OPETUSSUUNNITELMAT > MONIMUOTOTOTEUTUS > AGROLOGI (AMK)

Agrologi (AMK)
Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, 240 op


Agrologi (AMK)

  • Ohjelma
  • Opetussuunnitelmat
  • Opinnot

Tutkinto-ohjelman nimi

Agrologi (AMK)

Suuntautumisvaihtoehdot

Maatalouden yritystalous, maatalousyrityksen tuotantoprosessit ( kasvi- ja kotieläintuotanto, maatalousteknologia) sekä elintarviketuotanto.

Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus

Agrologin tutkinto-ohjelma johtaa luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkintoon ja suoritettava tutkintonimike on agrologi (AMK).

Tutkinnon taso

Tutkinto-ohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 6.

Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120

Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset

Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.
Valintaperusteet löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku.

Ahot-menettelyt

AHOT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistamisprosessi nivoutuu läheisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laatimiseen ja sitä päivitetään henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen yhteydessä.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan. Ohjeessa on nimetty tutkinto-ohjelman osaamisen tunnustamisen yhteyshenkilöt, jotka antavat ohjausta prosessiin liittyvissä asioissa.
Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään muun muassa
- vastaavansisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- opiskelijan haastatteluja
- kirjallisia ja suullisia tenttejä tai raportteja
- toiminnallisia tai kirjallisia tehtäviä tai näyttöjä
- esitelmiä, portfolioita.

AHOT-menettelyn ulkopuolelle jäävät opinnäytetyö ja kypsyyskoe.

AHOT- menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. AHOT-hakemukset ohjataan koulutusohjelmassa AHOT-tiimille, jonka muodostavat ko. opintojakson vastuuopettaja, koulutuspäällikkö ja opinto-ohjaaja. AHOT- opintojaksoihin kuuluvat pääosin yhteiset perusopinnot ja yhteiset ammattiopinnot.

Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa ovat käytössä kirjalliset ja suulliset tentit, toiminnalliset ja kirjalliset tehtävät/näytöt, esitelmät, portfoliot ja arviointihaastattelut. Päätöksen aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta tekee opintojakson vastuuopettaja tai koulutuspäällikkö.

Tutkintovaatimukset ja -säännökset

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö

Konstruktiivisessa oppimiskäsityksessä korostetaan opiskelijan aktiivista roolia ja omaa kokemusmaailmaa. Opittavat asiat pyritään ymmärtämään. Opettajan rooli on olla oppimisprosessin ohjaaja.

Oppimisen piirteitä:

1. Opiskelija asettaa omia oppimistavoitteita.
2. Opiskelijalle tehdään henkilökohtainen oppimissuunnitelma.
3. Opittavat asiat liitetään opiskelijoiden omaan kokemusmaailmaan, työhön ja toimintaympäristöön.
4. Vuorovaikutuksella opiskelijoiden ja opettajien kesken pyritään syventämään opittavia asioita ja arvioimaan oppimiskokemuksia.
5. Oppimisessa korostetaan opiskelun prosessiluonnetta, ei pelkästään tavoitteita ja sisältöjä.
6. Opiskelija seuraa ja arvioi omaa ja ryhmän oppimista yhdessä opettajien kanssa. Oppimista kehitetään järjestelmällisesti koottavan palautteen pohjalta. Palautteet käsitellään yhdessä opiskelijoiden kanssa ja ne johtavat oppimistilanteiden kehittämiseen.

Opetuksessa käytetään erilaisia aiheeseen soveltuvia menetelmiä. Monipuolisilla menetelmillä tuetaan sekä opiskelijan ammatillista kehittymistä ja työelämävalmiuksia että ammatillista osaamista. Käytettäviä menetelmiä ovat esimerkiksi luennot, itsenäinen tiedonhankinta, projektit, etä- ja verkko-opetus, oppimistehtävät, käytännön harjoitustyöt ja erilaiset yhteistoiminnallisen oppimisen muodot.

Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö

Opintojen alussa jokainen tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman ( lyhenne HOPS ) opinto-ohjaajan tai tutoropettajan avustamana. Opinnot etenevät henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja tavoitteiden mukaisesti.

Opintoihin kuuluu lähiopetusta, itseopiskelua, käytännön harjoitteluja ja opinnäytetyö. Lähiopetuksessa yhdistyvät teoria ja monipuolinen käytännön opiskelu. Opiskelu on joustavaa ja opiskelija voi painottaa opintoja kiinnostuksensa mukaan. Opiskelua rytmittävät eläinten tuotanto- ja lisääntymiskierto sekä vuodenajat kasvu- ja korjuukausineen pellolla. Käytännönläheisen ja ongelmaperusteisen, pohtivan opiskelun tekevät mahdolliseksi nykyaikaiset kotieläin-, laboratorio- ja opetustilat.

SeAMKin agrologiopinnoissa luodaan katsaus koko ruokaketjuun, sen alkulähteisiin, jalostukseen ja kuluttajan näkökulmaan. Ammatillisia opintokokonaisuuksia ovat perusopintojen lisäksi kasvituotanto, kotieläintuotanto, teknologia, maatalousekonomia ja yritystalous.

Harjoitteluihin kuuluvat maatilaharjoittelu ja erikoistumisharjoittelu Suomessa tai ulkomailla. Opinnäytetyö tehdään opintojen loppuvaiheessa. Opinnäytetyön aiheen valinta on maaseutuelinkeinojen opinnoissa ollut hyvin vapaa, mutta opiskelijan kannattaa pitää mielessä opinnäytetyön hyödyntämisnäkökulma urasuunnittelussa ja työllistymisessä. Yhteistyö SeAMK:n muiden yksikköjen kanssa on tiivistä muun muassa bio-ja elintarviketekniikan ja restonomien koulutusohjelman kanssa, josta opiskelija voi valita opintoja henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaansa.

Toisen opintovuoden jälkeisenä alkukesänä on kasvukauden opintojakso, jolloin sovelletaan käytännössä opiskellen talven aikana tulleita teoriatietoja. Kesän aikana opiskelijat ovat perinteisesti tehneet opintoretken Keski-Eurooppaan, joka antaa tuulahduksen muiden maiden maatalouskulttuurista.

Kolmantena ja neljäntenä opiskeluvuotena syvennytään oman valinnan mukaan maatalouden yritystalouteen tai tuotantoprosesseihin ( kasvi- tai kotieläintuotanto, maatalousteknologia). Osaamistasi voit laajentaa myös ruoan jatkojalostustukseen opiskelemalla bio- ja elintarviketekniikkaa. Halutessasi voi syventää osaamistasi myös liiketalouden tai tekniikan opinnoilla.

Ammatillinen osaamisprofiili

Agrologi työskentelee kotieläin- ja kasvituotannon neuvojana, hallinnon, koulutuksen ja tutkimustoiminnan asiantuntijana sekä maaseudun kehittäjänä. Kauppa ja teollisuus sekä pankki- ja vakuutussektori työllistävät myös agrologeja. Kehittyvillä tiloilla tarvitaan ammattikorkeakoulutasoista osaamista, joten moni agrologi toimii yrittäjinä. Agrologeille on tarjolla monipuolisia työtehtäviä ja he työllistyvät hyvin.

Agrologien työtehtävät ovat hyvin erilaisia, joten tehtävänimikkeitäkin löytyy runsas määrä. Tehtävänimikkeenä voi olla esimerkiksi neuvoja, asiantuntija, kehittämispäällikkö, tuotepäällikkö, asiakkuusvastaava ja maaseutupäällikkö.
Ammatilliset kieliopinnot suoritettuaan opiskelija osaa toimia oman alansa suullisissa ja kirjallisissa viestintätilanteissa, pystyy etsimään tietoa sekä seuraamaan oman ammattialansa kehitystä kohdekielillä.

Kansainvälisyys

Amk-agrologiopiskelijalla on mahdollisuus hakeutua vaihto-opiskeluun tai työharjoitteluun ulkomaille. Suosittuja työharjoittelumaita ovat olleet Eesti, Saksa ja USA. Ulkomaisille alan opiskelijolle on tarjolla oma englannikielinen ohjelma From Field to Fork, jonka englanninkielisiä opintoja on myös suomenkielisillä opiskelijoilla mahdollista opiskella.

Jatko-opintokelpoisuus

Antaa kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen jatko-opintokelpoisuuden alan ylempään amk-tutkintoon.

Opintojen rakenne

Tutkinto-ohjelman opinnot koostuvat ammattikorkeakoululain mukaisesti perusopinnoista, ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä vuodessa.

Koulutusohjelma (240 op) koostuu yhteisistä perus- ja ammattiopinnoista (130 op), syventävistä ammattiopinnoista (35 op), vapaasti valittavista opinnoista ( 10 op), harjoittelusta (50 op) sekä opinnäytetyöstä (15 op). Kukin näistä osiosta jakaantuu opintokokonaisuuksiin ja edelleen opintojaksoihin. Opintojen tavoiteltu suoritusaika on neljä vuotta.


Opintojen aloitus:

Opintojen alussa oleville perehdytyspäivillä esitellään opintojen rakennetta ja opiskelukäytäntöjä. Lisäksi tutustutaan opiskelijatutoreihin ja muihin aloittaviin opiskelijoihin. Opiskelijatutorit ovat aloittavan opiskelijan apuna ja turvana ensimmäisten opintoviikkojen aikana. Jokainen aloittava opiskelija saa 'oman' opiskelijatutorin, vaikkakin kaikki tutorit ovat luonnollisesti avustamassa aloittavaa opiskelijaa. Lähiopiskelu on pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin kello 8 - 17.15 välillä.


Kaikille yhteisiä opintoja ja käytäntöä:

Ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuotena opiskellaan kaikille yhteisiä perusaineita ja ammatillisia aineita. Näitä ovat mm. tietotekniikka, ruotsin ja englannin kieli, matematiikka, kasvituotannon ja kotieläintuotannon perusteet, tekniset aineet ja maatalousekonomia.

Ensimmäisen opintovuoden jälkeisenä kesänä on maatilaharjoittelu, joka alkaa toukokuun alussa ja päättyy syyskuun lopussa. Maatilaharjoittelussa opiskelija tutustuu ja oppii tekemään maatilan töitä valitsemallaan tuotantosuunnalla. Harjoittelutiloja löytyy ympäri Suomen. Maatilaharjoittelun voi tehdä myös ulkomailla.

Toinen opiskeluvuosi alkaa lokakuun alussa ja päättyy huhtikuun lopussa. Toisena opintovuotena opiskellaan jälleen omassa opintosuunnitelmassa tehtyjen valintojen mukaisesti. Pääsääntöisesti toisena opintovuotena on meneillään ammatillisia opintoja. Koko ammattikorkeakoulun tarjonnasta opiskelija voi valita vapaasti valittavia opintoja 10 opintopisteen verran. Yksi opintopiste vastaa 27 tuntia opiskelijan työtä. Tuohon 10 opintopisteeseen voi sisällyttää myös muissa ammattikorkeakouluissa tai yliopistossa tehtyjä opintoja.

Toisen opintovuoden jälkeisenä alkukesänä on kasvukausi , jolloin sovelletaan käytännössä talven aikana tulleita teoriatietoja. Kesän aikana opiskelijat ovat perinteisesti tehneet opintoretken Keski-Eurooppaan. Opintoretkellä tutustutaan eri maiden maatalouteen ja kulttuureihin. Retki on omakustanteinen, johon opiskelijat ovat yleensä keränneet rahaa erilaisin tempauksin ja työtehtävin kuluneen talven aikana. Osallistuminen opintoretkeen on vapaaehtoista.


Omaan alaan erikoistumista:

Kolmantena opintovuotena keskitytään ammatillisiin valinnaisiin opintoihin. Osaamista voi syventää maatalouden yritystalouteen, tuotantoprosesseihin tai elintarviketuotantoon. Valinnaisia ammattiopintoja voi valita 35 opintopistettä. Valittavina on laajempia opintokokonaisuuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja. Valittavana on esimerkiksi maatilan liikkeenjohtoon ja tuotannon suunnitteluun, viljelyn suunnitteluun tai tuotantoeläintenruokinnan ja terveydenhuollon suunnitteluun liittyviä opintoja.

Kolmannen opintovuoden jälkeisenä kesänä on erikoistumisharjoittelu, joka kestää 75 päivää ja ajoittuu touko - elokuulle. Erikoistumisharjoittelupaikan opiskelija etsii itsenäisesti tai erikoistumisharjoitteluohjaajan avustuksella. Erikoistumisharjoittelupaikkaa valittaessa opiskelijan on hyvä miettiä urasuunnitelmaansa ja tulevaa ammatillista sijoittumista. Usein erikoistumisharjoittelu antaa myös idean tai tilauksen opinnäytetyöhön, joka tehdään opintojen loppuvaiheessa.

Lisäksi opiskelijalla on valittavissa esimerkiksi toisen tai kolmannen opiskeluvuoden aikana valita monialaisia opintoja ( Frami Pro) opiskelusuunnitelmaansa. FramiProssa opiskelijalla on kokopäiväisesti opiskellen mahdollisuus suorittaa noin 25-30 opintopistettä yhden lukukauden aikana.

Opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä ja sen tarkoituksena on osoittaa opiskelijan perehtyneisyys omaan ammattialaansa tietyn aiheen kautta. Opinnäytetyön aiheen valinta on maatalouden opinnoissa ollut hyvin vapaa, mutta opiskelijan kannattaa pitää mielessä opinnäytetyön hyödyntämisnäkökulma urasuunnittelussa ja työllistymisessä.

Opetusuunnitelmassa on viisi opintoja läpäisevää juonnetta, jotka kulkevat läpi opintojen. Ne perustuvat SeAMKin selvityksiin, tutkimuksiin ja strategiaan sekä ammattikorkeakoulutuksen kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin ja säädöksiin.
- Tiedonhankinta-juonne vahvistaa opiskelijan ammatillista ja alakohtaista tiedonhankintaosaamista läpi opintojen.
- Kansainvälisyys-juonne varmistaa opiskelijan kansainvälisen osaamisen kehittyminen opiskelun aikana.
- Yrittäjyys-juonteen mukaisilla opinnoilla autetaan opiskelijaa ymmärtämään yrittäjyyden ja yritystoiminnan keskeinen ja kasvava osuus yhteiskunnassa.
- Kestävä kehitys juonteena auttaa opiskelijaa tiedostamaan yhteiskuntavastuun ja ymmärtämään kestävän kehityksen moninaisuuden työelämätaitona.
- Uraohjaus juonteena auttaa opiskelijaa tunnistamaan omaa osaamistaan sekä omia vahvuuksiaan. Siihen kuuluvia alueita ovat myös työelämätuntemus, työnhakutaidot sekö elinikäinen oppiminen.

Tutkintosääntö ja arviointiasteikot

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Arviointiasteikko 1- 5 on laadittu alla olevan taulukon mukaisesti. Sitä käytetään myös arvioitaessa aiemmin hankittuun osaamiseen perustuvaa osaamista.

Linkki

Valmistumisen edellytykset

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.

Opiskelumuoto

Päiväopinnoissa opiskelu on kokopäiväistä, pääsääntöisesti ma-pe klo 8-17. Monimuoto-opinnoissa lähiopetusta on viikko kuukaudesta, jonka lisäksi itsenäistä opiskeluja ja työharjoittelua.

Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja

Anu Katila, 040 830 2430, anu.katila(at)seamk.fi

Opinto-ohjaaja

Anu Katila, 040 8302430, anu.katila(at)seamk.fi

Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi

Tiina Välimäki, 040-830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040-830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat

Opiskelijapalvelut

Puh.020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi

Harjoittelun koordinointi

Jussi-Matti Kallio, 040 6807 150, jussi-matti.kallio(at)seamk.fi

Koulutusala

Maa- ja metsätalousalat
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.

Osaamistavoitteet

Tutkinto-ohjelma johtaa maaseutuelinkeinojen alempaan koulututkintoon.

Kompetenssit

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.

Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan. Agrologin keskeisiä osaamisalueita ovat maa- ja elintarviketalouden osaaminen, maaseutu toimintaympäristönä, liiketoiminta ja yrittäjyys sekä kestävä kehitys ja ympäristöosaaminen.

Työssäoppiminen ja harjoittelu

Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen voidaan todentaa esimerkiksi näytöin ja tehtävin.

Agrologin opintohin kuuluu kaksi eri harjoittelua; maatilaharjoittelu ja erikoistumisharjoittelu. Maatilaharjoiltteluntehdään nimensä mukaisesti maatilalla. Erikoistumisharjoittelussa opiskelija hakeutuu työpaikkaan, joka tukee hänen urasuunnitelmaansa,. Erikoistumisharjoittelun pituus on 75 päivää ja maatilaharjoittelun laajuus 720 tuntia.