OPETUSSUUNNITELMAT > PÄIVÄTOTEUTUS > INSINÖÖRI (AMK), RAKENNUSTEKNIIKKA

Insinööri (AMK), Rakennustekniikka
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, 240 op


Insinööri (AMK), Rakennustekniikka

  • Ohjelma
  • Opetussuunnitelmat
  • Opinnot
Koulutuksen rakennetaulukot

Tutkinto-ohjelman nimi

Insinööri (AMK), Rakennustekniikka

Suuntautumisvaihtoehdot

Rakennustekniikan tutkinto-ohjelman suuntautumisvaihtoehtona on
talonrakennustekniikka. Voit syventyä opinnoissasi 2 viimeisen vuoden aikana joko rakennesuunnitteluun tai tuotantotekniikkaan.

Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Tutkinnon taso

Tutkinto-ohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 6.

Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset

Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.
Valintaperusteet löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku

Ahot-menettelyt

AHOT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistamisprosessi nivoutuu läheisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laatimiseen ja sitä päivitetään henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen yhteydessä.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan. Ohjeessa on nimetty tutkinto-ohjelman osaamisen tunnustamisen yhteyshenkilöt, jotka antavat ohjausta prosessiin liittyvissä asioissa.
Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään muun muassa
- vastaavansisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- opiskelijan haastatteluja
- kirjallisia ja suullisia tenttejä tai raportteja
- toiminnallisia tai kirjallisia tehtäviä tai näyttöjä
- esitelmiä, portfolioita.
AHOT-menettelyn ulkopuolelle jäävät opinnäytetyö ja kypsyyskoe.
Tutkinto-ohjelman AHOT-toimijat ovat koulutuspäällikkö, opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa kyseisen opintojakson opettaja. Heidän tehtävänään on informoida opiskelijaa tunnistamis- ja tunnustamisprosessissa, käydä HOPS-keskustelu ja ohjata opiskelijaa osaamisen näyttämiseen.
AHOT-menettelyn piiriin eivät kuulu projektiopinnot ja opinnäytetyö.
Oppiaineiden aikaisemmat suoritukset vanhenevat tutkintosäännön mukaan 10 vuodessa.
Arviointi määräytyy opintojaksokohtaisesti ao. opettajan määrittelemällä tavalla. Arviointimenetelmiä ovat tentti (suullinen tai kirjallinen), harjoitustyö, laboratoriotyö, käyttökoe tai muu vastaava.

Tutkintovaatimukset ja -säännökset

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö

Työelämä ja asiantuntijuus edellyttävät työntekijältä yhä enemmän tiedonhankinta ja -käsittelytaitoa, yhteistyökykyä, ongelmaratkaisutaitoa, jatkuvaa oppimista ja kykyä yhdistää eri tiedon lajeja ja eri tieteenaloja käytännön työssä. Tämä edellyttää, että opetettavat asiat osataan. Opiskelijan aktiivinen rooli ja oma kokemusmaailma ovat opetuksessa tärkeässä osassa. Opettajan tehtävänä on toimia oppimisen ohjaajana ja opiskelun koordinoijana.
Opetuksessa käytetään monipuolisia opiskelumenetelmiä, joilla tuetaan sekä opiskelijan ammatillista kehittymistä ja työelämävalmiuksia että ammatillista osaamista. Opiskelu sisältää pienryhmätyöskentelyä, asiantuntijaluentoja, laboratorioharjoituksia, yritysvierailuja, oppimistehtäviä ja työharjoittelua.

Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö

Rakentaminen on tärkeä osa yhteiskunnan keskeisiä toimintoja. Suomen kansallisvarallisuus perustuu rakennettuun ympäristöön. Rakennuksista ja ympäristöstä huolehtimaan tarvitaan nykyaikaisen talonrakennustekniikan, talouden ja ekologian taitajia ja soveltajia.

Ammatillinen osaamisprofiili

Tyypillisiä tehtäviä ovat rakennusalan suunnittelu-, tuotanto- ja johtotehtävät, vienti ja markkinointi sekä yrittäjyys. Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat rakennesuunnittelija, kustannussuunnittelija, suunnittelupäällikkö, projektipäällikkö, työmaainsinööri, rakennusvalvoja, rakennuttajainsinööri, kiinteistöpäällikkö tai työpäällikkö.
Ammatilliset kieliopinnot suoritettuaan opiskelija osaa toimia oman alansa suullisissa ja kirjallisissa viestintätilanteissa, pystyy etsimään tietoa sekä seuraamaan oman ammattialansa kehitystä kohdekielillä.

Kansainvälisyys

On mahdollista hakea opiskelemaan eripituisiin vaihtojaksoihin yhteistyökorkeakouluissa. Lisäksi voi osallistua Seinäjoen ammattikorkeakoulun kansainvälisen viikon luennoille. Harjoittelu, projektiopinnot ja opinnäytetyö on mahdollista tehdä ulkomailla.

Jatko-opintokelpoisuus

Rakennusalan kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen on jatko-opintokelpoisuus

Opintojen rakenne

Tutkinto-ohjelman opinnot koostuvat ammattikorkeakoululain mukaisesti perusopinnoista, ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Opintojen laajuus on noin 60 opintopistettä vuodessa.
Perusopinnoissa keskitytään insinööritieteiden perusteisiin, kieliopintoihin sekä vuorovaikutustaitoihin.
Talonrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehdon ammattiopinnoissa opiskellaan rakennusalan perusopintoja, ja 2 viimeisen opiskeluvuoden aikana syvennytään joko tuotantotekniikkaan tai rakennesuunnitteluun.
Koulutukseen sisältyy alan yrityksiin tehtävää ohjattua harjoittelua (30 opintopistettä). Lisäksi on projektiopinnot (10 op), vapaasti valittavat opinnot (10 op) ja opinnäytetyö (15 op). Rakennustekniikan tutkinto-ohjelmalla on hyvät yhteydet eurooppalaisiin ammattikorkeakouluihin. Tämä tarjoaa hyvät mahdollisuudet opiskeluun tai harjoitteluun ulkomailla.
Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää oman tutkinto-ohjelman tarjoamia vapaasti valittavia opintoja sekä muiden tutkinto-ohjelmien ja yksiköiden tarjoamia opintojaksoja.
Opetusuunnitelmassa on viisi opintoja läpäisevää juonnetta, jotka kulkevat läpi opintojen. Ne perustuvat SeAMKin selvityksiin, tutkimuksiin ja strategiaan sekä ammattikorkeakoulutuksen kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin ja säädöksiin.
- Tiedonhankinta-juonne vahvistaa opiskelijan ammatillista ja alakohtaista tiedonhankintaosaamista läpi opintojen.
- Kansainvälisyys-juonne varmistaa opiskelijan kansainvälisen osaamisen kehittyminen opiskelun aikana.
- Yrittäjyys-juonteen mukaisilla opinnoilla autetaan opiskelijaa ymmärtämään yrittäjyyden ja yritystoiminnan keskeinen ja kasvava osuus yhteiskunnassa.
- Kestävä kehitys juonteena auttaa opiskelijaa tiedostamaan yhteiskuntavastuun ja ymmärtämään kestävän kehityksen moninaisuuden työelämätaitona.
- Uraohjaus juonteena auttaa opiskelijaa tunnistamaan omaa osaamistaan sekä omia vahvuuksiaan. Siihen kuuluvia alueita ovat myös työelämätuntemus, työnhakutaidot sekö elinikäinen oppiminen.
Opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa monialaisia työelämälähtöisiä projektiopintoja (FramiPro).

Tutkintosääntö ja arviointiasteikot

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Linkki

Valmistumisen edellytykset

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.

Opiskelumuoto

Päiväkoulutuksessa opiskelu on kokopäiväistä. Monimuotokoulutus on osa-aikaista ja toteutetaan monimuoto-opetuksena. Monimuotokoulutuksen lähipäivät ilmoitetaan erikseen.

Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja

Marita Viljanmaa, 040 830 2192, marita.viljanmaa(at)seamk.fi

Opinto-ohjaaja

Marita Viljanmaa, 040 830 2192, marita.viljanmaa(at)seamk.fi

Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi

Tiina Välimäki, 040-830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040-830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat

Opiskelijapalvelut

Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi

Harjoittelun koordinointi

Marita Viljanmaa, 040 830 2192, marita.viljanmaa(at)seamk.fi

Koulutusala

Tekniikan alat
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.

Osaamistavoitteet

Rakennusinsinöörin opinnot antavat muodollisen pätevyyden toimia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa rakennusprojekteissa työnjohto- ja rakennesuunnittelutehtävissä. Koulutuksen opetussuunnitelma on tehty yhteistyössä alan toimijoiden kanssa sekä ottamalla huomioon muodollisen pätevyyden edellyttämät osaamiset.

Kompetenssit

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.
Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan.
Rakennustekniikan kompetenssit ovat:
- Ympäristövastuu- ja elinkaariosaaminen rakentamisessa
- Rakenteiden suunnitteluosaaminen
- Rakentamisprosessiosaaminen
- Rakennusalan kustannusosaaminen
- Korjausrakentamisen eristyisosaaminen

Työssäoppiminen ja harjoittelu

Rakennusinsinöörin opintoihin kuuluu yhteensä 30 op työharjoittelua, josta ensimmäinen osa (10 op) tehdään 2. vuoden kesällä ja toinen osa (20 op) 3. vuoden keväällä ja kesällä.
Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen voidaan todentaa esimerkiksi näytöin ja tehtävin.