OPETUSSUUNNITELMAT > PÄIVÄTOTEUTUS > INSINÖÖRI (AMK), AUTOMAATIOTEKNIIKKA

Insinööri (AMK), Automaatiotekniikka
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, 240 op


Insinööri (AMK), Automaatiotekniikka

  • Ohjelma
  • Opetussuunnitelmat
  • Opinnot

Tutkinto-ohjelman nimi

Insinööri (AMK), Automaatiotekniikka

Suuntautumisvaihtoehdot

Automaatiotekniikan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot ovat:
- Koneautomaatio
- Sähköautomaatio

Tutkinto, tutkintonimike ja sen tuottama kelpoisuus

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)
Lisäksi Automaatiotekniikan koulutusohjelmassa on mahdollista suorittaa ns. kaksoistutkinto saksalaisen Aschaffenburgin ammattikorkeakoulun kanssa. Kaksoistutkinnon suorittaneet saavat sekä suomalaisen että saksalaisen insinööritutkinnon.

Tutkinnon taso

Koulutusohjelma johtaa ammattikorkeakoulututkintoon, joka on ensimmäisen syklin bachelor-tason tutkinto eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA = European Higher Education Area). Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF = European Qualifications Framework) ja kansallisen viitekehyksen (NQF = National Qualifications Framework) kahdeksanportaisessa luokituksessa tutkinto edustaa tasoa 6.
Tutkinnon tasokuvaus on luettavissa säädöksessä sivulla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120

Valintaperusteet ja erityiset pääsyvaatimukset

Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.

Valintaperusteet löytyvät tutkinto-ohjelman tiedoista osoitteista www.opintopolku.fi ja www.seamk.fi/haku

Ahot-menettelyt

AHOT-menettely tarkoittaa opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisensa tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistamisprosessi nivoutuu läheisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laatimiseen ja sitä päivitetään henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen yhteydessä.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt on esitetty SeAMKin osaamisen tunnustamisen ohjeessa. Siinä selvitetään, miten osaamisen tunnustamista haetaan, miten asiaa käsitellään ja miten siitä tiedotetaan. Ohjeessa on nimetty tutkinto-ohjelman osaamisen tunnustamisen yhteyshenkilöt, jotka antavat ohjausta prosessiin liittyvissä asioissa.
Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa käytetään muun muassa
- vastaavansisältöisen ja muun koulutuksen todistuksia
- työtodistuksia ja työnantajalta saatuja lisäselvityksiä
- opiskelijan haastatteluja
- kirjallisia ja suullisia tenttejä tai raportteja
- toiminnallisia tai kirjallisia tehtäviä tai näyttöjä
- esitelmiä, portfolioita.

AHOT-menettelyn ulkopuolelle jäävät opinnäytetyö ja kypsyyskoe.

Koulutusohjelman AHOT-toimijat ovat koulutusohjelmapäällikkö, opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa kyseisen opintojakson opettaja. Heidän tehtävänään on informoida opiskelijaa tunnistamis- ja tunnustamisprosessissa, käydä HOPS-keskustelu ja ohjata opiskelijaa osaamisen näyttämiseen.

AHOT-menettelyn piiriin eivät kuulu projektiopinnot ja opinnäytetyö.

Oppiaineiden aikaisemmat suoritukset vanhenevat tutkintosäännön mukaan 10 vuodessa.

Arviointi määräytyy opintojaksokohtaisesti ao. opettajan määrittelemällä tavalla. Arviointimenetelmiä ovat tentti (suullinen tai kirjallinen), harjoitustyö, laboratoriotyö, käyttökoe tai muu vastaava.

Tutkintovaatimukset ja -säännökset

Löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.

Pedagoginen toimintamalli ja oppimisympäristö

Taitojen syväoppimisen ikiaikaiset perustotuudet ovat: tekemällä oppii ja työ tekijäänsä neuvoo. Siksi koulutuksemme punainen lanka on käytännönläheisyys. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdistämme teoreettisen tiedon käytännön työelämän taidoiksi nykyaikaisen teknologian laboratorioissa. Laboratorioissa tehtävien monipuolisten harjoitusten äärellä koet lukuisia ahaa-elämyksiä. Laboratorioidemme laitteet ovat samanlaisia, mitä työelämässä käytetään. Näin rutinoidut ratkaisemaan käytännön ongelmia ja saat valmiuksia siirtyä työelämään. Lisäksi laitteiden suunnittelu, automatisointi ja käyttöönotto tiimityönä on hauskaa.

Työelämä edellyttää työntekijältä ongelmanratkaisutaidon lisäksi yhteistyökykyä ja jatkuvaan oppimiseen sitoutumista. Siksi opetuksessa käytämme runsaasti työpari tai ryhmätyö käsitettä. Edellisten lisäksi opiskelu sisältää asiantuntijaluentoja, oppimistehtäviä, projektitöitä, yritysvierailuja, messumatkoja ja käytännön harjoittelua aidoissa työelämäympäristöissä.

Tutkinto-ohjelman koulutuksen sisältö

Tämän päivän automaation askelmerkit löi paikalleen jo aikoinaan autotehtailija Henry Ford kolmen ässän säännöllään: Simplify, Standardize, Specialize eli yksinkertaista, standardoi ja erikoistu. Näin lähti autojen tehokas teollinen tuotanto käyntiin. Tänä päivänä kaikki teollinen tuotanto pyrkii toteuttamaan tätä samaa kolmen ässän sääntöä. Automaatioinsinööreillä on kuitenkin vielä yksi ässä hihassa eli Soul: lisäämällä älyä ohjausjärjestelmään saadaan siitä helppokäyttöinen ja asiakkaan tarpeita vastaava.

Automaatiotekniikan koulutusohjelmastamme valmistuvat insinöörit ovat kone- ja sähköautomaation moniosaajia. He toteuttavat älykkäitä koneita, tuotanto-linjoja ja niiden automatisointia nykyaikaisilla menetelmillä. Poikkiteknisen koulutuksemme keskeisiä opintokokonaisuuksia ovat automaatio-, sähkö- ja konesuunnittelu, ohjausjärjestelmät ja niiden ohjelmointi sekä robotiikka. Mallinnuksen, visualisoinnin ja simuloinnin avulla suunnitelmat heräävät henkiin virtuaaliluolassamme.

Ammatillinen osaamisprofiili

Moniosaajan työpaikka ei ole yhden työnantajan varassa. Monipuolinen koulutuksemme automaatio-, sähkö- ja konealalta avaa yhä uusia työtilaisuuksia teknistyvässä maailmassa. Siksi automaatioinsinöörin työtilanne on sekä kansallisesti että kansainvälisesti hyvä. Kansainvälinen kaksoistutkinto avaa sinulle ovia Eurooppaan ja kaikkialle maailmaan. Ammattinimikkeesi voi olla esim. suunnittelija, tekninen asiantuntija, tuotantopäällikkö, projektipäällikkö, myyntipäällikkö, ostopäällikkö, toimitusjohtaja jne. Voit toimia myös opetustehtävissä tai itsenäisenä yrittäjänä.
Ammatilliset kieliopinnot suoritettuaan opiskelija osaa toimia oman alansa suullisissa ja kirjallisissa viestintätilanteissa, pystyy etsimään tietoa sekä seuraamaan oman ammattialansa kehitystä kohdekielillä.

Kansainvälisyys

Kansainvälisyys näkyy koulutusohjelmassamme joka päivä. Vaihto-opiskelijamme elävöittävät käytäväkeskusteluita: kielenä voi olla englanti, saksa, venäjä jne.

Koulutusohjelmamme luennot voivat olla joko suomeksi tai englanniksi riippuen siitä, onko luennoilla mukana ulkomaisia opiskelijoita. Näin opiskelijoiden kielitaito paranee, mikä rohkaisee lähtemään ulkomaille.

Sinulla on mahdollisuus suorittaa sekä suomalainen että saksalainen insinööritutkinto eli kaksoistutkinto samoilla opinnoilla. Kaksoistutkinnon yhteistyökorkeakoulu Saksassa on Hochschule Aschaffenburg. Kahden vuoden opintojen jälkeen voit päättää, jatkatko opintojasi Seinäjoella (normaali insinööritutkinto), vai pyritkö kolmanneksi lukuvuodeksi Hochschule Aschaffenburgiin (kaksoistutkinto). Neljäs lukuvuosi opiskellaan jälleen omassa korkeakoulussa. Myös työharjoittelun voi suorittaa ulkomailla. Ulkomailla opetuskielenä on englanti.

Voit lähteä myös lyhyempään kansainväliseen opiskelijavaihtoon 3-5 kk. Kohdemaita on runsaasti ympäri maailmaa.

Jatko-opintokelpoisuus

Antaa kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen jatko-opintokelpoisuuden ylempään amk-tutkintoon.

Opintojen rakenne

Tutkinto-ohjelman opinnot koostuvat ammattikorkeakoululain mukaisesti perusopinnoista, ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä vuodessa.

Kahden ensimmäisen vuoden aikana luodaan automaatioinsinöörin ammatillista perustaa. Perustan luonnissa on tärkeätä oppia käyttämään insinöörille tärkeitä työkaluja kuten kieliä, matematiikkaa ja fysiikkaa. Samaan aikaan opiskellaan ammatillisia perusaineita kuten automaatiotekniikkaa, sähkötekniikkaa, ohjelmointia ja mekaniikkaa suuntautumisvaihtoehdosta riippuen. Suuntautumisvaihtoehto valitaan ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen.

Kolmantena vuotena perehdyt kappale- ja prosessiautomaation ohjausjärjestelmiin (ohjelmoitavat logiikat), sähkö- ja konesuunnitteluun, ohjelmointiin ja robotiikkaan valintasi mukaan. Teet myös todellisia projekteja teollisuuteen (Projektipaja, FramiPro). Kolmantena vuotena voit toteuttaa kaksoistutkinnon opiskelemalla yhden lukuvuoden Saksassa Aschaffenburgin ammattikorkeakoulussa.

Kolmannen lukuvuoden maaliskuusta viimeisen lukuvuoden lokakuulle olet ohjatussa harjoittelussa teollisuudessa. Harjoitteluyrityksestä saat yleensä aiheen opinnäytetyötä varten, jonka viimeistelet viimeisen vuoden kevätlukukauden aikana. Kevätlukukaudella suoritat muutamia ammattiaineita, mutta pääasiassa aika on varattu opinnäytetyön tekemiseen.

Opetusuunnitelmassa on viisi opintoja läpäisevää juonnetta, jotka kulkevat läpi opintojen. Ne perustuvat SeAMKin selvityksiin, tutkimuksiin ja strategiaan sekä ammattikorkeakoulutuksen kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin ja säädöksiin.
- Tiedonhankinta-juonne vahvistaa opiskelijan ammatillista ja alakohtaista tiedonhankintaosaamista läpi opintojen.
- Kansainvälisyys-juonne varmistaa opiskelijan kansainvälisen osaamisen kehittyminen opiskelun aikana.
- Yrittäjyys-juonteen mukaisilla opinnoilla autetaan opiskelijaa ymmärtämään yrittäjyyden ja yritystoiminnan keskeinen ja kasvava osuus yhteiskunnassa.
- Kestävä kehitys juonteena auttaa opiskelijaa tiedostamaan yhteiskuntavastuun ja ymmärtämään kestävän kehityksen moninaisuuden työelämätaitona.
- Uraohjaus juonteena auttaa opiskelijaa tunnistamaan omaa osaamistaan sekä omia vahvuuksiaan. Siihen kuuluvia alueita ovat myös työelämätuntemus, työnhakutaidot sekö elinikäinen oppiminen.

Opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa monialaisia työelämälähtöisiä projektiopintoja (FramiPro).

Tutkintosääntö ja arviointiasteikot

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä.
Linkki

Valmistumisen edellytykset

Löytyvät ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä ja intrassa olevista valmistumista koskevista ohjeista.

Opiskelumuoto

Nuorten koulutuksessa opiskelu on kokopäiväistä. Aikuisten koulutus on osa-aikaista ja toteutetaan monimuoto-opetuksena.

Koulutuspäällikkö / Vastuuyliopettaja

Jorma Mettälä, 040 830 7481, jorma.mettala(at)seamk.fi

Opinto-ohjaaja

Pia-Mari Riihilahti, 040 830 2355, pia-mari.riihilahti(at)seamk.fi,
Jorma Mettälä, 040 830 7481, jorma.mettala(at)seamk.fi

Kansainvälisen opiskeluvaihtojakson koordinointi

Tiina Välimäki, 040-830 4127, tiina.valimaki(at)seamk.fi, Eurooppaan vaihtojaksoa suunnittelevat
Maria Loukola, 040-830 2240, maria.loukola(at)seamk.fi, Euroopan ulkopuolelle vaihtojaksoa suunnittelevat

Opiskelijapalvelut

Puh. 020 124 5055, opiskelijapalvelut(at)seamk.fi

Koulutusala

Tekniikan alat
Koulutusalan luokitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämään kansainväliseen ISCED-koulutusalaluokitukseen.

Osaamistavoitteet

Kompetenssit

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia eli yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Ne kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan kaikille yhteisinä kompetensseina yrittäjyysosaamista ja laadunhallintaosaamista.

Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan.

Työssäoppiminen ja harjoittelu

Opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä ja hänen siinä hankkimaansa osaamista voidaan hyödyntää opintojakson suorittamiseksi. Tällöin puhutaan opinnollistamisesta ja se voi liittyä myös vapaaehtoistyöhön tai harrastustoimintaan. Olennaista on, että työn tekemisen kautta opittujen asioiden ja taitojen avulla voidaan näyttää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaen saavutettu osaaminen voidaan todentaa esimerkiksi näytöin ja tehtävin.

Harjoittelun koordinointi