi, työnohjaus, kehityskeskustelut, mentorointi
  - henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, perehdyttäminen
  - oman työn kehittäminen, itsensä johtaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija hahmottaa henkilöstöhallinnon kokonaisuuden. Hän tiedostaa henkilöstösuunnitelman merkityksen organisaation toiminnan kannalta ja tunnistaa henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin yhteyden. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa henkilöstöhallinnon kysymyksiin.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää ja toteuttaa henkilöstöhallinnon eri prosesseja. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja toimintatapojaan työntekijänä sekä esimiehenä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa kuvata ja arvioida henkilöstöhallinnon prosessien vaikutuksia. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa henkilöstöjohtamisen kysymyksissä.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Opiskelija valitsee käyttämänsä kirjallisuuden huomioiden opintojakson teemat. Kirjallisuuden tulee olla sekä suomenkielistä että vieraskielistä.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, tehtävät, ryhmätyöskentelyt, ohjatut harjoitukset, vierailijat

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Läsnäolo opinnoissa, osallistuminen harjoituksiin ja oppimistehtävien suorittaminen

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  06.09.2021 - 22.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20
  • SOS19A

  Paikkoja

  0 - 30

  Opettaja(t)

  Arja Haapaharju

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  verkkokurssi

  Tenttien ajankohdat

  Opiskelija kirjoittaa opintojakson päätteeksi yhteenvedon oppimisestaan

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133 tuntia, joka koostuu kontaktiopetuksesta, tehtävistä ja harjoituksista

• Henkilöstöhallinto SOSAJO20-3017 06.09.2021-22.10.2021  5 op  (MSOS20, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja siihen liittyvää lainsäädäntöä sosiaalialalla. Opiskelija osaa tunnistaa esimiestyön ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä sekä suunnitella ja toteuttaa yhteistyötä ja kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Opiskelija on perehtynyt esimiestyön osa-alueisiin ja hänellä on valmiuksia toimia työyhteisön esimiehenä. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Opiskelijalla on valmiuksia henkilöstösuunnitelman laatimiseen. Opiskelija on sisäistänyt itsensä johtamisen näkökulman ja hän on motivoitunut kehittämään omaa työtään.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

  Opintojakson sisältö

  - henkilöstöhallinnon periaatteet ja lainsäädäntö
  - lähiesimiestyö ja työarjen organisoiminen
  - osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen
  - työhyvinvointi, työnohjaus, kehityskeskustelut, mentorointi
  - henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, perehdyttäminen
  - oman työn kehittäminen, itsensä johtaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija hahmottaa henkilöstöhallinnon kokonaisuuden. Hän tiedostaa henkilöstösuunnitelman merkityksen organisaation toiminnan kannalta ja tunnistaa henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin yhteyden. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa henkilöstöhallinnon kysymyksiin.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää ja toteuttaa henkilöstöhallinnon eri prosesseja. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja toimintatapojaan työntekijänä sekä esimiehenä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa kuvata ja arvioida henkilöstöhallinnon prosessien vaikutuksia. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa henkilöstöjohtamisen kysymyksissä.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Opiskelija valitsee käyttämänsä kirjallisuuden huomioiden opintojakson teemat. Kirjallisuuden tulee olla sekä suomenkielistä että vieraskielistä.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Verkko-opiskelu: Luennot, tehtävät, ryhmätyöskentelyt.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  oppimistehtävien suorittaminen

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  06.09.2021 - 22.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20
  • SOS19A

  Paikkoja

  0 - 30

  Opettaja(t)

  Arja Haapaharju

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opiskelijalla tulee olla kätössään web-kamera ja kaiutin/kuulokkeet.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  5 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  kontaktikurssi

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133 tuntia

  Sisällön jaksotus

  Opintojakso alkaa yhteisellä online orientoinnilla.
  Opintojakso koostuu viikoittaisista tehtävistä, joihin sisältyy online keskusteluja ja ryhmätöitä. Opintojakson lopuksi opiskelija kirjoittaa oppimisenyhteenvedon.

• Henkilöstöhallinto SOSAJO20-3018 10.01.2022-18.03.2022  5 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja siihen liittyvää lainsäädäntöä sosiaalialalla. Opiskelija osaa tunnistaa esimiestyön ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä sekä suunnitella ja toteuttaa yhteistyötä ja kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Opiskelija on perehtynyt esimiestyön osa-alueisiin ja hänellä on valmiuksia toimia työyhteisön esimiehenä. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Opiskelijalla on valmiuksia henkilöstösuunnitelman laatimiseen. Opiskelija on sisäistänyt itsensä johtamisen näkökulman ja hän on motivoitunut kehittämään omaa työtään.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

  Opintojakson sisältö

  - henkilöstöhallinnon periaatteet ja lainsäädäntö
  - lähiesimiestyö ja työarjen organisoiminen
  - osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen
  - työhyvinvointi, työnohjaus, kehityskeskustelut, mentorointi
  - henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, perehdyttäminen
  - oman työn kehittäminen, itsensä johtaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija hahmottaa henkilöstöhallinnon kokonaisuuden. Hän tiedostaa henkilöstösuunnitelman merkityksen organisaation toiminnan kannalta ja tunnistaa henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin yhteyden. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa henkilöstöhallinnon kysymyksiin.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää ja toteuttaa henkilöstöhallinnon eri prosesseja. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja toimintatapojaan työntekijänä sekä esimiehenä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa kuvata ja arvioida henkilöstöhallinnon prosessien vaikutuksia. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa henkilöstöjohtamisen kysymyksissä.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Opiskelija valitsee käyttämänsä kirjallisuuden huomioiden opintojakson teemat. Kirjallisuuden tulee olla sekä suomenkielistä että vieraskielistä.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, tehtävät, ryhmätyöskentelyt, ohjatut harjoitukset, vierailijat

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Läsnäolo opinnoissa, osallistuminen harjoituksiin ja oppimistehtävien suorittaminen

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 18.03.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  0 - 30

  Opettaja(t)

  Arja Haapaharju

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  verkkokurssi

  Tenttien ajankohdat

  Opiskelija kirjoittaa opintojakson päätteeksi yhteenvedon oppimisestaan

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133 tuntia, joka koostuu kontaktiopetuksesta, tehtävistä ja harjoituksista

• Henkilöstöhallinto SOSAJO20-3019 10.01.2022-18.03.2022  5 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja siihen liittyvää lainsäädäntöä sosiaalialalla. Opiskelija osaa tunnistaa esimiestyön ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä sekä suunnitella ja toteuttaa yhteistyötä ja kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Opiskelija on perehtynyt esimiestyön osa-alueisiin ja hänellä on valmiuksia toimia työyhteisön esimiehenä. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Opiskelijalla on valmiuksia henkilöstösuunnitelman laatimiseen. Opiskelija on sisäistänyt itsensä johtamisen näkökulman ja hän on motivoitunut kehittämään omaa työtään.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

  Opintojakson sisältö

  - henkilöstöhallinnon periaatteet ja lainsäädäntö
  - lähiesimiestyö ja työarjen organisoiminen
  - osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen
  - työhyvinvointi, työnohjaus, kehityskeskustelut, mentorointi
  - henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, perehdyttäminen
  - oman työn kehittäminen, itsensä johtaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija hahmottaa henkilöstöhallinnon kokonaisuuden. Hän tiedostaa henkilöstösuunnitelman merkityksen organisaation toiminnan kannalta ja tunnistaa henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin yhteyden. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa henkilöstöhallinnon kysymyksiin.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää ja toteuttaa henkilöstöhallinnon eri prosesseja. Opiskelija pohtii omia arvojaan ja toimintatapojaan työntekijänä sekä esimiehenä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa kuvata ja arvioida henkilöstöhallinnon prosessien vaikutuksia. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa henkilöstöjohtamisen kysymyksissä.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Opiskelija valitsee käyttämänsä kirjallisuuden huomioiden opintojakson teemat. Kirjallisuuden tulee olla sekä suomenkielistä että vieraskielistä.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Verkko-opiskelu: Luennot, tehtävät, ryhmätyöskentelyt.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  oppimistehtävien suorittaminen

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 18.03.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  0 - 30

  Opettaja(t)

  Arja Haapaharju

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opiskelijalla tulee olla kätössään web-kamera ja kaiutin/kuulokkeet.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  5 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  kontaktikurssi

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133 tuntia

  Sisällön jaksotus

  Opintojakso alkaa yhteisellä online orientoinnilla.
  Opintojakso koostuu viikoittaisista tehtävistä, joihin sisältyy online keskusteluja ja ryhmätöitä. Opintojakson lopuksi opiskelija kirjoittaa oppimisenyhteenvedon.

• Hyvinvointi ja elinolot BE00BJ17-3023 22.11.2021-09.01.2022  6 op  (SOPE21S) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet, myös kansainväliset lähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointi, koettu hyvinvointi
  - elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
  - työ, ikääntyminen, vammaisuus
  - kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
  - sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
  - sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
  - verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
  - tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  ---

  Toteutustapa

  34% Lähiopetus, 66% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
  Tiedonhankintataidot:
  - SeAMK Kirjaston verkkosivut
  - Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
  - muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
  - oheiskirjallisuus: Haasio, A. 2020. Löydä. Helsinki: Avain.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Tietoperustaopinnot: lähiopetus, luennot, keskustelu, vierailut, loppuseminaari; itsenäinen opiskelu, ryhmätyö
  Tiedonhankintataidot: lähiopetuksena työpajat, harjoitustyöt

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tehtävät, seminaari, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  22.11.2021 - 09.01.2022

  • 6 op

  Ryhmä(t)

  • SOPE21S

  Paikkoja

  15 - 30

  Opettaja(t)

  Leena Elenius, Maria Koivuniemi

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Virtuaaliosuus

  4 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Hyvinvointi ja elinolot käytännössä. Työelämätehtävä. Kokemushaastattelut.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  160 h

• Hyvinvointi ja elinolot BE00BJ17-3024 01.09.2021-24.10.2021  6 op  (SOS21A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet, myös kansainväliset lähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointi, koettu hyvinvointi
  - elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
  - työ, ikääntyminen, vammaisuus
  - kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
  - sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
  - sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
  - verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
  - tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
  Tiedonhankintataidot:
  - SeAMK Kirjaston verkkosivut
  - Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
  - muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
  - oheiskirjallisuus: Haasio, A. 2020. Löydä. Helsinki: Avain.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Tietoperustaopinnot: lähiopetus, luennot, keskustelu, vierailut, loppuseminaari; itsenäinen opiskelu, ryhmätyö
  Tiedonhankintataidot: lähiopetuksena työpajat, harjoitustyöt

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tehtävät, seminaari, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.09.2021 - 24.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  01.09.2021 - 06.09.2021

  • 6 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21A

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Leena Elenius, Maria Koivuniemi

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Hyvinvointi ja elinolot käytännössä. Työelämätehtävä. Kokemushaastattelut.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  160 h

• Hyvinvointi ja elinolot BE00BJ17-3019 31.01.2022-11.03.2022  6 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet, myös kansainväliset lähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointi, koettu hyvinvointi
  - elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
  - työ, ikääntyminen, vammaisuus
  - kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
  - sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
  - sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
  - verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
  - tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
  Tiedonhankintataidot:
  - SeAMK Kirjaston verkkosivut
  - Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
  - muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
  - oheiskirjallisuus: Haasio, A. 2020. Löydä. Helsinki: Avain.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Tietoperustaopinnot: lähiopetus, luennot, keskustelu, vierailut, loppuseminaari; itsenäinen opiskelu, ryhmätyö
  Tiedonhankintataidot: lähiopetuksena työpajat, harjoitustyöt

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tehtävät, seminaari, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  31.01.2022 - 11.03.2022

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 6 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Paikkoja

  0 - 36

  Opettaja(t)

  Leena Elenius, Sos Nimeämätön

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Hyvinvointi ja elinolot käytännössä. Työelämätehtävä. Kokemushaastattelut.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  160 h

• Hyvinvointi ja elinolot BE00BJ17-3020 11.10.2021-26.11.2021  6 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet, myös kansainväliset lähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointi, koettu hyvinvointi
  - elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
  - työ, ikääntyminen, vammaisuus
  - kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
  - sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
  - sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
  - verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
  - tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  ---

  Toteutustapa

  67% Lähiopetus, 33% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
  Tiedonhankintataidot:
  - SeAMK Kirjaston verkkosivut
  - Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
  - muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
  - oheiskirjallisuus: Haasio, A. 2020. Löydä. Helsinki: Avain.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Tietoperustaopinnot: lähiopetus, luennot, keskustelu, vierailut, loppuseminaari; itsenäinen opiskelu, ryhmätyö
  Tiedonhankintataidot: lähiopetuksena työpajat, harjoitustyöt

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tehtävät, seminaari, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  11.10.2021 - 26.11.2021

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 6 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Opettaja(t)

  Leena Elenius, Maria Koivuniemi

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  2 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Hyvinvointi ja elinolot käytännössä. Työelämätehtävä. Kokemushaastattelut.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  160 h

• Hyvinvointi ja elinolot BE00BJ17-3021 11.04.2022-27.05.2022  6 op  (SOS22A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet, myös kansainväliset lähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointi, koettu hyvinvointi
  - elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
  - työ, ikääntyminen, vammaisuus
  - kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
  - sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
  - sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
  - verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
  - tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  ---

  Toteutustapa

  67% Lähiopetus, 33% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
  Tiedonhankintataidot:
  - SeAMK Kirjaston verkkosivut
  - Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
  - muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
  - oheiskirjallisuus: Haasio, A. 2020. Löydä. Helsinki: Avain.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Tietoperustaopinnot: lähiopetus, luennot, keskustelu, vierailut, loppuseminaari; itsenäinen opiskelu, ryhmätyö
  Tiedonhankintataidot: lähiopetuksena työpajat, harjoitustyöt

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tehtävät, seminaari, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  11.04.2022 - 27.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  10.01.2022 - 17.01.2022

  • 6 op

  Ryhmä(t)

  • SOS22A

  Opettaja(t)

  Leena Elenius, Sos Nimeämätön

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  2 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Hyvinvointi ja elinolot käytännössä. Työelämätehtävä. Kokemushaastattelut.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  160 h

• Hyvinvointi ja elinolot BE00BJ17-3022 10.01.2022-18.02.2022  6 op  (MSOS22K) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa selittää hyvinvoinnin käsitteellisen perustan. Opiskelija osaa selittää koetun hyvinvoinnin ja terveyden, psyykkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, työn, mielekkään tekemisen, elinolojen vaikutuksia ihmisen hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävinä tekijöinä. Opiskelija osaa selittää fyysisten ja psyykkisten sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Opiskelija osaa etsiä tietoa erilaisista tiedontuottajaorganisaatioiden julkaisuista ja löytää aihealueisiin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja verkkolähteitä. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet, myös kansainväliset lähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointi, koettu hyvinvointi
  - elämänlaatu - toimintakyky, terveys,
  - työ, ikääntyminen, vammaisuus
  - kirjasto- ja tietopalvelut SeAMKissa
  - sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat ja tiedonlähteet
  - sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeiset tietokannat ja verkkopalvelut sekä niiden käyttö
  - verkkotiedonhaku ja tiedon seuraamisen apuvälineet
  - tiedon arviointi, käyttö ja soveltaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä hyvinvoinnin käsitteen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Hän osaa tunnistaa elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Opiskelija osaa päätellä ja antaa esimerkkejä, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Hän osaa myös nimetä työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Osaa etsiä ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa pääpiirteittäin soveltaa SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tulkita ja antaa esimerkkejä hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa selittää elinolojen vaikutuksia ihmisen arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Hän osaa selittää, miten työ, terveys, erilaiset fyysiset, psyykkiset sairaudet, ikääntyminen ja vammaisuus muokkaavat ihmisten hyvinvointia, koettua hyvinvointia ja toimintakykyä. Hän osaa selittää työelämäsuhteen ja mielekkään tekemisen vaikutuksia ihmisen arkeen ja hyvinvointiin. Hän osaa soveltaa tietojaan ja antaa soveltavia esimerkkejä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kansallisella tasolla. Osaa etsiä ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja monipuolisesti. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa, arvioida sitä ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa perustella ja analysoida hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa vertailla ja nähdä ristiriitoja hyvinvointiin ja elinoloihin vaikuttavien tekijöiden välillä ja osaa antaa esimerkkejä ja arvioida hyvinvointia edistäviä tekijöitä myös globaaleina kysymyksinä. Hän osaa monipuolisesti etsiä, valita ja käyttää ammattialan tiedonlähteitä annetun teeman puitteissa. Opiskelija osaa esitellä SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelut ja osaa nimetä sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä tiedontuottajia ja tiedonlähteitä laajasti ja arvioiden. Opiskelija osaa eritellä tiedontarpeitaan ja valita niihin soveltuvia tiedonlähteitä. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti sekä SeAMKin kirjaston tarjoamia että muita sosiaali- ja terveysalan kannalta keskeisiä tietokantoja ja verkkopalveluja. Opiskelija osaa tulkita löytämäänsä tietoa sujuvasti, arvioida sitä kriittisesti ja kehittää tiedonhakuaan. Opiskelija osaa soveltaa sujuvasti ja huolellisesti SeAMKin kirjallisten töiden ohjetta tehtävissään keskeisten tiedonlähdetyyppien (kirjat, lehtiartikkelit, verkkolähteet) lähdeluettelomerkintöjen osalta.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Tietoperusta: opettajan ilmoittama materiaali ja itsenäinen tiedonhankinta
  Tiedonhankintataidot:
  - SeAMK Kirjaston verkkosivut
  - Sosiaalialan tiedonhakuopas (Libguides)
  - muut kirjaston ja opettajan tuottamat verkkomateriaalit
  - oheiskirjallisuus: Haasio, A. 2020. Löydä. Helsinki: Avain.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Tietoperustaopinnot: lähiopetus, luennot, keskustelu, vierailut, loppuseminaari; itsenäinen opiskelu, ryhmätyö
  Tiedonhankintataidot: lähiopetuksena työpajat, harjoitustyöt

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tehtävät, seminaari, osallistuminen seminaariin ja keskusteluun. Reflektio- ja raportointitekstit.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 18.02.2022

  Ilmoittautumisaika

  10.01.2022 - 17.01.2022

  • 6 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS22K

  Opettaja(t)

  Leena Elenius, Sos Nimeämätön

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Hyvinvointi ja elinolot käytännössä. Työelämätehtävä. Kokemushaastattelut.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  160 h

• Hyvinvointiteknologia BE00BS10-3008 20.06.2022-31.07.2022  3 op  (SOPE21S) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa tunnistaa teknologian mahdollisuuksia hyvinvointipalveluissa ja yhteiskunnassamme. Opiskelija osaa tunnistaa käyttäjälähtöisen teknologian mahdollisuuksia ja rajoitteita osallistumisen ja toimintakyvyn edistämiseksi. Opiskelija osaa kuvata ja pohtia hyvinvointiteknologian eettisiä kysymyksiä.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointiteknologia
  - teknologian mahdollisuudet ja rajoitteet - käyttäjälähtöinen teknologia eri asiakasryhmien näkökulmasta
  - hyvinvointiteknologia, kestävä kehitys ja eettiset kysymykset

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa kuvata hyvinvointiteknologian sovelluksia ja niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa tunnistaa hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa vertailla hyvinvointiteknologian sovelluksia ja arvioida niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa määritellä hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa arvioida hyvinvointiteknologian sovelluksia sekä niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa analysoida hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Teknologia ja arki
  - Kommunikaation apuvälineet
  - Digitaalisuus sosionomin työkentillä

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  20.06.2022 - 31.07.2022

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOPE21S

  Paikkoja

  15 - 30

  Opettaja(t)

  Anna-Kaarina Koivula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Virtuaaliosuus

  3 op

  Arviointiasteikko

  1-5

• Hyvinvointiteknologia BE00BS10-3006 06.09.2021-22.10.2021  3 op  (MSOS20, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa tunnistaa teknologian mahdollisuuksia hyvinvointipalveluissa ja yhteiskunnassamme. Opiskelija osaa tunnistaa käyttäjälähtöisen teknologian mahdollisuuksia ja rajoitteita osallistumisen ja toimintakyvyn edistämiseksi. Opiskelija osaa kuvata ja pohtia hyvinvointiteknologian eettisiä kysymyksiä.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointiteknologia
  - teknologian mahdollisuudet ja rajoitteet - käyttäjälähtöinen teknologia eri asiakasryhmien näkökulmasta
  - hyvinvointiteknologia, kestävä kehitys ja eettiset kysymykset

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa kuvata hyvinvointiteknologian sovelluksia ja niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa tunnistaa hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa vertailla hyvinvointiteknologian sovelluksia ja arvioida niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa määritellä hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa arvioida hyvinvointiteknologian sovelluksia sekä niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa analysoida hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Teknologia ja arki
  - Kommunikaation apuvälineet
  - Digitaalisuus sosionomin työkentillä

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  06.09.2021 - 22.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20
  • SOS19A

  Opettaja(t)

  Anna-Kaarina Koivula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Hyvinvointiteknologia BE00BS10-3007 10.01.2022-15.03.2022  3 op  (MSOS20, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa tunnistaa teknologian mahdollisuuksia hyvinvointipalveluissa ja yhteiskunnassamme. Opiskelija osaa tunnistaa käyttäjälähtöisen teknologian mahdollisuuksia ja rajoitteita osallistumisen ja toimintakyvyn edistämiseksi. Opiskelija osaa kuvata ja pohtia hyvinvointiteknologian eettisiä kysymyksiä.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointiteknologia
  - teknologian mahdollisuudet ja rajoitteet - käyttäjälähtöinen teknologia eri asiakasryhmien näkökulmasta
  - hyvinvointiteknologia, kestävä kehitys ja eettiset kysymykset

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa kuvata hyvinvointiteknologian sovelluksia ja niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa tunnistaa hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa vertailla hyvinvointiteknologian sovelluksia ja arvioida niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa määritellä hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa arvioida hyvinvointiteknologian sovelluksia sekä niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita joidenkin asiakasryhmien kohdalla yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Opiskelija osaa analysoida hyvinvointiteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä monipuolisesti.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Teknologia ja arki
  - Kommunikaation apuvälineet
  - Digitaalisuus sosionomin työkentillä

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 15.03.2022

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20
  • SOS19C
  • SOS20A
  • SOS19B

  Paikkoja

  0 - 100

  Opettaja(t)

  Anna-Kaarina Koivula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  3 op

  Arviointiasteikko

  1-5

• Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet SOSAPJ10-3025 21.02.2022-20.03.2022  3 op  (SOPE21S) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa selittää, mitä hyvinvointiyhteiskunta -käsite tarkoittaa, mitkä sen piirteet ja toimintaperiaatteet ovat ja mitkä sen keskeisimmät kehitysvaiheet ovat olleet. Hän osaa selittää, mitä samankaltaisuutta ja mitä eroavuutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan piirteillä on erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin verrattuna. Opiskelija tietää, miten hyvinvointipalvelut sijoittuvat hyvinvointivaltion toimintoihin. Opiskelija tietää, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on organisoitu ja miten niiden rahoitus on järjestetty. Opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaista yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua. Opiskelija osaa kuvata julkisen, yksityisen ja järjestösektorin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina ja niiden keskinäistä vastuunjakoa hyvinvointipalveluiden tuottajina. Opiskelija osaa selittää, mitä tarkoitetaan formaalisella ja informaalisella avulla. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan ja eri sektoreiden muutosnäkymät ja lähitulevaisuuden haasteet.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointiyhteiskunta -käsite
  - pohjoismaiset ja eurooppalaiset hyvinvointimallit
  - hyvinvointipalvelut osana hyvinvointiyhteiskuntaa
  - hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus
  - julkinen, yksityinen ja kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajina
  - informaalinen ja formaalinen apu

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
  Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.02.2022 - 20.03.2022

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOPE21S

  Paikkoja

  15 - 30

  Opettaja(t)

  Sos Nimeämätön

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Arviointiasteikko

  1-5

• Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet SOSAPJ10-3021 30.08.2021-15.10.2021  3 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa selittää, mitä hyvinvointiyhteiskunta -käsite tarkoittaa, mitkä sen piirteet ja toimintaperiaatteet ovat ja mitkä sen keskeisimmät kehitysvaiheet ovat olleet. Hän osaa selittää, mitä samankaltaisuutta ja mitä eroavuutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan piirteillä on erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin verrattuna. Opiskelija tietää, miten hyvinvointipalvelut sijoittuvat hyvinvointivaltion toimintoihin. Opiskelija tietää, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on organisoitu ja miten niiden rahoitus on järjestetty. Opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaista yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua. Opiskelija osaa kuvata julkisen, yksityisen ja järjestösektorin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina ja niiden keskinäistä vastuunjakoa hyvinvointipalveluiden tuottajina. Opiskelija osaa selittää, mitä tarkoitetaan formaalisella ja informaalisella avulla. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan ja eri sektoreiden muutosnäkymät ja lähitulevaisuuden haasteet.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointiyhteiskunta -käsite
  - pohjoismaiset ja eurooppalaiset hyvinvointimallit
  - hyvinvointipalvelut osana hyvinvointiyhteiskuntaa
  - hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus
  - julkinen, yksityinen ja kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajina
  - informaalinen ja formaalinen apu

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
  Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Kananen, J. (toim.) 2017. Kilpailuvaltion kyydissä. Suomen hyvinvointimallin tulevaisuus. Tallinna. Gaudeamus.
  Palola, E., Karjalainen, V. (toim.) 2011. Hukassa vai uuden jäljillä. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80271/970d363e-9edf-4b54-a76e-446b81ed34b5.pdf?sequence=1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Helsinki.
  Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut. http://stm.fi/sotepalvelut/jarjestelma-vastuut
  Sosiaali- ja terveysministeriö.
  Toikko, T. Hyvinvointipalveluiden kehityssuunnat. 2012.
  Hyvinvointipolitiikka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointipolitiikka/tavoitteet-ja-keinot
  
  Muu opettajan osoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Verkko-orientaatio itsenäinen opiskelu Moodlealustalla, pienryhmätyöskentely, tehtävät

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tentti/essee

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  30.08.2021 - 15.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Paikkoja

  0 - 36

  Opettaja(t)

  Tanja Rajala

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  3 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  -

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  80 tuntia

• Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet SOSAPJ10-3022 25.10.2021-17.12.2021  3 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa selittää, mitä hyvinvointiyhteiskunta -käsite tarkoittaa, mitkä sen piirteet ja toimintaperiaatteet ovat ja mitkä sen keskeisimmät kehitysvaiheet ovat olleet. Hän osaa selittää, mitä samankaltaisuutta ja mitä eroavuutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan piirteillä on erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin verrattuna. Opiskelija tietää, miten hyvinvointipalvelut sijoittuvat hyvinvointivaltion toimintoihin. Opiskelija tietää, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on organisoitu ja miten niiden rahoitus on järjestetty. Opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaista yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua. Opiskelija osaa kuvata julkisen, yksityisen ja järjestösektorin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina ja niiden keskinäistä vastuunjakoa hyvinvointipalveluiden tuottajina. Opiskelija osaa selittää, mitä tarkoitetaan formaalisella ja informaalisella avulla. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan ja eri sektoreiden muutosnäkymät ja lähitulevaisuuden haasteet.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointiyhteiskunta -käsite
  - pohjoismaiset ja eurooppalaiset hyvinvointimallit
  - hyvinvointipalvelut osana hyvinvointiyhteiskuntaa
  - hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus
  - julkinen, yksityinen ja kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajina
  - informaalinen ja formaalinen apu

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
  Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Kananen, J. (toim.) 2017. Kilpailuvaltion kyydissä. Suomen hyvinvointimallin tulevaisuus. Tallinna. Gaudeamus.
  Palola, E., Karjalainen, V. (toim.) 2011. Hukassa vai uuden jäljillä. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80271/970d363e-9edf-4b54-a76e-446b81ed34b5.pdf?sequence=1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Helsinki.
  Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut. http://stm.fi/sotepalvelut/jarjestelma-vastuut
  Sosiaali- ja terveysministeriö.
  Toikko, T. Hyvinvointipalveluiden kehityssuunnat. 2012.
  Hyvinvointipolitiikka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointipolitiikka/tavoitteet-ja-keinot
  
  Muu opettajan osoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktitunnit, itsenäinen opiskelu Moodlealustalla, pienryhmätyöskentely, tehtävät

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  25.10.2021 - 17.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Paikkoja

  12 - 36

  Opettaja(t)

  Pia-Christine Sainio

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  -

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  80 tuntia

• Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet SOSAPJ10-3023 10.01.2022-11.03.2022  3 op  (SOS22A, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa selittää, mitä hyvinvointiyhteiskunta -käsite tarkoittaa, mitkä sen piirteet ja toimintaperiaatteet ovat ja mitkä sen keskeisimmät kehitysvaiheet ovat olleet. Hän osaa selittää, mitä samankaltaisuutta ja mitä eroavuutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan piirteillä on erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin verrattuna. Opiskelija tietää, miten hyvinvointipalvelut sijoittuvat hyvinvointivaltion toimintoihin. Opiskelija tietää, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on organisoitu ja miten niiden rahoitus on järjestetty. Opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaista yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua. Opiskelija osaa kuvata julkisen, yksityisen ja järjestösektorin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina ja niiden keskinäistä vastuunjakoa hyvinvointipalveluiden tuottajina. Opiskelija osaa selittää, mitä tarkoitetaan formaalisella ja informaalisella avulla. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan ja eri sektoreiden muutosnäkymät ja lähitulevaisuuden haasteet.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointiyhteiskunta -käsite
  - pohjoismaiset ja eurooppalaiset hyvinvointimallit
  - hyvinvointipalvelut osana hyvinvointiyhteiskuntaa
  - hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus
  - julkinen, yksityinen ja kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajina
  - informaalinen ja formaalinen apu

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
  Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Kananen, J. (toim.) 2017. Kilpailuvaltion kyydissä. Suomen hyvinvointimallin tulevaisuus. Tallinna. Gaudeamus.
  Palola, E., Karjalainen, V. (toim.) 2011. Hukassa vai uuden jäljillä. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80271/970d363e-9edf-4b54-a76e-446b81ed34b5.pdf?sequence=1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Helsinki.
  Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut. http://stm.fi/sotepalvelut/jarjestelma-vastuut
  Sosiaali- ja terveysministeriö.
  Toikko, T. Hyvinvointipalveluiden kehityssuunnat. 2012.
  Hyvinvointipolitiikka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointipolitiikka/tavoitteet-ja-keinot
  
  Muu opettajan osoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktitunnit, itsenäinen opiskelu Moodlealustalla, pienryhmätyöskentely, tehtävät

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 11.03.2022

  Ilmoittautumisaika

  10.01.2022 - 17.01.2022

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS22A
  • MSOS22K

  Opettaja(t)

  Sos Nimeämätön

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  -

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  80 tuntia

• Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet SOSAPJ10-3024 21.03.2022-20.05.2022  3 op  (SOS22A, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa selittää, mitä hyvinvointiyhteiskunta -käsite tarkoittaa, mitkä sen piirteet ja toimintaperiaatteet ovat ja mitkä sen keskeisimmät kehitysvaiheet ovat olleet. Hän osaa selittää, mitä samankaltaisuutta ja mitä eroavuutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan piirteillä on erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin verrattuna. Opiskelija tietää, miten hyvinvointipalvelut sijoittuvat hyvinvointivaltion toimintoihin. Opiskelija tietää, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on organisoitu ja miten niiden rahoitus on järjestetty. Opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaista yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua. Opiskelija osaa kuvata julkisen, yksityisen ja järjestösektorin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina ja niiden keskinäistä vastuunjakoa hyvinvointipalveluiden tuottajina. Opiskelija osaa selittää, mitä tarkoitetaan formaalisella ja informaalisella avulla. Opiskelija osaa selittää, mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan ja eri sektoreiden muutosnäkymät ja lähitulevaisuuden haasteet.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - hyvinvointiyhteiskunta -käsite
  - pohjoismaiset ja eurooppalaiset hyvinvointimallit
  - hyvinvointipalvelut osana hyvinvointiyhteiskuntaa
  - hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus
  - julkinen, yksityinen ja kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajina
  - informaalinen ja formaalinen apu

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa kuvata eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija tunnistaa eri sektoreiden roolit ja niiden muutosnäkymät hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän ja sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa selittää hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen määritelmän,sen keskeisiä piirteitä ja toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa selittää eri hyvinvointimallien ominaisuuksia. Opiskelija osaa analysoida ja verrata eri sektoreiden rooleja ja niiden muutosnäkymiä hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina.
  Opiskelijan hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva taloudellinen lukutaito on tunnistettavissa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Kananen, J. (toim.) 2017. Kilpailuvaltion kyydissä. Suomen hyvinvointimallin tulevaisuus. Tallinna. Gaudeamus.
  Palola, E., Karjalainen, V. (toim.) 2011. Hukassa vai uuden jäljillä. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80271/970d363e-9edf-4b54-a76e-446b81ed34b5.pdf?sequence=1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Helsinki.
  Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut. http://stm.fi/sotepalvelut/jarjestelma-vastuut
  Sosiaali- ja terveysministeriö.
  Toikko, T. Hyvinvointipalveluiden kehityssuunnat. 2012.
  Hyvinvointipolitiikka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointipolitiikka/tavoitteet-ja-keinot
  
  Muu opettajan osoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktitunnit, itsenäinen opiskelu Moodlealustalla, pienryhmätyöskentely, tehtävät

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.03.2022 - 20.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  10.01.2022 - 17.01.2022

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS22A
  • MSOS22K

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Sos Nimeämätön

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  -

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  80 tuntia

• Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva SOSAPJ20-3026 25.04.2022-19.06.2022  5 op  (SOPE21S) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa nimetä keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen toimijoita sekä näiden olennaisimpia lähialoja ja yhteistyötahoja. Opiskelija osaa määritellä keskeisten toimijoiden toteuttamat tuen ja auttamisen muodot hyvinvoinnin järjestämisessä ja tuottamisessa. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa tunnistaa toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso tulee suorittaa samanaikaisesti opintojakson Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet -kanssa tai sen jälkeen

  Opintojakson sisältö

  - sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
  - keskeiset sosiaalivakuutusetuudet
  - työvoimahallinnon palvelut
  - Digi- ja väestötietoviraston- ja oikeusaputoimiston palvelut
  - yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön malleja
  - yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen merkitys hyvinvointijärjestelmässä

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Lisätiedot

  Vaihtoehtoinen opintojakson Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta kanssa. Vaihtoehtoista opintojaksoa ei voi käyttää vapaasti valittaviin opintoihin.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  25.04.2022 - 19.06.2022

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOPE21S

  Paikkoja

  15 - 30

  Opettaja(t)

  Elina Kangasluoma

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Arviointiasteikko

  1-5

• Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva SOSAPJ20-3022 25.10.2021-17.12.2021  5 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa nimetä keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen toimijoita sekä näiden olennaisimpia lähialoja ja yhteistyötahoja. Opiskelija osaa määritellä keskeisten toimijoiden toteuttamat tuen ja auttamisen muodot hyvinvoinnin järjestämisessä ja tuottamisessa. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa tunnistaa toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso tulee suorittaa samanaikaisesti opintojakson Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet -kanssa tai sen jälkeen

  Opintojakson sisältö

  - sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
  - keskeiset sosiaalivakuutusetuudet
  - työvoimahallinnon palvelut
  - Digi- ja väestötietoviraston- ja oikeusaputoimiston palvelut
  - yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön malleja
  - yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen merkitys hyvinvointijärjestelmässä

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Lisätiedot

  Vaihtoehtoinen opintojakson Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta kanssa. Vaihtoehtoista opintojaksoa ei voi käyttää vapaasti valittaviin opintoihin.

  ---

  Toteutustapa

  80% Lähiopetus, 20% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  -Havakka, P., Niemelä, M. & Uusitalo, H. (toim.) 2017. Sosiaalivakuutus. Finva Finanssi- ja vakuutuskustannus.
  - Hiilamo H., Laitinen H. & Laaksonen H. (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. 2020. 1. painos
  - Sosiaaliturvaopas Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2021. Saatavana: http://www.sosiaaliturvaopas.fi
  - Lisäksi suositellaan perehtymistä Kelan ja STM:n englanninkielisiin sosiaaliturvaesitteisiin sekä kulloinkin kyseessä olevien organisaatioiden Internet-sivustoihin.
  - lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama ajankohtainen materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Opintojakson voi suorittaa joko monimuoto- tai verkko-opintoina.
  *Tässä esiteltävä monimuoto-opintototeutus sisältää lähiopetusta, työelämävierailuja ja verkko-opiskelua.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  *Osallistuminen lähiopetukseen ja muihin kurssin toimintoihin aktiivisesti (läsnäolo tunneilla) ja lisäksi yksi arvioitava oppimistehtävä toimivat arvioinnin perusteina arviointikriteereiden mukaisesti.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  25.10.2021 - 17.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Paikkoja

  6 - 25

  Opettaja(t)

  Elina Kangasluoma

  Lisätietoja opiskelijoille

  Tässä esitelty kokonaisuus on lähiopetusta sisältävä monimuoto-opetusvaihtoehto.
  Opiskelijat valitsevat joko kurssin Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta. Jompi kumpi kursseista on valittava eikä molempia voi valita siten, että sisällyttäisi toisen kursseista vapaavalintaisiin opintoihin.
  Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva -kurssi on mahdollista suorittaa joko lähiopetuksena eli monimuotototeutuksena tai verkkototeutuksena.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Ilmoittautumisten perusteella otetaan 15 opiskelijaa Toteutukseen -3023, joka on verkkokurssi.

  KV yhteydet

  -Opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus perehtyä esimerkiksi Kelan englanninkielisiin materiaaleihin.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133 tuntia.
  Toteutus: Monimuoto-opetus, joka sisältää lähiopetusta 32 ja verkko- ja kirjallisuustyöskentelyä itsenäisesti 101h.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

• Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva SOSAPJ20-3023 25.10.2021-17.12.2021  5 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa nimetä keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen toimijoita sekä näiden olennaisimpia lähialoja ja yhteistyötahoja. Opiskelija osaa määritellä keskeisten toimijoiden toteuttamat tuen ja auttamisen muodot hyvinvoinnin järjestämisessä ja tuottamisessa. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa tunnistaa toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso tulee suorittaa samanaikaisesti opintojakson Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet -kanssa tai sen jälkeen

  Opintojakson sisältö

  - sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
  - keskeiset sosiaalivakuutusetuudet
  - työvoimahallinnon palvelut
  - Digi- ja väestötietoviraston- ja oikeusaputoimiston palvelut
  - yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön malleja
  - yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen merkitys hyvinvointijärjestelmässä

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Lisätiedot

  Vaihtoehtoinen opintojakson Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta kanssa. Vaihtoehtoista opintojaksoa ei voi käyttää vapaasti valittaviin opintoihin.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Havakka, P., Niemelä, M. & Uusitalo, H. (toim.) 2017. Sosiaalivakuutus. Finva Finanssi- ja vakuutuskustannus.
  - Hiilamo H., Laitinen H. & Laaksonen H. (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. 2020. 1. painos
  - Sosiaaliturvaopas Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2021. Saatavana: http://www.sosiaaliturvaopas.fi
  - Lisäksi suositellaan perehtymistä Kelan ja STM:n englanninkielisiin sosiaaliturvaesitteisiin sekä kulloinkin kyseessä olevien organisaatioiden Internet-sivustoihin.
  - lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama ajankohtainen materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  -Tämä opinto suoritetaan verkko-opintoina.
  -Kurssin orientointi toteutuu lukujärjestykseen merkittynä ajankohtana Teamssissa.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Osallistuminen orientointiin (4h), aktiivinen osallistuminen verkossa (Moodle) erilaisiin keskustelu- ja verkkotehtäviin sekä kaksiosainen oppimistehtävä.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  25.10.2021 - 17.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Paikkoja

  3 - 20

  Opettaja(t)

  Elina Kangasluoma

  Lisätietoja opiskelijoille

  Tässä esitelty kokonaisuus on verkko-opintototeutus.
  Opiskelijat valitsevat joko kurssin Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta. Jompi kumpi kursseista on valittava eikä molempia voi valita siten, että sisällyttäisi toisen kursseista vapaavalintaisiin opintoihin.
  Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva -kurssi on mahdollista suorittaa joko lähiopetuksena eli monimuotototeutuksena tai verkkototeutuksena.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  5 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  KV yhteydet

  -Opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus perehtyä esimerkiksi Kelan englanninkielisiin materiaaleihin.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133 tuntia
  Verkko-opintototeutus:
  - orientointi verkossa 4h
  -Osallistuminen vanhustyön verkkoseminaariin 28.10.2021 6h
  - verkkotyöskentelyä itsenäisesti 123h.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

• Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva SOSAPJ20-3024 10.01.2022-04.03.2022  5 op  (SOS22A, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa nimetä keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen toimijoita sekä näiden olennaisimpia lähialoja ja yhteistyötahoja. Opiskelija osaa määritellä keskeisten toimijoiden toteuttamat tuen ja auttamisen muodot hyvinvoinnin järjestämisessä ja tuottamisessa. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa tunnistaa toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso tulee suorittaa samanaikaisesti opintojakson Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet -kanssa tai sen jälkeen

  Opintojakson sisältö

  - sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
  - keskeiset sosiaalivakuutusetuudet
  - työvoimahallinnon palvelut
  - Digi- ja väestötietoviraston- ja oikeusaputoimiston palvelut
  - yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön malleja
  - yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen merkitys hyvinvointijärjestelmässä

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Lisätiedot

  Vaihtoehtoinen opintojakson Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta kanssa. Vaihtoehtoista opintojaksoa ei voi käyttää vapaasti valittaviin opintoihin.

  ---

  Toteutustapa

  80% Lähiopetus, 20% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  -Havakka, P., Niemelä, M. & Uusitalo, H. (toim.) 2017. Sosiaalivakuutus. Finva Finanssi- ja vakuutuskustannus.
  - Hiilamo H., Laitinen H. & Laaksonen H. (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. 2020. 1. painos
  - Sosiaaliturvaopas Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2022. Saatavana: http://www.sosiaaliturvaopas.fi
  - Lisäksi suositellaan perehtymistä Kelan ja STM:n englanninkielisiin sosiaaliturvaesitteisiin sekä kulloinkin kyseessä olevien organisaatioiden Internet-sivustoihin.
  - lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama ajankohtainen materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Opintojakson voi suorittaa joko monimuoto- tai verkko-opintoina.
  *Tässä esiteltävä monimuoto-opintototeutus sisältää lähiopetusta, työelämävierailuja ja verkko-opiskelua.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  *Osallistuminen lähiopetukseen ja muihin kurssin toimintoihin aktiivisesti (läsnäolo tunneilla) ja lisäksi yksi arvioitava oppimistehtävä toimivat arvioinnin perusteina arviointikriteereiden mukaisesti.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 04.03.2022

  Ilmoittautumisaika

  10.01.2022 - 17.01.2022

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS22A
  • MSOS22K

  Paikkoja

  6 - 20

  Opettaja(t)

  Elina Kangasluoma

  Lisätietoja opiskelijoille

  Tässä esitelty kokonaisuus on lähiopetusta sisältävä monimuoto-opetusvaihtoehto.
  Opiskelijat valitsevat joko kurssin Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta. Jompi kumpi kursseista on valittava eikä molempia voi valita siten, että sisällyttäisi toisen kursseista vapaavalintaisiin opintoihin.
  Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva -kurssi on mahdollista suorittaa joko lähiopetuksena eli monimuotototeutuksena tai verkkototeutuksena.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Ilmoittautumisten perusteella otetaan 20 opiskelijaa Toteutukseen -3025, joka on verkkokurssi.

  KV yhteydet

  -Opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus perehtyä esimerkiksi Kelan englanninkielisiin materiaaleihin.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133 tuntia.
  Toteutus: Monimuoto-opetus, joka sisältää lähiopetusta 32 ja verkko- ja kirjallisuustyöskentelyä itsenäisesti 101h.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

• Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva SOSAPJ20-3025 21.03.2022-20.05.2022  5 op  (SOS22A, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa nimetä keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen toimijoita sekä näiden olennaisimpia lähialoja ja yhteistyötahoja. Opiskelija osaa määritellä keskeisten toimijoiden toteuttamat tuen ja auttamisen muodot hyvinvoinnin järjestämisessä ja tuottamisessa. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa tunnistaa toimijoiden keskinäisen yhteistyön malleja. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso tulee suorittaa samanaikaisesti opintojakson Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet -kanssa tai sen jälkeen

  Opintojakson sisältö

  - sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
  - keskeiset sosiaalivakuutusetuudet
  - työvoimahallinnon palvelut
  - Digi- ja väestötietoviraston- ja oikeusaputoimiston palvelut
  - yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön malleja
  - yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen merkitys hyvinvointijärjestelmässä

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Lisätiedot

  Vaihtoehtoinen opintojakson Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta kanssa. Vaihtoehtoista opintojaksoa ei voi käyttää vapaasti valittaviin opintoihin.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Havakka, P., Niemelä, M. & Uusitalo, H. (toim.) 2017. Sosiaalivakuutus. Finva Finanssi- ja vakuutuskustannus.
  - Hiilamo H., Laitinen H. & Laaksonen H. (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. 2020. 1. painos
  - Sosiaaliturvaopas Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2022. Saatavana: http://www.sosiaaliturvaopas.fi
  - Lisäksi suositellaan perehtymistä Kelan ja STM:n englanninkielisiin sosiaaliturvaesitteisiin sekä kulloinkin kyseessä olevien organisaatioiden Internet-sivustoihin.
  - lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama ajankohtainen materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  -Tämä opinto suoritetaan verkko-opintoina.
  -Kurssin orientointi toteutuu Teamssin välityksellä lukujärjestyksessä ilmoitettavana ajankohtana.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Osallistuminen verkko-orientointiin (4h), aktiivinen osallistuminen verkossa (Moodle) erilaisiin keskustelu- ja verkkotehtäviin sekä kaksiosainen oppimistehtävä.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.03.2022 - 20.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  10.01.2022 - 17.01.2022

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS22A
  • MSOS22K

  Paikkoja

  3 - 20

  Opettaja(t)

  Elina Kangasluoma

  Lisätietoja opiskelijoille

  Tässä esitelty kokonaisuus on verkko-opintototeutus.
  Opiskelijat valitsevat joko kurssin Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta. Jompi kumpi kursseista on valittava eikä molempia voi valita siten, että sisällyttäisi toisen kursseista vapaavalintaisiin opintoihin.
  Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva -kurssi on mahdollista suorittaa joko lähiopetuksena eli monimuotototeutuksena tai verkkototeutuksena.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  5 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Monimuotototeutus lähiopetuksena.

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Harjoitteluita ei sisälly toteutukseen.

  KV yhteydet

  -Opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus perehtyä esimerkiksi Kelan englanninkielisiin materiaaleihin.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133 tuntia
  Verkko-opintototeutus:
  - orientointi verkossa 4h
  - verkkotyöskentelyä itsenäisesti 129h.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa tunnistaa sosiaalivakuutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja näiden keskeisten lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja, perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa selittää, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa nimetä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Hän osaa määritellä toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa esitellä hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa selittää sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa esitellä toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa arvioida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa esitellä monipuolisesti perustellen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavia etuuksia kunkin keskeisen toimijan osalta erikseen. Opiskelija osaa analysoida sosiaalivakuutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä näiden keskeisimpien lähialojen merkitystä, rooleja, tehtäviä, auttamisen muotoja ja perusteita, laajuutta ja sisältöjä. Opiskelija osaa perustella monipuolisesti, millaista tukea ja apua asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelija osaa vertaillen perustella toimijoiden välisen yhteistyön muotoja osana toimivaa, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista tukea tuottavaa hyvinvointijärjestelmän etuuskokonaisuutta. Opiskelija osaa analysoida toimijoiden ja etuuksien merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.

• Introduction to Social Work Studies in Finland BE00BT36-3004 30.08.2021-19.12.2021  3 op  (IEPSW21F) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Students understand the structure of social work education in Finland and compare it with their own education. Students will learn to know the professional fields of social work professonals in Finland. Students will understand the role and position of Bachelors of Social Services in the professional field. They will also have extensive knowledge of systems that provide welfare and social security in various sectors in Finland. Students will learn to know the professional fields in which Bachelors of Social Services work in Finland. Students will understand the role and position of Bachelors of Social Services in the professional field. They will also have extensive knowledge of systems that provide welfare and social security in various sectors in Finland. Students have sufficient knowledge of the society and culture of the country, especially on the local level, to be able to cope in everyday life. They will also learn where to seek additional information. Students understand the content, pedagogical ideas and structure of the studies undertaken in Seinäjoki UAS.

  Opintojakson sisältö

  - Social work education in Finland
  - Social work professional fields
  - Education and professional fields of Bachelors of Social Services
  - Systems providing welfare and social security in Finland
  - Finnish society and culture
  
  -

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  X

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Englanti

  Ajoitus

  30.08.2021 - 19.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 30.09.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • IEPSW21F

  Paikkoja

  0 - 25

  Opettaja(t)

  Aino Alaverdyan, Tanja Rajala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Arviointiasteikko

  1-5

• Introduction to Welfare Society SOSEM20-3005 30.08.2021-19.12.2021  3 op  (IEPSW21F, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Students are able to explain the concept of welfare society, its essential features and principles and its historical development. Students can explain how the Finnish welfare society is similar to other European, especially Nordic, welfare models, and how it differs from them. Students know how the welfare services are integrated into the functions of the welfare state. They know how the services of the welfare society are organized and funded. Students are able to follow current social and economic debates. They know how to describe the respective roles of the public, private and third sector as actors in the welfare society and as providers of welfare services. Students can explain the meaning of formal and informal help.They can explain about the potential changes and imminent challenges of the welfare society and its various sectors.

  Edeltävä osaaminen

  no prerequisities

  Opintojakson sisältö

  - the concept of welfare society
  - Nordic and European welfare models
  - welfare services as part of the welfare society
  - the public sector as a provider of welfare services
  - the private sector as as provider of welfare sevices
  - the third sector as a provider of welfare service
  - informal and formal help

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Students are name essential features and principles of welfare society. Students can describe gestures of different welfare models. They are capable to recognize roles of different sectors and their perspectives of change as actors of welfare society.

  Hyvä

  Students are able to explain definition of welfare society, its essential features and principles. Students can name gestures of different welfare models. They are capable to compare roles of different sectors and their perspectives of change as actors of welfare society.

  Kiitettävä

  Students are able to name some essential features and principles of welfare society. Students can describe gestures of different welfare models. They are able to recognize roles and perspectives of change concerning different sectors as actors of welfare society. Students skills of economical literacy is possible to recognize.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Ilmoitetaan opintojakson alussa.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktiopetus, tehtävät, keskustelut, kirjallisuustentti.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Arviointi 1 - 5
  Osallistuminen (80% luennoista)
  Kirjallinen työ 60%
  Ryhmätehtävät 40%

  Opetuskieli

  Englanti

  Ajoitus

  30.08.2021 - 19.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • IEPSW21F
  • SOS21B
  • SOS20B
  • SOS21C
  • SOS20C
  • SOS19A

  Opettaja(t)

  Tiina Hautamäki

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Ei sisällä harjoittelua.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opintojen kokonaistuntimäärä 80 tuntia.
  Lukujärjestyksessä olevia tunteja 24

• Julkisyhteisöjen henkilöstön ruotsin kielen taito, kirjallinen VIRKARUKI-3135 07.03.2022-20.05.2022  (SOS21A) +-
  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.03.2022 - 20.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  Ryhmä(t)

  • SOS21A

  Opettaja(t)

  Jaana Store

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Julkisyhteisöjen henkilöstön ruotsin kielen taito, kirjallinen VIRKARUKI-3136 21.03.2022-20.05.2022  (MSOS21K) +-
  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.03.2022 - 20.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  Ryhmä(t)

  • MSOS21K

  Opettaja(t)

  Heli Simon, Jaana Store

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Julkisyhteisöjen henkilöstön ruotsin kielen taito, kirjallinen VIRKARUKI-3138 06.09.2021-17.12.2021  (SOS20B, ...) +-
  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  06.09.2021 - 17.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • SOS20C

  Opettaja(t)

  Jaana Store

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Julkisyhteisöjen henkilöstön ruotsin kielen taito, suullinen VIRKARUSU-3135 07.03.2022-20.05.2022  (SOS21A) +-
  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.03.2022 - 20.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  Ryhmä(t)

  • SOS21A

  Opettaja(t)

  Jaana Store

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Julkisyhteisöjen henkilöstön ruotsin kielen taito, suullinen VIRKARUSU-3136 21.03.2022-20.05.2022  (MSOS21K) +-
  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.03.2022 - 20.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  Ryhmä(t)

  • MSOS21K

  Opettaja(t)

  Heli Simon, Jaana Store

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Julkisyhteisöjen henkilöstön ruotsin kielen taito, suullinen VIRKARUSU-3138 06.09.2021-17.12.2021  (SOS20B, ...) +-
  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  06.09.2021 - 17.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • SOS20C

  Opettaja(t)

  Jaana Store

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Kasvu ja sosialisaatio SOSPST30-3025 11.10.2021-21.11.2021  5 op  (SOPE21S) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - sosialisaatio
  - keskeiset kehitysteoriat
  - varhainen vuorovaikutus
  - perhe ja vanhemmuus
  - lasten ja perheiden hyvinvointi
  - läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
  - lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
  - elämänkulku
  - lapsi- ja nuorisokulttuurit

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija osaa luetella lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää kasvuun, sosialisaatioon ja hyvinvointinliittyviä käsitteitä ja teorioita yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä erimerkkejä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa arvioida lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  11.10.2021 - 21.11.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOPE21S

  Paikkoja

  15 - 30

  Opettaja(t)

  Virpi Nikkola

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Arviointiasteikko

  1-5

• Kasvu ja sosialisaatio SOSPST30-3024 21.02.2022-08.04.2022  5 op  (SOS22A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - sosialisaatio
  - keskeiset kehitysteoriat
  - varhainen vuorovaikutus
  - perhe ja vanhemmuus
  - lasten ja perheiden hyvinvointi
  - läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
  - lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
  - elämänkulku
  - lapsi- ja nuorisokulttuurit

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija osaa luetella lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää kasvuun, sosialisaatioon ja hyvinvointinliittyviä käsitteitä ja teorioita yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä erimerkkejä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa arvioida lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Opettajan esittämä materiaali opintojakson alussa.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, vierailija/vierailu ja ryhmätyöt sekä tentti.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, tentti. Muut arvioinnin perusteet esitellään opintojakson alussa.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.02.2022 - 08.04.2022

  Ilmoittautumisaika

  10.01.2022 - 17.01.2022

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS22A

  Paikkoja

  12 - 35

  Opettaja(t)

  Virpi Nikkola, Pia-Christine Sainio

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Kontaktikurssi tai opinnollistaminen.

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133h

• Kasvu ja sosialisaatio SOSPST30-3021 30.08.2021-08.10.2021  5 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - sosialisaatio
  - keskeiset kehitysteoriat
  - varhainen vuorovaikutus
  - perhe ja vanhemmuus
  - lasten ja perheiden hyvinvointi
  - läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
  - lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
  - elämänkulku
  - lapsi- ja nuorisokulttuurit

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija osaa luetella lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää kasvuun, sosialisaatioon ja hyvinvointinliittyviä käsitteitä ja teorioita yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä erimerkkejä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa arvioida lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Opettajan esittämä materiaali opintojakson alussa.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, vierailija/vierailu ja ryhmätyöt sekä tentti.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, tentti. Muut arvioinnin perusteet esitellään opintojakson alussa.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  30.08.2021 - 08.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Paikkoja

  0 - 36

  Opettaja(t)

  Virpi Nikkola, Pia-Christine Sainio

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Kontaktikurssi tai opinnollistaminen.

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133h

• Kasvu ja sosialisaatio SOSPST30-3022 01.11.2021-28.12.2021  5 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - sosialisaatio
  - keskeiset kehitysteoriat
  - varhainen vuorovaikutus
  - perhe ja vanhemmuus
  - lasten ja perheiden hyvinvointi
  - läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
  - lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
  - elämänkulku
  - lapsi- ja nuorisokulttuurit

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija osaa luetella lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää kasvuun, sosialisaatioon ja hyvinvointinliittyviä käsitteitä ja teorioita yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä erimerkkejä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa arvioida lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Opettajan esittämä materiaali opintojakson alussa.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, vierailija/vierailu ja ryhmätyöt sekä tentti.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, tentti. Muut arvioinnin perusteet esitellään opintojakson alussa.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.11.2021 - 28.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Paikkoja

  12 - 36

  Opettaja(t)

  Virpi Nikkola, Pia-Christine Sainio

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Kontaktikurssi tai opinnollistaminen.

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133h

• Kasvu ja sosialisaatio SOSPST30-3023 11.04.2022-27.05.2022  5 op  (MSOS22K) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on omaksunut elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon liittyvät merkitykset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija on perehtynyt erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen liittyviin teorioihin, erityisen tuen tarpeisiin sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija osaa selittää vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkityksen kasvussa ja sosialisaatiossa. Opiskelija osaa vertailla erilaisten yhteiskuntarakenteiden ja kulttuurien vaikutusta hyvinvointiin, sosialisaatioon ja perheen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Opiskelija tunnistaa sosionomin työnkuvan muista lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä ammattikunnista.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - sosialisaatio
  - keskeiset kehitysteoriat
  - varhainen vuorovaikutus
  - perhe ja vanhemmuus
  - lasten ja perheiden hyvinvointi
  - läheisten ihmissuhteiden merkitys, kiintymyssuhde, attraktio
  - lapsen ja nuoren erityisen tuen tarpeet
  - elämänkulku
  - lapsi- ja nuorisokulttuurit

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä elinikäiseen kasvuun ja sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelija osaa luetella lapsuus- ja nuoruusikään liittyviä teorioita sekä määritellä vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää kasvuun, sosialisaatioon ja hyvinvointinliittyviä käsitteitä ja teorioita yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä tuottaa niistä erimerkkejä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida monipuolisesti elinikäiseen kasvuun, sosialisaatioon sekä lasten ja perheiden hyvinvointin liittyviä käsitteitä. Opiskelija osaa arvioida lapsuus ja nuoruusiän kehitykseen liittyviä teorioita sekä analysoida vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen merkitystä sosialisaatioprosessissa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Opettajan esittämä materiaali opintojakson alussa.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, vierailija/vierailu ja ryhmätyöt sekä tentti.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, tentti. Muut arvioinnin perusteet esitellään opintojakson alussa.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  11.04.2022 - 27.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  10.01.2022 - 17.01.2022

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS22K

  Paikkoja

  12 - 35

  Opettaja(t)

  Virpi Nikkola

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Kontaktikurssi tai opinnollistaminen.

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133h

• Kohtaamistaiteen perusteet BE00CI27-3007 25.10.2021-31.12.2021  5 op  (VVO) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot kohtaamistaiteen historiasta, filosofiasta ja toimintaympäristöistä. Hän tunnistaa kohtaamistaiteen periaatteet, joita ovat kohtaaminen, arvostus, moniaistisuus, struktuuri, vaiheittaisuus ja valintojen teko. Opiskelijalla on valmius kunnioittaa jokaisen ihmisen itseilmaisun ja taidetyöskentelyn merkityksellisyyttä ja iloa. Hänellä on valmiudet hyödyntää kohtaamistaiteessa jaettuja kokemuksia oman ammatillisen kehittymisensä tukena.

  Opintojakson sisältö

  - kohtaamistaiteen historia, filosofia ja toimintaympäristöt
  - kohtaamistaiteen periaatteet
  - kuvataiteet kohtaamistaiteen työmenetelmänä

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  X

  Lisätiedot

  Kohtaamistaide on ryhmämuotoista kuvataidetoimintaa erilaisissa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan toimintaympäristöissä. Kohtaamistaiteessa ihminen nähdään yhteisönsä jäsenenä ja toiminnassa korostuu kaikkien aistien käyttäminen. Tekeminen on porrastettu niin, että kokematonkin tekijä pääsee nauttimaan taiteen tekemisen esteettisestä lumosta ja teoksensa arvostavasta katselusta yhdessä vertaisryhmän kanssa. Kohtaamistaide pohjautuu japanilaiseen Clinical Art -menetelmään.
  
  Kohtaamistaiteen perusteet - opintojakson suorittamisen jälkeen opintoja voi jatkaa 10 op laajuisella opintojaksolla. Opintojaksot yhdessä antavat Kohtaamistaiteen ohjaaja -pätevyyden. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa järjestetään lukuvuoden 2019-2020 aikana kaksi Kohtaamistaiteen perusteet -opintojaksoa ja lukuvuonna 2020-2021 jatko-opintojakso, joka antaa kohtaamistaiteen ohjaaja -kelpoisuuden.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Seuraavat artikkelit julkaisusta: Pusa, Tiina (toim.) 2014. Kohtaamistaide. Käsikirja ohjaajalle. Laurea Julkaisut 22. Vantaa: Hansaprint.
  Rankanen & Pusa: Taideterapia ja Kohtaamistaide Suomessa; ss. 10-15
  Ahos & Kahelin: Moniammatillisuus Kohtaamistaiteessa; ss. 30-33
  Artikkeli: Pusa, Tiina & Oshiro, Taizo: Cherry blossoms and beets – Development on the Encounter Art in Finnish-Japanese co-operation
  Omavalintainen opinnäytetyö Theseuksesta

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Erilaiset yksilö-, pari- ja ryhmätehtävät, toiminnalliset harjoitukset, kokemuksellinen oppiminen, luennot, itsenäinen opiskelu

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Hyväksytty/Hylätty
  Tuntityöskentely, harjoitukset ja tehtävät. Lopputehtävän tuottaminen.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  25.10.2021 - 31.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  01.09.2021 - 10.10.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • VVO

  Paikkoja

  0 - 20

  Opettaja(t)

  Tiina Kohtamäki

  Lisätietoja opiskelijoille

  Kohtaamistaide® on ryhmämuotoista kuvataidetoimintaa erilaisissa sosiaali-, terveys-, kasavatus ja kulttuurialan toimintaympäristöissä. Kohtaamistaiteessa ihminen nähdään yhteisönsä jäsenenä ja toiminnassa korostuu kaikkien aistien käyttäminen.
  
  Kohtaamistaiteen perusteet - opintojakson suorittamisen jälkeen opintoja voi jatkaa 10 op laajuisella opintojaksolla. Opintojaksot yhdessä antavat Kohtaamistaiteen ohjaaja -pätevyyden. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa järjestetään lukuvuoden 2019-2020 aikana kaksi Kohtaamistaiteen perusteet -opintojaksoa ja lukuvuonna 2020-2021 jatko-opintojakso, joka antaa Kohtaamistaideohjaajan® osaamisen ja oikeudet (5+10 op).

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Toteutus yksilö- ja ryhmämuotoisena työskentelynä sisältäen kontaktiopetusta, oppimistehtäviä ja itsenäistä työskentelyä.

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Ei tenttiä

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  130 tuntia, josta
  - luennot 36 tuntia
  - harjoitukset 44 tuntia
  - itsenäinen opiskelu 50 tuntia

  Sisällön jaksotus

  - Kohtaamistaiteen historia, filosofia ja toimintaympäristöt
  - Kohtaamistaiteen periaatteisiin perehtyminen omakohtaisen tekemisen ja artikkeleiden kautta
  - Kohtaamistaiteen työmenetelmät kuvataiteen eri menetelmiä käyttäen
  - Oma oppiminen ja ryhmäreflektointi

• Kommunikaation apuvälineet SOSAPJ80-3005 06.09.2021-24.10.2021  3 op  (MSOS20, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa tunnistaa, milloin kommunikaation apuvälineitä tarvitaan eri asiakasryhmien kanssa tapahtuvassa kommunikaatiossa, esimerkiksi kehitysviivästymät, toimintakyvyn ongelmat kommunikaation alueella, puutteellisen kielitaidon aiheuttamat kommunikaatio-ongelmat. Opiskelija tuntee yleisimmät puhetta korvaavan kommunikoinnin (ACC) menetelmät, kuten tukiviittomat, kuvien käyttö tai bliss-kieli, kommunikaatio esineiden avulla, kirjoittamalla ja elekielellä. Opiskelija tunnistaa yleisimpiä kommunikaation apuvälineitä toimiessaan eri asiakasryhmien parissa. Hänellä on taito tunnistaa kommunikaation apuvälineiden kehittämistarvetta asiakkaan kanssa toimiessaan ja edistää vaihtoehtoisten kommunikaatiomuotojen kehittämistä moniammatillisessa yhteistyössä.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - kommunikaatiovaikeuksien yleisimmät syyt
  - tukiviittomien perusteet ja käyttö
  - kuvallisen kommunikaation apuvälineet ja niiden käyttö
  - esineiden käyttö kommunikoinnissa
  - kirjoittaminen kommunikoinnin tukena
  - kommunikaatio-ohjelmat
  - kommunikaation apuvälineiden käyttöön ohjaaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tietää kommunikaatiovaikeuksien yleisimmät syyt. Opiskelija osaa tunnistaa eri asiakasryhmien kanssa käytettävät kommunikaation apuvälineet. Hän osaa ohjatusti käyttää erilaisia kommunikaatiomenetelmiä eri asiakasryhmien kanssa. Opiskelija osaa ohjatusti soveltaa oppimaansa.

  Hyvä

  Opiskelija hallitsee kommunikaatiovaikeuksien yleisimmät syyt ja osaa joidenkin kommunikaation apuvälineiden käytön asiakkaiden kanssa, joilla on kommunikaatiovaikeuksia. Opiskelija osaa havainnoida asiakkaiden tarpeet käyttäessään eri kommunikaatiomenetelmiä. Opiskelija osaa toimia ammatillisesti käyttäessään eri kommunikaatiomenetelmiä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa käytäntöön.

  Kiitettävä

  Opiskelija hallitsee monipuolisesti yleisimpien kommunikaation apuvälineiden käytön eri asiakasryhmien kanssa tapahtuvassa kommunikaatiossa. Opiskelija osaa arvioida eri kommunikaation apuvälineiden soveltuvuutta eri asiakasryhmien kanssa tehtävässä sosiaalialan työssä. Hän tunnistaa asiakkaan kommunikaation apuvälineiden kehittämistarpeet ja osaa edistää vaihtoehtoisten kommunikaatiomuotojen kehittämistä moniammatillisessa yhteistyössä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa käytäntöön.

  ---

  Toteutustapa

  67% Lähiopetus, 33% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Huuhtanen,K. (toim.) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. 2012. Kehitysvammaliitto. Solver palvelut Oy. Kouvola.
  - Hämäläinen , P. & Haapala,M. Sosiaalinen kommunikaatio - taitojen kartoittaminen ja kuntoutus, ss. 181-244. Teoksessa Timonen, T. & Hämäläinen Pirita (toim.) Autismin kirjon kuntoutusmenetelmät. 2019. PS-Kustannus.
  - Pihlaja, P. & Viitala R. (toim.) Varhaiserityiskasvatus. 2018. ss. 183-221, ss. 287-363. PS-Kustannus.
  - Trygg B.H., Graafinen kommunikointi. Esineet, kuvat ja symbolit puhetta tukevassa ja korvaavassa kommunikoinnissa. 2010. Kehitysvammaliitto. Solver palvelut Oy. Kouvola.
  - Papunetin sivusto, http://papunet.net/
  - Muu materiaali ilmoitetaan opetuksen alussa.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, essee.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  06.09.2021 - 24.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20
  • SOS18C
  • SOS18B
  • SOS19A

  Paikkoja

  12 - 25

  Opettaja(t)

  Marja-Liisa Saariaho

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Asiantuntijavierailut, yhteistyö työelämän kanssa.Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  80 h
  - mistä lähiopetusta: 28h
  - itsenäistä työskentelyä: 52h

• Kulttuuri ja elämäntapa BE00CK47-3004 15.11.2021-17.12.2021  4 op  (SOS21A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa tarkastella yksilöjen, yhteisöjen ja yhteiskuntien suhteita globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Hän osaa kuvata kulttuurin ja elämäntavan keskeisiä merkityksiä ihmisen identiteetin rakentumiselle. Opiskelija osaa selittää monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet. Hän osaa kuvata ja selittää vähemmistöjen ja enemmistöjen suhteita, globaalia muuttoliikettä ja sen taustalla olevia ekososiaalisia ja taloudellisia tekijöitä sekä erityisesti pakolaisuutta yleisenä ilmiönä ja yksittäisen ihmisen kokemuksena. Opiskelija osaa kuvata niihin liittyvää syrjintää, ennakkoluuloja ja rasismia ja tunnistaa tekijöitä niiden taustalla. Hän osaa tarkastella omaa kansallista ja etnistä identiteettiään ja omia valmiuksiaan kohdata etnistä ja kulttuurista erilaisuutta. Opiskelija tunnistaa transnationaalisuuden osana globaalia kehitystä. Hän löytää itsenäisesti edellä oleviin käsitteisiin liittyvää tietoa ja osaa arvioida sen luotettavuutta. Hän tiedostaa ilmiöihin liittyviä erilaisia näkökulmia ja perusteluja ja hyödyntää tietoa oman perustellun näkemyksensä muodostamisessa.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - etnisen ja kulttuurisen moninaisuuden lajit, kulttuurierot, enemmistöt ja vähemmistöt
  - globaali muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus
  - monikulttuurisuus, moninaisuus
  - akkulturaatioprosessi, kontakti- ja konfliktiteoria
  - kansallinen ja etninen identiteetti, stereotypiat ja ennakkoluulot, rasismi
  - vähemmistöaseman tai maahanmuuton vaikutus identiteettiin, transnationaalisuus
  - erilaisuuden hahmottamisen tasot
  - monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuurinen sensitiivisyys

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön. .Opiskelija osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa.
  Opiskelija löytää keskeisiin käsitteisiin liittyvää ajankohtaista tietoa. Hän osaa muodostaa oman perustellun näkemyksen aihealueen kysymyksistä. Opiskelija osaa kuvata etniseen vähemmistöön kuuluvan ihmisen kokemuksia.
  Opiskelija osaa kuvata omaa etnistä identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä konkreettisen tavoitteen oman kulttuurien välisen osaamisensa kehittämiseksi.

  Hyvä

  Opiskelija osaa käyttää soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija löytää ajankohtaista ja luotettavaa tietoa keskeisistä käsitteistä ja hyödyntää sitä omien näkemysten esittämisessä. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen etniseen vähemmistöön kuuluvan ihmisen kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa etnistä identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella konkreettisia tavoitteita oman kulttuurien välisen osaamisensa kehittämiseksi.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida muuttoliikkeen ja pakolaisuuden takana vaikuttavia globaaleja prosesseja. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää etniseen vähemmistöön kuuluvan ihmisen kokemukset niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa etnistä identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelijan osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurien välisen osaamisensa kehittämiseen monipuolisesti perustellen.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Castaneda, A. E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S., Santalahti, P. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-100-3.
  
  Kääriälä, A., Keski-Säntti, M., Aaltonen, M., Haikkola, L., Huotari, T., Ilmakunnas, I., Juutinen, A., Kiilakoski, T., Merikukka, M., Pekkarinen, E., Rask, S., Ristikari, T., Salo, J. & Gissler, M. 2020. Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä. Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 15/2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-582-7.
  
  Saukkonen, P. 2020. Vimmainen maailma. Kirjoituksia muuttoliikkeestä, monikulttuurisuudesta ja nationalismista. Julkaisuja 35, 2020. Helsinki: Siirtolaisuusinstituutti. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/03/j-35-isbn-978-952-7167-93-9-vimmainen-maailma.pdf.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Etäluennot, ryhmätehtävä, -toiminta ja -esitys; tehtävän voi tehdä työelämäyhteistyössä

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  15.11.2021 - 17.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21A

  Paikkoja

  12 - 25

  Opettaja(t)

  Tanja Rajala, Taja Kiiskilä

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  T&K osuus

  1 op

  Virtuaaliosuus

  4 op

  Arviointiasteikko

  1-5

• Kulttuuri ja elämäntapa BE00CW35-3001 29.11.2021-28.01.2022  4 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa tarkastella yksilöjen, yhteisöjen ja yhteiskuntien suhteita globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Hän osaa kuvata kulttuurin ja elämäntavan keskeisiä merkityksiä ihmisen identiteetin rakentumiselle. Opiskelija osaa selittää monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet. Hän osaa kuvata ja selittää vähemmistöjen ja enemmistöjen suhteita, globaalia muuttoliikettä ja sen taustalla olevia ekososiaalisia ja taloudellisia tekijöitä sekä erityisesti pakolaisuutta yleisenä ilmiönä ja yksittäisen ihmisen kokemuksena. Opiskelija osaa kuvata maahanmuuttoon liittyvää syrjintää, ennakkoluuloja ja rasismia sekä tunnistaa tekijöitä niiden taustalla. Hän osaa tarkastella omaa kansallista ja etnistä identiteettiään ja omia valmiuksiaan kohdata kulttuurista ja sosiaalista moninaisuutta. Hän löytää itsenäisesti edellä oleviin käsitteisiin liittyvää tietoa ja osaa arvioida sen luotettavuutta. Opiskelija kehittää kykyä reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisissa ja globaaleissa yhteisöissä.

  Opintojakson sisältö

  - etninen, kulttuurinen ja sosiaalinen moninaisuus, kulttuurierot, enemmistöt ja vähemmistöt
  - globaali muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus
  - kultuuriin sopeutuminen, kotoutuminen
  - kansallinen ja etninen identiteetti, stereotypiat ja ennakkoluulot, rasismi
  - vähemmistöaseman tai maahanmuuton vaikutus identiteettiin
  - monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuurinen sensitiivisyys
  - kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden jäsennyksiä
  
  
  monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuurinen sensitiivisyys
  
  kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden jäsennyksiä

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön. Opiskelija osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa.
  
  Opiskelija löytää keskeisiin käsitteisiin liittyvää ajankohtaista tietoa. Hän osaa muodostaa oman perustellun näkemyksen aihealueen kysymyksistä. Opiskelija osaa kuvata eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia.
  Opiskelija osaa kuvata omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä konkreettisen tavoitteen oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

  Hyvä

  Opiskelija osaa käyttää soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija löytää ajankohtaista ja luotettavaa tietoa keskeisistä käsitteistä ja hyödyntää niitä omien näkemysten esittämisessä. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisen ihmisten kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella konkreettisia tavoitteita oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi monipuolisesti perustellen.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Castaneda, A. E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S., Santalahti, P. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-100-3.
  
  Kääriälä, A., Keski-Säntti, M., Aaltonen, M., Haikkola, L., Huotari, T., Ilmakunnas, I., Juutinen, A., Kiilakoski, T., Merikukka, M., Pekkarinen, E., Rask, S., Ristikari, T., Salo, J. & Gissler, M. 2020. Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä. Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 15/2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-582-7.
  
  Saukkonen, P. 2020. Vimmainen maailma. Kirjoituksia muuttoliikkeestä, monikulttuurisuudesta ja nationalismista. Julkaisuja 35, 2020. Helsinki: Siirtolaisuusinstituutti. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/03/j-35-isbn-978-952-7167-93-9-vimmainen-maailma.pdf.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Etäluennot, ryhmätehtävä, -toiminta ja -esitys; tehtävän voi tehdä työelämäyhteistyössä

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  29.11.2021 - 28.01.2022

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Paikkoja

  12 - 25

  Opettaja(t)

  Tanja Rajala, Taja Kiiskilä

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  T&K osuus

  1 op

  Virtuaaliosuus

  4 op

  Arviointiasteikko

  1-5

• Kulttuuri ja elämäntapa BE00CW35-3002 04.04.2022-20.05.2022  4 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa tarkastella yksilöjen, yhteisöjen ja yhteiskuntien suhteita globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Hän osaa kuvata kulttuurin ja elämäntavan keskeisiä merkityksiä ihmisen identiteetin rakentumiselle. Opiskelija osaa selittää monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet. Hän osaa kuvata ja selittää vähemmistöjen ja enemmistöjen suhteita, globaalia muuttoliikettä ja sen taustalla olevia ekososiaalisia ja taloudellisia tekijöitä sekä erityisesti pakolaisuutta yleisenä ilmiönä ja yksittäisen ihmisen kokemuksena. Opiskelija osaa kuvata maahanmuuttoon liittyvää syrjintää, ennakkoluuloja ja rasismia sekä tunnistaa tekijöitä niiden taustalla. Hän osaa tarkastella omaa kansallista ja etnistä identiteettiään ja omia valmiuksiaan kohdata kulttuurista ja sosiaalista moninaisuutta. Hän löytää itsenäisesti edellä oleviin käsitteisiin liittyvää tietoa ja osaa arvioida sen luotettavuutta. Opiskelija kehittää kykyä reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisissa ja globaaleissa yhteisöissä.

  Opintojakson sisältö

  - etninen, kulttuurinen ja sosiaalinen moninaisuus, kulttuurierot, enemmistöt ja vähemmistöt
  - globaali muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus
  - kultuuriin sopeutuminen, kotoutuminen
  - kansallinen ja etninen identiteetti, stereotypiat ja ennakkoluulot, rasismi
  - vähemmistöaseman tai maahanmuuton vaikutus identiteettiin
  - monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuurinen sensitiivisyys
  - kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden jäsennyksiä
  
  
  monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuurinen sensitiivisyys
  
  kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden jäsennyksiä

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön. Opiskelija osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa.
  
  Opiskelija löytää keskeisiin käsitteisiin liittyvää ajankohtaista tietoa. Hän osaa muodostaa oman perustellun näkemyksen aihealueen kysymyksistä. Opiskelija osaa kuvata eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia.
  Opiskelija osaa kuvata omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä konkreettisen tavoitteen oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

  Hyvä

  Opiskelija osaa käyttää soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija löytää ajankohtaista ja luotettavaa tietoa keskeisistä käsitteistä ja hyödyntää niitä omien näkemysten esittämisessä. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisen ihmisten kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella konkreettisia tavoitteita oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi monipuolisesti perustellen.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Castaneda, A. E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S., Santalahti, P. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-100-3.
  
  Kääriälä, A., Keski-Säntti, M., Aaltonen, M., Haikkola, L., Huotari, T., Ilmakunnas, I., Juutinen, A., Kiilakoski, T., Merikukka, M., Pekkarinen, E., Rask, S., Ristikari, T., Salo, J. & Gissler, M. 2020. Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä. Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 15/2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-582-7.
  
  Saukkonen, P. 2020. Vimmainen maailma. Kirjoituksia muuttoliikkeestä, monikulttuurisuudesta ja nationalismista. Julkaisuja 35, 2020. Helsinki: Siirtolaisuusinstituutti. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/03/j-35-isbn-978-952-7167-93-9-vimmainen-maailma.pdf.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Etäluennot, ryhmätehtävä, -toiminta ja -esitys; tehtävän voi tehdä työelämäyhteistyössä

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  04.04.2022 - 20.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Paikkoja

  12 - 25

  Opettaja(t)

  Sos Nimeämätön

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  T&K osuus

  1 op

  Virtuaaliosuus

  4 op

  Arviointiasteikko

  1-5

• Kulttuuri ja elämäntapa BE00CW35-3003 21.02.2022-08.04.2022  4 op  (SOS22A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa tarkastella yksilöjen, yhteisöjen ja yhteiskuntien suhteita globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Hän osaa kuvata kulttuurin ja elämäntavan keskeisiä merkityksiä ihmisen identiteetin rakentumiselle. Opiskelija osaa selittää monikulttuurisuuden ja moninaisuuden käsitteet. Hän osaa kuvata ja selittää vähemmistöjen ja enemmistöjen suhteita, globaalia muuttoliikettä ja sen taustalla olevia ekososiaalisia ja taloudellisia tekijöitä sekä erityisesti pakolaisuutta yleisenä ilmiönä ja yksittäisen ihmisen kokemuksena. Opiskelija osaa kuvata maahanmuuttoon liittyvää syrjintää, ennakkoluuloja ja rasismia sekä tunnistaa tekijöitä niiden taustalla. Hän osaa tarkastella omaa kansallista ja etnistä identiteettiään ja omia valmiuksiaan kohdata kulttuurista ja sosiaalista moninaisuutta. Hän löytää itsenäisesti edellä oleviin käsitteisiin liittyvää tietoa ja osaa arvioida sen luotettavuutta. Opiskelija kehittää kykyä reflektoida ja havainnoida omaa roolia paikallisissa ja globaaleissa yhteisöissä.

  Opintojakson sisältö

  - etninen, kulttuurinen ja sosiaalinen moninaisuus, kulttuurierot, enemmistöt ja vähemmistöt
  - globaali muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus
  - kultuuriin sopeutuminen, kotoutuminen
  - kansallinen ja etninen identiteetti, stereotypiat ja ennakkoluulot, rasismi
  - vähemmistöaseman tai maahanmuuton vaikutus identiteettiin
  - monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuurinen sensitiivisyys
  - kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden jäsennyksiä
  
  
  monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuurinen sensitiivisyys
  
  kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden jäsennyksiä

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija tunnistaa keskeisten käsitteiden sisällön. Opiskelija osaa kuvata pääpiirteittäin etnisten ryhmien suhteita Suomessa.
  
  Opiskelija löytää keskeisiin käsitteisiin liittyvää ajankohtaista tietoa. Hän osaa muodostaa oman perustellun näkemyksen aihealueen kysymyksistä. Opiskelija osaa kuvata eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia.
  Opiskelija osaa kuvata omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Hän osaa nimetä konkreettisen tavoitteen oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

  Hyvä

  Opiskelija osaa käyttää soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija löytää ajankohtaista ja luotettavaa tietoa keskeisistä käsitteistä ja hyödyntää niitä omien näkemysten esittämisessä. Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä käyttäen eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisen ihmisten kokemuksia. Opiskelija osaa pohtia omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä käsitteellisesti. Opiskelija osaa kuvata ja perustella konkreettisia tavoitteita oman kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida soveltuvia käsitteitä kuvatessaan globaaleja prosesseja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Opiskelija osaa arvioida keskeisiä käsitteitä kriittisesti. Opiskelija osaa liittää eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia niiden yhteiskunnalliseen taustaan. Opiskelija osaa pohtia laajasti ja käsitteitä sujuvasti soveltaen omaa kulttuurista identiteettiään ja sen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija osaa ilmaista omat tavoitteensa kulttuurisensitiivisen osaamisensa kehittämiseksi monipuolisesti perustellen.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Castaneda, A. E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S., Santalahti, P. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-100-3.
  
  Kääriälä, A., Keski-Säntti, M., Aaltonen, M., Haikkola, L., Huotari, T., Ilmakunnas, I., Juutinen, A., Kiilakoski, T., Merikukka, M., Pekkarinen, E., Rask, S., Ristikari, T., Salo, J. & Gissler, M. 2020. Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä. Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 15/2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-582-7.
  
  Saukkonen, P. 2020. Vimmainen maailma. Kirjoituksia muuttoliikkeestä, monikulttuurisuudesta ja nationalismista. Julkaisuja 35, 2020. Helsinki: Siirtolaisuusinstituutti. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/03/j-35-isbn-978-952-7167-93-9-vimmainen-maailma.pdf.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Etäluento, ryhmätehtävä, -toiminta ja -esitys; tehtävän voi tehdä työelämäyhteistyössä

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.02.2022 - 08.04.2022

  Ilmoittautumisaika

  10.01.2022 - 17.01.2022

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS22A

  Paikkoja

  12 - 25

  Opettaja(t)

  Sos Nimeämätön

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  T&K osuus

  1 op

  Virtuaaliosuus

  4 op

  Arviointiasteikko

  1-5

• Kuvan käyttö ryhmätoiminnassa SOSATO40-3011 10.01.2022-04.03.2022  4 op  (SOS20B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on perustiedot ja taidot luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista kuvan käytön alueella, esimerkiksi kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina. Opiskelija ymmärtää luovien, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien merkityksen minäkuvan, itsetunnon, itseilmaisun ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opiskelija osaa organisoida tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käytetään menetelmänä kuvallisen ilmaisun eri muotoja. Hänellä on valmiudet innostaa ja rohkaista yksilöitä ja ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään kuvan avulla. Opiskelija osaa työskennellä tavoitteellisesti luovien toimintojen alueella ja hän osaa suunnitella luovan toiminnan prosessin alusta loppuun. Hän on tietoinen luovista voimavaroistaan ja on motivoitunut käyttämään ja kehittämään niitä sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

  Edeltävä osaaminen

  Sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin.

  Opintojakson sisältö

  - luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
  - luovan toiminnan prosessi
  - kuvan käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
  - kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina
  - toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset kuvallisen ilmaisun menetelmiä hyödyntäen
  - luovan toiminnan prosessi
  - omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  X

  Lisätiedot

  Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa
  - Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Voimaa Taiteesta. Malleja taiteen soveltamiseen hyvinvointialalla. 2013.Tampereen yliopisto, Tutkivan teatterityön keskus: Tammerprint
  Saatavana: http://www.voimaataiteesta.fi/uploads/pdf/Voimaa_taiteesta.pdf
  - Kohtamäki, T, Palomäki, S-L. 2010. Valokuvat vanhainkodin asukkaiden elämäntarinoiden lähteenä.Janus 2010 vol 18 (1) 2010, 35-47
  - Aalto, Anu, Araneva, Marjaana, Kohtamäki, Tiina (2014) Valokuvamenetelmät sosiaalialan työssä. Teoksessa Toikko, Timo (toim.) (2014) Sosiaalityön menetelmien jäljillä. Anja Mäntylän rahasto: Fram Oy, 120?128.
  - Voimauttava valokuvaus. Saatavana: http://www.voimauttavavalokuva.net/index.htm
  Halkola, U.: Mannermaa, L.: Koffert, T.: Koulu, L. 2009. Valokuvan terapeuttinen voima. Keuruu: Otava,

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Erilaiset yksilö-, pari- ja ryhmätehtävät, toiminnalliset harjoitukset, kokemuksellinen oppiminen, luennot, itsenäinen opiskelu

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tuntityöskentely (poissaolot korvataan), harjoitukset ja tehtävät. Lopputehtävän tuottaminen.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 04.03.2022

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • SOS21A
  • SOS20C

  Opettaja(t)

  Tiina Kohtamäki

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa
  - Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  Hyväksytty/hylätty

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Ei tenttiä

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 tuntia, josta
  - luennot 24 tuntia
  - harjoitukset ja itsenäinen opiskelu 80 tuntia

  Sisällön jaksotus

  - luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
  - luovan toiminnan prosessi
  - kuvan käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
  - kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina
  - toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset kuvallisen ilmaisun menetelmiä hyödyntäen
  - omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa

• Kuvan käyttö ryhmätoiminnassa SOSATO40-3013 25.10.2021-20.12.2021  4 op  (SOS20B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on perustiedot ja taidot luovan toiminnan menetelmistä ja työtavoista kuvan käytön alueella, esimerkiksi kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina. Opiskelija ymmärtää luovien, kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien merkityksen minäkuvan, itsetunnon, itseilmaisun ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Opiskelija osaa organisoida tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa käytetään menetelmänä kuvallisen ilmaisun eri muotoja. Hänellä on valmiudet innostaa ja rohkaista yksilöitä ja ryhmän jäseniä ilmaisemaan itseään kuvan avulla. Opiskelija osaa työskennellä tavoitteellisesti luovien toimintojen alueella ja hän osaa suunnitella luovan toiminnan prosessin alusta loppuun. Hän on tietoinen luovista voimavaroistaan ja on motivoitunut käyttämään ja kehittämään niitä sosiaalialan ammattityön kontekstissa.

  Edeltävä osaaminen

  Sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin.

  Opintojakson sisältö

  - luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
  - luovan toiminnan prosessi
  - kuvan käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
  - kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina
  - toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset kuvallisen ilmaisun menetelmiä hyödyntäen
  - luovan toiminnan prosessi
  - omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  X

  Lisätiedot

  Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa
  - Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Voimaa Taiteesta. Malleja taiteen soveltamiseen hyvinvointialalla. 2013.Tampereen yliopisto, Tutkivan teatterityön keskus: Tammerprint
  Saatavana: http://www.voimaataiteesta.fi/uploads/pdf/Voimaa_taiteesta.pdf
  - Kohtamäki, T, Palomäki, S-L. 2010. Valokuvat vanhainkodin asukkaiden elämäntarinoiden lähteenä.Janus 2010 vol 18 (1) 2010, 35-47
  - Aalto, Anu, Araneva, Marjaana, Kohtamäki, Tiina (2014) Valokuvamenetelmät sosiaalialan työssä. Teoksessa Toikko, Timo (toim.) (2014) Sosiaalityön menetelmien jäljillä. Anja Mäntylän rahasto: Fram Oy, 120?128.
  - Voimauttava valokuvaus. Saatavana: http://www.voimauttavavalokuva.net/index.htm
  Halkola, U.: Mannermaa, L.: Koffert, T.: Koulu, L. 2009. Valokuvan terapeuttinen voima. Keuruu: Otava,

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Erilaiset yksilö-, pari- ja ryhmätehtävät, toiminnalliset harjoitukset, kokemuksellinen oppiminen, luennot, itsenäinen opiskelu

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tuntityöskentely (poissaolot korvataan), harjoitukset ja tehtävät. Lopputehtävän tuottaminen.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  25.10.2021 - 20.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • MSOS21K
  • SOS20C

  Opettaja(t)

  Tiina Kohtamäki

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Draamalliset menetelmät ryhmätoiminnassa
  - Tarinallisuus ryhmätoiminnassa

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  Hyväksytty/hylätty

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Ei tenttiä

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 tuntia, josta
  - luennot 24 tuntia
  - harjoitukset ja itsenäinen opiskelu 80 tuntia

  Sisällön jaksotus

  - luovat ryhmätoiminnan menetelmät sosionomin työssä
  - luovan toiminnan prosessi
  - kuvan käyttö luovan ryhmätoiminnan menetelmänä
  - kuvallinen ilmaisu, valokuvaus, valokuva, elokuva ja digitarina
  - toiminnalliset ja kokemukselliset harjoitukset kuvallisen ilmaisun menetelmiä hyödyntäen
  - omien luovien voimavarojen kehittäminen sosionomityön kontekstissa

• Käyttäjälähtöinen kehittäminen SOSATK20-3011 06.09.2021-24.10.2021  3 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on sisäistänyt reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen. Hänellä on käyttäjälähtöiseen kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista. Opiskelija osaa määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen idean ja merkityksen palveluiden kehittämisessä. Opiskelija tietää käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmiä. Hän osaa organisoida tiedonhankintaa, jossa tehdään yhteistyötä palveluiden käyttäjien kanssa, esimerkiksi palveluiden käyttäjien ryhmät, kansalaisraadit, tutkimusyhteistyö. Opiskelija osaa tehdä kehittämisehdotuksia käyttäjälähtöiseen tiedonhankinnan perusteella ja hänellä on valmiuksia kehittää palveluita tulosten pohjalta. Hän osaa viestittää kehittämisen tuloksista päätöksentekotahoille ja julkisuuteen. Opiskelija osaa arvioida ja raportoida sosiaalialan kehittämishankkeita.

  Opintojakson sisältö

  - käyttäjälähtöisen kehittämisen idea
  - käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmät
  - käyttäjälähtöisen kehittämisen tulosten hyödyntäminen
  - hankkeen arviointi ja raportointi

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija
  - tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
  - osaa kuvailla ja määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen perusidean
  - tunnistaa erilaisia käyttäjälähtöisen kehittämisen käyttötapoja
  - osaa kuvailla erilaisia raportointitapoja ja erilaisia viestintäkanavia

  Hyvä

  Opiskelija
  - osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
  - osaa vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä
  - osaa hyödyntää erilaisia raportoinnin ja viestittämisen tapoja eri toimijatahoille

  Kiitettävä

  Opiskelija
  - osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
  - osaa kriittisesti vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja analysoida niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä
  - osaa raportoida ja viestittää monipuolisin keinoin kehittämisen tuloksista eri toimijatahoille

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Vaikuttavuuden arvioiminen
  - Ennakoiva kehittäminen

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  ilmoitetaan opintojakson alkaessa

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  luennot, itsenäinen opiskelu, ryhmätehtävät

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tiedonhankinnan toteuttaminen, loppuraportin arviointi

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  06.09.2021 - 24.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Opettaja(t)

  Anu Aalto

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Vaikuttavuuden arviointi
  - Ennakoiva kehittäminen

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojaksolla kehitetään asiakaslähtöisyyttä palveluissa projektimuotoisesti.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  3 op= 78 h
  vko 36: 4t Luennot ja työpajatyöskentely
  vko 37: 4t Luennot ja työpajatyöskentely
  vko 38: 4t Luennot ja työpajatyöskentely
  vko 39: 4t Luennot ja työpajatyöskentely
  vko 40: 4t Luennot ja työpajatyöskentely
  vko 41: 4t Luennot ja työpajatyöskentely

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Tyydyttävä
  Opiskelija
  - tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
  - osaa kuvailla ja määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen perusidean
  - tunnistaa erilaisia käyttäjälähtöisen kehittämisen käyttötapoja
  - osaa kuvailla erilaisia raportointitapoja ja erilaisia viestintäkanavia

  Hyvä

  Hyvä
  Opiskelija
  - osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
  - osaa vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä
  - osaa hyödyntää erilaisia raportoinnin ja viestittämisen tapoja eri toimijatahoille

  Kiitettävä

  Kiitettävä
  Opiskelija
  - osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
  - osaa kriittisesti vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja analysoida niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä
  - osaa raportoida ja viestittää monipuolisin keinoin kehittämisen tuloksista eri toimijatahoille

• Käyttäjälähtöinen kehittäminen SOSATK20-3012 10.01.2022-04.03.2022  3 op  (MSOS20, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija on sisäistänyt reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen. Hänellä on käyttäjälähtöiseen kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista. Opiskelija osaa määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen idean ja merkityksen palveluiden kehittämisessä. Opiskelija tietää käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmiä. Hän osaa organisoida tiedonhankintaa, jossa tehdään yhteistyötä palveluiden käyttäjien kanssa, esimerkiksi palveluiden käyttäjien ryhmät, kansalaisraadit, tutkimusyhteistyö. Opiskelija osaa tehdä kehittämisehdotuksia käyttäjälähtöiseen tiedonhankinnan perusteella ja hänellä on valmiuksia kehittää palveluita tulosten pohjalta. Hän osaa viestittää kehittämisen tuloksista päätöksentekotahoille ja julkisuuteen. Opiskelija osaa arvioida ja raportoida sosiaalialan kehittämishankkeita.

  Opintojakson sisältö

  - käyttäjälähtöisen kehittämisen idea
  - käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmät
  - käyttäjälähtöisen kehittämisen tulosten hyödyntäminen
  - hankkeen arviointi ja raportointi

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija
  - tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
  - osaa kuvailla ja määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen perusidean
  - tunnistaa erilaisia käyttäjälähtöisen kehittämisen käyttötapoja
  - osaa kuvailla erilaisia raportointitapoja ja erilaisia viestintäkanavia

  Hyvä

  Opiskelija
  - osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
  - osaa vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä
  - osaa hyödyntää erilaisia raportoinnin ja viestittämisen tapoja eri toimijatahoille

  Kiitettävä

  Opiskelija
  - osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
  - osaa kriittisesti vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja analysoida niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä
  - osaa raportoida ja viestittää monipuolisin keinoin kehittämisen tuloksista eri toimijatahoille

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Vaikuttavuuden arvioiminen
  - Ennakoiva kehittäminen

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  ilmoitetaan opintojakson alkaessa

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  LivingLab-työskentely. Opintojakso sopii erityisesti heille, jotka valitsevat Henkilöstöhallinnon verkkototeutuksen.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Oppimispäiväkirja, aktiivinen osallistuminen livinglab - työskentelyyn

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 04.03.2022

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20
  • SOS19C
  • SOS20A
  • SOS19B

  Paikkoja

  0 - 12

  Opettaja(t)

  Sos Nimeämätön

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Vaikuttavuuden arviointi
  - Ennakoiva kehittäminen

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opiskelijat työskentelevät moniammatillisesti työelämän toimeksiantojen parissa.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  3 op= 78 h

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Tyydyttävä
  Opiskelija
  - tunnistaa reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen
  - osaa kuvailla ja määritellä käyttäjälähtöisen kehittämisen perusidean
  - tunnistaa erilaisia käyttäjälähtöisen kehittämisen käyttötapoja
  - osaa kuvailla erilaisia raportointitapoja ja erilaisia viestintäkanavia

  Hyvä

  Hyvä
  Opiskelija
  - osaa soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
  - osaa vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja käyttötapoja palveluiden kehittämisessä
  - osaa hyödyntää erilaisia raportoinnin ja viestittämisen tapoja eri toimijatahoille

  Kiitettävä

  Kiitettävä
  Opiskelija
  - osaa laaja-alaisesti soveltaa reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta
  - osaa kriittisesti vertailla käyttäjälähtöisen kehittämisen erilaisia sovelluksia ja analysoida niiden käyttökelpoisuutta palveluiden kehittämisessä
  - osaa raportoida ja viestittää monipuolisin keinoin kehittämisen tuloksista eri toimijatahoille

• Lapsen ja perheen varhainen tuki BE00BS21-3003 10.09.2021-31.12.2021  3 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tunnistaa ja tietää lapsen ja perheen elämäntilanteeseen liittyviä voimavaroja ja riskitekijöitä sekä tietää varhaisen tukemisen periaatteet varhaiskasvatuksen palveluissa. Opiskelija tuntee varhaiskasvatuksen ja eri tahojen tuottamia lapsiperheiden palveluita. ja osaa ohjata perheitä palveluiden piiriin. Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. ja ymmärtää monialaisen yhteistyön merkityksen varhaisen tuen näkökulmasta. Opiskelija tietää dialogisen vuorovaikutuksen merkityksen perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Opiskelija osaa toimia lapsilähtöisesti huomioiden lapsen oikeuksien toteutumisen ammatillisessa toiminnassaan. Opiskelija osaa tukea ja edistää lapsen ja perheen kuulluksi tulemista sekä osallisuutta varhaiskasvatuksen ympäristössä.

  Edeltävä osaaminen

  Opintojaksot: Lapsen kehitys ja oppiminen, Varhaiskasvatuksen pedagogiikka, Pienryhmätoiminta ja yhteisöllisys varhaiskasvatuksessa

  Opintojakson sisältö

  - varhaiskasvatuksen ja lapsiperheiden palvelut
  - kasvatuksellinen yhteistyö ja monialaisuus varhaiskasvatuksessa
  - lapsen ja perheen elämäntilanteeseen liittyvien voimavarojen sekä riskitekijöiden tunnistaminen ja puheeksi ottaminen
  - dialogisen vuorovaikutuksen periaatteet
  - varhaisen tuen periaatteet ja toteuttaminen
  - lapsen oikeudet ja lapsilähtöinen toiminta osana varhaiskasvatuspalveluita
  - osallisuuden edistäminen varhaiskasvatuksen palveluissa

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä kasvatuksellisen yhteistyön ja dialogisen toiminnan periaatteita. Hän osaa nimetä lapsen oikeuksien huomioimiseen ja lapsilähtöiseen toimintaan liittyviä periaatteita. Hän osaa kuvata erilaisten perheiden tarpeita, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija osaa nimetä varhaisen tukemisen periaatteita. Hän tuntee pääpiirteissään lapsiperhepalveluita ja hän osaa kuvata, kuinka niitä voidaan hyödyntää. Opiskelija osaa kuvata lapsen ja perheen osallisuuteen vaikuttavia seikkoja.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Opiskelija osaa toimia sekä lasten että perheiden kanssa dialogisesti. Hän tietää lapsen oikeuksien huomioimiseen ja lapsilähtöiseen toimintaan liittyvät periaatteet. Hän osaa huomioida erilaisten perheiden tarpeet, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija tietää varhaisen tukemisen periaatteet ja osaa tukea lasta ja perhettä niiden mukaisesti. Hän tuntee eri tahojen tuottamat lapsiperhepalvelut pääpiirteissään ja hän osaa hyödyntää niitä lasten ja perheiden tukemisessa. Opiskelija tietää ja osaa hyödyntää lapsen ja perheen osallisuutta edistäviä menetelmiä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Opiskelija osaa toimia sekä lasten että perheen kanssa dialogisesti. Hän osaa kriittisesti arvioida ja analysoida lapsen etua ja lapsilähtöisyyden toteutumista omassa toiminnassaan sekä huomioida erilaisten perheiden tarpeet, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija osaa analysoiden soveltaa varhaisen tukemisen periaatteita omat ammatilliset vahvuudet ja heikkoudet huomioiden. Hän tuntee eri tahojen tuottamien lapsiperheiden palveluiden kokonaisuuden ja osaa hyödyntää niitä lapsen ja perheen tukemiseksi. Opiskelija osaa tukea ja edistää lapsen ja perheen kuulluksi tulemista sekä osallisuutta eri yhteisöissä. Opiskelija osaa analysoida lapsen ja perheen varhaisen tuen toteutumisen edellytyksiä ja siihen käytettäviä menetelmiä.

  Lisätiedot

  Varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta suorittaville.

  ---

  Toteutustapa

  67% Lähiopetus, 33% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  -Ahonen, Liisa (2019). Haastavat kasvatustilanteet. Lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja.
  -Lapsen hyvän kasvun ja kehityksen riskitekijöiden tunnistaminen (2007). Helsingin kaupunki, Sosiaalivirasto. Saatavana: https://docplayer.fi/427832-Lapsen-hyvan-kasvun-ja-kehityksen-riskitekijoiden-ja-suojaavien-tekijoiden-tunnistaminen.html
  -Varhaiserityiskasvatus (2019). Päivi Pihlaja & Riitta Viitala (toim.). Luvut: 1, 4-6.
  -Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Teoriasta käytäntöön (2019). Tuovi Hakulinen, Taina Laajasalo & Jukka Mäkelä (toim.). Ohjaus 9/2019. THL. Saatavana: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138389/URN_ISBN_978-952-343-357-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  -Trogen, Tiia (2020). Positiivinen kasvatus.PS -kustannus, Keuruu.
  -Sandberg, Eija (2021) Pedagoginen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. PS-Kustannus. Latvia.
  -Leskisenoja, Eliisa (2019). PS-Kustannus. Latvia. Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa. Toteuta käytännössä.
  
  -opettajan osoittama muu mahdollinen materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Orientaatio, Kirjallisuuspiiri, kirjallisuustentti Moodlessa, itsenäinen opiskelu Moodle-pohjalla, 4 x luennot

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.09.2021 - 31.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  12 - 24

  Opettaja(t)

  Pia-Christine Sainio

  Lisätietoja opiskelijoille

  Luennot voidaan toteuttaa lähiopetuksena tai verkon kautta Teamsissa.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Ei sisällä harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Ilmoitetaan opintojakson alkaessa.

  KV yhteydet

  -

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Yhteensä 80 tuntia

• Lapsen ja perheen varhainen tuki BE00BS21-3004 10.01.2022-04.03.2022  3 op  (MSOS20, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tunnistaa ja tietää lapsen ja perheen elämäntilanteeseen liittyviä voimavaroja ja riskitekijöitä sekä tietää varhaisen tukemisen periaatteet varhaiskasvatuksen palveluissa. Opiskelija tuntee varhaiskasvatuksen ja eri tahojen tuottamia lapsiperheiden palveluita. ja osaa ohjata perheitä palveluiden piiriin. Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. ja ymmärtää monialaisen yhteistyön merkityksen varhaisen tuen näkökulmasta. Opiskelija tietää dialogisen vuorovaikutuksen merkityksen perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Opiskelija osaa toimia lapsilähtöisesti huomioiden lapsen oikeuksien toteutumisen ammatillisessa toiminnassaan. Opiskelija osaa tukea ja edistää lapsen ja perheen kuulluksi tulemista sekä osallisuutta varhaiskasvatuksen ympäristössä.

  Edeltävä osaaminen

  Opintojaksot: Lapsen kehitys ja oppiminen, Varhaiskasvatuksen pedagogiikka, Pienryhmätoiminta ja yhteisöllisys varhaiskasvatuksessa

  Opintojakson sisältö

  - varhaiskasvatuksen ja lapsiperheiden palvelut
  - kasvatuksellinen yhteistyö ja monialaisuus varhaiskasvatuksessa
  - lapsen ja perheen elämäntilanteeseen liittyvien voimavarojen sekä riskitekijöiden tunnistaminen ja puheeksi ottaminen
  - dialogisen vuorovaikutuksen periaatteet
  - varhaisen tuen periaatteet ja toteuttaminen
  - lapsen oikeudet ja lapsilähtöinen toiminta osana varhaiskasvatuspalveluita
  - osallisuuden edistäminen varhaiskasvatuksen palveluissa

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä kasvatuksellisen yhteistyön ja dialogisen toiminnan periaatteita. Hän osaa nimetä lapsen oikeuksien huomioimiseen ja lapsilähtöiseen toimintaan liittyviä periaatteita. Hän osaa kuvata erilaisten perheiden tarpeita, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija osaa nimetä varhaisen tukemisen periaatteita. Hän tuntee pääpiirteissään lapsiperhepalveluita ja hän osaa kuvata, kuinka niitä voidaan hyödyntää. Opiskelija osaa kuvata lapsen ja perheen osallisuuteen vaikuttavia seikkoja.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Opiskelija osaa toimia sekä lasten että perheiden kanssa dialogisesti. Hän tietää lapsen oikeuksien huomioimiseen ja lapsilähtöiseen toimintaan liittyvät periaatteet. Hän osaa huomioida erilaisten perheiden tarpeet, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija tietää varhaisen tukemisen periaatteet ja osaa tukea lasta ja perhettä niiden mukaisesti. Hän tuntee eri tahojen tuottamat lapsiperhepalvelut pääpiirteissään ja hän osaa hyödyntää niitä lasten ja perheiden tukemisessa. Opiskelija tietää ja osaa hyödyntää lapsen ja perheen osallisuutta edistäviä menetelmiä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa tukea lasta ja perhettä kasvatuksellisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Opiskelija osaa toimia sekä lasten että perheen kanssa dialogisesti. Hän osaa kriittisesti arvioida ja analysoida lapsen etua ja lapsilähtöisyyden toteutumista omassa toiminnassaan sekä huomioida erilaisten perheiden tarpeet, mukaan lukien riskitilanteessa elävät perheet ja lapset. Opiskelija osaa analysoiden soveltaa varhaisen tukemisen periaatteita omat ammatilliset vahvuudet ja heikkoudet huomioiden. Hän tuntee eri tahojen tuottamien lapsiperheiden palveluiden kokonaisuuden ja osaa hyödyntää niitä lapsen ja perheen tukemiseksi. Opiskelija osaa tukea ja edistää lapsen ja perheen kuulluksi tulemista sekä osallisuutta eri yhteisöissä. Opiskelija osaa analysoida lapsen ja perheen varhaisen tuen toteutumisen edellytyksiä ja siihen käytettäviä menetelmiä.

  Lisätiedot

  Varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta suorittaville.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  -Ahonen, Liisa (2019). Haastavat kasvatustilanteet. Lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja.
  
  -Lapsen hyvän kasvun ja kehityksen riskitekijöiden tunnistaminen (2007). Helsingin kaupunki, Sosiaalivirasto. Saatavana: https://docplayer.fi/427832-Lapsen-hyvan-kasvun-ja-kehityksen-riskitekijoiden-ja-suojaavien-tekijoiden-tunnistaminen.html
  
  -Varhaiserityiskasvatus (2019). Päivi Pihlaja & Riitta Viitala (toim.). Luvut: 1, 4-6.
  
  -Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Teoriasta käytäntöön (2019). Tuovi Hakulinen, Taina Laajasalo & Jukka Mäkelä (toim.). Ohjaus 9/2019. THL. Saatavana: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138389/URN_ISBN_978-952-343-357-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  -Leskisenoja, Eliisa (2019). Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa. Toteuta käytännössä. PS-Kustannus. Keuruu.
  
  -opettajan osoittama muu mahdollinen materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Verkkototeutus: Orientaatio ja orientoivat luennot verkossa, lukupiiri, verkko-opiskelu, kirjallisuustentti Moodlessa

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 04.03.2022

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20
  • SOS19C
  • SOS20A
  • SOS19B

  Paikkoja

  12 - 28

  Opettaja(t)

  Pia-Christine Sainio

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  3 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Ei valinnaisia suoritustapoja.

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Ei sisällä harjoittelua.

  Tenttien ajankohdat

  Ilmoitetaan opintojakson alkaessa.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  80 tuntia, sisältäen verkko-materiaaliin ja kirjallisuuteen perehtymisen, orientoivat luennot sekä Moodletentin.

• Lapsen kehitys ja oppiminen BE00BS18-3007 10.01.2022-04.06.2022  3 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tietää lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyviä kasvatus- ja kehityspsykologisia teorioita. Hän osaa tunnistaa lapsen kehitystehtävät eri ikäkausina ja oppimisen lainalaisuudet yksilön kehityksessä. Opiskelija osaa perustella pedagogiikan merkityksen lapsen kokonaisvaltaisessa kehityksessä, oppimisessa ja hyvinvoinnissa. Opiskelija osaa arvioida sekä lapsen kehitykseen ja oppimiseen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä että kehitystä ja oppimista hidastavia tai vaarantavia tekijöitä.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - kehityspsykologiset teoriat ja oppiminen varhaislapsuudesta nuoruuteen
  - itsesäätelytaitojen kehitys ja kehityksen tukeminen
  - lapsen toimijuutta sekä oppimista edistävät tekijät

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa joitakin lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheita ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija tunnistaa pedagogiikan merkityksen lapsen kehitykseen, hyvinvointiin ja oppimiseen liittyen. Hän osaa määritellä lapsen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä jossain määrin.

  Hyvä

  Opiskelija tietää keskeisimmät lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheet ja niihin vaikuttavat tekijät. Hän osaa kuvata niitä käyttäen teoriatietoa. Opiskelija osaa arvioida pedagogiikan merkitystä lapsen kehitykseen, hyvinvointiin ja oppimiseen liittyen. Opiskelija osaa kuvata joitakin lapsen kehityksen ja oppimisen lainalaisuuksia. Hän osaa tunnistaa yksilöllisen kehitysprosessin elementtejä. Opiskelija osaa kuvata joitakin lapsen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Hänellä on kyky havaita eri tekijöiden välisiä yhteyksiä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida lapsen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä kasvatus- ja kehityspsykologisten teorioiden avulla. Opiskelija osaa selittää pedagogiikan merkityksen lapsen kehityksessä, hyvinvoinnissa ja oppimisessa. Hän osaa analysoida lapsen kehitystä toisaalta kasvun ja oppimisen lainalaisuuksien näkökulmasta ja toisaalta yksilöllisenä kehitysprosessina. Opiskelija osaa analysoida ja perustella lapsen kehitykseen ja oppimiseen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä sekä sitä hidastavia tai vaarantavia tekijöitä. Hänellä on kyky analysoida eri tekijöiden välisiä yhteyksiä monipuolisesti.

  Lisätiedot

  Opintojakso on suoritettava ennen muiden varhaiskasvatuksen kokonaisuuteen sisältyvien opintojen suorittamista.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Koivula, M. & Siippainen, A. & Eerola-Pennanen, P. (toim.) (2017). Valloittava varhaiskasvatus: Oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia. Tampere: Kustannusosakeyhtiö Vastapaino Oy, s. 9 – 176 ja 283 – 322. E-kirjaa lukeville alue on luvut 1 - 9 ja 17 - 20.
  
  Köngäs, M. (2019). Tunneäly varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-Kustannus.
  
  Nurmi, J-E., Ahonen, T. & Lyytinen, H. (2014). Ihmisen psykologinen kehitys. Jyväskylä: PS-Kustannus, s. 12 – 141. E-kirjaa lukeville alue alkaa esipuheesta ja viimeinen luettava kokonaisuus on Keskilapsuus. Nuoruus-luku ei enää kuulu tenttialueeseen.
  
  Kirjallisuus löytyy kokonaisuudessaan myös e-aineistona.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kirjatentti. Itsenäinen opiskelu.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 04.06.2022

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Paikkoja

  0 - 25

  Opettaja(t)

  Virpi Nikkola

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Ei sisällä harjoittelua.

  Tenttien ajankohdat

  Suoritus Exam-tenttitilassa itselle sopivaan aikaan opintojakson suoritusajankohdan huomioon ottaen.

• Lapsen kehitys ja oppiminen BE00BS18-3008 10.01.2022-04.06.2022  3 op  (SOS22A, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tietää lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyviä kasvatus- ja kehityspsykologisia teorioita. Hän osaa tunnistaa lapsen kehitystehtävät eri ikäkausina ja oppimisen lainalaisuudet yksilön kehityksessä. Opiskelija osaa perustella pedagogiikan merkityksen lapsen kokonaisvaltaisessa kehityksessä, oppimisessa ja hyvinvoinnissa. Opiskelija osaa arvioida sekä lapsen kehitykseen ja oppimiseen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä että kehitystä ja oppimista hidastavia tai vaarantavia tekijöitä.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - kehityspsykologiset teoriat ja oppiminen varhaislapsuudesta nuoruuteen
  - itsesäätelytaitojen kehitys ja kehityksen tukeminen
  - lapsen toimijuutta sekä oppimista edistävät tekijät

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa joitakin lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheita ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija tunnistaa pedagogiikan merkityksen lapsen kehitykseen, hyvinvointiin ja oppimiseen liittyen. Hän osaa määritellä lapsen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä jossain määrin.

  Hyvä

  Opiskelija tietää keskeisimmät lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheet ja niihin vaikuttavat tekijät. Hän osaa kuvata niitä käyttäen teoriatietoa. Opiskelija osaa arvioida pedagogiikan merkitystä lapsen kehitykseen, hyvinvointiin ja oppimiseen liittyen. Opiskelija osaa kuvata joitakin lapsen kehityksen ja oppimisen lainalaisuuksia. Hän osaa tunnistaa yksilöllisen kehitysprosessin elementtejä. Opiskelija osaa kuvata joitakin lapsen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Hänellä on kyky havaita eri tekijöiden välisiä yhteyksiä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida lapsen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä kasvatus- ja kehityspsykologisten teorioiden avulla. Opiskelija osaa selittää pedagogiikan merkityksen lapsen kehityksessä, hyvinvoinnissa ja oppimisessa. Hän osaa analysoida lapsen kehitystä toisaalta kasvun ja oppimisen lainalaisuuksien näkökulmasta ja toisaalta yksilöllisenä kehitysprosessina. Opiskelija osaa analysoida ja perustella lapsen kehitykseen ja oppimiseen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä sekä sitä hidastavia tai vaarantavia tekijöitä. Hänellä on kyky analysoida eri tekijöiden välisiä yhteyksiä monipuolisesti.

  Lisätiedot

  Opintojakso on suoritettava ennen muiden varhaiskasvatuksen kokonaisuuteen sisältyvien opintojen suorittamista.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Koivula, M. & Siippainen, A. & Eerola-Pennanen, P. (toim.) (2017). Valloittava varhaiskasvatus: Oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia. Tampere: Kustannusosakeyhtiö Vastapaino Oy, s. 7 – 177 ja 283 – 322. E-kirjaa lukeville alue on luvut 1 - 9 ja 17 - 20.
  
  Köngäs, M. (2019). Tunneäly varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-Kustannus.
  
  Nurmi, J-E., Ahonen, T. & Lyytinen, H. (2014). Ihmisen psykologinen kehitys. Jyväskylä: PS-Kustannus, s. 12 – 141. E-kirjaa lukeville alue alkaa esipuheesta ja viimeinen luettava kokonaisuus on Keskilapsuus. Nuoruus-luku ei enää kuulu tenttialueeseen.
  
  Kirjallisuus löytyy kokonaisuudessaan myös e-aineistona.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kirjatentti. Itsenäinen opiskelu.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 04.06.2022

  Ilmoittautumisaika

  10.01.2022 - 17.01.2022

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS22A
  • MSOS22K

  Paikkoja

  0 - 20

  Opettaja(t)

  Virpi Nikkola

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Ei sisällä harjoittelua.

  Tenttien ajankohdat

  Suoritus Exam-tenttitilassa itselle sopivaan aikaan opintojakson suoritusajankohdan huomioon ottaen.

• Lääkehoidon perusteet STPO201-3034 14.03.2022-20.05.2022  2 op  (MGERO21) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet lääkehoidossa.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - lääkehoidon keskeiset käsitteet
  - lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
  - lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
  - lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
  - lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden
  - lääkehoidon kirjaaminen
  - lääketieto ja sen arviointi
  - lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
  - itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija
  - tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
  - tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti

  Hyvä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein

  Kiitettävä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
  - käyttää lääketietoa oikein

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  1. Taam-Ukkonen & Saano. Turvallisen lääkehoidon perusteet. SanomaPro. Mahdollisimman uusi painos, esim. 2020.
  
  2. Emilia Laukkanen ja Päivi Ruokoniemi (toim.)
  Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2021. Turvallinen lääkehoito
  Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen
  
  (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162847/STM_2021_6.pdf?sequence=3&isAllowed=y)

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Verkkototeutus
  Instruktioluento (vapaaehtoinen)
  Itsenäinen opiskelu.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  .

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  14.03.2022 - 20.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 21.03.2022

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • MGERO21

  Paikkoja

  10 - 40

  Opettaja(t)

  Marita Lahti

  Lisätietoja opiskelijoille

  VERKKOTOTEUTUS

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sairaanhoitaja (AMK), Sosionomi (AMK), Terveydenhoitaja (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  2 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Tenttien ajankohdat

  Opintojakson lopuksi Moodlessa.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  2 X 26,5 h

• Lääkehoidon perusteet STPO201-3035 01.09.2021-15.10.2021  2 op  (SOS21A, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet lääkehoidossa.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - lääkehoidon keskeiset käsitteet
  - lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
  - lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
  - lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
  - lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden
  - lääkehoidon kirjaaminen
  - lääketieto ja sen arviointi
  - lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
  - itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija
  - tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
  - tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti

  Hyvä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein

  Kiitettävä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
  - käyttää lääketietoa oikein

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  1. Taam-Ukkonen & Saano. Turvallisen lääkehoidon perusteet. SanomaPro. Mahdollisimman uusi painos, esim. 2020.
  
  2. Emilia Laukkanen ja Päivi Ruokoniemi (toim.)
  Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2021. Turvallinen lääkehoito
  Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen
  
  (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162847/STM_2021_6.pdf?sequence=3&isAllowed=y)

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Verkkototeutus
  Instruktioluento (vapaaehtoinen)
  Itsenäinen opiskelu.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  .

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.09.2021 - 15.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21A
  • MSOS21K

  Opettaja(t)

  Marita Lahti

  Lisätietoja opiskelijoille

  VERKKOTOTEUTUS

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sairaanhoitaja (AMK), Sosionomi (AMK), Terveydenhoitaja (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  2 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Tenttien ajankohdat

  Opintojakson lopuksi Moodlessa.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  2 X 26,5 h

• Lääkehoidon perusteet STPO201-3036 15.11.2021-17.12.2021  2 op  (SOS21A, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet lääkehoidossa.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - lääkehoidon keskeiset käsitteet
  - lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
  - lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
  - lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
  - lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden
  - lääkehoidon kirjaaminen
  - lääketieto ja sen arviointi
  - lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
  - itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija
  - tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
  - tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti

  Hyvä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein

  Kiitettävä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
  - käyttää lääketietoa oikein

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  1. Taam-Ukkonen & Saano. Turvallisen lääkehoidon perusteet. SanomaPro. Mahdollisimman uusi painos, esim. 2020.
  
  2. Emilia Laukkanen ja Päivi Ruokoniemi (toim.)
  Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2021. Turvallinen lääkehoito
  Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen
  
  (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162847/STM_2021_6.pdf?sequence=3&isAllowed=y)

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktiluennot 4x 4 h + tentti 1 h

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  .

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  15.11.2021 - 17.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21A
  • MSOS21K

  Paikkoja

  10 - 40

  Opettaja(t)

  Marita Lahti

  Lisätietoja opiskelijoille

  KONTAKTITOTEUTUS

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sairaanhoitaja (AMK), Sosionomi (AMK), Terveydenhoitaja (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Tenttien ajankohdat

  Opintojakson lopuksi.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  2 X 26,5 h

• Lääkehoidon perusteet ST00BZ81-3002 21.09.2021-25.02.2022  2 op  (FYS20) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - lääkehoidon keskeiset käsitteet
  - lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
  - lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
  - lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
  - lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen
  - lääkehoidon kirjaaminen
  - lääketieto ja sen arviointi
  - lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
  - itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija
  - tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
  - tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti

  Hyvä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein

  Kiitettävä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
  - käyttää lääketietoa oikein

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.09.2021 - 25.02.2022

  Ilmoittautumisaika

  01.05.2021 - 28.09.2021

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • FYS20

  Opettaja(t)

  Meri Matala-Aho

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sairaanhoitaja (AMK), Sosionomi (AMK), Terveydenhoitaja (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Lääkehoidon perusteet STPO201-3037 28.03.2022-25.05.2022  2 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet lääkehoidossa.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - lääkehoidon keskeiset käsitteet
  - lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
  - lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
  - lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
  - lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden
  - lääkehoidon kirjaaminen
  - lääketieto ja sen arviointi
  - lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
  - itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija
  - tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
  - tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti

  Hyvä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein

  Kiitettävä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
  - käyttää lääketietoa oikein

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  28.03.2022 - 25.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2022

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Paikkoja

  0 - 36

  Opettaja(t)

  Marita Lahti

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sairaanhoitaja (AMK), Sosionomi (AMK), Terveydenhoitaja (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Lääkehoidon perusteet STPO201-3038 28.03.2022-25.05.2022  2 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet. Opiskelija tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä ottaa vastuun lääkkeiden oikeasta ja huolellisesta säilytyksestä, käsittelystä ja hävittämisestä lääkehuollossa. Opiskelija osaa lääketietokantojen käytön. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet lääkehoidossa.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - lääkehoidon keskeiset käsitteet
  - lääkehoitoa koskevat säädökset ja ohjeet
  - lääkehoidon turvallisuuden edistäminen
  - lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat
  - lääkkeiden säilytys, käsittely ja hävittäminen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden
  - lääkehoidon kirjaaminen
  - lääketieto ja sen arviointi
  - lääkehuolto eri toimintaympäristöissä
  - itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija
  - tunnistaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä
  - tunnistaa erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa hyödyksi sattumanvaraisesti

  Hyvä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä osaa säilyttää ja käsitellä lääkkeitä oikein ja huolellisesti
  - käyttää lääketietoa pääasiallisesti oikein

  Kiitettävä

  Opiskelija
  - tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset
  - tuntee lääkkeiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä
  - tuntee erilaiset lääkemuodot ja niiden antotavat sekä lääkkeiden oikean ja huolellisen säilytyksen, käsittelyn ja hävittämisen lääkehuollossa
  - käyttää lääketietoa oikein

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  1. Taam-Ukkonen & Saano. Turvallisen lääkehoidon perusteet. SanomaPro. Mahdollisimman uusi painos, esim. 2020.
  
  2. Emilia Laukkanen ja Päivi Ruokoniemi (toim.)
  Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2021. Turvallinen lääkehoito
  Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen
  
  (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162847/STM_2021_6.pdf?sequence=3&isAllowed=y)

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Verkkototeutus, instruktioluento Teamsissä

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  .

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  28.03.2022 - 25.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2022

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Paikkoja

  10 - 40

  Opettaja(t)

  Marita Lahti

  Lisätietoja opiskelijoille

  Verkko-TOTEUTUS

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sairaanhoitaja (AMK), Sosionomi (AMK), Terveydenhoitaja (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  2 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Tenttien ajankohdat

  Opintojakson lopuksi.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  2 X 26,5 h

• Lääkehoito sosionomin työssä SOSAPS20-3020 10.01.2022-11.03.2022  2 op  (SOS21A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Lääkehoidon perusteet

  Opintojakson sisältö

  - lääkehoito sosiaalialan työssä: vastuut ja oikeudet
  - sosionomin työkentän asiakkaiden lääkehoidon erityiskysymyksiä, yleisimpien kansansairauksien lääkehoito
  - eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän läheistensä ohjaus lääkehoidossa
  - lääkelaskujen perusteet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osoittaa jonkin verran perehtyneisyyttä sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. sekä yleisimpien kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Hyvä

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on hyvin perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Kiitettävä

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on kiitettävällä tasolla perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa ja osaa hakea tietoa osaamisensa tueksi. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Ohjeistetaan opintojakson alussa sähköpostissa, Duodecim Oppiportin materiaa mm.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Lääkehoidon (4 x 4h) ja farmakologian (proviisorin luennot 2 x 4 h) opiskelu Moodlen tukemana,
  Lääkelaskuharjoituksia
  Tentti

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Ks, ops.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 11.03.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21A

  Paikkoja

  10 - 35

  Opettaja(t)

  Marita Lahti

  Lisätietoja opiskelijoille

  Ole hyvä ja kysy; marita.lahti@seamk.fi

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Tenttien ajankohdat

  Opintojakson lopuksi, teoriat + lääkelaskut

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  2 x 26,5 h

• Lääkehoito sosionomin työssä SOSAPS20-3021 21.03.2022-20.05.2022  2 op  (MSOS21K) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Lääkehoidon perusteet

  Opintojakson sisältö

  - lääkehoito sosiaalialan työssä: vastuut ja oikeudet
  - sosionomin työkentän asiakkaiden lääkehoidon erityiskysymyksiä, yleisimpien kansansairauksien lääkehoito
  - eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän läheistensä ohjaus lääkehoidossa
  - lääkelaskujen perusteet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osoittaa jonkin verran perehtyneisyyttä sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. sekä yleisimpien kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Hyvä

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on hyvin perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Kiitettävä

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on kiitettävällä tasolla perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa ja osaa hakea tietoa osaamisensa tueksi. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Ohjeistetaan opintojakson alussa

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktitoteutus;Lääkehoidon ja farmakologian opetusta
  Lääkelaskuharjoituksia

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Ks, ops.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.03.2022 - 20.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS21K

  Paikkoja

  10 - 35

  Opettaja(t)

  Marita Lahti

  Lisätietoja opiskelijoille

  Ole hyvä ja kysy; marita.lahti@seamk.fi

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Tenttien ajankohdat

  Opintojakson lopuksi, teoria + lääkelaskut

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  2 x 26,5 h

• Lääkehoito sosionomin työssä SOSAPS20-3022 06.09.2021-15.10.2021  2 op  (SOS20B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Lääkehoidon perusteet

  Opintojakson sisältö

  - lääkehoito sosiaalialan työssä: vastuut ja oikeudet
  - sosionomin työkentän asiakkaiden lääkehoidon erityiskysymyksiä, yleisimpien kansansairauksien lääkehoito
  - eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän läheistensä ohjaus lääkehoidossa
  - lääkelaskujen perusteet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osoittaa jonkin verran perehtyneisyyttä sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. sekä yleisimpien kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Hyvä

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on hyvin perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Kiitettävä

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on kiitettävällä tasolla perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa ja osaa hakea tietoa osaamisensa tueksi. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Ohjeistetaan opintojakson alussa

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktitoteutus;Lääkehoidon ja farmakologian opetusta
  Lääkelaskuharjoituksia

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Ks, ops.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  06.09.2021 - 15.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • SOS20C

  Paikkoja

  10 - 30

  Opettaja(t)

  Marita Lahti

  Lisätietoja opiskelijoille

  Ole hyvä ja kysy; marita.lahti@seamk.fi

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Tenttien ajankohdat

  Opintojakson lopuksi, teoria + lääkelaskut

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  2 x 26,5 h

• Lääkehoito sosionomin työssä SOSAPS20-3023 06.09.2021-15.10.2021  2 op  (SOS20B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Lääkehoidon perusteet

  Opintojakson sisältö

  - lääkehoito sosiaalialan työssä: vastuut ja oikeudet
  - sosionomin työkentän asiakkaiden lääkehoidon erityiskysymyksiä, yleisimpien kansansairauksien lääkehoito
  - eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän läheistensä ohjaus lääkehoidossa
  - lääkelaskujen perusteet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osoittaa jonkin verran perehtyneisyyttä sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin. sekä yleisimpien kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Hyvä

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on hyvin perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  Kiitettävä

  Opiskelija tietää sosionomin oikeudet ja vastuun lääkehoidossa.
  Hän on kiitettävällä tasolla perehtynyt sosiaalialan asiakasryhmien lääkehoidon erityiskysymyksiin sekä kansansairauksien lääkehoitoon. Opiskelija osaa moniammatillisen tiimin jäsenenä ohjata asiakasta ja hänen läheistään lääkehoidossa ja osaa hakea tietoa osaamisensa tueksi. Opiskelija osaa laskea tehtäväkuvaansa kuuluvat lääkelaskut virheettömästi.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Ohjeistetaan opintojakson alussa sähköpostissa

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  VERKKOTOTEUTUS:
  
  Lääkehoidon ja farmakologian opiskelu Moodlen tukemana,
  Lääkelaskuharjoituksia

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Ks, ops.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  06.09.2021 - 15.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • SOS20C

  Paikkoja

  10 - 40

  Opettaja(t)

  Marita Lahti

  Lisätietoja opiskelijoille

  Verkkototeutus
  Ole hyvä ja kysy; marita.lahti@seamk.fi

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  2 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Tenttien ajankohdat

  Opintojakson lopuksi, teoria + lääkelaskut Moodlessa

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  2 x 26,5 h

• Monialainen ammattityö BE00CF97-3001 10.01.2022-31.05.2022  2 op  (MSOS20, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä monialaisen työskentelyn perusteet ja siihen liittyvät teoreettiset käsitteet. Hän osaa selittää yleiset monialaisen työn vision ja tavoitteet. Opiskelija on sisäistänyt monitoimijaisen työn erilaista ammattitaitoa arvostavat ja kunnioittavat eettiset periaatteet. Hän osaa yhdistää asiantuntijuuksia sekä osaa arvioida ja kuvata oman osaamisensa merkitystä. Opiskelija osaa tuoda rakentavasti oman alansa erityisosaamisen ja asiantuntijuutensa (ns. syväosaamisen) verkostojen, tiimien ja asiakastyön yhteiseen käyttöön. Lisäksi hän hallitsee palvelukokonaisuuksia ja osaa suunnitella, koordinoida ja johtaa verkostoissa tapahtuvaa työtä ja monialaisten tiimien toimintaa.

  Edeltävä osaaminen

  Opintojaksot: Asiantuntijana sosiaali- ja terveysalalla sekä Yhteiskunta, ammatti ja etiikka 1.

  Opintojakson sisältö

  - monialaisen työn käsitteet ja toiminnan merkitys
  - monitoimijaisen työn eettiset periaatteet
  - monialaisen työn dialoginen vuorovaikutus, konsultointi ja työyhteisöviestintä
  - monialaisen työn koordinointi, organisointi ja johtaminen
  - oman asiantuntijuuden sanoittaminen ja oman toiminnan arvioiminen monialaisessa yhteistyössä
  - eri ammattilaisten osaamisen hyödyntäminen asiakkaan palveluprosessissa
  - asiakkaan osallisuus monialaisessa toiminnassa

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä teoriatietoon perustuen monialaisen työn käsitteen ja tavoitteet. Hän osaa kuvata sosiaalialan asiantuntijan rooleja, tehtäviä ja työntekijään kohdistuvia odotuksia moniammatillisissa työyhteyksissä. Hän osaa kuvata monimutkaisissa ja erityistä osaamista vaativissa tilanteissa tarvittavaa ammattitaitoa.
  Opiskelija osaa tuottaa moniammatillisen yhteistyön prosessikuvauksen sekä sen yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoiset vaikutukset. Opiskelija osaa osallistaa asiakkaita ja sovittaa muiden asiantuntijoiden tietoa sosiaaliseen tietoon. Hän osaa nimetä omia valmiuksiaan ja kehittämisen kohteitaan monitoimijaisessa työssä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti sosiaalialan asiantuntijan rooleja, tehtäviä ja häneen kohdistuvia odotuksia monialaisissa työyhteyksissä sekä moniammatillisen työn ongelmakohtia ja sen vaatimia taitoja erilaisissa toimintaympäristöissä. Hän osaa koordinoida, organisoida ja johtaa monialaista työtä. Hän osaa ottaa vastaan ja hyödyntää muiden asiantuntijoiden tietoa. Opiskelija osaa arvioida monialaisen toiminnan vaikutuksia.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa verrata sosiaalialan asiantuntemuksen luonnetta suhteessa muiden ammattien asiantuntemukseen. Opiskelija osaa analysoida monialaisen työn ongelmakohtia ja niiden taustalla vaikuttavia eettisiä ja ammatillisia tekijöitä sekä työn vaikuttavuutta. Hän osaa esittää ja perustella teoriatiedon avulla luovia ja innovatiivisia ratkaisuja monialaisen työn toteuttamiseksi. Hän osaa konsultoida toisia ammattilaisia ja käyttää asiakaskokemusta. Opiskelija osaa analysoida ja pohtia kriittisesti omia valmiuksiaan monitoimijaisessa yhteistyössä.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Koskela, S. (2013). ”Mie teen vaan oman työni”. Toimintatutkimus moniammatillisen yhteistyön ja ohjausosaamisen kehittämisestä. Akateeminen väitöskirja. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 477. Jyväskylän yliopisto.
  Mönkkönen, K., Kekoni, T.& Pehkonen, A.2019.Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla.
  Pukkila, P. & Helander, J. (2016). Työotteena monialaisuus – katsaus Ohjaamojen monialaisen yhteistyön rakentumiseen. Nuorisotutkimus 34(3). http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111016870

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Opintojakso toteutuu verkko-opintona.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opintojakso päättyy tenttiin, jonka arvosanasta muodostuu opintojakson arvosana

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 31.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20
  • SOS20A

  Paikkoja

  12 - 50

  Opettaja(t)

  Asta Niinimäki

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  2 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Tenttien ajankohdat

  Opintojakso päättyy tenttiin.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  52h

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä teoriatietoon perustuen monialaisen työn käsitteen ja tavoitteet. Hän osaa kuvata sosiaalialan asiantuntijan rooleja, tehtäviä ja työntekijään kohdistuvia odotuksia moniammatillisissa työyhteyksissä. Hän osaa kuvata monimutkaisissa ja erityistä osaamista vaativissa tilanteissa tarvittavaa ammattitaitoa.
  Opiskelija osaa tuottaa moniammatillisen yhteistyön prosessikuvauksen sekä sen yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoiset vaikutukset. Opiskelija osaa osallistaa asiakkaita ja sovittaa muiden asiantuntijoiden tietoa sosiaaliseen tietoon. Hän osaa nimetä omia valmiuksiaan ja kehittämisen kohteitaan monitoimijaisessa työssä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti sosiaalialan asiantuntijan rooleja, tehtäviä ja häneen kohdistuvia odotuksia monialaisissa työyhteyksissä sekä moniammatillisen työn ongelmakohtia ja sen vaatimia taitoja erilaisissa toimintaympäristöissä. Hän osaa koordinoida, organisoida ja johtaa monialaista työtä. Hän osaa ottaa vastaan ja hyödyntää muiden asiantuntijoiden tietoa. Opiskelija osaa arvioida monialaisen toiminnan vaikutuksia.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa verrata sosiaalialan asiantuntemuksen luonnetta suhteessa muiden ammattien asiantuntemukseen. Opiskelija osaa analysoida monialaisen työn ongelmakohtia ja niiden taustalla vaikuttavia eettisiä ja ammatillisia tekijöitä sekä työn vaikuttavuutta. Hän osaa esittää ja perustella teoriatiedon avulla luovia ja innovatiivisia ratkaisuja monialaisen työn toteuttamiseksi. Hän osaa konsultoida toisia ammattilaisia ja käyttää asiakaskokemusta. Opiskelija osaa analysoida ja pohtia kriittisesti omia valmiuksiaan monitoimijaisessa yhteistyössä.

• Opinnäytetyön raportointi BE00BS17-3003 01.01.2022-31.05.2022  3 op  (MSOS20, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa raportoida tutkimus- tai kehittämistyönsä koko prosessin loogisesti ja selkeästi siten, että ulkopuolinen lukija ymmärtää miten opinnäytetyö on toteutettu ja miten tulokset on saatu aikaan. Hän osaa kirjoittaa
  asiatekstiä ja perustella väitteensä, sekä hyödyntää tutkimuslähteitä monipuolisesti ja eettisesti. Opiskelijalla on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätahojen kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Hänellä on valmiudet soveltaa hankkimaansa tietoa käytäntöön ja hän osaa arvioida omaa toimintaansa ja oppimistaan. Opiskelija toimii SeAMKin ja ohjaajan ohjeiden mukaan työn loppuun saattamisessa.

  Edeltävä osaaminen

  Opintojakso: Opinnäytetyöseminaari 2

  Opintojakson sisältö

  - opinnäytetyön viimeistely
  - Urkund-tarkistus
  - kypsyysnäytteen kirjoittaminen
  - opinnäytetyön julkaiseminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  X

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.01.2022 - 31.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20
  • SOS19A

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Päivi Rinne, Aino Alaverdyan, Virpi Nikkola, Tiina Hautamäki, Arja Hemminki, Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma BE00BS14-3005 01.09.2021-31.12.2021  4 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija valitsee opinnäytetyön aiheen ensi sijassa työelämän tarjoamista aiheista. Hän osaa suunnitella toteuttamiskelpoisen tutkimuksen tai kehittämistyön, joka täyttää opinnäytetyön vaatimukset. Suunnitelmaa tehdessään hän osaa hyödyntää moninaisia tiedonlähteitä lähdekritiikin huomioiden. Hän kykenee valitsemaan ja määrittelemään työn kannalta keskeiset käsitteet ja termit sekä osaa selvittää tehtävän kannalta keskeiset aiemmat tutkimukset. Opiskelijalla on valmiudet tehdä tutkimus- ja kehittämistoiminnan suunnittelussa yhteistyötä työelämätahojen kanssa ja hän huomioi tutkimuseettiset kysymykset.

  Edeltävä osaaminen

  Opintojakso Tutkimus- ja kehittämistyön perusteet

  Opintojakson sisältö

  - tutkimus-/tai kehittämistehtävän asettaminen, perustelu ja sen käsitteellinen tarkastelu
  - tutkimussuunnitelman tai kehittämistoiminnan suunnitelman tekeminen, menetelmien valinta
  - yhteistyö työelämätahojen kanssa
  - opinnäytetyön realistinen suunnitelma

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  X

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.09.2021 - 31.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Päivi Rinne, Aino Alaverdyan, Virpi Nikkola, Tiina Hautamäki, Arja Hemminki, Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma BE00BS14-3006 01.01.2022-31.07.2022  4 op  (SOS20A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija valitsee opinnäytetyön aiheen ensi sijassa työelämän tarjoamista aiheista. Hän osaa suunnitella toteuttamiskelpoisen tutkimuksen tai kehittämistyön, joka täyttää opinnäytetyön vaatimukset. Suunnitelmaa tehdessään hän osaa hyödyntää moninaisia tiedonlähteitä lähdekritiikin huomioiden. Hän kykenee valitsemaan ja määrittelemään työn kannalta keskeiset käsitteet ja termit sekä osaa selvittää tehtävän kannalta keskeiset aiemmat tutkimukset. Opiskelijalla on valmiudet tehdä tutkimus- ja kehittämistoiminnan suunnittelussa yhteistyötä työelämätahojen kanssa ja hän huomioi tutkimuseettiset kysymykset.

  Edeltävä osaaminen

  Opintojakso Tutkimus- ja kehittämistyön perusteet

  Opintojakson sisältö

  - tutkimus-/tai kehittämistehtävän asettaminen, perustelu ja sen käsitteellinen tarkastelu
  - tutkimussuunnitelman tai kehittämistoiminnan suunnitelman tekeminen, menetelmien valinta
  - yhteistyö työelämätahojen kanssa
  - opinnäytetyön realistinen suunnitelma

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  X

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.01.2022 - 31.07.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20A

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Päivi Rinne, Aino Alaverdyan, Virpi Nikkola, Tiina Hautamäki, Arja Hemminki, Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma BE00BS14-3007 01.01.2022-31.07.2022  4 op  (MSOS21K) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija valitsee opinnäytetyön aiheen ensi sijassa työelämän tarjoamista aiheista. Hän osaa suunnitella toteuttamiskelpoisen tutkimuksen tai kehittämistyön, joka täyttää opinnäytetyön vaatimukset. Suunnitelmaa tehdessään hän osaa hyödyntää moninaisia tiedonlähteitä lähdekritiikin huomioiden. Hän kykenee valitsemaan ja määrittelemään työn kannalta keskeiset käsitteet ja termit sekä osaa selvittää tehtävän kannalta keskeiset aiemmat tutkimukset. Opiskelijalla on valmiudet tehdä tutkimus- ja kehittämistoiminnan suunnittelussa yhteistyötä työelämätahojen kanssa ja hän huomioi tutkimuseettiset kysymykset.

  Edeltävä osaaminen

  Opintojakso Tutkimus- ja kehittämistyön perusteet

  Opintojakson sisältö

  - tutkimus-/tai kehittämistehtävän asettaminen, perustelu ja sen käsitteellinen tarkastelu
  - tutkimussuunnitelman tai kehittämistoiminnan suunnitelman tekeminen, menetelmien valinta
  - yhteistyö työelämätahojen kanssa
  - opinnäytetyön realistinen suunnitelma

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  X

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.01.2022 - 31.07.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS21K

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Päivi Rinne, Aino Alaverdyan, Virpi Nikkola, Tiina Hautamäki, Arja Hemminki, Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Opinnäytetyöseminaari 1 BE00BS15-3003 01.08.2021-31.12.2021  4 op  (MSOS20, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa tarkentaa ja syventää opinnäytetyön suunnitelmaa, konkretisoida sen toteuttamiskelpoiseksi, sekä ryhtyä toteuttamaan sitä. Hän osaa suunnitella ja ryhtyä toteuttamaan aineistonkeruuta, joka tuottaa riittävän määrän laadukasta aineistoa tutkimuskysymykseen vastaamiseen tai kehittämistoiminnan toteuttamiseen. Hän osaa etsiä opinnäytetyöhön soveltuvia lähteitä ja hyödyntää niitä monipuolisesti työn teoreettisen taustan kirjoittamisessa, lähdekritiikki huomioiden. Opiskelijalla on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätahojen kanssa sekä huomioida eettiset kysymykset toteuttaessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

  Edeltävä osaaminen

  Opintojakso: Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma

  Opintojakson sisältö

  - opinnäytetyön teoreettisiin lähtökohtiin perehtyminen
  - tutkimuksen toteuttamisen valmistelu
  - aineiston keruun suunnittelu
  - yhteistyö työelämätahojen kanssa
  - eettisten kysymysten pohdinta ja ratkaiseminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  X

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.08.2021 - 31.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20
  • SOS19A

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Päivi Rinne, Aino Alaverdyan, Virpi Nikkola, Tiina Hautamäki, Arja Hemminki, Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Opinnäytetyöseminaari 1 BE00BS15-3004 10.01.2022-31.05.2022  4 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa tarkentaa ja syventää opinnäytetyön suunnitelmaa, konkretisoida sen toteuttamiskelpoiseksi, sekä ryhtyä toteuttamaan sitä. Hän osaa suunnitella ja ryhtyä toteuttamaan aineistonkeruuta, joka tuottaa riittävän määrän laadukasta aineistoa tutkimuskysymykseen vastaamiseen tai kehittämistoiminnan toteuttamiseen. Hän osaa etsiä opinnäytetyöhön soveltuvia lähteitä ja hyödyntää niitä monipuolisesti työn teoreettisen taustan kirjoittamisessa, lähdekritiikki huomioiden. Opiskelijalla on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätahojen kanssa sekä huomioida eettiset kysymykset toteuttaessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

  Edeltävä osaaminen

  Opintojakso: Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma

  Opintojakson sisältö

  - opinnäytetyön teoreettisiin lähtökohtiin perehtyminen
  - tutkimuksen toteuttamisen valmistelu
  - aineiston keruun suunnittelu
  - yhteistyö työelämätahojen kanssa
  - eettisten kysymysten pohdinta ja ratkaiseminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  X

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 31.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Päivi Rinne, Aino Alaverdyan, Virpi Nikkola, Tiina Hautamäki, Arja Hemminki, Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Opinnäytetyöseminaari 2 BE00BS16-3003 01.01.2022-31.05.2022  4 op  (MSOS20, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa tehdä opinnäytetyön raportille loogisesti etenevän ja selkeän rakenteen. Hän kykenee kirjoittamaan työn teoriapohjan, valikoimaan soveltuvat käsitteet ja aikatauluttamaan työtään realistisesti. Hän osaa kuvailla aineiston keruun ja analyysin siten, että opinnäytetyön vaiheet ilmenevät selkeästi. Opiskelija osaa kriittisesti pohtia ja arvioida omaa ja muiden opinnäytetyöntekijöiden toimintaa ja hänellä on valmiudet tehdä yhteistyötä työelämätoimijoiden kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Opiskelija tietää tutkimusetiikan periaatteet ja osaa soveltaa niitä toimintaansa ja raportointiinsa.

  Edeltävä osaaminen

  Opintojakso: Opinnäytetyöseminaari 2

  Opintojakson sisältö

  - opinnäytetyön käsitteiden määrittely ja teorian kirjoittaminen
  - aineiston keruun ja analysoimisen raportointi
  - kehittämistoimien raportointi
  - tutkimus- tai kehittämistulosten raportointi
  - itsearviointi ja vertaisarviointi
  - yhteistyö työelämätoimijoiden kanssa
  - Ammattikorkeakoulujen opinäytetöiden eettiset suositukset

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  X

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.01.2022 - 31.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20
  • SOS19A

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Päivi Rinne, Aino Alaverdyan, Virpi Nikkola, Tiina Hautamäki, Arja Hemminki, Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Opintoihin ja työhön valmentaminen SOSAPS40-3009 21.03.2022-20.05.2022  4 op  (SOS20B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on valmiudet käyttää psykososiaalista työotetta ja ammatillista vuorovaikutusta opintoihin ja työhön valmentamisen tehtävissä toimiessaan. Opiskelija osaa nimetä nuorten, maahanmuuttajien, pitkäaikaistyöttömien ja eri syistä vammaisten henkilöiden opintoihin ja työelämään tukemisessa huomioitavia erityistarpeita. Opiskelija osaa kuvata, millaisissa työympäristöissä opinto- ja työvalmennusta toteutetaan. Lisäksi opiskelija osaa kuvata kuntouttavan työtoiminnan ideat ja prosessit. Opiskelija osaa nimetä opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja.

  Edeltävä osaaminen

  Sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin.

  Opintojakson sisältö

  - opiskelun ja työelämässä toimimisen haasteet eri asiakasryhmillä
  - opinto- ja työvalmennuksen toteuttamisympäristöt, työorientaatiot, toimintatavat
  - opinto- ja työvalmennuksen yhteistyötahot ja niiden toimintalogiikka
  - kuntouttava työtoiminta
  - ohjaajan/ valmentajan rooli
  - motivoiva keskustelu

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa perustella miksi opintoihin ja työhönvalmennus edellyttää psykososiaalista osaamista. Opiskelija osaa nimetä erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija kuvailee opinto- ja työvalmennusta toteuttavia työympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja.

  Hyvä

  Opiskelija tarkastelee monipuolisesti erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija jäsentää asiakaslähtöisesti opinto- ja työvalmennusta toteuttavia toimintaympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija tarkastelee opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja.

  Kiitettävä

  Opiskelija tarkastelee monipuolisesti erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija jäsentää asiakaslähtöisesti opinto- ja työvalmennusta toteuttavia toimintaympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija tarkastelee opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja ja toimintatapoja monipuolisesti pohtien.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
  - Perheohjaus
  - Sosiaalinen kuntoutus
  - Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
  - Sosiaaliohjaus avopalveluissa
  - Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Hakala, K.2017.Työllistymistarinoita.Kehitysvammaliitto ry.
  Jahnukainen, M.ym.2019.Oma paikka haussa - maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus. Gaudeamus.
  Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja https://www.thl.fi/fi/web/kuntouttavan-tyotoiminnan-kasikirja
  Lämsä, A-L.2015.Erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistyminen.
  Oksanen, J.2014.Motivointi työvälineenä.
  Pikkusaari, S.2012.Työ(hön)valmennus on taitolaji.Hämeenlinnan Offset-Kolmio Paino Oy.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Opintojakso opiskellaan verkossa.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opintojakso päättyy tenttiin, jonka arvosanasta muodostuu opintojakson arvosana.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.03.2022 - 20.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • SOS21A
  • MSOS21K
  • SOS20C

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Asta Niinimäki

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  4 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Tenttien ajankohdat

  Opintojakso päättyy tenttiin.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  104h

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa perustella miksi opintoihin ja työhönvalmennus edellyttää psykososiaalista osaamista. Opiskelija osaa nimetä erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija kuvailee opinto- ja työvalmennusta toteuttavia työympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa nimetä opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja.

  Hyvä

  Opiskelija tarkastelee monipuolisesti erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija jäsentää asiakaslähtöisesti opinto- ja työvalmennusta toteuttavia toimintaympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija tarkastelee opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja.

  Kiitettävä

  Opiskelija tarkastelee monipuolisesti erilaisten asiakasryhmien opiskeluun ja työelämässä toimimiseen liittyviä haasteita. Opiskelija jäsentää asiakaslähtöisesti opinto- ja työvalmennusta toteuttavia toimintaympäristöjä ja niissä toteutettavia toimintaperiaatteita. Opiskelija tarkastelee opiskelun ja työllistymisen edistämiseen liittyviä yhteistyötahoja ja toimintatapoja monipuolisesti pohtien.

• Opiskelu ammattikorkeakoulussa XX00CG82-3090 30.08.2021-28.05.2022  2 op  (SOS21B) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa
  - toimia ammattikorkeakoulussa
  - kehittää omia oppimis-, opiskelu- ja työnhakutaitojaan
  - käyttää monipuolisesti eri oppimisympäristöjä
  - tutustua omaan opiskelualaansa ja työmahdollisuuksiin alalla
  - tunnistaa omat kansainvälistymismahdollisuutena

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  opintojen rakenne ja eri opiskelumahdollisuudet
  - opiskeluun orientoituminen ja SeAMK yhteisönä
  - korkeakouluopiskelua ohjaavat säädökset, SeAMKin toimintaperiaatteet ja säännöt
  - opiskelijajärjestön toiminta
  - SeAMKin kirjastopalvelut
  - opiskelu- ja oppimistaidot sekä niissä kehittyminen
  - opintososiaaliset palvelut ja hyvinvointipalvelut SeAMKissa
  - urasuunnittelu ja työnhakutaidot
  - kansainvälisen osaamisen merkitys
  - jatko-opintomahdollisuudet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  x

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  30.08.2021 - 28.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B

  Opettaja(t)

  Hilkka Latva-Somppi, Tiina Välimäki, Pirjo Takala, Päivi Vähäsalo, Elina Kangasluoma, Kari Jokiranta

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Opiskelu ammattikorkeakoulussa XX00CG82-3093 30.08.2021-28.05.2022  2 op  (SOS21C) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa
  - toimia ammattikorkeakoulussa
  - kehittää omia oppimis-, opiskelu- ja työnhakutaitojaan
  - käyttää monipuolisesti eri oppimisympäristöjä
  - tutustua omaan opiskelualaansa ja työmahdollisuuksiin alalla
  - tunnistaa omat kansainvälistymismahdollisuutena

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  opintojen rakenne ja eri opiskelumahdollisuudet
  - opiskeluun orientoituminen ja SeAMK yhteisönä
  - korkeakouluopiskelua ohjaavat säädökset, SeAMKin toimintaperiaatteet ja säännöt
  - opiskelijajärjestön toiminta
  - SeAMKin kirjastopalvelut
  - opiskelu- ja oppimistaidot sekä niissä kehittyminen
  - opintososiaaliset palvelut ja hyvinvointipalvelut SeAMKissa
  - urasuunnittelu ja työnhakutaidot
  - kansainvälisen osaamisen merkitys
  - jatko-opintomahdollisuudet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  x

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  30.08.2021 - 28.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21C

  Opettaja(t)

  Asta Niinimäki, Hilkka Latva-Somppi, Tiina Välimäki, Pirjo Takala, Päivi Vähäsalo, Kari Jokiranta

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Opiskelu ammattikorkeakoulussa XX00CG82-3094 10.01.2022-31.05.2022  2 op  (SOS22A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa
  - toimia ammattikorkeakoulussa
  - kehittää omia oppimis-, opiskelu- ja työnhakutaitojaan
  - käyttää monipuolisesti eri oppimisympäristöjä
  - tutustua omaan opiskelualaansa ja työmahdollisuuksiin alalla
  - tunnistaa omat kansainvälistymismahdollisuutena

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  opintojen rakenne ja eri opiskelumahdollisuudet
  - opiskeluun orientoituminen ja SeAMK yhteisönä
  - korkeakouluopiskelua ohjaavat säädökset, SeAMKin toimintaperiaatteet ja säännöt
  - opiskelijajärjestön toiminta
  - SeAMKin kirjastopalvelut
  - opiskelu- ja oppimistaidot sekä niissä kehittyminen
  - opintososiaaliset palvelut ja hyvinvointipalvelut SeAMKissa
  - urasuunnittelu ja työnhakutaidot
  - kansainvälisen osaamisen merkitys
  - jatko-opintomahdollisuudet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  x

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 31.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  10.01.2022 - 17.01.2022

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • SOS22A

  Opettaja(t)

  Hilkka Latva-Somppi, Tiina Välimäki, Pirjo Takala, Sos Nimeämätön, Kari Jokiranta

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Opiskelu ammattikorkeakoulussa XX00CG82-3095 10.01.2022-04.06.2022  2 op  (MSOS22K) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa
  - toimia ammattikorkeakoulussa
  - kehittää omia oppimis-, opiskelu- ja työnhakutaitojaan
  - käyttää monipuolisesti eri oppimisympäristöjä
  - tutustua omaan opiskelualaansa ja työmahdollisuuksiin alalla
  - tunnistaa omat kansainvälistymismahdollisuutena

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  opintojen rakenne ja eri opiskelumahdollisuudet
  - opiskeluun orientoituminen ja SeAMK yhteisönä
  - korkeakouluopiskelua ohjaavat säädökset, SeAMKin toimintaperiaatteet ja säännöt
  - opiskelijajärjestön toiminta
  - SeAMKin kirjastopalvelut
  - opiskelu- ja oppimistaidot sekä niissä kehittyminen
  - opintososiaaliset palvelut ja hyvinvointipalvelut SeAMKissa
  - urasuunnittelu ja työnhakutaidot
  - kansainvälisen osaamisen merkitys
  - jatko-opintomahdollisuudet

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  x

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 04.06.2022

  Ilmoittautumisaika

  10.01.2022 - 17.01.2022

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS22K

  Paikkoja

  0 - 30

  Opettaja(t)

  Hilkka Latva-Somppi, Tiina Välimäki, Arja Haapaharju, Pirjo Takala, Kari Jokiranta

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Osallisuus ja marginaalisuus SOSPST40-3028 10.01.2022-20.02.2022  5 op  (SOPE21S) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä osallisuus- ja marginaalisuus –käsitteet ja tunnistaa niiden sosiaalityön tehtäväkenttään sijoittuvan yhteyden. Opiskelija osaa tarkastella osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa erityisesti köyhyyden, addiktioiden, rikollisuuden, asunnottomuuden, työttömyyden ja yksinäisyyden näkökulmista. Opiskelija osaa sijoittaa osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan työn tehtäväkenttää. Opiskelija osaa tarkastella marginaalisuutta tuottavia ilmiöitä kansallisina ja globaaleina kysymyksinä. Opiskelija osaa pohtia opintojakson teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - osallisuus, osattomuus, osallistaminen, osallistuminen
  - asiakasosallisuus
  - marginaalisuus
  - integraatio
  - aktiivinen kansalaisuus
  - köyhyys, työttömyys, rikollisuus, asunnottomuus, addiktiot, yksinäisyys

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Hyvä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Gothóni, R.ym.2016.Osallisuus yhteiskunnallisena haasteena.Diakonia-ammattikorkeakoulu.
  Isola, A-M.&Suominen, E.2016.Suomalainen köyhyys.Into-Kustannus Oy.
  Juhila, K.2015. Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat.Vastapaino.
  Kivivuori, J.ym.2018.Kriminologia.Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa.Gaudeamus.
  Pyyvaara, U.&Timonen, A.2017.Naamat - tarinoita asunnottomuudesta.Into-Kustannus Oy.
  Saari, J., Eskelinen, N.&Björklund, L.2020.Raskas perintö -ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Gaudeamus.
  Tammi, T.&Raento, P.(Toim.).2014.Addiktioyhteiskunta.Riippuvuus aikamme ilmiönä.Gaudeamus.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Opintojakso toteutuu verkko-opiskeluna, joka sisältää verkkoluentoja, itsenäistä opiskelua ja sosiaalialan tehtäväkentälle toteutuvia toimipistevierailuja.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opiskelija laatii opintojakson aikana oppimispäiväkirjan, joka arvioidaan asteikolla 1-5. Tästä muodostuu opintojakson arvosana.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 20.02.2022

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOPE21S

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Asta Niinimäki

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Virtuaaliosuus

  5 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua, mutta sosiaalialan tehtäväkentälle toteutuvia toimipistevierailuja.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133h

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Hyvä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

• Osallisuus ja marginaalisuus SOSPST40-3024 01.09.2021-14.10.2021  5 op  (SOS21A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä osallisuus- ja marginaalisuus –käsitteet ja tunnistaa niiden sosiaalityön tehtäväkenttään sijoittuvan yhteyden. Opiskelija osaa tarkastella osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa erityisesti köyhyyden, addiktioiden, rikollisuuden, asunnottomuuden, työttömyyden ja yksinäisyyden näkökulmista. Opiskelija osaa sijoittaa osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan työn tehtäväkenttää. Opiskelija osaa tarkastella marginaalisuutta tuottavia ilmiöitä kansallisina ja globaaleina kysymyksinä. Opiskelija osaa pohtia opintojakson teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - osallisuus, osattomuus, osallistaminen, osallistuminen
  - asiakasosallisuus
  - marginaalisuus
  - integraatio
  - aktiivinen kansalaisuus
  - köyhyys, työttömyys, rikollisuus, asunnottomuus, addiktiot, yksinäisyys

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Hyvä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Gothóni, R.ym.2016.Osallisuus yhteiskunnallisena haasteena.Diakonia-ammattikorkeakoulu. Isola, A-M.&Suominen, E.2016.Suomalainen köyhyys.Into-Kustannus Oy.
  Juhila, K.2015. Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat.Vastapaino.
  Kivivuori, J.ym.2018.Kriminologia.Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa.Gaudeamus.
  Pyyvaara, U.&Timonen, A.2017.Naamat - tarinoita asunnottomuudesta.Into-Kustannus Oy.
  Saari, J., Eskelinen, N.&Björklund, L.2020.Raskas perintö -ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Gaudeamus.
  Tammi, T.&Raento, P.(Toim.).2014.Addiktioyhteiskunta.Riippuvuus aikamme ilmiönä.Gaudeamus.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kurssi on verkkototeutus, jossa käytetään Moodle-pohjaa. Verkkoluennot, itsenäinen opiskelu ja oppimispäiväkirja.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5. Opintojaksolla laaditaan oppimispäiväkirja, jonka arvosanasta muodostuu opintojakson arvosana.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.09.2021 - 14.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21A

  Paikkoja

  0 - 28

  Opettaja(t)

  Annukka Haapa-aho

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  5 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  132h

• Osallisuus ja marginaalisuus SOSPST40-3025 25.10.2021-17.12.2021  5 op  (MSOS21K) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä osallisuus- ja marginaalisuus –käsitteet ja tunnistaa niiden sosiaalityön tehtäväkenttään sijoittuvan yhteyden. Opiskelija osaa tarkastella osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa erityisesti köyhyyden, addiktioiden, rikollisuuden, asunnottomuuden, työttömyyden ja yksinäisyyden näkökulmista. Opiskelija osaa sijoittaa osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan työn tehtäväkenttää. Opiskelija osaa tarkastella marginaalisuutta tuottavia ilmiöitä kansallisina ja globaaleina kysymyksinä. Opiskelija osaa pohtia opintojakson teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - osallisuus, osattomuus, osallistaminen, osallistuminen
  - asiakasosallisuus
  - marginaalisuus
  - integraatio
  - aktiivinen kansalaisuus
  - köyhyys, työttömyys, rikollisuus, asunnottomuus, addiktiot, yksinäisyys

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Hyvä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Gothóni, R.ym.2016.Osallisuus yhteiskunnallisena haasteena.Diakonia-ammattikorkeakoulu. Isola, A-M.&Suominen, E.2016.Suomalainen köyhyys.Into-Kustannus Oy.
  Juhila, K.2015. Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat.Vastapaino.
  Kivivuori, J.ym.2018.Kriminologia.Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa.Gaudeamus.
  Pyyvaara, U.&Timonen, A.2017.Naamat - tarinoita asunnottomuudesta.Into-Kustannus Oy.
  Saari, J., Eskelinen, N.&Björklund, L.2020.Raskas perintö -ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Gaudeamus.
  Tammi, T.&Raento, P.(Toim.).2014.Addiktioyhteiskunta.Riippuvuus aikamme ilmiönä.Gaudeamus.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Verkkototeutus, jossa käytetään Moodle-pohjaa. Verkkoluennot ja oppimispäiväkirja.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5. Opintojaksolla laaditaan oppimispäiväkirja, jonka arvosanasta muodostuu opintojakson arvosana.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  25.10.2021 - 17.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS21K

  Paikkoja

  0 - 28

  Opettaja(t)

  Annukka Haapa-aho

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  5 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  132h

• Osallisuus ja marginaalisuus SOSPST40-3026 04.04.2022-20.05.2022  5 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä osallisuus- ja marginaalisuus –käsitteet ja tunnistaa niiden sosiaalityön tehtäväkenttään sijoittuvan yhteyden. Opiskelija osaa tarkastella osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa erityisesti köyhyyden, addiktioiden, rikollisuuden, asunnottomuuden, työttömyyden ja yksinäisyyden näkökulmista. Opiskelija osaa sijoittaa osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan työn tehtäväkenttää. Opiskelija osaa tarkastella marginaalisuutta tuottavia ilmiöitä kansallisina ja globaaleina kysymyksinä. Opiskelija osaa pohtia opintojakson teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - osallisuus, osattomuus, osallistaminen, osallistuminen
  - asiakasosallisuus
  - marginaalisuus
  - integraatio
  - aktiivinen kansalaisuus
  - köyhyys, työttömyys, rikollisuus, asunnottomuus, addiktiot, yksinäisyys

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Hyvä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Gothóni, R.ym.2016.Osallisuus yhteiskunnallisena haasteena.Diakonia-ammattikorkeakoulu.
  Isola, A-M.&Suominen, E.2016.Suomalainen köyhyys.Into-Kustannus Oy.
  Juhila, K.2015. Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat.Vastapaino.
  Kivivuori, J.ym.2018.Kriminologia.Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa.Gaudeamus.
  Pyyvaara, U.&Timonen, A.2017.Naamat - tarinoita asunnottomuudesta.Into-Kustannus Oy.
  Saari, J., Eskelinen, N.&Björklund, L.2020.Raskas perintö -ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Gaudeamus.
  Tammi, T.&Raento, P.(Toim.).2014.Addiktioyhteiskunta.Riippuvuus aikamme ilmiönä.Gaudeamus.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Opintojakso toteutuu verkko-opiskeluna, joka sisältää verkkoluentoja, intsenäistä opiskelua ja sosiaalialan tehtäväkentälle toteutuvia toimipistevierailuja.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opiskelija laatii opintojakson aikana oppimispäiväkirjan, joka arvioidaan asteikolla 1-5. Tästä muodostuu opintojakson arvosana.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  04.04.2022 - 20.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Asta Niinimäki

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  5 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua, mutta sosiaalialan tehtäväkentälle toteutuvia toimipistevierailuja.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133h

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Hyvä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

• Osallisuus ja marginaalisuus SOSPST40-3027 14.02.2022-01.04.2022  5 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä osallisuus- ja marginaalisuus –käsitteet ja tunnistaa niiden sosiaalityön tehtäväkenttään sijoittuvan yhteyden. Opiskelija osaa tarkastella osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa erityisesti köyhyyden, addiktioiden, rikollisuuden, asunnottomuuden, työttömyyden ja yksinäisyyden näkökulmista. Opiskelija osaa sijoittaa osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan työn tehtäväkenttää. Opiskelija osaa tarkastella marginaalisuutta tuottavia ilmiöitä kansallisina ja globaaleina kysymyksinä. Opiskelija osaa pohtia opintojakson teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - osallisuus, osattomuus, osallistaminen, osallistuminen
  - asiakasosallisuus
  - marginaalisuus
  - integraatio
  - aktiivinen kansalaisuus
  - köyhyys, työttömyys, rikollisuus, asunnottomuus, addiktiot, yksinäisyys

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Hyvä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  ---

  Toteutustapa

  40% Lähiopetus, 60% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Gothóni, R.ym.2016.Osallisuus yhteiskunnallisena haasteena.Diakonia-ammattikorkeakoulu.
  Isola, A-M.&Suominen, E.2016.Suomalainen köyhyys.Into-Kustannus Oy.
  Juhila, K.2015. Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat.Vastapaino.
  Kivivuori, J.ym.2018.Kriminologia.Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa.Gaudeamus.
  Pyyvaara, U.&Timonen, A.2017.Naamat - tarinoita asunnottomuudesta.Into-Kustannus Oy.
  Saari, J., Eskelinen, N.&Björklund, L.2020.Raskas perintö -ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Gaudeamus.
  Tammi, T.&Raento, P.(Toim.).2014.Addiktioyhteiskunta.Riippuvuus aikamme ilmiönä.Gaudeamus.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Opintojakso sisältää lähi- ja verkko-opetusta, esim. luentoja, itsenäistä opiskelua ja sosiaalialan tehtäväkentälle toteutuvia toimipistevierailuja.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opiskelija laatii opintojakson aikana oppimispäiväkirjan, joka arvioidaan asteikolla 1-5. Tästä muodostuu opintojakson arvosana.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  14.02.2022 - 01.04.2022

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Paikkoja

  12 - 36

  Opettaja(t)

  Asta Niinimäki

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  3 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua, mutta sosiaalialan tehtäväkentälle toteutuvia toimipistevierailuja.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133h

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä nimetä osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa selittää marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa nimetä osallisuus- ja marginaalisuuskysymykset osaksi sosiaalialan tehtäväkenttää ja tarkastella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Hyvä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä selittää osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella monipuolisesti marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuustematiikkaa globaalina ilmiönä. Lisäksi opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää ja pohtia näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa määritellä osallisuuden ja marginaalisuuden käsitteet sekä analysoida osallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Lisäksi opiskelija osaa analysoida marginaalisuutta tuottavien ilmiöiden merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelija osaa tarkastella osallisuus- ja marginaalisuuskysymyksiä osana sosiaalialan tehtäväkenttää sekä pohtia ja perustella näistä teemoista nousevia ammatillisia intressejään.

• Palvelujen johtaminen SOSAJO10-3016 06.09.2021-22.10.2021  5 op  (MSOS20, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä sosiaalipalvelujen johtamiseen liittyvät peruskäsitteet ja johtamisen osa-alueet. Opiskelija osaa nimetä palveluiden järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyviä reunaehtoja sekä soveltaa lainsäädäntöä ja hallinnon periaatteita palveluiden organisoimisessa sosionomin työkentillä. Opiskelija tietää lainsäädännön edellyttämät toimet sekä kansainväliset, kansalliset ja paikalliset suositukset ja linjaukset palvelujen järjestämisessä ja hän osaa soveltaa niitä ammattialansa palvelujen johtamiseen. Opiskelija ymmärtää sidosryhmäyhteistyön merkityksen ja kykenee toimimaan yhteistyön aktiivisena osapuolena. Opiskelija on perehtynyt päätöksenteon prosesseihin julkisissa, yksityisissä ja järjestösektorin toiminnoissa. Hänellä on kustannustietoisuutta ja osaamista talouden suunnitteluun. Opiskelija tuntee sosiaalialan palvelutarjonnan ja kilpailuttamisen pelisääntöjä. Opiskelijalla on perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä monialaisessa ympäristössä.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

  Opintojakson sisältö

  - johtamisen teoriat ja käsitteet
  - johtamisen toimintamallit
  - suositukset, linjaukset, ohjelmat ja lainsäädäntö
  - sidosryhmät, moniammatillinen yhteistyö
  - päätöksenteko organisaatioissa
  - palveluiden rahoitus ja talouden suunnittelu
  - kilpailuttaminen ja ulkoisten palveluiden johtaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa sosiaalipalvelujen johtamisen reunaehdot, perusteet ja päätöksenteon prosessit sekä osaa hyödyntää niitä työssään.

  Hyvä

  Opiskelija osaa soveltaa sosiaalipalveluiden johtamisen teorioita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija tunnistaa omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaalipalveluiden tehtävissä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa arvioida ja analysoida palveluiden johtamista. Hän tunnistaa sosiaalialan johtamisen rajat ylittävänä ja tietoon perustuvana toimintana. Opiskelija hallitsee johtamisen prosessit erilaisissa organisaatioissa. Opiskelija osaa nähdä omien arvojensa ja asenteidensa vaikutukset toimintaansa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Sydänmaanlakka: Älykäs julkinen johtaminen (2015)
  Reikko, Salonen, uusitalo: Puun ja kuoren välissä – lähijohtajuus sosiaali-ja terveysalalla. (2010, saatavissa verkossakin)
  Rissanen, Lammintakanen: Sosiaali- ja terveysjohtaminen
  Niiranen, Seppänen-Järvelä, Sinkkonen, Vartiainen: Johtaminen Sosiaalialalla (2010)
  Kulmala (toim.): Parempi vanhustyö - menetelmiä johtamisen kehittämiseen (2017)
  Laaksonen ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä (2020)
  Muut ajankohtaiset artikkelit

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  luennot, vierailut ja vierailijat, oppimistehtävät

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Reflektio, video/digitarina, oppimistehtävä

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  06.09.2021 - 22.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20
  • SOS19A

  Opettaja(t)

  Sinikka Volanto, Annukka Haapa-aho, Maria Koivuniemi

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  130 h

• Palvelujen johtaminen SOSAJO10-3017 10.01.2022-18.03.2022  5 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä sosiaalipalvelujen johtamiseen liittyvät peruskäsitteet ja johtamisen osa-alueet. Opiskelija osaa nimetä palveluiden järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyviä reunaehtoja sekä soveltaa lainsäädäntöä ja hallinnon periaatteita palveluiden organisoimisessa sosionomin työkentillä. Opiskelija tietää lainsäädännön edellyttämät toimet sekä kansainväliset, kansalliset ja paikalliset suositukset ja linjaukset palvelujen järjestämisessä ja hän osaa soveltaa niitä ammattialansa palvelujen johtamiseen. Opiskelija ymmärtää sidosryhmäyhteistyön merkityksen ja kykenee toimimaan yhteistyön aktiivisena osapuolena. Opiskelija on perehtynyt päätöksenteon prosesseihin julkisissa, yksityisissä ja järjestösektorin toiminnoissa. Hänellä on kustannustietoisuutta ja osaamista talouden suunnitteluun. Opiskelija tuntee sosiaalialan palvelutarjonnan ja kilpailuttamisen pelisääntöjä. Opiskelijalla on perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä monialaisessa ympäristössä.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

  Opintojakson sisältö

  - johtamisen teoriat ja käsitteet
  - johtamisen toimintamallit
  - suositukset, linjaukset, ohjelmat ja lainsäädäntö
  - sidosryhmät, moniammatillinen yhteistyö
  - päätöksenteko organisaatioissa
  - palveluiden rahoitus ja talouden suunnittelu
  - kilpailuttaminen ja ulkoisten palveluiden johtaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa sosiaalipalvelujen johtamisen reunaehdot, perusteet ja päätöksenteon prosessit sekä osaa hyödyntää niitä työssään.

  Hyvä

  Opiskelija osaa soveltaa sosiaalipalveluiden johtamisen teorioita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija tunnistaa omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaalipalveluiden tehtävissä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa arvioida ja analysoida palveluiden johtamista. Hän tunnistaa sosiaalialan johtamisen rajat ylittävänä ja tietoon perustuvana toimintana. Opiskelija hallitsee johtamisen prosessit erilaisissa organisaatioissa. Opiskelija osaa nähdä omien arvojensa ja asenteidensa vaikutukset toimintaansa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Sydänmaanlakka: Älykäs julkinen johtaminen (2015)
  Reikko, Salonen, uusitalo: Puun ja kuoren välissä – lähijohtajuus sosiaali-ja terveysalalla. (2010, saatavissa verkossakin)
  Rissanen, Lammintakanen: Sosiaali- ja terveysjohtaminen
  Niiranen, Seppänen-Järvelä, Sinkkonen, Vartiainen: Johtaminen Sosiaalialalla (2010)
  Kulmala (toim.): Parempi vanhustyö - menetelmiä johtamisen kehittämiseen (2017)
  Laaksonen ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä (2020)
  Muut ajankohtaiset artikkelit

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  luennot, vierailut ja vierailijat, oppimistehtävät

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Reflektio, video/digitarina, oppimistehtävät

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 18.03.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Opettaja(t)

  Sos Nimeämätön

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  130 h

• Palvelujen johtaminen SOSAJO10-3018 10.01.2022-18.03.2022  5 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä sosiaalipalvelujen johtamiseen liittyvät peruskäsitteet ja johtamisen osa-alueet. Opiskelija osaa nimetä palveluiden järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyviä reunaehtoja sekä soveltaa lainsäädäntöä ja hallinnon periaatteita palveluiden organisoimisessa sosionomin työkentillä. Opiskelija tietää lainsäädännön edellyttämät toimet sekä kansainväliset, kansalliset ja paikalliset suositukset ja linjaukset palvelujen järjestämisessä ja hän osaa soveltaa niitä ammattialansa palvelujen johtamiseen. Opiskelija ymmärtää sidosryhmäyhteistyön merkityksen ja kykenee toimimaan yhteistyön aktiivisena osapuolena. Opiskelija on perehtynyt päätöksenteon prosesseihin julkisissa, yksityisissä ja järjestösektorin toiminnoissa. Hänellä on kustannustietoisuutta ja osaamista talouden suunnitteluun. Opiskelija tuntee sosiaalialan palvelutarjonnan ja kilpailuttamisen pelisääntöjä. Opiskelijalla on perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä monialaisessa ympäristössä.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin, opintojakso Vuorovaikutus psykososiaalisessa työssä, harjoittelua vähintään 10 op

  Opintojakson sisältö

  - johtamisen teoriat ja käsitteet
  - johtamisen toimintamallit
  - suositukset, linjaukset, ohjelmat ja lainsäädäntö
  - sidosryhmät, moniammatillinen yhteistyö
  - päätöksenteko organisaatioissa
  - palveluiden rahoitus ja talouden suunnittelu
  - kilpailuttaminen ja ulkoisten palveluiden johtaminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa sosiaalipalvelujen johtamisen reunaehdot, perusteet ja päätöksenteon prosessit sekä osaa hyödyntää niitä työssään.

  Hyvä

  Opiskelija osaa soveltaa sosiaalipalveluiden johtamisen teorioita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija tunnistaa omia arvojaan ja asenteitaan sekä tiedostaa vastuunsa sosiaalipalveluiden tehtävissä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa arvioida ja analysoida palveluiden johtamista. Hän tunnistaa sosiaalialan johtamisen rajat ylittävänä ja tietoon perustuvana toimintana. Opiskelija hallitsee johtamisen prosessit erilaisissa organisaatioissa. Opiskelija osaa nähdä omien arvojensa ja asenteidensa vaikutukset toimintaansa.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Sydänmaanlakka: Älykäs julkinen johtaminen (2015)
  Reikko, Salonen, uusitalo: Puun ja kuoren välissä – lähijohtajuus sosiaali-ja terveysalalla. (2010, saatavissa verkossakin)
  Rissanen, Lammintakanen: Sosiaali- ja terveysjohtaminen
  Niiranen, Seppänen-Järvelä, Sinkkonen, Vartiainen: Johtaminen Sosiaalialalla (2010)
  Kulmala (toim.): Parempi vanhustyö - menetelmiä johtamisen kehittämiseen (2017)
  Laaksonen ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä (2020)
  Muut ajankohtaiset artikkelit

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  luennot, vierailut ja vierailijat, oppimistehtävät

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Reflektio, video/digitarina, oppimistehtävät

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 18.03.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Opettaja(t)

  Sos Nimeämätön

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  130 h

• Palveluohjaus SOSAPJ60-3019 10.01.2022-11.03.2022  5 op  (SOS21A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksellisen toimintatavan ja periaatteet. Opiskelija osaa palveluohjauksen keinoin suunnata ja koota tarpeen mukaisia palveluita erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden tueksi. Hän osaa arvioida asiakkaan palvelutarpeen monipuolisesti ja tarkastella eri palveluiden piirteitä asiakkaan tarpeiden näkökulmasta. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmien toimintalogiikkaa sekä palveluohjauksellisen toimintatavan eri tasot. Hän osaa rohkaista asiakasta tuomaan esille tarpeitaan ja toimimaan palvelujärjestelmässä. Opiskelija osaa edesauttaa palvelukokonaisuuden toteutumista yhteistyöverkostoissa. Hänellä on valmiuksia sovittaa yhteen esim. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluita. Opiskelija osaa käyttää asiakaskohtaisesti soveltuvia ammattityön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija on perehtynyt palveluohjauksen käytäntöön erityisesti nuorten, mielenterveysongelmaisten, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa. Opiskelija osaa tuoda asiantuntemuksensa esille moniammatillisessa yhteistyössä. Hänellä on valmiudet hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla. Opiskelija osaa hyödyntää digitaaliaia palveluita osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta

  Opintojakson sisältö

  - palveluohjauksen käsite ja palveluohjauksellinen toimintatapa
  - asiakkaan palvelutarpeen arvioiminen
  - palveluohjauksen prosessi
  - asiakaslähtöisyys palveluohjausprosessissa
  - julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen hyödyntäminen asiakkaan yksilöllisessä elämäntilanteessa
  - palvelujärjestelmien toimintaperiaatteet ja -logiikka
  - palveluohjaus nuorten, mielenterveysongelmaisten, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa
  - moniammatillinen yhteistyö
  - verkostotyö
  - digitaaliset palvelut osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän tuntee, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija tuntee asiakastyön menetelmien käyttöä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

  Hyvä

  Opiskelija osaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa käyttää soveltuvia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

  Kiitettävä

  Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa erilaisia menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa soveltaa tarkoituksenmukaisia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija osaa hyödyntää monipuolisesti palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen yhteistyön merkitystä palveluohjausprosessissa. Opiskelijalla on valmiuksia hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla.

  ---

  Toteutustapa

  80% Lähiopetus, 20% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Hänninen, K. Palveluohjaus. Asiakaslähtöistä palvelua vauvasta vaariin. Stakes, FinSoc. Raportteja 20/2007. http://www.julkari.fi/handle/10024/75697
  - Ketola, T. & Alaverdyan, A. 2020. Ihmisiä kohtaamassa: Asiakaslähtöisen palveluohjauksen jäljillä työikäisten palveluissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 295/2020, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-595-1
  - Pietiläinen, E. ja Seppälä, H. 2003. Palveluohjaus asiakastyössä ja organisaatiossa. Kehitysvammaliitto.
  - Patronen M., Hämäläinen J., Sola J., Leisio J., Koistinen T. & Holja T. Palvelutori – Ohjaus- ja neuvontapalvelu ikäihmisille. 2015. 2. uudistettu laitos. Sitran selvityksiä 82. https://media.sitra.fi/2017/02/27174904/Selvityksia82_uud_p-2.pdf
  - Suominen, S. ja Tuominen M. 2007. Palveluohjaus: portti itsenäiseen elämään. Profami.
  - Zechner M. (toim.) Näkökulmia palvelutarpeen arviointiin. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 144. Seinäjoki 2019. https://www.theseus.fi/handle/10024/226365
  - Lisäksi muu mahdollinen opettajan osoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, yksilö- ja ryhmätyöt, asiantuntijavierailut, itsenäiset tehtävät, essee tai tentti

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 11.03.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21A

  Opettaja(t)

  Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Arviointiasteikko

  1-5

• Palveluohjaus SOSAPJ60-3020 25.10.2021-17.12.2021  5 op  (SOS20B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksellisen toimintatavan ja periaatteet. Opiskelija osaa palveluohjauksen keinoin suunnata ja koota tarpeen mukaisia palveluita erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden tueksi. Hän osaa arvioida asiakkaan palvelutarpeen monipuolisesti ja tarkastella eri palveluiden piirteitä asiakkaan tarpeiden näkökulmasta. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmien toimintalogiikkaa sekä palveluohjauksellisen toimintatavan eri tasot. Hän osaa rohkaista asiakasta tuomaan esille tarpeitaan ja toimimaan palvelujärjestelmässä. Opiskelija osaa edesauttaa palvelukokonaisuuden toteutumista yhteistyöverkostoissa. Hänellä on valmiuksia sovittaa yhteen esim. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluita. Opiskelija osaa käyttää asiakaskohtaisesti soveltuvia ammattityön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija on perehtynyt palveluohjauksen käytäntöön erityisesti nuorten, mielenterveysongelmaisten, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa. Opiskelija osaa tuoda asiantuntemuksensa esille moniammatillisessa yhteistyössä. Hänellä on valmiudet hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla. Opiskelija osaa hyödyntää digitaaliaia palveluita osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta

  Opintojakson sisältö

  - palveluohjauksen käsite ja palveluohjauksellinen toimintatapa
  - asiakkaan palvelutarpeen arvioiminen
  - palveluohjauksen prosessi
  - asiakaslähtöisyys palveluohjausprosessissa
  - julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen hyödyntäminen asiakkaan yksilöllisessä elämäntilanteessa
  - palvelujärjestelmien toimintaperiaatteet ja -logiikka
  - palveluohjaus nuorten, mielenterveysongelmaisten, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa
  - moniammatillinen yhteistyö
  - verkostotyö
  - digitaaliset palvelut osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän tuntee, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija tuntee asiakastyön menetelmien käyttöä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

  Hyvä

  Opiskelija osaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa käyttää soveltuvia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

  Kiitettävä

  Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa erilaisia menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa soveltaa tarkoituksenmukaisia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija osaa hyödyntää monipuolisesti palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen yhteistyön merkitystä palveluohjausprosessissa. Opiskelijalla on valmiuksia hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla.

  ---

  Toteutustapa

  60% Lähiopetus, 40% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Hänninen, K. Palveluohjaus. Asiakaslähtöistä palvelua vauvasta vaariin. Stakes, FinSoc. Raportteja 20/2007. http://www.julkari.fi/handle/10024/75697
  - Ketola, T. & Alaverdyan, A. 2020. Ihmisiä kohtaamassa: Asiakaslähtöisen palveluohjauksen jäljillä työikäisten palveluissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 295/2020, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-595-1
  - Pietiläinen, E. ja Seppälä, H. 2003. Palveluohjaus asiakastyössä ja organisaatiossa. Kehitysvammaliitto.
  - Patronen M., Hämäläinen J., Sola J., Leisio J., Koistinen T. & Holja T. Palvelutori – Ohjaus- ja neuvontapalvelu ikäihmisille. 2015. 2. uudistettu laitos. Sitran selvityksiä 82. https://media.sitra.fi/2017/02/27174904/Selvityksia82_uud_p-2.pdf
  - Suominen, S. ja Tuominen M. 2007. Palveluohjaus: portti itsenäiseen elämään. Profami.
  - Zechner M. (toim.) Näkökulmia palvelutarpeen arviointiin. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 144. Seinäjoki 2019. https://www.theseus.fi/handle/10024/226365
  - Lisäksi muu mahdollinen opettajan osoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, verkko-opetus, yksilö- ja ryhmätyöt, asiantuntijavierailut, itsenäiset tehtävät, essee tai tentti

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Itsenäinen tehtävä ja essee/tentti

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  25.10.2021 - 17.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • SOS20C

  Paikkoja

  12 - 35

  Opettaja(t)

  Taja Kiiskilä

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  2 op

  Arviointiasteikko

  1-5

• Palveluohjaus SOSAPJ60-3021 21.03.2022-20.05.2022  5 op  (SOS20B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksellisen toimintatavan ja periaatteet. Opiskelija osaa palveluohjauksen keinoin suunnata ja koota tarpeen mukaisia palveluita erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden tueksi. Hän osaa arvioida asiakkaan palvelutarpeen monipuolisesti ja tarkastella eri palveluiden piirteitä asiakkaan tarpeiden näkökulmasta. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmien toimintalogiikkaa sekä palveluohjauksellisen toimintatavan eri tasot. Hän osaa rohkaista asiakasta tuomaan esille tarpeitaan ja toimimaan palvelujärjestelmässä. Opiskelija osaa edesauttaa palvelukokonaisuuden toteutumista yhteistyöverkostoissa. Hänellä on valmiuksia sovittaa yhteen esim. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluita. Opiskelija osaa käyttää asiakaskohtaisesti soveltuvia ammattityön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija on perehtynyt palveluohjauksen käytäntöön erityisesti nuorten, mielenterveysongelmaisten, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa. Opiskelija osaa tuoda asiantuntemuksensa esille moniammatillisessa yhteistyössä. Hänellä on valmiudet hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla. Opiskelija osaa hyödyntää digitaaliaia palveluita osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta

  Opintojakson sisältö

  - palveluohjauksen käsite ja palveluohjauksellinen toimintatapa
  - asiakkaan palvelutarpeen arvioiminen
  - palveluohjauksen prosessi
  - asiakaslähtöisyys palveluohjausprosessissa
  - julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen hyödyntäminen asiakkaan yksilöllisessä elämäntilanteessa
  - palvelujärjestelmien toimintaperiaatteet ja -logiikka
  - palveluohjaus nuorten, mielenterveysongelmaisten, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa
  - moniammatillinen yhteistyö
  - verkostotyö
  - digitaaliset palvelut osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän tuntee, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija tuntee asiakastyön menetelmien käyttöä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

  Hyvä

  Opiskelija osaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa käyttää soveltuvia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

  Kiitettävä

  Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa erilaisia menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa soveltaa tarkoituksenmukaisia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija osaa hyödyntää monipuolisesti palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen yhteistyön merkitystä palveluohjausprosessissa. Opiskelijalla on valmiuksia hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla.

  ---

  Toteutustapa

  80% Lähiopetus, 20% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Hänninen, K. Palveluohjaus. Asiakaslähtöistä palvelua vauvasta vaariin. Stakes, FinSoc. Raportteja 20/2007. http://www.julkari.fi/handle/10024/75697
  - Ketola, T. & Alaverdyan, A. 2020. Ihmisiä kohtaamassa: Asiakaslähtöisen palveluohjauksen jäljillä työikäisten palveluissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 295/2020, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-595-1
  - Pietiläinen, E. ja Seppälä, H. 2003. Palveluohjaus asiakastyössä ja organisaatiossa. Kehitysvammaliitto.
  - Patronen M., Hämäläinen J., Sola J., Leisio J., Koistinen T. & Holja T. Palvelutori – Ohjaus- ja neuvontapalvelu ikäihmisille. 2015. 2. uudistettu laitos. Sitran selvityksiä 82. https://media.sitra.fi/2017/02/27174904/Selvityksia82_uud_p-2.pdf
  - Suominen, S. ja Tuominen M. 2007. Palveluohjaus: portti itsenäiseen elämään. Profami.
  - Zechner M. (toim.) Näkökulmia palvelutarpeen arviointiin. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 144. Seinäjoki 2019. https://www.theseus.fi/handle/10024/226365
  - Lisäksi muu mahdollinen opettajan osoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, yksilö- ja ryhmätyöt, asiantuntijavierailut, itsenäiset tehtävät, essee tai tentti

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.03.2022 - 20.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • SOS20C

  Opettaja(t)

  Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Arviointiasteikko

  1-5

• Palveluohjaus SOSAPJ60-3022 21.03.2022-20.05.2022  5 op  (MSOS21K) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksellisen toimintatavan ja periaatteet. Opiskelija osaa palveluohjauksen keinoin suunnata ja koota tarpeen mukaisia palveluita erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden tueksi. Hän osaa arvioida asiakkaan palvelutarpeen monipuolisesti ja tarkastella eri palveluiden piirteitä asiakkaan tarpeiden näkökulmasta. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmien toimintalogiikkaa sekä palveluohjauksellisen toimintatavan eri tasot. Hän osaa rohkaista asiakasta tuomaan esille tarpeitaan ja toimimaan palvelujärjestelmässä. Opiskelija osaa edesauttaa palvelukokonaisuuden toteutumista yhteistyöverkostoissa. Hänellä on valmiuksia sovittaa yhteen esim. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluita. Opiskelija osaa käyttää asiakaskohtaisesti soveltuvia ammattityön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija on perehtynyt palveluohjauksen käytäntöön erityisesti nuorten, mielenterveysongelmaisten, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa. Opiskelija osaa tuoda asiantuntemuksensa esille moniammatillisessa yhteistyössä. Hänellä on valmiudet hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla. Opiskelija osaa hyödyntää digitaaliaia palveluita osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva tai Sosiaaliturva asiakasnäkökulmasta

  Opintojakson sisältö

  - palveluohjauksen käsite ja palveluohjauksellinen toimintatapa
  - asiakkaan palvelutarpeen arvioiminen
  - palveluohjauksen prosessi
  - asiakaslähtöisyys palveluohjausprosessissa
  - julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen hyödyntäminen asiakkaan yksilöllisessä elämäntilanteessa
  - palvelujärjestelmien toimintaperiaatteet ja -logiikka
  - palveluohjaus nuorten, mielenterveysongelmaisten, vammaisten ja ikääntyneiden palvelutarpeissa
  - moniammatillinen yhteistyö
  - verkostotyö
  - digitaaliset palvelut osana palveluohjauksen menetelmiä ja käytäntöjä

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Opiskelija tuntee palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän tuntee, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija tuntee asiakastyön menetelmien käyttöä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

  Hyvä

  Opiskelija osaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa käyttää soveltuvia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija tietää palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija tunnistaa moniammatillisen yhteistyön merkityksen palveluohjauksessa.

  Kiitettävä

  Opiskelija hallitsee suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen palveluohjauksen toimintatavat ja periaatteet. Hän osaa palveluohjauksen keinoin suunnata, koota ja arvioida asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Opiskelija tietää palvelujärjestelmän toimintaperiaatteita ja hän osaa erilaisia menetelmiä, miten julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja sovitetaan yhteen palveluohjauksen keinoin. Opiskelija osaa soveltaa tarkoituksenmukaisia asiakastyön menetelmiä palveluohjausprosessissa. Opiskelija osaa hyödyntää monipuolisesti palveluohjauksen käytäntöjä erityisesti nuorten, mielenterveysasiakkaiden, vammaisten ja ikääntyneiden asiakkaiden kanssa. Opiskelija osaa analysoida moniammatillisen yhteistyön merkitystä palveluohjausprosessissa. Opiskelijalla on valmiuksia hankkia tietoa palveluohjauksen edellyttämällä tavalla.

  ---

  Toteutustapa

  80% Lähiopetus, 20% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Hänninen, K. Palveluohjaus. Asiakaslähtöistä palvelua vauvasta vaariin. Stakes, FinSoc. Raportteja 20/2007. http://www.julkari.fi/handle/10024/75697
  - Ketola, T. & Alaverdyan, A. 2020. Ihmisiä kohtaamassa: Asiakaslähtöisen palveluohjauksen jäljillä työikäisten palveluissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 295/2020, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-595-1
  - Pietiläinen, E. ja Seppälä, H. 2003. Palveluohjaus asiakastyössä ja organisaatiossa. Kehitysvammaliitto.
  - Patronen M., Hämäläinen J., Sola J., Leisio J., Koistinen T. & Holja T. Palvelutori – Ohjaus- ja neuvontapalvelu ikäihmisille. 2015. 2. uudistettu laitos. Sitran selvityksiä 82. https://media.sitra.fi/2017/02/27174904/Selvityksia82_uud_p-2.pdf
  - Suominen, S. ja Tuominen M. 2007. Palveluohjaus: portti itsenäiseen elämään. Profami.
  - Zechner M. (toim.) Näkökulmia palvelutarpeen arviointiin. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 144. Seinäjoki 2019. https://www.theseus.fi/handle/10024/226365
  - Lisäksi muu mahdollinen opettajan osoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, yksilö- ja ryhmätyöt, asiantuntijavierailut, itsenäiset tehtävät, seminaari, essee tai tentti

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.03.2022 - 20.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS21K

  Paikkoja

  12 - 28

  Opettaja(t)

  Marja-Liisa Saariaho

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133 t
  - kontaktiopetusta 36h
  - itsenäistä työskentelyä 97h

• Pedagogisten ryhmien ohjaaminen BE00BS11-3005 11.10.2021-20.12.2021  4 op  (SOS20B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa nimetä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa määritellä pedagogisen ryhmätoiminnan tarpeita. Lisäksi hän osaa määritellä, miten pedagogisen ryhmätoiminnan avulla voidaan ohjata asiakasta ja asiakasryhmää löytämään uusia tietoja ja taitoja erilaisten elämänvaiheiden edellyttämiin valmiuksiin ja henkilökohtaiseen kehittymiseen. Opiskelija osaa rakentaa opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden asiakasryhmän tarpeet huomioiden. Hän osaa asettaa toiminnan pedagogiset tavoitteet ja valita soveltuvat menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän osaa tarkastella dialogisuuden ja osallisuuden merkitystä pedagogisessa prosessissa. Opiskelija osaa edistää ryhmän toimintaa siten, että ryhmän jäsenten osallisuus toteutuu ja mahdolliset ristiriitatilanteet ratkaistaan rakentavasti.

  Edeltävä osaaminen

  opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

  Opintojakson sisältö

  - ryhmädynamiikka ja ryhmäprosessi
  - pedagogiset ryhmätyömenetelmät sosionomin työssä
  - pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen
  - tavoitteellinen ryhmän ohjaaminen ja toiminnan arviointi

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä tunnistaa ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä ja erilaisten pedagogisten ryhmätoimintojen tarpeita. Opiskelija osaa rakentaa opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden ja perustella kyseisen toiminnan tavoitteita ja käytettyjä pedagogisia menetelmiä. Opiskelija osaa kuvailla omaa ja ryhmän toimintaa sekä ryhmätoiminnan oppimista ja osallisuutta vahvistavia tekijöitä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä perustelee ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisten pedagogisten ryhmätoimintojen tarpeita. Opiskelija osaa suunnitella opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden ja arvioida kyseisen toiminnan tavoitteita ja käytettyjä pedagogisia menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan oppimista ja osallisuutta vahvistavia tekijöitä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia moniulotteisesti. Lisäksi opiskelija osaa arvioida ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä erotella erilaisten pedagogisten ryhmätoimintojen tarpeita. Opiskelija osaa rakentaa monipuolisen opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden ja analysoida kyseisen toiminnan tavoitteita ja käytettyjä pedagogisia menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa laajasti ja reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan oppimista ja osallisuutta vahvistavia tekijöitä.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Toiminnallisten ryhmien ohjaaminen
  - Psykososiaalisten ryhmien ohjaaminen

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Opintojakson alussa esitelty kirjallisuus. Lisäksi opiskelijan itsensä valitsema kirjallisuus.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, ryhmänohjausharjoitukset, oppimistehtävä, vierailija.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  11.10.2021 - 20.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • SOS21A
  • MSOS21K
  • SOS20C

  Paikkoja

  0 - 20

  Opettaja(t)

  Virpi Nikkola

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Ei sisällä harjoittelua.

• Pedagogisten ryhmien ohjaaminen BE00BS11-3006 21.03.2022-20.05.2022  4 op  (SOS20B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa nimetä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa määritellä pedagogisen ryhmätoiminnan tarpeita. Lisäksi hän osaa määritellä, miten pedagogisen ryhmätoiminnan avulla voidaan ohjata asiakasta ja asiakasryhmää löytämään uusia tietoja ja taitoja erilaisten elämänvaiheiden edellyttämiin valmiuksiin ja henkilökohtaiseen kehittymiseen. Opiskelija osaa rakentaa opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden asiakasryhmän tarpeet huomioiden. Hän osaa asettaa toiminnan pedagogiset tavoitteet ja valita soveltuvat menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän osaa tarkastella dialogisuuden ja osallisuuden merkitystä pedagogisessa prosessissa. Opiskelija osaa edistää ryhmän toimintaa siten, että ryhmän jäsenten osallisuus toteutuu ja mahdolliset ristiriitatilanteet ratkaistaan rakentavasti.

  Edeltävä osaaminen

  opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

  Opintojakson sisältö

  - ryhmädynamiikka ja ryhmäprosessi
  - pedagogiset ryhmätyömenetelmät sosionomin työssä
  - pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen
  - tavoitteellinen ryhmän ohjaaminen ja toiminnan arviointi

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä tunnistaa ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä ja erilaisten pedagogisten ryhmätoimintojen tarpeita. Opiskelija osaa rakentaa opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden ja perustella kyseisen toiminnan tavoitteita ja käytettyjä pedagogisia menetelmiä. Opiskelija osaa kuvailla omaa ja ryhmän toimintaa sekä ryhmätoiminnan oppimista ja osallisuutta vahvistavia tekijöitä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä perustelee ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisten pedagogisten ryhmätoimintojen tarpeita. Opiskelija osaa suunnitella opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden ja arvioida kyseisen toiminnan tavoitteita ja käytettyjä pedagogisia menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan oppimista ja osallisuutta vahvistavia tekijöitä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia moniulotteisesti. Lisäksi opiskelija osaa arvioida ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä erotella erilaisten pedagogisten ryhmätoimintojen tarpeita. Opiskelija osaa rakentaa monipuolisen opetuksellisen tai ohjauksellisen toimintakokonaisuuden ja analysoida kyseisen toiminnan tavoitteita ja käytettyjä pedagogisia menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa laajasti ja reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan oppimista ja osallisuutta vahvistavia tekijöitä.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Toiminnallisten ryhmien ohjaaminen
  - Psykososiaalisten ryhmien ohjaaminen

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Opintojakson alussa esitelty kirjallisuus. Lisäksi opiskelijan itsensä valitsema kirjallisuus.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktiopetus, itsenäinen opiskelu, ryhmänohjausharjoitukset, oppimistehtävä, vierailija.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.03.2022 - 20.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • MSOS21K
  • SOS21A
  • SOS20C

  Paikkoja

  0 - 20

  Opettaja(t)

  Virpi Nikkola

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Ei sisällä harjoittelua.

• Perheohjaus SOSAPS30-3015 15.11.2021-20.12.2021  4 op  (SOS20B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalista työotetta ja ammatillisen vuorovaikutuksen menetelmiä perheohjauksen tehtävissä toimiessaan. Opiskelija tunnistaa perheohjauksellisten työskentelytapojen tarpeen ja osaa arvioida niiden soveltuvuutta erilaisissa asiakastilanteissa. Opiskelija osaa kuvata, millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän osaa eritellä perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija ymmärtää systeemisen toimintamallin periaatteet ja pyrkii osaltaan toteuttamaan systeemistä ja monialaista työotetta perheohjauksen kontekstissa. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin. Opiskelijalla on valmiudet soveltaa erilaisia menetelmiä perheohjauksessa sekä kehittää ja arvioida omaa toimintaansa perheohjauksen tehtävissä.

  Edeltävä osaaminen

  sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin

  Opintojakson sisältö

  - perheohjauksen ja lähikäsitteiden määrittely
  - perheohjauksen toimintaympäristöt
  - perheohjaajan rooli ja ammatillinen vuorovaikutus perheohjauksessa
  - perheohjauksen prosessi, dokumentointi
  - systeeminen toimintamalli, monialaisuus
  - perheohjauksen menetelmät ja kansainväliset mallit
  - oman toiminnan arvioiminen ja kehittäminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä, millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän tunnistaa psykososiaalisen työn perusteet ja ammatillisen vuorovaikutuksen merkityksen perheohjauksessa. Opiskelija osaa nimetä perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa tunnistaa tavoitteellisen perheohjauksen prosessin eri vaiheet, osaa tunnistaa systeemisen toimintamallin ja monialaisuuden piirteitä, sekä perheohjaajan roolin perhetyössä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa kuvata millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän osaa toimia perheohjauksen asiakastilanteissa ammatillista vuorovaikutusta soveltaen. Opiskelija osaa arvioida perheohjauksellisen työskentelytavan tarvetta lapsiperheiden palveluissa. Hän osaa soveltaa perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin, osaa huomioida monialaisuuden työskentelyssään sekä osaa kuvata systeemisen toimintamallin piirteitä perheohjauksessa. Opiskelija osaa reflektoida toimintatapojaan ja ammattieettisestä näkökulmasta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida kriittisesti perheohjauksen tarvetta ja sisältöä lapsiperheiden palveluissa. Opiskelija osaa arvioida omia valmiuksiaan soveltaa psykososiaalista työtä ja ammatillista vuorovaikutusta perheohjauksessa. Hän osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin ja kehittää sitä huomioiden myös monialaisuuden sekä systeemisen toimintamallin. Hän osaa analysoida perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja kansainvälisiä malleja sekä arvioida ammattieettisesti omaa toimintaansa ja rooliaan perheohjauksen prosessissa.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
  - Opintoihin ja työhön valmentaminen
  - Sosiaalinen kuntoutus
  - Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
  - Sosiaaliohjaus avopalveluissa
  - Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

  ---

  Toteutustapa

  75% Lähiopetus, 25% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Early intervention and prevention in family and parenting support. Compendium of Inspiring Practices. Eurochild October 2012.
  - Monen kodin lapset (2018). Forsberg & Ritala-Koskinen (toim.). Gaudeamus.
  - Halme, Kekkonen & Perälä 2012. Perhekeskukset Suomessa. Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen. Raportti 62/2012. THL.
  - Kohtaamisia lapsiperheissä. Menetelmiä perhetyöhön. 2014. Vilén, Seppänen, Tapio & Toivanen (toim.).
  - Perheen parhaaksi: Perhetyön arkea. 2012. Järvinen,R; Lankinen, A;Taajamo,T:,Veistilä, M;Virolainen A. (toim.) 2.uud.p. Helsinki: Edita. Luku 6: Perhetyön sisällöt, sivut 112-156.
  - Rönkkö 2008. Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen näkökulma vuorovaikutuksessa. Teoksessa. Vuorovaikutuksellinen tukeminen. Vilen, Leppämäki & Ekström (toim.). WSOY, sivut 171-203.
  - Lasten haastattelu lastensuojelussa 2018. Hyvärinen & Pösö (toim.). PS-kustannus.
  - Muu opettajan osoittama materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktiopetus. Orientoiva tentti Moodlessa, itsenäinen työskentely Moodle- oppimisalustalla, ryhmätentti, pienryhmätyöskentely, mahdollinen opintokäynti, vierailija

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Arviointi perustuu opiskelijan sitoutumiseen ja aktiiviseen osallistumiseen opintojakolla sekä yksilö- ja ryhmätenttiin.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  15.11.2021 - 20.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • SOS21A
  • SOS20C

  Paikkoja

  12 - 24

  Opettaja(t)

  Pia-Christine Sainio

  Lisätietoja opiskelijoille

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
  - Opintoihin ja työhön valmentaminen
  - Sosiaalinen kuntoutus
  - Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
  - Sosiaaliohjaus avopalveluissa
  - Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua.
  Vierailukäynti mahdollisuuksien mukaan, vierailija

  Tenttien ajankohdat

  Ajankohdat ilmoitetaan opintojakson ensimmäisellä kokoontumiskerralla.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 tuntia

• Perheohjaus SOSAPS30-3016 21.03.2022-20.05.2022  4 op  (SOS20B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa soveltaa psykososiaalista työotetta ja ammatillisen vuorovaikutuksen menetelmiä perheohjauksen tehtävissä toimiessaan. Opiskelija tunnistaa perheohjauksellisten työskentelytapojen tarpeen ja osaa arvioida niiden soveltuvuutta erilaisissa asiakastilanteissa. Opiskelija osaa kuvata, millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän osaa eritellä perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija ymmärtää systeemisen toimintamallin periaatteet ja pyrkii osaltaan toteuttamaan systeemistä ja monialaista työotetta perheohjauksen kontekstissa. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin. Opiskelijalla on valmiudet soveltaa erilaisia menetelmiä perheohjauksessa sekä kehittää ja arvioida omaa toimintaansa perheohjauksen tehtävissä.

  Edeltävä osaaminen

  sosiaalialan tietoperustaopinnot pääosin

  Opintojakson sisältö

  - perheohjauksen ja lähikäsitteiden määrittely
  - perheohjauksen toimintaympäristöt
  - perheohjaajan rooli ja ammatillinen vuorovaikutus perheohjauksessa
  - perheohjauksen prosessi, dokumentointi
  - systeeminen toimintamalli, monialaisuus
  - perheohjauksen menetelmät ja kansainväliset mallit
  - oman toiminnan arvioiminen ja kehittäminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimetä, millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän tunnistaa psykososiaalisen työn perusteet ja ammatillisen vuorovaikutuksen merkityksen perheohjauksessa. Opiskelija osaa nimetä perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa tunnistaa tavoitteellisen perheohjauksen prosessin eri vaiheet, osaa tunnistaa systeemisen toimintamallin ja monialaisuuden piirteitä, sekä perheohjaajan roolin perhetyössä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa kuvata millaisissa toimintaympäristöissä perheohjausta on mahdollista toteuttaa. Hän osaa toimia perheohjauksen asiakastilanteissa ammatillista vuorovaikutusta soveltaen. Opiskelija osaa arvioida perheohjauksellisen työskentelytavan tarvetta lapsiperheiden palveluissa. Hän osaa soveltaa perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja kansainvälisiä malleja. Opiskelija osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin, osaa huomioida monialaisuuden työskentelyssään sekä osaa kuvata systeemisen toimintamallin piirteitä perheohjauksessa. Opiskelija osaa reflektoida toimintatapojaan ja ammattieettisestä näkökulmasta.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa analysoida kriittisesti perheohjauksen tarvetta ja sisältöä lapsiperheiden palveluissa. Opiskelija osaa arvioida omia valmiuksiaan soveltaa psykososiaalista työtä ja ammatillista vuorovaikutusta perheohjauksessa. Hän osaa suunnitella tavoitteellisen perheohjauksen prosessin ja kehittää sitä huomioiden myös monialaisuuden sekä systeemisen toimintamallin. Hän osaa analysoida perheohjauksessa käytettäviä työmenetelmiä ja kansainvälisiä malleja sekä arvioida ammattieettisesti omaa toimintaansa ja rooliaan perheohjauksen prosessissa.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
  - Opintoihin ja työhön valmentaminen
  - Sosiaalinen kuntoutus
  - Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
  - Sosiaaliohjaus avopalveluissa
  - Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

  ---

  Toteutustapa

  75% Lähiopetus, 25% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Early intervention and prevention in family and parenting support. Compendium of Inspiring Practices. Eurochild October 2012.
  - Monen kodin lapset (2018). Forsberg & Ritala-Koskinen (toim.). Gaudeamus.
  - Halme, Kekkonen & Perälä 2012. Perhekeskukset Suomessa. Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen. Raportti 62/2012. THL.
  - Kohtaamisia lapsiperheissä. Menetelmiä perhetyöhön. 2014. Vilén, Seppänen, Tapio & Toivanen (toim.).
  - Perheen parhaaksi: Perhetyön arkea. 2012. Järvinen,R; Lankinen, A;Taajamo,T:,Veistilä, M;Virolainen A. (toim.) 2.uud.p. Helsinki: Edita. Luku 6: Perhetyön sisällöt, sivut 112-156.
  - Rönkkö 2008. Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen näkökulma vuorovaikutuksessa. Teoksessa. Vuorovaikutuksellinen tukeminen. Vilen, Leppämäki & Ekström (toim.). WSOY, sivut 171-203.
  - Lasten haastattelu lastensuojelussa 2018. Hyvärinen & Pösö (toim.). PS-kustannus.
  - Muu opettajan osoittama materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kontaktiopetus, orientoiva tentti, itsenäinen työskentely Moodle- oppimisalustalla, ryhmätentti, pienryhmätyöskentely, mahdollinen opintokäynti, vierailija

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Arviointi perustuu opiskelijan sitoutumiseen ja aktiiviseen osallistumiseen opintojakolla sekä yksilö- ja ryhmätenttiin.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.03.2022 - 20.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • SOS21A
  • MSOS21K
  • SOS20C

  Paikkoja

  12 - 24

  Opettaja(t)

  Pia-Christine Sainio

  Lisätietoja opiskelijoille

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa
  - Opintoihin ja työhön valmentaminen
  - Sosiaalinen kuntoutus
  - Sosiaaliohjaus asumisyhteisöissä
  - Sosiaaliohjaus avopalveluissa
  - Sosiaalityö moniammatillisissa työyhteisöissä

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua.
  Vierailukäynti mahdollisuuksien mukaan, vierailija

  Tenttien ajankohdat

  Ajankohdat ilmoitetaan opintojakson ensimmäisellä kokoontumiskerralla.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 tuntia

• Pienryhmätoiminta ja yhteisöllisyys varhaiskasvatuksessa BE00CG22-3005 10.01.2022-30.04.2022  3 op  (MSOS21K) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on valmiudet suunnitella, toteuttaa ja arvioida pedagogista toimintaa varhaiskasvatuksessa. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan. Hän tunnistaa lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä ja osaa käyttää niitä toimintaa suunnitellessaan ja ohjatessaan. Opiskelija tietää pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteet ja hänellä on valmiuksia toteuttaa niitä omassa toiminnassaan laaja-alaisesti. Opiskelija osaa ottaa toiminnassaan huomioon kulttuurien moninaisuuden. Hän tietää kestävän kehityksen toteuttamistapoja ja osaa huomioida niitä toiminnassaan. Opiskelijalla on valmiuksia suunnitella varhaiskasvatustoimintaa siten, että integraatio ympäröivään, yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon toteutuu.

  Edeltävä osaaminen

  Opintojaksot: Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

  Opintojakson sisältö

  - pedagogisen toiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
  - havainnointi varhaispedagogiikassa
  - pedagoginen dokumentointi
  - pienryhmätoiminta varhaiskasvatuksessa
  - yhteisöllisyys varhaiskasvatuksessa
  - monikulttuurisuus
  - kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen ohjauskokemuksia hyödyntäen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille ohjatusti. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan ohjatusti. Hän tietää joitakin lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä. Opiskelija tietää joitakin pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteita. Hän tunnistaa kestävän kehityksen toimintatapoja ja varhaiskasvatustoiminnan yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

  Hyvä

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille sekä arvioida sitä. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan. Hän tietää lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä ja huomioi niitä omassa toiminnassaan. Opiskelija tietää pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteita ja osaa huomioida niitä omassa toiminnassaan. Hän tietää kestävän kehityksen toimintatapoja ja ymmärtää varhaiskasvatustoiminnan integraation merkityksen ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa monipuolista varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille sekä arvioida sitä. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sensitiivisesti sekä dokumentoida havaintojaan monipuolisesti. Hän osaa analysoida lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä ja soveltaa niitä omassa toiminnassaan laaja-alaisesti. Opiskelija on sisäistänyt pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteet, hän osaa soveltaa niitä omassa toiminnassaan monipuolisesti. Hän osaa soveltaa kestävän kehityksen toimintatapoja ja edistää varhaiskasvatustoiminnan integraatiota ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

  Lisätiedot

  Varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta suorittaville.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Opintojakson alussa esitelty kirjallisuus. Lisäksi opiskelijan valitsema kirjallisuus.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Orientaatio, itsenäiset oppimistehtävät pedagogisen harjoittelujakson aikana, palauteseminaari.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 30.04.2022

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS21K

  Opettaja(t)

  Virpi Nikkola

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso on osa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta. Opintojakso suoritetaan pedagogisen harjoittelun aikana. Opintojaksolla toteutetaan Living lab-menetelmää, jossa toimitaan aidossa työelämäympäristössä.

• Pienryhmätoiminta ja yhteisöllisyys varhaiskasvatuksessa BE00CG22-3006 10.01.2022-31.05.2022  3 op  (SOS20B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on valmiudet suunnitella, toteuttaa ja arvioida pedagogista toimintaa varhaiskasvatuksessa. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan. Hän tunnistaa lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä ja osaa käyttää niitä toimintaa suunnitellessaan ja ohjatessaan. Opiskelija tietää pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteet ja hänellä on valmiuksia toteuttaa niitä omassa toiminnassaan laaja-alaisesti. Opiskelija osaa ottaa toiminnassaan huomioon kulttuurien moninaisuuden. Hän tietää kestävän kehityksen toteuttamistapoja ja osaa huomioida niitä toiminnassaan. Opiskelijalla on valmiuksia suunnitella varhaiskasvatustoimintaa siten, että integraatio ympäröivään, yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon toteutuu.

  Edeltävä osaaminen

  Opintojaksot: Lapsen kehitys ja oppiminen sekä Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.

  Opintojakson sisältö

  - pedagogisen toiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi
  - havainnointi varhaispedagogiikassa
  - pedagoginen dokumentointi
  - pienryhmätoiminta varhaiskasvatuksessa
  - yhteisöllisyys varhaiskasvatuksessa
  - monikulttuurisuus
  - kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen ohjauskokemuksia hyödyntäen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille ohjatusti. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan ohjatusti. Hän tietää joitakin lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä. Opiskelija tietää joitakin pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteita. Hän tunnistaa kestävän kehityksen toimintatapoja ja varhaiskasvatustoiminnan yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

  Hyvä

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille sekä arvioida sitä. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sekä dokumentoida havaintojaan. Hän tietää lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä ja huomioi niitä omassa toiminnassaan. Opiskelija tietää pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteita ja osaa huomioida niitä omassa toiminnassaan. Hän tietää kestävän kehityksen toimintatapoja ja ymmärtää varhaiskasvatustoiminnan integraation merkityksen ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa monipuolista varhaispedagogista pienryhmätoimintaa lapsille sekä arvioida sitä. Opiskelija osaa havainnoida lasta ja lapsiryhmää sensitiivisesti sekä dokumentoida havaintojaan monipuolisesti. Hän osaa analysoida lasten kulttuurin ja leikin ominaispiirteitä ja soveltaa niitä omassa toiminnassaan laaja-alaisesti. Opiskelija on sisäistänyt pienryhmätoiminnan ja yhteisöllisyyden periaatteet, hän osaa soveltaa niitä omassa toiminnassaan monipuolisesti. Hän osaa soveltaa kestävän kehityksen toimintatapoja ja edistää varhaiskasvatustoiminnan integraatiota ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon.

  Lisätiedot

  Varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta suorittaville.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Opintojakson alussa esitelty kirjallisuus. Lisäksi opiskelijan valitsema kirjallisuus.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Orientaatio, itsenäiset oppimistehtävät pedagogisen harjoittelujakson aikana, palauteseminaari.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 31.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • SOS20C

  Opettaja(t)

  Virpi Nikkola

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso on osa varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta. Opintojakso suoritetaan pedagogisen harjoittelun aikana. Opintojaksolla toteutetaan Living lab-menetelmää, jossa toimitaan aidossa työelämäympäristössä.

• Projektitoiminnan perusteet YPO2C3-3157 25.10.2021-20.12.2021  3 op  (SOS21A, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa
  - selittää projektityyppisen työskentelyn luonteen sekä sen, milloin projektityöskentelymalli on tarpeellinen
  - esitellä perustiedot ja ?valmiudet, joiden perusteella hän voi osallistua projektityöhön sekä projektien suunnitteluun.
  - selittää projektiin liittyvät käsitteet, projektisuunnitelman sisällön, projektin aikasuunnitte-lun ja projektin ohjaamisen (elinkaari).
  - esitellä projektisyklin eri vaiheisiin liittyvät tehtävät.

  Edeltävä osaaminen

  Aikaisempia opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - projektitoiminnan käsitteet ja toimintatavat
  - projektin vaiheet ja prosessi
  - projektisuunnitelma (aika-, resurssi- ja kustannussuunnittelu)
  - projektiorganisaatio ja sidosryhmät
  - projektin muutokset, riskit ja ongelmat
  - projektiviestintä ja raportointi
  - projektin päättäminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  1-2:
  Opiskelija hallitsee projektin keskeisimmät käsitteet ja hallintamenetelmät. Hän kykenee tekemään projektisuunnitelman ja hänellä on ymmärtämystä projektin läpiviennistä ja hallinnasta.

  Hyvä

  3-4:
  Opiskelija hallitsee hyvin projektin keskeisimmät käsitteet ja hallintamenetelmät. Hän kykenee tekemään erilaisia projektisuunnitelmia ja hänellä on hyvä ymmärtämys projektin läpiviennistä ja hallinnasta.

  Kiitettävä

  5:
  Opiskelija hallitsee erinomaisesti projektin keskeisimmät käsitteet ja hallintamenetelmät. Hän kykenee tekemään erilaisia projektisuunnitelmia ja analysoimaan niitä. Hänellä erittäin hyvä ymmärrys projektin läpiviennistä ja hallinnasta sekä johtamisesta.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Jokin projektinhallinnan perusteet sisältävä oppikirja sekä Projektin Johdon pätevyys 3.0 ( http://www.pry.fi/UserFiles/33fa4818-2dbf-44aa-a497-0e74914327b1/Web/IPMA-sertifiointi/ENG/PMAF_NCB_3.0_v1.3.pdf )
  
  Esimerkkejä mainitut perusteet sisältävistä kirjoista:
  - Pelin, R. (2011). Projektihallinnan käsikirja. (7. painos). Keuruu: Otava.
  - Kettunen, S. (2009). Onnistu projektissa. (2. painos). WSOYpro.
  - Artto, K., Martinsuo, M., Kujala, J. (2011). Projektiliiketoiminta. (3. painos) (löytyy myös netistä)
  - Ruuska, K. (2012). Pidä projekti hallinnassa. (7. painos).

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opiskelija osaa
  - selittää projektityyppisen työskentelyn luonteen sekä sen, milloin projektityöskentelymalli on tarpeellinen
  - esitellä perustiedot ja valmiudet, joiden perusteella hän voi osallistua projektityöhön sekä projektien suunnitteluun.
  - selittää projektiin liittyvät käsitteet, projektisuunnitelman sisällön, projektin aikasuunnittelun ja projektin ohjaamisen (elinkaari).
  - esitellä projektisyklin eri vaiheisiin liittyvät tehtävät.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  25.10.2021 - 20.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21A
  • MSOS21K

  Paikkoja

  0 - 60

  Opettaja(t)

  Elina Kangasluoma

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija hallitsee projektin keskeisimmät käsitteet ja hallintamenetelmät. Hän kykenee tekemään projektisuunnitelman ja hänellä on ymmärtämystä projektin läpiviennistä ja hallinnasta.

  Hyvä

  Opiskelija hallitsee hyvin projektin keskeisimmät käsitteet ja hallintamenetelmät. Hän kykenee tekemään erilaisia projektisuunnitelmia ja hänellä on hyvä ymmärtämys projektin läpiviennistä ja hallinnasta.

  Kiitettävä

  Opiskelija hallitsee erinomaisesti projektin keskeisimmät käsitteet ja hallintamenetelmät. Hän kykenee tekemään erilaisia projektisuunnitelmia ja analysoimaan niitä. Hänellä erittäin hyvä ymmärrys projektin läpiviennistä ja hallinnasta sekä johtamisesta.

• Projektitoiminnan perusteet YPO2C3-3159 10.01.2022-30.04.2022  3 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa
  - selittää projektityyppisen työskentelyn luonteen sekä sen, milloin projektityöskentelymalli on tarpeellinen
  - esitellä perustiedot ja ?valmiudet, joiden perusteella hän voi osallistua projektityöhön sekä projektien suunnitteluun.
  - selittää projektiin liittyvät käsitteet, projektisuunnitelman sisällön, projektin aikasuunnitte-lun ja projektin ohjaamisen (elinkaari).
  - esitellä projektisyklin eri vaiheisiin liittyvät tehtävät.

  Edeltävä osaaminen

  Aikaisempia opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - projektitoiminnan käsitteet ja toimintatavat
  - projektin vaiheet ja prosessi
  - projektisuunnitelma (aika-, resurssi- ja kustannussuunnittelu)
  - projektiorganisaatio ja sidosryhmät
  - projektin muutokset, riskit ja ongelmat
  - projektiviestintä ja raportointi
  - projektin päättäminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  1-2:
  Opiskelija hallitsee projektin keskeisimmät käsitteet ja hallintamenetelmät. Hän kykenee tekemään projektisuunnitelman ja hänellä on ymmärtämystä projektin läpiviennistä ja hallinnasta.

  Hyvä

  3-4:
  Opiskelija hallitsee hyvin projektin keskeisimmät käsitteet ja hallintamenetelmät. Hän kykenee tekemään erilaisia projektisuunnitelmia ja hänellä on hyvä ymmärtämys projektin läpiviennistä ja hallinnasta.

  Kiitettävä

  5:
  Opiskelija hallitsee erinomaisesti projektin keskeisimmät käsitteet ja hallintamenetelmät. Hän kykenee tekemään erilaisia projektisuunnitelmia ja analysoimaan niitä. Hänellä erittäin hyvä ymmärrys projektin läpiviennistä ja hallinnasta sekä johtamisesta.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 30.04.2022

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Opettaja(t)

  Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Psykososiaalisten ryhmien ohjaaminen SOSATO30-3009 21.03.2022-20.05.2022  4 op  (SOS20B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on valmiudet organisoida psykososiaalista, muutokseen tähtäävää ryhmätoimintaa sekä käynnistää ryhmätoimintaa asiakasryhmien tarpeet huomioiden. Hänellä on valmiudet edistää ryhmäprosessia siten, että ryhmän jäsenten osallisuus toteutuu ja mahdolliset ristiriitatilanteet ratkaistaan rakentavasti. Opiskelija osaa nimetä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia. Hän osaa nimetä ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa tunnistaa ryhmätoiminnan tarpeita asiakasryhmissä. Hän osaa perustella, miten psykososiaalisen ryhmätoiminnan ja vertaistuen avulla voidaan tukea asiakasryhmien hyvinvointia, toimintakykyä ja arjen hallintaa sekä yhteisistä kokemuksista voimaantumista. Opiskelija osaa nimetä sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn periaatteita ja toimintatapoja. Opiskelija osaa nimetä terapeuttiseen kohtaamiseen ja kokemuksellisuuteen perustuvia työmenetelmiä.

  Edeltävä osaaminen

  opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

  Opintojakson sisältö

  - ryhmätyö sosiaalityön menetelmänä
  - ryhmädynamiikka, ryhmäprosessi
  - tavoitteellinen ryhmän ohjaaminen
  - psykososiaalinen työote ryhmätoiminnassa
  - sosiokulttuuriset menetelmät, sosiaalinen innostaminen
  - vertaisryhmätoiminta ja kokemuksellisuus
  - vertaistukiryhmät, asumisyhteisöjen ryhmätoiminnat, kokemuksen jakaminen ja kokemuksesta oppiminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimeätä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa perustella erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja perustella kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa kuvailla omaa ja ryhmän toimintaa sekä erottella ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä perustella ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi opiskelija osaa vertailla erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja arvioida kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia moniulotteisesti. Lisäksi opiskelija osaa arvioida ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä erotella erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja analysoida kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Pedagogisten ryhmien ohjaaminen
  - Toiminnallisten ryhmien ohjaaminen

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  -Heikkinen, A. ym. 2007. Näe minut - kuule minua. Kokemuksia ryhmistä.
  - Jansson, A. (toim). 2012. Psykososiaalinen ryhmätoiminta yksinäisyyden lievittäjänä.
  - Kopakkala, A. 2005. Ryhmä, jengi, tiimi: ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen.
  - Kurki, L. 2000. Sosiokulttuurinen innostaminen.
  - Ståhlberg, L. 2019. Pienryhmäohjaajan opas.
  - Lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  - Yksilö- ja ryhmätyöskentely sisältäen lähiopetusta, esimerkkejä asiakastilanteista, oppimistehtäviä ja kirjareflektion.
  -Myös yhteistyötä työelämäyhteistyötahojen kanssa yhteisen ryhmänohjaustoteutuksen merkeissä.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  - Oppimistehtävä 50% ja kirjaessee 50%.
  Arviointi:1-5.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.03.2022 - 20.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • MSOS21K
  • SOS21A
  • SOS20C

  Paikkoja

  5 - 25

  Opettaja(t)

  Elina Kangasluoma

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Pedagogisten ryhmien ohjaaminen
  - Toiminnallisten ryhmien ohjaaminen

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  -Yhtenä opetusmenetelmistä: Työelämäyhteistyönä ryhmänohjauksen käytännön toteutus.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  4 op, 106 tuntia.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimeätä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa perustella erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja perustella kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa kuvailla omaa ja ryhmän toimintaa sekä erottella ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä perustella ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi opiskelija osaa vertailla erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja arvioida kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia moniulotteisesti. Lisäksi opiskelija osaa arvioida ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä erotella erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja analysoida kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

• Psykososiaalisten ryhmien ohjaaminen SOSATO30-3010 06.09.2021-15.10.2021  4 op  (SOS20B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on valmiudet organisoida psykososiaalista, muutokseen tähtäävää ryhmätoimintaa sekä käynnistää ryhmätoimintaa asiakasryhmien tarpeet huomioiden. Hänellä on valmiudet edistää ryhmäprosessia siten, että ryhmän jäsenten osallisuus toteutuu ja mahdolliset ristiriitatilanteet ratkaistaan rakentavasti. Opiskelija osaa nimetä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia. Hän osaa nimetä ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa tunnistaa ryhmätoiminnan tarpeita asiakasryhmissä. Hän osaa perustella, miten psykososiaalisen ryhmätoiminnan ja vertaistuen avulla voidaan tukea asiakasryhmien hyvinvointia, toimintakykyä ja arjen hallintaa sekä yhteisistä kokemuksista voimaantumista. Opiskelija osaa nimetä sosiaalisen innostamisen ja sosiokulttuurisen työn periaatteita ja toimintatapoja. Opiskelija osaa nimetä terapeuttiseen kohtaamiseen ja kokemuksellisuuteen perustuvia työmenetelmiä.

  Edeltävä osaaminen

  opintokokonaisuus Sosiaalialan tietoperusta pääosin

  Opintojakson sisältö

  - ryhmätyö sosiaalityön menetelmänä
  - ryhmädynamiikka, ryhmäprosessi
  - tavoitteellinen ryhmän ohjaaminen
  - psykososiaalinen työote ryhmätoiminnassa
  - sosiokulttuuriset menetelmät, sosiaalinen innostaminen
  - vertaisryhmätoiminta ja kokemuksellisuus
  - vertaistukiryhmät, asumisyhteisöjen ryhmätoiminnat, kokemuksen jakaminen ja kokemuksesta oppiminen

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa nimeätä ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa perustella erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja perustella kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa kuvailla omaa ja ryhmän toimintaa sekä erottella ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia sekä perustella ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi opiskelija osaa vertailla erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja arvioida kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa tarkastella ryhmädynamiikan lainalaisuuksia moniulotteisesti. Lisäksi opiskelija osaa arvioida ryhmäprosessin käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja päättämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä erotella erilaisten psykososiaalisten ryhmätoimintojen tarpeita ja tavoitteita. Opiskelija osaa rakentaa psykososiaalisen ryhmätoiminnan toimintakokonaisuuden ja analysoida kyseisen toiminnan tavoitteita ja ryhmässä käytettyjä menetelmiä. Opiskelija osaa tarkastella omaa ja ryhmän toimintaa reflektiivisesti sekä arvioida ryhmätoiminnan osallisuutta ja voimaantumista mahdollistavia tekijöitä.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Pedagogisten ryhmien ohjaaminen
  - Toiminnallisten ryhmien ohjaaminen

  ---

  Toteutustapa

  25% Lähiopetus, 75% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Heikkinen, A. ym. 2007. Näe minut - kuule minua. Kokemuksia ryhmistä.
  - Jansson, A. (toim). 2012. Psykososiaalinen ryhmätoiminta yksinäisyyden lievittäjänä.
  - Kopakkala, A. 2005. Ryhmä, jengi, tiimi: ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen.
  - Kurki, L. 2000. Sosiokulttuurinen innostaminen.
  - Toseland, R. W. & Rivas, R. F. 2012. An Introduction to Group Work Practice. Seventh Edition.- Lisäksi mahdollinen muu opettajan osoittama materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  - luennot, itsenäinen opiskelu, ryhmänohjausharjoitukset, asiantuntijavierailut
  - ryhmänohjausharjoitukset
  - ryhmänohjausharjoitukset raportoidaan ja esitellään opiskelijaryhmälle seminaarissa

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  aktiivinen osallistuminen harjoituksiin ja tuntityöskentelyyn, essee ja muut kirjalliset tehtävät

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  06.09.2021 - 15.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • SOS21A
  • SOS20C

  Paikkoja

  15 - 26

  Opettaja(t)

  Arja Hemminki

  Lisätietoja opiskelijoille

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Pedagogisten ryhmien ohjaaminen
  - Toiminnallisten ryhmien ohjaaminen

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  T&K osuus

  1 op

  Virtuaaliosuus

  3 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoitelua

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 tuntia, josta
  - luennot 28 tuntia
  - ohjatut harjoitukset 40 tuntia
  - itsenäinen opiskelu 38 tuntia

  Arviointikriteerit

  Opiskelija ei osaa ohjata psykososiaalisia ryhmiä, eikä ymmärrä ryhmädynamiikkaa.

  Tyydyttävä

  Opiskelija ymmärtää, miten ohjata psykososiaalisia ryhmiä ja on tietoinen ryhmädynamiikasta.

  Hyvä

  Opiskelija osaa ohjata psykososiaalisia ryhmiä ja ymmärtää hyvin ryhmädynamiikkaa.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa sujuvasti ohjata psykososiaalisia ryhmiä ja ymmärtää selkeästi ryhmädynamiikkaa.

• Rakenteellinen sosiaalityö SOSAVY20-3021 06.09.2021-29.10.2021  4 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen ja kuvata sen yhtymäkohdat valtaistavaan sosiaalityöhön. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä. Hän osaa tarkastella yksilöiden ja yhteisöjen sosiaalista tilannetta yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelijalla on valmiudet hankkia ja tuottaa tietoa asiakasryhmän tilanteesta päätöksenteon tarpeisiin. Opiskelija tuntee erilaisia rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjä ja menetelmiä. Opiskelijalla on valmiuksia edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin

  Opintojakson sisältö

  - rakenteellisen sosiaalityön käsite
  - valtaistavan sosiaalityön käsite
  - rakenteellisten ja sosiaalisten tekijöiden vaikutusten arviointi, kestävä kehitys
  - rakenteellisen sosiaalityön eri käytännöt ja menetelmät sosionomityössä
  - rakenteellisen sosiaalityön tiedonhankinta ja tiedontuotanto

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen yleispiirteet ja kytkeä sen valtaistavaan sosiaalityöhön, mutta osaaminen on kapea-alaista. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä jollain tapaa. Hän osaa nimetä yleisesti yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Lisäksi opiskelija osaa nimetä joitakin tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä ja menetelmistä. Opiskelija tunnistaa osallisuuteen ja osallistumiseen liittyviä mahdollisuuksia ja tietää vaikuttamistyön tapoja.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää rakenteellisen sosiaalityön käsitteen valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa jäsentää yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta ymmärtäen niiden dynaamisen luonteen. Lisäksi opiskelija osaa esitellä monipuolisesti erilaisia tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä omaan ammattityöhön soveltaen. Opiskelija osaa raportoida ja edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa.

  Kiitettävä

  Edellisten lisäksi opiskelija osaa arvioida rakenteellisen sosiaalityön merkitystä kriittisesti ja laaja-alaisesti valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa suhteuttaa rakenteellisen sosiaalityön menetelmiä ja toimintatapoja monipuolisesti myös muihin sosiaalityön käytäntöihin vertaillen. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä rakenteellisen sosiaalityön merkityksestä kaikilla 3-4 arvosana-asteikon osa-alueilla. Lisäksi opiskelija osaa tuottaa uusia tapoja toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä sosionomin työtehtävissä.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Viestintä ja media sosiaalialan työssä
  - Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
  - Valtaistava sosiaalityö

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Pohjola & Laitinen & Seppänen (toim.) 2014. Rakenteellinen sosiaalityö.
  ja joku seuraavista
  - Laitinen ja Niskala (toim.) 2013. Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. s. 87-298, 459-478.
  - Juhila 2018. Aika, paikka & sosiaalityö.s.10-19, 190-262
  - Hynynen (toim.) 2015. Palvelualueen ja ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen. Ympäristöministeriön raportteja 5. http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B3EB1D152-BD19-4064-B1DD-F88B7B71E867%7D/107817
  - Lyly 2016. Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto Tutkimuksia ja raportteja 2 / 2016 Sosiaalinen raportointi asiakastiedon tuottajana Esimerkkinä aikuissosiaalityö ja lastensuojelu https://www.hel.fi/static/sote/hankkeet/sosiaalinen-raportointi-asiakastiedon-tuottajana.pdf
  - Niemi 2018. Helsingin kaupunki. Sosiaalinen raportti ikääntyneiden perhesuhteissa ilmenevästä kaltoinkohtelusta. https://www.hel.fi/static/so te/sosrap/raportit/sosiaalinen-raportti-ikaantyneiden-perhesuhteissa-ilmenevasta-kaltoinkohtelusta-GESO.pdf
  - Meriluoto, Marila-Penttinen ja Lehtinen (toim.) 2015. Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirja.
  http://www.e-julkaisu.fi/ensi_ja_turvakotien_liitto/osallisuus_kasikirja/pdf/Osallisuus_k__sikirja.pdf
  Lisäksi:
  - SOS II hanke 2015 Ideakirja sosiaalityön kehittämiseen
  - Muu opettajan osoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Toteutus 2 : kontaktiopetus, sisältäen luennot, harjoitukset ja esseen

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Arviointimenetelmät toteutuksen mukaan:
  toteutus 2: tuntityöskentely 25 % ja essee 75%

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  06.09.2021 - 29.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  12 - 14

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi

  Lisätietoja opiskelijoille

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Viestintä ja media sosiaalialan työssä
  - Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
  - Valtaistava sosiaalityö

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  toteutus 1: tentti

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106h, josta 28h kontaktia

• Rakenteellinen sosiaalityö SOSAVY20-3022 06.09.2021-17.12.2021  4 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen ja kuvata sen yhtymäkohdat valtaistavaan sosiaalityöhön. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä. Hän osaa tarkastella yksilöiden ja yhteisöjen sosiaalista tilannetta yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelijalla on valmiudet hankkia ja tuottaa tietoa asiakasryhmän tilanteesta päätöksenteon tarpeisiin. Opiskelija tuntee erilaisia rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjä ja menetelmiä. Opiskelijalla on valmiuksia edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin

  Opintojakson sisältö

  - rakenteellisen sosiaalityön käsite
  - valtaistavan sosiaalityön käsite
  - rakenteellisten ja sosiaalisten tekijöiden vaikutusten arviointi, kestävä kehitys
  - rakenteellisen sosiaalityön eri käytännöt ja menetelmät sosionomityössä
  - rakenteellisen sosiaalityön tiedonhankinta ja tiedontuotanto

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen yleispiirteet ja kytkeä sen valtaistavaan sosiaalityöhön, mutta osaaminen on kapea-alaista. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä jollain tapaa. Hän osaa nimetä yleisesti yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Lisäksi opiskelija osaa nimetä joitakin tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä ja menetelmistä. Opiskelija tunnistaa osallisuuteen ja osallistumiseen liittyviä mahdollisuuksia ja tietää vaikuttamistyön tapoja.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää rakenteellisen sosiaalityön käsitteen valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa jäsentää yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta ymmärtäen niiden dynaamisen luonteen. Lisäksi opiskelija osaa esitellä monipuolisesti erilaisia tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä omaan ammattityöhön soveltaen. Opiskelija osaa raportoida ja edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa.

  Kiitettävä

  Edellisten lisäksi opiskelija osaa arvioida rakenteellisen sosiaalityön merkitystä kriittisesti ja laaja-alaisesti valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa suhteuttaa rakenteellisen sosiaalityön menetelmiä ja toimintatapoja monipuolisesti myös muihin sosiaalityön käytäntöihin vertaillen. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä rakenteellisen sosiaalityön merkityksestä kaikilla 3-4 arvosana-asteikon osa-alueilla. Lisäksi opiskelija osaa tuottaa uusia tapoja toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä sosionomin työtehtävissä.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Viestintä ja media sosiaalialan työssä
  - Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
  - Valtaistava sosiaalityö

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Pohjola & Laitinen & Seppänen (toim.) 2014. Rakenteellinen sosiaalityö.
  - Laitinen ja Niskala (toim.) 2013. Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. s. 87-298, 459-478.
  - Juhila 2018. Aika, paikka & sosiaalityö.s.10-19, 190-262 (luvut 1,4 ja 5)
  ja joku seuraavista:
  - Hynynen (toim.) 2015. Palvelualueen ja ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen. Ympäristöministeriön raportteja 5. http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B3EB1D152-BD19-4064-B1DD-F88B7B71E867%7D/107817
  - Lyly 2016. Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto Tutkimuksia ja raportteja 2 / 2016 Sosiaalinen raportointi asiakastiedon tuottajana Esimerkkinä aikuissosiaalityö ja lastensuojelu https://www.hel.fi/static/sote/hankkeet/sosiaalinen-raportointi-asiakastiedon-tuottajana.pdf
  - Niemi 2018. Helsingin kaupunki. Sosiaalinen raportti ikääntyneiden perhesuhteissa ilmenevästä kaltoinkohtelusta. https://www.hel.fi/static/sote/sosrap/raportit/sosiaalinen-raportti-ikaantyneiden-perhesuhteissa-ilmenevasta-kaltoinkohtelusta-GESO.pdf
  - Meriluoto, Marila-Penttinen ja Lehtinen (toim.) 2015. Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirja.
  http://www.e-julkaisu.fi/ensi_ja_turvakotien_liitto/osallisuus_kasikirja/pdf/Osallisuus_k__sikirja.pdf

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  toteutus 1: tentti, itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  1-5

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  06.09.2021 - 17.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  0 - 14

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi

  Lisätietoja opiskelijoille

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Viestintä ja media sosiaalialan työssä
  - Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
  - Valtaistava sosiaalityö

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  toteutus 2: tuntityöskentely ja essee

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Tentti tehdään yleisenä tenttipäivänä, ilmoittautuminen tenttikuorella TAI Exam-tenttinä, katso ohjeet Intrasta

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106h

• Rakenteellinen sosiaalityö SOSAVY20-3023 10.01.2022-27.05.2022  4 op  (MSOS20, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen ja kuvata sen yhtymäkohdat valtaistavaan sosiaalityöhön. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä. Hän osaa tarkastella yksilöiden ja yhteisöjen sosiaalista tilannetta yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelijalla on valmiudet hankkia ja tuottaa tietoa asiakasryhmän tilanteesta päätöksenteon tarpeisiin. Opiskelija tuntee erilaisia rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjä ja menetelmiä. Opiskelijalla on valmiuksia edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin

  Opintojakson sisältö

  - rakenteellisen sosiaalityön käsite
  - valtaistavan sosiaalityön käsite
  - rakenteellisten ja sosiaalisten tekijöiden vaikutusten arviointi, kestävä kehitys
  - rakenteellisen sosiaalityön eri käytännöt ja menetelmät sosionomityössä
  - rakenteellisen sosiaalityön tiedonhankinta ja tiedontuotanto

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen yleispiirteet ja kytkeä sen valtaistavaan sosiaalityöhön, mutta osaaminen on kapea-alaista. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä jollain tapaa. Hän osaa nimetä yleisesti yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Lisäksi opiskelija osaa nimetä joitakin tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä ja menetelmistä. Opiskelija tunnistaa osallisuuteen ja osallistumiseen liittyviä mahdollisuuksia ja tietää vaikuttamistyön tapoja.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää rakenteellisen sosiaalityön käsitteen valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa jäsentää yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta ymmärtäen niiden dynaamisen luonteen. Lisäksi opiskelija osaa esitellä monipuolisesti erilaisia tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä omaan ammattityöhön soveltaen. Opiskelija osaa raportoida ja edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa.

  Kiitettävä

  Edellisten lisäksi opiskelija osaa arvioida rakenteellisen sosiaalityön merkitystä kriittisesti ja laaja-alaisesti valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa suhteuttaa rakenteellisen sosiaalityön menetelmiä ja toimintatapoja monipuolisesti myös muihin sosiaalityön käytäntöihin vertaillen. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä rakenteellisen sosiaalityön merkityksestä kaikilla 3-4 arvosana-asteikon osa-alueilla. Lisäksi opiskelija osaa tuottaa uusia tapoja toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä sosionomin työtehtävissä.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Viestintä ja media sosiaalialan työssä
  - Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
  - Valtaistava sosiaalityö

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Pohjola & Laitinen & Seppänen (toim.) 2014. Rakenteellinen sosiaalityö.
  - Laitinen ja Niskala (toim.) 2013. Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. s. 87-298, 459-478.
  - Juhila 2018. Aika, paikka & sosiaalityö.s.10-19, 190-262 (luvut 1,4 ja 5)
  ja joku seuraavista:
  - Hynynen (toim.) 2015. Palvelualueen ja ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen. Ympäristöministeriön raportteja 5. http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B3EB1D152-BD19-4064-B1DD-F88B7B71E867%7D/107817
  - Lyly 2016. Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto Tutkimuksia ja raportteja 2 / 2016 Sosiaalinen raportointi asiakastiedon tuottajana Esimerkkinä aikuissosiaalityö ja lastensuojelu https://www.hel.fi/static/sote/hankkeet/sosiaalinen-raportointi-asiakastiedon-tuottajana.pdf
  - Niemi 2018. Helsingin kaupunki. Sosiaalinen raportti ikääntyneiden perhesuhteissa ilmenevästä kaltoinkohtelusta. https://www.hel.fi/static/sote/sosrap/raportit/sosiaalinen-raportti-ikaantyneiden-perhesuhteissa-ilmenevasta-kaltoinkohtelusta-GESO.pdf
  - Meriluoto, Marila-Penttinen ja Lehtinen (toim.) 2015. Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirja.
  http://www.e-julkaisu.fi/ensi_ja_turvakotien_liitto/osallisuus_kasikirja/pdf/Osallisuus_k__sikirja.pdf

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  toteutus 1: tentti, itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  1-5

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 27.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20
  • SOS20A

  Paikkoja

  0 - 14

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi

  Lisätietoja opiskelijoille

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Viestintä ja media sosiaalialan työssä
  - Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
  - Valtaistava sosiaalityö

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  toteutus 2: tuntityöskentely ja essee

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Tentti tehdään yleisenä tenttipäivänä, ilmoittautuminen tenttikuorella TAI Exam-tenttinä, katso ohjeet Intrasta

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106h

• Rakenteellinen sosiaalityö SOSAVY20-3024 10.01.2022-04.03.2022  4 op  (MSOS20, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen ja kuvata sen yhtymäkohdat valtaistavaan sosiaalityöhön. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä. Hän osaa tarkastella yksilöiden ja yhteisöjen sosiaalista tilannetta yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelijalla on valmiudet hankkia ja tuottaa tietoa asiakasryhmän tilanteesta päätöksenteon tarpeisiin. Opiskelija tuntee erilaisia rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjä ja menetelmiä. Opiskelijalla on valmiuksia edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa.

  Edeltävä osaaminen

  tutkinto-ohjelman perusopinnot pääosin

  Opintojakson sisältö

  - rakenteellisen sosiaalityön käsite
  - valtaistavan sosiaalityön käsite
  - rakenteellisten ja sosiaalisten tekijöiden vaikutusten arviointi, kestävä kehitys
  - rakenteellisen sosiaalityön eri käytännöt ja menetelmät sosionomityössä
  - rakenteellisen sosiaalityön tiedonhankinta ja tiedontuotanto

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä rakenteellisen sosiaalityön käsitteen yleispiirteet ja kytkeä sen valtaistavaan sosiaalityöhön, mutta osaaminen on kapea-alaista. Hän osaa kuvata rakenteellisen työn näkökulmaa sosionomin työtehtävissä jollain tapaa. Hän osaa nimetä yleisesti yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Lisäksi opiskelija osaa nimetä joitakin tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä ja menetelmistä. Opiskelija tunnistaa osallisuuteen ja osallistumiseen liittyviä mahdollisuuksia ja tietää vaikuttamistyön tapoja.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää rakenteellisen sosiaalityön käsitteen valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa jäsentää yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnallisten rakenteiden, prosessien ja kestävän kehityksen näkökulmasta ymmärtäen niiden dynaamisen luonteen. Lisäksi opiskelija osaa esitellä monipuolisesti erilaisia tapoja hankkia ja tuottaa tietoa asiakas- ja kansalaisryhmän tilanteesta sekä antaa esimerkkejä erilaisista rakenteellisen sosiaalityön käytännöistä omaan ammattityöhön soveltaen. Opiskelija osaa raportoida ja edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa.

  Kiitettävä

  Edellisten lisäksi opiskelija osaa arvioida rakenteellisen sosiaalityön merkitystä kriittisesti ja laaja-alaisesti valtaistavan sosiaalityön lähtökohdista. Hän osaa suhteuttaa rakenteellisen sosiaalityön menetelmiä ja toimintatapoja monipuolisesti myös muihin sosiaalityön käytäntöihin vertaillen. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä rakenteellisen sosiaalityön merkityksestä kaikilla 3-4 arvosana-asteikon osa-alueilla. Lisäksi opiskelija osaa tuottaa uusia tapoja toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä sosionomin työtehtävissä.

  Lisätiedot

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Viestintä ja media sosiaalialan työssä
  - Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
  - Valtaistava sosiaalityö

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Pohjola & Laitinen & Seppänen (toim.) 2014. Rakenteellinen sosiaalityö.
  ja joku seuraavista
  - Laitinen ja Niskala (toim.) 2013. Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. s. 87-298, 459-478.
  - Juhila 2018. Aika, paikka & sosiaalityö.s.10-19, 190-262 (luvut 1,4 ja 5)
  - Hynynen (toim.) 2015. Palvelualueen ja ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen. Ympäristöministeriön raportteja 5. http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B3EB1D152-BD19-4064-B1DD-F88B7B71E867%7D/107817
  - Lyly 2016. Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto Tutkimuksia ja raportteja 2 / 2016 Sosiaalinen raportointi asiakastiedon tuottajana Esimerkkinä aikuissosiaalityö ja lastensuojelu https://www.hel.fi/static/sote/hankkeet/sosiaalinen-raportointi-asiakastiedon-tuottajana.pdf
  - Niemi 2018. Helsingin kaupunki. Sosiaalinen raportti ikääntyneiden perhesuhteissa ilmenevästä kaltoinkohtelusta. https://www.hel.fi/static/so te/sosrap/raportit/sosiaalinen-raportti-ikaantyneiden-perhesuhteissa-ilmenevasta-kaltoinkohtelusta-GESO.pdf
  - Meriluoto, Marila-Penttinen ja Lehtinen (toim.) 2015. Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirja.
  http://www.e-julkaisu.fi/ensi_ja_turvakotien_liitto/osallisuus_kasikirja/pdf/Osallisuus_k__sikirja.pdf
  Lisäksi:
  - SOS II hanke 2015 Ideakirja sosiaalityön kehittämiseen
  - Muu opettajan osoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Toteutus 2 : kontaktiopetus, sisältäen luennot, harjoitukset ja esseen

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Arviointimenetelmät toteutuksen mukaan:
  toteutus 2: tuntityöskentely 25 % ja essee 75%

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 04.03.2022

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 09.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20
  • SOS20A

  Paikkoja

  12 - 14

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi

  Lisätietoja opiskelijoille

  opintojakso on vaihtoehtoinen seuraavien opintojaksojen kanssa:
  - Viestintä ja media sosiaalialan työssä
  - Yhteisöihin suuntautuva sosiaalityö
  - Valtaistava sosiaalityö

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  toteutus 1: tentti

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106h, josta 28h kontaktia

• Ruotsi STPO401-3019 07.03.2022-20.05.2022  3 op  (SOS21A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Kurssin päätyttyä opiskelija osaa ruotsin kielellä kertoa itsestään ja koulutuksestaan sosiaalialalla, käyttää sosiaalialan sanastoa, haastatella ja esitellä asiakkaan elämäntilanteen ja tilan. Opiskelija osaa kertoa suullisesti ja kirjallisesti sosiaaliturvajärjestelmästä sekä ohjata ja neuvoa asiakasta erilaisissa sosiaalialan palvelutilanteissa.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - sosiaalialan sanaston käyttäminen suullisesti ja kirjallisesti
  - sosiaalialan työlle tyypillisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelu
  - erilaisten asiakasryhmien ongelmat
  - suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä
  - ammattialan ja sosiaalialan koulutuksen esittely

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija käyttää viestinnässään yksinkertaisia rakenteita ja suppeaa sanastoa, mutta virheet haittaavat ymmärrettävyyttä. Ymmärtää hidasta ja selkeää puhetta ja helpohkoa ammattialan tekstiä. Selviää auttavasti ennakoitavissa työelämän tilanteissa. Ääntämisessä havaittavissa muiden kielten vaikutusta.

  Hyvä

  Opiskelija käyttää viestinnässään perusrakenteita lähes virheettömästi ja ammattialan perussanastoa ymmärrettävästi. Opiskelija selviytyy kohtalaisesti ennakoiduissa työelämän tilanteissa. Ääntää ymmärrettävästi.

  Kiitettävä

  Opiskelija käyttää viestinnässään lähes virheettömästi monipuolisia rakenteita ja laajaa ammattialan sanastoa. On aktiivinen ja selviytyy itsenäisesti ja sujuvasti työelämän kirjallisissa ja suullisissa tilanteissa. Ääntäminen kohdekielenomaista.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Ajoitus

  07.03.2022 - 20.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21A

  Opettaja(t)

  Jaana Store

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Ruotsi STPO401-3020 21.03.2022-20.05.2022  3 op  (MSOS21K) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Kurssin päätyttyä opiskelija osaa ruotsin kielellä kertoa itsestään ja koulutuksestaan sosiaalialalla, käyttää sosiaalialan sanastoa, haastatella ja esitellä asiakkaan elämäntilanteen ja tilan. Opiskelija osaa kertoa suullisesti ja kirjallisesti sosiaaliturvajärjestelmästä sekä ohjata ja neuvoa asiakasta erilaisissa sosiaalialan palvelutilanteissa.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - sosiaalialan sanaston käyttäminen suullisesti ja kirjallisesti
  - sosiaalialan työlle tyypillisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelu
  - erilaisten asiakasryhmien ongelmat
  - suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä
  - ammattialan ja sosiaalialan koulutuksen esittely

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija käyttää viestinnässään yksinkertaisia rakenteita ja suppeaa sanastoa, mutta virheet haittaavat ymmärrettävyyttä. Ymmärtää hidasta ja selkeää puhetta ja helpohkoa ammattialan tekstiä. Selviää auttavasti ennakoitavissa työelämän tilanteissa. Ääntämisessä havaittavissa muiden kielten vaikutusta.

  Hyvä

  Opiskelija käyttää viestinnässään perusrakenteita lähes virheettömästi ja ammattialan perussanastoa ymmärrettävästi. Opiskelija selviytyy kohtalaisesti ennakoiduissa työelämän tilanteissa. Ääntää ymmärrettävästi.

  Kiitettävä

  Opiskelija käyttää viestinnässään lähes virheettömästi monipuolisia rakenteita ja laajaa ammattialan sanastoa. On aktiivinen ja selviytyy itsenäisesti ja sujuvasti työelämän kirjallisissa ja suullisissa tilanteissa. Ääntäminen kohdekielenomaista.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Ajoitus

  21.03.2022 - 20.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS21K

  Opettaja(t)

  Jaana Store

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Ruotsi STPO401-3021 06.09.2021-07.11.2021  3 op  (SOS20B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Kurssin päätyttyä opiskelija osaa ruotsin kielellä kertoa itsestään ja koulutuksestaan sosiaalialalla, käyttää sosiaalialan sanastoa, haastatella ja esitellä asiakkaan elämäntilanteen ja tilan. Opiskelija osaa kertoa suullisesti ja kirjallisesti sosiaaliturvajärjestelmästä sekä ohjata ja neuvoa asiakasta erilaisissa sosiaalialan palvelutilanteissa.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - sosiaalialan sanaston käyttäminen suullisesti ja kirjallisesti
  - sosiaalialan työlle tyypillisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelu
  - erilaisten asiakasryhmien ongelmat
  - suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä
  - ammattialan ja sosiaalialan koulutuksen esittely

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija käyttää viestinnässään yksinkertaisia rakenteita ja suppeaa sanastoa, mutta virheet haittaavat ymmärrettävyyttä. Ymmärtää hidasta ja selkeää puhetta ja helpohkoa ammattialan tekstiä. Selviää auttavasti ennakoitavissa työelämän tilanteissa. Ääntämisessä havaittavissa muiden kielten vaikutusta.

  Hyvä

  Opiskelija käyttää viestinnässään perusrakenteita lähes virheettömästi ja ammattialan perussanastoa ymmärrettävästi. Opiskelija selviytyy kohtalaisesti ennakoiduissa työelämän tilanteissa. Ääntää ymmärrettävästi.

  Kiitettävä

  Opiskelija käyttää viestinnässään lähes virheettömästi monipuolisia rakenteita ja laajaa ammattialan sanastoa. On aktiivinen ja selviytyy itsenäisesti ja sujuvasti työelämän kirjallisissa ja suullisissa tilanteissa. Ääntäminen kohdekielenomaista.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Ajoitus

  06.09.2021 - 07.11.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • SOS20C

  Opettaja(t)

  Jaana Store

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Ruotsi STPO401-3022 25.10.2021-17.12.2021  3 op  (SOS20B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Kurssin päätyttyä opiskelija osaa ruotsin kielellä kertoa itsestään ja koulutuksestaan sosiaalialalla, käyttää sosiaalialan sanastoa, haastatella ja esitellä asiakkaan elämäntilanteen ja tilan. Opiskelija osaa kertoa suullisesti ja kirjallisesti sosiaaliturvajärjestelmästä sekä ohjata ja neuvoa asiakasta erilaisissa sosiaalialan palvelutilanteissa.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - sosiaalialan sanaston käyttäminen suullisesti ja kirjallisesti
  - sosiaalialan työlle tyypillisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelu
  - erilaisten asiakasryhmien ongelmat
  - suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä
  - ammattialan ja sosiaalialan koulutuksen esittely

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija käyttää viestinnässään yksinkertaisia rakenteita ja suppeaa sanastoa, mutta virheet haittaavat ymmärrettävyyttä. Ymmärtää hidasta ja selkeää puhetta ja helpohkoa ammattialan tekstiä. Selviää auttavasti ennakoitavissa työelämän tilanteissa. Ääntämisessä havaittavissa muiden kielten vaikutusta.

  Hyvä

  Opiskelija käyttää viestinnässään perusrakenteita lähes virheettömästi ja ammattialan perussanastoa ymmärrettävästi. Opiskelija selviytyy kohtalaisesti ennakoiduissa työelämän tilanteissa. Ääntää ymmärrettävästi.

  Kiitettävä

  Opiskelija käyttää viestinnässään lähes virheettömästi monipuolisia rakenteita ja laajaa ammattialan sanastoa. On aktiivinen ja selviytyy itsenäisesti ja sujuvasti työelämän kirjallisissa ja suullisissa tilanteissa. Ääntäminen kohdekielenomaista.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Ajoitus

  25.10.2021 - 17.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • SOS20C

  Opettaja(t)

  Jaana Store

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

• Ruotsia amk-opintoihin BE00CH99-3003 30.08.2021-24.10.2021  2 op  (VVO) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa viestiä monipuolisemmin sekä suullisesti että kirjallisesti ruotsin kielellä. Hänen sanavarastonsa laajentuu ja hän osaa käyttää ruotsin perusrakenteita. Hän osaa kirjoittaa yhtenäistä lauserakenteiltaan vaihtelevaa tekstiä. Hän osaa kehittää omaa kielitaitoansa.

  Opintojakson sisältö

  Perusrakenteiden harjoittelu, yleiskieltä ja liiketalouden perussanastoa harjaannuttavat tekstit, puhe- ja kuunteluharjoitukset
  Kirjoitelmat

  Lisätiedot

  Opintojaksoa ei voi suorittaa näytöllä.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  30.08.2021 - 24.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  05.05.2021 - 30.08.2021

  • 2 op

  Ryhmä(t)

  • VVO

  Paikkoja

  15 - 30

  Opettaja(t)

  Jaana Store

  Koulutusohjelma(t)

  Sairaanhoitaja (AMK), Sosionomi (AMK), Terveydenhoitaja (AMK), Fysioterapeutti (AMK), Geronomi (AMK)

  Arviointiasteikko

  1-5

• Sosiaalialan etiikka BE00BS05-3011 15.11.2021-17.12.2021  3 op  (SOS21A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä eettisen toiminnan perustan ja siihen liittyvät teoreettiset käsitteet. Hän osaa selittää ihmis- ja perusoikeussäädökset, sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet. Hän osaa arvioida ja kuvata ammattieettisten periaatteiden merkitystä sosionomin työssä. Opiskelija osaa määritellä reflektion käsitteen ja hänellä on reflektion perusvalmiudet. Opiskelija tiedostaa kehittymistarvetta omassa toiminnassaan. Hän kykenee havaitsemaan arvoristiriitoja ja etsimään niihin ammattieettisiä ratkaisuja. Hän tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja osaa soveltaa niitä. Opiskelija tiedostaa huono-osaisuutta ehkäisevän toiminnan tärkeyden alueellisissa, kansallisissa ja globaaleissa ympäristöissä.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - etiikka, ihmiskäsitys, moraali ja arvot
  - eettiset periaatteet
  - sosiaalialan ammattieettiset periaatteet
  - reflektion merkitys sosiaalialan työssä
  - eettinen kirjaaminen
  - kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuu

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa sosiaalialan eettisen toiminnan periaatteet ja haasteet. Hän tiedostaa sosiaalialan työn yhteiskunnallisen merkityksen sekä kestävän kehityksen ja ihmis- ja perusoikeussäädösten vaikutuksia sosiaalialaan. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa alan eettisiä kysymyksiä ja reflektiota kohtaan.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää ja arvioida sosiaalialan eettisiä kysymyksiä. Hän tunnistaa ja tulkitsee sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen sekä ihmis- ja perusoikeussäädösten välisiä yhteyksiä. Opiskelija reflektoi omia arvojaan ja toimintatapojaan alan ammattilaisena.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa arvioida kriittisesti sosiaalialan eettisiä kysymyksiä ja omakohtaisesti perustella niitä. Opiskelija osoittaa ammattieettistä herkkyyttä kyeten vertailemaan erilaisten ratkaisujen seurauksia ammatillisessa työssä. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa eettisissä ja arvoperustaisissa kysymyksissä.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  -Juujärvi S.& Myyry L. & Pesso K. 2007. Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Helsinki:Tammi.
  - Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. 2017. www.talentia.fi.
  - YK:n ihmisoikeussopimukset
  - Muu tunneilla jaettava materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  lähiopetus, johon sisältyy luennot, harjoitukset, oppimistehtävän tekeminen sekä itsenäisesti kirjallisuuteen perehtymistä ja tentti

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  - tuntityöskentely ja oppimistehtävä 25%
  - yksilötentti 75%

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  15.11.2021 - 17.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21A

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojaksoon ei kuulu harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Tentti on opintojakson lopussa.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  80 tuntia, josta kontaktia 28 tuntia

• Sosiaalialan etiikka BE00BS05-3012 25.10.2021-20.12.2021  3 op  (MSOS21K) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä eettisen toiminnan perustan ja siihen liittyvät teoreettiset käsitteet. Hän osaa selittää ihmis- ja perusoikeussäädökset, sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet. Hän osaa arvioida ja kuvata ammattieettisten periaatteiden merkitystä sosionomin työssä. Opiskelija osaa määritellä reflektion käsitteen ja hänellä on reflektion perusvalmiudet. Opiskelija tiedostaa kehittymistarvetta omassa toiminnassaan. Hän kykenee havaitsemaan arvoristiriitoja ja etsimään niihin ammattieettisiä ratkaisuja. Hän tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja osaa soveltaa niitä. Opiskelija tiedostaa huono-osaisuutta ehkäisevän toiminnan tärkeyden alueellisissa, kansallisissa ja globaaleissa ympäristöissä.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - etiikka, ihmiskäsitys, moraali ja arvot
  - eettiset periaatteet
  - sosiaalialan ammattieettiset periaatteet
  - reflektion merkitys sosiaalialan työssä
  - eettinen kirjaaminen
  - kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuu

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa sosiaalialan eettisen toiminnan periaatteet ja haasteet. Hän tiedostaa sosiaalialan työn yhteiskunnallisen merkityksen sekä kestävän kehityksen ja ihmis- ja perusoikeussäädösten vaikutuksia sosiaalialaan. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa alan eettisiä kysymyksiä ja reflektiota kohtaan.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää ja arvioida sosiaalialan eettisiä kysymyksiä. Hän tunnistaa ja tulkitsee sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen sekä ihmis- ja perusoikeussäädösten välisiä yhteyksiä. Opiskelija reflektoi omia arvojaan ja toimintatapojaan alan ammattilaisena.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa arvioida kriittisesti sosiaalialan eettisiä kysymyksiä ja omakohtaisesti perustella niitä. Opiskelija osoittaa ammattieettistä herkkyyttä kyeten vertailemaan erilaisten ratkaisujen seurauksia ammatillisessa työssä. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa eettisissä ja arvoperustaisissa kysymyksissä.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  -Juujärvi S.& Myyry L. & Pesso K. 2007. Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Helsinki:Tammi.
  - Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. 2017. www.talentia.fi.
  - YK:n ihmisoikeussopimukset
  - Muu tunneilla jaettava materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  lähiopetus, johon sisältyy luennot, harjoitukset, oppimistehtävän tekeminen sekä itsenäisesti kirjallisuuteen perehtymistä ja tentti

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  - tuntityöskentely ja oppimistehtävä 25%
  - yksilötentti 75%

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  25.10.2021 - 20.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS21K

  Paikkoja

  0 - 28

  Opettaja(t)

  Taja Kiiskilä

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojaksoon ei kuulu harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Tentti on opintojakson lopussa.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  80 tuntia, josta kontaktia 28 tuntia

• Sosiaalialan etiikka BE00BS05-3013 10.01.2022-25.02.2022  3 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä eettisen toiminnan perustan ja siihen liittyvät teoreettiset käsitteet. Hän osaa selittää ihmis- ja perusoikeussäädökset, sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet. Hän osaa arvioida ja kuvata ammattieettisten periaatteiden merkitystä sosionomin työssä. Opiskelija osaa määritellä reflektion käsitteen ja hänellä on reflektion perusvalmiudet. Opiskelija tiedostaa kehittymistarvetta omassa toiminnassaan. Hän kykenee havaitsemaan arvoristiriitoja ja etsimään niihin ammattieettisiä ratkaisuja. Hän tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja osaa soveltaa niitä. Opiskelija tiedostaa huono-osaisuutta ehkäisevän toiminnan tärkeyden alueellisissa, kansallisissa ja globaaleissa ympäristöissä.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - etiikka, ihmiskäsitys, moraali ja arvot
  - eettiset periaatteet
  - sosiaalialan ammattieettiset periaatteet
  - reflektion merkitys sosiaalialan työssä
  - eettinen kirjaaminen
  - kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuu

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa sosiaalialan eettisen toiminnan periaatteet ja haasteet. Hän tiedostaa sosiaalialan työn yhteiskunnallisen merkityksen sekä kestävän kehityksen ja ihmis- ja perusoikeussäädösten vaikutuksia sosiaalialaan. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa alan eettisiä kysymyksiä ja reflektiota kohtaan.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää ja arvioida sosiaalialan eettisiä kysymyksiä. Hän tunnistaa ja tulkitsee sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen sekä ihmis- ja perusoikeussäädösten välisiä yhteyksiä. Opiskelija reflektoi omia arvojaan ja toimintatapojaan alan ammattilaisena.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa arvioida kriittisesti sosiaalialan eettisiä kysymyksiä ja omakohtaisesti perustella niitä. Opiskelija osoittaa ammattieettistä herkkyyttä kyeten vertailemaan erilaisten ratkaisujen seurauksia ammatillisessa työssä. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa eettisissä ja arvoperustaisissa kysymyksissä.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  -Juujärvi S.& Myyry L. & Pesso K. 2007. Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Helsinki:Tammi.
  - Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. 2017. www.talentia.fi.
  - YK:n ihmisoikeussopimukset
  - Muu tunneilla jaettava materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  lähiopetus, johon sisältyy luennot, harjoitukset, oppimistehtävän tekeminen sekä itsenäisesti kirjallisuuteen perehtymistä ja tentti

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  - tuntityöskentely ja oppimistehtävä 25%
  - yksilötentti 75%

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 25.02.2022

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Paikkoja

  12 - 36

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojaksoon ei kuulu harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Tentti on opintojakson lopussa.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  80 tuntia, josta kontaktia 28 tuntia

• Sosiaalialan etiikka BE00BS05-3014 07.03.2022-22.04.2022  3 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa määritellä eettisen toiminnan perustan ja siihen liittyvät teoreettiset käsitteet. Hän osaa selittää ihmis- ja perusoikeussäädökset, sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet. Hän osaa arvioida ja kuvata ammattieettisten periaatteiden merkitystä sosionomin työssä. Opiskelija osaa määritellä reflektion käsitteen ja hänellä on reflektion perusvalmiudet. Opiskelija tiedostaa kehittymistarvetta omassa toiminnassaan. Hän kykenee havaitsemaan arvoristiriitoja ja etsimään niihin ammattieettisiä ratkaisuja. Hän tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja osaa soveltaa niitä. Opiskelija tiedostaa huono-osaisuutta ehkäisevän toiminnan tärkeyden alueellisissa, kansallisissa ja globaaleissa ympäristöissä.

  Edeltävä osaaminen

  Edeltäviä opintoja ei tarvita.

  Opintojakson sisältö

  - etiikka, ihmiskäsitys, moraali ja arvot
  - eettiset periaatteet
  - sosiaalialan ammattieettiset periaatteet
  - reflektion merkitys sosiaalialan työssä
  - eettinen kirjaaminen
  - kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuu

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa sosiaalialan eettisen toiminnan periaatteet ja haasteet. Hän tiedostaa sosiaalialan työn yhteiskunnallisen merkityksen sekä kestävän kehityksen ja ihmis- ja perusoikeussäädösten vaikutuksia sosiaalialaan. Opiskelija osoittaa mielenkiintoa alan eettisiä kysymyksiä ja reflektiota kohtaan.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää ja arvioida sosiaalialan eettisiä kysymyksiä. Hän tunnistaa ja tulkitsee sosiaalialan työn ja kestävän kehityksen sekä ihmis- ja perusoikeussäädösten välisiä yhteyksiä. Opiskelija reflektoi omia arvojaan ja toimintatapojaan alan ammattilaisena.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa arvioida kriittisesti sosiaalialan eettisiä kysymyksiä ja omakohtaisesti perustella niitä. Opiskelija osoittaa ammattieettistä herkkyyttä kyeten vertailemaan erilaisten ratkaisujen seurauksia ammatillisessa työssä. Opiskelija osoittaa sitoutuneisuutta ja toimintavalmiutta erilaisissa eettisissä ja arvoperustaisissa kysymyksissä.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  -Juujärvi S.& Myyry L. & Pesso K. 2007. Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Helsinki:Tammi.
  - Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. 2017. www.talentia.fi.
  - YK:n ihmisoikeussopimukset
  - Muu tunneilla jaettava materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  lähiopetus, johon sisältyy luennot, harjoitukset, oppimistehtävän tekeminen sekä itsenäisesti kirjallisuuteen perehtymistä ja tentti

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  - tuntityöskentely ja oppimistehtävä 25%
  - yksilötentti 75%

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.03.2022 - 22.04.2022

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 3 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Paikkoja

  12 - 36

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  1-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojaksoon ei kuulu harjoittelua

  Tenttien ajankohdat

  Tentti on opintojakson lopussa.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  80 tuntia, josta kontaktia 28 tuntia

• Sosiaalialan orientoiva harjoittelu BE00CK48-3006 01.09.2021-19.11.2021  5 op  (SOS21A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa kuvata sosionomityön tyypillisimmät työkentät. Hän osaa kertoa harjoitteluorganisaationsa tehtävän ja tavoitteet hyvinvointipalveluiden kentässä. Opiskelija osaa kuvata palvelun käyttäjien ja tukea tarvitsevien arkielämää, sen voimavaroja, haasteita ja avun tarpeita. Hänellä on valmiuksia kohdata palveluiden piirissä olevia ja heidän läheisiään. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn tavoitteita ja periaatteita. Hän osaa kuvata asiakkaan palveluverkostoa. Opiskelija osaa reflektoida omia kokemuksiaan ja pohtia sosionomiuransa suuntaa.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  Harjoittelujakson suorittaminen hyvinvointipalveluiden organisaatiossa, joka voi edustaa julkista, yksityistä tai järjestösektoria. Harjoittelun voi toteuttaa projektimuotoisesti myös muissa työelämän oppimisympäristöissä. Harjoittelupaikan tulee olla sosionomityön näkökulmasta perusteltu ja sijoittua opiskelijalle entuudestaan tuntemattomaan tehtäväkenttään. Varhaiskasvatuksen kentällä ovat mahdollisia organisaatiot, joissa toiminnan välittömänä kohteena ovat sekä lapsi että hänen perheensä ja mahdollisesti hänen muut läheisensä (esim. avoimet varhaiskasvatuspalvelut).

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  x

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Harjoittelun lähiopetusmuotoinen Orientointi, harjoittelupaikan hankinta, harjoittelussa edellytettävien asiakirjojen hankinta, harjoittelutavoitteiden kirjaaminen, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävän laatiminen ja harjoitteluseminaariin osallistuminen.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät ja harjoittelun seminaari.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.09.2021 - 19.11.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21A

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Asta Niinimäki, Virpi Nikkola

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Arviointiasteikko

  Hyväksytty/hylätty

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  - Opintojakso sisältää 3 viikon harjoittelujakson.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133 tuntia: Orientointi (4h), Harjoittelu (3 vkoa/38h/vko yht. 114h),
  Harjoitteluseminaari (6h)
  Oppimistehtävät (tavoitteiden laadinta -tehtävä + oppimistehtävä harj. kokemuksista 9h).

  Sisällön jaksotus

  Harjoittelun Orientointi toteutetaan viikolla 36/2021.
  Harjoittelu toteutuu viikoilla 43-45/2021 eli 25.10.2021 - 12.11.2021. Harjoittelun seminaaripäivä toteutuu viikolla 46/2021.

  Arviointikriteerit

  Hyväksytty / Hylätty

  Opiskelija osaa kuvata sosionomityön tyypillisimmät työkentät. Hän osaa kuvata harjoitteluorganisaationsa tehtävän ja tavoitteet. Opiskelija osaa kuvata palvelun käyttäjien tuen tarpeita, Hänellä on kokemuksia palveluiden piirissä olevien ja heidän läheistensä kohtaamisesta. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn tavoitteita ja periaatteita. Hän osaa kuvata asiakkaan palveluverkostoa. Opiskelija osaa reflektoida omia kokemuksiaan ja pohtia sosionomiuransa suuntaa.

• Sosiaalialan orientoiva harjoittelu BE00CK48-3003 30.08.2021-29.10.2021  5 op  (MSOS21K) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa kuvata sosionomityön tyypillisimmät työkentät. Hän osaa kertoa harjoitteluorganisaationsa tehtävän ja tavoitteet hyvinvointipalveluiden kentässä. Opiskelija osaa kuvata palvelun käyttäjien ja tukea tarvitsevien arkielämää, sen voimavaroja, haasteita ja avun tarpeita. Hänellä on valmiuksia kohdata palveluiden piirissä olevia ja heidän läheisiään. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn tavoitteita ja periaatteita. Hän osaa kuvata asiakkaan palveluverkostoa. Opiskelija osaa reflektoida omia kokemuksiaan ja pohtia sosionomiuransa suuntaa.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  Harjoittelujakson suorittaminen hyvinvointipalveluiden organisaatiossa, joka voi edustaa julkista, yksityistä tai järjestösektoria. Harjoittelun voi toteuttaa projektimuotoisesti myös muissa työelämän oppimisympäristöissä. Harjoittelupaikan tulee olla sosionomityön näkökulmasta perusteltu ja sijoittua opiskelijalle entuudestaan tuntemattomaan tehtäväkenttään. Varhaiskasvatuksen kentällä ovat mahdollisia organisaatiot, joissa toiminnan välittömänä kohteena ovat sekä lapsi että hänen perheensä ja mahdollisesti hänen muut läheisensä (esim. avoimet varhaiskasvatuspalvelut).

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  x

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Harjoittelun lähiopetusmuotoinen Orientointi, harjoittelupaikan hankinta, harjoittelussa edellytettävien asiakirjojen hankinta, harjoittelutavoitteiden kirjaaminen, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävän laatiminen ja harjoitteluseminaariin osallistuminen.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät ja harjoittelun seminaari.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  30.08.2021 - 29.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS21K

  Paikkoja

  0 - 28

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Elina Kangasluoma

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  Hyväksytty/hylätty

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  - Opintojakso sisältää 3 viikon harjoittelujakson.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133 tuntia: Orientointi (4h), Harjoittelu (3 vkoa/38h/vko yht. 114h),
  Harjoitteluseminaari (8h)
  Oppimistehtävät (tavoitteiden laadinta -tehtävä + oppimistehtävä harj. kokemuksista 7h).

  Sisällön jaksotus

  Harjoittelun Orientointi toteutetaan viikolla 20 2021.
  Harjoittelu toteutuu viikoilla 39-41/2021 eli aikavälillä 27.9-15.10.2021. Harjoitteluun on mahdollisuus myös viikkojen 31-34 välisenä aikana 2-27.8.21. Harjoittelun seminaaripäivä toteutuu viikolla 43/2021.

  Arviointikriteerit

  Hyväksytty / Hylätty

  Opiskelija osaa kuvata sosionomityön tyypillisimmät työkentät. Hän osaa kuvata harjoitteluorganisaationsa tehtävän ja tavoitteet. Opiskelija osaa kuvata palvelun käyttäjien tuen tarpeita, Hänellä on kokemuksia palveluiden piirissä olevien ja heidän läheistensä kohtaamisesta. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn tavoitteita ja periaatteita. Hän osaa kuvata asiakkaan palveluverkostoa. Opiskelija osaa reflektoida omia kokemuksiaan ja pohtia sosionomiuransa suuntaa.

• Sosiaalialan orientoiva harjoittelu BE00CK48-3004 07.01.2022-08.04.2022  5 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa kuvata sosionomityön tyypillisimmät työkentät. Hän osaa kertoa harjoitteluorganisaationsa tehtävän ja tavoitteet hyvinvointipalveluiden kentässä. Opiskelija osaa kuvata palvelun käyttäjien ja tukea tarvitsevien arkielämää, sen voimavaroja, haasteita ja avun tarpeita. Hänellä on valmiuksia kohdata palveluiden piirissä olevia ja heidän läheisiään. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn tavoitteita ja periaatteita. Hän osaa kuvata asiakkaan palveluverkostoa. Opiskelija osaa reflektoida omia kokemuksiaan ja pohtia sosionomiuransa suuntaa.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  Harjoittelujakson suorittaminen hyvinvointipalveluiden organisaatiossa, joka voi edustaa julkista, yksityistä tai järjestösektoria. Harjoittelun voi toteuttaa projektimuotoisesti myös muissa työelämän oppimisympäristöissä. Harjoittelupaikan tulee olla sosionomityön näkökulmasta perusteltu ja sijoittua opiskelijalle entuudestaan tuntemattomaan tehtäväkenttään. Varhaiskasvatuksen kentällä ovat mahdollisia organisaatiot, joissa toiminnan välittömänä kohteena ovat sekä lapsi että hänen perheensä ja mahdollisesti hänen muut läheisensä (esim. avoimet varhaiskasvatuspalvelut).

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  x

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Harjoittelun lähiopetusmuotoinen Orientointi, harjoittelupaikan hankinta, harjoittelussa edellytettävien asiakirjojen hankinta, harjoittelutavoitteiden kirjaaminen, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävän laatiminen ja harjoitteluseminaariin osallistuminen.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät ja harjoittelun seminaari.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  07.01.2022 - 08.04.2022

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Paikkoja

  12 - 36

  Opettaja(t)

  Asta Niinimäki, Elina Kangasluoma

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  Hyväksytty/hylätty

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  - Opintojakso sisältää 3 viikon harjoittelujakson.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133 tuntia: Orientointi (4h), Harjoittelu (3 vkoa/38h/vko yht. 114h),
  Harjoitteluseminaari (8h)
  Oppimistehtävät (tavoitteiden laadinta -tehtävä + oppimistehtävä harj. kokemuksista 7h).

  Sisällön jaksotus

  Harjoittelun Orientointi toteutetaan viikolla 3/2022.
  Harjoittelu toteutuu viikoilla 11-13/2022 eli 14.3.-1.4.2022. Harjoittelun seminaaripäivä toteutuu viikolla 14/2022

  Arviointikriteerit

  Hyväksytty / Hylätty

  Opiskelija osaa kuvata sosionomityön tyypillisimmät työkentät. Hän osaa kuvata harjoitteluorganisaationsa tehtävän ja tavoitteet. Opiskelija osaa kuvata palvelun käyttäjien tuen tarpeita, Hänellä on kokemuksia palveluiden piirissä olevien ja heidän läheistensä kohtaamisesta. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn tavoitteita ja periaatteita. Hän osaa kuvata asiakkaan palveluverkostoa. Opiskelija osaa reflektoida omia kokemuksiaan ja pohtia sosionomiuransa suuntaa.

• Sosiaalialan orientoiva harjoittelu BE00CK48-3005 01.12.2021-25.02.2022  5 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa kuvata sosionomityön tyypillisimmät työkentät. Hän osaa kertoa harjoitteluorganisaationsa tehtävän ja tavoitteet hyvinvointipalveluiden kentässä. Opiskelija osaa kuvata palvelun käyttäjien ja tukea tarvitsevien arkielämää, sen voimavaroja, haasteita ja avun tarpeita. Hänellä on valmiuksia kohdata palveluiden piirissä olevia ja heidän läheisiään. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn tavoitteita ja periaatteita. Hän osaa kuvata asiakkaan palveluverkostoa. Opiskelija osaa reflektoida omia kokemuksiaan ja pohtia sosionomiuransa suuntaa.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  Harjoittelujakson suorittaminen hyvinvointipalveluiden organisaatiossa, joka voi edustaa julkista, yksityistä tai järjestösektoria. Harjoittelun voi toteuttaa projektimuotoisesti myös muissa työelämän oppimisympäristöissä. Harjoittelupaikan tulee olla sosionomityön näkökulmasta perusteltu ja sijoittua opiskelijalle entuudestaan tuntemattomaan tehtäväkenttään. Varhaiskasvatuksen kentällä ovat mahdollisia organisaatiot, joissa toiminnan välittömänä kohteena ovat sekä lapsi että hänen perheensä ja mahdollisesti hänen muut läheisensä (esim. avoimet varhaiskasvatuspalvelut).

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  x

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Edeltävien teoriaopintojaksojen materiaali ja harjoittelupaikoissa käytetty materiaali soveltuvin osin.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Harjoittelu on lähiopetusmuotoinen Orientointi, harjoittelupaikan hankinta, harjoittelussa edellytettävien asiakirjojen hankinta, harjoittelutavoitteiden kirjaaminen, harjoittelujakson suorittaminen, oppimistehtävän laatiminen ja harjoitteluseminaariin osallistuminen.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen, oppimistehtävät ja harjoittelun seminaari.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.12.2021 - 25.02.2022

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Paikkoja

  12 - 36

  Opettaja(t)

  Asta Niinimäki, Elina Kangasluoma

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Arviointiasteikko

  Hyväksytty/hylätty

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  - Opintojakso sisältää 3 viikon harjoittelujakson.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  133 tuntia: Orientointi (4h), Harjoittelu (3 vkoa/38h/vko yht. 114h),
  Harjoitteluseminaari (8h)
  Oppimistehtävät (tavoitteiden laadinta -tehtävä + oppimistehtävä harj. kokemuksista 7h).

  Sisällön jaksotus

  Harjoittelun Orientointi toteutetaan viikolla 48/2021.
  Harjoittelu toteutuu viikoilla 5-7/2022. eli 31.1.-18.2.2022. Harjoittelun seminaaripäivä toteutuu viikolla 8/2022.

  Arviointikriteerit

  Hyväksytty / Hylätty

  Opiskelija osaa kuvata sosionomityön tyypillisimmät työkentät. Hän osaa kuvata harjoitteluorganisaationsa tehtävän ja tavoitteet. Opiskelija osaa kuvata palvelun käyttäjien tuen tarpeita, Hänellä on kokemuksia palveluiden piirissä olevien ja heidän läheistensä kohtaamisesta. Opiskelija osaa nimetä sosiaalialan työn tavoitteita ja periaatteita. Hän osaa kuvata asiakkaan palveluverkostoa. Opiskelija osaa reflektoida omia kokemuksiaan ja pohtia sosionomiuransa suuntaa.

• Sosiaalialan tutkimusmenetelmät SOSATK10-3017 10.01.2022-18.02.2022  5 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on valmiuksia havaita ammattialan kannalta tarkoituksenmukaisia ja kiinnostavia tutkimuskohteita. Opiskelija tietää sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa sovellettavia tutkimusotteita ja -menetelmiä sekä niiden ominaispiirteitä. Hän osaa arvioida tutkimusotteiden ja -menetelmien soveltuvuutta erilaisten tutkimuskohteiden kannalta. Opiskelija osaa rajata tutkimustehtävän ja muodostaa tutkimuskysymykset. Opiskelija tietää tutkimusprosessin kokonaisuuden ja luonteen laadullisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa. Opiskelija osaa käyttää tärkeimpiä laadullisia ja määrällisiä tutkimustyökaluja ja hän tunnistaa toimintatutkimuksen prosessin. Opiskelija on perehtynyt valintansa mukaan erityisesti määrällisten, laadullisten tai toimintatutkimuksellisten menetelmien soveltamiseen.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Tutkimus- ja kehittämistyön perusteet

  Opintojakson sisältö

  - tutkimuksellinen ajattelu
  - sosiaalitieteissä sovellettavat tyypillisimmät tutkimusotteet ja tutkimusmenetelmät
  - tutkimustehtävän ja tutkimuskysymysten määrittely
  - tutkimusprosessi laadullisisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa
  - Webropol -työkalu, laadullisen analyysin työkalut
  - Laadulliset tutkimusmenetelmät: haastattelu, havainnointi
  - Määrälliset tutkimusmenetelmät: SPSS -tilastointiohjelma, taulukot, tunnusluvut, graafiset esitykset
  - Toimintatutkimuksen menetelmät: toimintatutkimuksen prosessi, monimenetelmäisyys

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden keskeiset piirteet. Opiskelija osaa ohjatusti käyttää laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä tutkimusaineiston analysoinnissa ja kykenee kuvailemaan toimintatutkimuksen prosessin.

  Hyvä

  Opiskelija osaa kuvata laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden keskeiset piirteet ja tietää näitä menetelmiä tai lähestymistapoja hyödyntävien tutkimusprosessien kokonaisuudet ja luonteet. Opiskelija kykenee arvioimaan näiden menetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta erilaisiin tutkimuskohteisiin ja -aiheisiin sekä osaa käyttää näitä menetelmiä tutkimuksen tekemisessä.

  Kiitettävä

  Opiskelija hallitsee laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden prosessit. Opiskelijalla on kyky havaita oman ammattialan kannalta keskeisiä ja tarkoituksenmukaisia tutkimuskohteita ja hän osaa vertailla laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusmenetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta erilaisissa tutkimuskohteissa. Opiskelija kykenee toteuttamaan tutkimuksia käyttäen laaja-alaisesti laadullisia, määrällisiä ja toimintatutkimuksellisia tutkimustyökaluja.

  ---

  Toteutustapa

  20% Lähiopetus, 80% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Greasley, Pete (2008) Quantitative Data Analysis Using SPSS: An Introduction for Health and Social Sciences. Open University Press. (e-kirja).
  - Heikkilä, Tarja (2014) Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita.
  - Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, H. Tutkimushaastattelu. teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
  - Kananen, Jorma (2014) Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 176.
  - Kananen, Jorma (2014) Toimintatutkimus kehittämistutkimuksen muotona. Jyväskylä: Jyväskylän
  ammattikorkeakoulun julkaisuja.
  - Puusa, A & Juuti, P. 2011. Menetelmäviidakon raivaajat: perusteita laadullisen tutkimuslähestymistavan valintaan. Helsinki: JTO.
  - Sarajärvi, Anneli & Tuomi, Jouni. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Helsinki:Tammi.
  - Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
  - Salonen, K. 2013. Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön : opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turun ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 72. Turku : Turun ammattikorkeakoulu 2013. Saatavana: http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf
  - Verkko-oppimisalustalla olevat materiaalit
  - Muu opettajan jakama kirjallisuus

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, verkko-opiskelu, itsenäiset tehtävät.
  Määrällinen tutkimus -osuus kokonaan verkko-opetuksena.
  Laadullinen tutkimus: Osittain verkko-opintoina (2/3), lisäksi analyysiharjoitukset kontaktiopintoina.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Luennoille osallistuminen, itsenäiset tehtäväsuoritukset.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 18.02.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  0 - 30

  Opettaja(t)

  Hilkka Latva-Somppi, Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  T&K osuus

  3 op

  Virtuaaliosuus

  4 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan kokonaistyömäärä 130 h, sisältäen
  - Määrälliset tutkimusmenetelmät
  - Laadulliset tutkimusmenetelmät
  - Toiminnallisen opinnäytetyön menetelmät
  - itsenäinen työskentely

  Sisällön jaksotus

  - tutkimuksellinen ajattelu
  - sosiaalitieteissä sovellettavat tyypillisimmät tutkimusotteet ja tutkimusmenetelmät
  - tutkimustehtävän ja tutkimuskysymysten määrittely
  - tutkimusprosessi laadullisisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa
  - Webropol -työkalu, laadullisen analyysin työkalut
  - Laadulliset tutkimusmenetelmät: laadullisen tutkimuksen aineistot, laadullisten aineiston analyysitavat, tulosten raportointi,
  - Määrälliset tutkimusmenetelmät: SPSS-tilastointiohjelma, taulukot, tunnusluvut, graafiset esitykset
  - Toiminnallisen opinnäytetyön menetelmät: toiminnallisen opinnäytetyön muodot (kehittämistyö, produktio, toimintatutkimus), toiminnallisen opinnäytetyön prosessi ja raportointi, monimenetelmäisyys toiminnallisessa opinnäytetyössä

• Sosiaalialan tutkimusmenetelmät SOSATK10-3018 06.09.2021-22.10.2021  5 op  (SOS19C, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on valmiuksia havaita ammattialan kannalta tarkoituksenmukaisia ja kiinnostavia tutkimuskohteita. Opiskelija tietää sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa sovellettavia tutkimusotteita ja -menetelmiä sekä niiden ominaispiirteitä. Hän osaa arvioida tutkimusotteiden ja -menetelmien soveltuvuutta erilaisten tutkimuskohteiden kannalta. Opiskelija osaa rajata tutkimustehtävän ja muodostaa tutkimuskysymykset. Opiskelija tietää tutkimusprosessin kokonaisuuden ja luonteen laadullisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa. Opiskelija osaa käyttää tärkeimpiä laadullisia ja määrällisiä tutkimustyökaluja ja hän tunnistaa toimintatutkimuksen prosessin. Opiskelija on perehtynyt valintansa mukaan erityisesti määrällisten, laadullisten tai toimintatutkimuksellisten menetelmien soveltamiseen.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Tutkimus- ja kehittämistyön perusteet

  Opintojakson sisältö

  - tutkimuksellinen ajattelu
  - sosiaalitieteissä sovellettavat tyypillisimmät tutkimusotteet ja tutkimusmenetelmät
  - tutkimustehtävän ja tutkimuskysymysten määrittely
  - tutkimusprosessi laadullisisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa
  - Webropol -työkalu, laadullisen analyysin työkalut
  - Laadulliset tutkimusmenetelmät: haastattelu, havainnointi
  - Määrälliset tutkimusmenetelmät: SPSS -tilastointiohjelma, taulukot, tunnusluvut, graafiset esitykset
  - Toimintatutkimuksen menetelmät: toimintatutkimuksen prosessi, monimenetelmäisyys

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden keskeiset piirteet. Opiskelija osaa ohjatusti käyttää laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä tutkimusaineiston analysoinnissa ja kykenee kuvailemaan toimintatutkimuksen prosessin.

  Hyvä

  Opiskelija osaa kuvata laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden keskeiset piirteet ja tietää näitä menetelmiä tai lähestymistapoja hyödyntävien tutkimusprosessien kokonaisuudet ja luonteet. Opiskelija kykenee arvioimaan näiden menetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta erilaisiin tutkimuskohteisiin ja -aiheisiin sekä osaa käyttää näitä menetelmiä tutkimuksen tekemisessä.

  Kiitettävä

  Opiskelija hallitsee laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden prosessit. Opiskelijalla on kyky havaita oman ammattialan kannalta keskeisiä ja tarkoituksenmukaisia tutkimuskohteita ja hän osaa vertailla laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusmenetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta erilaisissa tutkimuskohteissa. Opiskelija kykenee toteuttamaan tutkimuksia käyttäen laaja-alaisesti laadullisia, määrällisiä ja toimintatutkimuksellisia tutkimustyökaluja.

  ---

  Toteutustapa

  20% Lähiopetus, 80% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Greasley, Pete (2008) Quantitative Data Analysis Using SPSS: An Introduction for Health and Social Sciences. Open University Press. (e-kirja).
  - Heikkilä, Tarja (2014) Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita.
  - Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, H. Tutkimushaastattelu. teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
  - Kananen, Jorma (2014) Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 176.
  - Kananen, Jorma (2014) Toimintatutkimus kehittämistutkimuksen muotona. Jyväskylä: Jyväskylän
  ammattikorkeakoulun julkaisuja.
  - Puusa, A & Juuti, P. 2011. Menetelmäviidakon raivaajat: perusteita laadullisen tutkimuslähestymistavan valintaan. Helsinki: JTO.
  - Sarajärvi, Anneli & Tuomi, Jouni. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Helsinki:Tammi.
  - Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
  - Salonen, K. 2013. Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön : opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turun ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 72. Turku : Turun ammattikorkeakoulu 2013. Saatavana: http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf
  - Verkko-oppimisalustalla olevat materiaalit
  - Muu opettajan jakama kirjallisuus

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, verkko-opiskelu, itsenäiset tehtävät.
  Määrällinen tutkimus -osuus kokonaan verkko-opetuksena.
  Laadullinen tutkimus: Osittain verkko-opintoina (2/3), lisäksi analyysiharjoitukset kontaktiopintoina.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Luennoille osallistuminen, itsenäiset tehtäväsuoritukset.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  06.09.2021 - 22.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS19C
  • SOS19B

  Paikkoja

  0 - 30

  Opettaja(t)

  Hilkka Latva-Somppi, Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  T&K osuus

  3 op

  Virtuaaliosuus

  4 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan kokonaistyömäärä 130 h, sisältäen
  - Määrälliset tutkimusmenetelmät
  - Laadulliset tutkimusmenetelmät
  - Toiminnallisen opinnäytetyön menetelmät
  - itsenäinen työskentely

  Sisällön jaksotus

  - tutkimuksellinen ajattelu
  - sosiaalitieteissä sovellettavat tyypillisimmät tutkimusotteet ja tutkimusmenetelmät
  - tutkimustehtävän ja tutkimuskysymysten määrittely
  - tutkimusprosessi laadullisisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa
  - Webropol -työkalu, laadullisen analyysin työkalut
  - Laadulliset tutkimusmenetelmät: laadullisen tutkimuksen aineistot, laadullisten aineiston analyysitavat, tulosten raportointi,
  - Määrälliset tutkimusmenetelmät: SPSS-tilastointiohjelma, taulukot, tunnusluvut, graafiset esitykset
  - Toiminnallisen opinnäytetyön menetelmät: toiminnallisen opinnäytetyön muodot (kehittämistyö, produktio, toimintatutkimus), toiminnallisen opinnäytetyön prosessi ja raportointi, monimenetelmäisyys toiminnallisessa opinnäytetyössä

• Sosiaalialan tutkimusmenetelmät SOSATK10-3019 08.11.2021-28.01.2022  5 op  (SOS20A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on valmiuksia havaita ammattialan kannalta tarkoituksenmukaisia ja kiinnostavia tutkimuskohteita. Opiskelija tietää sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa sovellettavia tutkimusotteita ja -menetelmiä sekä niiden ominaispiirteitä. Hän osaa arvioida tutkimusotteiden ja -menetelmien soveltuvuutta erilaisten tutkimuskohteiden kannalta. Opiskelija osaa rajata tutkimustehtävän ja muodostaa tutkimuskysymykset. Opiskelija tietää tutkimusprosessin kokonaisuuden ja luonteen laadullisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa. Opiskelija osaa käyttää tärkeimpiä laadullisia ja määrällisiä tutkimustyökaluja ja hän tunnistaa toimintatutkimuksen prosessin. Opiskelija on perehtynyt valintansa mukaan erityisesti määrällisten, laadullisten tai toimintatutkimuksellisten menetelmien soveltamiseen.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Tutkimus- ja kehittämistyön perusteet

  Opintojakson sisältö

  - tutkimuksellinen ajattelu
  - sosiaalitieteissä sovellettavat tyypillisimmät tutkimusotteet ja tutkimusmenetelmät
  - tutkimustehtävän ja tutkimuskysymysten määrittely
  - tutkimusprosessi laadullisisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa
  - Webropol -työkalu, laadullisen analyysin työkalut
  - Laadulliset tutkimusmenetelmät: haastattelu, havainnointi
  - Määrälliset tutkimusmenetelmät: SPSS -tilastointiohjelma, taulukot, tunnusluvut, graafiset esitykset
  - Toimintatutkimuksen menetelmät: toimintatutkimuksen prosessi, monimenetelmäisyys

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden keskeiset piirteet. Opiskelija osaa ohjatusti käyttää laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä tutkimusaineiston analysoinnissa ja kykenee kuvailemaan toimintatutkimuksen prosessin.

  Hyvä

  Opiskelija osaa kuvata laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden keskeiset piirteet ja tietää näitä menetelmiä tai lähestymistapoja hyödyntävien tutkimusprosessien kokonaisuudet ja luonteet. Opiskelija kykenee arvioimaan näiden menetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta erilaisiin tutkimuskohteisiin ja -aiheisiin sekä osaa käyttää näitä menetelmiä tutkimuksen tekemisessä.

  Kiitettävä

  Opiskelija hallitsee laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden prosessit. Opiskelijalla on kyky havaita oman ammattialan kannalta keskeisiä ja tarkoituksenmukaisia tutkimuskohteita ja hän osaa vertailla laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusmenetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta erilaisissa tutkimuskohteissa. Opiskelija kykenee toteuttamaan tutkimuksia käyttäen laaja-alaisesti laadullisia, määrällisiä ja toimintatutkimuksellisia tutkimustyökaluja.

  ---

  Toteutustapa

  20% Lähiopetus, 80% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Greasley, Pete (2008) Quantitative Data Analysis Using SPSS: An Introduction for Health and Social Sciences. Open University Press. (e-kirja).
  - Heikkilä, Tarja (2014) Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita.
  - Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, H. Tutkimushaastattelu. teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
  - Kananen, Jorma (2014) Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 176.
  - Kananen, Jorma (2014) Toimintatutkimus kehittämistutkimuksen muotona. Jyväskylä: Jyväskylän
  ammattikorkeakoulun julkaisuja.
  - Puusa, A & Juuti, P. 2011. Menetelmäviidakon raivaajat: perusteita laadullisen tutkimuslähestymistavan valintaan. Helsinki: JTO.
  - Sarajärvi, Anneli & Tuomi, Jouni. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Helsinki:Tammi.
  - Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
  - Salonen, K. 2013. Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön : opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turun ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 72. Turku : Turun ammattikorkeakoulu 2013. Saatavana: http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf
  - Verkko-oppimisalustalla olevat materiaalit
  - Muu opettajan jakama kirjallisuus

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, verkko-opiskelu, itsenäiset tehtävät.
  Määrällinen tutkimus -osuus kokonaan verkko-opetuksena.
  Laadullinen tutkimus: Osittain verkko-opintoina (2/3), lisäksi analyysiharjoitukset kontaktiopintoina.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Luennoille osallistuminen, itsenäiset tehtäväsuoritukset.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  08.11.2021 - 28.01.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20A

  Paikkoja

  0 - 30

  Opettaja(t)

  Hilkka Latva-Somppi, Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  T&K osuus

  3 op

  Virtuaaliosuus

  4 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan kokonaistyömäärä 130 h, sisältäen
  - Määrälliset tutkimusmenetelmät
  - Laadulliset tutkimusmenetelmät
  - Toiminnallisen opinnäytetyön menetelmät
  - itsenäinen työskentely

  Sisällön jaksotus

  - tutkimuksellinen ajattelu
  - sosiaalitieteissä sovellettavat tyypillisimmät tutkimusotteet ja tutkimusmenetelmät
  - tutkimustehtävän ja tutkimuskysymysten määrittely
  - tutkimusprosessi laadullisisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa
  - Webropol -työkalu, laadullisen analyysin työkalut
  - Laadulliset tutkimusmenetelmät: laadullisen tutkimuksen aineistot, laadullisten aineiston analyysitavat, tulosten raportointi,
  - Määrälliset tutkimusmenetelmät: SPSS-tilastointiohjelma, taulukot, tunnusluvut, graafiset esitykset
  - Toiminnallisen opinnäytetyön menetelmät: toiminnallisen opinnäytetyön muodot (kehittämistyö, produktio, toimintatutkimus), toiminnallisen opinnäytetyön prosessi ja raportointi, monimenetelmäisyys toiminnallisessa opinnäytetyössä

• Sosiaalialan tutkimusmenetelmät SOSATK10-3020 06.09.2021-22.10.2021  5 op  (MSOS20) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijalla on valmiuksia havaita ammattialan kannalta tarkoituksenmukaisia ja kiinnostavia tutkimuskohteita. Opiskelija tietää sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa sovellettavia tutkimusotteita ja -menetelmiä sekä niiden ominaispiirteitä. Hän osaa arvioida tutkimusotteiden ja -menetelmien soveltuvuutta erilaisten tutkimuskohteiden kannalta. Opiskelija osaa rajata tutkimustehtävän ja muodostaa tutkimuskysymykset. Opiskelija tietää tutkimusprosessin kokonaisuuden ja luonteen laadullisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa. Opiskelija osaa käyttää tärkeimpiä laadullisia ja määrällisiä tutkimustyökaluja ja hän tunnistaa toimintatutkimuksen prosessin. Opiskelija on perehtynyt valintansa mukaan erityisesti määrällisten, laadullisten tai toimintatutkimuksellisten menetelmien soveltamiseen.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Tutkimus- ja kehittämistyön perusteet

  Opintojakson sisältö

  - tutkimuksellinen ajattelu
  - sosiaalitieteissä sovellettavat tyypillisimmät tutkimusotteet ja tutkimusmenetelmät
  - tutkimustehtävän ja tutkimuskysymysten määrittely
  - tutkimusprosessi laadullisisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa
  - Webropol -työkalu, laadullisen analyysin työkalut
  - Laadulliset tutkimusmenetelmät: haastattelu, havainnointi
  - Määrälliset tutkimusmenetelmät: SPSS -tilastointiohjelma, taulukot, tunnusluvut, graafiset esitykset
  - Toimintatutkimuksen menetelmät: toimintatutkimuksen prosessi, monimenetelmäisyys

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa määritellä laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden keskeiset piirteet. Opiskelija osaa ohjatusti käyttää laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä tutkimusaineiston analysoinnissa ja kykenee kuvailemaan toimintatutkimuksen prosessin.

  Hyvä

  Opiskelija osaa kuvata laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden keskeiset piirteet ja tietää näitä menetelmiä tai lähestymistapoja hyödyntävien tutkimusprosessien kokonaisuudet ja luonteet. Opiskelija kykenee arvioimaan näiden menetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta erilaisiin tutkimuskohteisiin ja -aiheisiin sekä osaa käyttää näitä menetelmiä tutkimuksen tekemisessä.

  Kiitettävä

  Opiskelija hallitsee laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusotteiden prosessit. Opiskelijalla on kyky havaita oman ammattialan kannalta keskeisiä ja tarkoituksenmukaisia tutkimuskohteita ja hän osaa vertailla laadullisten, määrällisten ja toimintatutkimuksellisten tutkimusmenetelmien ja lähestymistapojen soveltuvuutta erilaisissa tutkimuskohteissa. Opiskelija kykenee toteuttamaan tutkimuksia käyttäen laaja-alaisesti laadullisia, määrällisiä ja toimintatutkimuksellisia tutkimustyökaluja.

  ---

  Toteutustapa

  20% Lähiopetus, 80% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Greasley, Pete (2008) Quantitative Data Analysis Using SPSS: An Introduction for Health and Social Sciences. Open University Press. (e-kirja).
  - Heikkilä, Tarja (2014) Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita.
  - Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, H. Tutkimushaastattelu. teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
  - Kananen, Jorma (2014) Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 176.
  - Kananen, Jorma (2014) Toimintatutkimus kehittämistutkimuksen muotona. Jyväskylä: Jyväskylän
  ammattikorkeakoulun julkaisuja.
  - Puusa, A & Juuti, P. 2011. Menetelmäviidakon raivaajat: perusteita laadullisen tutkimuslähestymistavan valintaan. Helsinki: JTO.
  - Sarajärvi, Anneli & Tuomi, Jouni. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Helsinki:Tammi.
  - Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
  - Salonen, K. 2013. Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön : opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turun ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 72. Turku : Turun ammattikorkeakoulu 2013. Saatavana: http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf
  - Verkko-oppimisalustalla olevat materiaalit
  - Muu opettajan jakama kirjallisuus

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, verkko-opiskelu, itsenäiset tehtävät.
  Määrällinen tutkimus -osuus kokonaan verkko-opetuksena.
  Laadullinen tutkimus: Osittain verkko-opintoina (2/3), lisäksi analyysiharjoitukset kontaktiopintoina.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Luennoille osallistuminen, itsenäiset tehtäväsuoritukset.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  06.09.2021 - 22.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • MSOS20

  Paikkoja

  0 - 30

  Opettaja(t)

  Hilkka Latva-Somppi, Katariina Perttula

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  T&K osuus

  3 op

  Virtuaaliosuus

  4 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan kokonaistyömäärä 130 h, sisältäen
  - Määrälliset tutkimusmenetelmät
  - Laadulliset tutkimusmenetelmät
  - Toiminnallisen opinnäytetyön menetelmät
  - itsenäinen työskentely

  Sisällön jaksotus

  - tutkimuksellinen ajattelu
  - sosiaalitieteissä sovellettavat tyypillisimmät tutkimusotteet ja tutkimusmenetelmät
  - tutkimustehtävän ja tutkimuskysymysten määrittely
  - tutkimusprosessi laadullisisissa, määrällisissä ja toimintatutkimuksellisissa tutkimusotteissa
  - Webropol -työkalu, laadullisen analyysin työkalut
  - Laadulliset tutkimusmenetelmät: laadullisen tutkimuksen aineistot, laadullisten aineiston analyysitavat, tulosten raportointi,
  - Määrälliset tutkimusmenetelmät: SPSS-tilastointiohjelma, taulukot, tunnusluvut, graafiset esitykset
  - Toiminnallisen opinnäytetyön menetelmät: toiminnallisen opinnäytetyön muodot (kehittämistyö, produktio, toimintatutkimus), toiminnallisen opinnäytetyön prosessi ja raportointi, monimenetelmäisyys toiminnallisessa opinnäytetyössä

• Sosiaalilainsäädännön perusteet BE00CW36-3005 21.03.2022-24.04.2022  4 op  (SOPE21S) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa hankkia lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja sosiaalialan työntekijänä. Hän tuntee sosiaalilainsäädännön kokonaisuuden ja ymmärtää sen merkityksen sosiaalialan työssä. Hän osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän sosiaalipoliittisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija tunnistaa EU -lainsäädännön ja kansainvälisten sopimuksien vaikutuksen sosiaalityöhön. Hän osaa selittää lainsäätämisprosessien kulun.

  Opintojakson sisältö

  - lainsäädännöllisen tiedon hakeminen ja käyttäminen
  - sosiaalihuollon oikeusperiaatteet
  - salassapitovelvollisuus
  - keskeiset sosiaalilait ja asetukset

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja selittää keskeisimpiä lakeja

  Hyvä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja esimerkkeihin.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja huomioiden eri lakien merkityksen laaja-alaisesti. Opiskelija tukee muiden opiskelijoiden oppimista.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.03.2022 - 24.04.2022

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOPE21S

  Paikkoja

  15 - 30

  Opettaja(t)

  Arja Haapaharju

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Arviointiasteikko

  1-5

• Sosiaalilainsäädännön perusteet BE00CW36-3004 06.06.2022-31.08.2022  4 op  (SOS22A, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa hankkia lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja sosiaalialan työntekijänä. Hän tuntee sosiaalilainsäädännön kokonaisuuden ja ymmärtää sen merkityksen sosiaalialan työssä. Hän osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän sosiaalipoliittisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija tunnistaa EU -lainsäädännön ja kansainvälisten sopimuksien vaikutuksen sosiaalityöhön. Hän osaa selittää lainsäätämisprosessien kulun.

  Opintojakson sisältö

  - lainsäädännöllisen tiedon hakeminen ja käyttäminen
  - sosiaalihuollon oikeusperiaatteet
  - salassapitovelvollisuus
  - keskeiset sosiaalilait ja asetukset

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja selittää keskeisimpiä lakeja

  Hyvä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja esimerkkeihin.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja huomioiden eri lakien merkityksen laaja-alaisesti. Opiskelija tukee muiden opiskelijoiden oppimista.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - ajankohtainen lainsäädäntö
  - HE 164/2014 Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140164.pdf
  - nettilinkit lainsäädännöllisen tiedon hakemiseen

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  verkkototeutus. Tehtävät suoritetaan opiskelijan valitsemassa järjestyksessä ja aikataulussa opintojakson aikana.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Arvosana (1-5) muodostuu suoritettujen tehtävien keskiarvosta.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  06.06.2022 - 31.08.2022

  Ilmoittautumisaika

  15.03.2022 - 14.04.2022

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS22A
  • MSOS22K

  Paikkoja

  0 - 35

  Opettaja(t)

  Arja Haapaharju

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Virtuaaliosuus

  4 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  kontaktikurssi

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  107 t

  Sisällön jaksotus

  sosiaalihuoltolaki
  asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet
  toimeentulotuki
  vanhuspalvelulaki
  lapsipaketti
  vammaispalvelut
  mielenterveyslainsäädäntö
  päihdehuoltolaki
  varhaiskasvatus

• Sosiaalilainsäädännön perusteet SOSAPJ40-3022 15.11.2021-17.12.2021  4 op  (SOS21A, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa hankkia lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja sosiaalialan työntekijänä. Hän tuntee sosiaalilainsäädännön kokonaisuuden ja ymmärtää sen merkityksen sosiaalialan työssä. Hän osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän sosiaalipoliittisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija tunnistaa EU -lainsäädännön ja kansainvälisten sopimuksien vaikutuksen sosiaalityöhön. Hän osaa selittää lainsäätämisprosessien kulun.

  Edeltävä osaaminen

  edeltäviä opintoja ei tarvita

  Opintojakson sisältö

  - lainsäädännöllisen tiedon hakeminen ja käyttäminen
  - sosiaalihuollon oikeusperiaatteet
  - salassapitovelvollisuus
  - sosiaalihuoltolaki
  - sosiaalihuollon asiakaslaki
  - toimeentulotukilaki
  - vammaispalvelulaki
  - mielenterveyslaki
  - päihdehuoltolaki
  - lapsipakettiin liittyvät lait (elatusturva-, lapsen huolto ja tapaamisoikeuslait sekä lastensuojelulaki)
  - vanhuspalvelulaki
  - itsemääräämisoikeuslaki
  - EU:n sosiaalipoliittinen lainsäädäntö

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja selittää keskeisimpiä lakeja.

  Hyvä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja esimerkkeihin.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja huomioiden eri lakien merkityksen laaja-alaisesti. Opiskelija tukee muiden opiskelijoiden oppimista.

  ---

  Toteutustapa

  75% Lähiopetus, 25% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - ajankohtainen lainsäädäntö
  - lisäksi tunneilla jaettava materiaali
  - nettilinkit lainsäädännöllisen tiedon hakemiseen

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  luennot, yksilö- ja ryhmätyöt, itsenäinen työskentely, verkkotyöskentely

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, verkkotehtävät, tentti

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  15.11.2021 - 17.12.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21A
  • MSOS21K

  Paikkoja

  0 - 30

  Opettaja(t)

  Arja Haapaharju

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  verkkototeutus

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  opintojakso ei sisällä harjoittelua

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 tuntia

  Sisällön jaksotus

  lainsäädännöllisen tiedon hakeminen ja käyttäminen
  - sosiaalihuollon oikeusperiaatteet
  - salassapitovelvollisuus
  - sosiaalihuoltolaki
  - sosiaalihuollon asiakaslaki
  - toimeentulotukilaki
  - vammaispalvelulaki
  - mielenterveyslaki
  - päihdehuoltolaki
  - lapsipakettiin liittyvät lait (elatusturva-, lapsen huolto ja tapaamisoikeuslait sekä lastensuojelulaki)
  - vanhuspalvelulaki
  - itsemääräämisoikeuslaki
  - EU:n sosiaalipoliittinen lainsäädäntö

• Sosiaalilainsäädännön perusteet BE00CW36-3002 10.01.2022-11.03.2022  4 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa hankkia lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja sosiaalialan työntekijänä. Hän tuntee sosiaalilainsäädännön kokonaisuuden ja ymmärtää sen merkityksen sosiaalialan työssä. Hän osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän sosiaalipoliittisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija tunnistaa EU -lainsäädännön ja kansainvälisten sopimuksien vaikutuksen sosiaalityöhön. Hän osaa selittää lainsäätämisprosessien kulun.

  Opintojakson sisältö

  - lainsäädännöllisen tiedon hakeminen ja käyttäminen
  - sosiaalihuollon oikeusperiaatteet
  - salassapitovelvollisuus
  - keskeiset sosiaalilait ja asetukset

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja selittää keskeisimpiä lakeja

  Hyvä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja esimerkkeihin.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja huomioiden eri lakien merkityksen laaja-alaisesti. Opiskelija tukee muiden opiskelijoiden oppimista.

  ---

  Toteutustapa

  75% Lähiopetus, 25% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - ajankohtainen lainsäädäntö
  - lisäksi tunneilla jaettava materiaali
  - nettilinkit lainsäädännöllisen tiedon hakemiseen

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  luennot, yksilö- ja ryhmätyöt, itsenäinen työskentely, verkkotyöskentely

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, verkkotehtävät, tentti

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 11.03.2022

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Paikkoja

  0 - 36

  Opettaja(t)

  Sos Nimeämätön

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  1 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  verkkokurssi

  Tenttien ajankohdat

  Tentti opintojakson lopussa lukujärjestykseen merkittynä ajankohtana. Tarvittaessa voi uusia yleisenä tenttipäivänä.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 t, sisältää luennot, tehtävät ja itsenäisen opiskelun

• Sosiaalilainsäädännön perusteet BE00CW36-3003 14.03.2022-20.05.2022  4 op  (SOS21B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa hankkia lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja sosiaalialan työntekijänä. Hän tuntee sosiaalilainsäädännön kokonaisuuden ja ymmärtää sen merkityksen sosiaalialan työssä. Hän osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän sosiaalipoliittisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija tunnistaa EU -lainsäädännön ja kansainvälisten sopimuksien vaikutuksen sosiaalityöhön. Hän osaa selittää lainsäätämisprosessien kulun.

  Opintojakson sisältö

  - lainsäädännöllisen tiedon hakeminen ja käyttäminen
  - sosiaalihuollon oikeusperiaatteet
  - salassapitovelvollisuus
  - keskeiset sosiaalilait ja asetukset

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön pääpiirteet ja ydinkohdat. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja selittää keskeisimpiä lakeja

  Hyvä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja esimerkkeihin.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa sosiaalialan työtehtäviin liittyvän keskeisen lainsäädännön. Opiskelija osaa hakea lainsäädännöllistä tietoa ja soveltaa keskeisimpiä lakeja huomioiden eri lakien merkityksen laaja-alaisesti. Opiskelija tukee muiden opiskelijoiden oppimista.

  ---

  Toteutustapa

  Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - ajankohtainen lainsäädäntö
  - HE 164/2014 Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140164.pdf
  - nettilinkit lainsäädännöllisen tiedon hakemiseen

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  verkkototeutus. Tehtävät suoritetaan opiskelijan valitsemassa järjestyksessä ja aikataulussa opintojakson aikana.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Arvosana (1-5) muodostuu suoritettujen tehtävien keskiarvosta.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  14.03.2022 - 20.05.2022

  Ilmoittautumisaika

  30.08.2021 - 07.09.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21B
  • SOS21C

  Paikkoja

  0 - 36

  Opettaja(t)

  Arja Haapaharju

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  4 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  kontaktikurssi

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  107 t

  Sisällön jaksotus

  sosiaalihuoltolaki
  asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet
  toimeentulotuki
  vanhuspalvelulaki
  lapsipaketti
  vammaispalvelut
  mielenterveyslainsäädäntö
  päihdehuoltolaki
  varhaiskasvatus

• Sosiaalilainsäädännön soveltamisalueita SOSAPJ50-3018 10.01.2022-04.03.2022  4 op  (SOS21A) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä sosionomin ammattityössä, erityisesti lastensuojelun, toimeentulotuen, päihdehuollon ja vammaishuollon alueilla. Hän osaa tarkastella, millaisia reunaehtoja lainsäädännön soveltamiseen liittyy ja miten lainsäädäntö määrittää asiakkaan tarpeesta lähtevää asiakastyön prosessia. Opiskelija osaa soveltaa asiakastyön prosesseihin asiakkaan itsemääräämisoikeuden, asiakaslähtöisyyden ja tahdonvastaisten toimenpiteiden näkökulmia. Hän osaa hankkia tietoa lainsääsäädännöstä ja sen soveltamisesta.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Sosiaalilainsäädännön perusteet

  Opintojakson sisältö

  - sosiaalilainsäädännön tulkinta
  - soveltaminen asiakastyön prosessissa
  - soveltamisen reunaehdot
  - lastensuojelu, toimeentulotuki, päihdehuolto, vammaishuolto

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa ja tiedostaa lainsäädännön asettamat reunaehdot sosionomin työssä. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosionomin ammattityön kannalta keskeistä lainsäädäntöä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää lainsäädännön merkityksen asiakastyön prosesseissa. Hän osaa hankkia ja soveltaa keskeisimpiä lakeja laaja-alaisesti huomioiden asiakkaiden oikeudet ja velvollisuudet.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa kuvata ja arvioida lainsäädännön merkitystä sosiaalialalla sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä monipuolisesti. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä ja analysoida lainsäädännön merkityksiä ja vaikutuksia asiakastyön prosesseissa.

  ---

  Toteutustapa

  25% Lähiopetus, 75% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Lastensuojelun käsikirja. THL..
  - Vammaispalvelujen käsikirja. THL.
  - http://www.kela.fi/toimeentulotuki
  - https://www.paihdelinkki.fi/
  - Saastamoinen, Kati (2020): Lapsi sijaishuollossa: yhteydenpidon rajoittaminen ja rajoitustoimenpiteet.
  - muu opettajan ilmoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Osallistuminen kontaktiopetukseen (18h), tiedonhaku sekä opiskelu Moodle-oppimisalustalla. Itsenäiset case-oppimistehtävät. Työprosessien analysoiminen lainsäädännön soveltamisen näkökulmasta, työelämän asiantuntijat, kokemusasiantuntijat

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Aktiivinen osallistuminen opintojakson toteutukseen, case-oppimistehtävät.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 04.03.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS21A

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Pia-Christine Sainio

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojaksolla on oma Moodlepohja. Tarkemmat tiedot opintojakson alkaessa.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  3 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  -

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

  Tenttien ajankohdat

  Tehtävien palautus on opintojakson lopussa.

  KV yhteydet

  -

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 tuntia, josta kontaktiopetusta 18h.

  Sisällön jaksotus

  Opintojakso alkaa orientoinnilla, tämän jälkeen ovat kontaktitunnit. Kontaktituntien jälkeen on varattu aikaa case-oppimistehtävien tekoon ja palautukseen.

• Sosiaalilainsäädännön soveltamisalueita SOSAPJ50-3019 06.09.2021-22.10.2021  4 op  (SOS20B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä sosionomin ammattityössä, erityisesti lastensuojelun, toimeentulotuen, päihdehuollon ja vammaishuollon alueilla. Hän osaa tarkastella, millaisia reunaehtoja lainsäädännön soveltamiseen liittyy ja miten lainsäädäntö määrittää asiakkaan tarpeesta lähtevää asiakastyön prosessia. Opiskelija osaa soveltaa asiakastyön prosesseihin asiakkaan itsemääräämisoikeuden, asiakaslähtöisyyden ja tahdonvastaisten toimenpiteiden näkökulmia. Hän osaa hankkia tietoa lainsääsäädännöstä ja sen soveltamisesta.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Sosiaalilainsäädännön perusteet

  Opintojakson sisältö

  - sosiaalilainsäädännön tulkinta
  - soveltaminen asiakastyön prosessissa
  - soveltamisen reunaehdot
  - lastensuojelu, toimeentulotuki, päihdehuolto, vammaishuolto

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa ja tiedostaa lainsäädännön asettamat reunaehdot sosionomin työssä. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosionomin ammattityön kannalta keskeistä lainsäädäntöä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää lainsäädännön merkityksen asiakastyön prosesseissa. Hän osaa hankkia ja soveltaa keskeisimpiä lakeja laaja-alaisesti huomioiden asiakkaiden oikeudet ja velvollisuudet.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa kuvata ja arvioida lainsäädännön merkitystä sosiaalialalla sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä monipuolisesti. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä ja analysoida lainsäädännön merkityksiä ja vaikutuksia asiakastyön prosesseissa.

  ---

  Toteutustapa

  25% Lähiopetus, 75% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Lastensuojelun käsikirja. THL..
  - Vammaispalvelujen käsikirja. THL.
  - http://www.kela.fi/toimeentulotuki
  - https://www.paihdelinkki.fi/
  - Saastamoinen, Kati (2020): Lapsi sijaishuollossa: yhteydenpidon rajoittaminen ja rajoitustoimenpiteet.
  - muu opettajan ilmoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Osallistuminen kontaktiopetukseen (18h), tiedonhaku sekä opiskelu Moodle-oppimisalustalla. Itsenäiset case-oppimistehtävät. Työprosessien analysoiminen lainsäädännön soveltamisen näkökulmasta, työelämän asiantuntijat, kokemusasiantuntijat

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Aktiivinen osallistuminen opintojakson toteutukseen, case-oppimistehtävät.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  06.09.2021 - 22.10.2021

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • SOS20C

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Pia-Christine Sainio

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojaksolla on oma Moodlepohja. Tarkemmat tiedot opintojakson alkaessa.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  3 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  -

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

  Tenttien ajankohdat

  Tehtävien palautus on opintojakson lopussa.

  KV yhteydet

  -

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 tuntia, josta kontaktiopetusta 18h.

  Sisällön jaksotus

  Opintojakso alkaa orientoinnilla, tämän jälkeen ovat kontaktitunnit. Kontaktituntien jälkeen on varattu aikaa case-oppimistehtävien tekoon ja palautukseen.

• Sosiaalilainsäädännön soveltamisalueita SOSAPJ50-3020 10.01.2022-04.03.2022  4 op  (SOS20B, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä sosionomin ammattityössä, erityisesti lastensuojelun, toimeentulotuen, päihdehuollon ja vammaishuollon alueilla. Hän osaa tarkastella, millaisia reunaehtoja lainsäädännön soveltamiseen liittyy ja miten lainsäädäntö määrittää asiakkaan tarpeesta lähtevää asiakastyön prosessia. Opiskelija osaa soveltaa asiakastyön prosesseihin asiakkaan itsemääräämisoikeuden, asiakaslähtöisyyden ja tahdonvastaisten toimenpiteiden näkökulmia. Hän osaa hankkia tietoa lainsääsäädännöstä ja sen soveltamisesta.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Sosiaalilainsäädännön perusteet

  Opintojakson sisältö

  - sosiaalilainsäädännön tulkinta
  - soveltaminen asiakastyön prosessissa
  - soveltamisen reunaehdot
  - lastensuojelu, toimeentulotuki, päihdehuolto, vammaishuolto

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tunnistaa ja tiedostaa lainsäädännön asettamat reunaehdot sosionomin työssä. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosionomin ammattityön kannalta keskeistä lainsäädäntöä.

  Hyvä

  Opiskelija osaa selittää lainsäädännön merkityksen asiakastyön prosesseissa. Hän osaa hankkia ja soveltaa keskeisimpiä lakeja laaja-alaisesti huomioiden asiakkaiden oikeudet ja velvollisuudet.

  Kiitettävä

  Opiskelija osaa kuvata ja arvioida lainsäädännön merkitystä sosiaalialalla sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta. Hän osaa hankkia ja soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä monipuolisesti. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä ja analysoida lainsäädännön merkityksiä ja vaikutuksia asiakastyön prosesseissa.

  ---

  Toteutustapa

  25% Lähiopetus, 75% Etäopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  - Lastensuojelun käsikirja. THL..
  - Vammaispalvelujen käsikirja. THL.
  - http://www.kela.fi/toimeentulotuki
  - https://www.paihdelinkki.fi/
  - Saastamoinen, Kati (2020): Lapsi sijaishuollossa: yhteydenpidon rajoittaminen ja rajoitustoimenpiteet.
  - muu opettajan ilmoittama materiaali

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Osallistuminen kontaktiopetukseen (18h), tiedonhaku sekä opiskelu Moodle-oppimisalustalla. Itsenäiset case-oppimistehtävät. Työprosessien analysoiminen lainsäädännön soveltamisen näkökulmasta, työelämän asiantuntijat, kokemusasiantuntijat

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Aktiivinen osallistuminen opintojakson toteutukseen, case-oppimistehtävät.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  10.01.2022 - 04.03.2022

  Ilmoittautumisaika

  26.04.2021 - 02.05.2021

  • 4 op

  Ryhmä(t)

  • SOS20B
  • SOS20C

  Paikkoja

  12 - 30

  Opettaja(t)

  Mirva Siltakorpi, Pia-Christine Sainio

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojaksolla on oma Moodlepohja. Tarkemmat tiedot opintojakson alkaessa.

  Vastuuyksikkö

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala

  Koulutusohjelma(t)

  Sosionomi (AMK)

  Toimipiste

  SeAMK Sosiaali- ja terveysala, Seinäjoki

  Virtuaaliosuus

  3 op

  Arviointiasteikko

  1-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  -

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojakso ei sisällä harjoittelua.

  Tenttien ajankohdat

  Tehtävien palautus on opintojakson lopussa.

  KV yhteydet

  -

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  106 tuntia, josta kontaktiopetusta 18h.

  Sisällön jaksotus

  Opintojakso alkaa orientoinnilla, tämän jälkeen ovat kontaktitunnit. Kontaktituntien jälkeen on varattu aikaa case-oppimistehtävien tekoon ja palautukseen.

• Sosiaalilainsäädännön soveltamisalueita SOSAPJ50-3021 21.03.2022-20.05.2022  4 op  (MSOS21K) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa soveltaa sosiaalialan ja rinnakkaisalojen lainsäädäntöä sosionomin ammattityössä, erityisesti lastensuojelun, toimeentulotuen, päihdehuollon ja vammaishuollon alueilla. Hän osaa tarkastella, millaisia reunaehtoja lainsäädännön soveltamiseen liittyy ja miten lainsäädäntö määrittää asiakkaan tarpeesta lähtevää asiakastyön prosessia. Opiskelija osaa soveltaa asiakastyön prosesseihin asiakkaan itsemääräämisoikeuden, asiakaslähtöisyyden ja tahdonvastaisten toimenpiteiden näkökulmia. Hän osaa hankkia tietoa lainsääsäädännöstä ja sen soveltamisesta.

  Edeltävä osaaminen

  opintojakso Sosiaalilainsäädännön perusteet

  Opintojakson sisältö

  - sosiaalil