Opinto-opas

Kuvaus

TUTKINTO-OHJELMAN KUVAUS JA OSAAMISALUEET
Bio- ja elintarviketekniikan opinnot antavat valmiuksia elintarvikkeiden teolliseen valmistamiseen ja kehittämiseen. Koulutus perustuu luonnontieteiden soveltamiseen ja luonnontieteellisen osaamisen yhdistämiseen nykyaikaiseen tekniikkaan.
Bio- ja elintarviketekniikan insinöörit voivat toimia erilaisissa tehtävissä elintarviketeollisuudessa, ympäristöterveydenhuollossa, julkisissa ruokapalveluissa, kehittämis- ja tutkimushankkeissa sekä yrittäjinä. Elintarviketeollisuudessa bio- ja elintarviketekniikan insinöörit sijoittuvat tyypillisesti tuotannon esimies- ja asiantuntijatehtäviin, tuotekehitykseen ja laadun hallintaan. Opinnot mahdollistavat työllistymisen elintarviketeollisuuden eri toimialoille.

Elintarviketekniikassa hankitaan laaja-alainen elintarviketeollisuustoimintoja tukeva osaaminen. Ammatillisissa opinnoissa perehdytään eri raaka-aineiden ominaisuuksiin ja prosessointiin, prosessien kehittämiseen, tuotantoyrityksen johtamiseen, ruokaturvallisuuteen ja prosessihygieniaan sekä automaatioon. Opinnot antavat valmiuksia vastata tulevaisuuden ruoka-alan haasteisiin, joiden ratkomiseen tarvitaan raaka-aineiden tuntemusta ja prosessiosaamista sekä kykyä luoviin ratkaisuihin.

Syventävissä opinnoissa valitaan joko vilja- ja kasvisteknologia, meijeri- ja juomateknologia tai lihateknologia. Lisäksi valitaan vaihtoehtoinen syventävä kokonaisuus liittyen hygieeniseen suunnitteluun, automaatioon tai elintarviketeollisuuden prosessien kehittämiseen. Syventävät opinnot valitaan toisen opiskeluvuoden aikana. Vaihtoehtoisesti voi valita muiden alojen opintosisältöjä, esimerkiksi omaa yrittäjyyttä tukevia opintoja, johtamista, ravitsemusta tai kestävää kehitystä.

SeAMK:n ruoka-alan koulutus muodostaa Suomessa ainutlaatuisen osaamiskeskittymän. Bio- ja elintarviketekniikan opinnoissa luodaankin katsaus koko ruokaketjuun: elintarviketeollisuuden lisäksi maatalouteen, ruokapalveluihin sekä kuluttajan näkökulmaan.

Bio- ja elintarviketekniikkaa soveltava teollisuus on voimakkaasti kansainvälistyvää ja kansainvälisesti kilpailukykyistä. Elintarviketeollisuus on Suomen teollisuuden toimialoista kansainvälisesti kilpailukykyisintä. Alan suomalainen osaaminen edustaa maailman huippua ja teollinen toiminta tulee säilymään Suomessa tuotantotoiminnan globalisoitumisesta huolimatta. On luontevaa hankkia hyvä kielitaito ja hyvät kansainvälisyystaidot jo opintojen aikana. Bio- ja elintarviketekniikan tutkinto-ohjelmasta on erinomaiset mahdollisuudet tehdä opintoja ulkomailla. Kielitaitoa voi kartuttaa myös kotimaassa, sillä osa opinnoista opiskellaan englannin kielellä ja oppimateriaalia on englanniksi. Lisäksi SeAMK:ssa on laaja kielitarjonta vapaasti valittaviin opintoihin.

Opintojen laajuus on 240 op ja kesto noin 4 vuotta. Opinnot voi suorittaa nopeamminkin riippuen aikaisemmasta osaamisesta ja omista tavoitteista. Opinnot on rytmitetty niin, että lukujärjestyksen mukainen opetus sijoittuu elo-syyskuun vaihteesta huhtikuun loppuun. Kesäisin on mahdollista tehdä projektiopintoja, harjoittelua ja kesäopintoja. Opiskelumuotoina ovat lähi- ja verkko-opinnot sekä erilaiset laboratoriotyöt. Bio- ja elintarviketekniikan harjoittelu sijoittuu ensisijaisesti kolmanteen opiskeluvuoteen, mutta sen voi sijoittaa myös kesiin. Opinnäytetyö tehdään opintojen loppuvaiheessa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön aiheen mielenkiintonsa, urasuunnitelmiensa ja työllistymistavoitteidensa mukaan.

AMMATILLINEN OSAAMISPROFIILI
Bio- ja elintarviketekniikan perusosaamista on elävän ja eloperäisen materiaalin sekä bioprosessien hallinta. Turvallisuus- ja laatuosaaminen profiloi ammatillista osaamista. Teknis-taloudellinen osaaminen kuuluu myös bio- ja elintarviketekniikan ammattilaisen työkaluihin. Esimiestauidot lisäävät merkittävästi valmistuneen opiskelijan työelämäkelpoisuutta. Bio- ja elintarviketekniikan insinöörit toimivat avaintehtävissä bio- ja elintarviketekniikkaa soveltavassa teollisuudessa. Valmistuneet voivat sijoittua tuotannon esimies-, laadunhallinta, tuotekehitys- tai suunnittelutehtäviin elintarviketeollisuuteen tai teollisuuden palvelutoimintoihin. Keskeiset elintarviketeollisuuden alat ovat liha- ja valmisruokateollisuus, leipomot, meijerit ja juomateollisuus. Mahdollisia työtehtäviä kuntien ja valtion palveluksessa ovat valvonta- ja opetustehtävät. Osa bio- ja elintarviketekniikan insinööreistä toimii yrittäjinä.

Tyypillisiä bio- ja elintarviketekniikan insinöörin tehtävänimikkeitä ovat esimies, tuotekehittäjä, tuotannon suunnittelija, tuotannon ohjaaja, terveystarkastaja, laadun ohjaaja, laatupäällikkö, tuotepäällikkö, tuotekehityspäällikkö tai tuotantopäällikkö. Useimmat alan työtehtävät vaativat automaatiotekniikan hallintaa ja hyviä digitaalisia taitoja. Bio- ja elintarviketekniikan insinöörien työtilanne elintarviketeollisuuden aloilla on vakaa, ja tulevaisuus näyttää positiiviselta.

Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit esitetään Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) suosituksen mukaisesti seuraavasti: oppimaan oppiminen, eettisyys, työelämässä toimiminen, ennakoiva kehittäminen, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus, sekä kestävä kehitys. SeAMKin oma kompetenssi on yrittäjyys.

PEDAGOGISET TOIMINTAMALLIT
Työelämä ja asiantuntijuus edellyttävät työntekijältä yhä enemmän tiedonhankinta- ja tiedonkäsittelytaitoa, yhteistyökykyä, ongelmaratkaisutaitoa, jatkuvaa oppimista ja kykyä yhdistää eri tiedon lajeja ja eri tieteenaloja käytännön työssä. Bio- ja elintarviketekniikan koulutuksessa korostetaan konstruktivistista oppimiskäsitystä, jossa opiskelijan aktiivinen rooli ja omaa kokemusmaailma on opetuksessa tärkeässä osassa. Opettajan tehtävänä on toimia lähinnä oppimisen ohjaajana ja opiskelun koordinoijana.

Opetuksessa käytetään monipuolisia opiskelumenetelmiä, joilla tuetaan sekä opiskelijan ammatillista kehittymistä ja työelämävalmiuksia että ammatillista osaamista. Opiskelu sisältää pienryhmätyöskentelyä, asiantuntijaluentoja, laboratorioharjoituksia, yritysvierailuja, oppimistehtäviä sekä työharjoittelua.

Monimuoto-opiskelijoiden opinnot järjestetään kontakti- ja etäopetusjaksojen yhdistelmänä. Kontaktijaksot ovat pääsääntöisesti muutaman viikon välein torstaista lauantaihin. Kontaktiopiskelujaksoja on syyslukukauden aikana kolme ja kevätlukukauden aikana neljä. Näiden välissä etäopintojaksoja, jossa on aikaan sidottua verkko-opetusta. Etäjaksojen verkkoluennot pyritään tallentamaan. Lisäksi vaihtoehtoinen laboratorioryhmän opetus voidaan järjestää lähiviikon tiistaina tai keskiviikkona.

Osa opintojaksoista toteutetaan yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) kanssa. SAMKin opiskelijat osallistuvat opintojaksoille ja vastaavasti Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijat osallistuvat muutamalle SAMKin verkko-opintojaksolle.

Opetussuunnitelman kehittäminen ja työelämäyhteistyö

Opetussuunitelmaa kehitetään opiskelijoiden ja valmistuvien palautteen perusteella. Opiskelijat pitävätä lukukausittain opettajien kanssa opiskelijafoorumin, jossa käydään yleisen koulutukseen ja opintojaksojen toteuttamiseen liittyvät seikat. Lisäksi työelämän kanssa järjestetään säännöllisesti pyöreän pöydän neuvottelut.

Tutkinto-ohjelman henkilöstö on tiiviissä kontaktissa valtakunnallisesti toimivien yritysten henkilöstön kanssa. He ovat mukana haastavissa yritysten kehittämisprojekteissa.Tässä yhteistyössä saatua kokemusta käytetään sitten opetussuunnitelman kehittämistyössä hyväksi.

Osaamistavoitteet

Tutkinto-ohjelman tavoitteena on tunnistaa biologisen materiaalin prosessointiin ja liiketoimintaan liittyvän osaamisen sisältö. He osaavat soveltaa osaamistaan käytännön toimintaan sekä arvioida ja kehittää tätä toimintaa.