OPETUSSUUNNITELMAT > PÄIVÄTOTEUTUS > INSINÖÖRI (AMK), KONETEKNIIKKA

Insinööri (AMK), Konetekniikka
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, 240 op


Insinööri (AMK), Konetekniikka

  • Ohjelma
  • Opetussuunnitelmat
  • Opinnot
Koulutuksen rakennetaulukot

Tutkinto-ohjelman nimi

Insinööri (AMK), Konetekniikka

Suuntautumisvaihtoehdot

- Auto- ja työkonetekniikka
- Kone- ja tuotantotekniikka

Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Tutkinnon taso

Tutkinto-ohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 6.
Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120

Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset

Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.

Valintaperusteet löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku

Ahot-menettelyt

AHOT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistamisprosessi nivoutuu läheisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laatimiseen ja sitä päivitetään henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen yhteydessä.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan. Ohjeessa on nimetty tutkinto-ohjelman osaamisen tunnustamisen yhteyshenkilöt, jotka antavat ohjausta prosessiin liittyvissä asioissa.
Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään muun muassa
- vastaavansisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- opiskelijan haastatteluja
- kirjallisia ja suullisia tenttejä tai raportteja
- toiminnallisia tai kirjallisia tehtäviä tai näyttöjä
- esitelmiä, portfolioita.

AHOT-menettelyn ulkopuolelle jäävät projektiopinnot, opinnäytetyö sekä kypsyyskoe.

Tutkinto-ohjelman AHOT-toimijat ovat koulutuspäällikkö, opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa kyseisen opintojakson opettaja. Heidän tehtävänään on informoida opiskelijaa tunnistamis- ja tunnustamisprosessissa, käydä HOPS-keskustelu ja ohjata opiskelijaa osaamisen näyttämiseen.

Oppiaineiden aikaisemmat suoritukset vanhenevat tutkintosäännön mukaan 10 vuodessa.

Arviointi määräytyy opintojaksokohtaisesti ao. opettajan määrittelemällä tavalla. Arviointimenetelmiä ovat tentti (suullinen tai kirjallinen), harjoitustyö, laboratoriotyö, käyttökoe tai muu vastaava.

Tutkintovaatimukset ja -säännökset

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö

Työelämä ja asiantuntijuus edellyttävät työntekijältä yhä enemmän tiedonhankinta ja -käsittelytaitoa, yhteistyökykyä, ongelmaratkaisutaitoa, jatkuvaa oppimista ja kykyä yhdistää eri tiedon lajeja ja eri tieteenaloja käytännön työssä. Tämä edellyttää, että opetettavat asiat ymmärretään. Tämän johdosta insinöörin koulutuksessa korostetaan konstruktivistista oppimiskäsitystä, jossa opiskelijan aktiivinen rooli ja oma kokemusmaailma on opetuksessa tärkeässä osassa. Opettajan tehtävänä on toimia oppimisen ohjaajana ja opiskelun koordinoijana.

Opetuksessa käytetään monipuolisia opiskelumenetelmiä, jolla tuetaan sekä opiskelijan ammatillista kehittymistä ja työelämävalmiuksia että ammatillista osaamista. Opiskelu sisältää pienryhmätyöskentelyä, asiantuntijaluentoja, laboratorioharjoituksia, yritysvierailuja, oppimistehtäviä, projektitöitä ja käytännön harjoittelua aidoissa työelämäympäristöissä.

Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö

Auto- ja työkonetekniikan sv:

Auto- ja työkonetekniikan suuntautumisessa koulutetaan autoinsinöörejä, jotka hallitsevat koneenrakentajan perustaitojen lisäksi auto- ja työkonealan erikoistaitoja ja osaamista.

Opinnoissa perehdytään mm. koneensuunnitteluun, autojen rakennetekniikkaan, autoelektroniikkaan, työkonetekniikkaan ja yritystoimintaan. Työharjoittelussa ja projektiopinnoissa saadaan käytännön kokemus niin työntekijätason tehtävistä kuin myös todellisista insinöörinkin tehtävistä.

Autoala on yksi merkittävimmistä maailmaa muuttaneista teollisuuden aloista. Muutoksia on tapahtunut Henry Fordin ajoista tähän päivään tultaessa ja tulee edelleen tapahtumaan. Autoinsinöörin ammattikunta on tänäkin päivänä tekniikan suunnannäyttäjä ja osaamisellaan varmistaa tekniikan edelleen kehittymisen ja ammattikunnan arvostuksen säilymisen.


Kone- ja tuotantotekniikan sv:

Kone- ja tuotantotekniikan suuntautumisessa koulutetaan koneinsinöörejä, jotka hallitsevat kone- ja metalliteollisuuden tuotantoprosessit ja tuotannon johtamiseen liittyvät asiat. Valmistuneella koneinsinöörillä on valmiudet toimia kaikissa kone- ja metalliteollisuuden asiantuntija- ja esimiestehtävissä suunnittelusta tuotantoon sekä myyntiin ja markkinointiin.

Opinnoissa perehdytään mm. tuotantotekniikkaan, koneensuunnitteluun ja yritystoimintaan. Opinnoissa on mahdollista suuntautua teknillisen mekaniikan, materiaalisuunnittelun tai automaatiojärjestelmien syventäviin opintoihin. Työharjoittelussa ja projektiopinnoissa saadaan käytännön kokemusta niin työntekijätason tehtävistä kuin myös todellisista insinöörinkin tehtävistä.

Työllisyysnäkymät koneinsinööreillä ovat hyvät. Koneinsinöörejä tarvitaan kehittämään ja valmistamaan huipputuotteita hyvin laajalle asiakaskunnalle niin kotimaan markkinoille kuin vientiinkin. Valmiina insinöörinä on mahdollisuus valita itseään kiinnostava tehtävä ja vahvistaa suomalaisten insinöörien luomaa menestystarinaa.

Ammatillinen osaamisprofiili

Auto- ja koneinsinöörien tehtäväkenttä on laaja ja monipuolinen. Tyypillisesti tehtäviin voi kuulua suunnittelu-, tuotanto- ja johtotehtäviä, markkinointi- ja myyntitehtäviä tai toimimista itsenäisenä yrittäjänä. Tuleva työpaikka voi olla konepajateollisuudessa tai suunnittelu- ja insinööritoimistossa sekä erityisesti autoinsinöörillä myös vakuutus- tai katsastusalalta.
Ammatilliset kieliopinnot suoritettuaan opiskelija osaa toimia oman alansa suullisissa ja kirjallisissa viestintätilanteissa, pystyy etsimään tietoa sekä seuraamaan oman ammattialansa kehitystä kohdekielillä.

Kansainvälisyys

Tärkeimpiä kansainvälistäviä tapahtumia ovat opiskelijavaihto, vieraskieliset toteutukset yhdessä meille tulevien vaihto-opiskelijoiden kanssa sekä yksikön kv-viikko.

Jatko-opintokelpoisuus

Antaa kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen jatko-opintokelpoisuuden alan ylempään amk-tutkintoon.

Opintojen rakenne

Tutkinto-ohjelman opinnot koostuvat ammattikorkeakoululain mukaisesti perusopinnoista, ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä vuodessa.

Koulutukseen sisältyy alan yrityksiin tehtävä ohjattu harjoittelu (30 opintopistettä). Auton ja Koneen opiskelijat ovat mukana yrityslähtöisissä projektiopinnoissa toteuttaen Projektipaja projekteja pienryhmänä sekä Projektiopintojaksolla henkilökohtaisina oppimistehtävinä (27 opintopistettä). Lisäksi ovat vapaasti valittavat opinnot (15 op) ja opinnäytetyö (15 op). Tutkinto-ohjelmalla on vahvat yhteydet Eurooppalaisiin ammattikorkeakouluihin. Tämä tarjoaa hyvät mahdollisuudet opiskeluun tai työharjoitteluun ulkomailla.

Opiskelijan on mahdollista osallistua yksikkörajat ylittäviin opintokokonaisuuksiin esimerkiksi FramiPro. Näiden opintojen suorittaminen on mahdollista kolmantena opiskeluvuotena.

Opetusuunnitelmassa on viisi opintoja läpäisevää juonnetta, jotka kulkevat läpi opintojen. Ne perustuvat SeAMKin selvityksiin, tutkimuksiin ja strategiaan sekä ammattikorkeakoulutuksen kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin ja säädöksiin.
- Tiedonhankinta-juonne vahvistaa opiskelijan ammatillista ja alakohtaista tiedonhankintaosaamista läpi opintojen.
- Kansainvälisyys-juonne varmistaa opiskelijan kansainvälisen osaamisen kehittyminen opiskelun aikana.
- Yrittäjyys-juonteen mukaisilla opinnoilla autetaan opiskelijaa ymmärtämään yrittäjyyden ja yritystoiminnan keskeinen ja kasvava osuus yhteiskunnassa.
- Kestävä kehitys juonteena auttaa opiskelijaa tiedostamaan yhteiskuntavastuun ja ymmärtämään kestävän kehityksen moninaisuuden työelämätaitona.
- Uraohjaus juonteena auttaa opiskelijaa tunnistamaan omaa osaamistaan sekä omia vahvuuksiaan. Siihen kuuluvia alueita ovat myös työelämätuntemus, työnhakutaidot sekö elinikäinen oppiminen.

Opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa monialaisia työelämälähtöisiä projektiopintoja (FramiPro).

Tutkintosääntö ja arviointiasteikot

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Linkki

Valmistumisen edellytykset

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.

Opiskelumuoto

Päivätoteutuksessa opiskelu on kokopäiväistä. Monimuotototeutuksessa koulutus on osa-aikaista ja toteutetaan monimuoto-opetuksena.

Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja

Jukka Pajula, 040 830 2396, jukka.pajula(at)seamk.fi

Opinto-ohjaaja

Heikki Heiskanen, 040 830 4269, heikki.heiskanen(at)seamk.fi

Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi

Tiina Välimäki, 040-830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040-830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat
Ms Tiina Ojanperä, 040 6807100, tiina.ojanpera(a)seamk.fi. Saapuvat opiskelijat Euroopasta

Opiskelijapalvelut

Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi

Koulutusala

Tekniikan alat
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.

Osaamistavoitteet

Konetekniikan tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet käyvät yksityiskohtaisesti ilmi tutkinto-ohjelman sisällön kuvauksesta sekä tutkinto-ohjelmakohtaisesta kompetenssikuvauksesta.

Kompetenssit

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.

Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan.

Auto- ja työkonetekniikan kompetenssit ovat:

1 Ajoneuvotekninen perusosaaminen
- tuntee fysiikan lainalaisuudet autoteknisissä sovelluksissa
- tuntee yleisimmät kemikaalit, materiaalit ja niiden käyttöominaisuudet
- tuntee valmistustekniikan menetelmät
- tuntee ajoneuvojen perusrakenteet, komponentit ja järjestelmät
- osaa auton dynaamisen käyttäytymisen ja osaa kuvata ja simuloida sitä matematiikan keinoin
- tuntee puolijohdetekniikan ja sen keskeiset komponentit

2 Autotekninen erityisosaaminen
- osaa ajoneuvojen alustan, korin, renkaan, moottorin ja voimansiirron tärkeimmät rakenteet, ymmärtää huollon merkityksen
- hallitsee liikenteen ympäristövaikutukset
- tuntee elektroniikan ja tietoliikenteen keskeiset sovellutukset autoissa
- osaa auton huoltoon liittyvän diagnostiikan
- tuntee anturitekniikat ja osaa mitata luotettavasti teknisiä suureita

3 Lainsäädäntöosaaminen
- tuntee ajoneuvojen rakenteeseen, liikenteeseen ja kuljettamiseen liittyvän lainsäädännön keskeiset kohdat
- tietää työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet
- hallitsee työ- ja ympäristösuojelun
- tuntee kuluttajien oikeudet ja velvollisuudet

4 Yritystalous- ja asiakaspalveluosaaminen
- tuntee kannattavan liiketoiminnan edellytykset ja ymmärtää auto- ja kuljetusliikkeen businessidean
- tuntee asiakaspalvelun merkityksen palveluyrityksen toiminnassa
- osaa kommunikoida ja toimia kansainvälisessä organisaatiossa
- tietää johtamisen perusasiat ja osaa toimia esimiehenä
- tuntee ulkoisen ja sisäisen logistiikan merkityksen yrityksen toiminnassa

Kone- ja tuotantotekniikan kompetenssit ovat:

1 Konetekninen perusosaaminen
- pystyy hyödyntämään matematiikkaa ja fysiikkaa konetekniikan ilmiöiden kuvaamiseen ja ongelmien ratkaisuun
- pystyy hyödyntämään matematiikkaa ja fysiikkaa konetekniikan ilmiöiden kuvaamiseen ja ongelmien ratkaisuun
- tuntee yleisimmät konetekniikassa käytetyt komponentit ja kone-elimet sekä ymmärtää yleisimpien koneiden toimintaperiaatteet
- tuntee konetekniset perusmittaukset
- tuntee energiatekniikan ja -käytön perusteet

2 Suunnitteluosaaminen
- osaa teknisen dokumentoinnin perusteet ja osaa hyödyntää 3D-mallinnusta suunnittelutyössä
- tuntee yleisimmät rakennemateriaalit ja niiden käyttöominaisuudet
- tuntee standardoinnin merkityksen tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa
- osaa huomioida tuotteen koko elinkaaren suunnittelutyössä
- ymmärtää ryhmätyön merkityksen tuotesuunnittelussa ja pystyy toimimaan jäsenenä kansainvälisessä suunnitteluorganisaatiossa

3 Valmistustekninen osaaminen
- tuntee valmistustekniikan menetelmät, laitteet ja mahdollisuudet
- ymmärtää tuotantojärjestelmien ja - automaation perusteet ja vaikutuksen tuoterakenteeseen
- tuntee logistiikan perusteet

4 Koneturvallisuusosaaminen
- tietää konedirektiivin vaatimukset suunnittelutyölle
- osaa suunnitella turvallisia ja helppokäyttöisiä laitteita ja rakenteita

5 Yritystalousosaaminen
- tuntee kannattavan liiketoiminnan edellytykset
- osaa tehdä yksinkertaisia investointilaskelmia

Työssäoppiminen ja harjoittelu

Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen voidaan todentaa esimerkiksi näytöin ja tehtävin.

Harjoittelun koordinointi

Harjoitteluun valmentautumisesta ja ohjauksesta harjoittelujaksolla vastaavat ennakkoon nimetyt henkilöt. Päävastuu on koulutuspäälliköllä.