OPETUSSUUNNITELMAT > MONIMUOTOTOTEUTUS > INSINÖÖRI (AMK), BIO- JA ELINTARVIKETEKNIIKKA

Insinööri (AMK), Bio- ja elintarviketekniikka
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, 240 op


Insinööri (AMK), Bio- ja elintarviketekniikka

  • Ohjelma
  • Opetussuunnitelmat
  • Opinnot

Tutkinto-ohjelman nimi

Insinööri (AMK), Bio- ja elintarviketekniikka

Suuntautumisvaihtoehdot

Bio- ja elintarviketeknologian tutkinto-ohjelman suuntautumisvaihtoehdot ovat:
- Elintarviketeknologia
- Liha- ja valmisruokateknologia.

Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Tutkinnon taso

Tutkinto-ohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 6.

Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120

Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset

Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.
Valintaperusteet löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku

Ahot-menettelyt

AHOT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistamisprosessi nivoutuu läheisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laatimiseen ja sitä päivitetään henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen yhteydessä.

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan. Ohjeessa on nimetty tutkinto-ohjelman osaamisen tunnustamisen yhteyshenkilöt, jotka antavat ohjausta prosessiin liittyvissä asioissa.

Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään muun muassa
- vastaavansisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- opiskelijan haastatteluja
- kirjallisia ja suullisia tenttejä tai raportteja
- toiminnallisia tai kirjallisia tehtäviä tai näyttöjä
- esitelmiä, portfolioita.

AHOT-menettelyn ulkopuolelle jäävät projektiopinnot, opinnäytetyö ja kypsyyskoe.

Tutkinto-ohjelman AHOT-toimijat ovat koulutuspäällikkö, opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa kyseisen opintojakson opettaja. Heidän tehtävänään on informoida opiskelijaa tunnistamis- ja tunnustamisprosessissa, käydä HOPS-keskustelu ja ohjata opiskelijaa osaamisen näyttämiseen.

Tutkintovaatimukset ja -säännökset

Valintaperusteet löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö

Bio- ja elintarviketekniikan opiskelijan ammatillinen kehittyminen perustuu hyvään tekniseen ja luonnontieteelliseen perusosaamiseen, kriittiseen ajatteluun, ongelman ratkaisukykyyn sekä kykyyn toimia yhteisöllisesti ja vastuuntuntoisesti. Koulutuksessa korostuu konstruktiivinen oppimiskäsitys, koska keskeistä on oppia yhdistämään teoria ja käytäntö, ja kyetä vahvistamaan omaa osaamistaan aiemmin opitun ja oman kokemusmaailman varaan. Koulutus tarjoaa vahvan pohjan opintojen jälkeiselle ammatilliselle kehittymiselle.

Opetus sisältää perinteisen luentomuotoisen opetuksen lisäksi paljon käytännön laboratorioharjoituksia, oppimistehtäviä, laskuharjoituksia, joissa pyritään käsitteiden välisten suhteiden ymmärtämiseen. Keksivään ja mielekkääseen oppimiseen pyritään työelämästä saatavilla pienimuotoisilla selvityksillä ja ongelmanratkaisuun perustuvilla projektitöillä. Kevätlukukauden mittainen ammattiharjoittelu, yritysvierailut ja yrityksistä tulevat asiantuntijaluennot täydentävät opetusmenetelmäkokonaisuutta.

Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö

Bio- ja elintarviketekniikan koulutus perustuu luonnontieteiden soveltamiseen ja luonnontieteellisen osaamisen yhdistämiseen nykyaikaiseen tekniikkaan. Koulutuksessa on kaksi syventävää vaihtoehtoa, jotka ovat (1) elintarviketeknologia ja (2) liha- ja valmisruokateknologia. Syventävät opinnot valitaan toisen opiskeluvuoden aikana.

Elintarviketekniikassa hankitaan laaja-alainen elintarviketeollisuustoimintoja tukeva osaaminen. Liha- ja valmisruokateknologiassa keskitytään edellistä syvällisemmin liha- ja valmisruokatoimialan haasteisiin.

Bio- ja elintarviketekniikkaa soveltava teollisuus on voimakkaasti kansainvälistyvää ja kansainvälisesti kilpailukykyistä. Elintarviketeollisuus on Suomen teollisuuden toimialoista kansainvälisesti kilpailukykyisintä. Alan suomalainen osaaminen edustaa maailman huippua ja teollinen toiminta tulee säilymään Suomessa tuotantotoiminnan globalisoitumisesta huolimatta. Pienyrittäjyys elintarviketuotannossa on kasvussa.

Ammatillinen osaamisprofiili

Bio- ja elintarviketekniikan insinöörit toimivat avaintehtävissä bio- ja elintarviketekniikkaa soveltavassa teollisuudessa. Valmistuneet voivat sijoittua tuotannon esimies-, laadunhallinta, tuotekehitys- tai suunnittelutehtäviin elintarviketeollisuuteen tai teollisuuden palvelutoimintoihin. Keskeiset elintarviketeollisuuden alat ovat liha- ja valmisruokateollisuus, leipomot, meijerit ja juomateollisuus. Mahdollisia työtehtäviä ovat kuntien ja valtion palveluksessa valvonta- ja opetustehtävät. Pienimuotoinen yritystoiminta jatkojalostuksen parissa työllistää myös bio- ja elintarviketekniikan insinöörejä.

Tyypillisiä bio- ja elintarviketekniikan insinöörin tehtävänimikkeitä ovat esimies, tuotekehittäjä, tuotannon suunnittelija, tuotannon ohjaaja, terveystarkastaja, laadun ohjaaja, laatupäällikkö, tuotepäällikkö, tuotekehityspäällikkö tai tuotantopäällikkö. Bio- ja elintarviketekniikan insinöörien työtilanne elintarviketeollisuuden aloilla on vakaa, ja tulevaisuus näyttää positiiviselta.

Ammatilliset kieliopinnot suoritettuaan opiskelija osaa toimia oman alansa suullisissa ja kirjallisissa viestintätilanteissa, pystyy etsimään tietoa sekä seuraamaan oman ammattialansa kehitystä kohdekielillä.

Kansainvälisyys

Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa yhden lukukauden mittainen osa opinnoista ulkomaisessa yhteistyökorkeakoulussa.

Opiskelijat opiskelevat mahdollisesti yhdessä kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden kanssa, jolloin opintojakso voidaan toteuttaa osittain tai kokonaan englannin kielellä. Kansainvälinen ja monikulttuurinen näkemys on keskeisesti mukana opintokokonaisuuksissa. Koulutusohjelman sisältö on kansainvälisesti vertailukelpoinen alan tutkintojen kanssa ja opintojaksoissa käytetään englanninkielistä oppimateriaalia.

Jatko-opintokelpoisuus

Antaa kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen jatko-opintokelpoisuuden alan ylempään amk-tutkintoon.

Opintojen rakenne

Tutkinto-ohjelman opinnot koostuvat ammattikorkeakoululain mukaisesti perusopinnoista, ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä vuodessa.

Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelmassa on kaksi syventävää vaihtoehtoa: (1) elintarviketeknologia ja (2) liha- ja valmisruokateknologia. Opinnot eriytyvät opiskelijan valintojen mukaan kolmantena opiskeluvuotena.

Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana keskitytään luonnontieteellisen taustaosaamisen hankkimiseen. Laboratoriotyöskentelyn painopiste on kemiallisten ja mikrobiologisten laboratoriotaitojen ja hygieenisten työtapojen oppimisessa.

Toisen opiskeluvuoden teemana on prosessien hallinta, jolloin syvennetään tuotantoprosessien tekniseen ja fysikaalis-kemialliseen hallintaan liittyvään osaamiseen. Prosessiosaamista täydennetään työelämänläheisillä projektiopinnoilla toisen opiskeluvuoden päätteeksi.

Kolmantena vuonna perehdytään oman tuote ja tuotanto-osaamiseen. Lisäksi hankitaan valmiuksia ammattiharjoitteluun, jossa kevään mittaisella harjoittelujaksolla ammatillinen ja työelämäosaaminen kehittyvät.

Neljäs opiskeluvuosi on kehittämisen vuosi, jolloin syvennetään tuoteteknologista osaamista. Opinnäytetyössä sovelletaan hankittuja tietoja ja taitoja.

Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää oman koulutusohjelman muiden suuntautumisvaihtoehtojen sekä muiden koulutusohjelmien ja yksiköiden tarjoamia opintojaksoja.

Opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä ja sen tarkoituksena on osoittaa opiskelijan perehtyneisyys omaan ammattialaansa tietyn aiheen kautta. Opinnäytetyön aiheen valinta bio- ja elintarviketekniikan opinnoissa on ollut hyvin vapaa, mutta opiskelijan kannattaa pitää mielessä opinnäytetyön hyödyntämisnäkökulma urasuunnittelussa ja työllistymisessä.

Opetusuunnitelmassa on viisi opintoja läpäisevää juonnetta, jotka kulkevat läpi opintojen. Ne perustuvat SeAMKin selvityksiin, tutkimuksiin ja strategiaan sekä ammattikorkeakoulutuksen kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin ja säädöksiin.
- Tiedonhankinta-juonne vahvistaa opiskelijan ammatillista ja alakohtaista tiedonhankintaosaamista läpi opintojen.
- Kansainvälisyys-juonne varmistaa opiskelijan kansainvälisen osaamisen kehittyminen opiskelun aikana.
- Yrittäjyys-juonteen mukaisilla opinnoilla autetaan opiskelijaa ymmärtämään yrittäjyyden ja yritystoiminnan keskeinen ja kasvava osuus yhteiskunnassa.
- Kestävä kehitys juonteena auttaa opiskelijaa tiedostamaan yhteiskuntavastuun ja ymmärtämään kestävän kehityksen moninaisuuden työelämätaitona.
- Uraohjaus juonteena auttaa opiskelijaa tunnistamaan omaa osaamistaan sekä omia vahvuuksiaan. Siihen kuuluvia alueita ovat myös työelämätuntemus, työnhakutaidot sekö elinikäinen oppiminen.

Opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa monialaisia työelämälähtöisiä projektiopintoja (FramiPro). Monialaisia projektiopintoja voi sisällyttää tutkintoonsa toisen opiskeluvuoden kevätlukukaudesta alkaen.

Tutkintosääntö ja arviointiasteikot

Arviointiasteikko 1- 5 on laadittu alla olevan taulukon mukaisesti. Sitä käytetään myös arvioitaessa aiemmin hankittuun osaamiseen perustuvaa osaamista.

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Linkki

Valmistumisen edellytykset

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.

Opiskelumuoto

Päiväopinnoissa opiskelu on kokopäiväistä.

Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja

Eija Putula-Hautala, 040 830 3953, eija.putula-hautala(at)seamk.fi

Opinto-ohjaaja

Eija Putula-Hautala, 040 830 3953 eija.putula-hautala(at)seamk.fi

Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi

Tiina Välimäki, 040-830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040-830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat

Opiskelijapalvelut

Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi

Harjoittelun koordinointi

Matti-Pekka Pasto, 040 868 0100, matti-pekka.pasto(at)seamk.fi

Koulutusala

Tekniikan alat
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.

Osaamistavoitteet

Kompetenssit

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.

Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan.

Työssäoppiminen ja harjoittelu

Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen voidaan todentaa esimerkiksi näytöin ja tehtävin.