Opinto-opas

Kuvaus

TUTKINTO-OHJELMAN KUVAUS JA OSAAMISALUEET

Agrologi on tulevaisuuden maatalouden ammattilainen. Opinnot antavat eväitä kehittää kestävää, tuottavaa ja kannattavaa maataloustuotantoa, jossa otetaan huomioon ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvointi. Opinnot antavat valmiudet vastata tulevaisuuden haasteisiin kuten hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden tavoittelemiseen, uusien menetelmien ja toimintatapojen käyttöönottoon muuttuvissa ilmasto- ja ympäristöolosuhteissa.

Agrologiopinnot antavat mahdollisuuden hyvinkin erilaisiin urapolkuihin kotimaassa ja ulkomailla. SeAMKin agrologiopinnoissa luodaan katsaus koko ruokaketjuun; maatalouden lisäksi jatkojalostukseen, ruokapalveluihin sekä kuluttajan näkökulmaan.
Osaamista voi laajentaa halutessaan muiden alojen opinnoilla, esimerkiksi liiketalouden tai tekniikan opinnoilla. Opinnot luovat myös pohjaa maaseudun yritystoiminnan ja biotalouden kehittämiselle.

Agrologiopintojen laajuus on 240 opintopistettä ja kestoaika kolmesta neljään vuoteen riippuen aikaisemmasta osaamisesta sekä omista tavoitteista ja elämäntilanteesta. Opinnot on rytmitetty siten, että lähiopetus keskittyy syys-huhtikuulle. Kesäisin on mahdollista tehdä harjoitteluja ja kesäopintoja. Opiskelumuotoina ovat lähi- ja etäopinnot sekä harjoittelut. Verkostomainen työtapa ja erilaiset vuorovaikutustavat sekä -kanavat kuuluvat agrologin arkeen, joten niiden kehittämisellä on keskeinen rooli opinnoissa.

Opintojen alkuvaiheessa opiskellaan ammatillisia opintokokonaisuuksia: maaperä- ja ilmastotekijöitä, kasvituotantoa, kotieläintuotantoa, agroteknologiaa, maatalouden yritystaloutta ja maatalouspolitiikkaa. Ammatillisia opintoja tukevat viestintä, luonnontieteet ja kieliopinnot. Läpileikkaavina teemoina opinnoissa kulkevat mm. kiertotalous, kestävä kehitys, ruokaturvallisuus ja vastuullisuus sekä digitaalisuuden hyödyntäminen ja kansainvälinen näkökulma.

Toisen opintovuoden jälkeisenä kesänä on Kasvukauden opintojakso, joka toteutetaan kahden viikon mittaisena kesäopintona, ajoittuen viikko touko-/kesäkuulle ja viikko elokuulle. Kasvukauden opintojaksolla sovelletaan käytännössä opiskellen talven aikana opittuja teoriatietoja kasvituotannosta ja agroteknologiasta.

Kolmantena ja neljäntenä opiskeluvuotena osaamista voi syventää maatalouden yritystalouteen, kasvituotantoon, agroteknologiaan, kotieläintuotantoon tai ruokaketjun kiertotalouteen. Mikäli haluaa rakentaa poikkitieteellisen tutkinnon voi valita ns. elintarvikeagrologin opinnot, jolloin syventävien opintojen sijasta opiskellaan bio- ja elintarviketekniikan opintokokonaisuus. Agrologin tutkintoon voi myös yhdistää tradenomin opinnoista laskentatoimen, markkinoinnin tai henkilöstöhallinnon opintoja.

Harjoitteluihin kuuluvat maatilaharjoittelu ja erikoistumisharjoittelu Suomessa tai ulkomailla. Ulkomailla opiskeluun ja harjoitteluun on hyvät mahdollisuudet kansainvälisten yhteistyökumppaneidemme kautta.Harjoittelut voi rytmittää oman aikataulun mukaisesti. Suosittelemme kuitenkin maatilaharjoittelua opintojen alkuvaiheessa, sillä sen tarkoituksena on sitoa teoriaopintoja käytäntöön. Opinnäytetyö tehdään opintojen loppuvaiheessa. Opinnäytetyön aiheen valinta on hyvin vapaa, mutta opiskelijan kannattaa pitää mielessä opinnäytetyön hyödyntämisnäkökulma urasuunnittelussa ja työllistymisessä.

AMMATILLINEN OSAAMISPROFIILI

Agrologeille on tarjolla monipuolisia työtehtäviä ja he työllistyvät hyvin. Agrologi työskentelee kotieläin- ja kasvituotannon neuvojana, hallinnon, koulutuksen ja tutkimustoiminnan asiantuntijana sekä maaseudun kehittäjänä. Kauppa ja teollisuus sekä pankki- ja vakuutussektori työllistävät myös agrologeja. Kehittyvillä tiloilla tarvitaan ammattikorkeakoulutasoista osaamista ja iso joukko agrologeja johtaa omaa yritystä.
Alkutuotannon osaaminen antaa eväitä myös monipuoliselle maaseudun yritystoiminnalle ja kansainväliselle kaupalle.


PEDAGOGISET TOIMINTAMALLIT

Agrologiopinnoissa oppija on aktiivinen tiedonhankkija, –prosessoija, -tuottaja, ja soveltaja. Oppiminen tapahtuu yksin tai yhdessä muiden kanssa verkostoa hyödyntäen. Opittavat asiat liitetään oppijan omaan kokemusmaailmaan, työhön ja toimintaympäristöön. Oppiminen on prosessi, jossa jokainen asettaa omat oppimistavoitteet ja myös itsearvioi omaa oppimistaan. Opettajan rooli on olla oppimisprosessin ohjaaja. Oppimisprosessin suunnittelun apuna käytetään henkilökohtaista opintosuunnitelmaa, jossa määritellään opintojaksot mitä opiskelija valitsee.

Ammatilliset opinnot koostuvat teemoista, joiden opiskelussa käytetään erilaisia pedagogisia menetelmiä. Opittavaa kokonaisuutta voidaan lähestyä ongelmalähtöisesti tai ilmiönä, josta oppija rakentaa oman oppimisprosessinsa hyödyntäen tietojaan, taitojaan ja kokemuksiaan. Esimerkiksi kotieläinten tuotantoympäristö ja hyvinvointi- opintojaksossa opiskelija rakentaa tietyn eläimen ympärille osaamisensa eläintä koskevasta lainsäädännöstä sekä olosuhteista ja niiden vaikutuksista eläimen hyvinvointiin. Tiimioppiminen ja yhteiset projektit työelämän kanssa kehittävät paitsi projektinhallintataitoja ja alan osaamista niin myös viestintä, verkostoitumis- sekä ihmissuhdetaitoja. Yritysyhteistyökumppaneiden tai opiskelijoiden omien yritysten esimerkit ja ongelmat antavat opetukselle konkreettisia oppimistehtäviä.

Tekemällä oppimista sisältyy useisiin opintojaksoihin, erityisesti harjoittelut ja kesäopintojen kasvukauden opintojakso sisältävät toiminnallista oppimista. Työelämässä syntyvää osaamista voi sisällyttää tutkintoon osaamisen tunnustamisen kautta.

Alan toimijat ovat hyvin kansainvälisiä. Opinnoissa hyödynnetään ajankohtaista vieraskielistä tutkimusmateriaalia ja kirjallisuutta. Monikulttuurisuutta käsitellään esimerkiksi markkinoinnin ja henkilöstöjohtamisen opinnoissa. Useilla suomalaisilla maatiloilla on ulkomaisia työntekijöitä, jolloin maatilaharjoittelussa oppii käytännön maatilatöiden lisäksi ymmärrystä eri kulttuureihin ja vieraisiin kieliin.

Opintojen alussa opiskelija tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jossa hän kartoittaa aikaisempaa osaamistaan ja oppimistavoitteitaan HOPS -ohjaajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Opintojen kuluessa opintosuunnitelmaa tarkastellaan urasuunnitelman näkökulmasta ja otetaan huomioon mahdollisesti opintojen aikana alan työelämässä hankittua osaamista. Opintojen aikana oma ammatti-identiteetti kehittyy. Opintojen aikana opiskelija analysoi omaa kehitystään esimerkiksi oppimispäiväkirjan avulla. Ammatti-identiteetin kehittymistä tuetaan vuosittaisilla kehityskeskusteluilla HOPS-ohjaajan kanssa, harjoittelun ja opinnäytetyön ohjauksella. Valmistuva agrologi on oppiva, kehittyvä asiantuntija.

Osaamista arvioidaan opintojen alkaessa, sen aikana ja päätyttyä itsearvioinnin, vertaisarvioinnin, työelämän ja opettajan arvioimana. Osaamistaan voi näyttää esimerkiksi analysoimalla maanäytteen, tunnistamalla kasveja, kirjoittamalla oppimispäiväkirjan tai tekemällä yritykselle kehittämissuunnitelman.
Agrologiopinnoissa läpileikkaavina teemoina koko opintojen aikana kulkevat:
• tiedonhankinta ja urasuunnittelu
• yrittäjyys ja kansainvälisyys
• verkosto- ja viestintätaidot
• kestävä kehitys ja kiertotalous
• digitaalisuus ja sen hyödyntäminen